TEKNINEN TOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA. T e k n i n e n TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013

Transkriptio

1 TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMI T e k n i n e n TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 lautakunta Toimintatulot Toimintamenot Netto (toim. kate) Poistot Teknisen lautakunnan tehtävänä on luoda puitteet kunnallisille toiminnoille sekä huolehtia viihtyisästä ja turvallisesta elinympäristöstä. Tuottaa taloudellisesti hallinnon alaan kuuluvia laadukkaita palveluja muille hallintokunnille ja kaupunkilaisille. Sote-kuntayhtymä Selänne on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alusta. Selänteelle on vuokrattu niiden tarvitsemat tilat, muuten kiinteistöjen hoito jatkuu entisellään. Hammashoitola on muuttanut heinäkuussa 2010 terveyskeskukselle rakennettuun laajennukseen. Ruokakuljetukset keskuskeittiöltä on hoitanut vuoden 2010 alusta työpaja. Oppilasmäärien väheneminen aiheuttaa ruuan yksikköhintojen nousua, koska kiinteisiin kustannuksiin ei juurikaan voida vaikuttaa. Ollintien, Antintien ja uuden torin muutos valmistui syyskuussa 2010 ja uusi tori on toiminnassa. Perusturvan siirtyminen Selänteeseen aiheuttaa sen, että ruokapalvelujen kustannusten jakaminen sivistystoimen ja Selänteen kesken on tehtävä aikaisempaa tarkemmin, koska Selänteen ateriapalvelujen kustannukset eivät saa rasittaa oppilasruokailua. Selänteen kuntien ruokapalveluyksiköillä on käytössä yhteiset suoritekertoimet, joiden avulla suoritteiden sisällöt ja hinnat saadaan vertailukelpoisiksi keskenään. Ollintien ja torialueen sekä koirien jätösastioiden jätehuolto lisää kustannuksia. Jokilaakson pelastuslaitoksen maksu nousee v yhteensä Eläkemenoperusteiset maksut rasittavat talousarviota arvosta. Yksityisteiden vuotuinen kunnossapitoavustus pidetään entisellään, eli Peruskorjauksia on enemmän kuin vuonna 2010, yhteensä Avustus jakautuu seuraavasti: Ylikallio-Vanhantie 8 920, Purolantie 9 645, Pyyköläntie , Hakkiokangas (puuhuolto, Pyhäjärven osuus 4 km), Sammallahti (puuhuolto, pysyvän asutuksen osuus), Vattula 5 620, Hiidenniementie ja Lohvanjoki Vuosittain tehtävien investointien poistot rasittavat käyttötaloutta, nousu vuonna 2011 on Metsänmyyntitulot pidetään ennallaan, eli Irtaimistohankinnat Entisen perusturvan irtaimistohankinnat eivät enää ole investoinneissa. Kiinteistöt Suurimmat investoinnit ovat paloaseman laajennus , Köpsin palvelukeskuksen loppuunsaattaminen Julkinen käyttöomaisuus Kaavateiden peruskunnostukseen varataan , Anjalantien rakentamiseen ja Pyhäjärven pohjoisosan kunnostukseen Ilme-hankkeeseen varataan ja torialueen esiintymislavaan

2 4. SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET (MÄÄRÄ, LAATU JA TALOUDELLISUUS) Esco-projekti, seuranta kustannuksista. Kustannusten alentaminen /vuosi. Kiinteistöjen (julkiset) 2,28 2,37 2,85 3,00 3,05 3,10 lämmityskustannukset /m2 Kiinteistöjen siivous /m2 26,96 28,28 Kaavateiden kunnossapito /km Kadut 35,2 km 1819 kadut 39,25 km SUUNNITELMAVUODET TYÖPAJA Työpaja TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toim. kate) Työpajan toiminta-ajatus on työllistää nuoria pitkäaikaistyöttömiä sekä antaa heille ensimmäinen pitempiaikainen työsuhde. Tavoitteena on, että nuori työpajajakson aikana aktivoituu sekä miettii itselleen tulevaisuudensuunnitelman ja oppii työssäolon perusasiat. Tavoitteena on myös, että pajajakso madaltaisi nuoren kynnystä hakeutua yritysten palvelukseen. Työpajalla työskentelee myös työharjoittelussa pitkäaikaistyöttömiä, heille paja tarjoaa paikan työkunnon ylläpitämiseen sekä uusien mahdollisuuksien avaamiseen. Pajalla työskentelee myös yhdyskuntapalvelusta suorittavia henkilöitä sekä oppilaitosten kautta tulevia työharjoittelijoita. Työpaja toimii puusepän alalla. Pajalla valmistetaan kairanäytelaatikoita, kuormalavoja sekä erilaisia huonekalukomponentteja. Kaupungin leikkikenttien yleiskunnosta sekä ulkoleikkivälineiden turvallisuudesta huolehtiminen sekä muut kaupungin sisäiset työt kuuluvat työpajalle. Keskitetyn ruokahuollon kuljetukset kuuluvat myös toiminnan piiriin. Tuotannollisena tavoitteena on kehittää työpajaa puusepän verstaana ja kasvattaa tuotantoa työpajalle sopivilla töillä, jolloin voimme tarjota työpaikan useammalle sitä tarvitsevalle. Työpaja on vuokrannut Pyhäjärven Kehitys Oy:ltä lisätilaa, kustannusvaikutus on kokonaisuudessaan n Tavoitteena on lisätä työkokeilun kautta tulevien henkilöiden määrää, tällöin kaupungille tulee säästöjä kaupungin muutoin henkilöille maksamien toimeentulotukien sekä työmarkkinatukien muodossa. Laskennalliset kulut kaupungille henkilöistä,mikäli hän ei olisi työpajan tukitoimien piirissä on n. 370 /kk (toimeentulotuki) tai 220 /kk (työmarkkinatuen kaupungin osuus). 4. TUNNUSLUVUT JA MITTARIT Pajajakso, henkilöä/kk

3 VESI-JA VIEMÄRILAITOS Vesi- ja TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 viemärilaitos Toimintatulot Toimintamenot Netto (toim. kate) Poistot Vesi- ja viemärilaitoksen tehtävä on laadukkaan talousveden hankinta ja jakelu asiakkailleen sekä jäteveden vastaanotto ja puhdistaminen lupaehtojen mukaisesti. Vesi- ja viemärilaitoksen tulee toimia luotettavasti ja edullisesti sopimuksien mukaan. Vesi- ja viemärilaitoksen toimintaa on optimoitu, mikä tarkoittaa yhä enemmän tajuusmuuttajapumppuja,samoin Kohisevan vedenottamon alkalointia on parannettu. Jokikylän / Risteysalueen alavesiasema Haarala on otettu käyttöön, joten verkostojen paineet on saatu hallintaan. Vesivuotojen paikallistaminen on nopeutunut. Vedenottamot ja vesiasemat on varustettu kulunvalvonnalla. Jätevedenpuhdistamon sakolietteen vastaanotto tulee käyttöön lokakuussa 2010 ja tulevat lietteet mitataan. Jätevedenpuhdistamon prosessit toimivat hyvin ja puhdistamon käyttö tapahtuu olemassa olevaa automaatiota hyväksi käyttäen. Viemärivuotovesien tutkimus tehdään syksyn 2010 aikana keskustaajaman alueella, ja sen perusteella vuonna 2011 jatketaan viemärien kunnostamista. Vesi ja viemäriverkostoja peruskunnostetaan asemakaava-alueella. Haja-asutusalueen viemäröintiä jatketaan sekä jätevedenpuhdistamon kompostointikentän reuna-alueita kunnostetaan, samoin lieteallas ja lietepumput. Jäteveden käyttömaksuun esitetään 0,12 /m3 korotusta. Korotus on 6,7 %, minkä jälkeen jäteveden käyttömaksu on 1,92 / m3,alv 0%. Vesijohtoverkoston peruskorjaukseen , vesijohtolaitoksiin , viemäriverkoston peruskorjauksiin , jätevedenpuhdistamolle ja haja-asutusalueen viemäröintiin SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET (MÄÄRÄ, LAATU JA TALOUDELLISUUS) Asiakasmittareiden vaihto Linjaston merkkaus maastoon ja sen saattaminen numeraaliseen muotoon Vuotovesin vähentäminen 250 kpl / vuosi 50 km/vuosi % / vuosi Pumpattu vesimäärä Myyty vesimäärä Myyty jätevesimäärä Puhdistamolle tullut

4 jätevesimäärä 6. SUUNNITELMAVUODET Haja-asutusalueen viemäröinnin rakentaminen sekä toiminta-alueen määrittely. Vesiverkoston aluemittarointi sekä liittäminen kaukovalvontaan. Verkostotietojen tarkennuksia jatketaan maastossa ja atk:lla. KAUKOLÄMPÖLAITOS Kaukolämpölaitos TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatulot Toimintamenot Netto (toim. kate) Poistot Kaukolämpö tarkoittaa luotettavaa, helppoa ja edullista lämmöntoimitusta. Kaukolämpölaitos toimii pääasiassa biopolttoaineella, joka on ympäristöystävällistä. Laitoksen tehtävä on taata asiakkaille luotettavasti edullista energiaa. Kaukolämpöön voi liittyä uudet ja vanhat kiinteistöt, joissa on vesikiertoinen lämmitysmuoto ja sijainti on lähellä runkolinjaa. Pyhäjärvellä on kaukolämpölinjastoa teollisuusalueen, keskustan, köpsin ja valtateiden risteysalueella. Keskustan alueella kiinteistöjen lämmitysmuoto on vaihtumassa kaukolämpöön öljyn ja sähkön kalleudesta johtuen. Vanhat lämmityslaitteet ovat elinkaarensa lopussa, mistä johtuen on tullut tarvetta laajentaa verkostoa sekä kiinteistöjen liittymäsopimusta. Uusia liittyjiä on tullut noin 200 Kw:n edestä ja liittyjät ovat olemassa olevan linjan varrella. Kaukolämmön hintaan esitetään 8,8 %:n eli 3,45, alv 0 %, korotusta. Korotus johtuu yleisestä hintojen noususta sekä peruspääoman 4 %:n tuottovaatimuksesta sekä poistoista. Kaukolämpölaitoksen biopolttoaineen hinnankorotus on arviolta 5 % ja raskasta polttoöljyä on käytettävä huippujen tasaajana. Polttoaineen toimituskausi on alkanut Lämpölaitoksella on kaksi laitosmiestä, jotka hoitavat käyttöä sekä osaksi verkoston kunnossapitoa. Vanhan verkoston kuvaus ja korjaussuunnitelma toteutetaan v aikana. Kaukolukujärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt ja ko. ongelma selvitetään. Risteysalueen energian hinta tarkistetaan neljännesvuosittain. Ruotasen kaukolämpöverkoston välittömään saneeraustarpeeseen, jos laitos siirtyy kaupungille, varataan vuodelle Kaukolämpölinjojen uusintaan SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET (MÄÄRÄ, LAATU JA TALOUDELLISUUS) Verkoston vuotovesimäärä m3/vuosi hallitsemattomat seisakit, syyn analysointi kpl / vuosi Vanhojen energiamittareiden uusinta 100 % Kotimaisella polttoaineella tuotettu lämpö MWh/vuosi Kaukolämmön myynti

5 MWH 6. SUUNNITELMAVUODET Vanhojen linjastojen kunto aiheuttaa jatkuvasti korjaustyötä. Seuraavien 3 vuoden aikana peruskorjataan vanhoja linjastoja. Risteysalueen energian tarve saattaa muuttua, mutta aikataulu ei ole ennakoitavissa.