HENKISET KUORMITTAVUUSTEKIJÄT RAKENNUSALALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKISET KUORMITTAVUUSTEKIJÄT RAKENNUSALALLA"

Transkriptio

1 HENKISET KUORMITTAVUUSTEKIJÄT RAKENNUSALALLA * Tapio Moilanen Siikaranta-opisto Työelämän asiantuntija 10 helmikuu 2008

2 Sisältö 1. Johdanto ja tutkimusongelma 1 2. Henkisen kuormituksen kasvuun vaikuttavat tekijät rakennusalalla Henkisen kuormituksen vähentäminen rakennusalalla Kuormitus 7 3. Suositeltavia toimenpiteitä henkisen kuormituksen vähentämiseksi 9 4. Johtopäätöksiä 9 5. Lopuksi Lähteet 12

3 1. Johdanto ja tutkimusongelma Työn henkiset kuormittavuus tekijät rakennusalalla on melko uusi aihe. Asia on pitkään kiinnostanut, joten lähdin tutkimaan asiaa lähemmin, oman ja toisten työkavereitten henkisen työhyvinvoinnin kannalta. Henkinen työsuojelu on työolosuhdeiten muokkaamista niin, että työ kuormittaa ihmistä oikein sekä määrällisesti että laadullisesti ja mahdollistaa yhteistoiminnan työssä, sekä turvaa riittävän yksilöllisen itsesäätelyn työtä tehtäessä. Henkinen työsuojelu on myös työyhteisön kehittämistä siten, että luodaan edellytykset työssä viihtymiselle, mahdollistetaan työn kitkaton tekeminen, tarjotaan riittävät vaikutus mahdollisuudet omaan työhön ja luodaan edellytykset hyvin toimiville henkilösuhteille. Projektityön aiheeni keskittyy enimmäkseen henkisen kuormittavuuden puolelle, jolloin tärkeäksi kysymykseksi nousee. Esim. Mitä työhyvinvointi on? Työssä jaksamista, työn hallintaa, vaikuttamisen mahdollisuuksia, sekä yksilön selviytymistä työtehtävistään. Työhyvinvoinnin tekijöitä voidaan olettaa olevan seuraavat tekijät rakennusalalla.- Fyysiset tekijät, psyykkiset vaikutukset, sosiaaliset vaatimukset ja edellytykset. Aihe on melkoisen laaja, tästä löytyisi melkoinen määrä työtä. Tässä projektityössä otan vain olennaisimmat osa-alueet tutkimustyötä tehdessäni. Toivon mukaan tästä projektityöstä olisi hyötyä tulevaisuudessa rakennusalan työntekijöille, työnantajille ja muillekin tahoille, suuntaa antavaa tietoa työn henkisen kuormittavuuden merkityksestä rakennusalalla. 2. Henkisen kuormituksen kasvuun vaikuttavat tekijät rakennusalalla Työhyvinvoinnin panostukset psyykkiselle puolelle. 1

4 Se voisi olla stressin laukaisemiseen tähtäävää psyykkistä valmennusta. Esimerkkinä voitaisiin yhdessä pohtia työnjohdon, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa mitkä keinot olisivat parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi työntekijän kannalta koko rakennusalaa koskien. Se voisi olla motivointia ja ohjausta terveellisiin elintapoihin, esimerkiksi liikuntaa, terveellinen ruokavalio, alkoholin kohtuullinen käyttö esim. ei humala hakuista, eikä myöskään joka päiväistä tissuttelua. Voitaisiin ajatella vapaamuotoisia yhteistilaisuuksia tai matkoja luontoon, joissa voitaisiin keskustella tai vaikkapa vain kuunneella mitä kelläkin on sanottavaa. Se voisi olla mistä aiheesta hyvänsä kunhan puhutaan. Voitaisiin esimerkiksi herätellä keskustelua työn sisällöllisistä asioista, esimerkiksi olisiko työ liiaksi kiireistä tai liiaksi yksitoikkoista tai onko palkkaus työnvaatimuksiin nähden oikeudenmukainen. Mietittäisiin keinoja millä tavoin saataisiin henkisen puolen rasittavuutta vähennettyä, esimerkiksi se voisi olla uusilla työjärjestelyillä hallittavissa, millä saataisiin henkistä kuormitusta vähennettyä rakennusalalla toimivien henkilöiden osalta. Työhyvinvoinnin toiminnot. Esimerkiksi se voisi olla, panostamista ammattitaitoa edistävään koulutukseen rakennusalalla. Esimerkiksi se voisi olla erilaisia kurssimuotoisia, teoriapuoleen ja käytännön ammattitaitoon liittyvää koulutusta. Jos esimerkiksi rakennusalalle tulevia nuoria työntekijöitä tulee oman alansa töihin, työnjohto esittelisi luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut tuleville ammattilaisille ja annettaisiin heille työhön opastusta ja perhdyttämiskoulutusta työturvallisuus asioista, sekä omaan ammattiin liittyvistä asioista. Myöskin oman alansa ammattiosastoista ja sen rakennusliiton organisaatiosta, toiminnoista ja koulutus mahdollisuuksista. Se voisi olla omaehtoista opiskelun tukemista ja kannustamista tiedon ja ammattitaidon kehittämiseen lisäävää toimintaa. 2

5 Se voisi olla oiketta esimiestukeen, sillä esimiehen tuki on keskeinen voimavaratekijä työhyvinvoinnin kannalta katsottuna. Jokaisella työntekijällä tulisi olla oikeus esimieheen ja tämän antamaan tukeen ja ohjaukseen rakennusalalla. Rakennusalalla näkee usein puutteellisia työvälineitä. Työnjohdon tulisi yhdessä työntekijöiden kanssa selvittää millaisia työkaluja kulloinkin tarvittaisiin työn suorittamiseen turvallisesti ja oikeaoppisesti. Esimerkiksi se voisi olla opastusta uusien laitteiden käyttöohjeistusta, sekä nostolaitteiden ja henkilönostimien käyttöopastusta, että työ voitaisiin suorittaa turvallisesti vaarantamatta itsensä ja toisten työntekijöiden turvallisuutta. Työtilojen siisteyteen tulisi kiinnittää huomiota ja työskentely tilojen toimivuuteen, esimerkiksi voiko tiloissa suorittaa tulitöitä, kokoonpanotöitä ja onko työskentelytilat riittävän isot sekä hyvin valaistut, esimerkiksi LVI-alan työntekijöille ne ovat useimmiten puutteelliset. Useimmiten, varsinkin pienemmillä rakennustyömailla varastot ja kokoonpanotilat, joko ne ovat etäällä toisistaan tai ne ovat kylmiä ja huonosti valaistuja. Tähän asiaan työnjohdon olisi kiinnitettävä huomiota tai vaikkapa jo suunnittelija laittaisi työselitykseen maininnan kyseisistä tiloista, jotta saataisiin parannusta aikaiseksi. Varsinkin urakkatyössä aikaa menee hukkaan tarvikkeitten haeskelussa ja tulos on sen mukaista. Työhyvinvoinnin toimintoihin voisi työmailla pitää taukojumppaa ja vaikeissa työasennoissa työskenneltäessä voitaisiin välillä venytellä, sekä pitää pieniä taukoja tai vaikkapa riisua jalkineet jaloista ja nostaa jalat ylös. Vapaa-ajalla työnantaja voisi olla mukana eri harrastusmuotojen tukemisessa, kuten kulttuuritoimintaa, vapaamuotoisia yhteistilaisuuksia, liikunnallisia toimintoja, jotka osaltaan motivoivat terveisiin elintapoihin ja sitä kautta työhyvinvointiin rakennusalalla. 3

6 Se voisi olla lämpimän aterian järjestämistä työmaille, sekä siistit ja kunnolliset ruokailutilat ja pesumahdollisuudet, mikä tänä päivänä on melko harvinaista ainakin pienemmillä työkohteilla. Näihinkin seikkoihin työnjohdon tulisi kiinnittää huomionsa ja tukea työntekijöitään parempaan elämään rakennusalalla. Sillä nämä jos mitkä lisäävät henkistä ja fyysistä työhyvinvointia ja parhaan lopputuloksen saamista rakennusalan työsuorituksissa. Se voisi myöskin olla, yhteistyön ja yhteishengen luomista ja sen merkityksestä rakennusalalla. Yhteistyön ja samaanhiileen puhaltamista eri alojen työyhteisöjen kesken olisi lisättävä, silloin ei syntyisi ristiriita tilanteita kovin helposti ja pystyttäisiin helpommin selvittämään hankalat tilanteet. Joskus tulee rakennusalalla ristiriitaisuuksia erialojen urakoitsijoiden kesken, jotka johtaa joskus vakavastikin otettaviin selkkauksiin, joihin tulisi välittömästi puuttua. Voitaisiin vaikkapa ajatella yhteishengen luomiseksi saunailtaa, jossa olisi esimerkiksi jotain purtavaa ja vaikkapa muutamat oluet alkujännitteiden poistamiseksi ja hyvän fiiliksen löytämiseksi. Työnjohto voisi olla tukemassa kyseistä asiaa esimerkiksi taloudellisesti tai olla mukana muuten vain yhteishengen luomisessa Henkisen kuormituksen vähentäminen rakennusalalla Työn henkisen kuormittavuuden vähentämiseksi työyhteisöjen kannattaa: 1. Lisätä ymmärrystä työolojen ja henkilökohtaisen ominaisuuksien merkityksestä. Tämä tarkoittaa työolojen muokkaamista sellaiseksi, että työympäristössä viihtyy ja henkilökohtaiset ominaisuudet otetaan huomioon. Olisi hyvä selvittää, suoriutuuko kyseinen henkilö työtehtävästä, riittävätkö voimavarat esim. raskaitten taakkojen siirtoihin silloinkin, kun nostolaitteita ei voida käyttää. LVI-alalla törmää usein, että nostolaitteita ei voida käyttää tilan ahtauden vuoksi, jolloin henkilökohtaiset voimaominaisuudet korostuvat. 4

7 2 Lisätä työn hallintaa, erityisesti yksilöiden mahdollisuuksia hallita omaa työtään. Tämä takoittaa sitä, että panostetaan koulutukseen, työhön liittyvään työmenetelmien opastukseen, asennusohjeisiin työturvallisuusasiat huomioiden. Olisi annettava myönteistä palautetta onnistuneesta työsuorituksesta ja kannustettava ja rohkaistava työntekijää uusiin työmenetelmiin ja työhaasteisiin. Koulutukseen panostetaan rakennusalalla melko vähän, noin seitsemänkymmentä prosenttia jää vaille rakennusalan ammattiin ja ammattitaitoa ylläpitävään liittyvään koulutukseen. Tämä on hyödyntämätön resurssi koko rakennusalaa koskien. 3 Parantaa työyhteisön sisäistä tukea erityisesti hankalissa tilanteissa. Tätä työnjohdon taholta tulevaa tukea kaivattaisiin erimielisyyksien ratkaisemisessa. Riitatapauksissa työnjohdon olisi hyvä tarkastella tilannetta myös työntekijän näkökulmasta ja antaa tarvittaessa tukensa työntekijöille erimielisyyksien ratkaisemisessa. Esimerkiksi tukea tarvitaan tilanteissa, joissa aliurakoitsija tekee laskutettavaa työtä ja pääurakoitsijan kanssa tulee erimielisyyttä laskutettavista tunneista, joita päääurakoitsija olettaa olevan liikaa. Tällaiset tapaukset ovat rakennusalalla melko yleisiä. Tämä kohta koskee myöskin työyhteisön sisäisiä ristiriitoja, joiden selvittelemistä varten työnjohto ja työyhteisö voisi kokoontua yhteiseen palaveriin keskustelemaan ongelmista ja koettaa ratkaista ongelmat siten, etteivät riitaisuudet halvaannuta koko työyhteisöä. Työntekijöiden mielestä yhteisiä palavereita on liian vähän. Hyödyllistä olisi esimerkiksi kaikkien aliurakoitsijoiden etumiesten keskinäiset neuvottelut työjärjestyksestä, aikatauluista ja turvallisista työmenetelmistä rakennustyömailla silloin, kun toimijoita ja aliurakointia on paljon. Esimerkiksi ilmastointi- ja putkimiesten kesken tulee toisinaan ristiriitatilanteita. Monta kertaa on käynyt siten, että ilmastointimiehet ovat käyttäneet putkimiehille tarkoitettuja asennusreittejä ja läpimenoreikiä. Tällaisissa tilanteissa työjohdon sovitteleva ja tukeva rooli olisi tärkeää. 5

8 4 Pitää aisoissa kilpailu, kiire ja täydellisyyden tavoittelu. Työ olisi syytä tehdä rauhallisesti ja kiireettömästi, koska kiireetön työ vähentää kuormittavuutta henkisesti ja fyysisesti. Tavoitteena tulisi olla kohtuullinen kiire, jolloin pysytään stressirajan alapuolella ja ihminen jaksaa parhaiten selvitäkseen työtehtävistään ja parhaan tuloksen saavuttaakseen. Täydellisyyyspyrkimys kuormittaa henkisesti, jos siinä ei onnistukaan, mikä taas johtaa siihen, että onnistumisen ilo jää kokematta. Työn määrällisen ja laadullisen tavoitetasonkin pitää siis olla kohtuullinen. 5 Arvostaa ja kunnioittaa erilaisuutta, poikkeavuuttakin. Jos esimerkiksi rakennustyömaille tulee töihin ulkomalaistaustaisia työntekijöitä, otettaisiin heidät vastaan tasavertaisina kotimaisiin työntekijöihin nähden. Tarkoitus on se, että arvostettaisiin heitä työntekijöinä eikä heidän erilaisuuden takia syrjittäisi heitä. Ulkomaalaistaustaisille työntekijöille tulisi järjestää riittävästi koulutusta työmenetelmistä, työturvallisuudesta, kultturista ja työehdoista, sekä myöskin aytoiminnasta rakennusalalla. Tämä periaate kohdistettaisiin myöskin kotimaisiin työntekijöihin. Ei tulisi arvostella ulkoisten olemuksien perusteella, vaan kiinnitettäisiin huomio osaamiseen ja tasavertaisena ihmisenä toisten työntekijöiden kanssa. 6. Työn haasteellisuus Teoksessaan Menestys ja jaksaminen (Mauno Niskanen&Kari Murto&Jouko Haapamäki) s Työn tulisi olla haasteellista. Työ tulisi rakentaa sellaiseksi, että työntekijä joutuu ajoittain työskentelemään kapasiteetin ylärajoilla. Sen tulisi tarjota ainakin ajoittain ihmiselle uusia työskentelytapoja, ajattelumalleja, vaikutusmahdollisuuksia ja omien rajojensa testaamista. Työn pitäisi tuottaa jollakin tapaa mitattavissa tai havaittavissa olevia tuloksia. Käsityövaltaisissa töissä, kuten rakennusalalla, työn tulokset ovat konkreettisia ja silmin nähtäviä. Niiden avulla työntekijöden on ollut helpompi havaita työnsä tuloksia. 6

9 Työstä pitää saada tunnustusta, sellainen työ, josta saa palautetta, motivoi ja suuntaa työn tekemistä. Palaute voi tulla suoraan työn tuloksen havaitsemisesta tai näkemisestä, jolloin palautteen tai tunnustuksen lähde on työntekijä itse. Huomattava osa kokeneitten työntekijöiden saamasta palautteesta tuleekin itsearvioinnin kautta. Se ei aina kuitenkaan pelkästään riitä, vaan erityisesti ulkoapäin tuleva positiivinen palaute motivoi ja innostaa työhön sitoutumista. Työstä tulee harvemmin ulkoista palautetta. Tämä on eräs työmotivaatioon liittyvä ongelma, jonka jokaisen hyvin toimivan työyhteisön tulisi jollakin tapaa ratkaista kehittämällä palautejärjestelmiään rakennusalalla. Työn tulisi tarjota työntekijälle riittävässä määrin vastuuta. Lisääntynyt vastuu työssä viestii työntekijälle luottamusta ja arvonantoa sekä lisää itseluottamusta. Vastuun lisääminen työssä lisää myös työmotivaatiota. Myöskin palkkausta voitaisiin tarkastella oikeudenmukaiseksi tai ainakin riittäväksi työmäärään nähden, mikä osaltaan voisi lisätä motivaatiota työhön ja kohtalaiseen tulokseen koko rakennusalaa koskien Kuormitus Menestys ja jaksaminen (Mauno Niskanen&Kari Murto&Jouko Haapamäki) teoksessan seuraavasti, voidakseen ihminen hyvin hän tarvitsee myöskin psyykkistä kuormitusta.tilanteissa, joissa kuormitustekijöitä on keinotekoisesti pyritty minimoimaan, osoittivat selvästi, että ärsykkeitten ja kuormituksen puutteellisuus aiheuttivat henkistä ja fyysistä pahoinvointia. Koehenkilöitten deprivaatiokokeissa eri aisteille tehtyjen tulevien ärsykkeitten määrää vähennettiin keinotekoisesti, jo viikon mittaisen eristyksisssä oleminen tuottivat hyvin vahvoja reaktioita, kuten ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja lievää harhaaistineisuutta todettiin koehenkilöillä. Myöskin samankaltaisuutta on todettu pitkäaikaisen työttömyyteen liittyvissä tutkimuksissa, joissa henkisen kuormituksen taso on oleellisesti laskenut aiempaan työssäoloon verrattuna. Henkisen kuormituksen tarve luonnollisesti vaihtelee yksilöstä toiseen, jokainen ihminen kuitenkin sitä tarvitsee. 7

10 Jokaisen ihmisen henkisen kuormittavuuden tekijöitä voidaan tarkastella useista eri näkökohdista käsin. Kuten voitaisiin puhua ali- ja ylikuormittavuudesta, kasautuvasta kuormituksesta ja tarkastella kuormitustekijöitä sisällöllisesti suhteessa ihmisen perusolemukseen. Millaista kuormitusta ihminen tarvitsee voidakseen hyvin. Esimerkiksi, voidakseen hyvin, ihminen tarvitsee sopivaa fyysistä, kognitiivista, sensomotorista, emotionaalista ja sosiaalista kuormitusta. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee myöskin lihaksistonsa kuormitusta. Ihminen on koko lajikehityksensä ajan joutunut käyttämään monipuolisesti lihaksistoaan. Nykyisenkaltaisen työelämän fyysinen kuormitus on joko hyvin vähäistä tai erittäin yksipuolista kohdistuen pelkästään joihinkin elin- ja lihasryhmiin. Kuormitusoireiden pitkittyminen, kun ihmisen kuormitustila on kestänyt pitkään ja oireet ovat vahvoja, vie niistä toipuminen yleensä kauan. Ihmiset ovat tässä suhteessa erilaisia ja saadulla hoidolla on suuri vaikutus toipumisjakson pituuteen. Neljä viikkoa on yleensä minimi, useimpien ihmisten kohdalla kesto voi olla jopa neljä kuukautta. Sairauslomien pituudet saattavat vaihdella muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Sairausloman jälkeenkään ihminen ei yleensä ole täysin päässyt oireistaan eroon. Niinpä hoitoa olisi syytä jatkaa työhön paluun jälkeenkin. Myöskin useimmiten rakennusalan työntekijöllä ovat epämukavat työskentely asennot, useasti toistuvia työliikkeitä, joissa lihaksia joudutaan toistuvasti tai jatkuvasti jännittämään, vaikuttavat olennaisena osana myöskin henkistä kuormittavuutta lisäävänä tekijänä. Näihin voisi jokainen työntekijäkin vaikuttaa itse, esim. taukojumpan muodossa, venytellä lihaksistoaan hankalien työasentojen jälkeen. Ja työnjohdonkin tulisi suhtautua myönteisesti taukojumppaan ja ottaa itsekin osaa kyseiseen tapahtumaan. Ja siitä voitaisiin tehdä päivittäinen sosiaalinen tapahtuma. Tämäkin voisi olla yhtenä vähentävänä tekijänä henkistä kuormittavuutta ajatellen rakennusalalla. 8

11 3. Suositeltavia toimenpiteitä henkisen kuormituksen vähentämiseksi Riskien tunnistamisen lisäksi pyritään lisäämään työn hallintaa, vaikutusmahdollisuuksia, työn vaihtelevuutta, osallistumismahdollisuuksia, sosiaalista tukea, työhön liittyvien perustehtävien selkeyttä ja houkuttelevuutta rakennusalalla. Alkaa suhde työvaatimuksiin muuttua ja terveysriskit pienentyä. Työssä jaksamisen tunne ja työvaatimusten tulkitsiminen kiinnostaviksi haasteiksi vahvistuu. Monissa tutkimuksissa osoitettu hyvän työilmapiirin olevan yhteydessä vähäiseen sairastavuuteen, eläkekynnyksen suuruuteen ja työn tuottavuuden kasvuun. (Lindström, 1994 ja Kalimo 1994). Henkiseen työsuojeluun kannattaa satsata. Silloin, kun ihminen pystyy puhumaan asioistaan jollekin toiselle, esim. työkaverilleen, ystävälleen tai puolisolleen, on yksi tärkeä kynnys ylitetty. Tämä edellyttää puhujan ja kuuntelijan luottamuksellista suhdetta ja sitä, ettei kuuntelija tyrkytä omia ratkaisumallejaan puhujalle. Mikäli kuuntelija jaksaa ja osaa kannustaa puhujaa miettimään ongelmien syitä, erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tai tunteitten realistiseisuutta, puhuja saattaa vähitellen löytää ratkaisuja ulospääsyyn tilanteestaan. 4. Johtopäätöksiä Psyykkiset vaatimukset rakennusalan työntekijöillä koostuvat työstressiperäisistä rasituksista. Tieto, tiedon hallinta, vastuu, kiire, monipuolisuus ja sosiaaliset vaatimukset, kuten vuorovaikutus ovat esimerkkejä näistä rasituksista. Myös erilaiset työn tekemisen edellytykset tai niihin liityvät puutteet ovat yhteydessä työstressiin, mm. työmenetelmät, työvälineet ja minkälaisessa työympäristössä työskennellään. 9

12 Jos pelkän riskien tunnistamisen lisäksi pyritään lisäämään työn hallintaa, vaikutus mahdollisuuksia, työn vaihtelevuutta, osallistumis mahdollisuuksia,sosiaalista tukea, perustehtävien selkeyttä ja houkuttelevuutta, alkaa suhde työvaatimuksiin muuttua ja terveysriskit pienentyä. Työssä jaksamisen tunne ja työvaatimusten tulkitseminen kiinnostavaksi haasteeksi vahvistuu. Lopputuloksena on työhyvinvoinnin tila, sen sijaan että sairastuisi, alkaa voida hyvin, oppia uutta ja tehdä parempaa tulosta. Työhyvinvointi syntyy yksilön ja yhteisön ja työympäristön tekijöistä. Se näkyy yksilön suoriutumisesta työtehtävistään.taustalla vaikuttavat myöskin työsuhde, palkkaus, perhe, elämänmuutokset, yksityisasiat ja elämäntavat. Kyse on monien tekijöitten summasta. 5. Lopuksi MITEN HENKISTÄ KUORMITUSTA VOI ENNALTA EHKÄISTÄ RAKENNUSALAN TYÖNTEKIJÖILTÄ? Rehellistä ja ajantasaista tietoa olisi saatava, esim. olisi hyvä jos ilmoitettaisiin saunailloista tasapuolisesti kaikille työntekijöille ja edistettäisiin tasapuolista palkkausta samankaltaisista työsuorituksista. Olisi myöskin huolehdittava riittävän laajasta perehdyttämisestä rakennusalaa koskevista työtehtävistä. Otettaisiin huomioon työturvallisuusasiat kokonaisuudessaan, esim. kenen vastuualueeseen kuuluu työturvallisuus, tulitöitä varten tulityöluvan myöntäjä ja tulityöpaikan suojaukseen ja vartiointiin liittyvistä käytännön asioista. Olisi myöskin hyvä esitellä luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut, sekä keitä kaikkia työmaalla toimii, esimerkiksi kenen vastuualueeseen kuuluu hoitaa raskaitten tavaroiden nostot ja siirrot. 10

13 Määriteltäisiin työtehtävät työntekijöiden työkykyjen mukaan, mitkä työmenetelmät ja osaaminen kullakin työntekijällä on, esim. riittääkö työntekijöillä fyysiset voimavarat raskaitten komponenttien asentamiseen ja riittääkö ammattitaito vaativissa työkohteissa. Esmerkiksi, sellaisilla rakennusalan toimialoilla, missä vaadittaisiin luokkahitsaajia, vesieristetyössä vaadittavat työ menetelmät ja sellaisissa työmenetimissä, jotka luokiteltaisiin luvan varaisiin töihin, kuten esim.asbesti purkutyöt ja öljypoltiasennukset. Oikea resussointi työmaille, riskikartoituksesta tietoa. Esim. se voisi olla riittävä työntekijä määrä työmäärään nähden, ettei tulisi ylikuormitteneisuutta. Asioista puhuminen yhteisissä palavereissa ja selvitettäisiin jos työ on ollut pitkäkestoisesti rasittavaa tai yksitoikkoista. Mietittäisiin millä tavalla työ itsessään saataisiin tasapainoon, jotta voitaisiin nauttia työnteosta ja tuntea työn-, että onnistumisen iloa. Työnjohdolta voitaisiin vaatia avoimmuutta, esim. juteltaisiin tulevista työtehtävistä ja yhteistyöstä työnjohdon ja työntekijöiden välillä. Osattaisiin myöskin kuunnella, mitä kaverilla on sanottavaa ja osattaisiin auttaa häntä, jos hänellä olisi ongelmia. Puututtaisiin välittömäst tilanteisiin jos huomattaisiin, että joitakin työntekijöistä syrjittäisiin tai kiusattaisiin hänen ulkoisen olemuksensa takia. Huomioitaisiin myöskin kiusaaja, hänelläkin saattaisi olla työpahoinvointia ja ottaa asia esille ja aloittaa kehittävät keskustelut mistä ongelmat johtuvat ja yritettäisiin päästä jonkinlaiseen ratkaisuun ongelmien poistamiseksi. Työnjohdoltakin voitaisiin odottaa myönteistä palautetta työntekijöille. Olisi hyvä jos esimiehet ja työkaverit osaisivat arvostaa osaavia työntekijöitä, eikä kadehdittais osaavien työntekijöiden saavutuksista, vaan annettaisiin heille kuuluvaa arvostusta ja myönteistä palautetta. 11

14 Työmaaitten porukkahenkeä pidettäisiin yllä, jotta työt etenisivät toivotulla tavalla hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi ja saataisiin tätä kautta myöskin riittävä toimeentulo tehdystä työpanoksesta. Koti ja perheasiat olisivat kunnossa, sekin olisi yhtenä tekijänä henkiseen työhyvinvointiin koko rakennusalaa koskien. Myöskin henkinen kuormitus saattaa johtaa fyysisiin sairauksiin,siksi olisi hyvä satsata myös fyysisen kunnon ylläpitämiseen. Esimerkiksi voitaisiin ajatella työnantajat ja työntekijät keskenään miettisivät millä tavoin voitaisiin ryhtyä myöskin fyysisen kunnon parantamiseen. Esimerkiksi se voisi olla TYKY ja TYHY toimintaa tai vapaa-aikana työnantajien tukemaa virkistäytymis ja elpymistoimintaa erimuodoissa, kuten esimerkiksi mitkä toiminnot kulloinkin kenellekin sopisivat. Se voisi olla terveelliset aamuateriat ja lämpimät lounas ateriat päivittäin, mitkä osaltaan vaikuttaisivat merkittävästi henkiseen työhyvinvointiin raskaissa rakennusalojen erilaisissa työtehtävissä, joihin lukeutuisi kaikkien rakennusalalla toimivat henkilöt. 6. Lähteet LEL Työterveystukimus 3 T etera 3/2005 NCC työhyvinvointikoordinaattori Taina Tuhkanen ja tuurvallisuuspäällikkö Juha suvanto. Etera-lehti 3/2006 Työterveyslaitos Menestys ja jaksaminen, miten toteuttaa henkistä työsuojelua. Mauno Niskanen Kari Murto Jouko Haapamäki. Jyväskylän Koulutuskeskus Oy 12

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus

Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus Työhyvinvointikysely 2015 Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus 20.6.2016 Työhyvinvointikyselyn 2016 toteutus Työhyvinvointikysely toteutettiin 1.-30.4.2016 sähköisenä kyselynä (Webropol). Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi

Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Harjoite 3: Valmentajan psyykkinen lajianalyysi Aikaa kuluu yksilöllisesti Voidaan tehdä osina Harjoituslomake ja kynä Tavoitteet Lajin ja urheilijan psyykkisten taitojen ja niiden kehittämistarpeen analyysi

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

AIHE: metsateollisuus_hyvinvointimittareita_teemoittain

AIHE: metsateollisuus_hyvinvointimittareita_teemoittain TMT Tilastokuvaajia Pron tutkimusjärjestelmä IHE: metsateollisuus_hyvinvointimittareita_teemoittain OS : Ryhmä: KIKKI Metsäteollisuus vs. muu teollisuus vertailuja Tämän dokumentin analyysit (sivuja voit

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind 30.1.2015 Tavoite ja aineisto Tavoite: tarkentaa kuvaa järjestöjen asiantuntijatyötä tekevien työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda 5.2.2016 Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo Mistä puhun tänään Työhyvinvointia voi parantaa työtä kehittämällä. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot