HENKISET KUORMITTAVUUSTEKIJÄT RAKENNUSALALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKISET KUORMITTAVUUSTEKIJÄT RAKENNUSALALLA"

Transkriptio

1 HENKISET KUORMITTAVUUSTEKIJÄT RAKENNUSALALLA * Tapio Moilanen Siikaranta-opisto Työelämän asiantuntija 10 helmikuu 2008

2 Sisältö 1. Johdanto ja tutkimusongelma 1 2. Henkisen kuormituksen kasvuun vaikuttavat tekijät rakennusalalla Henkisen kuormituksen vähentäminen rakennusalalla Kuormitus 7 3. Suositeltavia toimenpiteitä henkisen kuormituksen vähentämiseksi 9 4. Johtopäätöksiä 9 5. Lopuksi Lähteet 12

3 1. Johdanto ja tutkimusongelma Työn henkiset kuormittavuus tekijät rakennusalalla on melko uusi aihe. Asia on pitkään kiinnostanut, joten lähdin tutkimaan asiaa lähemmin, oman ja toisten työkavereitten henkisen työhyvinvoinnin kannalta. Henkinen työsuojelu on työolosuhdeiten muokkaamista niin, että työ kuormittaa ihmistä oikein sekä määrällisesti että laadullisesti ja mahdollistaa yhteistoiminnan työssä, sekä turvaa riittävän yksilöllisen itsesäätelyn työtä tehtäessä. Henkinen työsuojelu on myös työyhteisön kehittämistä siten, että luodaan edellytykset työssä viihtymiselle, mahdollistetaan työn kitkaton tekeminen, tarjotaan riittävät vaikutus mahdollisuudet omaan työhön ja luodaan edellytykset hyvin toimiville henkilösuhteille. Projektityön aiheeni keskittyy enimmäkseen henkisen kuormittavuuden puolelle, jolloin tärkeäksi kysymykseksi nousee. Esim. Mitä työhyvinvointi on? Työssä jaksamista, työn hallintaa, vaikuttamisen mahdollisuuksia, sekä yksilön selviytymistä työtehtävistään. Työhyvinvoinnin tekijöitä voidaan olettaa olevan seuraavat tekijät rakennusalalla.- Fyysiset tekijät, psyykkiset vaikutukset, sosiaaliset vaatimukset ja edellytykset. Aihe on melkoisen laaja, tästä löytyisi melkoinen määrä työtä. Tässä projektityössä otan vain olennaisimmat osa-alueet tutkimustyötä tehdessäni. Toivon mukaan tästä projektityöstä olisi hyötyä tulevaisuudessa rakennusalan työntekijöille, työnantajille ja muillekin tahoille, suuntaa antavaa tietoa työn henkisen kuormittavuuden merkityksestä rakennusalalla. 2. Henkisen kuormituksen kasvuun vaikuttavat tekijät rakennusalalla Työhyvinvoinnin panostukset psyykkiselle puolelle. 1

4 Se voisi olla stressin laukaisemiseen tähtäävää psyykkistä valmennusta. Esimerkkinä voitaisiin yhdessä pohtia työnjohdon, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa mitkä keinot olisivat parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi työntekijän kannalta koko rakennusalaa koskien. Se voisi olla motivointia ja ohjausta terveellisiin elintapoihin, esimerkiksi liikuntaa, terveellinen ruokavalio, alkoholin kohtuullinen käyttö esim. ei humala hakuista, eikä myöskään joka päiväistä tissuttelua. Voitaisiin ajatella vapaamuotoisia yhteistilaisuuksia tai matkoja luontoon, joissa voitaisiin keskustella tai vaikkapa vain kuunneella mitä kelläkin on sanottavaa. Se voisi olla mistä aiheesta hyvänsä kunhan puhutaan. Voitaisiin esimerkiksi herätellä keskustelua työn sisällöllisistä asioista, esimerkiksi olisiko työ liiaksi kiireistä tai liiaksi yksitoikkoista tai onko palkkaus työnvaatimuksiin nähden oikeudenmukainen. Mietittäisiin keinoja millä tavoin saataisiin henkisen puolen rasittavuutta vähennettyä, esimerkiksi se voisi olla uusilla työjärjestelyillä hallittavissa, millä saataisiin henkistä kuormitusta vähennettyä rakennusalalla toimivien henkilöiden osalta. Työhyvinvoinnin toiminnot. Esimerkiksi se voisi olla, panostamista ammattitaitoa edistävään koulutukseen rakennusalalla. Esimerkiksi se voisi olla erilaisia kurssimuotoisia, teoriapuoleen ja käytännön ammattitaitoon liittyvää koulutusta. Jos esimerkiksi rakennusalalle tulevia nuoria työntekijöitä tulee oman alansa töihin, työnjohto esittelisi luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut tuleville ammattilaisille ja annettaisiin heille työhön opastusta ja perhdyttämiskoulutusta työturvallisuus asioista, sekä omaan ammattiin liittyvistä asioista. Myöskin oman alansa ammattiosastoista ja sen rakennusliiton organisaatiosta, toiminnoista ja koulutus mahdollisuuksista. Se voisi olla omaehtoista opiskelun tukemista ja kannustamista tiedon ja ammattitaidon kehittämiseen lisäävää toimintaa. 2

5 Se voisi olla oiketta esimiestukeen, sillä esimiehen tuki on keskeinen voimavaratekijä työhyvinvoinnin kannalta katsottuna. Jokaisella työntekijällä tulisi olla oikeus esimieheen ja tämän antamaan tukeen ja ohjaukseen rakennusalalla. Rakennusalalla näkee usein puutteellisia työvälineitä. Työnjohdon tulisi yhdessä työntekijöiden kanssa selvittää millaisia työkaluja kulloinkin tarvittaisiin työn suorittamiseen turvallisesti ja oikeaoppisesti. Esimerkiksi se voisi olla opastusta uusien laitteiden käyttöohjeistusta, sekä nostolaitteiden ja henkilönostimien käyttöopastusta, että työ voitaisiin suorittaa turvallisesti vaarantamatta itsensä ja toisten työntekijöiden turvallisuutta. Työtilojen siisteyteen tulisi kiinnittää huomiota ja työskentely tilojen toimivuuteen, esimerkiksi voiko tiloissa suorittaa tulitöitä, kokoonpanotöitä ja onko työskentelytilat riittävän isot sekä hyvin valaistut, esimerkiksi LVI-alan työntekijöille ne ovat useimmiten puutteelliset. Useimmiten, varsinkin pienemmillä rakennustyömailla varastot ja kokoonpanotilat, joko ne ovat etäällä toisistaan tai ne ovat kylmiä ja huonosti valaistuja. Tähän asiaan työnjohdon olisi kiinnitettävä huomiota tai vaikkapa jo suunnittelija laittaisi työselitykseen maininnan kyseisistä tiloista, jotta saataisiin parannusta aikaiseksi. Varsinkin urakkatyössä aikaa menee hukkaan tarvikkeitten haeskelussa ja tulos on sen mukaista. Työhyvinvoinnin toimintoihin voisi työmailla pitää taukojumppaa ja vaikeissa työasennoissa työskenneltäessä voitaisiin välillä venytellä, sekä pitää pieniä taukoja tai vaikkapa riisua jalkineet jaloista ja nostaa jalat ylös. Vapaa-ajalla työnantaja voisi olla mukana eri harrastusmuotojen tukemisessa, kuten kulttuuritoimintaa, vapaamuotoisia yhteistilaisuuksia, liikunnallisia toimintoja, jotka osaltaan motivoivat terveisiin elintapoihin ja sitä kautta työhyvinvointiin rakennusalalla. 3

6 Se voisi olla lämpimän aterian järjestämistä työmaille, sekä siistit ja kunnolliset ruokailutilat ja pesumahdollisuudet, mikä tänä päivänä on melko harvinaista ainakin pienemmillä työkohteilla. Näihinkin seikkoihin työnjohdon tulisi kiinnittää huomionsa ja tukea työntekijöitään parempaan elämään rakennusalalla. Sillä nämä jos mitkä lisäävät henkistä ja fyysistä työhyvinvointia ja parhaan lopputuloksen saamista rakennusalan työsuorituksissa. Se voisi myöskin olla, yhteistyön ja yhteishengen luomista ja sen merkityksestä rakennusalalla. Yhteistyön ja samaanhiileen puhaltamista eri alojen työyhteisöjen kesken olisi lisättävä, silloin ei syntyisi ristiriita tilanteita kovin helposti ja pystyttäisiin helpommin selvittämään hankalat tilanteet. Joskus tulee rakennusalalla ristiriitaisuuksia erialojen urakoitsijoiden kesken, jotka johtaa joskus vakavastikin otettaviin selkkauksiin, joihin tulisi välittömästi puuttua. Voitaisiin vaikkapa ajatella yhteishengen luomiseksi saunailtaa, jossa olisi esimerkiksi jotain purtavaa ja vaikkapa muutamat oluet alkujännitteiden poistamiseksi ja hyvän fiiliksen löytämiseksi. Työnjohto voisi olla tukemassa kyseistä asiaa esimerkiksi taloudellisesti tai olla mukana muuten vain yhteishengen luomisessa Henkisen kuormituksen vähentäminen rakennusalalla Työn henkisen kuormittavuuden vähentämiseksi työyhteisöjen kannattaa: 1. Lisätä ymmärrystä työolojen ja henkilökohtaisen ominaisuuksien merkityksestä. Tämä tarkoittaa työolojen muokkaamista sellaiseksi, että työympäristössä viihtyy ja henkilökohtaiset ominaisuudet otetaan huomioon. Olisi hyvä selvittää, suoriutuuko kyseinen henkilö työtehtävästä, riittävätkö voimavarat esim. raskaitten taakkojen siirtoihin silloinkin, kun nostolaitteita ei voida käyttää. LVI-alalla törmää usein, että nostolaitteita ei voida käyttää tilan ahtauden vuoksi, jolloin henkilökohtaiset voimaominaisuudet korostuvat. 4

7 2 Lisätä työn hallintaa, erityisesti yksilöiden mahdollisuuksia hallita omaa työtään. Tämä takoittaa sitä, että panostetaan koulutukseen, työhön liittyvään työmenetelmien opastukseen, asennusohjeisiin työturvallisuusasiat huomioiden. Olisi annettava myönteistä palautetta onnistuneesta työsuorituksesta ja kannustettava ja rohkaistava työntekijää uusiin työmenetelmiin ja työhaasteisiin. Koulutukseen panostetaan rakennusalalla melko vähän, noin seitsemänkymmentä prosenttia jää vaille rakennusalan ammattiin ja ammattitaitoa ylläpitävään liittyvään koulutukseen. Tämä on hyödyntämätön resurssi koko rakennusalaa koskien. 3 Parantaa työyhteisön sisäistä tukea erityisesti hankalissa tilanteissa. Tätä työnjohdon taholta tulevaa tukea kaivattaisiin erimielisyyksien ratkaisemisessa. Riitatapauksissa työnjohdon olisi hyvä tarkastella tilannetta myös työntekijän näkökulmasta ja antaa tarvittaessa tukensa työntekijöille erimielisyyksien ratkaisemisessa. Esimerkiksi tukea tarvitaan tilanteissa, joissa aliurakoitsija tekee laskutettavaa työtä ja pääurakoitsijan kanssa tulee erimielisyyttä laskutettavista tunneista, joita päääurakoitsija olettaa olevan liikaa. Tällaiset tapaukset ovat rakennusalalla melko yleisiä. Tämä kohta koskee myöskin työyhteisön sisäisiä ristiriitoja, joiden selvittelemistä varten työnjohto ja työyhteisö voisi kokoontua yhteiseen palaveriin keskustelemaan ongelmista ja koettaa ratkaista ongelmat siten, etteivät riitaisuudet halvaannuta koko työyhteisöä. Työntekijöiden mielestä yhteisiä palavereita on liian vähän. Hyödyllistä olisi esimerkiksi kaikkien aliurakoitsijoiden etumiesten keskinäiset neuvottelut työjärjestyksestä, aikatauluista ja turvallisista työmenetelmistä rakennustyömailla silloin, kun toimijoita ja aliurakointia on paljon. Esimerkiksi ilmastointi- ja putkimiesten kesken tulee toisinaan ristiriitatilanteita. Monta kertaa on käynyt siten, että ilmastointimiehet ovat käyttäneet putkimiehille tarkoitettuja asennusreittejä ja läpimenoreikiä. Tällaisissa tilanteissa työjohdon sovitteleva ja tukeva rooli olisi tärkeää. 5

8 4 Pitää aisoissa kilpailu, kiire ja täydellisyyden tavoittelu. Työ olisi syytä tehdä rauhallisesti ja kiireettömästi, koska kiireetön työ vähentää kuormittavuutta henkisesti ja fyysisesti. Tavoitteena tulisi olla kohtuullinen kiire, jolloin pysytään stressirajan alapuolella ja ihminen jaksaa parhaiten selvitäkseen työtehtävistään ja parhaan tuloksen saavuttaakseen. Täydellisyyyspyrkimys kuormittaa henkisesti, jos siinä ei onnistukaan, mikä taas johtaa siihen, että onnistumisen ilo jää kokematta. Työn määrällisen ja laadullisen tavoitetasonkin pitää siis olla kohtuullinen. 5 Arvostaa ja kunnioittaa erilaisuutta, poikkeavuuttakin. Jos esimerkiksi rakennustyömaille tulee töihin ulkomalaistaustaisia työntekijöitä, otettaisiin heidät vastaan tasavertaisina kotimaisiin työntekijöihin nähden. Tarkoitus on se, että arvostettaisiin heitä työntekijöinä eikä heidän erilaisuuden takia syrjittäisi heitä. Ulkomaalaistaustaisille työntekijöille tulisi järjestää riittävästi koulutusta työmenetelmistä, työturvallisuudesta, kultturista ja työehdoista, sekä myöskin aytoiminnasta rakennusalalla. Tämä periaate kohdistettaisiin myöskin kotimaisiin työntekijöihin. Ei tulisi arvostella ulkoisten olemuksien perusteella, vaan kiinnitettäisiin huomio osaamiseen ja tasavertaisena ihmisenä toisten työntekijöiden kanssa. 6. Työn haasteellisuus Teoksessaan Menestys ja jaksaminen (Mauno Niskanen&Kari Murto&Jouko Haapamäki) s Työn tulisi olla haasteellista. Työ tulisi rakentaa sellaiseksi, että työntekijä joutuu ajoittain työskentelemään kapasiteetin ylärajoilla. Sen tulisi tarjota ainakin ajoittain ihmiselle uusia työskentelytapoja, ajattelumalleja, vaikutusmahdollisuuksia ja omien rajojensa testaamista. Työn pitäisi tuottaa jollakin tapaa mitattavissa tai havaittavissa olevia tuloksia. Käsityövaltaisissa töissä, kuten rakennusalalla, työn tulokset ovat konkreettisia ja silmin nähtäviä. Niiden avulla työntekijöden on ollut helpompi havaita työnsä tuloksia. 6

9 Työstä pitää saada tunnustusta, sellainen työ, josta saa palautetta, motivoi ja suuntaa työn tekemistä. Palaute voi tulla suoraan työn tuloksen havaitsemisesta tai näkemisestä, jolloin palautteen tai tunnustuksen lähde on työntekijä itse. Huomattava osa kokeneitten työntekijöiden saamasta palautteesta tuleekin itsearvioinnin kautta. Se ei aina kuitenkaan pelkästään riitä, vaan erityisesti ulkoapäin tuleva positiivinen palaute motivoi ja innostaa työhön sitoutumista. Työstä tulee harvemmin ulkoista palautetta. Tämä on eräs työmotivaatioon liittyvä ongelma, jonka jokaisen hyvin toimivan työyhteisön tulisi jollakin tapaa ratkaista kehittämällä palautejärjestelmiään rakennusalalla. Työn tulisi tarjota työntekijälle riittävässä määrin vastuuta. Lisääntynyt vastuu työssä viestii työntekijälle luottamusta ja arvonantoa sekä lisää itseluottamusta. Vastuun lisääminen työssä lisää myös työmotivaatiota. Myöskin palkkausta voitaisiin tarkastella oikeudenmukaiseksi tai ainakin riittäväksi työmäärään nähden, mikä osaltaan voisi lisätä motivaatiota työhön ja kohtalaiseen tulokseen koko rakennusalaa koskien Kuormitus Menestys ja jaksaminen (Mauno Niskanen&Kari Murto&Jouko Haapamäki) teoksessan seuraavasti, voidakseen ihminen hyvin hän tarvitsee myöskin psyykkistä kuormitusta.tilanteissa, joissa kuormitustekijöitä on keinotekoisesti pyritty minimoimaan, osoittivat selvästi, että ärsykkeitten ja kuormituksen puutteellisuus aiheuttivat henkistä ja fyysistä pahoinvointia. Koehenkilöitten deprivaatiokokeissa eri aisteille tehtyjen tulevien ärsykkeitten määrää vähennettiin keinotekoisesti, jo viikon mittaisen eristyksisssä oleminen tuottivat hyvin vahvoja reaktioita, kuten ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja lievää harhaaistineisuutta todettiin koehenkilöillä. Myöskin samankaltaisuutta on todettu pitkäaikaisen työttömyyteen liittyvissä tutkimuksissa, joissa henkisen kuormituksen taso on oleellisesti laskenut aiempaan työssäoloon verrattuna. Henkisen kuormituksen tarve luonnollisesti vaihtelee yksilöstä toiseen, jokainen ihminen kuitenkin sitä tarvitsee. 7

10 Jokaisen ihmisen henkisen kuormittavuuden tekijöitä voidaan tarkastella useista eri näkökohdista käsin. Kuten voitaisiin puhua ali- ja ylikuormittavuudesta, kasautuvasta kuormituksesta ja tarkastella kuormitustekijöitä sisällöllisesti suhteessa ihmisen perusolemukseen. Millaista kuormitusta ihminen tarvitsee voidakseen hyvin. Esimerkiksi, voidakseen hyvin, ihminen tarvitsee sopivaa fyysistä, kognitiivista, sensomotorista, emotionaalista ja sosiaalista kuormitusta. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee myöskin lihaksistonsa kuormitusta. Ihminen on koko lajikehityksensä ajan joutunut käyttämään monipuolisesti lihaksistoaan. Nykyisenkaltaisen työelämän fyysinen kuormitus on joko hyvin vähäistä tai erittäin yksipuolista kohdistuen pelkästään joihinkin elin- ja lihasryhmiin. Kuormitusoireiden pitkittyminen, kun ihmisen kuormitustila on kestänyt pitkään ja oireet ovat vahvoja, vie niistä toipuminen yleensä kauan. Ihmiset ovat tässä suhteessa erilaisia ja saadulla hoidolla on suuri vaikutus toipumisjakson pituuteen. Neljä viikkoa on yleensä minimi, useimpien ihmisten kohdalla kesto voi olla jopa neljä kuukautta. Sairauslomien pituudet saattavat vaihdella muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Sairausloman jälkeenkään ihminen ei yleensä ole täysin päässyt oireistaan eroon. Niinpä hoitoa olisi syytä jatkaa työhön paluun jälkeenkin. Myöskin useimmiten rakennusalan työntekijöllä ovat epämukavat työskentely asennot, useasti toistuvia työliikkeitä, joissa lihaksia joudutaan toistuvasti tai jatkuvasti jännittämään, vaikuttavat olennaisena osana myöskin henkistä kuormittavuutta lisäävänä tekijänä. Näihin voisi jokainen työntekijäkin vaikuttaa itse, esim. taukojumpan muodossa, venytellä lihaksistoaan hankalien työasentojen jälkeen. Ja työnjohdonkin tulisi suhtautua myönteisesti taukojumppaan ja ottaa itsekin osaa kyseiseen tapahtumaan. Ja siitä voitaisiin tehdä päivittäinen sosiaalinen tapahtuma. Tämäkin voisi olla yhtenä vähentävänä tekijänä henkistä kuormittavuutta ajatellen rakennusalalla. 8

11 3. Suositeltavia toimenpiteitä henkisen kuormituksen vähentämiseksi Riskien tunnistamisen lisäksi pyritään lisäämään työn hallintaa, vaikutusmahdollisuuksia, työn vaihtelevuutta, osallistumismahdollisuuksia, sosiaalista tukea, työhön liittyvien perustehtävien selkeyttä ja houkuttelevuutta rakennusalalla. Alkaa suhde työvaatimuksiin muuttua ja terveysriskit pienentyä. Työssä jaksamisen tunne ja työvaatimusten tulkitsiminen kiinnostaviksi haasteiksi vahvistuu. Monissa tutkimuksissa osoitettu hyvän työilmapiirin olevan yhteydessä vähäiseen sairastavuuteen, eläkekynnyksen suuruuteen ja työn tuottavuuden kasvuun. (Lindström, 1994 ja Kalimo 1994). Henkiseen työsuojeluun kannattaa satsata. Silloin, kun ihminen pystyy puhumaan asioistaan jollekin toiselle, esim. työkaverilleen, ystävälleen tai puolisolleen, on yksi tärkeä kynnys ylitetty. Tämä edellyttää puhujan ja kuuntelijan luottamuksellista suhdetta ja sitä, ettei kuuntelija tyrkytä omia ratkaisumallejaan puhujalle. Mikäli kuuntelija jaksaa ja osaa kannustaa puhujaa miettimään ongelmien syitä, erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tai tunteitten realistiseisuutta, puhuja saattaa vähitellen löytää ratkaisuja ulospääsyyn tilanteestaan. 4. Johtopäätöksiä Psyykkiset vaatimukset rakennusalan työntekijöillä koostuvat työstressiperäisistä rasituksista. Tieto, tiedon hallinta, vastuu, kiire, monipuolisuus ja sosiaaliset vaatimukset, kuten vuorovaikutus ovat esimerkkejä näistä rasituksista. Myös erilaiset työn tekemisen edellytykset tai niihin liityvät puutteet ovat yhteydessä työstressiin, mm. työmenetelmät, työvälineet ja minkälaisessa työympäristössä työskennellään. 9

12 Jos pelkän riskien tunnistamisen lisäksi pyritään lisäämään työn hallintaa, vaikutus mahdollisuuksia, työn vaihtelevuutta, osallistumis mahdollisuuksia,sosiaalista tukea, perustehtävien selkeyttä ja houkuttelevuutta, alkaa suhde työvaatimuksiin muuttua ja terveysriskit pienentyä. Työssä jaksamisen tunne ja työvaatimusten tulkitseminen kiinnostavaksi haasteeksi vahvistuu. Lopputuloksena on työhyvinvoinnin tila, sen sijaan että sairastuisi, alkaa voida hyvin, oppia uutta ja tehdä parempaa tulosta. Työhyvinvointi syntyy yksilön ja yhteisön ja työympäristön tekijöistä. Se näkyy yksilön suoriutumisesta työtehtävistään.taustalla vaikuttavat myöskin työsuhde, palkkaus, perhe, elämänmuutokset, yksityisasiat ja elämäntavat. Kyse on monien tekijöitten summasta. 5. Lopuksi MITEN HENKISTÄ KUORMITUSTA VOI ENNALTA EHKÄISTÄ RAKENNUSALAN TYÖNTEKIJÖILTÄ? Rehellistä ja ajantasaista tietoa olisi saatava, esim. olisi hyvä jos ilmoitettaisiin saunailloista tasapuolisesti kaikille työntekijöille ja edistettäisiin tasapuolista palkkausta samankaltaisista työsuorituksista. Olisi myöskin huolehdittava riittävän laajasta perehdyttämisestä rakennusalaa koskevista työtehtävistä. Otettaisiin huomioon työturvallisuusasiat kokonaisuudessaan, esim. kenen vastuualueeseen kuuluu työturvallisuus, tulitöitä varten tulityöluvan myöntäjä ja tulityöpaikan suojaukseen ja vartiointiin liittyvistä käytännön asioista. Olisi myöskin hyvä esitellä luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut, sekä keitä kaikkia työmaalla toimii, esimerkiksi kenen vastuualueeseen kuuluu hoitaa raskaitten tavaroiden nostot ja siirrot. 10

13 Määriteltäisiin työtehtävät työntekijöiden työkykyjen mukaan, mitkä työmenetelmät ja osaaminen kullakin työntekijällä on, esim. riittääkö työntekijöillä fyysiset voimavarat raskaitten komponenttien asentamiseen ja riittääkö ammattitaito vaativissa työkohteissa. Esmerkiksi, sellaisilla rakennusalan toimialoilla, missä vaadittaisiin luokkahitsaajia, vesieristetyössä vaadittavat työ menetelmät ja sellaisissa työmenetimissä, jotka luokiteltaisiin luvan varaisiin töihin, kuten esim.asbesti purkutyöt ja öljypoltiasennukset. Oikea resussointi työmaille, riskikartoituksesta tietoa. Esim. se voisi olla riittävä työntekijä määrä työmäärään nähden, ettei tulisi ylikuormitteneisuutta. Asioista puhuminen yhteisissä palavereissa ja selvitettäisiin jos työ on ollut pitkäkestoisesti rasittavaa tai yksitoikkoista. Mietittäisiin millä tavalla työ itsessään saataisiin tasapainoon, jotta voitaisiin nauttia työnteosta ja tuntea työn-, että onnistumisen iloa. Työnjohdolta voitaisiin vaatia avoimmuutta, esim. juteltaisiin tulevista työtehtävistä ja yhteistyöstä työnjohdon ja työntekijöiden välillä. Osattaisiin myöskin kuunnella, mitä kaverilla on sanottavaa ja osattaisiin auttaa häntä, jos hänellä olisi ongelmia. Puututtaisiin välittömäst tilanteisiin jos huomattaisiin, että joitakin työntekijöistä syrjittäisiin tai kiusattaisiin hänen ulkoisen olemuksensa takia. Huomioitaisiin myöskin kiusaaja, hänelläkin saattaisi olla työpahoinvointia ja ottaa asia esille ja aloittaa kehittävät keskustelut mistä ongelmat johtuvat ja yritettäisiin päästä jonkinlaiseen ratkaisuun ongelmien poistamiseksi. Työnjohdoltakin voitaisiin odottaa myönteistä palautetta työntekijöille. Olisi hyvä jos esimiehet ja työkaverit osaisivat arvostaa osaavia työntekijöitä, eikä kadehdittais osaavien työntekijöiden saavutuksista, vaan annettaisiin heille kuuluvaa arvostusta ja myönteistä palautetta. 11

14 Työmaaitten porukkahenkeä pidettäisiin yllä, jotta työt etenisivät toivotulla tavalla hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi ja saataisiin tätä kautta myöskin riittävä toimeentulo tehdystä työpanoksesta. Koti ja perheasiat olisivat kunnossa, sekin olisi yhtenä tekijänä henkiseen työhyvinvointiin koko rakennusalaa koskien. Myöskin henkinen kuormitus saattaa johtaa fyysisiin sairauksiin,siksi olisi hyvä satsata myös fyysisen kunnon ylläpitämiseen. Esimerkiksi voitaisiin ajatella työnantajat ja työntekijät keskenään miettisivät millä tavoin voitaisiin ryhtyä myöskin fyysisen kunnon parantamiseen. Esimerkiksi se voisi olla TYKY ja TYHY toimintaa tai vapaa-aikana työnantajien tukemaa virkistäytymis ja elpymistoimintaa erimuodoissa, kuten esimerkiksi mitkä toiminnot kulloinkin kenellekin sopisivat. Se voisi olla terveelliset aamuateriat ja lämpimät lounas ateriat päivittäin, mitkä osaltaan vaikuttaisivat merkittävästi henkiseen työhyvinvointiin raskaissa rakennusalojen erilaisissa työtehtävissä, joihin lukeutuisi kaikkien rakennusalalla toimivat henkilöt. 6. Lähteet LEL Työterveystukimus 3 T etera 3/2005 NCC työhyvinvointikoordinaattori Taina Tuhkanen ja tuurvallisuuspäällikkö Juha suvanto. Etera-lehti 3/2006 Työterveyslaitos Menestys ja jaksaminen, miten toteuttaa henkistä työsuojelua. Mauno Niskanen Kari Murto Jouko Haapamäki. Jyväskylän Koulutuskeskus Oy 12

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvointi on monesta kiinni

Työhyvinvointi on monesta kiinni Life@Work -hankkeen seminaari: Huolehdi hyvästä henkisestä ja sosiaalisesta työympäristöstä työsuojelun tuella Työhyvinvointi on monesta kiinni Olavi Parvikko, ylitarkastaja, työpsykologi, STM, TSO Eurooppalaisten

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

AIHE: vuokratyo_tyohyvinvointi_isokuva

AIHE: vuokratyo_tyohyvinvointi_isokuva TMT Tilastokuvaajia Pron tutkimusjärjestelmä AIHE: vuokratyo_tyohyvinvointi_isokuva OSA : Ryhmä: KAIKKI VUOKRA_TYOSUHDE Tämän dokumentin analyysit (sivuja voit hakea Etsi toiminnolla): VUOKRA_TYOSUHDE

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

AIHE: hed_lmtsv_tyohyvinvointi_isokuva

AIHE: hed_lmtsv_tyohyvinvointi_isokuva TMT Tilastokuvaajia Pron tutkimusjärjestelmä AIHE: hed_lmtsv_tyohyvinvointi_isokuva OSA : Ryhmä: KAIKKI Otoksena henkilöstöedustajat (TSV + LM = HED, varsinaiset) Tämän dokumentin analyysit (sivuja voit

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio)

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) Kyselyn tulokset vertailussa Sinisellä: PKKY kysely 2012 (212 vastaajaa) ja vaikeaa esimiehille

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM pirkko.makinen@ttk.fi Yhteistyön perustana yhteinen tavoite Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?

ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot