HENKISET KUORMITTAVUUSTEKIJÄT RAKENNUSALALLA
|
|
- Juuso Heikkilä
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HENKISET KUORMITTAVUUSTEKIJÄT RAKENNUSALALLA * Tapio Moilanen Siikaranta-opisto Työelämän asiantuntija 10 helmikuu 2008
2 Sisältö 1. Johdanto ja tutkimusongelma 1 2. Henkisen kuormituksen kasvuun vaikuttavat tekijät rakennusalalla Henkisen kuormituksen vähentäminen rakennusalalla Kuormitus 7 3. Suositeltavia toimenpiteitä henkisen kuormituksen vähentämiseksi 9 4. Johtopäätöksiä 9 5. Lopuksi Lähteet 12
3 1. Johdanto ja tutkimusongelma Työn henkiset kuormittavuus tekijät rakennusalalla on melko uusi aihe. Asia on pitkään kiinnostanut, joten lähdin tutkimaan asiaa lähemmin, oman ja toisten työkavereitten henkisen työhyvinvoinnin kannalta. Henkinen työsuojelu on työolosuhdeiten muokkaamista niin, että työ kuormittaa ihmistä oikein sekä määrällisesti että laadullisesti ja mahdollistaa yhteistoiminnan työssä, sekä turvaa riittävän yksilöllisen itsesäätelyn työtä tehtäessä. Henkinen työsuojelu on myös työyhteisön kehittämistä siten, että luodaan edellytykset työssä viihtymiselle, mahdollistetaan työn kitkaton tekeminen, tarjotaan riittävät vaikutus mahdollisuudet omaan työhön ja luodaan edellytykset hyvin toimiville henkilösuhteille. Projektityön aiheeni keskittyy enimmäkseen henkisen kuormittavuuden puolelle, jolloin tärkeäksi kysymykseksi nousee. Esim. Mitä työhyvinvointi on? Työssä jaksamista, työn hallintaa, vaikuttamisen mahdollisuuksia, sekä yksilön selviytymistä työtehtävistään. Työhyvinvoinnin tekijöitä voidaan olettaa olevan seuraavat tekijät rakennusalalla.- Fyysiset tekijät, psyykkiset vaikutukset, sosiaaliset vaatimukset ja edellytykset. Aihe on melkoisen laaja, tästä löytyisi melkoinen määrä työtä. Tässä projektityössä otan vain olennaisimmat osa-alueet tutkimustyötä tehdessäni. Toivon mukaan tästä projektityöstä olisi hyötyä tulevaisuudessa rakennusalan työntekijöille, työnantajille ja muillekin tahoille, suuntaa antavaa tietoa työn henkisen kuormittavuuden merkityksestä rakennusalalla. 2. Henkisen kuormituksen kasvuun vaikuttavat tekijät rakennusalalla Työhyvinvoinnin panostukset psyykkiselle puolelle. 1
4 Se voisi olla stressin laukaisemiseen tähtäävää psyykkistä valmennusta. Esimerkkinä voitaisiin yhdessä pohtia työnjohdon, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa mitkä keinot olisivat parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi työntekijän kannalta koko rakennusalaa koskien. Se voisi olla motivointia ja ohjausta terveellisiin elintapoihin, esimerkiksi liikuntaa, terveellinen ruokavalio, alkoholin kohtuullinen käyttö esim. ei humala hakuista, eikä myöskään joka päiväistä tissuttelua. Voitaisiin ajatella vapaamuotoisia yhteistilaisuuksia tai matkoja luontoon, joissa voitaisiin keskustella tai vaikkapa vain kuunneella mitä kelläkin on sanottavaa. Se voisi olla mistä aiheesta hyvänsä kunhan puhutaan. Voitaisiin esimerkiksi herätellä keskustelua työn sisällöllisistä asioista, esimerkiksi olisiko työ liiaksi kiireistä tai liiaksi yksitoikkoista tai onko palkkaus työnvaatimuksiin nähden oikeudenmukainen. Mietittäisiin keinoja millä tavoin saataisiin henkisen puolen rasittavuutta vähennettyä, esimerkiksi se voisi olla uusilla työjärjestelyillä