Kuntoutussäätiö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntoutussäätiö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus"

Transkriptio

1 Kuntoutussäätiö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2009

2 Kannen kuva: Kuvatoimisto Vastavalo/Tarmo Heinänen

3 Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2009 Kuntoutussäätiö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 1

4 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie Helsinki Julkaisumyynti, puh. (09) Helsinki 2009 Painopaikka: Yliopistopaino ISBN

5 Esipuhe Kädessäsi oleva kirja esittelee Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen hankkeita ja julkaisuja edellisen kirjan ilmestymisestä, vuodesta 2006 eteenpäin aina vuoden 2009 alkupuoliskolle asti. Kirja antaa kuvaa siitä, millaisten eri tavoin kuntoutukseen liittyvien asioiden parissa työskentelemme, mitä olemme vieneet ja viemme eteenpäin ja mitä olemme nähneet tärkeäksi kehittää ja tutkia. KTKK:ssa työskentelee kaikkiaan hieman yli 30 ihmistä ja erilaisia hankkeita on parhaillaan käynnissä suunnilleen saman verran. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus pyrkii toiminnallaan tuottamaan tietoa ja käytäntöjä, joilla on merkitystä kansalaisten työja toimintakyvyn ja elämänhallinnan kannalta. Tämän avulla voidaan edistää ihmisten työllistymistä ja valtaistumista, ehkäistä syrjäytymiseen johtavia prosesseja ja kehittää selviytymistä tukevia toimintaympäristöjä. Keskuksen toiminta jakautuu tutkimukseen, arviointiin ja kehittämistyöhön. Keskuksessa toimii myös kuntoutusalan kirjasto ja ylläpidämme kuntoutuksen ja siihen liittyvän tutkimus- ja kehittämistiedon verkkopalvelua (www.kuntoutusportti.fi). Tutkimus- ja kehittämistoimintamme on jakautunut kolmeen toimintalinjaan. Noudatamme tässä kirjassa myös samaa jakoa hankkeita esitellessämme. Ensimmäinen linja, Kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen, pyrkii tutkimus- ja kehittämistoiminnallaan tuottamaan tietoa ja toimintatapoja, joita voidaan käyttää toimivien ja oikeudenmukaisten kuntoutuskäytäntöjen kehittämisessä ja siten väestön terveyden, hyvinvoinnin sekä toiminta- ja työkyvyn edistämisessä ja väestöryhmien välisten erojen kaventamisessa. Toisen toimintalinjan, Toimintakykyä ylläpitävä ja sairausryhmäkohtainen kuntoutus, yleisenä tavoitteena on kehittää käytäntöjä, joiden avulla voidaan edistää väestön toimintakyvyn säilymistä sekä tuottaa ja koota tieteellisesti luotettavaa, kuntoutukseen sovellettavaa tietoa sairausryhmittäisestä kuntoutuksen menetelmistä. Tähän pyritään kehittämällä uusia toimintamalleja sekä selvittämällä niiden vaikuttavuutta. 3

6 Kolmannen toimintalinjan, Sosiaalisen ja työstä syrjäytymisen ehkäisyn, tavoitteena on tuottaa tietoa ja käytäntöjä, joiden avulla voidaan edistää sosiaalista osallisuutta, työssä jaksamista ja jatkamista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja siihen johtavia prosesseja. Viime vuosina toimintalinjan painoalueita ovat olleet mielenterveyskuntoutuksen toimintamallien ja vaikeavammaisten kuntoutuksen toimeenpanon ja prosessien arviointi, syrjäytymisvaarassa olevien ja maahanmuuttajien kuntoutuksen ja työllistymisen erityiskysymykset sekä työkyvyn ja työssä jaksamisen tukemiseen liittyvät kysymykset. Pyrimme siihen, että keskuksen tuottamaa tietoa ja osaamista voidaan hyödyntää paitsi tutkijayhteisössä myös muussa yhteiskunnallisessa toiminnassa erityisesti kuntoutuksen suunnittelussa ja päätöksenteossa, asiakastyössä ja kuntoutuksen asiantuntijoiden koulutuksessa. Olemme aktiivisesti mukana kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisessä Suomessa. Tutkimus- ja kehittämiskeskus saa merkittävän osan toimintaresursseistaan Raha-automaattiyhdistyksen toiminta- ja projektiavustuksista. Muita tärkeitä rahoittajatahoja ovat Kansaneläkelaitos, Euroopan sosiaalirahasto sekä ministeriöt (STM, TEM, OPM). Läheisiä yhteistyötahojamme ovat mm. yliopistot, THL, TTL, ETK, TSR, kolmannen sektorin järjestöt ja pääkaupunkiseudun kunnat. Tämä julkaisu antaa lukijalle yleiskuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnastamme sekä hankkeistamme. Jokaisen hankkeen kohdalla kerrotaan myös, ketkä siinä työskentelevät. Olkaa meihin yhteydessä, kehitetään kuntoutusta yhdessä. Helsingissä Ullamaija Seppälä tutkimusjohtaja 4

7 Sisällys 1 Kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen 7 Ammattiryhmittäinen työkyvyttömyys ja kuolleisuus Suomessa Ikääntyvien vuotiaiden työ- ja toimintakykyä edistävien toimintojen kehittäminen (IKKUNA-projekti) 8 Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeen tutkimusosuus 10 Itellan kuntoutuspalveluohjaus-intervention arviointitutkimus 11 Kunnon Polku -tuen arviointitutkimus 12 Kuntoutuksen kohdentuminen Suomessa 2000-luvun alussa (KURRE-projekti) 14 Lukineuvola-hankkeen arviointi 15 MS-tautia sairastavat, työmarkkinoilla selviytyminen ja kuntoutustarve 16 Työkykyä tukeva avokuntoutuskokeilu MS-tautia sairastaville -hankkeen arviointi 18 Muistiluotsi-ohjelman arviointi 19 SeniorForce 21 TUULI-hanke Arviointitutkimus kuntoutusmallin toimeenpanosta ja tuloksista 22 2 Toimintakykyä ylläpitävä ja sairausryhmäkohtainen kuntoutus 23 Työssä jatkamisen tukeminen ja sairauslomakäytännöt: kehittämis-, koulutus- ja yhteistyöprojekti (JATS-projekti) 23 Kuntoutuksen tehtävät työikäisten kuntoutuksessa 25 Opi oppimaan Kuntoutuspalveluita aikuisten oppimisvaikeuksiin 27 Medikalisaatiota ja normalisaatiota Aikuisten oppimisvaikeudet hyvinvointivaltiossa 29 Miesten sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen metabolisen oireyhtymän (MBO) seulontamenettelyn avulla 30 Naisten sydänterveyden edistäminen: Työterveyshuoltoon soveltuvan varhaiskuntoutusohjelman kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi 31 Yli 60-vuotiaiden sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuspalvelujen kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi (Sydän 60+) 34 Avokuntoutusmallin kehittäminen rinta- ja eturauhassyöpää sairastaville 35 Syöpäsairauden psyykkiset vaikutukset Syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa seurantatutkimus 37 5

8 3 Sosiaalisen ja työstä syrjäytymisen ehkäisy 39 Asiantuntemustiedon ja kokemustiedon ristivedossa Asiakkaiden käsityksiä ammattiavusta, asiakkuudesta ja vertaistuesta 39 Kelan mielenterveyskuntoutushankkeen arviointitutkimus 41 Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminnan toteutuksen ja hyvinvointivaikutusten arviointi 42 Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat suunnitelmat ja palvelut 45 Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina 47 Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin 48 Lapset ja nuoret kuntoutuksessa Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen arviointi 50 Psykoterapian vaikuttavuus työkykyyn ja koettuun hallintaan 52 Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina 52 Psykoterapeutit Suomessa 54 Työhön paluu 55 Pientyöpaikoilla uudistuminen PUNK 56 Työeläkekuntoutuksen toimivuus 58 Vaikeavammaiset kuntoutujat Kelan palveluissa 59 Vaikeavammaisten kuntoutujien elinolot, osallisuus ja kuntoutuksen hyödyt 61 Tuettu työllistyminen Pohjoismaissa 62 Tuetun työllistymisen työkalupakki 63 Kuntoutussäätiön julkaisusarjojen raportit

9 1 Kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen Ammattiryhmittäinen työkyvyttömyyseläkkeen alkavuus ja kuolleisuus Suomessa ( ) Occupational cause-specific incidence of disability pensions and mortality in in Finland Työikäisten terveys ja toimintakyky ovat parantuneet sekä kuolleisuus on alentunut viime vuosikymmeninä. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa muutokset ovat kuitenkin pieniä. Vuosina työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuosittain ihmistä. Vaikka vain osa työkyvyttömyys- ja kuolleisuuseroista on liitettävissä välittömiin ammattiin liittyviin altisteisiin, on tärkeää selvittää ammattiryhmien välisiä eroja terveydessä, työkyvyttömyydessä ja kuolleisuudessa, sekä näiden tekijöiden kehityksessä. Ammattiryhmittäisten työkyvyttömyyden alkavuus- ja kuolleisuustietojen yhtäaikainen tarkastelu antaa viitteitä ammattiin liittyvistä riskitekijöistä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää työterveyshuollossa ja kuntoutuksessa kohdennettujen terveyttä edistävien toimenpiteiden suuntaamiseen niihin ammattiryhmiin, joissa terveysriskit ovat suurimmat. Tutkimus toteutetaan kahtena erillisenä osatutkimuksena. Tiina Pensola Muu työryhmä Marika Jalovaara, Katrina Silfvast Yhteistyökumppanit Eläketurvakeskus, sosiaali- ja terveysministeriö Ulkopuolinen rahoitus Työsuojelurahasto, sosiaali- ja terveysministeriö, Raha-automaattiyhdistys AINEISTO JA MENETELMÄT Ammattiryhmittäisen kuolleisuustutkimuksen tavoitteena on 1) tarkastella ja analysoida työllisten ammattiryhmittäistä kuolleisuutta ja 2) työttömien kuolleisuutta kuolemansyyn mukaan, 3) selvittää ammattiryhmittäin kuolleisuuden muutosta ja 4) työkyvyttömyyseläkkeellä olleiden kuolleisuutta sekä 5) selvittää korkean ja alhaisen työkyvyttömyyden ja kuolleisuuden ammatit erikseen naisilla ja miehillä sekä eri ikäryhmissä Suomessa vuosina Kuolleisuustutkimuksen perusaineistoina käytetään Tilastokeskuksen väestölaskenta- ja kuolemansyytiedoista koottua pitkittäistiedostoa, joka kattaa koko työikäisen Suomessa asuvan väestön. Ammattiryhmittäisessä työkyvyttömyyden alkavuutta koskevan tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja analysoida 7

10 1) ammattiryhmittäisiä eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä sairausryhmän mukaan (työkyvyttömyyseläkediagnoosin perusteella), erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat muutokset a. mielenterveyssyihin liittyvissä työkyvyttömyyseläkkeissä (erityisesti masennus) b. tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvissä työkyvyttömyyseläkkeissä 2) ammattiryhmittäisiä eroja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä eri sairausryhmissä erikseen naisilla ja miehillä. 3) ammattiryhmittäisiä eroja masennuksen takia määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työkyvyttömyyden jatkuvuudesta erikseen naisilla ja miehillä. 4) iän, sukupuolen, koulutuksen, työuran katkonaisuuden (työttömyys ja työttömyysjaksot), työsuhteen ja työuran keston sekä ammattiaseman merkitystä ammattiryhmittäisiin eroihin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. 5) miten muille eläkkeille tai työttömyyteen siirtyminen vaikuttaa ammattiryhmittäiseen työkyvyttömyyteen ja sen alkavuuteen työuran loppupuolella (50 vuotta täyttäneillä). Tarkastelut tehdään erikseen naisille ja miehille ikäryhmittäin vuosina Tutkimuksessa käytetään Eläketurvakeskuksen aineistoa. Avainsanat: työkyvyttömyys, kuolleisuus, terveyserot, ammatilliset riskit, mielenterveys, masennus, alkoholi, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kasvaimet Ikääntyvien vuotiaiden työ- ja toimintakykyä edistävien toimintojen kehittäminen (IKKUNA-projekti) ( ) Development of methods promoting working and functional capacity of persons aged Väestön ikääntyminen tuo suuria haasteita työelämän ja koko yhteiskunnan toimivuudelle. Työikäisen väestön määrä vähenee ja keskiikä nousee. Ikääntyvää työvoimaa tarvitaan, koska työikään tulevia on vähemmän kuin eläkeikään siirtyviä seuraavat 40 vuotta. Tässä tilanteessa on tärkeää, että ikääntyvien työikäisten toimintakyky, työkyky ja työssä jaksaminen säilyvät ja ikääntyvät voivat jatkaa työs- 8

11 sään nykyistä pidempään. Paitsi yhteiskunnan, myös ihmisten itsensä ja heidän läheistensä kannalta on mielekästä, että myös eläkeikäisten toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään. TAVOITE Hankkeen tavoitteena oli 1) selvittää ikääntyvien vuotiaiden terveyttä, toimintakyvyn eri osa-alueita, työkykyä ja kuntoutustarvetta, 2) seuloa olemassa olevista kuntoutustavoitteisista projekteista parhaat käytännöt ikääntyvien toiminta- ja työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä 3) kehittää ja testata toimintakokonaisuus, jolla pyritään vaikuttamaan ikääntyneiden a) työkykyyn ja -motivaatioon ja työssä jaksamiseen sekä b) vireyteen ja toimintakykyyn myös eläköitymisen jälkeen. AINEISTO JA MENETELMÄT Hanke jakautui aineiston ja menetelmien osalta seuraavaan kolmeen osaan: 1) vuotiaiden terveyden, toimintakyvyn eri osa-alueiden, työkyvyn sekä kuntoutustarpeen kartoitus kolmella laajalla väestöaineistolla (Terveys2000, Vajaakuntoiset ja työ, Ikihyvä) 2) kirjallisuuskatsaus vuotiaisiin kohdistetuista projekteista, kysely projekteille hyvistä käytännöistä sekä hyvistä ja huonoista kokemuksista projektien toteutuksessa 3) ikääntyville soveltuvan avovarhaiskuntoutusmallin kokeilu ja arviointi toimintakokonaisuuden löytämiseksi (pilottihanke). Tiina Pensola Muu työryhmä Aila Järvikoski, Veijo Notkola, Janne Jalava Raisa Hassinen, Hanna Kankainen, Hanna Rinne, Mirkka Vuorento, Arto Pietilä, Mikko Henriksson, Soili Järvilehto, Raili Heinonen, Pirkko Koskiniemi, Outi Reinola, Leena Tarkiainen Yhteistyökumppanit Mikael Fogelholm, Sanna Roine (UKK-instituutti), Tuija Martelin, Päivi Sainio (Kansanterveyslaitos) Ulkopuolinen rahoitus Raha-automaattiyhdistys TULOKSET Ikääntyvien työikäisten fyysinen terveys, fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky, erilaiset aistitoiminnot ja työkyky heikkenevät ikäryhmittäin. Väestöryhmittäiset erot ovat kuitenkin suuria: kaiken kaikkiaan ongelmia on enemmän ei-työllisillä. Noin puolet vuotiaista selviäisi omassa työssään toiminta- ja työkykynsä perusteella. Noin neljännes selviytyisi erilaisten tukitoimien avulla ja arviolta neljännes on työkyvyttömiä. Työssä jaksamiseen vaikuttavat myös työmotivaatio, tehdyn työuran pituus ja raskaus sekä terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät kuten lihavuus, liikunta, humalahakuinen juominen ja unihäiriöt. Tehdyn pilotin mukaan työkykyyn ja työmotivaatioon on mahdollista vaikuttaa. Myös kognitiivisessa toimintakyvyssä ja liikunta-asenteissa saavutettiin muutoksia, jos ongelmat eivät olleet kehittyneet kovin pitkälle. Avainsanat: toimintakyky, muisti, kognitiivinen toimintakyky, työkyky, työssä jaksaminen, ikääntynyt, ikä, eläke, kuntoutus, kuntoutustarve 9

12 JULKAISUT Pensola T, Rinne H, Kankainen H, Roine S (2008) Työikäiset ikääntyvät vuotiaiden terveys, fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky sekä kuntoutustarve. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 78/2008. Pensola T, Roine S, Vuorento M (2008) Iällä ei väliä: Hyvinvoivana ja vireänä töissä ja eläkkeellä. Loppuraportti Ikkuna-projektissa toteutetun vuotiaiden avomuotoisen varhaiskuntoutusmallin toteuttamisesta. Helsinki: Kuntoutussäätiön työselosteita 36/2008. Jalava J, Roine S, Hassinen R, Pensola T (2007) Hyvistä käytännöistä lupaaviin tuloksiin ja menetelmiin. Selvitys vuotiaiden toiminta- ja työkyvyn edistämiseen keskittyneistä hankkeista ja hyvistä käytännöistä. Helsinki: Kuntoutussäätiön työselosteita 34/2007. Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeen tutkimusosuus Promoting well-being and work ability of entrepreneurs in SMEs A follow-up study Eila Okkonen (Suomen mielenterveysseuran koulutuskeskus) Kuntoutussäätiössä Tiina Pensola Muu työryhmä Mikko Henriksson Katrina Silfvast Ulkopuolinen rahoitus Suomen Mielenterveysseuran koulutuskeskus Suomen Mielenterveysseuran toteuttamassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeessa tavoitteena on kehittää ja kokeilla pk-yrittäjille soveltuvia heidän hyvinvointiaan ja henkistä jaksamistaan edistäviä toimintamuotoja. Keskeisiä toimintamuotoja ovat koulutus ja kiltatoiminta. Hankkeessa on myös tärkeää yrittäjien jaksamisen kartoittaminen ja hyvinvointia tukevan toiminnan edelleen kehittäminen. TAVOITE Hankkeeseen liittyvässä tutkimusosuudessa kartoitetaan Helsingin, Espoon ja Uudenmaan hyvinvointikiltatoimintaan osallistuvien yrittäjien jaksamista, hyvinvointia ja tuen tarvetta sekä arvioidaan, miten Kiltatoiminnalla voidaan vaikuttaa yrittäjien jaksamiseen ja hyvinvointiin. AINEISTO Pääasiallinen aineisto muodostuu toimintaan osallistuneiden yrittäjien kyselyistä, jotka kerätään kahdessa vaiheessa, ensimmäinen koulutusosuuden yhteydessä ennen varsinaista Kiltatoimintaa vuodenvaihteessa ja toinen vuodenvaihteessa

13 TULOKSET Aineistot analysoidaan ja raportoidaan yhdessä Suomen Mielenterveysseuran koulutuskeskuksen kanssa. Tutkimustulokset yrittäjien jaksamisesta, hyvinvointia ylläpitävistä ja uhkaavista tekijöistä sekä mahdollisista hyvinvoinnin ja jaksamisen muutoksista hankkeen aikana sekä arviot toimenpiteistä ja keinoista, jotka voivat vaikuttaa edellä mainittuihin asioihin valmistuvat vuonna Avainsanat: pk-yrittäjät, työhyvinvointi, hyvinvointi, jaksaminen, kuntoutus, kiltatoiminta Itellan kuntoutuspalveluohjaus-intervention arviointitutkimus ( ) Evaluation of case management intervention within Itella Corporation Kuntoutussäätiön tekemässä Kunnon Polku -konsernituen arviointitutkimuksessa keskeisiä johtopäätöksiä olivat, että tuen avulla on pystytty merkittävästi vähentämään sairauspoissaoloja. Samalla tuen avulla on saatu myös merkittävät taloudelliset säästöt. Näiden keskeisten havaintojen pohjalta Kuntoutussäätiön asiantuntijat yhdessä Itellan edustajien kanssa pohtivat, miten työkyvyn tukemista ja työssä selviytymistä voisi vielä entisestään tehostaa. Itellan Työssä selviytymisen malli on hyvä esimerkki varhaisesta reagoinnista, mutta sen toimintaa haluttiin tehostaa. Erityisesti haluttiin tehostaa: 1) prosessia työntekijän kannalta: prosessin sujuvuutta työntekijän työkyvyn tuen tarpeen toteamisesta verkostoneuvotteluun, 2) jatko-ohjelman (joka päätetään verkostoneuvottelussa) työntekijäkohtaisuutta ja työssä jatkamisen tai työhön paluun tukimuotojen konkreettisuuttaammatillisen kuntoutuksen ohjelmien monipuolistamista työssä oppimis- tai uudelleenkoulutusohjelmin työeläkekuntoutuksena. Näiden ajatusten pohjalta päätettiin liittää kuntoutuspalveluohjaus osaksi Itellan Työssä selviytymisen mallia. Janne Jalava Muu työryhmä Tuomas Koskela, Mikko Henriksson, Tiina Pensola Yhteistyökumppanit Itellan työhyvinvoinnin vastuuhenkilöt, Itellakonsernin työhyvinvointisäätiö Ulkopuolinen rahoitus Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö 11

14 TAVOITE Toteutettavista kuntoutuspalveluohjausinterventioista tehdään myös arviointitutkimus, jossa tarkastellaan interventioiden toimintaa ja tehokkuutta työssä selviytymisen mallin laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat: 1. Tehostaako Kuntoutuspalveluohjaus työntekijän työssä selviytymistä ja nopeuttaako se Työssä selviytymisen mallin toimintaa? 2. Auttaako Kuntoutuspalveluohjaus nostamaan Työssä selviytymisen mallin vaikuttavuutta? 3. Vähentääkö Kuntoutuspalveluohjaus sairauspoissaoloja perinteisiä menetelmiä tehokkaammin? 4. Miten Kuntoutuspalveluohjaus mahdollisesti vaikuttaa työntekijän koettuun terveyteen ja työkykyyn, jaksamiseen ja elämänlaatuun? 5. Minkälaisia polkuja työntekijöille syntyy kuntoutuspalveluohjauksen tuloksena? AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimus suoritetaan prosessiarvioinnin lähestymistapoja käyttäen tilastojen, survey-kyselyjen sekä ryhmähaastattelujen ja työpajojen avulla. Avainsanat: Itella, kuntoutuspalveluohjaus, työssä selviytymisen malli Kunnon Polku -tuen arviointitutkimus ( ) Evaluation of the Kunnon Polku programme Kunnon polku on Itellassa vuodesta 2004 käytössä ollut tukimuoto, jonka tavoitteena on tukea vajaakuntoisen henkilön työssä selviytymistä keventämällä työkuormaa määräaikaisesti. Tuen avulla tehtävillä toimilla pyritään tukemaan yksilön työkykyä, vähentämään sairauspoissaoloja ja ehkäisemään ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä. Kunnon Polku -tukea käytetään niissä työjärjestelyissä, joissa henkilöllä ei ole oikeutta saada tai ei olisi tarkoituksenmukaista hakea työeläkelakien mukaista ammatillista kuntoutusta. 12

15 TAVOITE Arvioinnin lähtökohtana ja perimmäisenä kysymyksenä on ollut, miten Itellan Kunnon Polku -tuki on vaikuttanut siihen osallistuneiden työntekijöiden työkykyyn, sairauspoissaolojen kehitykseen ja työssä jaksamiseen. Kunnon Polku -tuen vaikuttavuuden tarkastelun syventämiseksi tutkimuksessa muodostettiin verrokkiryhmä niistä työntekijöistä, jotka eivät osallistuneet Kunnon Polkuun, mutta joilla oli yhtä runsaasti sairauspoissaoloja ja jotka iän ja sukupuolen suhteen olivat mahdollisimman identtisiä verrattaessa osallistuneisiin. Lisäksi tutkimuksessa on analysoitu myös osallistuneiden omia kokemuksia Kunnon Polun tavoitteista ja sisällöstä sekä heidän tämänhetkistä elämänlaatuaan ja työkykyään. Myös verrokkiryhmältä kysyttiin mielipiteitä Kunnon Polku -tuesta, samoin kuin selvitettiin heidän elämänlaatuaan ja työkykyään heikentäviä tekijöitä. Tutkimuksessa selvitettiin myös Kunnon Polku -tuen taloudellista merkitystä kustannus hyöty-analyysin avulla. Janne Jalava Muu työryhmä Jukka Salomäki, Arto Pietilä, Tiina Pensola Yhteistyökumppanit Lisbeth Forsman- Grönholm, Pirjo Talvela-Blomqvist (Itellan henkilöstöyksikkö) Ulkopuolinen rahoitus Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoina 1) Itellan toimittamaa tilastoaineistoa, 2) Kunnon Polkuun osallistuneille ja verrokkiryhmälle suunnattua survey-kyselyä, 3) Itellan työhyvinvoinnista vastaaville henkilöille järjestetyn tulevaisuusseminaarin aineistoa sekä 4) työhyvinvoinnin tematiikkaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta. Aineistoa täydennettiin vielä tutkimuksen lopulla muutamilla teemahaastatteluilla, jotka suunnattiin esimiehille ja työterveyslääkäreille. Näin ollen arvioinnissa on varsin kattavasti hyödynnetty sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia aineistoja. Arvioinnin metodologisena lähestymistapana käytetään monimenetelmä- ja monitahonäkökulmaa, jossa arviointikohdetta tarkastellaan usean eri tiedonhankkimistavan ja tietolähteen avulla. Rinnakkaisten menetelmien ja lähteiden käyttäminen nostaa arvioinnin luotettavuutta sekä mahdollistaa monipuolisten havaintojen tekemisen empiirisestä todellisuudesta ja arviointikysymysten kattavan tarkastelun. Arvioinnin toisena metodologisena lähtökohtana on kehittävän arviointiotteen hyödyntäminen. Kehittävässä arviointiotteessa yhdistyvät tieteellinen ote ja arviointitulosten hyödynnettävyys. TULOKSET Tuen avulla vähennettiin sairauspoissaoloja merkittävästi. Lisäksi tukeen satsatut rahat saatiin 2,85- kertaisina takaisin, koska kohderyhmän sairauspoissaolot vähenivät niin merkittävästi. Parhaimpia tuloksia saatiin tuki- ja liikuntaelinsairaiden kohdalla. Tukijakso olisi 13

16 saanut kuitenkin joidenkin osallistujien kohdalla olla pidempi ja tukijaksolle osallistumista voisi joidenkin kohdalla aikaistaa. Avainsanat: työkyvyn parantaminen, sairauspoissaolojen vähentäminen, työssä selviytyminen JULKAISU Jalava J & Salomäki J (2008) Määräaikainen työnkevennys työssä jaksamisen tukena. Arviointitutkimus Itellan Kunnon Polku -tuen vaikutuksista työntekijöiden sairauspoissaoloihin ja työssä jaksamiseen. Kuntoutussäätiön työselosteita Kuntoutuksen kohdentuminen Suomessa 2000-luvun alussa (KURRE-projekti) ( ) Equity in the allocation of rehabilitation services in Finland Tiina Pensola Muu työryhmä Katja Kesseli, Hanna Rinne Ulkopuolinen rahoitus Kansaneläkelaitos Kuntoutusta koskevaa tietoa tarvitaan nykyistä enemmän sekä kuntoutusta koskevan päätöksenteon että käytännön kuntoutustyön tueksi. Kuntoutuksen kohdentumista ja kuntoutumiseen valikoitumisen prosesseja koskevan tiedon puute on todettu eri yhteyksissä. On katsottu, että kuntoutuksen kattavuudesta, kohdentumisesta ja mahdollisista väliinputoajien ryhmistä olisi saatava nykyistä selkeämpi kuva. TAVOITE Tutkimuksen tavoitteena on kuntoutuksen kohdentumisen ja kohdentumisen tasa-arvoisuuden selvittäminen sosiodemografisten ja sosioekonomisten tekijöiden, työmarkkina-aseman ja työhön liittyvien tekijöiden sekä alueellisten tekijöiden mukaan eri kuntoutuksen lakiperuste- ja sairausryhmissä 5 74-vuotiaassa väestössä. MENETELMÄT Tutkimusaineisto yhdistetään Kelan ja eri työeläkejärjestelmien kuntoutusrekistereistä ja siihen yhdistetään Tilastokeskuksen väestölaskenta-, koulutus- ja työssäkäyntirekistereistä tarvittavat sosiodemografiset, sosioekonomiset, työpaikka-, työhistoria- ja asuinpaikkatiedot. Menetelminä käytetään logistisia monimuuttujamenetelmiä. Avainsanat: kuntoutus, ammatillinen kuntoutus, kohdentuminen, tasa-arvo, sosioekonomiset erot, vaikeavammaiset 14

17 Lukineuvola-hankkeen arviointi ( ) Evaluation of Lukineuvola Project (Lukineuvola Dyslexia Service and Advice Centre) Lukineuvola-hanke oli jatkoa Lukibussi-tiedotuskampanjalle, jossa levitettiin tietoa aikuisten oppimisvaikeuksista. Oppimisvaikeuksia on monentyyppisiä ja ne voivat hidastaa ja vaikeuttaa myös aikuisten ihmisten opiskelua ja työssä selviytymistä. Oikeanlaisella tiedolla, suhtautumisella ja tukitoimilla heidän tilannettaan voidaan huomattavasti helpottaa ja ennalta ehkäistä tästä syystä johtuvaa syrjäytymistä. TAVOITE Lukineuvola-hankkeen tavoitteena oli luoda yhden luukun palvelupiste erilaisille oppijoille sekä kehittää ja kouluttaa paikallista palveluverkostoa. Sisäinen arviointi pyrki tukemaan hanketta tavoitteittensa saavuttamisessa arvioimalla toimintaa sekä laatimalla hankkeen käyttöön sopivia tiedonkeruun menetelmiä. Arvioinnin kohteena olivat mm. hankkeen järjestämät koulutukset, neuvolassa toimivan asiamiehen toimenkuvan kehittyminen, asiakaspalautteen kerääminen sekä verkostotyön kehittäminen. Seija Haapasalo Muu työryhmä Mika Ala-Kauhaluoma, Heidi Laurila Yhteistyökumppanit Opetushallistus (hallinnoija), Erilaisten oppijoiden liitto, Helsingin seudun erilaiset oppijat ry, Tampereen kaupunki, Vaasan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Ulkopuolinen rahoitus Euroopan sosiaalirahaston Equal-yhteisöaloiteohjelma MENETELMÄT Hankkeen arvioinnissa hyödynnettiin monitahoarvioinnin metodia. Menetelminä käytettiin pääasiassa haastatteluja sekä lomakekyselyjä. Asiamiesten toimintaa seurattiin heitä haastattelemalla, koulutuksia ja verkostotyötä arvioitiin palautelomakkeilla ja asiakaspalautteita kerättiin sekä haastatteluin että palautelomakkeiden avulla. Raportissa keskitytään tarkastelemaan Lukineuvoloiden asiakaskuntaa ja hankkeen tuottamia palveluita. Lukineuvoloiden toimintaa arvioidaan asiakastyön tuloksellisuuden, rakentuneiden verkostojen ja ydintoimijoiden kokemusten kautta. Arviointitutkimuksessa tuotettiin myös yleisempää tietoa oppimisvaikeuksista ja niiden ilmenemisestä, oppimisvaikeuksisten tilanteesta sekä heille suunnatusta palvelujärjestelmästä. Lukineuvolat avasivat ovensa lokakuussa 2005 ja toimivat vuoden 2007 loppuun saakka. Lukineuvola-toimintaa kokeiltiin valtakunnallisesti neljässä eri toimipisteessä; Helsingissä, Tampereella, Vaasassa ja Joensuussa. Jokaisessa Lukineuvolassa keskeisenä toimija oli lukiasiamies, joka tuki myös ammattilaisia. 15

18 TULOKSET Lukinneuvolat tavoittivat erittäin laajan joukon ihmisiä ja kirjattuja yhteydenottoja kertyi vajaan kahden vuoden aikana Puolet kaikista neuvoloihin kohdistuneista yhteydenotoista tulivat lukiasiakkailta. Syrjäytyneitä, työttömiä ja miehiä hanke ei kuitenkaan tavoittanut alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Ylivoimainen enemmistö asiakkaista oli sellaisia, jotka eivät olleet elämänsä aikana saaneet mitään oppimisvaikeuksiin liittyvää palvelua. Lukineuvoloiden toimintamalleissa oli eroavaisuuksia, mitkä eivät kuitenkaan vaikuttaneet asiakkaiden kokemaan tyytyväisyyteen. Lukineuvolassa asioimisen hyödytti asiakkaita ja neuvolakäynnin jälkeen asiakkaiden työmarkkina-asemat olivat myös kohentuneet. Lukineuvola-hankkeessa korostui verkottuminen perinteisiin oppimisvaikeusalan toimijoihin kuten koulutussektoriin. Uusien yhteistyökumppaneiden kuten sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa verkostotyö ei ollut yhtä tiivistä. Lukineuvola-hankkeen aikana nousi esille oppimisvaikeuksiin liittyvien palveluiden puute ja niiden alueellinen epätasa-arvoisuus. Alueellinen epätasa-arvo ilmeni myös Lukineuvoloiden toiminnan jatkumisessa: Tampereella ja Helsingissä Lukineuvoloiden kaltainen toiminta jatkui, mutta Vaasassa ja Joensuussa ei ollut konkreettista toimintamallia neuvolatyön jatkamiselle hankkeen päättyessä vuoden 2007 lopussa. Avainsanat: erilainen oppija, lukipalvelut, sisäinen arviointi JULKAISU Ala-Kauhaluoma M, Laurila H, Haapasalo S (2008) Oppimisvaikeudet tukipalvelun haasteena. Lukineuvola-hankkeen arviointitutkimus. Kuntoutussäätiön työselosteita 35. Helsinki. MS-tautia sairastavat, työmarkkinoilla selviytyminen ja kuntoutustarve ( ) People with multiple sclerosis Career maintenance, work ability and need for rehabilitation MS-tautia sairastaa Suomessa yli 6000 henkilöä. MS on krooninen ja invalidisoiva keskushermoston valkean aineen tauti, jonka esiintyvyys Suomessa on maailman korkeimpia. MS-taudin kulku on kuitenkin hyvin yksilöllinen, vaihteleva ja vaikeasti ennustettava luvulla markkinoille tulleet taudinkulkua muuntavat lääkkeet vähen- 16

19 tävät sairauteen liittyviä pahenemisvaiheita ja kliinisesti havaittavaa invaliditeettia. Kuitenkin MS-potilaiden työssä oloa koskevat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että varsin suuri osuus MS-tautia sairastavista siirtyy muutaman vuoden aikana työelämän ulkopuolelle. Alustavat tiedot ja kokemukset näyttävät Suomessa viittaavan samaan suuntaan. Suomessa ei ole juuri tutkittu MS-tautia sairastavien työurien pituutta ja työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tällä hetkellä ei ole myöskään käytettävissä systemaattisesti kerättyä ja ajankohtaista tutkimustietoa ammatillisen kuntoutuksen merkityksestä MS-tautia sairastavien kohdalla. Mika Ala-Kauhaluoma Muu työryhmä Heidi Laurila Yhteistyökumppani Suomen MS-liitto Ulkopuolinen rahoitus Raha-automaattiyhdistys TAVOITE Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neurologisen sairauden, MS-taudin, vaikutusta ihmisen työkykyyn ja työhön osallistumiseen sairauden eri vaiheissa; millaisia ovat MS-tautia sairastavien työurat ja millaisia rajoitteita MS-tauti niille eri vaiheissa asettaa; millaista ammatillista kuntoutusta MS-tautia sairastaville on järjestetty, miten ammatillinen kuntoutus kohdentuu (keille ammatillista kuntoutusta annetaan) ja millaisissa tilanteissa ja olosuhteissa sitä annetaan millaisia vaikutuksia kuntoutuksella nähdään olleen, ts. onko sen avulla pystytty jatkamaan MS-tautia sairastavan työuraa. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen kvantitatiivinen osuus koostui valtakunnallisesta postikyselystä MS-liiton jäsenistölle. Poiminnassa käytettiin apuna liiton jäsenrekisteriä. Kyselylomakkeessa oli kysymyksiä jäsenistön työmarkkinatilanteesta, sosiaalisesta tilanteesta, koetusta elämänlaadusta ja työkyvystä sekä työssä selviytymistä vaikeuttavista tekijöistä. Kyselyssä tiedusteltiin myös osallistumista työkykyä ylläpitävään ja ammatilliseen kuntoutukseen. Kyselyssä keskityttiin työikäiseen väestöön (otos N=768, vastausprosentti 71). Tutkimuskokonaisuuteen liittyi myös kvalitatiivinen osuus, jossa teemahaastateltiin kymmentä MS-tautia sairastavaa henkilöä, joiden työkyvyn säilyttämisessä tai palauttamisessa on onnistuttu. Ajatuksena oli, että tapauksia ja kuntoutusprosesseja kuvaamalla pystytään syventämään MS-tautia sairastavien työuria ja työssä selviytymistä. 17

20 TULOKSET MS-tautia sairastavat ovat keskimääräistä paremmin koulutettuja, verrattiinpa heitä sitten koko väestöön tai vajaakuntoisten eri ryhmiin. MS-tautia sairastavista perusasteen jälkeinen tutkinto puuttuu vain 13 prosentilta, kun vastaava osuus yli 15 vuotta täyttäneessä väestössä on 36 prosenttia. Tästä huolimatta MS-tautiin sairastuneista kokopäivätyössä on ainoastaan kolmannes ja osa-aikatyössä kuusi prosenttia. Yli puolet sairastuneista on eläkkeellä, joko työkyvyttömyyseläkkeellä (45 %) tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä (8 %). Noin puolet arvioi työkykynsä joko parantuvan tai pysyvän ennallaan seuraavan kahden vuoden kuluessa. Viidenneksellä MS-tauti ei aiheuta nykyisin lainkaan oireita, 55 prosenttia kokee oireet lieviksi ja loput (25 %) vaikeiksi. Reilu kolmannes (36 %) MS- tautia sairastavista sairastaa myös jotain muuta pitkäaikaissairautta. Ensimmäiset taudin oireet havaitaan keskimäärin 30-vuotiaana. Ensimmäisistä oireista varsinaiseen MS-diagnoosiin kuluu aikaa keskimäärin viisi vuotta ja tästä vajaan kuuden vuoden kuluttua siirrytään työelämän ulkopuolelle. Ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen oli hakenut vajaa puolet (48 %) kyselyyn vastaajista. Avainsanat: MS-tauti, ammatillinen kuntoutus, työssä jaksaminen JULKAISU Ala-Kauhaluoma M & Laurila H (2008) MS-tautia sairastavat suomalaiset Työssä selviytyminen ja kuntoutus. Suomen MS-liiton raporttisarja n:o 13. Vammalan Kirjapaino Oy. Työkykyä tukeva avokuntoutuskokeilu MS-tautia sairastaville -hankkeen arviointi ( ) Work ability and rehabilitation of people with MS Evaluation of a pilot project Mika Ala-Kauhaluoma Vhteistyökumppanit Suomen MS-liitto, Kuntoutussäätiön kuntoutuspalvelukeskus Ulkopuolinen rahoitus Suomen MS-liitto MS-taudin yksilölliset ominaispiirteet ja toimintakyvyn vaihtelut sairauden eri vaiheissa vaativat kuntoutuskurssien järjestäjältä erityistä osaamista ja normaalista työkykyä ylläpitävästä (TYK) tai ammatillisesti syventävästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta (ASLAK) poikkeavaa työotetta. Kuntoutuspalvelujen tarve on pääkaupunkiseudulla suuri ja tarjonta vähäistä Uudellamaalla, missä asuu noin 1/4 MStautia sairastavista suomalaisista. 18

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Varhainen reagointi ja kuntoutuspalveluohjaus

Varhainen reagointi ja kuntoutuspalveluohjaus Varhainen reagointi ja kuntoutuspalveluohjaus - Ratkaisuja työpaikkojen hyvinvoinnin parantamiseksi? Arviointi- ja kehittämispäällikkö, VTT Janne Jalava Mitä reagointimalleilla taas tarkoitettiinkaan?

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2011. Kuntoutussäätiö

Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2011. Kuntoutussäätiö Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2011 Kuntoutussäätiö 1 Julkaisija: Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5 00410 Helsinki Julkaisumyynti, puh (09) 53041 www.kuntoutussaatio.fi Helsinki 2011 Painopaikka: Unigrafia

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA. Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010)

OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA. Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010) OPI OPPIMAAN HANKE PÄHKINÄNKUORESSA Kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2006-2010) Seija Haapasalo Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Opi oppimaan hanke

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita Kehittämispäällikkö Seija Sukula 29.8.2012 Kuntoutuksen lähivuosien haasteet Lasten ja nuorten syrjäytyminen Työllisyyden, työelämän

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Reilu johtaminen ja varhaisen reagoinnin mallit

Reilu johtaminen ja varhaisen reagoinnin mallit Reilu johtaminen ja varhaisen reagoinnin mallit Arviointi- ja kehittämispäällikkö, VTT Janne Jalava Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen

Tutkimus ja kehittäminen Kuntoutussäätiö Tutkii ja kehittää Arvioi ja kouluttaa Välittää tietoa Tuottaa kuntoutuspalveluja Kuntoutussäätiö on kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja, tiedottaja ja palveluntuottaja.

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Mielenterveys ja työkyvyttömyys

Mielenterveys ja työkyvyttömyys Mielenterveys ja työkyvyttömyys huhtikuu 2012 KT Kuntatyönantajat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry Kunta-alan Unioni ry Tekniikka ja terveys KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

26.11.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari

26.11.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari Oman hyvinvoinnin lähteilll hteillä varhaiskuntoutus 26.11.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari FL Pirkko Mäkelä-Pusa, johtava projektipäällikkö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) -hanke Kuntoutusalan

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2014 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi ASLAK ja TYK Kelan kurssinro.

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot