Kuntoutussäätiö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntoutussäätiö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus"

Transkriptio

1 Kuntoutussäätiö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2009

2 Kannen kuva: Kuvatoimisto Vastavalo/Tarmo Heinänen

3 Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2009 Kuntoutussäätiö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 1

4 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Julkaisumyynti, puh. (09) Helsinki 2009 Painopaikka: Yliopistopaino ISBN

5 Esipuhe Kädessäsi oleva kirja esittelee Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hankkeita ja julkaisuja edellisen kirjan ilmestymisestä, vuodesta 2006 eteenpäin aina vuoden 2009 alkupuoliskolle asti. Kirja antaa kuvaa siitä, millaisten eri tavoin kuntoutukseen liittyvien asioiden parissa työskentelemme, mitä olemme vieneet ja viemme eteenpäin ja mitä olemme nähneet tärkeäksi kehittää ja tutkia. KTKK:ssa työskentelee kaikkiaan hieman yli 30 ihmistä ja erilaisia hankkeita on parhaillaan käynnissä suunnilleen saman verran. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus pyrkii toiminnallaan tuottamaan tietoa ja käytäntöjä, joilla on merkitystä kansalaisten työja toimintakyvyn ja elämänhallinnan kannalta. Tämän avulla voidaan edistää ihmisten työllistymistä ja valtaistumista, ehkäistä syrjäytymiseen johtavia prosesseja ja kehittää selviytymistä tukevia toimintaympäristöjä. Keskuksen toiminta jakautuu tutkimukseen, arviointiin ja kehittämistyöhön. Keskuksessa toimii myös kuntoutusalan kirjasto ja ylläpidämme kuntoutuksen ja siihen liittyvän tutkimus- ja kehittämistiedon verkkopalvelua (www.kuntoutusportti.fi). Tutkimus- ja kehittämistoimintamme on jakautunut kolmeen toimintalinjaan. Noudatamme tässä kirjassa myös samaa jakoa hankkeita esitellessämme. Ensimmäinen linja, Kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen, pyrkii tutkimus- ja kehittämistoiminnallaan tuottamaan tietoa ja toimintatapoja, joita voidaan käyttää toimivien ja oikeudenmukaisten kuntoutuskäytäntöjen kehittämisessä ja siten väestön terveyden, hyvinvoinnin sekä toiminta- ja työkyvyn edistämisessä ja väestöryhmien välisten erojen kaventamisessa. Toisen toimintalinjan, Toimintakykyä ylläpitävä ja sairausryhmäkohtainen kuntoutus, yleisenä tavoitteena on kehittää käytäntöjä, joiden avulla voidaan edistää väestön toimintakyvyn säilymistä sekä tuottaa ja koota tieteellisesti luotettavaa, kuntoutukseen sovellettavaa tietoa sairausryhmittäisestä kuntoutuksen menetelmistä. Tähän pyritään kehittämällä uusia toimintamalleja sekä selvittämällä niiden vaikuttavuutta. 3

6 Kolmannen toimintalinjan, Sosiaalisen ja työstä syrjäytymisen ehkäisyn, tavoitteena on tuottaa tietoa ja käytäntöjä, joiden avulla voidaan edistää sosiaalista osallisuutta, työssä jaksamista ja jatkamista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja siihen johtavia prosesseja. Viime vuosina toimintalinjan painoalueita ovat olleet mielenterveyskuntoutuksen toimintamallien ja vaikeavammaisten kuntoutuksen toimeenpanon ja prosessien arviointi, syrjäytymisvaarassa olevien ja maahanmuuttajien kuntoutuksen ja työllistymisen erityiskysymykset sekä työkyvyn ja työssä jaksamisen tukemiseen liittyvät kysymykset. Pyrimme siihen, että keskuksen tuottamaa tietoa ja osaamista voidaan hyödyntää paitsi tutkijayhteisössä myös muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa erityisesti kuntoutuksen suunnittelussa ja päätöksenteossa, asiakastyössä ja kuntoutuksen asiantuntijoiden koulutuksessa. Olemme aktiivisesti mukana kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisessä Suomessa. Tutkimus- ja kehittämiskeskus saa merkittävän osan toimintaresursseistaan Raha-automaattiyhdistyksen toiminta- ja projektiavustuksista. Muita tärkeitä rahoittajatahoja ovat Kansaneläkelaitos, Euroopan sosiaalirahasto sekä ministeriöt (STM, TEM, OPM). Läheisiä yhteistyötahojamme ovat mm. yliopistot, THL, TTL, ETK, TSR, kolmannen sektorin järjestöt ja pääkaupunkiseudun kunnat. Tämä julkaisu antaa lukijalle yleiskuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnastamme sekä hankkeistamme. Jokaisen hankkeen kohdalla kerrotaan myös, ketkä siinä työskentelevät. Olkaa meihin yhteydessä, kehitetään kuntoutusta yhdessä. Helsingissä Ullamaija Seppälä tutkimusjohtaja 4

7 Sisällys 1 Kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen 7 Ammattiryhmittäinen työkyvyttömyys ja kuolleisuus Suomessa Ikääntyvien vuotiaiden työ- ja toimintakykyä edistävien toimintojen kehittäminen (IKKUNA-projekti) 8 Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeen tutkimusosuus 10 Itellan kuntoutuspalveluohjaus-intervention arviointitutkimus 11 Kunnon Polku -tuen arviointitutkimus 12 Kuntoutuksen kohdentuminen Suomessa 2000-luvun alussa (KURRE-projekti) 14 Lukineuvola-hankkeen arviointi 15 MS-tautia sairastavat, työmarkkinoilla selviytyminen ja kuntoutustarve 16 Työkykyä tukeva avokuntoutuskokeilu MS-tautia sairastaville -hankkeen arviointi 18 Muistiluotsi-ohjelman arviointi 19 SeniorForce 21 TUULI-hanke Arviointitutkimus kuntoutusmallin toimeenpanosta ja tuloksista 22 2 Toimintakykyä ylläpitävä ja sairausryhmäkohtainen kuntoutus 23 Työssä jatkamisen tukeminen ja sairauslomakäytännöt: kehittämis-, koulutus- ja yhteistyöprojekti (JATS-projekti) 23 Kuntoutuksen tehtävät työikäisten kuntoutuksessa 25 Opi oppimaan Kuntoutuspalveluita aikuisten oppimisvaikeuksiin 27 Medikalisaatiota ja normalisaatiota Aikuisten oppimisvaikeudet hyvinvointivaltiossa 29 Miesten sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen metabolisen oireyhtymän (MBO) seulontamenettelyn avulla 30 Naisten sydänterveyden edistäminen: Työterveyshuoltoon soveltuvan varhaiskuntoutusohjelman kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi 31 Yli 60-vuotiaiden sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuspalvelujen kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi (Sydän 60+) 34 Avokuntoutusmallin kehittäminen rinta- ja eturauhassyöpää sairastaville 35 Syöpäsairauden psyykkiset vaikutukset Syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa seurantatutkimus 37 5

8 3 Sosiaalisen ja työstä syrjäytymisen ehkäisy 39 Asiantuntemustiedon ja kokemustiedon ristivedossa Asiakkaiden käsityksiä ammattiavusta, asiakkuudesta ja vertaistuesta 39 Kelan mielenterveyskuntoutushankkeen arviointitutkimus 41 Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminnan toteutuksen ja hyvinvointivaikutusten arviointi 42 Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat suunnitelmat ja palvelut 45 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina 47 Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin 48 Lapset ja nuoret kuntoutuksessa Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen arviointi 50 Psykoterapian vaikuttavuus työkykyyn ja koettuun hallintaan 52 Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina 52 Psykoterapeutit Suomessa 54 Työhön paluu 55 Pientyöpaikoilla uudistuminen PUNK 56 Työeläkekuntoutuksen toimivuus 58 Vaikeavammaiset kuntoutujat Kelan palveluissa 59 Vaikeavammaisten kuntoutujien elinolot, osallisuus ja kuntoutuksen hyödyt 61 Tuettu työllistyminen Pohjoismaissa 62 Tuetun työllistymisen työkalupakki 63 Kuntoutussäätiön julkaisusarjojen raportit

9 1 Kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen Ammattiryhmittäinen työkyvyttömyyseläkkeen alkavuus ja kuolleisuus Suomessa ( ) Occupational cause-specific incidence of disability pensions and mortality in in Finland Työikäisten terveys ja toimintakyky ovat parantuneet sekä kuolleisuus on alentunut viime vuosikymmeninä. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa muutokset ovat kuitenkin pieniä. Vuosina työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuosittain ihmistä. Vaikka vain osa työkyvyttömyys- ja kuolleisuuseroista on liitettävissä välittömiin ammattiin liittyviin altisteisiin, on tärkeää selvittää ammattiryhmien välisiä eroja terveydessä, työkyvyttömyydessä ja kuolleisuudessa, sekä näiden tekijöiden kehityksessä. Ammattiryhmittäisten työkyvyttömyyden alkavuus- ja kuolleisuustietojen yhtäaikainen tarkastelu antaa viitteitä ammattiin liittyvistä riskitekijöistä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää työterveyshuollossa ja kuntoutuksessa kohdennettujen terveyttä edistävien toimenpiteiden suuntaamiseen niihin ammattiryhmiin, joissa terveysriskit ovat suurimmat. Tutkimus toteutetaan kahtena erillisenä osatutkimuksena. Tiina Pensola Muu työryhmä Marika Jalovaara, Katrina Silfvast Yhteistyökumppanit Eläketurvakeskus, sosiaali- ja terveysministeriö Ulkopuolinen rahoitus Työsuojelurahasto, sosiaali- ja terveysministeriö, Raha-automaattiyhdistys AINEISTO JA MENETELMÄT Ammattiryhmittäisen kuolleisuustutkimuksen tavoitteena on 1) tarkastella ja analysoida työllisten ammattiryhmittäistä kuolleisuutta ja 2) työttömien kuolleisuutta kuolemansyyn mukaan, 3) selvittää ammattiryhmittäin kuolleisuuden muutosta ja 4) työkyvyttömyyseläkkeellä olleiden kuolleisuutta sekä 5) selvittää korkean ja alhaisen työkyvyttömyyden ja kuolleisuuden ammatit erikseen naisilla ja miehillä sekä eri ikäryhmissä Suomessa vuosina Kuolleisuustutkimuksen perusaineistoina käytetään Tilastokeskuksen väestölaskenta- ja kuolemansyytiedoista koottua pitkittäistiedostoa, joka kattaa koko työikäisen Suomessa asuvan väestön. Ammattiryhmittäisessä työkyvyttömyyden alkavuutta koskevan tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja analysoida 7

10 1) ammattiryhmittäisiä eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä sairausryhmän mukaan (työkyvyttömyyseläkediagnoosin perusteella), erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat muutokset a. mielenterveyssyihin liittyvissä työkyvyttömyyseläkkeissä (erityisesti masennus) b. tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvissä työkyvyttömyyseläkkeissä 2) ammattiryhmittäisiä eroja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä eri sairausryhmissä erikseen naisilla ja miehillä. 3) ammattiryhmittäisiä eroja masennuksen takia määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työkyvyttömyyden jatkuvuudesta erikseen naisilla ja miehillä. 4) iän, sukupuolen, koulutuksen, työuran katkonaisuuden (työttömyys ja työttömyysjaksot), työsuhteen ja työuran keston sekä ammattiaseman merkitystä ammattiryhmittäisiin eroihin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. 5) miten muille eläkkeille tai työttömyyteen siirtyminen vaikuttaa ammattiryhmittäiseen työkyvyttömyyteen ja sen alkavuuteen työuran loppupuolella (50 vuotta täyttäneillä). Tarkastelut tehdään erikseen naisille ja miehille ikäryhmittäin vuosina Tutkimuksessa käytetään Eläketurvakeskuksen aineistoa. Avainsanat: työkyvyttömyys, kuolleisuus, terveyserot, ammatilliset riskit, mielenterveys, masennus, alkoholi, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kasvaimet Ikääntyvien vuotiaiden työ- ja toimintakykyä edistävien toimintojen kehittäminen (IKKUNA-projekti) ( ) Development of methods promoting working and functional capacity of persons aged Väestön ikääntyminen tuo suuria haasteita työelämän ja koko yhteiskunnan toimivuudelle. Työikäisen väestön määrä vähenee ja keskiikä nousee. Ikääntyvää työvoimaa tarvitaan, koska työikään tulevia on vähemmän kuin eläkeikään siirtyviä seuraavat 40 vuotta. Tässä tilanteessa on tärkeää, että ikääntyvien työikäisten toimintakyky, työkyky ja työssä jaksaminen säilyvät ja ikääntyvät voivat jatkaa työs- 8

11 sään nykyistä pidempään. Paitsi yhteiskunnan, myös ihmisten itsensä ja heidän läheistensä kannalta on mielekästä, että myös eläkeikäisten toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään. TAVOITE Hankkeen tavoitteena oli 1) selvittää ikääntyvien vuotiaiden terveyttä, toimintakyvyn eri osa-alueita, työkykyä ja kuntoutustarvetta, 2) seuloa olemassa olevista kuntoutustavoitteisista projekteista parhaat käytännöt ikääntyvien toiminta- ja työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä 3) kehittää ja testata toimintakokonaisuus, jolla pyritään vaikuttamaan ikääntyneiden a) työkykyyn ja -motivaatioon ja työssä jaksamiseen sekä b) vireyteen ja toimintakykyyn myös eläköitymisen jälkeen. AINEISTO JA MENETELMÄT Hanke jakautui aineiston ja menetelmien osalta seuraavaan kolmeen osaan: 1) vuotiaiden terveyden, toimintakyvyn eri osa-alueiden, työkyvyn sekä kuntoutustarpeen kartoitus kolmella laajalla väestöaineistolla (Terveys2000, Vajaakuntoiset ja työ, Ikihyvä) 2) kirjallisuuskatsaus vuotiaisiin kohdistetuista projekteista, kysely projekteille hyvistä käytännöistä sekä hyvistä ja huonoista kokemuksista projektien toteutuksessa 3) ikääntyville soveltuvan avovarhaiskuntoutusmallin kokeilu ja arviointi toimintakokonaisuuden löytämiseksi (pilottihanke). Tiina Pensola Muu työryhmä Aila Järvikoski, Veijo Notkola, Janne Jalava Raisa Hassinen, Hanna Kankainen, Hanna Rinne, Mirkka Vuorento, Arto Pietilä, Mikko Henriksson, Soili Järvilehto, Raili Heinonen, Pirkko Koskiniemi, Outi Reinola, Leena Tarkiainen Yhteistyökumppanit Mikael Fogelholm, Sanna Roine (UKK-instituutti), Tuija Martelin, Päivi Sainio (Kansanterveyslaitos) Ulkopuolinen rahoitus Raha-automaattiyhdistys TULOKSET Ikääntyvien työikäisten fyysinen terveys, fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky, erilaiset aistitoiminnot ja työkyky heikkenevät ikäryhmittäin. Väestöryhmittäiset erot ovat kuitenkin suuria: kaiken kaikkiaan ongelmia on enemmän ei-työllisillä. Noin puolet vuotiaista selviäisi omassa työssään toiminta- ja työkykynsä perusteella. Noin neljännes selviytyisi erilaisten tukitoimien avulla ja arviolta neljännes on työkyvyttömiä. Työssä jaksamiseen vaikuttavat myös työmotivaatio, tehdyn työuran pituus ja raskaus sekä terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät kuten lihavuus, liikunta, humalahakuinen juominen ja unihäiriöt. Tehdyn pilotin mukaan työkykyyn ja työmotivaatioon on mahdollista vaikuttaa. Myös kognitiivisessa toimintakyvyssä ja liikunta-asenteissa saavutettiin muutoksia, jos ongelmat eivät olleet kehittyneet kovin pitkälle. Avainsanat: toimintakyky, muisti, kognitiivinen toimintakyky, työkyky, työssä jaksaminen, ikääntynyt, ikä, eläke, kuntoutus, kuntoutustarve 9

12 JULKAISUT Pensola T, Rinne H, Kankainen H, Roine S (2008) Työikäiset ikääntyvät vuotiaiden terveys, fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky sekä kuntoutustarve. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 78/2008. Pensola T, Roine S, Vuorento M (2008) Iällä ei väliä: Hyvinvoivana ja vireänä töissä ja eläkkeellä. Loppuraportti Ikkuna-projektissa toteutetun vuotiaiden avomuotoisen varhaiskuntoutusmallin toteuttamisesta. Helsinki: Kuntoutussäätiön työselosteita 36/2008. Jalava J, Roine S, Hassinen R, Pensola T (2007) Hyvistä käytännöistä lupaaviin tuloksiin ja menetelmiin. Selvitys vuotiaiden toiminta- ja työkyvyn edistämiseen keskittyneistä hankkeista ja hyvistä käytännöistä. Helsinki: Kuntoutussäätiön työselosteita 34/2007. Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeen tutkimusosuus Promoting well-being and work ability of entrepreneurs in SMEs A follow-up study Eila Okkonen (Suomen mielenterveysseuran koulutuskeskus) Kuntoutussäätiössä Tiina Pensola Muu työryhmä Mikko Henriksson Katrina Silfvast Ulkopuolinen rahoitus Suomen Mielenterveysseuran koulutuskeskus Suomen Mielenterveysseuran toteuttamassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeessa tavoitteena on kehittää ja kokeilla pk-yrittäjille soveltuvia heidän hyvinvointiaan ja henkistä jaksamistaan edistäviä toimintamuotoja. Keskeisiä toimintamuotoja ovat koulutus ja kiltatoiminta. Hankkeessa on myös tärkeää yrittäjien jaksamisen kartoittaminen ja hyvinvointia tukevan toiminnan edelleen kehittäminen. TAVOITE Hankkeeseen liittyvässä tutkimusosuudessa kartoitetaan Helsingin, Espoon ja Uudenmaan hyvinvointikiltatoimintaan osallistuvien yrittäjien jaksamista, hyvinvointia ja tuen tarvetta sekä arvioidaan, miten Kiltatoiminnalla voidaan vaikuttaa yrittäjien jaksamiseen ja hyvinvointiin. AINEISTO Pääasiallinen aineisto muodostuu toimintaan osallistuneiden yrittäjien kyselyistä, jotka kerätään kahdessa vaiheessa, ensimmäinen koulutusosuuden yhteydessä ennen varsinaista Kiltatoimintaa vuodenvaihteessa ja toinen vuodenvaihteessa

13 TULOKSET Aineistot analysoidaan ja raportoidaan yhdessä Suomen Mielenterveysseuran koulutuskeskuksen kanssa. Tutkimustulokset yrittäjien jaksamisesta, hyvinvointia ylläpitävistä ja uhkaavista tekijöistä sekä mahdollisista hyvinvoinnin ja jaksamisen muutoksista hankkeen aikana sekä arviot toimenpiteistä ja keinoista, jotka voivat vaikuttaa edellä mainittuihin asioihin valmistuvat vuonna Avainsanat: pk-yrittäjät, työhyvinvointi, hyvinvointi, jaksaminen, kuntoutus, kiltatoiminta Itellan kuntoutuspalveluohjaus-intervention arviointitutkimus ( ) Evaluation of case management intervention within Itella Corporation Kuntoutussäätiön tekemässä Kunnon Polku -konsernituen arviointitutkimuksessa keskeisiä johtopäätöksiä olivat, että tuen avulla on pystytty merkittävästi vähentämään sairauspoissaoloja. Samalla tuen avulla on saatu myös merkittävät taloudelliset säästöt. Näiden keskeisten havaintojen pohjalta Kuntoutussäätiön asiantuntijat yhdessä Itellan edustajien kanssa pohtivat, miten työkyvyn tukemista ja työssä selviytymistä voisi vielä entisestään tehostaa. Itellan Työssä selviytymisen malli on hyvä esimerkki varhaisesta reagoinnista, mutta sen toimintaa haluttiin tehostaa. Erityisesti haluttiin tehostaa: 1) prosessia työntekijän kannalta: prosessin sujuvuutta työntekijän työkyvyn tuen tarpeen toteamisesta verkostoneuvotteluun, 2) jatko-ohjelman (joka päätetään verkostoneuvottelussa) työntekijäkohtaisuutta ja työssä jatkamisen tai työhön paluun tukimuotojen konkreettisuuttaammatillisen kuntoutuksen ohjelmien monipuolistamista työssä oppimis- tai uudelleenkoulutusohjelmin työeläkekuntoutuksena. Näiden ajatusten pohjalta päätettiin liittää kuntoutuspalveluohjaus osaksi Itellan Työssä selviytymisen mallia. Janne Jalava Muu työryhmä Tuomas Koskela, Mikko Henriksson, Tiina Pensola Yhteistyökumppanit Itellan työhyvinvoinnin vastuuhenkilöt, Itellakonsernin työhyvinvointisäätiö Ulkopuolinen rahoitus Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö 11

14 TAVOITE Toteutettavista kuntoutuspalveluohjausinterventioista tehdään myös arviointitutkimus, jossa tarkastellaan interventioiden toimintaa ja tehokkuutta työssä selviytymisen mallin laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: 1. Tehostaako Kuntoutuspalveluohjaus työntekijän työssä selviytymistä ja nopeuttaako se Työssä selviytymisen mallin toimintaa? 2. Auttaako Kuntoutuspalveluohjaus nostamaan Työssä selviytymisen mallin vaikuttavuutta? 3. Vähentääkö Kuntoutuspalveluohjaus sairauspoissaoloja perinteisiä menetelmiä tehokkaammin? 4. Miten Kuntoutuspalveluohjaus mahdollisesti vaikuttaa työntekijän koettuun terveyteen ja työkykyyn, jaksamiseen ja elämänlaatuun? 5. Minkälaisia polkuja työntekijöille syntyy kuntoutuspalveluohjauksen tuloksena? AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimus suoritetaan prosessiarvioinnin lähestymistapoja käyttäen tilastojen, survey-kyselyjen sekä ryhmähaastattelujen ja työpajojen avulla. Avainsanat: Itella, kuntoutuspalveluohjaus, työssä selviytymisen malli Kunnon Polku -tuen arviointitutkimus ( ) Evaluation of the Kunnon Polku programme Kunnon polku on Itellassa vuodesta 2004 käytössä ollut tukimuoto, jonka tavoitteena on tukea vajaakuntoisen henkilön työssä selviytymistä keventämällä työkuormaa määräaikaisesti. Tuen avulla tehtävillä toimilla pyritään tukemaan yksilön työkykyä, vähentämään sairauspoissaoloja ja ehkäisemään ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Kunnon Polku -tukea käytetään niissä työjärjestelyissä, joissa henkilöllä ei ole oikeutta saada tai ei olisi tarkoituksenmukaista hakea työeläkelakien mukaista ammatillista kuntoutusta. 12

15 TAVOITE Arvioinnin lähtökohtana ja perimmäisenä kysymyksenä on ollut, miten Itellan Kunnon Polku -tuki on vaikuttanut siihen osallistuneiden työntekijöiden työkykyyn, sairauspoissaolojen kehitykseen ja työssä jaksamiseen. Kunnon Polku -tuen vaikuttavuuden tarkastelun syventämiseksi tutkimuksessa muodostettiin verrokkiryhmä niistä työntekijöistä, jotka eivät osallistuneet Kunnon Polkuun, mutta joilla oli yhtä runsaasti sairauspoissaoloja ja jotka iän ja sukupuolen suhteen olivat mahdollisimman identtisiä verrattaessa osallistuneisiin. Lisäksi tutkimuksessa on analysoitu myös osallistuneiden omia kokemuksia Kunnon Polun tavoitteista ja sisällöstä sekä heidän tämänhetkistä elämänlaatuaan ja työkykyään. Myös verrokkiryhmältä kysyttiin mielipiteitä Kunnon Polku -tuesta, samoin kuin selvitettiin heidän elämänlaatuaan ja työkykyään heikentäviä tekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin myös Kunnon Polku -tuen taloudellista merkitystä kustannus hyöty-analyysin avulla. Janne Jalava Muu työryhmä Jukka Salomäki, Arto Pietilä, Tiina Pensola Yhteistyökumppanit Lisbeth Forsman- Grönholm, Pirjo Talvela-Blomqvist (Itellan henkilöstöyksikkö) Ulkopuolinen rahoitus Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoina 1) Itellan toimittamaa tilastoaineistoa, 2) Kunnon Polkuun osallistuneille ja verrokkiryhmälle suunnattua survey-kyselyä, 3) Itellan työhyvinvoinnista vastaaville henkilöille järjestetyn tulevaisuusseminaarin aineistoa sekä 4) työhyvinvoinnin tematiikkaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta. Aineistoa täydennettiin vielä tutkimuksen lopulla muutamilla teemahaastatteluilla, jotka suunnattiin esimiehille ja työterveyslääkäreille. Näin ollen arvioinnissa on varsin kattavasti hyödynnetty sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia aineistoja. Arvioinnin metodologisena lähestymistapana käytetään monimenetelmä- ja monitahonäkökulmaa, jossa arviointikohdetta tarkastellaan usean eri tiedonhankkimistavan ja tietolähteen avulla. Rinnakkaisten menetelmien ja lähteiden käyttäminen nostaa arvioinnin luotettavuutta sekä mahdollistaa monipuolisten havaintojen tekemisen empiirisestä todellisuudesta ja arviointikysymysten kattavan tarkastelun. Arvioinnin toisena metodologisena lähtökohtana on kehittävän arviointiotteen hyödyntäminen. Kehittävässä arviointiotteessa yhdistyvät tieteellinen ote ja arviointitulosten hyödynnettävyys. TULOKSET Tuen avulla vähennettiin sairauspoissaoloja merkittävästi. Lisäksi tukeen satsatut rahat saatiin 2,85- kertaisina takaisin, koska kohderyhmän sairauspoissaolot vähenivät niin merkittävästi. Parhaimpia tuloksia saatiin tuki- ja liikuntaelinsairaiden kohdalla. Tukijakso olisi 13

16 saanut kuitenkin joidenkin osallistujien kohdalla olla pidempi ja tukijaksolle osallistumista voisi joidenkin kohdalla aikaistaa. Avainsanat: työkyvyn parantaminen, sairauspoissaolojen vähentäminen, työssä selviytyminen JULKAISU Jalava J & Salomäki J (2008) Määräaikainen työnkevennys työssä jaksamisen tukena. Arviointitutkimus Itellan Kunnon Polku -tuen vaikutuksista työntekijöiden sairauspoissaoloihin ja työssä jaksamiseen. Kuntoutussäätiön työselosteita Kuntoutuksen kohdentuminen Suomessa 2000-luvun alussa (KURRE-projekti) ( ) Equity in the allocation of rehabilitation services in Finland Tiina Pensola Muu työryhmä Katja Kesseli, Hanna Rinne Ulkopuolinen rahoitus Kansaneläkelaitos Kuntoutusta koskevaa tietoa tarvitaan nykyistä enemmän sekä kuntoutusta koskevan päätöksenteon että käytännön kuntoutustyön tueksi. Kuntoutuksen kohdentumista ja kuntoutumiseen valikoitumisen prosesseja koskevan tiedon puute on todettu eri yhteyksissä. On katsottu, että kuntoutuksen kattavuudesta, kohdentumisesta ja mahdollisista väliinputoajien ryhmistä olisi saatava nykyistä selkeämpi kuva. TAVOITE Tutkimuksen tavoitteena on kuntoutuksen kohdentumisen ja kohdentumisen tasa-arvoisuuden selvittäminen sosiodemografisten ja sosioekonomisten tekijöiden, työmarkkina-aseman ja työhön liittyvien tekijöiden sekä alueellisten tekijöiden mukaan eri kuntoutuksen lakiperuste- ja sairausryhmissä 5 74-vuotiaassa väestössä. MENETELMÄT Tutkimusaineisto yhdistetään Kelan ja eri työeläkejärjestelmien kuntoutusrekistereistä ja siihen yhdistetään Tilastokeskuksen väestölaskenta-, koulutus- ja työssäkäyntirekistereistä tarvittavat sosiodemografiset, sosioekonomiset, työpaikka-, työhistoria- ja asuinpaikkatiedot. Menetelminä käytetään logistisia monimuuttujamenetelmiä. Avainsanat: kuntoutus, ammatillinen kuntoutus, kohdentuminen, tasa-arvo, sosioekonomiset erot, vaikeavammaiset 14

17 Lukineuvola-hankkeen arviointi ( ) Evaluation of Lukineuvola Project (Lukineuvola Dyslexia Service and Advice Centre) Lukineuvola-hanke oli jatkoa Lukibussi-tiedotuskampanjalle, jossa levitettiin tietoa aikuisten oppimisvaikeuksista. Oppimisvaikeuksia on monentyyppisiä ja ne voivat hidastaa ja vaikeuttaa myös aikuisten ihmisten opiskelua ja työssä selviytymistä. Oikeanlaisella tiedolla, suhtautumisella ja tukitoimilla heidän tilannettaan voidaan huomattavasti helpottaa ja ennalta ehkäistä tästä syystä johtuvaa syrjäytymistä. TAVOITE Lukineuvola-hankkeen tavoitteena oli luoda yhden luukun palvelupiste erilaisille oppijoille sekä kehittää ja kouluttaa paikallista palveluverkostoa. Sisäinen arviointi pyrki tukemaan hanketta tavoitteittensa saavuttamisessa arvioimalla toimintaa sekä laatimalla hankkeen käyttöön sopivia tiedonkeruun menetelmiä. Arvioinnin kohteena olivat mm. hankkeen järjestämät koulutukset, neuvolassa toimivan asiamiehen toimenkuvan kehittyminen, asiakaspalautteen kerääminen sekä verkostotyön kehittäminen. Seija Haapasalo Muu työryhmä Mika Ala-Kauhaluoma, Heidi Laurila Yhteistyökumppanit Opetushallistus (hallinnoija), Erilaisten oppijoiden liitto, Helsingin seudun erilaiset oppijat ry, Tampereen kaupunki, Vaasan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Ulkopuolinen rahoitus Euroopan sosiaalirahaston Equal-yhteisöaloiteohjelma MENETELMÄT Hankkeen arvioinnissa hyödynnettiin monitahoarvioinnin metodia. Menetelminä käytettiin pääasiassa haastatteluja sekä lomakekyselyjä. Asiamiesten toimintaa seurattiin heitä haastattelemalla, koulutuksia ja verkostotyötä arvioitiin palautelomakkeilla ja asiakaspalautteita kerättiin sekä haastatteluin että palautelomakkeiden avulla. Raportissa keskitytään tarkastelemaan Lukineuvoloiden asiakaskuntaa ja hankkeen tuottamia palveluita. Lukineuvoloiden toimintaa arvioidaan asiakastyön tuloksellisuuden, rakentuneiden verkostojen ja ydintoimijoiden kokemusten kautta. Arviointitutkimuksessa tuotettiin myös yleisempää tietoa oppimisvaikeuksista ja niiden ilmenemisestä, oppimisvaikeuksisten tilanteesta sekä heille suunnatusta palvelujärjestelmästä. Lukineuvolat avasivat ovensa lokakuussa 2005 ja toimivat vuoden 2007 loppuun saakka. Lukineuvola-toimintaa kokeiltiin valtakunnallisesti neljässä eri toimipisteessä; Helsingissä, Tampereella, Vaasassa ja Joensuussa. Jokaisessa Lukineuvolassa keskeisenä toimija oli lukiasiamies, joka tuki myös ammattilaisia. 15

18 TULOKSET Lukinneuvolat tavoittivat erittäin laajan joukon ihmisiä ja kirjattuja yhteydenottoja kertyi vajaan kahden vuoden aikana Puolet kaikista neuvoloihin kohdistuneista yhteydenotoista tulivat lukiasiakkailta. Syrjäytyneitä, työttömiä ja miehiä hanke ei kuitenkaan tavoittanut alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Ylivoimainen enemmistö asiakkaista oli sellaisia, jotka eivät olleet elämänsä aikana saaneet mitään oppimisvaikeuksiin liittyvää palvelua. Lukineuvoloiden toimintamalleissa oli eroavaisuuksia, mitkä eivät kuitenkaan vaikuttaneet asiakkaiden kokemaan tyytyväisyyteen. Lukineuvolassa asioimisen hyödytti asiakkaita ja neuvolakäynnin jälkeen asiakkaiden työmarkkina-asemat olivat myös kohentuneet. Lukineuvola-hankkeessa korostui verkottuminen perinteisiin oppimisvaikeusalan toimijoihin kuten koulutussektoriin. Uusien yhteistyökumppaneiden kuten sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa verkostotyö ei ollut yhtä tiivistä. Lukineuvola-hankkeen aikana nousi esille oppimisvaikeuksiin liittyvien palveluiden puute ja niiden alueellinen epätasa-arvoisuus. Alueellinen epätasa-arvo ilmeni myös Lukineuvoloiden toiminnan jatkumisessa: Tampereella ja Helsingissä Lukineuvoloiden kaltainen toiminta jatkui, mutta Vaasassa ja Joensuussa ei ollut konkreettista toimintamallia neuvolatyön jatkamiselle hankkeen päättyessä vuoden 2007 lopussa. Avainsanat: erilainen oppija, lukipalvelut, sisäinen arviointi JULKAISU Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, Haapasalo S (2008) Oppimisvaikeudet tukipalvelun haasteena. Lukineuvola-hankkeen arviointitutkimus. Kuntoutussäätiön työselosteita 35. Helsinki. MS-tautia sairastavat, työmarkkinoilla selviytyminen ja kuntoutustarve ( ) People with multiple sclerosis Career maintenance, work ability and need for rehabilitation MS-tautia sairastaa Suomessa yli 6000 henkilöä. MS on krooninen ja invalidisoiva keskushermoston valkean aineen tauti, jonka esiintyvyys Suomessa on maailman korkeimpia. MS-taudin kulku on kuitenkin hyvin yksilöllinen, vaihteleva ja vaikeasti ennustettava luvulla markkinoille tulleet taudinkulkua muuntavat lääkkeet vähen- 16

19 tävät sairauteen liittyviä pahenemisvaiheita ja kliinisesti havaittavaa invaliditeettia. Kuitenkin MS-potilaiden työssä oloa koskevat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että varsin suuri osuus MS-tautia sairastavista siirtyy muutaman vuoden aikana työelämän ulkopuolelle. Alustavat tiedot ja kokemukset näyttävät Suomessa viittaavan samaan suuntaan. Suomessa ei ole juuri tutkittu MS-tautia sairastavien työurien pituutta ja työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tällä hetkellä ei ole myöskään käytettävissä systemaattisesti kerättyä ja ajankohtaista tutkimustietoa ammatillisen kuntoutuksen merkityksestä MS-tautia sairastavien kohdalla. Mika Ala-Kauhaluoma Muu työryhmä Heidi Laurila Yhteistyökumppani Suomen MS-liitto Ulkopuolinen rahoitus Raha-automaattiyhdistys TAVOITE Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neurologisen sairauden, MS-taudin, vaikutusta ihmisen työkykyyn ja työhön osallistumiseen sairauden eri vaiheissa; millaisia ovat MS-tautia sairastavien työurat ja millaisia rajoitteita MS-tauti niille eri vaiheissa asettaa; millaista ammatillista kuntoutusta MS-tautia sairastaville on järjestetty, miten ammatillinen kuntoutus kohdentuu (keille ammatillista kuntoutusta annetaan) ja millaisissa tilanteissa ja olosuhteissa sitä annetaan millaisia vaikutuksia kuntoutuksella nähdään olleen, ts. onko sen avulla pystytty jatkamaan MS-tautia sairastavan työuraa. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen kvantitatiivinen osuus koostui valtakunnallisesta postikyselystä MS-liiton jäsenistölle. Poiminnassa käytettiin apuna liiton jäsenrekisteriä. Kyselylomakkeessa oli kysymyksiä jäsenistön työmarkkinatilanteesta, sosiaalisesta tilanteesta, koetusta elämänlaadusta ja työkyvystä sekä työssä selviytymistä vaikeuttavista tekijöistä. Kyselyssä tiedusteltiin myös osallistumista työkykyä ylläpitävään ja ammatilliseen kuntoutukseen. Kyselyssä keskityttiin työikäiseen väestöön (otos N=768, vastausprosentti 71). Tutkimuskokonaisuuteen liittyi myös kvalitatiivinen osuus, jossa teemahaastateltiin kymmentä MS-tautia sairastavaa henkilöä, joiden työkyvyn säilyttämisessä tai palauttamisessa on onnistuttu. Ajatuksena oli, että tapauksia ja kuntoutusprosesseja kuvaamalla pystytään syventämään MS-tautia sairastavien työuria ja työssä selviytymistä. 17

20 TULOKSET MS-tautia sairastavat ovat keskimääräistä paremmin koulutettuja, verrattiinpa heitä sitten koko väestöön tai vajaakuntoisten eri ryhmiin. MS-tautia sairastavista perusasteen jälkeinen tutkinto puuttuu vain 13 prosentilta, kun vastaava osuus yli 15 vuotta täyttäneessä väestössä on 36 prosenttia. Tästä huolimatta MS-tautiin sairastuneista kokopäivätyössä on ainoastaan kolmannes ja osa-aikatyössä kuusi prosenttia. Yli puolet sairastuneista on eläkkeellä, joko työkyvyttömyyseläkkeellä (45 %) tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä (8 %). Noin puolet arvioi työkykynsä joko parantuvan tai pysyvän ennallaan seuraavan kahden vuoden kuluessa. Viidenneksellä MS-tauti ei aiheuta nykyisin lainkaan oireita, 55 prosenttia kokee oireet lieviksi ja loput (25 %) vaikeiksi. Reilu kolmannes (36 %) MS- tautia sairastavista sairastaa myös jotain muuta pitkäaikaissairautta. Ensimmäiset taudin oireet havaitaan keskimäärin 30-vuotiaana. Ensimmäisistä oireista varsinaiseen MS-diagnoosiin kuluu aikaa keskimäärin viisi vuotta ja tästä vajaan kuuden vuoden kuluttua siirrytään työelämän ulkopuolelle. Ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen oli hakenut vajaa puolet (48 %) kyselyyn vastaajista. Avainsanat: MS-tauti, ammatillinen kuntoutus, työssä jaksaminen JULKAISU Ala-Kauhaluoma M & Laurila H (2008) MS-tautia sairastavat suomalaiset Työssä selviytyminen ja kuntoutus. Suomen MS-liiton raporttisarja n:o 13. Vammalan Kirjapaino Oy. Työkykyä tukeva avokuntoutuskokeilu MS-tautia sairastaville -hankkeen arviointi ( ) Work ability and rehabilitation of people with MS Evaluation of a pilot project Mika Ala-Kauhaluoma Vhteistyökumppanit Suomen MS-liitto, Kuntoutussäätiön kuntoutuspalvelukeskus Ulkopuolinen rahoitus Suomen MS-liitto MS-taudin yksilölliset ominaispiirteet ja toimintakyvyn vaihtelut sairauden eri vaiheissa vaativat kuntoutuskurssien järjestäjältä erityistä osaamista ja normaalista työkykyä ylläpitävästä (TYK) tai ammatillisesti syventävästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta (ASLAK) poikkeavaa työotetta. Kuntoutuspalvelujen tarve on pääkaupunkiseudulla suuri ja tarjonta vähäistä Uudellamaalla, missä asuu noin 1/4 MStautia sairastavista suomalaisista. 18

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto 19.3.2010 Kehittämishankkeen keskiössä Hankkeeseen osallistuvien palveluntuottajien kehitystyö sekä uusien kuntoutusmallien

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Yhteiskunnallinen eriarvoisuus - ohjelma n tutkimuspäivä 23.9.2013 Sakari Karvonen Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaisten oppijoidenliitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Valtakunnallinen oppimisvaikeuksisten

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot