Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen vuoteen 2030
|
|
- Anja Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen vuoteen Johdanto Määritelmä: Joensuun kaupunkiseudulla tarkoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupunkien ja Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhdessä muodostamaa aluetta. Joensuun kaupunkiseudun alueen maa pinta-ala on km² ja vesipinta-ala km². Sillä asui vuoden 2013 lopussa asukasta, joista noin 78 % asui taajamissa. Vuoden 2011 lopussa alueella sijaitsi työpaikkaa. Joensuun seudulle on laadittu kuntien toimesta yhteinen oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Alueella ovat voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe (vahvistettu ), maakuntakaavan 2. vaihe (vahvistettu ) ja maakuntakaavan 3. vaihe (vahvistettu ). Joensuun kaupunkiseudulla on tapahtunut tai tapahtumassa huomattavia alueidenkäytön muutoksia, joilla on vaikutusta koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kontiorannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuoden 2014 alusta vapautti isoja alueita Kontiorannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyttöön. Höytiäisen eteläpuolella oleva Jaamankankaan laajaan alueeseen, joka on vielä pääosin maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäytössä, kohdistuu myös muita alueidenkäytön tarpeita ja se on potentiaalinen pidemmän aikavälin kaupunkiseudun kasvualue. Lentoaseman toiminnan ja lentokentän ympäristön kehittäminen sekä lentokentän toiminnan turvaaminen edellyttävät maakäytön uudenlaista tarkastelua. Kaupunkiseudun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikankangas Ylämylly Marjala) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yhteensovittamista muun maankäytön kanssa osana koko alueen virkistysverkostoa. Etelän suunnan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana vahvistuu liikennejärjestelmässä ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Erityisesti kantatie 74 eteläpuolella vt 6 :n itäpuolen saavutettavuus on parantanut merkittävästi uusien liikennejärjestelyjen myötä ja on potentiaalista työpaikka-alueiden kasvualueetta. Joensuun kaupunkiseutu on mukana valtion kanssa solmitussa kasvusopimuksessa. Kasvusopimuksella vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina, edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä siten, että tavoitteina ovat merkittävät kasvuhyppäykset, uudistuminen ja kansainvälistyminen kestävällä tavalla. Kasvusopimuksen tavoitteena on tasapainoiseen luontosuhteeseen perustuen vahvistaa Joensuun kaupunkiseudun kestävää kasvua ja älykästä uudistumista. Sopimuksen strategisia painopisteitä ovat: Joensuun kaupunkiseudun biotalouden innovaatiokeskittymän sekä innovaatioja osaamisrakenteiden kehittämisedellytysten vahvistaminen
2 Kaupunkiseudun vetovoiman ja kilpailukyvyn lisääminen investointien esteitä poistamalla ja synnyttämällä kestäviä ja älykkäitä ratkaisuja Venäjän taloudellisen kasvun hyödyntäminen 2. Lähtökohtia Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säädösten uudistuminen muuttaa ennen kaikkea tilaa vievän erikoiskaupan tilannetta keskustatoimintojen ulkopuolella sijaitsevan kaupan osalta. Tilaa vievän erikoiskaupan yksiköt sijaitsevat pääosin teollisuusalueilla ja edellyttävät seudullisten yksiköiden osalta maakuntakaavallista tarkastelua. Joensuun seudulla on vahva asema maakunnan keskusalueena. Maakuntakeskus sijaitsee liikenteen solmukohdassa, jossa on toimivat tie-, rautatie-, lento- ja vesiliikenneyhteydet. Keskus sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä Venäjän rajasta ja venäläisten ostomatkailulla on suuri merkitys sen kaupallisten palveluiden kehittymiseen. Vapautuva Kontiorannan varuskunta-alue antaa hyvät mahdollisuudet alueen ja koko kaupunkiseudun vetovoimaisuuden parantamiseen. Samoin pohjoisessa Höytiäisen järveen rajoittuva Jaamankankaan laaja, vielä pääosin metsätalouskäytössä oleva alue, on merkittävä kokonaisuus, joka voi tarjota vapaa-ajantoimintojen ohella myös muita kaupunkiseudun kehittämisen kannalta merkittäviä toimintoja. Joensuun seudun kasvusopimuksen strategisena valintana on symmetrinen kaupunki, johon sisältyy kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen näkökulmasta kaupungin keskustan laajentuminen Pielisjoen itäpuolelle, kaupunkiseudun sisäinen kasvu ja ydinkaupunkiseudun kasvaminen pääteiden suuntaisesti länteen, pohjoiseen ja itään. Liikkumisen näkökulmasta korostuvat kevyen- ja joukkoliikenteen olosuhteitten parantaminen. Tässä maakuntakaavassa Joensuun kaupunkiseudun aluerakenteen kehittämisen kannalta maankäytön keskeisiä painopistealueita ovat kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne, kaupunkikeskustan vetovoimaisuus, virkistysalueet ja reitistöt, viheryhteydet sekä maakunnallinen ampumarata. Maakuntakaavan kannalta tärkeimpiä kysymyksiä kaupunkiseutuun liittyen ovat yhdyskuntarakenne (sisältää erityisesti asumisen, palveluiden ja teollisuuden aluetarpeet), erityiskohteita ovat mm.: Liperin Ylämyllyn taajaman radan pohjois-puolen maankäyttö ja lentokentän ympäristö Kontiolahden lakkautuneen varuskunta-alueen maankäyttö Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) virkistysalueet sekä viheryhteystarpeet maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot ja koko maakuntaan liittyen seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt
3 Esille olleita kysymyksiä ovat mm.: Kaupunkikeskustan laajentaminen ja keskustapalveluiden monipuolistaminen Taajamakeskustojen eheyttäminen ja palveluiden tukeminen Kantakaupungin kasvumahdollisuuksien turvaaminen pääteiden suuntaisesti Joensuun kaupunkiseudun virkistysalueiden sekä virkistyksen ja matkailun kohteiden läpikäyminen ja niiden kehittämisen edellytysten turvaaminen Virkistystä ja luonnon monimuotoisuutta (ekologiset käytävät) tukevien seudullisten viheryhteystarpeiden osoittaminen ja turvaaminen Jaamankankaan ja sen ympäristön alueen monikäyttö Joukko- ja kevyenliikenteen olosuhteiden ja toimintaedellytysten parantaminen Yhdyskuntatekniikan tehokas hyödyntäminen Taajamien ja maaseutualueiden välisten vaihettumisalueiden maankäytön selkeyttäminen Kaupallisten palveluiden saatavuuden turvaaminen maakunnan eri osissa Venäläisten ostovoiman vaikutus kaupan palveluiden kehittymisessä Liikennejärjestelmän solmukohtien maankäytön järjestäminen ja pullonkaulojen poistaminen 3. Suunnittelun tavoitteet Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen laatimisen yhteydessä asetettiin maakunnan aluerakenteen ja maankäytön kehittämiseksi neljä päätavoitetta, jotka olivat: kansainvälisen ja kansallisen asema vahvistaminen elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen tasapainoinen aluerakenne sekä vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajan ympäristö ympäristön ja luonnonvarojen kestävä käyttö Tavoitteet ovat kaupunkiseudun kehittämisen näkökulmasta edelleen ajankohtaisia Päätavoitteet Kansainvälisen ja kansallisen aseman vahvistaminen Alueen kilpailukykyä parannetaan huolehtimalla hyvin saavutettavissa olevista laadukkaista asuin- ja työpaikka-alueista, vapaa-ajanmahdollisuuksista, palveluista sekä liikenneyhteyksistä. Parannetaan saavutettavuutta varautumalla päätieyhteyksien, nopean junaliikenteen, lentoliikenteen sekä vesiliikenteen kehittämistarpeisiin. Varaudutaan Venäjän kansalaisten viisumivapauden tuomiin palvelurakenteen muutoksiin Tuetaan rajalle menevien yhteyksien ja rajanylityspaikan infrastruktuurin kehittämistä lisääntyvän liikenteen tarpeita vastaavasti.
4 Elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset vahvalle kasvulle. Tuetaan keskusta-alueiden elinvoimaisuuden säilymistä ja palveluiden monipuolistumista sekä kaupallisten palveluiden säilymistä maakunnan eri osissa. Seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden lähtökohtana on vähintään työssäkäyntialueen väestön palvelutarpeet. Uusia merkittäviä kaupan keskittymiä ei muodosteta. Varaudutaan lentoliikennettä tukevan ja hyödyntävän elinkeinotoiminnan tarpeisiin. Tuetaan kaupallisten ja muiden palveluiden säilymistä suuremmissa taajamissa ja kylissä. Turvataan seudullisten /maakunnallisten matkailupalvelujen alueiden ja kohteiden kehittäminen sekä niiden kytkeytyminen seudulliseen viheralueverkkoon Tasapainoinen aluerakenne ja vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajanympäristö Tehostetaan kaupunkiseudun taajamien maankäyttöä ja ohjataan niiden lähialueiden maankäyttöä taajamia sisäiseen täydentämiseen. Kontiorannan ja Jaamankankaan alueiden kytkeminen kaupunkiseudun aluerakenteeseen ja lähialueiden maankäyttöön. Kehitetään joukkoliikenteen, jalankulun sekä pyöräilyn olosuhteita ja parannetaan niiden houkuttelevuutta. Mahdollistetaan taajamien hallittu kasvu ja tuetaan väestöpohjaltaan ja elinkeinorakenteeltaan vahvoja kyliä. Edistetään suunnitelmallista rakentamista sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämistä. Ympäristön ja luonnonvarojen kestäväkäyttö Huolehditaan virkistysalueiden ja virkistyskohteiden riittävyydestä Turvataan sekä virkistys- ja matkailualueiden ja kohteiden välisten että muiden virkistystä ja/tai luonnon monimuotoisuutta palvelevien viheryhteystarpeiden säilyminen Turvataan rantojen virkistysmahdollisuudet ja viheryhteydet Mahdollistetaan ampumaharrastustoiminnan jatkuminen Joensuun kaupunkiseudulla Onttolan ampumaradan sulkeutuessa siviilikäytöltä 3.2. Tavoitteita tukevien toimenpiteiden kohdentaminen Väestön kasvuun varautuminen Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset vahvalle kasvulle. Maksimi vaihtoehdossa varaudutaan noin asukkaan lisäykseen mikä tarkoittaa 8,8 % :n kasvua nykyisestä. Samalla varaudutaan väestön ikärakenteen tuomiin haasteisiin palvelurakenteen kehittämisessä.
5 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi rakenteelliseksi kokonaisuudeksi. Ohjataan kasvu pääosin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi olevan taajamarakenteen yhteyteen. Tiivistetään joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden sekä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä Vahvistetaan kylärakentamisessa yhdyskuntatekniikan piirissä olevia ja maaseudun peruspalveluita ja maaseutuelinkeinoja tukevia kyliä. Keskustojen kehittäminen parannetaan keskusta-alueiden vetovoimaisuutta ja vahvistetaan keskustojen asemaa asumisen, palveluiden ja työpaikkatoimintojen alueina turvataan päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisten erikoiskaupan palveluiden säilyminen ja kehittyminen keskustoissa seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille varataan tilaa keskusta-alueiden ulkopuolelle uusia merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittymiä ei osoiteta Kehitetään Joensuun ydinkeskustan keskusta-aluetta symmetrisesti molemmin puolin jokea Virkistysalueiden ja viheryhteyksien kehittäminen Osoitetaan Joensuun seudulle viheralueverkosto, joka kytkee viheryhteystarpeiden kautta olemassa olevat seudulliset virkistys-, matkailu- ja luontokohteet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi Osoitetaan ja tarkistetaan olemassa olevat että mahdolliset uudet (esimerkkinä ampumahiihtostadionin ympäristö) seudulliset virkistysalueet Turvataan tärkeät ekologiset käytävät osana viheryhteystarpeita Selkeytetään virkistysalueitten ja yhteyksien sekä muun maankäytön välistä rajapintaa Turvataan ranta-alueitten (Pyhäselkä, Pielisjoki, Höytiäinen ja kanava) yhtenäiset viherkäytävät ja yhteiskäyttöiset alueet Jaamankangas säilytetään pääosin kaupunkiseudun myös virkistystä ja muuta vapaaajan toimintaa palvelevana maa- ja metsätalousvaltaisena alueena Elinkeinotoimintojen tukeminen varaudutaan työpaikkaomavaraisuuden turvaavaan työpaikkamäärään työpaikka-alueet osoitetaan liikenteellisesti hyvin saavuttavissa olevilta alueilta eri liikennemuotoja hyödyntäen osoitetaan työpaikka-alueita erilaisiin tarpeisiin ja turvataan yritysten laajentamismahdollisuudet
6 varaudutaan laajaan yhtenäiseen seudulliseen työpaikka-alueeseen ydinkaupunkiseudun eteläpuolelle varaudutaan mahdollisiin uusiin matkailupalveluiden alueiden ja kohteiden osoittamiseen (esimerkkinä Kontiorannan alue) Liikennejärjestelmä maankäyttö ja liikennejärjestelmä suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena maankäytöllä tuetaan joukko- ja kevyttä liikennettä edistävää liikkumista määritetään joukkoliikenteen solmukohdat ja turvataan niiden kehittämistarpeet tuetaan ja edistetään Joensuun matkakeskuksen toteuttamista - Joensuun matkakeskuksesta muodostetaan koko maakunnan joukkoliikenteen liikenteellinen keskus turvataan syväsataman kehittäminen ja edistetään ympärivuotisen vesiliikenteen kehittymistä turvataan maankäytöllisesti lentoliikenteen toiminnan kehittäminen Kontiorannan varuskunnan lakkautuessa vuoden 2014 alusta Joensuun seudulle jää Pohjois- Karjalan Rajavartioston esikunta ja viranomaistoimintaa palveleva ampumarata. Rajavartioston alueet on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa. Kontiorannan varuskunta-alueelle osoitetaan muuta käyttöä Mitoitus (väestö ja työpaikkamitoitus) Väestö Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Joensuun kaupunkiseudulla on vuonna asukasta mikä on 6081 asukasta enemmän, kuin vuoden 2012 lopussa. Kasvuennuste vastaa melko hyvin maakunnan omaa väestösuunnitetta. Esimerkiksi Joensuun kaupunki varautuu omissa suunnitelmissa vuoteen 2030 mennessä noin asukkaan kasvuun, mikä tarkoittaa lähes asukkaan suurempaa kasvua, kuin tilastokeskuksen ennusteessa. Suurempi ennuste on perusteltavissa ennakoitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutoksella, muuttoliikkeellä, kaupungistumisella sekä kaupungin monipuolisella asuntotarjonnalla. Minimivaihtoehto muodostuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ja maksimi-vaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta väestömäärästä. Minimi ja maksimi vaihtoehtojen ero on noin henkeä eli noin 2,8 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maapolitiikan vaihtoehdot ja turvataan monipuolinen asuntotuotanto.
7 Taulukko 1. Joensuun kaupunkiseudun nykyinen väestö ja mitoitusväestö 2030 (min. ja max.) min. max Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun seutu yhteensä Taulukko 2. Joensuun seudun väestönkehitys 2000-luvulla kunnittain * 2020* 2025* 2030* Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun seutu yhteensä * Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Lähde: Tilastokeskus
8 Maakuntakaavassa esitettävillä Joensuun kaupunkiseudun taajamatoimintojen alueilla asuu tällä hetkellä noin henkilöä eli noin 72 % koko kaupunkiseudun väestöstä. Samalla pelkästään Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueelta mukaan lukien Kontiolahden alue merkittävimmät uudet / rakentamattomat pientalovaltaiset alueet mahdollistavat eri aluetehokkuusluvuilla (as/ha) laskien noin 5700 uuden henkilön sijoittumisen. Näiden lisäksi kaikilla taajama-alueilla on mahdollisuuksia myös nykyisen rakenteen yhteydessä täydentää ja tiivistää alueita. Taajama-alueiden aluevarausten laajuus onkin laskennallista mitoitustarvetta suurempi mutta mahdollistaa näin erityyppisen asumisen vaihtoehtoisia ja laadukkaita sijoittumismahdollisuuksia eri puolilla kaupunkiseutua. Työpaikat Joensuun seudulla oli vuoden 2011 lopussa työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on luvulla kasvanut n. 15 % vuoden 2000 tasosta. Suurin kasvu on ollut Joensuussa n. 20 %. Vuonna 2010 työpaikoista n. 88 % sijaitsi taajamissa ja n. 12 % haja-asutusalueilla. Maakuntatasolla ei ole asetettu työpaikkatavoitteita kunnittain vaan ne on laadittu seuduittain, mistä johtuu, että Joensuun seutuun sisältyvät myös Juuan ja Ilomantsin kunnat. Joensuun kaupunkiseudun viiden kunnan työpaikkamitoituksen minimivaihtoehto perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta työpaikkakehityksestä ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtoehtojen ero on 1300 työpaikkaa eli noin 2,7 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset Joensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen kasvulle perustuen monipuoliseen ja kansainvälisesti korkeaan osaamiseen. Taulukko 2. Joensuun kaupunkiseudun työpaikkakehitys 2000, 2005 ja 2011 sekä mitoitus työpaikat 2020 ja 2030 Kunta min max. Joensuu Outokumpu Kontiolahti Liperi Polvijärvi Yhteensä Maakuntakaavassa esitettävillä teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueilla on tällä hetkellä noin 8850 työpaikkaa eli noin 20 % kaikista kaupunkiseudun työpaikoista. Samalla pelkästään maakuntakaavassa osoitettavat uudet / rakentamattomat työpaikka-alueet mahdollistavat eri aluetehokkuusluvuilla (tp/ha) laskien noin 3000 uuden työpaikan sijoittumisen.
9 Työpaikkojen aluevarausten laajuus on laskennallista mitoitustarvetta suurempi mutta mahdollistaa vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia. 4. Aluerakenteen vaihtoehdot Aluerakenteen kehittämisen lähtökohtana on nykyinen yhdyskuntarakenne, jonka rungon muodostavat Joensuun kantakaupunki, pääteiden suuntaisesti sijoittuvat lähitaajamat, kunta- ja kyläkeskukset, laaja maaseutualue ja näitä yhdistävä tieverkosto. Kaupunkiseudun alueidenkäytöllä tuetaan erityisesti pääteiden suuntaista aluerakenteen kehittämistä ja yhtenäistä taajamarakennetta, turvataan pääteiden kehittämistarpeet sekä mahdollistetaan kaupunkirakenteen tasapainoinen kehittyminen. Kasvua tukevat joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävät sekä olemassa oleva yhdyskunta ja palvelurakenne. Taajamat ja niiden keskustat ovat merkittäviä täydennysrakentamisen kohdealueita. Yhdyskuntarakenteen kehittämisellä pyritään taloudellisuuteen, tehokkuuteen sekä maaalueiden optimaaliseen hyödyntämiseen. Vaihtoehtojen vertailu Kaavaluonnoksen vaihtoehtoja on esitetty kaavaselostuksessa. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointia on tehty erillisselvitysten yhteydessä, täydentyy kaavaselostukseen. Johtopäätökset
Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys
Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois- Karjalan maakuntakaavassa
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotJoensuun kaupunkiseudun aluerakenne luonnos
Joensuun kaupunkiseudun aluerakenne 2040 luonnos 12.6.2017 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Käsitteet ja määritelmät... 4 3. Keskeiset maakuntakaavalliset kysymykset... 5 4. Joensuun seudun alue- ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus MAL työpaja Joensuu 29.09.2014 Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakuntakaavan 4. vaihe eteneminen MKH päätti käynnistää mk 4. vaiheen
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotKESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014
KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotKouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus
Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Liikenne Elinkeinolämä Palvelut Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa liikenneyhteyksiin, alueen palveluihin, elinvoimaisuuteen ja
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen
Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN
7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen
LisätiedotPohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivitys
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen päivitys Loppuraportti Oulun kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P34588 Loppuraportti 1 (22) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012
LisätiedotPohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset
Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset 2015 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset TAAJAMATOIMINTOJEN ALUEET (A) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen
LisätiedotPohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavaselostus
Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaselostus Julkaisu 184 2016 Julkaisu 184 2016 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaselostus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2016
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotKAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen
KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus
KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu
LisätiedotHelsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja
Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavaselostus Maakuntavaltuusto 15.6.2015 2015 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHE Maakuntakaavaselostus Maakuntavaltuusto 15.6.2015 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014
KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotAlueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen. Maanmittauspäivät 2019 Ympäristöministeriö Antti Irjala
Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen Maanmittauspäivät 2019 Ympäristöministeriö Antti Irjala MRL-uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä Lakia valmisteleva työryhmä Valmistelujaostot
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotKuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto
Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara 22.4.2015 Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelman 2030 ja -ohjelman 2014-2017 toimintalinjat Pohjois-Savon
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotKauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue
Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa
LisätiedotKAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA
KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky
LisätiedotSeutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto
Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto 26.8.2017 NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi, 32 806 Väestö 31.12.2016 Kangasala, 31 177 Lempäälä, 22 747 Pirkkala, 19
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke
MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotMaaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 1/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa Kuinka suuri osa pohjoiskarjalaisista asuu maaseudulla?
LisätiedotYleiskaavan elinkeinovaraukset
Yleiskaavan elinkeinovaraukset Yleiskaavatyön tausta Rakennemallityössä Yleiskaavan tavoitteet Turku tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tarjoamalla yrityksille ja elinkeinoelämälle riittävästi
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotPohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski
Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava
LisätiedotMuutokset vähittäiskaupan sääntelyyn
Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
LisätiedotKaavoitus ja maaseudun kehittäminen
Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä
LisätiedotLAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus
LAPPEEN ALUERAATI 7.3.2017 7.3.2017 Tekninen toimi / kaavoitus YLEISKAAVAT 1. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue 2. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alue
LisätiedotKARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.9.2018 MIKSI KARHULAAN TARVITAAN UUSI YLEISKAAVA? Karhulan keskustan osayleiskaavalla tarkastellaan Karhulan keskeisiä alueita
LisätiedotMaanalainen yleiskaava
Maanalainen yleiskaava Maanalaisen yleiskaavan muutoksen suunnitteluperiaatteet www.hel.fi/ksv Sisällys 1. Johdanto 2. Yleiset suunnitteluperiaatteet 2.1 Edistetään monipuolista maanalaisten tilojen hyödyntämistä
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2014
Tohmajärven kunta Niiralan alue Asemakaavan muutos ja laajennus Asemakaavan muutos koskee Tohmajärven kunnan Niiralan alueen asemakaavan kortteleita 2, 3, 4, 15 ja 22 sekä niihin liittyviä katualueita.
LisätiedotKehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
Kehittyvä yhdyskuntarakenne ja ympäristö kasvun mahdollistajana yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 8.2.2018 UUDEN OULUN VÄESTÖENNUSTE 2010 2015 2020 2025 2030 182 528 195 733 204 465 211 665 217 609 YLEISKAAVATILANNE
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu
LisätiedotRAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN
Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
Lisätiedot1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet
1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotPohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys Raporttiluonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LINEA KONSULTIT OY Raporttiluonnos 1 (126) Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
Lisätiedot