JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU"

Transkriptio

1 Loppuraportti JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU A B C D Tilaaja Kyydinvälitys Liikennöinti huhtikuu 2014

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki käynnisti loppuvuodesta 2013 yhteistyössä Laukaan ja Muuramen kuntien kanssa selvitystyön kyydinvälityspalvelun toteuttamismahdollisuuksista kaupunkiseudulla. Työssä on selvitetty alueen henkilökuljetusten nykytilannetta ja arvioitu kuljetusten soveltuvuutta kyydinvälityspalvelun ohjaukseen. Parhaiten kyydinvälitykseen soveltuvien kuljetusten osalta arvioitiin saavutettavissa olevia kustannushyötyjä kunkin kunnan osalta erikseen. Itse kyydinvälityspalvelun toteuttamistapojen osalta vertailtiin omana toimintana tuotettua palelua ja ostopalvelua. Matkojenyhdistelyn lisäksi olennainen osa kyydinvälityspalvelua on hallintokuntien yhteistyön mahdollistama kuljetusten yhteiskäyttö ja sen edelleen mahdollistama kuljetusten kilpailuttamisen kehittäminen. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: pj Rauno Hokkanen, vammaisneuvosto, Jyväskylän kaupunki siht. Liisa Immonen, Jyväskylän kaupunki Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki Toni Tamminiemi, Jyväskylän kaupunki Sari Antila, Jyväskylän kaupunki Kristiina Pentikäinen, Jyväskylän kaupunki Eija Kuusisto, perusturvalautakunta, Jyväskylän kaupunki Sirpa Lahtinen, Muuramen kunta Hannu Tyrväinen, asukaspalveluiden lautakunta, Muuramen kunta Pirjo Nieminen, Laukaan kunta Ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana viisi kertaa. Työn aikana on järjestetty infotilaisuudet kaikissa kolmessa selvitystyöhön osallistuneessa kunnassa. Lisäksi työn aikana on tehty tutustumiskäynnit Tampereelle Pirkanmaan kuljetustenohjauskeskukseen, Kuopioon Pohjois-Savon matkojenyhdistelykeskukseen sekä Jyväskylään Keski-Suomen Kelan taksimatkojen suoraohjauskeskukseen. Konsulttina työssä on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa työstä on vastannut DI Pekka Vähätörmä. Ohjausryhmän päätösesitykseksi muotoutui seuraava suositus: Jyväskylän kaupunkiseudulle kannattaa käynnistää kyydinvälityspalvelutoimintaa ja toteuttaa se ostopalveluna. Ensimmäisessä vaiheessa mukaan toimintaan otetaan VPL-kuljetukset sekä asiointi- ja palveluliikenteet. Laajemmin palvelun kautta ohjattavia kuljetuksia ryhdytään kilpailuttamaan vasta toiminnan käynnistämisen jälkeen. Toiminnan kustannukset jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Järjestelmän isäntänä toimii Jyväskylän kaupunki, jossa käytännön työ toteutetaan henkilökuljetusyksikössä perusturvan ohjauksessa.

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 1

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 2 SISÄLTÖ 1. Kyydinvälityksen taustaa Taustaa ja käytäntöjä muualla Suomessa Matkojenyhdistelyn taustaa Jyväskylän seudulla 3 2. Kuljetusten nykytila Koulukuljetukset Kaikille avoin asiointi- ja palveluliikenne Päiväkeskusten sekä päivä- ja työtoiminnan ryhmäkuljetukset VPL-matkat 6 3. Nykytilan analysointi Toiminnallisten vaikutusten SWOT-analyysi Kyydinvälitykseen soveltuvat kuljetukset Taloudelliset vaikutukset Kyydinvälityksen toteuttamistavat Tutustuminen toiminnassa oleviin keskuksiin Vaihtoehtojen muodostaminen ja toiminnallinen vertailu Kustannusvaikutusten vertailu Kelan ja sairaanhoitopiirin kuljetukset Kelan korvaamat SVL-matkat Sairaanhoitopiirin siirtokuljetukset Kiinnostus yhteistyöhön Yhteenveto ja etenemispolku 17

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 3 1. KYYDINVÄLITYKSEN TAUSTAA 1.1 Taustaa ja käytäntöjä muualla Suomessa Kela oli vuosina mukana kuuden sairaanhoitopiirin alueella erilaisissa matkojenyhdistelykokeiluissa. Näistä Lapin ja Etelä-Pohjanmaan kokeiluissa Kela toimi itse matkatilausten vastaanottajana ja matkojen yhdistelijänä, myyden palvelua myös alueen kunnille. Lapissa toteutettiin matkojen yhdistelyn lisäksi paljon myös taksi- ja linja-autokuljetuksien yhdistelemiseen perustuvia matkaketjuja. Kahdella kokeilualueella Kela osti yhdistelypalvelut kaupungin ylläpitämästä yhdistelykeskuksesta ja kahdella alueella palvelun tuotti kaupallinen tilauskeskus. Toinen alueista, jossa Kela osti palvelun kaupungin ylläpitämästä keskuksesta, oli Pohjois-Savo. Pohjois- Savon MYK on vanhin yhä toiminnassa oleva kuntien kustannusvastuulla olevia matkoja ohjaava matkojenyhdistelykeskus. Toimintansa aikana Kuopion keskus on myynyt palveluitaan Kelan lisäksi myös sairaanhoitopiirille, mutta keskittyy nykyisin pelkästään kuntien kuljetuksiin. Suurelta osin Kelan ja sen kanssa yhteistyössä olleiden kaupunkien kokemusten pohjalta muodostettiin Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla niin sanottu valtakunnallinen MPK-malli vuonna Tuolloin tavoitteena oli koko valtakunnan kattavan matkapalvelukeskusverkoston perustaminen silloisten lääninhallitusten johdolla. Suunnitelmien mukaisen verkoston rakentaminen ei kuitenkaan toteutunut ennakko-odotusten mukaisesti. Vain kolmelle alueelle (Pirkanmaa, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala) käynnistettiin ohjeistuksen mukainen seudullinen matkapalvelukeskus. Kelan irtautuminen hankkeesta ja kaikille avoimen kutsujoukkoliikenteen vähäinen hyödyntäminen johtivat toiminnan keskeytymisen. Syksyllä 2007 Liikenne- viestintäministeriö linjasi, että vetovastuu matkapalvelukeskuksista siirretään kunnille. Tämän jälkeen keskuksia ei ole perustettu uusille paikkakunnille, mutta jo toiminnassa olevien toteutuksissa on tapahtunut muutoksia. Tällä hetkellä kuntien kustannusvastuulla olevien matkojen matkojenyhdistelyä ja kuljetustenvälityspalvelua toteutetaan kymmenessä kaupungissa tai kaupunkiseudulla Suomessa. Seinäjoen alueella palvelun tuottaa paikallinen aluetaksi ja Pietarsaaressa kaupallinen tilauskeskus. Muilla kahdeksalla alueella palvelu tuotetaan kaupungin, kuntayhtymän tai kaupungin liikelaitoksen toimintana ja joillakin alueilla palvelua myydään myös ympäristökunnille. Palvelun myynnissä veloitusperusteena käytetään joko yksikköhintaa jokaisesta toteutuneesta matkasta tai kustannusten jakamista asukaslukujen suhteessa. Keskusten ohjauksessa oleva liikenne on esimerkiksi Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Helsingissä kilpailutettu kokonaan kun taas esimerkiksi Pirkanmaalla suurin osa kuljetuksista hoidetaan normaalilla taksin kuluttajahinnalla. Kela käynnisti vuonna 2009 sairausvakuutuslain perusteella korvaamiensa terveydenhuollon taksimatkojen osalta sähköisen suorakorvaushankkeen. Järjestelyssä sairaanhoitopiirin alueen kiireettömät terveydenhuollon matkat tilataan yhdestä (aluetaksin) puhelinnumerosta. Matkojen maksuliikenne toimii sähköisesti ilman perinteisiä käsin täytettäviä korvauskaavakkeita, mikä vähentää merkittävästi Kelan mutta myös autoilijoiden toimistotyötä. Keskitetyn tilausjärjestelyn ansiosta matkoja voidaan myös yhdistellä. Tällä hetkellä palvelu on tuotantokäytössä 13 sairaanhoitopiirin alueella. Toiminta laajenee vuoden 2014 aikana kattamaan koko Manner-Suomen alueen. 1.2 Matkojenyhdistelyn taustaa Jyväskylän seudulla Jyväskylässä kokeiltiin vuosina VPL-matkojen yhdistelyä kokonaispalveluna. Järjestelyssä ostettiin liikennepalvelun tuottajalta kokonaisuus, johon sisältyi kuljetusten lisäksi myös tilausten vastaanottaminen ja matkaoikeuksien seuranta. Konseptiin sisältyi täysin uudenlainen lähestymistapa, jossa palveluntuottajalle maksettava korvaus oli muotoa /asiakas/kuukausi. Uudenlainen ansaintalogiikka oli melko riskitön liikennöitsijälle, koska matkustus tapahtui maantieteellisesti pienellä alueella ja asiakkaiden liikkumistottumukset tunnettiin tarkasti jo tuolloin. Tämä hinnoitteluperiaate luonnollisesti kannusti liikennöitsijään yhdistelemään matkoja tehokkaasti. Innovatiivinen järjestely ei kuitenkaan vakiintunut pysyväksi käytännöksi, vaan se lopetettiin samoihin aikoihin kuin maassa ryhdyttiin suunnittelemana ensimmäisten valtakunnallisen mallin

7 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 4 mukaisten matkapalvelukeskusten käynnistämistä. Osittain lopettamiseen vaikutti asiakaskunnan kielteinen suhtautuminen muusta valtakunnasta poikkeavaan järjestelyyn. Keski-Suomen maakunnan alueella valmisteltiin vuosina valtakunnallisen mallin mukaisen matkapalvelukeskuksen kilpailuttamista. Suunnittelutyö kuitenkin keskeytettiin loppusuoralla Kelan irtauduttua kaikista matkojenyhdistelyhankkeistaan. Tämän jälkeen toiminnan valmistelu keskeytyi, lääninhallitukselta vetovastuun saanen Jyväskylän kaupungin keskittyessä kuntaliitoksien myös henkilökuljetuksiin tuomien haasteiden hoitamiseen ja pienempien kuntien mielenkiinnon haihduttua Kelan matkojen poistuttua järjestelmästä. Kela on edennyt omalla polullaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri oli ensimmäinen alue, jossa otettiin käyttöön Kelan sähköinen suorakorvausjärjestelmä terveydenhuollon matkoissa. Keskitetyn tilausjärjestelyn ansiosta matkoja voidaan myös yhdistellä. Vuonna 2013 Keski-Suomen terveydenhuollon taksimatkoista noin 11 % saatiin yhdisteltyä. Järjestely kattaa koko sairaanhoitopiirin alueen sairausvakuutuslain mukaiset taksimatkat, eli käytännössä kodin ja hoitolaitoksen sekä hoitolaitoksen ja kodin väliset matkat. Kuntaliitokset on ainakin hetkeksi saatu hoidettua Jyväskylän kaupunkiseudulla ja joukkoliikenteen viranomaistehtävien kehittymisen myötä Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alueella tehdään tiivistä yhteistyötä kaikille avoimen joukkoliikenteen kehittämisessä. Kyydinvälityspalveluiden kehittäminen saman alueen yhteisenä hankkeena olisi luonteva jatkumo hyvin käynnistyneelle joukkoliikenteen kehittämistyölle. 2. KULJETUSTEN NYKYTILA 2.1 Koulukuljetukset Jyväskylässä luonnollisesti suurin osa koulukuljetuksista hoituu paikallisliikenteellä tai muulla säännöllisellä linja-autoliikenteellä. Runsaasta kuljetusoppilaasta vajaa 550 kuljetetaan taksilla tai muulla pienkalustolla. Taajama-alueen kouluista Huhtarinteen erityiskoulu on suurin pienkalustokuljetusten tarvitsija. Satunnaisia tapaturmista tms. aiheutuvia kuljetustarpeita on keskimääräisen kuukauden aikana kymmeniä. Koululaisten taksi- ja pienkalustokuljetuksiin kuluu vuositasolla noin 2,0 M Muuramessa suurin osa koulukuljetuksista hoituu kaikille avoimella linja-autoliikenteellä. Näiden lisäksi tarvitaan taksikuljetus noin 50 oppilaalle ja pikkubussikuljetus noin 40 oppilaalle. Näistä kaikille avointa liikennettä täydentävistä kuljetuksista aiheutuu yhteensä noin vuosikustannukset. Satunnaisista kuljetustarpeista aiheutuu noin kustannuksia vuodessa. Laukaassa pienkalustolla kuljetettavia koululaisia on runsaasti. Määrä on vaihdellut viimevuosina oppilaan välillä. Kustannuksia näistä aiheutuu noin 1,3 M vuodessa. satunnaisia kuljetustarpeita on erittäin vähän, eikä niistä aiheudu merkittävästi kustannuksia. Esimerkiksi kesken koulupäivän kotiin lähtevien oppilaiden kuljetuksesta huolehtivat pääsääntöisesti vanhemmat itse. 2.2 Kaikille avoin asiointi- ja palveluliikenne Jyväskylän kaupunkialueella liikennöidään palveluliikennettä neljällä esteettömällä pikkubussilla. Tämä Kyytiveikko nimellä tunnettu palvelu käy kahtena päivänä viikossa myös Säynätsalossa. Liikenteen toimintaa on muutettu syksyllä 2012 aiempaa enemmän kutsujen mukaan ohjautuvaksi. Kaikilta Kyytiveikon palvelualueilta on yhteys Jyväskylän keskustaan Asemakadun palveluliikennepysäkille, jonne Kyytiveikko-autot saapuvat pääsääntöisesti samaan aikaan. Myös paluukyydit lähtevät samanaikaisesti, joten toimivien vaihtojen avulla voi matkustaa kaikilta alueilta kaikille alueille.

8 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 5 Palokassa, Vaajakoskella ja Tikkakoskella palveluliikennettä ajetaan Poimuri-palveluautoilla. Autot ajavat arkipäivisin näiden taajamien ympäristössä eri ajoalueilla 1-2 päivänä viikossa. Poimurin linjoilta on yhteys päivittäin Palokan ja Vaajakosken keskustojen kautta Jyväskylän keskustaan Asemakadun palveluliikennepysäkille ja iltapäivällä vastaavasti takaisin. Vaajakosken keskusta on Poimurin palvelualueena jokaisena arkipäivänä. Korpilahden alueella toimii kattava asiointitaksireitistö. Reiteiltä voidaan tehdä myös pieniä poikkeamia. Korpilahdelle suuntautuvien liikenteiden lisäksi Saukkolan alueelta on Muuramen monipalveluautolla järjestetty yhteys Muurameen. Asiointiliikenteen lisäksi palvelua tuotetaan kotihoidon autolla. Sekä Kyytiveikon, että Poimurin kalustoa hyödynnetään myös päivätoimintakeskuksien ryhmäkuljetuksissa johon ne soveltuvat erityisen hyvin kaluston esteettömyyden ansiosta. Kaikista Jyväskylän alueen asiointi ja palveluliikenteistä on koottu selkeästi aikataulu, reitti- ym. tiedot kaupungin kotisivuille. Kokonaisuutena näillä palveluilla tehtiin runsaat avoimen joukkoliikenteen matkaa vuonna Kustannuksia palveluista aiheutuu noin vuodessa. Muuramen alueelle tuotetaan kaikille avointa kutsuohjattua palvelua kahdella monipalveluautolla. Kaikille avoimen liikenteen lisäksi samalla kalustolla tuotetaan myös koulu- ja sosiaalitoimen kuljetuksia. Monipalveluliikenne toimii kutsuperiaatteella. Jokaiselle päivällä on ennakolta sovittu perusreitti, jolta tehdään asiakkaiden tarpeiden mukaan poikkeamia. Matkoja monareilla tehdään tarjontaan nähden melko runsaasti, noin matkaa vuodessa. palvelun vuosikustannukset ovat noin Laukaassa asiointiliikenteinä ajetaan kahta kutsuohjautuvaa reittiä Kirkonkylälle ja yhtä Lievestuoreelle. Näiden lisäksi Kirkonkylän ja Lievestuoreen välillä kulkee asiointiliikenne arkipäivisin kiinteän aikataulun mukaisesti neljä kertaa päivässä edestakaisin. Liikenne on kaikille avointa ja vakioreitiltä voidaan tehdä poikkeamia aikataulun puitteissa. Tätä palvelua hyödynnetään myös koululaisten ja kehitysvammaisten ryhmäkuljetuksiin. Kaikkiaan Laukaan asiointiliikenteillä tehdään vuositasolla noin matkaa ja kustannuksia aiheutuu noin vuodessa. Taulukko 1. Kaikille avoimen kutsuohjatun joukkoliikenteen matkamäärät. Poimuri Palokassa ja Vaajakoskella Kyytiveikko neljä autoa Laukaa 4 kutsuohjattua reittiä Muuramen monari Korpilahden asiointiliikenne Yhteensä matkaa/vuosi 2.3 Päiväkeskusten sekä päivä- ja työtoiminnan ryhmäkuljetukset Jyväskylässä on 18 vanhusten päiväkeskusta, joihin kuljetetaan asiakkaita 2-5 päivänä viikossa. Viikon aikana kuljetettavien lukumäärä vaihtelee, mutta suuruusluokkana puhutaan noin 300 kuljetettavasta. Kuljetuksissa hyödynnetään palveluliikenteen kalustoa, mutta lisäksi tarvitaan useita muita esteettömiä pikkubusseja. Kuljetuskustannukset ovat vuositasolla noin

9 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 6 Kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintaa Jyväskylässä järjestetään kaikkiaan kahdeksassa yksikössä. Näiden kuljetusten hoitamiseen tarvitaan kaikkiaan 13 autoa, joista yksi on kaupungin leasingauto. Päivittäin kuljetettavia on noin 90 henkilöä. Kuljetuskustannukset ovat vuositasolla noin Laukaassa kehitysvammaisten kuljetuksia järjestetään yhdistettynä koulujen ja erityispäivähoidon kuljetuksiin. Lisäksi tarvitaan kolme erillistä reittiä näitä kuljetuksia varten. Toimintakeskukseen kuljetettavia on noin 20 henkilöä ja kustannuksia aiheutuu vuositasolla vajaat Muuramessa työtoiminnan kuljetuksista vastaa palveluntuottaja itsenäisesti. Päivätoiminnan kuljetuksiin hyödynnetään monipalveluautoa, mutta osan kuljetuksista hoitavat yksittäiset taksit. 2.4 VPL-matkat Jyväskylän kaupungin alueella oli vuonna 2013 noin henkilöä, jotka tarvitsevat vammaispalvelulain (VPL) mukaista kuljetuspalvelua. Nämä henkilöt tekivät noin yhdensuuntaista taksimatkaa. Näistä kuljetuksista aiheutui kaupungilla kustannuksia noin 2,4 M. Kuljetuksia voivat tuottaa kaikki halukkaat kaupungin taksiautoilijat ja veloitusperusteena käytetään taksien vahvistettua mittaritaksaa normaaleine lisineen. Asiakkaat tilaavat taksimatkan Jyväskylän Aluetaksista, joka valitsee järjestelmästään kulloinkin sopivimman auton hoitamaan kuljetusta. Asiakasmäärä on ollut suurimmillaan noin henkilöä vuonna Tuolloin kuljetusten kustannukset olivat 2,7 M tasolla. Asiakasmäärän ja kustannusten pieneneminen perustuu palveluiden myöntämiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseen kaupungin eri alueilla. Vähentymistä on tapahtunut erityisesti entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella. SHL-matkat ovat käytännössä poistuneet Jyväskylästä kokonaan. Keskimääräinen matkan pituus on entisen Jyväskylän kaupungin alueella asuvien asiakkaiden osalta noin 5 km, Maalaiskunnan alueella 9 km ja Korpilahdella noin 25 km. Kokonaismatkamäärästä vajaat matkaa tekevät Korpilahden alueella asuvat asiakkaat ja noin matkaa Maalaiskunnan alueella asuvat kuljetuspalvelun käyttäjät. Laukaassa VPL-kuljetuspalvelua tarvitsevia asiakkaita on noin 300 henkilöä. Heidän käyttämä matkamäärä on noin matkaa vuodessa. Matkoista aiheutuvat kustannukset ovat noin vuodessa. Keskimääräinen laukaalaisten tekemä VPL-matka on 20 kilometriä pitkä. Laukaassakin käytännössä kaikki taksit osallistuvat näiden matkojen tuottamiseen ja matkat tilataan Jyväskylän aluetaksista joka tuottaa tämän palvelun myös Keski-Suomen aluetaksille, johon Laukaan taksiautoilijat kuuluvat. Muuramessa VPL-asiakkaita on noin 80 henkilöä ja lisäksi SHL-kuljetuksia käyttää vajaat 10 henkilöä. Matkamäärä on noin matkaa vuodessa ja keskimääräinen matkan pituus 15 km. Kustannuksia näistä matkoista muodostuu kunnalle noin vuodessa. Muuramessa myös näitä kuljetuspalvelun asiakkaita on opastettu aktiivisesti käyttämään kunnan alueella liikennöivää monipalveluliikennettä. Tämä näkyy sekä alhaisena kuljetuspalvelun asiakkaiden määränä, että runsaana monipalveluliikenteen matkustajamääränä. Kaikkiaan kaupunkiseudulla on noin VPL-kuljetuspalvelua tarvitsevaa henkilöä ja he tekevät noin yhdensuuntaista matkaa vuodessa. Tästä muodostuu kaupunkiseudun kunnille hieman runsaan 3,0 M :n kustannukset.

10 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 7 60 Toteutuneet matkat koko kaupunkiseudulla v. 2013, matkaa/tunti maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai Kuva 1. Toteutuneet VPL- ja SHL-matkat Jyväskylän kaupunkiseudulla. Keskimääräinen vuoden 2013 toteutumatietoon pohjautuva matkamäärä viikonpäivittäin ja tunneittain jaoteltuna. 3. NYKYTILAN ANALYSOINTI 3.1 Toiminnallisten vaikutusten SWOT-analyysi Sekä koulujen että työ- ja päivätoimintakeskusten ryhmäkuljetukset ovat kyydinvälityksen näkökulmasta samantyyppisiä kuljetuksia. Näiden kuljetusten järjestämisen ja kilpailuttamisen rutiinit ovat hioutuneet toimiviksi. Kilpailun puute ja esteettömän kaluston riittämättömyys yhdessä kuljetusten kysynnän lisääntymisen kanssa vaikeuttavat toimintaa ja nostavat kustannustasoa. Ryhmäkuljetuksina nämä ovat jo tehokkaasti yhdisteltyjä kuljetuksia, joille perinteinen matkojenyhdistely ei tuo lisäarvoa. Päinvastoin nämä tarkasti toimintojen alkamisaikoihin sidoksissa olevat kuljetukset soveltuvat heikosti kutsuohjaukseen, joka on matkojenyhdistelyn peruselementti. Kyydinvälityksen avulla ryhmäkuljetuksia hoitavien kuljetusten hankintaa voitaisiin kuitenkin kehittää hyödyntämällä niin sanottuja päiväautoja. Nämä liikennöisivät samaan tapaan päivähinnalla kuin nykyiset palveluliikenteet. Kyydinvälitystä tähän järjestelyyn tarvitaan täyttämään päiväautojen keskipäivä, jolloin ryhmäkuljetuksille ei ole tarvetta. Tuolloin taas VPLmatkojen kysyntä on runsaimmillaan, joten nämä tarpeet kohtaavat hyvin. Kutsuojatuilla asiointi- ja palveluliikenteillä on kaikissa suunnittelualueen kunnissa jo pitkät perinteet. Palveluiden suurin vahvuus on maantieteellisesti hyvä kattavuus. Luonnollisesti hajaasutusalueilla tarjonnan määrä on vähäistä, mutta kuitenkin säännöllistä. Kattavasta tarjonnasta huolimatta palveluliikenteet eivät ole saavuttaneet kovin hyvää kysyntää, vaan matkustajamäärät ovat melko alhaisia. Liikenteiden ottaminen kyydinvälityksen ohjaukseen mahdollistaisi myös VPL-matkojen ohjaamisen soveltuvilta osin näihin jo olemassa oleviin liikenteisiin. Tämä toisi onnistuessaan merkittäviä kustannushyötyjä. Ainoa uhkatekijä tässä järjestelyssä on se että lakisääteisten kuljetusten ohjaaminen veisi liikaa tilaa itse maksavilta asiakkailta, mutta nykyisen matkustuksen valossa tämä ei vaikuta potentiaaliselta uhkatekijältä.

11 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 8 Nykyinen toimintatapa Vahvuudet Hyvin toimiviksi hioutunet rutiinit Heikkoudet Kustannustaso kasvaa koko ajan Erikois kaluston riittävyydessä puutteita Kilpailun puute Kyydinvälitykseen perustuva toimintatapa Mahdollisuudet Kustannustehokkuus paranee Erikoiskaluston riittävyys paranee Satunnaiskuljetusten hallinta Uhat Kuljetusten täsmällisyys heikkenee Kuva 2. Yhteenvetokuva ryhmäkuljetusten SWOT-analyysistä. Nykyinen toimintatapa Vahvuudet Maantieteellisesti kattava palvelu Heikkoudet Melko vähän matkustajia Kyydinvälitykseen perustuva toimintatapa Mahdollisuudet Saadaan lisää matkustajia Erikoiskaluston riittävyys paranee Uhat Itse maksavat matkustajat eivät mahdu kyytiin Palvelu ei ehdi kaikkialle Kuva 3. Yhteenvetokuva kutsuohjattujen avoimien liikenteiden SWOT-analyysistä.

12 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 9 VPL- ja SHL-kuljetusten nykyisen toimintatavan suuri vahvuus on asiakkaiden näkökulmasta palvelun huomattavan nopea saatavuus. Tämä ei tosin koske esteetöntä kalustoa tarvitsevien matkustamista. Itse asiassa palvelu järjestetään nopeammin kuin matkustusohjeissa on sovittu, eli tuotetaan ylipalvelua. Kilpailun puutteen ja esteettömän kaluston riittämättömyyden lisäksi näihin kuljetuksiin liittyy yksi merkittävä heikkous: VPL-kuljetuksia ei ole kilpailutettu lainkaan. Nykyjärjestelyin kilpailuttaminen ei ole mahdollistakaan koska kuljetuksia ei voitaisi järjestää kilpailun tulosta noudattaen. Kyydinvälitysjärjestelyn käyttöönotto mahdollistaisi näidenkin kuljetusten toimivan kilpailuttamisen sekä palveluliikenteiden ja päiväautojen integroimisen osaksi VPLkuljetuksia. Asiakkaiden näkökulmasta muutokseen liittyy uusi asia, koska pitää opetella tilaamaan matkat ennakkoon, jotta edullisimman kuljetustavan valintaan tai matkojen yhdistelyyn jää riittävästi aikaa. Toisaalta tämä ennakkotilauksen ja sen mahdollistaman kaluston käytön tehostumisen myötä esteettömän kaluston saatavuus paranee. Nykyinen toimintatapa Vahvuudet Käyttäjät saavat palvelun nopeasti Heikkoudet Kustannustaso kasvaa koko ajan Erikoiskaluston riittävyydessä puutteita Ei ole kilpailutettu Kyydinvälitykseen perustuva toimintatapa Mahdollisuudet Palveluliikenteet aktiivisesti mukaan Kuljetukset voidaan kilpailuttaa Erikoiskaluston riittävyys paranee Uhat Ennakkotilauksiin totuttelu vaatii käyttäjiltä totuttelua Kuva 4. Yhteenvetokuva VPL- ja SHL-matkojen SWOT-analyysistä. 3.2 Kyydinvälitykseen soveltuvat kuljetukset Parhaiten matkojenyhdistelyyn soveltuvat perinteisesti erilliskuljetuksina hoidetut VPL- ja SHLkuljetuspalvelun matkat. Matkojen yhdistelemisellä saatavan kustannushyödyn lisäksi näiden matkojen kustannustehokkuutta voidaan kyydinvälityksessä parantaa ohjaamalla näitä kuljetuksia soveltuvilta osin palveluliikenteeseen ja kilpailuttamalla kuljetukset. Ilman kyydinvälityskeskusta tällaisten matkojen kilpailuttaminen ei ole käytännössä mahdollista, koska ei ole järjestelmää jolla kuljetukset ohjataan kilpailun tuloksen mukaisesti oikeille autoilijoille. Päiväautojen kilpailuttamisen myötä myös ryhmäkuljetukset hyötyvät kyydinvälityspalvelusta. Ilman kyydinvälityspalvelua, jonka avulla myös VPL- matkoja voidaan ohjata keskipäivällä näihin autoihin, olisi päiväautojen tehokas käyttö hankalaa. Sinänsä toimintaa helpottavaa ryhmäkuljetusten ajankohtien porrastamista voitaisiin toteuttaa nykyistä laajemmin ilman kyydinvälityspalveluakin, mutta se ei yksin mahdollista autojen kokopäiväistä hyödyntämistä.

