Manner 1 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät

Transkriptio

1 Manner 1 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät Monivalintatehtävät Valitse oikea vaihtoehto. 1. Kartta a) on oikeapintainen, jos se vääristää muotoja. b) voidaan projisoida tasolle siten, että kulmat ja pinta-alat ovat oikein mutta välimatkat vääristyneet. c) on oikeakulmainen, jos se vääristää vain pinta-aloja. d) esitetään aina samassa mittakaavassa. 2. Auringon a) säteily perustuu vedyn fissioreaktioon. b) aktiivisuuden muutos johtuu auringonpilkkujen ja protuberanssien esiintymisestä. c) ytimen fuusioreaktioissa syntyy heliumia. d) aktiivisuus vaihtelee sadan vuoden jaksoissa. 3. Kun Aurinko paistaa zeniitistä päiväntasaajalle, a) pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. b) eteläisellä pallonpuoliskolla on kesä. c) päivä ja yö ovat yhtä pitkiä Australiassa. d) päivä on pisimmillään Antarktiksella. 4. Ilmakehän a) jako kerroksiin perustuu lämpötilan muutoksiin. b) kerrokset alhaalta ylöspäin ovat stratosfääri, troposfääri, mesosfääri, termosfääri ja eksosfääri. c) kerrokset ylhäältä alaspäin ovat eksosfääri, termosfääri, mesosfääri, stratosfääri ja troposfääri. d) kerroksista stratosfääri ulottuu päiväntasaajalla korkeammalle kuin napa-alueilla. 5. Olet Sudanissa (10 N, 32 E ), mistä tuuli yleensä puhaltaa? a) koillisesta b) kaakosta c) päiväntasaajalta d) pohjoisesta 6. Vuorovesi a) on säännöllistä veden pinnan nousua ja laskua, jota tapahtuu kaikkialla maapallolla. b) jaetaan vuokseen ja luoteeseen, jotka esiintyvät kahdesti vuorokaudessa. c) ei vaikuta merenpohjan eliöstöön. d) aiheutuu vain Kuun ja Maan vetovoimien yhteisvaikutuksesta.

2 7. Merivirrat a) jaetaan kylmiin ja lämpimiin merivirtoihin, joista lämpimät merivirrat ovat yli +26 C. b) kääntyvät coriolisilmiön vaikutuksesta eteläisellä pallonpuoliskolla kulkusuuntaan nähden oikealle. c) ovat meriveden virtauksia, jotka siirtävät lämpöä paikasta toiseen. d) syntyvät pääasiassa pasaatituulten vaikutuksesta. 8. Suomen sateet a) ovat yleensä konvektiosateita. b) syntyvät yleensä liikkuvien matalapaineiden yhteydessä. c) ovat usein Skandeilla muodostuneita orografisia sateita. d) muodostuvat, kun absoluuttinen kosteus on 100 %. 9. Euroopan säätilaan vaikuttavat syklonit eli liikkuvat matalapaineet a) ovat laajimmillaan noin 200 km halkaisijaltaan. b) tuovat yleensä pysyvän korkeapainealueen Euroopan ylle. c) syntyvät yleensä Atlantin yllä. d) muodostuvat usein korkeapaineesta ja matalapaineesta. 10. Maapallon aavikot a) sijoittuvat suurimmilla mantereilla sademetsien molemmin puolin. b) ovat sateettomia ja kuumia alueita läpi vuoden. c) sijoittuvat yleensä mantereiden itäosiin kylmien merivirtojen takia. d) ovat muodostuneet usein pysyville korkeapainealueille tai kylmien merivirtojen läheisyyteen. 11. a) Kasvihuoneilmiö aiheutuu pelkästään ihmisen toiminnasta. b) Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyryn lisäksi hiilidioksidi ja metaani. c) Ilmastonmuutoksen seurauksena valtamerten pinnankorkeus tulee laskemaan. d) Golfvirran ennustetaan voimistuvan ilmastonmuutoksen seurauksena, mikä lämmittää Pohjois-Euroopan ilmastoa. 12. Maannos a) tarkoittaa maaperää. b) on samankaltainen eri ilmastoalueilla. c) on maaperän pohjarakenne. d) syntyy pääosin rapautumisen ja ilmaston yhteisvaikutuksen tuloksena. 13. Trooppiset sademetsät a) ovat huonoa viljelyaluetta podsolin vuoksi. b) vähenevät, koska nopea väestönkasvu pakottaa uusien viljelyalojen raivaamiseen. c) ovat monokulttuurisia. d) ovat maaperältään ravinteikkaita, koska korkea lämpötila nopeuttaa hajoamisprosesseja ja ravinteet vapautuvat nopeasti kasvillisuuden käyttöön. 14. a) Arot sijaitsevat suurten mantereiden reuna-alueilla. b) Eteläisellä pallonpuoliskolla on runsaasti havumetsiä. c) Savannit sijaitsevat kääntöpiireillä. d) Aavikot voivat olla sekä hyvin kylmiä että hyvin kuumia.

3 15. a) Kahden mereisen laatan törmätessä syntyy valtameren keskiselänne. b) Litosfäärilaatat kelluvat tiheämmän astenosfäärin päällä. c) Mereinen kuori on selvästi mantereista kuorikerrosta paksumpi. d) Syvänmeren haudat ovat merkkejä vanhoista valtamerten keskiselänteistä. 16. a) Syväkivet ovat sedimenttikiviä, jotka ovat kerrostuneet merenpohjaan. b) Poimuvuoristoja syntyy kohtiin, joissa litosfäärilatat erkanevat toisistaan. c) Magmakivet syntyvät syvältä maapallon sisältä tulevasta sulasta kiviaineksesta. d) Graniitti on tyypillinen esimerkki suomalaisesta sedimenttikivestä. 17. a) Kilpitulivuoret ovat yleensä kerrostulivuoria korkeampia. b) Tulivuoren rinnettä alas syöksyvää polttavan kuumaa pilveä kutsutaan tuffiksi. c) Kalderat ovat purkauksista syntyviä vulkaanisia kiviä. d) Kuumien pisteiden päälle muodostuu yleensä kilpitulivuori tai vulkaanisia saaria. 18. Rapautuminen tarkoittaa a) kiviaineksen hajoamista. b) kallioperän kulumista. c) veden virtaamista kallioperän halkeamissa. d) maa-aineksen liikkumista vuorten rinteillä. 19. Virtaavan veden kuljettama aines a) muodostaa maannoksen. b) kuluttaa uoman pohjaa. c) synnyttää klinttirannikoita. d) muodostaa haffeja. 20. Jäätikön sulamisvedet muodostavat a) drumliineja b) pohjamoreenia c) silokallioita d) harjuja 21. a) Maisemalla tarkoitetaan kartalla näkyvää aluetta. b) Luonnonmaisemassa ihmisen toiminta on hallitsevassa asemassa. c) Maisemaa häiritseviä tai rikkovia tekijöitä kutsutaan maisemavaurioiksi. d) Kansallismaisemalla tarkoitetaan kunkin kansalaisen lempimaisemaa.

4 Oikeat vastaukset: 1. a 2. c 3. c 4. c 5. a 6. b 7. c 8. b 9. c 10. d 11. b 12. d 13. b 14. d 15. b 16. c 17. d 18. a 19. b 20. d 21. c

5 Käsitteet 1. Maan pinnan siirtäminen kaksiulotteiselle tasolle kartaksi. 2. Auringon uloin osa, joka näkyy hyvin auringonpimennyksen aikana. 3. Maapallon pyörimisestä johtuva tapahtuma, joka kääntää ilmakehän liikkeet pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle. 4. Ilmakehän ilmiö, jonka vuoksi maapallon pinnan keskilämpötila on noin +15 C. 5. Planetaariset tuulet, jotka puhaltavat hepoasteiden korkeapainealueilta navoille päin. 6. Vesihöyryn muuttuminen jääksi. 7. Litosfäärilaattojen erkanemissauma valtamerten pohjassa. 8. Ilmakehän tila, jossa suhteellinen kosteus on 100 % ja vesihöyryn tiivistyminen alkaa. 9. Liikkuvan matalapaineen ilmamassojen rajakohta, jossa lämmin ilma nousee viileämmän päälle. 10. Kääntöpiirien ja napapiirien välissä ilmastovyöhyke, jossa sateita saadaan ympäri vuoden. 11. Jääkauden keskellä sijoittuva tuhansia vuosia pitkä lämpöjakso. 12. Suomen yleisin, lajittumaton maa-aines. 13. Kasvi, joka kasvaa toisen kasvin päällä käyttäen sitä kasvualustana.

6 14. Kivikehä, jonka muodostavat maapallon kuorikerros ja vaipan ylin osa. 15. Kiinteä maankuori, joka on muodostunut eri kivilajeista. 16. Maankuoren sisällä oleva maanjäristyksen keskus. 17. Karstialueella romahtanut luola, joka näkyy suppilomaisena kuoppana. 18. Kuivilla alueilla virtaavan veden muodostama jyrkkäreunainen jokilaakso. 19.Pitkäaikaisen kulutuksen muodostama, lähes merenpinnan tasolle kulunut alue. 20. Perinteisten maankäyttötapojen muodostama maisematyyppi. Oikeat vastaukset 1. Projisointi 2. Korona, kruunu, uloin kaasukehä 3. Coriolisilmiö 4. Kasvihuoneilmiö 5. Länsituulet (länsi- ja lounaistuulet, länsi- ja luoteistuulet) 6. Härmistyminen 7. Valtamerten keskiselänne 8. Kastepiste 9. Lämmin rintama 10. Lauhkea ilmastovyöhyke 11. Interglasiaali 12. Moreeni 13. Epifyytti 14. Litosfääri 15. Kallioperä, peruskallio 16. Hyposentri 17. Doliini 18. Kanjoni 19. Peneplaani 20. Perinnemaisema

7 Analysointi ja soveltaminen 1. Etsi internetistä kuva hydrologisesta kierrosta. Laadi kuvateksti, jossa kerrot kierron pääpiirteet. Selitä, miten veden kiertokulku muuttuu kaupunkialueilla. Muista merkitä näkyviin kuvan lähde. Hydrologinen kierto on veden liikettä mantereiden sekä vesi- ja ilmakehän välillä. Näiden välillä vesi muuttaa olomuotoaan. Veden kiertokulkua pitävät yllä Auringon säteilyenergia ja Maan vetovoima. Auringon lämpösäteily aiheuttaa veden haihtumista meristä ja maa-alueilta. Tuulet kuljettavat vesihöyryä paikasta toiseen. Merten yllä kiertokulku on nopea, koska suurin osa haihtuneesta vedestä palaa sateena takaisin meriin saman tien. Kaupungeissa veden kiertokulku on nopeutunut sadevesiviemäröinnin ja vesihuollon vuoksi. Talojen, katujen ja pysäköintialueiden rakentaminen muuttaa veden kiertokulkua, koska pinnat päällystetään. Rakennettu maanpinta tulee vettä läpäisemättömäksi, ja vesi valuu päällystetyiltä pinnoilta sadevesiviemäreihin. Kaupunkialueelta ilmakehään haihtuvan veden määrä on pieni, koska vesi päätyy viemäreihin nopeasti, eikä haihtumiselle jää aikaa. 2. Vertaile kivennäismaalajien ja eloperäisten maalajien syntyä, luokittelua, rakeisuutta ja lajittuneisuutta. Anna esimerkkejä kyseisistä maalajeista. Voit palauttaa vastauksesi taulukkomuodossa. Ominaisuudet Kivennäismaalajit Eloperäiset maalajit Synty Kallioperästä rapautumalla Kuolleiden kasvien ja eläinten hajotessa. Luokittelu Eloperäistä ainesta alle 20 % Eloperäistä ainesta yli 20 % Rakeisuus Lajittuneisuus Jaetaan karkeisiin (lohkareet, kivet, sora, hiekka) ja hienorakeisiin (hieta, hiesu, savi) maalajeihin Lajittuneita sora, hiekka, hieta ja hiesu, lajittumaton moreeni Esimerkkejä Sora, savi, hiekka, moreeni Turve, multa, lieju

8 3. Tarkastele oheista karttaa eri-ikäisistä poimuvuoristoista. a) Minkä ikäiset poimuvuoristot ovat korkeimpia? Miksi? b) Ota esimerkiksi vähintään kaksi nuorta ja kaksi vanhaa poimuvuoristoa ja tutki kartoista, minkä nimiset ja kuinka korkeat ovat niiden korkeimmat huiput. a) Korkeimpia ovat nuoret poimuvuoristot, koska ne ovat vasta kehittymässä, eivätkä ole vielä ehtineet kulua rapautumis- ja eroosioprosessien myötä. b) Nuoria poimuvuoristoja ovat esimerkiksi Andit, Alpit ja Himalaja, joiden korkeimmat huiput ovat vastaavasti Aconcagua 6962 metriä, Mont Blanc 4810 metriä ja Mount Everest 8850 metriä. Vanhoja poimuvuoristoja ovat esimerkiksi Appalakit ja Ural, joiden korkeimmat huiput ovat Mount Mitchell 2040 metriä ja Narodnaja 1895 metriä.

9 4. Tarkastele oheisia diagrammeja lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden vaihtelusta viimeisten vuoden aikana. a) Kuinka lämpötila ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus käyttäytyvät suhteessa toisiinsa? b) Milloin on viimeksi ollut yhtä lämmin jakso kuin nyt ja millä nimellä lämpimiä jaksoja kutsutaan? c) Miten lämpötilan vaihtelu on vaikuttanut olosuhteisiin nykyisen Suomen alueella? a) Lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus seuraavat melko tarkasti toisiaan. Lämpiminä jaksoina ilmakehässä on ollut runsaasti hiilidioksidia, ja viileinä jaksoina hiilidioksidipitoisuus on ollut vastaavasti matalampi. b) Maapallolla on ollut lämmin interglasiaalikausi viimeksi noin vuotta sitten, vuotta sitten sekä vuotta sitten. Muina aikoina on vallinnut kylmempi jääkauden jakso. c) Suomen aluetta ovat ajoittain peittäneet jopa toista kilometriä paksut mannerjäätiköt. Välillä on ollut lämpimämpiä kausia, ja noin vuoden välein on vallinnut interglasiaalivaihe, jolloin ilmasto on ollut suurin piirtein samanlainen kuin nykyään.

10 5. Vertaile vesieroosiota ja glasiaali- eli jäätikköeroosiota. a) Miten vesieroosio vaikuttaa verrattuna glasiaalieroosioon? b) Miten ja minkälaisia muodostumia kummassakin eroosiotyypissä syntyy? a) Vesieroosiossa veden kuluttava voima kohdistuu joko uoman pohjaan (nuorissa joissa) tai sen reunoille (vanhat, meanderoivat joet), kun taas glasiaalieroosio vaikuttaa kaikkialle kosketuspintaan, samanaikaisesti sekä joen sivuihin että pohjaan. Vesieroosio synnyttää V-laaksoja ja glasiaalieroosio U-laaksoja. b) Vesi kuljettaa ja lajittelee ainesta. Se kasautuu lietteeksi uoman pohjalle, särkiksi meandereiden sisäkaarteisiin ja lopulta deltaksi suistoalueelle. Jäätikköeroosio muodostaa moreenia, joka kasautuu jäätikön alle pohjamoreeniksi, drumliineiksi tai kamé-kummuiksi. Jäätikön reunaan voi syntyä päätemoreeneja kuten reunamuodostumia (esimerkiksi Salpausselät) ja DeGeer-moreeneja.

11 6. Mikä muodostuma on kuvassa? Miten se on syntynyt? Perustele vastauksesi. a) Colourbox b) Colourbox c) Colourbox

12 d) e) Soili Jussila /Vastavalo

13 f) a) Dyyni. Dyynejä muodostuu, kun tuuli kuljettaa hiekkaa ja kasaa sitä joko rannalle tai sisämaahan (lähinnä aavikoilla). Kasvillisuus sitoo dyynejä, ja kasvillisuuden puuttuessa dyynit liikkuvat vallitsevien tuulten suuntaisesti. b) Rantatörmä. Rantavoimat, kuten aallokko ja jää, kuluttavat rantaa ja irrottavat siitä maa-ainesta muodostaen selväpiirteisen rantatörmän. Joskus rantavoimat muokkaavat törmästä jyrkän seinämän, klintin. c) U-laakso. U-laaksoja syntyy, kun jäätikkö kuluttaa kallio- ja maaperää koko kosketuspinnallaan. Jään sulaessa paikalle jää U-kirjaimen muotoinen ruuhilaakso. d) V-laakso syntyy virtaavan veden kuljettaman aineksen kuluttaessa uoman pohjaa. Sateiden pehmittämät uoman reunat romahtavat massaliikuntojen vaikutuksesta, ja paikalle syntyy V-kirjaimen muotoinen laakso. e) Silokallioita syntyy, kun mannerjäätikkö edetessään kuluttaa alla olevaa kallioperää ja sen kuljettama aines hioo kallion sileäksi. Proksimaalipuolella silokallio on tasainen ja siinä voi olla uurteita, jotka ovat muodostuneet suurten kivilohkareiden (siirtolohkareiden) raapiessa kallion pintaa. Distaalipuoli eli suojanpuoli on jyrkkäreunainen, sillä jäätikön hiova vaikutus ei ole ulottunut kallioharjanteen taakse. f) Harjut syntyvät jäätikön sulamisvesien virratessa jäätikön sisällä ja alla samalla lajitellen kuljettamaansa mineraalimaa-ainesta. Sulamisvesivirran pohjalla vierivät kivet pyöristyvät ja luovat pohjan harjuille, joiden päälle hieno hiekka ja sora kasautuvat. Harjut ovat pitkiä muodostumia, koska ne ovat syntyneet sulamisvesitunneleihin.

14 7. Tutki oheista sääkarttaa. Kuvaile Euroopan suursäätilaa ja käytä vastauksessasi monipuolisesti säähän liittyviä käsitteitä ja paikannimistöä. Lähde: Ilmatieteen laitos Hyvässä vastauksessa on mukana monia säähän liittyviä käsitteitä ja paikannimistöä kuten liikkuva matalapaine (sykloni), korkeapaineen alue, kylmä rintama, lämmin rintama, okluusiorintama, sadealue, kuurosade, lumisade, rintamasade sekä Atlantti (Islannin eteläpuolella), Venäjän luoteisosa ja esimerkiksi Välimeri.

15 8. Etsi havainnolliset kuvat kolmesta eri ilmastovyöhykkeestä. Liitä kuvat vastaukseesi ja merkitse niiden lähteet. Kerro jokaisesta vyöhykkeestä keskeisimmät ilmastoon vaikuttavat tekijät. Selitä myös, millainen maannos ja millaista kasvillisuutta valitsemillasi alueilla esiintyy. Vastauksessa tulee kertoa kattavasti kuvien esittävien ilmastoalueiden keskilämpötiloista, sademääristä, sateen jakautumisesta eri vuodenaikoina sekä kuvailla tarkasti alueiden maannosta ja kasvillisuuden yleispiirteitä.