hallittavissa, millä saataisiin henkistä kuormitusta vähennettyä rakennusalalla toimivien henkilöiden osalta. Työhyvinvoinnin toiminnot. Esimerkiksi se voisi olla, panostamista ammattitaitoa edistävään koulutukseen rakennusalalla. Esimerkiksi se voisi olla erilaisia kurssimuotoisia, teoriapuoleen ja käytännön ammattitaitoon liittyvää koulutusta. Jos esimerkiksi rakennusalalle tulevia nuoria työntekijöitä tulee oman alansa töihin, työnjohto esittelisi luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut tuleville ammattilaisille ja annettaisiin heille työhön opastusta ja perhdyttämiskoulutusta työturvallisuus asioista, sekä omaan ammattiin liittyvistä asioista. Myöskin oman alansa ammattiosastoista ja sen rakennusliiton organisaatiosta, toiminnoista ja koulutus mahdollisuuksista. Se voisi olla omaehtoista opiskelun tukemista ja kannustamista tiedon ja ammattitaidon kehittämiseen lisäävää toimintaa. 2
5 Se voisi olla oiketta esimiestukeen, sillä esimiehen tuki on keskeinen voimavaratekijä työhyvinvoinnin kannalta katsottuna. Jokaisella työntekijällä tulisi olla oikeus esimieheen ja tämän antamaan tukeen ja ohjaukseen rakennusalalla. Rakennusalalla näkee usein puutteellisia työvälineitä. Työnjohdon tulisi yhdessä työntekijöiden kanssa selvittää millaisia työkaluja kulloinkin tarvittaisiin työn suorittamiseen turvallisesti ja oikeaoppisesti. Esimerkiksi se voisi olla opastusta uusien laitteiden käyttöohjeistusta, sekä nostolaitteiden ja henkilönostimien käyttöopastusta, että työ voitaisiin suorittaa turvallisesti vaarantamatta itsensä ja toisten työntekijöiden turvallisuutta. Työtilojen siisteyteen tulisi kiinnittää huomiota ja työskentely tilojen toimivuuteen, esimerkiksi voiko tiloissa suorittaa tulitöitä, kokoonpanotöitä ja onko työskentelytilat riittävän isot sekä hyvin valaistut, esimerkiksi LVI-alan työntekijöille ne ovat useimmiten puutteelliset. Useimmiten, varsinkin pienemmillä rakennustyömailla varastot ja kokoonpanotilat, joko ne ovat etäällä toisistaan tai ne ovat kylmiä ja huonosti valaistuja. Tähän asiaan työnjohdon olisi kiinnitettävä huomiota tai vaikkapa jo suunnittelija laittaisi työselitykseen maininnan kyseisistä tiloista, jotta saataisiin parannusta aikaiseksi. Varsinkin urakkatyössä aikaa menee hukkaan tarvikkeitten haeskelussa ja tulos on sen mukaista. Työhyvinvoinnin toimintoihin voisi työmailla pitää taukojumppaa ja vaikeissa työasennoissa työskenneltäessä voitaisiin välillä venytellä, sekä pitää pieniä taukoja tai vaikkapa riisua jalkineet jaloista ja nostaa jalat ylös. Vapaa-ajalla työnantaja voisi olla mukana eri harrastusmuotojen tukemisessa, kuten kulttuuritoimintaa, vapaamuotoisia yhteistilaisuuksia, liikunnallisia toimintoja, jotka osaltaan motivoivat terveisiin elintapoihin ja sitä kautta työhyvinvointiin rakennusalalla. 3
6 Se voisi olla lämpimän aterian järjestämistä työmaille, sekä siistit ja kunnolliset ruokailutilat ja pesumahdollisuudet, mikä tänä päivänä on melko harvinaista ainakin pienemmillä työkohteilla. Näihinkin seikkoihin työnjohdon tulisi kiinnittää huomionsa ja tukea työntekijöitään parempaan elämään rakennusalalla. Sillä nämä jos mitkä lisäävät henkistä ja fyysistä työhyvinvointia ja parhaan lopputuloksen saamista rakennusalan työsuorituksissa. Se voisi myöskin olla, yhteistyön ja yhteishengen luomista ja sen merkityksestä rakennusalalla. Yhteistyön ja samaanhiileen puhaltamista eri alojen työyhteisöjen kesken olisi lisättävä, silloin ei syntyisi ristiriita tilanteita kovin helposti ja pystyttäisiin helpommin selvittämään hankalat tilanteet. Joskus tulee rakennusalalla ristiriitaisuuksia erialojen urakoitsijoiden kesken, jotka johtaa joskus vakavastikin otettaviin selkkauksiin, joihin tulisi välittömästi puuttua. Voitaisiin vaikkapa ajatella yhteishengen luomiseksi saunailtaa, jossa olisi esimerkiksi jotain purtavaa ja vaikkapa muutamat oluet alkujännitteiden poistamiseksi ja hyvän fiiliksen löytämiseksi. Työnjohto voisi olla tukemassa kyseistä asiaa esimerkiksi taloudellisesti tai olla mukana muuten vain yhteishengen luomisessa Henkisen kuormituksen vähentäminen rakennusalalla Työn henkisen kuormittavuuden vähentämiseksi työyhteisöjen kannattaa: 1. Lisätä ymmärrystä työolojen ja henkilökohtaisen ominaisuuksien merkityksestä. Tämä tarkoittaa työolojen muokkaamista sellaiseksi, että työympäristössä viihtyy ja henkilökohtaiset ominaisuudet otetaan huomioon. Olisi hyvä selvittää, suoriutuuko kyseinen henkilö työtehtävästä, riittävätkö voimavarat esim. raskaitten taakkojen siirtoihin silloinkin, kun nostolaitteita ei voida käyttää. LVI-alalla törmää usein, että nostolaitteita ei voida käyttää tilan ahtauden vuoksi, jolloin henkilökohtaiset voimaominaisuudet korostuvat. 4
7 2 Lisätä työn hallintaa, erityisesti yksilöiden mahdollisuuksia hallita omaa työtään. Tämä takoittaa sitä, että panostetaan koulutukseen, työhön liittyvään työmenetelmien opastukseen, asennusohjeisiin työturvallisuusasiat huomioiden. Olisi annettava myönteistä palautetta onnistuneesta työsuorituksesta ja kannustettava ja rohkaistava työntekijää uusiin työmenetelmiin ja työhaasteisiin. Koulutukseen panostetaan rakennusalalla melko vähän, noin seitsemänkymmentä prosenttia jää vaille rakennusalan ammattiin ja ammattitaitoa ylläpitävään liittyvään koulutukseen. Tämä on hyödyntämätön resurssi koko rakennusalaa koskien. 3 Parantaa työyhteisön sisäistä tukea erityisesti hankalissa tilanteissa. Tätä työnjohdon taholta tulevaa tukea kaivattaisiin erimielisyyksien ratkaisemisessa. Riitatapauksissa työnjohdon olisi hyvä tarkastella tilannetta myös työntekijän näkökulmasta ja antaa tarvittaessa tukensa työntekijöille erimielisyyksien ratkaisemisessa. Esimerkiksi tukea tarvitaan tilanteissa, joissa aliurakoitsija tekee laskutettavaa työtä ja pääurakoitsijan kanssa tulee erimielisyyttä laskutettavista tunneista, joita päääurakoitsija olettaa olevan liikaa. Tällaiset tapaukset ovat rakennusalalla melko yleisiä. Tämä kohta koskee myöskin työyhteisön sisäisiä ristiriitoja, joiden selvittelemistä varten työnjohto ja työyhteisö voisi kokoontua yhteiseen palaveriin keskustelemaan ongelmista ja koettaa ratkaista ongelmat siten, etteivät riitaisuudet halvaannuta koko työyhteisöä. Työntekijöiden mielestä yhteisiä palavereita on liian vähän. Hyödyllistä olisi esimerkiksi kaikkien aliurakoitsijoiden etumiesten keskinäiset neuvottelut työjärjestyksestä, aikatauluista ja turvallisista työmenetelmistä rakennustyömailla silloin, kun toimijoita ja aliurakointia on paljon. Esimerkiksi ilmastointi- ja putkimiesten kesken tulee toisinaan ristiriitatilanteita. Monta kertaa on käynyt siten, että ilmastointimiehet ovat käyttäneet putkimiehille tarkoitettuja asennusreittejä ja läpimenoreikiä. Tällaisissa tilanteissa työjohdon sovitteleva ja tukeva rooli olisi tärkeää. 5
8 4 Pitää aisoissa kilpailu, kiire ja täydellisyyden tavoittelu. Työ olisi syytä tehdä rauhallisesti ja kiireettömästi, koska kiireetön työ vähentää kuormittavuutta henkisesti ja fyysisesti. Tavoitteena tulisi olla kohtuullinen kiire, jolloin pysytään stressirajan alapuolella ja ihminen jaksaa parhaiten selvitäkseen työtehtävistään ja parhaan tuloksen saavuttaakseen. Täydellisyyyspyrkimys kuormittaa henkisesti, jos siinä ei onnistukaan, mikä taas johtaa siihen, että onnistumisen ilo jää kokematta. Työn määrällisen ja laadullisen tavoitetasonkin pitää siis olla kohtuullinen. 5 Arvostaa ja kunnioittaa erilaisuutta, poikkeavuuttakin. Jos esimerkiksi rakennustyömaille tulee töihin ulkomalaistaustaisia työntekijöitä, otettaisiin heidät vastaan tasavertaisina kotimaisiin työntekijöihin nähden. Tarkoitus on se, että arvostettaisiin heitä työntekijöinä eikä heidän erilaisuuden takia syrjittäisi heitä. Ulkomaalaistaustaisille työntekijöille tulisi järjestää riittävästi koulutusta työmenetelmistä, työturvallisuudesta, kultturista ja työehdoista, sekä myöskin aytoiminnasta rakennusalalla. Tämä periaate kohdistettaisiin myöskin kotimaisiin työntekijöihin. Ei tulisi arvostella ulkoisten olemuksien perusteella, vaan kiinnitettäisiin huomio osaamiseen ja tasavertaisena ihmisenä toisten työntekijöiden kanssa. 6. Työn haasteellisuus Teoksessaan Menestys ja jaksaminen (Mauno Niskanen&Kari Murto&Jouko Haapamäki) s Työn tulisi olla haasteellista. Työ tulisi rakentaa sellaiseksi, että työntekijä joutuu ajoittain työskentelemään kapasiteetin ylärajoilla. Sen tulisi tarjota ainakin ajoittain ihmiselle uusia työskentelytapoja, ajattelumalleja, vaikutusmahdollisuuksia ja omien rajojensa testaamista. Työn pitäisi tuottaa jollakin tapaa mitattavissa tai havaittavissa olevia tuloksia. Käsityövaltaisissa töissä, kuten rakennusalalla, työn tulokset ovat konkreettisia ja silmin nähtäviä. Niiden avulla työntekijöden on ollut helpompi havaita työnsä tuloksia. 6
9 Työstä pitää saada tunnustusta, sellainen työ, josta saa palautetta, motivoi ja suuntaa työn tekemistä. Palaute voi tulla suoraan työn tuloksen havaitsemisesta tai näkemisestä, jolloin palautteen tai tunnustuksen lähde on työntekijä itse. Huomattava osa kokeneitten työntekijöiden saamasta palautteesta tuleekin itsearvioinnin kautta. Se ei aina kuitenkaan pelkästään riitä, vaan erityisesti ulkoapäin tuleva positiivinen palaute motivoi ja innostaa työhön sitoutumista. Työstä tulee harvemmin ulkoista palautetta. Tämä on eräs työmotivaatioon liittyvä ongelma, jonka jokaisen hyvin toimivan työyhteisön tulisi jollakin tapaa ratkaista kehittämällä palautejärjestelmiään rakennusalalla. Työn tulisi tarjota työntekijälle riittävässä määrin vastuuta. Lisääntynyt vastuu työssä viestii työntekijälle luottamusta ja arvonantoa sekä lisää itseluottamusta. Vastuun lisääminen työssä lisää myös työmotivaatiota. Myöskin palkkausta voitaisiin tarkastella oikeudenmukaiseksi tai ainakin riittäväksi työmäärään nähden, mikä osaltaan voisi lisätä motivaatiota työhön ja kohtalaiseen tulokseen koko rakennusalaa koskien Kuormitus Menestys ja jaksaminen (Mauno Niskanen&Kari Murto&Jouko Haapamäki) teoksessan seuraavasti, voidakseen ihminen hyvin hän tarvitsee myöskin psyykkistä kuormitusta.tilanteissa, joissa kuormitustekijöitä on keinotekoisesti pyritty minimoimaan, osoittivat selvästi, että ärsykkeitten ja kuormituksen puutteellisuus aiheuttivat henkistä ja fyysistä pahoinvointia. Koehenkilöitten deprivaatiokokeissa eri aisteille tehtyjen tulevien ärsykkeitten määrää vähennettiin keinotekoisesti, jo viikon mittaisen eristyksisssä oleminen tuottivat hyvin vahvoja reaktioita, kuten ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja lievää harhaaistineisuutta todettiin koehenkilöillä. Myöskin samankaltaisuutta on todettu pitkäaikaisen työttömyyteen liittyvissä tutkimuksissa, joissa henkisen kuormituksen taso on oleellisesti laskenut aiempaan työssäoloon verrattuna. Henkisen kuormituksen tarve luonnollisesti vaihtelee yksilöstä toiseen, jokainen ihminen kuitenkin sitä tarvitsee. 7
10 Jokaisen ihmisen henkisen kuormittavuuden tekijöitä voidaan tarkastella useista eri näkökohdista käsin. Kuten voitaisiin puhua ali- ja ylikuormittavuudesta, kasautuvasta kuormituksesta ja tarkastella kuormitustekijöitä sisällöllisesti suhteessa ihmisen perusolemukseen. Millaista kuormitusta ihminen tarvitsee voidakseen hyvin. Esimerkiksi, voidakseen hyvin, ihminen tarvitsee sopivaa fyysistä, kognitiivista, sensomotorista, emotionaalista ja sosiaalista kuormitusta. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee myöskin lihaksistonsa kuormitusta. Ihminen on koko lajikehityksensä ajan joutunut käyttämään monipuolisesti lihaksistoaan. Nykyisenkaltaisen työelämän fyysinen kuormitus on joko hyvin vähäistä tai erittäin yksipuolista kohdistuen pelkästään joihinkin elin- ja lihasryhmiin. Kuormitusoireiden pitkittyminen, kun ihmisen kuormitustila on kestänyt pitkään ja oireet ovat vahvoja, vie niistä toipuminen yleensä kauan. Ihmiset ovat tässä suhteessa erilaisia ja saadulla hoidolla on suuri vaikutus toipumisjakson pituuteen. Neljä viikkoa on yleensä minimi, useimpien ihmisten kohdalla kesto voi olla jopa neljä kuukautta. Sairauslomien pituudet saattavat vaihdella muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Sairausloman jälkeenkään ihminen ei yleensä ole täysin päässyt oireistaan eroon. Niinpä hoitoa olisi syytä jatkaa työhön paluun jälkeenkin. Myöskin useimmiten rakennusalan työntekijöllä ovat epämukavat työskentely asennot, useasti toistuvia työliikkeitä, joissa lihaksia joudutaan toistuvasti tai jatkuvasti jännittämään, vaikuttavat olennaisena osana myöskin henkistä kuormittavuutta lisäävänä tekijänä. Näihin voisi jokainen työntekijäkin vaikuttaa itse, esim. taukojumpan muodossa, venytellä lihaksistoaan hankalien työasentojen jälkeen. Ja työnjohdonkin tulisi suhtautua myönteisesti taukojumppaan ja ottaa itsekin osaa kyseiseen tapahtumaan. Ja siitä voitaisiin tehdä päivittäinen sosiaalinen tapahtuma. Tämäkin voisi olla yhtenä vähentävänä tekijänä henkistä kuormittavuutta ajatellen rakennusalalla. 8
11 3. Suositeltavia toimenpiteitä henkisen kuormituksen vähentämiseksi Riskien tunnistamisen lisäksi pyritään lisäämään työn hallintaa, vaikutusmahdollisuuksia, työn vaihtelevuutta, osallistumismahdollisuuksia, sosiaalista tukea, työhön liittyvien perustehtävien selkeyttä ja houkuttelevuutta rakennusalalla. Alkaa suhde työvaatimuksiin muuttua ja terveysriskit pienentyä. Työssä jaksamisen tunne ja työvaatimusten tulkitsiminen kiinnostaviksi haasteiksi vahvistuu. Monissa tutkimuksissa osoitettu hyvän työilmapiirin olevan yhteydessä vähäiseen sairastavuuteen, eläkekynnyksen suuruuteen ja työn tuottavuuden kasvuun. (Lindström, 1994 ja Kalimo 1994). Henkiseen työsuojeluun kannattaa satsata. Silloin, kun ihminen pystyy puhumaan asioistaan jollekin toiselle, esim. työkaverilleen, ystävälleen tai puolisolleen, on yksi tärkeä kynnys ylitetty. Tämä edellyttää puhujan ja kuuntelijan luottamuksellista suhdetta ja sitä, ettei kuuntelija tyrkytä omia ratkaisumallejaan puhujalle. Mikäli kuuntelija jaksaa ja osaa kannustaa puhujaa miettimään ongelmien syitä, erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tai tunteitten realistiseisuutta, puhuja saattaa vähitellen löytää ratkaisuja ulospääsyyn tilanteestaan. 4. Johtopäätöksiä Psyykkiset vaatimukset rakennusalan työntekijöillä koostuvat työstressiperäisistä rasituksista. Tieto, tiedon hallinta, vastuu, kiire, monipuolisuus ja sosiaaliset vaatimukset, kuten vuorovaikutus ovat esimerkkejä näistä rasituksista. Myös erilaiset työn tekemisen edellytykset tai niihin liityvät puutteet ovat yhteydessä työstressiin, mm. työmenetelmät, työvälineet ja minkälaisessa työympäristössä työskennellään. 9
12 Jos pelkän riskien tunnistamisen lisäksi pyritään lisäämään työn hallintaa, vaikutus mahdollisuuksia, työn vaihtelevuutta, osallistumis mahdollisuuksia,sosiaalista tukea, perustehtävien selkeyttä ja houkuttelevuutta, alkaa suhde työvaatimuksiin muuttua ja terveysriskit pienentyä. Työssä jaksamisen tunne ja työvaatimusten tulkitseminen kiinnostavaksi haasteeksi vahvistuu. Lopputuloksena on työhyvinvoinnin tila, sen sijaan että sairastuisi, alkaa voida hyvin, oppia uutta ja tehdä parempaa tulosta. Työhyvinvointi syntyy yksilön ja yhteisön ja työympäristön tekijöistä. Se näkyy yksilön suoriutumisesta työtehtävistään.taustalla vaikuttavat myöskin työsuhde, palkkaus, perhe, elämänmuutokset, yksityisasiat ja elämäntavat. Kyse on monien tekijöitten summasta. 5. Lopuksi MITEN HENKISTÄ KUORMITUSTA VOI ENNALTA EHKÄISTÄ RAKENNUSALAN TYÖNTEKIJÖILTÄ? Rehellistä ja ajantasaista tietoa olisi saatava, esim. olisi hyvä jos ilmoitettaisiin saunailloista tasapuolisesti kaikille työntekijöille ja edistettäisiin tasapuolista palkkausta samankaltaisista työsuorituksista. Olisi myöskin huolehdittava riittävän laajasta perehdyttämisestä rakennusalaa koskevista työtehtävistä. Otettaisiin huomioon työturvallisuusasiat kokonaisuudessaan, esim. kenen vastuualueeseen kuuluu työturvallisuus, tulitöitä varten tulityöluvan myöntäjä ja tulityöpaikan suojaukseen ja vartiointiin liittyvistä käytännön asioista. Olisi myöskin hyvä esitellä luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut, sekä keitä kaikkia työmaalla toimii, esimerkiksi kenen vastuualueeseen kuuluu hoitaa raskaitten tavaroiden nostot ja siirrot. 10
13 Määriteltäisiin työtehtävät työntekijöiden työkykyjen mukaan, mitkä työmenetelmät ja osaaminen kullakin työntekijällä on, esim. riittääkö työntekijöillä fyysiset voimavarat raskaitten komponenttien asentamiseen ja riittääkö ammattitaito vaativissa työkohteissa. Esmerkiksi, sellaisilla rakennusalan toimialoilla, missä vaadittaisiin luokkahitsaajia, vesieristetyössä vaadittavat työ menetelmät ja sellaisissa työmenetimissä, jotka luokiteltaisiin luvan varaisiin töihin, kuten esim.asbesti purkutyöt ja öljypoltiasennukset. Oikea resussointi työmaille, riskikartoituksesta tietoa. Esim. se voisi olla riittävä työntekijä määrä työmäärään nähden, ettei tulisi ylikuormitteneisuutta. Asioista puhuminen yhteisissä palavereissa ja selvitettäisiin jos työ on ollut pitkäkestoisesti rasittavaa tai yksitoikkoista. Mietittäisiin millä tavalla työ itsessään saataisiin tasapainoon, jotta voitaisiin nauttia työnteosta ja tuntea työn-, että onnistumisen iloa. Työnjohdolta voitaisiin vaatia avoimmuutta, esim. juteltaisiin tulevista työtehtävistä ja yhteistyöstä työnjohdon ja työntekijöiden välillä. Osattaisiin myöskin kuunnella, mitä kaverilla on sanottavaa ja osattaisiin auttaa häntä, jos hänellä olisi ongelmia. Puututtaisiin välittömäst tilanteisiin jos huomattaisiin, että joitakin työntekijöistä syrjittäisiin tai kiusattaisiin hänen ulkoisen olemuksensa takia. Huomioitaisiin myöskin kiusaaja, hänelläkin saattaisi olla työpahoinvointia ja ottaa asia esille ja aloittaa kehittävät keskustelut mistä ongelmat johtuvat ja yritettäisiin päästä jonkinlaiseen ratkaisuun ongelmien poistamiseksi. Työnjohdoltakin voitaisiin odottaa myönteistä palautetta työntekijöille. Olisi hyvä jos esimiehet ja työkaverit osaisivat arvostaa osaavia työntekijöitä, eikä kadehdittais osaavien työntekijöiden saavutuksista, vaan annettaisiin heille kuuluvaa arvostusta ja myönteistä palautetta. 11
14 Työmaaitten porukkahenkeä pidettäisiin yllä, jotta työt etenisivät toivotulla tavalla hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi ja saataisiin tätä kautta myöskin riittävä toimeentulo tehdystä työpanoksesta. Koti ja perheasiat olisivat kunnossa, sekin olisi yhtenä tekijänä henkiseen työhyvinvointiin koko rakennusalaa koskien. Myöskin henkinen kuormitus saattaa johtaa fyysisiin sairauksiin,siksi olisi hyvä satsata myös fyysisen kunnon ylläpitämiseen. Esimerkiksi voitaisiin ajatella työnantajat ja työntekijät keskenään miettisivät millä tavoin voitaisiin ryhtyä myöskin fyysisen kunnon parantamiseen. Esimerkiksi se voisi olla TYKY ja TYHY toimintaa tai vapaa-aikana työnantajien tukemaa virkistäytymis ja elpymistoimintaa erimuodoissa, kuten esimerkiksi mitkä toiminnot kulloinkin kenellekin sopisivat. Se voisi olla terveelliset aamuateriat ja lämpimät lounas ateriat päivittäin, mitkä osaltaan vaikuttaisivat merkittävästi henkiseen työhyvinvointiin raskaissa rakennusalojen erilaisissa työtehtävissä, joihin lukeutuisi kaikkien rakennusalalla toimivat henkilöt. 6. Lähteet LEL Työterveystukimus 3 T etera 3/2005 NCC työhyvinvointikoordinaattori Taina Tuhkanen ja tuurvallisuuspäällikkö Juha suvanto. Etera-lehti 3/2006 Työterveyslaitos Menestys ja jaksaminen, miten toteuttaa henkistä työsuojelua. Mauno Niskanen Kari Murto Jouko Haapamäki. Jyväskylän Koulutuskeskus Oy 12
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
Milloin matkoja on liikaa?
Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai
Työhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
Ergonomia. Janita Koivuranta
Ergonomia Janita Koivuranta Lainsäädäntö Työturvallisuudesta sekä työympäristön turvallisuudesta ja työnkuormittavuudesta säädetään lainsäädännössä. Työturvallisuuslaki pykälä 24 edellyttää työnantajaa
Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri
Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468
Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
Ergonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
Miten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?
Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki
Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke
Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014,2015 ja 2016 toteutetuista kyselyistä
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta,, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden
Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä
Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
Kotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
Työhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu
Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt
Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010
n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely
HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN
HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
Ammattiosaajan työkykypassi
Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet
YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA
YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö
Kysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
Työhyvinvointi on monesta kiinni
Life@Work -hankkeen seminaari: Huolehdi hyvästä henkisestä ja sosiaalisesta työympäristöstä työsuojelun tuella Työhyvinvointi on monesta kiinni Olavi Parvikko, ylitarkastaja, työpsykologi, STM, TSO Eurooppalaisten
HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho
HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen Helsingin kotihoidossa
Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen Helsingin kotihoidossa TTK Kuormitus hallintaan -seminaari 5. - 6.6.2017 Sanna Numminen, kotihoitopäällikkö Ilkka Konola, työsuojeluvaltuutettu Helsingin
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja
Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
Työhyvinvointikysely Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus
Työhyvinvointikysely 2015 Palvelupäällikkö Annaleena Rita Kunnanhallitus 20.6.2016 Työhyvinvointikyselyn 2016 toteutus Työhyvinvointikysely toteutettiin 1.-30.4.2016 sähköisenä kyselynä (Webropol). Henkilökohtainen
Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut
Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen
NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
Tiedonkulku ja vuorovaikutus
Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus
Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?
ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO
Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi
Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten
Ammattiliitto Nousu ry
Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen
Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä
Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat
Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn
HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT
HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
TYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
AIHE: vuokratyo_tyohyvinvointi_isokuva
TMT Tilastokuvaajia Pron tutkimusjärjestelmä AIHE: vuokratyo_tyohyvinvointi_isokuva OSA : Ryhmä: KAIKKI VUOKRA_TYOSUHDE Tämän dokumentin analyysit (sivuja voit hakea Etsi toiminnolla): VUOKRA_TYOSUHDE
ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN
ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen
MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista
Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS
ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,
Perusasiat kuntoon Parempi työ
Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen
Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013
Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
TULOSROHMUT. Yrityksen kannattavuuden suojaaminen. Alma Talent Helsinki 2017
TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2017 Alma Talent Oy
Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari
Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa
AIHE: hed_lmtsv_tyohyvinvointi_isokuva
TMT Tilastokuvaajia Pron tutkimusjärjestelmä AIHE: hed_lmtsv_tyohyvinvointi_isokuva OSA : Ryhmä: KAIKKI Otoksena henkilöstöedustajat (TSV + LM = HED, varsinaiset) Tämän dokumentin analyysit (sivuja voit
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen
Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan
Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni
NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi
Työhyvinvointi 15 osp
Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö
JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea
Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla
Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon
Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku