Geomorfologia tutkii maanpinnan korkokuvan osien muotoja ja ulkonäköä, kokoa ja kaltevuutta, syntyä, syntyaikaa ja ainesta.
|
|
- Liisa Ahola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 GEOMORFOLOGIA Geomorfologia tutkii maanpinnan korkokuvan osien muotoja ja ulkonäköä, kokoa ja kaltevuutta, syntyä, syntyaikaa ja ainesta. Mitkä prosessit ovat muokanneet maankamaramme nykyiseen muotoonsa? Millaisia pinnanmuotoja nämä prosessit tuottavat? Millaisesta aineksesta pinnanmuodot koostuvat? Miten tunnistan ne ilmakuvilta, peruskartalta, digitaalisista korkeusmalleista ja maastossa? Kurssilla esitellään seuraavat korkokuvatyypit Esimerkkinä Rokuanvaara s Mannerjäätikön aiheuttama glasigeeninen korkokuva 2. Jäätikköjokien (jäätikön sulamisvesien) aiheuttama glasifluviaalinen korkokuva 3. Tuulen aiheuttama eolinen korkokuva 4. Rantavoimien aiheuttama litoraalinen korkokuva Lisäksi tutustutaan (vain tentin teoriaosioon): 5. Biogeeniseen eli eloperäiseen korkokuvaan 6. Polygeneettiseen korkokuvaan (peruskartoilta näkyvät suurrakenteet maisemassa) Pääpaino on siis glasiaalikorkokuvassa eli jäätikön toiminnan tuloksena syntyneissä pinnanmuodoissa, jotka ovat yleensä syntyneet deglasiaatiovaiheessa eli mannerjään reunan asteittaisen vetäytymisen aikana (Suomessa n v.s.). TYÖPÄIVÄKIRJAN LAATIMINEN Päiväkirjassa (ruutupaperille tai vihkoon) pitää ilmetä päivämäärä ja päivän teema (glasifluviaaliset/eoliset tms.) tunnistettavat muodot (piirrä!) ja miten tunnistat ne aines (lajittunut/lajittumaton) jäätikön/sulamisvesien/tuulen suunta (kun mahdollista päätellä) ym. mielenkiintoista päiväkirja tulee hyväksyttää harjoitusten ohjaajalla kunkin harjoituskerran päätteeksi Geomorfologisten muotojen tunnistamisen avuksi on tämä moniste. Monisteessa alleviivatut muodot on tunnistettava ilmakuvilta ja peruskartoilta! Tentti torstaina saleissa IT105 ja IT138 (ryhmät 1 ja 2) ja IT105 ja IT134 (ryhmät 3 ja 4). 1. uusintatentti järjestetään to 8.3. klo: IT105 ja 2. uusintatentti tarvittaessa, myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. kaksiosainen: - teoriakysymyksiä geomorfologiasta (harjoituksissa esille tullutta) - geomorfologisten muotojen tunnistamista ilmakuvilta, peruskartoilta ja digitaalisista korkeusmalleista (muoto, prosessi, aines ja suuntautuneisuus selvitettävä) Geomorfologiaosuuden asioita voi kerrata klo (1 ja 2 ryhmät; IT106) ja (3 ja 4 ryhmät ; TA101), jolloin harjoituksissa esillä ollut materiaali on esillä luokissa.
2 Kyseiset päivät ovat samalla rästityökerrat, jolloin voi korvata geomorfologiakertojen poissaolot (yhden). 1. GLASIGEENINEN KORKOKUVA Glasigeeniset muodostumat ovat syntyneet mannerjäätikön suoran, kasaavan ja kuluttavan toiminnan tuloksena. Muodostumat koostuvat lajittumattomasta aineksesta, moreenista, ja niitä voidaan kutsua myös moreenimuodostumiksi. 2 Moreeni (engl. till) o jäätikön kallioperästä kuluttama lajittumaton maalaji, joka sisältää kaikkia raekokoja savesta lohkareisiin o Suomessa moreenit ovat yleensä hiekka- tai hietavaltaisia o jäätikkö kuljettaa moreenia pohjallaan, sisällä ja pinnalla o Pohjamoreeni (lodgement till) o kulkeutunut jäätikön pohjalla o tiukkaan pakkautunutta o sen sisältämät kivet ovat yleensä suuntautuneet jäätikön virtauksen mukaisesti o yleisin maalaji maassamme (yli 40 % maapinta-alasta) o Pinta- eli ablaatiomoreeni (ablational till) o kulkeutunut jäätikön pinnalla tai sisällä o löyhärakenteista o kivissä ei juuri suuntautuneisuutta MOREENIMUODOSTUMAT (moraines) Peitemoreeni (ground moraine) o omaa muotoa vailla oleva pohjamoreenikerrostuma; tasoittaa kallioperän muotoja Drumliinit (drumlins) o jäätikön virtauksen suuntaisia selänteitä o muoto vaihtelee sikarimaisesta pyöreään o aines yleensä pohjamoreenia o proksimaalireunalla usein kallioydin o pituus kymmenistä metreistä kilometreihin, korkeus 5 50 m o esiintyy yleensä suurina, viuhkamaisina parvina, esim. Rovaniemi-Posio-Kuusamo - välillä o synty: a) este ( kalliosydän) b) liian suuri pohjamoreenilasti c) muuntuminen aikaisemmista kasaumista, esim. reunamoreenista Vakoumat (flutings) o matalia (0,2 2 m) vakoja ja harjanteita pohjamoreenissa; maastossa ei juuri huomaa o virtauksen suuntaisia o ilmakuvissa erottuu yhdensuuntainen juovaisuus o esiintyvät yleensä drumliinialueiden tuntumassa
3 o syntyneet jäätikön kulutuksen tai kasauksen tuloksena, kasautuminen olisi tapahtunut kivien ja lohkareiden jään pohjaan uurtamiin vakoihin Kumpumoreenit (hummocky moraines) o monenmuotoisia; pyöreitä-pitkänomaisia moreenikumpuja suurinakin parvina o materiaali pinta- eli ablaatiomoreenia o syntynyt yleisimmin pysähtyneen, ablaatiomoreenin peittämän jäänreunan sulaessa o eivät (yleensä) suuntautuneita o lukuisia erilaisia kumpumoreeneja nimetty (esim. pulju- ja sevettimoreeni) 3 Rogen-moreenit (Rogen moraine) o kutsutaan myös juomumoreeneiksi (ribbed moraine) (uusi nimitys) o jäätikön reunan suuntaisia (= jäätikön virtaukseen nähden poikittaisia), kaarevia, pinnaltaan kumpuisia makkaramoreeneja o alle 10 m korkeita, m leveitä, pituus > muutama sata metriä o pohja- tai pintamoreenia syntytavasta riippuen o syntytavasta ei yksimielisyyttä: esim. synty kuolleen jään alueella muodostuneisiin halkeamiin / jäätikön liikesuunnan muutos drumliineista & vakoutumista juomumoreeneja jne. o sijaitsevat yleensä laaksoissa De Geer -moreenit (De Geer moraines) o pieniä (0,5 3 m korkeita, 2 10 m leveitä), jäätikön reunan suuntaisia moreeniselänteitä o pohjamoreenia o syntyneet siellä, missä jäätikkö päättyy veteen o syntyneet jäätikön reunan edessä tai railoissa jäätikön reunan alla o parvina säännöllisin välimatkoin toisistaan (annual moraines) pyykkilautamoreeni Reunamoreenit (terminal moraines) o aktiivisen jäätikön reunan eteen syntyneitä, jäätikön reunan suuntaisia, yksittäisiä suuria moreeneja o syntyneet mannerjään oskilloinnin tuloksena jään edellään työntämästä moreenista ja/tai ohuen jäänreunan alla reunan poikimisen tapahtuessa jatkuvasti samalla kohdalla o jaetaan syntypaikan mukaan sivu- ja päätemoreeneihin (lateral moraines ja end moraines) o Suomen reunamoreenit yleensä päätemoreeneja o korkeus aina kymmeneen metriin, pituus voi olla kymmeniä kilometrejä o jäätikön puoleinen sivu yleensä loiva, suojapuolen sivu jyrkkä
4 4 2. GLASIFLUVIAALINEN KORKOKUVA Glasifluviaalisiin muodostumiin kuuluu jäätikköjokien (jäätikön sulamisvesien) aikaansaamia pinnanmuotoja. Vesi hioo ja lajittelee kuljettamaansa materiaalia, joten glasifluviaalisten muodostumien aines on lajittunutta ja pyöristynyttä. I) GLASIFLUVIAALISET KERROSTUMISMUODOT mannerjäätikön sulamisvedet kuljettivat moreeniainesta lajitellen ja pyöristäen => lajittunut aines (sora, hiekka), raekoko yhdenmukainen sulamisvesien muodostamat jäätikköjoet virtasivat jään päällä ja sisällä, sekä jään alla railoissa ja tunneleissa jäätikköjokien virtausnopeuden hidastuessa veden mukana kulkeutuneet ainekset kerrostuivat uomaan tai jäätikköjoen suulle Harjut (eskers) o valtaosa syntynyt tunneleihin jään alle, joskus myös jään reunalle jäätikköjokien kasaamasta aineksesta o suunta heijastaa melko tarkasti jäätikön virtaussuuntaa (perääntymis-) o suurikokoisia harjuja ovat saumaharjut, jotka ovat syntyneet jääkielekkeiden väliin o tavallisesti pitkittäisharjujaksoon kuuluu joukko erilaisia muodostumia, kuten kamekumpuja, kametopografiaa, deltoja, suppia, tasaisia tai kuoppaisia hiekka- ja soramaita o Etelä-Suomessa harjut ovat muodoltaan monimutkaisempia kuin Pohjois-Suomessa Glasifluviaalinen delta (glacifluvial delta) o glasifluviaaliset deltat ovat kerrostuneet jäätikköjokien kasaamasta aineksesta jääkauden aikaiseen mereen tai jääjärveen o syntypaikan suhde jään reunaan vaikuttaa deltan pinnanmuotoihin o deltan proksimaalireuna jyrkkä ja usein kuolleen jään kuoppien (suppien) rikkoma. Lakialue tasainen ja distaalireuna jälleen jyrkkä. Sanduri (outwash plain) o muodostuu jäätikön etumaastoon kuivalle maalle o muoto usein viuhkamainen ja pinta viettää selvästi jyrkemmin distaalireunaa kohden kuin deltoissa o pintaa rikkovat useat uomat ja sanduri päättyy vähitellen huomaamattomasti (vrt. deltan jyrkkä distaalireuna) Sandurdelta o sandurin ja deltan muodostama kompleksi; deltan päälle kerrostui sandur
5 5 Kame-muodostumat a) Kamekumpu (kame) o erillinen, pääasiassa glasifluviaalisesta materiaalista muodostunut kasautuma o muodoltaan pyöreitä, soikeita tai pitkänomaisia (kuitenkin lyhyitä) o suunta ei ole tarkkaan määräytynyt o syntyneet jään reunaan pieninä deltan alkioina, jäässä olevaan railoon tai jään pinnalla olevaan painanteeseen b) Kame-terassit (kame terrace) o kallio- tai moreenimäkien rinteisiin liittyviä terassimaisia glasifluviaalisen materiaalin kasautumia o laaksojäätikön reunan ja vuorenseinämän kontaktissa palmikkojoki, jonka kerrostumat jäävät rinteelle terassiksi jään sulaessa o suurmuotona tarkasteltuna pinta on yleensä tasainen ja se viettää loivasti pituussuunnassa o Pohjois-Suomessa tunturien ja vaarojen rinteillä c) Kame-maasto l. kame-topografia o glasifluviaalisesta materiaalista muodostunut kumpuinen ja kuoppainen maasto, joka on syntynyt hautautuneen jään tai jäälohkareen sulaessa o usein harjujaksojen yhteydessä Reunamuodostumat (ice marginal formations) o komplekseja, jotka sisältävät lajittuneen aineksen lisäksi myös lajittumatonta ainesta eli moreenia o jäänreunan suuntainen o syntyneet deglasiaation pitkäaikaisen (toista sataa vuotta) pysähtymisen seurauksena o Salpausselkien synnyn kolmivaiheinen prosessi: 1. jään reunan eteen syntyi päätemoreeniselänne 2. moreenimuodot peittyivät glasifluviaalisella aineksella, yleensä deltoja, myös sandureita ja sandurdeltoja 3. rantavoimat muotoilivat kerrostaen ja kuluttaen, tasoittivat muodostumien laet Sora-ja hiekkakentät (gravel and sand fields) o usein sandurien ja deltojen alkioita Savikot (clay soils) o tasoittavat merkittävällä tavalla pienmuotoja, esim. syvien painanteiden tasaiset savikot ja kallioperän päällä olevat kumpumaiset savikot o subakvaattisilla alueilla n m korkeimman rannan alapuolella o kerrostuneet Itämeren eri vaiheisiin ja paikallisiin jääjärviin o laajoja savikoita Etelä- ja Lounais-Suomessa, jopa 30 m paksuja o lustosavet eli kerralliset savet savikronologia
6 6 II) GLASIFLUVIAALISET KULUTUSMUODOT jäätikön alla ja sisällä virtaavan veden paine kova eroosio voimakasta Lieveuomat (lateral drainage channels) o jäätikön ja rinteen kontaktiin syntyneitä sulavesiuomia o poikkisuoraan rinteen suuntaa vastaan o yleensä viettosuunta on rinnettä alaspäin o esiintyvät usein sarjoissa: uusi lieveuoma syntyy aina uuteen kohtaan jäätikön pinnan madaltuessa o esim. Kittilän Lainiotunturilla 121 uomaa 247 m:n korkeusvälillä eli noin 2 metrin välein Ylitysuomat eli satulauomat (overflow drainage channels) o jäätikköjokien leikkaamia uomia o tunturien ja vaarojen harjanteita katkovia suoria, jyrkkärinteisiä, poikkileikkaukseltaan V- muotoisia, lyhyitä, syviä laaksoja, joilla yleensä on selvä alku ja loppu (syntyneet kuin ilmasta ) o uoman suulla voi olla esim. sanduri tai delta o seuraavat usein murroslinjoja o synty: a) subglasiaalisesti b) avoimien railojokien leikkaamina c) tunturin ja jäätikön patoama paikallinen jääjärvi purkautuu tunturiharjanteen yli Subglasiaaliset uomat (subglacial channels) o usein lieveuomien kokoojauoma o syntyneet jäätikön reunavyöhykkeen pohjalla olleeseen sulamisvesitunneliin o uomiin usein kasaantunut glasifluviaalista materiaalia harjumaisiksi muodostumiksi Ekstramarginaaliset uomat (extramarginal channels) - jäätikön reunan ulkopuolella virranneiden sulamisvesien kuluttamia - usein deltojen ja sandureiden pinnalla, joskus myös moreenissa Hiidenkirnut (pot hole) o virtaavan veden pyörrekulutuksen (yhdessä kivien ja hiekan kanssa) vaikutuksesta syntyneitä jopa 10 m syviä kirnuja o Suomessa luetteloitu noin 2000 kpl, suurin osa Etelä-Suomessa Suppakuopat (kettle hole) o kuolleen jään kuopat o maa-aineksen sisään jäänyt jäälohkare sulaa, paikalle muodostuu pyöreähkö kuoppa o usein harjumaiseman yhteydessä, jolloin supan pohjalla voi olla lampi o voi syntyä myös moreeniainekseen
7 7 3. EOLINEN KORKOKUVA Eolinen- eli tuulen toiminta kuljettaa ja kasaa ainesta, ja saa aikaan erilaisia muodostumia. Tuulen kuljettama aines on hyvin lajittunutta ja pyöristynyttä, raekoko vaihtelee välillä 0,06 0,6 mm. Tuulen nopeuden on oltava yli 5 m/s, jotta se saa hiekan liikkeelle. Hienoimmat partikkelit ( pöly ) kulkeutuvat suspensiossa, karkeampi aines (hiekka) saltaation avulla. Tuulen toiminta ja tuulieroosio ovat voimakkaimmillaan kasvipeitteettömillä alueilla. - deflaatio: tuuli nostaa ja kuljettaa irtonaista materiaalia - abraasio: hiekkapuhallus Suomessa eolinen toiminta on päässyt vaikuttamaan korkokuvaan etenkin jäätiköitymisen jälkeisellä ajanjaksolla (sisämaa) ja rannikkoalueilla. A) Periglasiaaliset dyynit Dyynien muodostuminen alkoi, kun mannerjäätikkö perääntyi. Periglasiaaliajan maaperä oli paljas ja kasvipeitteetön, ilmasto tuulinen ja kuiva. Etenkin aikavälillä v.s syntyi paljon dyynejä. erityisesti glasifluviaalisen toiminnan kerrostamat hietikot olivat alttiita eoliselle toiminnalle dyynejä muodostui laajoille alueille lähes samanaikaisesti dyynit saattoivat vaeltaa useita kilometrejä paraabelidyynit pääosa dyyneistä syntyi luoteistuulten vallitessa Dyynit olivat aktiivisia useita satoja vuosia, ennen kuin kasvillisuus sitoi ne (esim. Rokuanvaaralla v.s.). Seurasi atlanttinen kausi, lämmintä ja kosteaa eolinen toiminta väheni. Niin sanotun Pienen Jääkauden ( l.) aikana eolinen toiminta voimistui uudelleen. Rannikkoalueille syntyi uusia dyynejä, sisämaassa syntyi uusia deflaatioaltaita ja vanhoja dyynejä rikkoutui. Pääosa Suomen dyyneistä on fossiilisia, sisämaassa syntyneitä dyynejä, usein glasifluviaalisten kerrostumien yhteydessä laajoina kenttinä (Salpausselät, Rokua, Hietatievat Enontekiöllä, Kiellajoen dyynit Inarissa). Pohjois-Suomessa on uudelleen aktivoituneita dyynialueita (mm. Enontekiön Munnikurkkiossa, Kaamasjoella ja Kiellajoen alueella). Esimerkiksi matkailukäytön tai poronlaidunnuksen aikaansaama kuluminen saattaa osaltaan aktivoida fossiilisia dyynejä. B) Rannikoiden dyynit esim. rantavehnään pysähtyvä hiekka muodostaa ns. alkiodyynin, joka siirtyy maalle päin ja muodostaa lopulta rantaviivan suuntaisen dyynivallin rannikkodyynin kehitys: alkiodyyni esidyyni vaeltava dyyni fossiilinen dyyni alkio- ja esidyynin välissä on usein pinnaltaan kivinen kulutuspinta, ns. deflaatiopinta Rannikkoalueilla on edelleen aktiivisia dyynejä (mm. Yyterissä, Kalajoella ja Hailuodossa).
8 8 I) EOLISET KASAUSMUODOT Dyynit (dunes) - eri tyyppejä johtuen tuulen suunnasta ja voimakkuudesta, hiekan laadusta ja määrästä sekä kerrostumisalustan luonteesta - muodostuma-alueita ovat aavikot, hiekkarannat ja periglasiaaliset alueet Poikittaisdyynit (longitudinal dunes) o rannikolla (myös aavikoilla) suoria hiekkaharjanteita, suuntautuneet kohtisuoraan vallitsevaa tuulensuuntaa vastaan, syntyy nykyäänkin (Kalajoki, Yyteri, Hailuoto) Paraabelidyynit (parabolic dunes) Lössi (loess) o suurin osa fossiilisista dyyneistä on paraabelidyynejä, joiden sakarat aukeavat tuulen suuntaa vastaan o hienoin sedimenttiaines kulkeutui tuulen mukana kauas jäätikön reunasta, kerrostui lössiksi o silttiä (hiesu-hieta: raekoko alle 0,2 mm, lajittunutta) o ei kerroksellisuutta, hiukkasten välinen koheesio suuri o lämmin lössi peräisin aavikolta (Kiina, jopa 70 m paksuja) o kylmä lössi peräisin periglasiaalisilta alueilta o Fennoskandiassa lössikerrostumia vähän, sillä mannerjäätikköä seurasivat suuret jääjärvet o Suomessa Lammin lössi & Pohjois-Karjalan supra-akvaattisilla vaaroilla II) EOLISET KULUTUSMUODOT Deflaatiopinnat (blowouts) o tuuli irrottaa ja kuluttaa hienon aineksen pois, jäljelle jää kuoppa jossa karkeampaa ainesta (halkaisija m km, syvyys muutama metri) 4. LITORAALINEN KORKOKUVA Etenkin aallokko, mutta myös tyrskyt, rantavirtaukset, jäätyminen ja tuuli aikaansaavat rannoilla eri pinnanmuotoja. o eroosiorannat o akkumulaatiorannat (rantavalleja, särkkiä) Rantavallit (beach ridges) o aallokko kasaa hiekkaa (= lajittunutta ainesta) rannalle rannan suuntaiseksi valliksi
9 o syntyvät kovan myrskyn aikana vedenpinnan ollessa normaalia korkeammalla joko tyrskyn kasaamina kuivalle maalle tai aallokon kasaamina korkealla olevalle vedenpinnan alle, jolloin ne vedenpinnan laskiessa jäävät kuivalle maalle o Suomessa paljon muinaisia rantavalleja glasifluviaalisten kerrostumien liepeillä o voi olla kymmeniä peräkkäin osoittamassa muinaista rannan asemaa o esim. Pohjanmaalla on usein pitkiä, 1 3 metrin korkuisia rantavalleja, kaartoja, alekkaisina sarjoina, joita sopivissa paikoissa voidaan seurata kymmeniä kilometrejä esim. Oulujoen eteläpuolella Rokuanvaaralta Perämeren rannikolle tai Kalajoelle o rantavallin paljastuessa tuuli pääsee siihen käsiksi, kuluttaa sitä tai kasaa sen päälle dyynin rantadyynivalli (ilmakuvilta mahdoton erottaa dyyneistä ja rantavalleista) 9 ROKUANVAARA Sijaitsee Oulujärven luoteisosassa Vaalan, Utajärven ja Muhoksen alueella. Alue muodostuu glasifluviaalisesta harjukompleksista, joka on jääkauden jälkeen joutunut eolisten ja litoraalisten prosessien kohteeksi. Rokuanvaaralla esiintyviä maanpinnan muotoja Harju - syntynyt jäätikköjoen lajitellessa ja kerrostaessa ainesta - Rokuanvaaran pohjamuoto Suppakuopat - syntyneet hautautuneiden jäälohkareiden sulaessa harjualueella - erityisesti länsi- ja keskiosissa - koko vaihtelee muutamasta kymmenestä metristä 1,5 km x 0,4 km kokoon, syvyys muutamasta metristä 40 metriin - useimmat kuivia Kame - syntyneet glasifluviaalisen tasangon rikkoutuessa hautautuneen jään sulettua - kametopografiaa (Pookivaaralla ja luoteisosan järvialueella) ja yksittäisiä kamekumpuja - kametopografia koostuu erikokoisista kumpareista, joiden leveys ja pituus sadasta muutamaan sataan metriin ja korkeus m Paraabelidyynit - syntyneet länsi- ja luoteistuulien kasatessa glasifluviaalista ainesta - peittävät lähes koko Rokuanvaaran päällisen alueen - pituus muutamasta kymmenestä metristä kahteen kilometriin, leveys m, korkeus 2 24 m, dyynien länsi- ja luoteissivu loiva, itä- ja kaakkoissivu jyrkkä Deflaatiomuodot - syntyneet tuulen kuluttaessa ja kasatessa dyynien ainesta - jaetaan primaarisiin (dyynien välissä) ja sekundäärisiin (dyynin harjalla) tuulipurtoihin Rantavallit - syntyneet aallokon kasatessa hiekkaa rannan suuntaisiksi valleiksi - reunustavat Rokuanvaaraa m välein
10 10 - rantavallien leveys muutamasta muutamaan kymmenen metriä, pituus muutamasta metristä 3 4 kilometriin ja korkeus vähintään muutama metri 5. BIOGEENINEN KORKOKUVA Pinnanmuotojen yhteydessä biogeeninen eli eloperäinen korkokuva tarkoittaa alueita, joilla eloperäinen aines muodostaa maaperän (=suot). Suot peittävät lähes kolmanneksen Suomen maapinta-alasta. Suuri osa soista on kehittynyt viimeisen jääkauden päätyttyä. Kosteiden ilmastovaiheiden aikana niiden leviäminen on ollut nopeaa, kun taas kuivina aikoina (esim v.s.) leviäminen on ollut lähes pysähdyksissä. Soita voidaan luokitella monin eri perustein Soiden jako kahteen pääluokkaan vesitalouden ja ravinteikkuuden perusteella 1) Ombrotrofiset suot (sadevesisuot) - suo saa vettä ja ravinteita pelkästään sateen ja ilmalaskeuman kautta 2) Minerotrofiset suot (pohjavesisuot) - suo saa vettä ja ravinteita sekä pohja- että pintavesistä Soiden jako kasvupaikkatekijöiden ja suokasvillisuuden mukaan Soiden päätyyppiryhmät: 1. Korvet metsäisiä kuusta, koivua, leppää 2. Rämeet mäntyjä, koivuja, runsaasti varpuja, joskus kuusta 3. Nevat karuja avosoita 4. Letot runsasravinteisia avosoita Päätyyppiryhmät jakautuvat suotyypeiksi: ekologisesti samanlaisille paikoille muodostuu samanlainen kasvillisuus Laajoilla soilla kasvupaikkatekijät vaihtelevat suon eri osissa, eli yksi suo käsittää useita eri suotyyppejä suoyhdistymätyypit 1. Keidassuot (kohosuot) - keskusta ympäristöä korkeammalla - korkokuvaa leimaa konsentrisuus, kehämäisesti kiertävät kermit ja kuljut 2. Aapasuot - tyypillisiä jänteet ja rimmet, jotka sijoittuvat kohtisuoraan gradientin suhteen 3. Palsasuot - luetaan aapasoihin (ei jänteitä eikä rimpiä) - palsat eli ikiroutakummut näkyvät peruskartalla + Rinnesuot - rinteisiin muodostuneet suot
11 11 6. POLYGENEETTINEN KULUTUSKORKOKUVA Maan kamara voidaan jakaa pinnanmuotojensa syntytavan perusteella niin sanottuihin korkokuvatyyppeihin, joista yksi on polygeneettinen kulutuskorkokuva (muita mm. glasigeeninen, glasifluviaalinen ym. edellä läpi käydyt). Polygeneettisen kulutuskorkokuvan synty Suomessa - erilaiset endogeeniset prosessit tuottaneet hyvin monimuotoisen kallioperän - pitkäaikainen maa- ja kallioperän rapautuminen ja kuluminen eri ilmastovyöhykkeissä - lukuisat jäätiköitymisvaiheet - Itämeren eri merivaiheet Maanpeitteen ohuuden takia pääosa Suomen pinnanmuodoista aiheutuu suoranaisesti kallioperästä. Maanpinnan kohoumilla on usein kalliosydän. Pinnanmuotoihin vaikuttaa murrokset ja rakoilu aikaansaavat mosaiikkimaisen topografian - Kivilajien rakoilu - rako = rakoilu kivilajille tyypillinen ominaisuus halkeilla tietyllä tavalla sen tullessa maanpinnan lähelle - rakoilun syitä o paineen väheneminen o rapautuminen o lämpötilan vaihtelut o kallioperässä esiintyvät liikunnot - suuri merkitys pinnanmuotoihin - vähän rakoillut kallio on kestävä, paljon rakoillut heikompi - Murrokset ja ruhjevyöhykkeet - murros = syntynyt maankuoren liikuntojen (mm. poimutusten) seurauksena, kalliolohkot usein liikahtaneet murroksia pitkin - murroksien koko vaihtelee pienistä hyvin suuriin syvämurroksiin, jotka syntyneet murroksen suunnan yhtyessä jäätikön virtaussuuntaan - ikä vaihtelee - murroksien indikaattoreita kartalla o kapeat ja syvät laaksot, jotka melko suoria o laaksoissa kallioseinämiä, jotka usein korkealla ja jyrkkiä o em. kalliojyrkänteet sijoittuvat tyyppitapauksessa samoille linjoille o järvien suorat, pitkät ja usein syvät lahdet o jokien kulmikkuus o samojen suuntien toistuminen Kivilajien kovuuserot vaikuttavat osaltaan pinnanmuotoihin. Esim. kvartsiittihuiput, kuten Koli ja Vuokatti Korkeuserot voivat olla syntyisin myös maankuoren liikkeistä lohkoliikunnot, joiden seurauksena syntyneet horstit (esim. Saariselkä) ja karstit (esim. Lounais-Suomen saaristo)
12 12 LIITE. ESIMERKKEJÄ ERI MUODOSTUMISTA Kuva 1. Mene klikkaa xy syötä NE koordinaatit (Taulukko 1) klikkaa lisää merkintä ja zoomaa lähemmäs. Huom. vasemmalta pääset valitsemaan mitä karttatasoa haluat käyttää. Taulukko 1. Muodostumia ja niiden sijaintikoordinaatit (ETRS-TM35FIN). Glasigeeniset muodostumat NE koordinaatit Drumliini : Drumliini (+harju) : Drumliini + vakouma : Drumliini + vakouma : Kumpumoreeni : Rogen-moreeni (länteen päin myös paljon De Geer-moreeneja) : Rogen-moreeni : Glasifluviaaliset muodostumat Harju : Delta (+harju) : Sanduri * : Kamemaasto + suppa (harjun laajentuma) : Lieveuoma : Ylityskuru (Rumakuru) : Ylityskuru (Kulmakuru) : Eoliset muodostumat Poikittaisdyyni : Deflaatiopinta ja paraabelidyyni : Deflaatiopinta ja paraabelidyyni : Litoraaliset muodostumat Rantavallit : Rantavallit : Rantavallit : * Google subglasiaalinen delta Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat s. 63 sama sanduri
1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotLuvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5
Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotSUOMEN KORKOKUVAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 1. KALLIOPERÄN SUURKORKOKUVA:
SUOMEN KORKOKUVAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 1. KALLIOPERÄN SUURKORKOKUVA: N. 1/3 suomen kallioperästä 2 500 milj. vuotta vanhaa. Suomesta löytyy Svekofenniidi- ja Kareliidi -vuoristojen juuret. Peneplaani
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotSuomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys
Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo
LisätiedotMARJANIEMI. Tietokantatunnus: TUU-11-034 Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 100,6 ha Karttalehti: 2442 09
2526000 2527000 2528000 TUU-11-034 7214000 TUU-11-033 7213000 7215000 7216000 7216000 7215000 7214000 7213000 7212000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste
Lisätiedotkansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1
kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja. Fennoskandia on laaja
LisätiedotGeoretki Rautalammilla 11.9. 2011
Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Näköala Kilpimäeltä pohjoiseen. Hannu Rönty Hetteisenlampi Liimattalanharjun juurella. GEORETKEN KOHTEET 1. Kilpimäki Kilpimäki on kolmisen kilometriä Rautalammin kirkonkylän
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotLEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO
LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO LUUPÄÄN LENKIN PAIKKATIETOPOHJAISET TEHTÄVÄT Opettajan ja opiskelijan opas Ilkka Ratinen Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Yhteenveto Leivonmäen kansallispuistoon
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotUtö 63193/ Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella.
Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella. Jurmo 63193/33-2fc Saari on pääasiassa II1 SS:ä (SrHk). Saaren N-reunalla on runsaasti kalliopaljastumia ja irtomaapeite on todennaköisesti
LisätiedotKontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014
1 Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Joensuun Vesi 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...
LisätiedotKUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002
1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS
KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi
LisätiedotMaailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin
Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010
LisätiedotE-I htaiz -.. ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ. Harjumuodostuman synnystä
ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ Arpaisten Saarilammen harju on runsaat viisi kilometriä pitkä yhtenäinen muodostuma Soinin ja Ahtärin kuntarajan tuntumassa Suomenselällä (kartta
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:
2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotTutkimuskohde on nimetty läheisen maatilan mukaan Laulajaksi.
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3633/-81/1/90 Posio Laulaja Ilkka Härkönen 9.12.1981 MAAPERÄTUTKIMUKSET POSION LAULAJASSA v. 1980 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Lapin läänissä Posion kunnassa n. 25 km
LisätiedotYyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)
Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka
LisätiedotLuku 14. Rapautuminen ja eroosio. Manner 2
Luku 14 Rapautuminen ja eroosio Manner 2 Sisällys Rapautuminen Fysikaalinen rapautuminen Kemiallinen rapautuminen Organogeeninen rapautuminen Massaliikunnot Eroosio ilmiönä Virtaava vesi Meanderoiva joki
LisätiedotYyterin luonto Dyynit. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin dyynien ja kasvillisuuden sukkessio
Yyterin luonto Dyynit Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin dyynien ja kasvillisuuden sukkessio Yyterin sannat on Herrainpäivien niemen ja Munakarin välissä sijaitseva noin
LisätiedotSora- ja hiekka- ja hietakerrostumat
Sora- ja hiekka- ja hietakerrostumat P ETER J OHANSSON, R AIMO K UJANSUU JA K ALEVI M ÄKINEN P ohjois-suomen maaperägeologisten yleiskarttojen hiekka- ja sora-alueet peittävät 7,9 % maaalasta (taulukko
LisätiedotTUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 11 TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 324409 324412 TUUSJÄRVI PAJUMÄKI 422203 OHTAANNIEMI 422206 RAIVANTAIPALE Tuusniemi 324408 324411 LITMANIEMI
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotVILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI
VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI Yllä on kuvia minusta ja kavereistani, sillä minun mielestäni kotiseutuun kuuluu kaverit ja harrastukset, sillä ilman niitä Perniö olisi tylsä paikka asua. Sijainti
LisätiedotRiihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotHistoria muuttaa maisemaa
Historia muuttaa maisemaa 1 (5) Joet maisemassa Harjut ja kallioselänteet Ihminen ja muutokset maisemassa Tiet ja rautatiet Hyvinkääläistä luonnonmaisemaa on muovannut jäätiköityminen ja jään sulamisvaiheet
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotLiite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus
Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus 1. Perustiedot Inventointialue: Kiantajärven Saukkojärven tervahaudan tarkastuspaikka sijaitsee
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotRokuan luontorastit. Jäätikön jäljet
Rokuan luontorastit Jäätikön jäljet Sisällys Rokua 3 Luontorastit 3 Kartta 4 Jäätikön jäljet 5 Jääkaudet 5 Jääkauden työ 5 Maankohoaminen 6 Rokuanvaara 6 Supat 7 Dyynit 7 Rantavallit 8 Kame-kummut 9 Deflaatiomuodot
LisätiedotKvartaarigeologisia tutkimuksia Alatorniolla v. 1971
Kvartaarigeologisia tutkimuksia Alatorniolla v. 1971 Tutkimusalue sijaitsee pääasiassa Torniojoen ja Liakkajoen välisessä maastossa (liite 1). Alueen kvartaarigeologian avulla oli tarkoitus selventää lupaavien
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT
... -... C GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. RAPORTTI ANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT Espoo 1997 Ql8/27/97/1 R. Puranen M. Mäkilä H. Saävuori GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Maaperäosasto
LisätiedotGeologiset tekijät matkailukeskusten kestävän kehityksen suunnittelussa
Geologiset tekijät matkailukeskusten kestävän kehityksen suunnittelussa Ulpu Väisänen, Peter Johansson, Kristina Lehtinen, Raija Pietilä, Jukka Räisänen ja Pertti Sarala 1 Johdanto Kasvava matkailu Pohjois-Suomessa
LisätiedotTaipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
LisätiedotRyhmät 1 & 2 Henriikka Salminen & Sanna Varanka
Ryhmät 1 & 2 Henriikka Salminen & Sanna Varanka Lukupiiri 1 op Lukupiiriin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta erittäin suotavaa tentissä menestymisen kannalta! Mikäli osallistut aktiivisesti (ennakkotyö
Lisätiedot1. Kallioperä. äju- \ \ \
(f) D 1 jo 4. Sisällysluettelo Johdanto 2 1. Kallioperä 3 2. Maapera 4 3. Geomorfologia eli maaston muodosto 6 4. Kasvillisuus 8 5. Maisemarakenne 10 6. Suositukset maankäyttöön ja jatkoselvityksiin 11
LisätiedotENNEN JOKAISTA LUKUPIIRIÄ LUE KÄSITELTÄVÄT SISÄLLÖT JA TEE SÄHKÖPOSTITSE ANNETTU ENNAKKOTYÖ
Lukupiiri 1 op Lukupiiriin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta erittäin suotavaa tentissä menestymisen kannalta! Mikäli osallistut aktiivisesti (ennakkotyö ja tuntityöskentely) kaikkiin neljään lukupiirikertaan,
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011
1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotIlomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotMaaperän yleiskartoitus: muodostumatulkinta- ja luokittelu
Geologian tutkimuskeskus Raportti 15/2012 Maankäyttö ja ympäristö Kuopio Maaperän yleiskartoitus: ulkinta- ja luokittelu Testialueiden tulkinta ja luokittelun testaus Tapio Väänänen ja Hannu Rönty 1/26/2012
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotTUUSMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 05 TUUSMÄEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Rantasalmi 3233 03 3233 06 3233 09 LAHNALAHTI KOLKONTAIPALE RANTASALMI 3233 02 3233 05 3233 08 PAKINMAA TUUSMÄKI
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotHarjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot
Harjoitus 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Tehtävä 1. Kävelkää muodostelman päällä, jotta tunnette korkeuserot ja muodon. - Kuinka korkeuserot muodostuivat? Mietittyänne saatte kartan, joka näyttää
LisätiedotTulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h. 1. Johdatus aiheeseen
Tuuli Rissanen Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus 2018 Tulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h Työn motivointi - Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti lisäämään sateiden määrää ja intensiteettiä
LisätiedotROKUA GEOPARK TEHTÄVÄVIHKO ROKUALLE LUKION MAANTIEDE JÄÄKAUSI MAANMUODOT KASVILLISUUS JA ELÄIMET HISTORIA JA NYKYAIKA
ROKUA GEOPARK TEHTÄVÄVIHKO ROKUALLE LUKION MAANTIEDE JÄÄKAUSI MAANMUODOT KASVILLISUUS JA ELÄIMET HISTORIA JA NYKYAIKA Rokuan tehtävävihko Rokuan tehtävävihko on suunnattu lukion maantieteen kurssien tukimateriaaliksi.
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 127,6 ha Karttalehti: 2442 09
2526000 2527000 2528000 TUU-11-034 7214000 TUU-11-033 7213000 7215000 7216000 7216000 7215000 7214000 7213000 7212000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotMaaperätehtäviä Rokuanvaaran alueelle
Maaperätehtäviä Rokuanvaaran alueelle Rokuan harjualueeseen tutustuminen Tehtävän tavoitteena on tutustua internetistä löytyvän interaktiivisen korkeusmallin avulla Rokuan harjualueeseen ja sen keskeisiin
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 975,8 ha Karttalehti:
7217000 7218000 7219000 7220000 7221000 2533000 2534000 2535000 2536000 2537000 2538000 2539000 2540000 2541000 TUU-11-038 7221000 7220000 7219000 7218000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha
3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian
LisätiedotKYRSYÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 07 KYRSYÄN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3233 05 3233 08 3233 11 TUUSMÄKI HIISMÄKI MIELOJÄRVI PA 3233 04 3233 07 3233 10 PAATELA KYRSYÄ PIHLAJALAHTI KA
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotLAHNALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 03 LAHNALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Joroinen 3232 10 3234 01 3234 04 SAVUNIEMI JOROINEN TIEMASSAARI 3231 12 3233 03 3233 06 KAITAINEN LAHNALAHTI
LisätiedotMuinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.
Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella. 0010 Kauppis-Heikin koulu 140010010 Nimi: Kauppis-Heikin koulu Kunta: Järjestysnumero : 10 Tyyppi: asuinpaikat
LisätiedotKolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund
1 Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund Tilaaja: Torniojokilaakson Sähkö Oy/TLT-Engineering Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotIISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005
1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen
LisätiedotMaaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2
Liitetaulukko 6. Maalajit metsä-, kitu- ja joutomaan kankailla. Metsämaa Ahvenanmaa Orgaaninen 1 1 3 1 0 0 0 7 1,1 0 0,0 0 0,0 7 0,6 Kallio 0 0 38 25 9 0 12 85 13,9 234 94,1 273 94,5 592 51,6 Kivikko 1
LisätiedotKOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 06 KOLKONTAIPALEEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen Joroinen 3234 01 3234 04 3234 07 JOROINEN TIEMASSAARI VOINSALMI A Rantasalmi 3233 03 3233 06 3233 09 LAHNALAHTI
LisätiedotKirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Jari Kajas ja Håkan Fagerström 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhoja
LisätiedotIisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Iisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotArkistoraportti. Rauhaniemi, Tom. MaSaII-hankkeen Vihdin ja Juvan tutkimusalueiden maaperästä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro - Tekijät Rauhaniemi, Tom Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi MaSaII-hankkeen Vihdin ja Juvan tutkimusalueiden maaperästä.
LisätiedotUtajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto
POPELY/1249/2018 Utajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet
LisätiedotImatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotGEOLOGIAN PÄIVÄN RETKI SUONENJOELLA 25. 9. 2010
GEOLOGIAN PÄIVÄN RETKI SUONENJOELLA 25. 9. 2010 Kaaridyyni Kirjosuolla. Muinaisranta Lintharjulla. Hannu Rönty 90 / 2012 Jauhomäen dyynialue Jauhomäen dyynialueella on pienenä parvena melko hyvin kehittyneitä
LisätiedotPIHLAJALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3233 10 PIHLAJALAHDEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Timo Huttunen 3233 08 3233 11 HIISMÄKI MIELOJÄRVI 4211 02 PARKUMÄKI 4 VAR 3233 07 3233 10 KYRSYÄ PIHLAJALAHTI Kallislahti
Lisätiedot16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus
16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus
LisätiedotYleensä alueen yleisnäkymässä ovat vallitsevina laajat suot.
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3731/-80/2/90 Savukoski Keikkumapalo Ilkka Härkönen 23.12.1980 Liittyy: M 19/3731/-80/1/10 SELOSTUS MAAPERÄTUTKIMUKSISTA SAVUKOSKEN KEIKKUMAPALOSSA KART- TALEHDELLÄ 3731
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotNokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund
1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotSaimaa Geopark -projekti
Saimaa Geopark -projekti Geo-kohteiden maastoinventointi 2014-2016 Suomen luonnon ja Geologian päivä 2016 Imatra Jari Nenonen ja Tapani Tervo Saimaan geologiset arvot Saimaan vaiheet: harju- ja kalliosaaret,
LisätiedotLEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015
1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6
LisätiedotJohdatus systemaattiseen luonnonmaantieteeseen P -harjoitukset 2018
Johdatus systemaattiseen luonnonmaantieteeseen 79012P Johdatus systemaattiseen luonnonmaantieteeseen 790102P -harjoitukset 2018 Harjoitukset ovat aikavälillä 5.-22.2.2018 klo 10.15 14.00 ja 27.2.2018 klo
LisätiedotRautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013
1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotTampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha
3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
Lisätiedot