13 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU Taloudelliset vaikutukset Kyydinvälityksen avulla saavutettavat taloudelliset hyödyt muodostuvat monesta osatekijästä, joista merkittävimpiä ovat: Matkojen yhdistelyn kautta saatava logistisen tehokkuuden tuoma hyöty. Kyydinvälityksen myötä yleensä paremmin toimivan kuljetusten kilpailuttamisen tuoma hyöty Järjestelmän selkiyttäminen ja seurannan tehostuminen poistavat tahattoman ja mahdollisen tahallisen ohjeiden vastaisen toiminnan. Oheiseen taulukkoon on koottu toiminnassa olevien keskusten saavuttamiin tuloksiin pohjautuvia arvioita kyydinvälitystoiminnalla Jyväskylän kaupunkiseudulla saavutettavissa olevista kustannushyödyistä. Suurimmat hyödyt on kokemusperäöisesti arvioitu saavutettavan itse matkojen yhdistelyllä. Tähän on laskettu mukaan myös asiointi- ja palveluliikenteeseen ohjattujen matkojen kustannusvaikutus. Erityisesti Jyväskylässä kustannushyötyjen on arvioitu olevan melko suuria koska siellä tapahtuu paljon lyhyitä matkoja maantieteellisesti pienellä alueella. Lisäksi tarjolla on kattavasti palveluliikennettä. Toisaalta lyhyiden matkojen yhdisteleminen voi olla hankalaa, mutta onnistuneen yhdistelyn kustannushyödyt tulevat korostuneesti esille koska tällöin säästyvän toisen lähtömaksun osuus matkan kokonaishinnasta on huomattavan korkea. Myös Muuramessa matkat tapahtuvat maantieteellisesti pienellä alueella mutta niiden melko vähäisen lukumäärän on katsottu tekevän yhdistelystä kaupunkimaisempia ympäristöjä epätodennäköisempää. Palveluliikennettä Muuramen taajama-alueella on tarjolla kaikkina arkipäivinä, joten siihen taksiasiakkaita saadaan ohjattua jonkin verran, mutta tälläkään ei ole kovin suurta kustannusvaikutusta koska kokonaismatkamäärä on niin alhainen. Laukaassa puolestaan matkat tehdään niin laajalla alueella, että se vaikeuttaa yhdistelemistä. Lisäksi kutsuohjattua joukkoliikennettä on tarjolla melko rajallisesti, joten siihenkään ei oleteta saatavan ohjatuksi merkittävää määrää nykyisiä erilliskuljetusten käyttäjiä. Varsinaisella VPL-kuljetusten kilpailuttamisella tarkoitetaan tässä taksilla jatkossakin hoidettavien kuljetusten kilpailuttamista. Sillä ei ole missään kunnassa arvioitu saavutettavaksi kovin suuria säästöjä, van sen hyödyt perustuvat enemmän näihin kuljetuksiin motivoituneimpien autoilijoiden valokoitumiseen ensisijaisiksi taksikuljetusten hoitajiksi. Merkittävämpi osa kilpailuttamista on kuvattu kohdassa kalusto yhteiskäytön tehostaminen. Tässä on arvioitu tilannetta jossa kaupunkiseudulle kilpailutetaan 8-12 kpl niin sanottuja päiväautoja. Nämä ajaisivat aamulla ja iltapäivällä esteetöntä kalustoa tarvitsevia ryhmäkuljetuksia ja keskipäivällä VPL-kuljetuksia. Tämän tukkuostoon perustuvan järjestelyn hyödyt ovat luonnollisesti riippuvaisia saavutetusta hintatasosta ja siitä kuinka hyvin näihin autoihin saadaan ohjattua aiemmin erilliskuljetuksena toteutuneita matkoja. Erityisesti avustamislisällisten kuljetusten ohjaaminen näihin päivähintaisiin autoihin tuottaa merkittäviä säästöjä. Kustannusten oikean kohdistumisen ja väärinkäytösten poistumisen vaikutukset muodostuvat siitä että kuljetustenvälityksen myötä esimerkiksi Kelan kustannusvastuulle kuuluvia matkoja ei enää vahingossa tehdä VPL-matkana koska asia tarkistetaan kohdeosoitteen johdosta. Lisäksi asiakkaista laadittavien tarkkojen asiakasprofiilien käyttöönottaminen selkeyttää avustamislisien käyttöä. Jatkossa avustamislisää ei voi periä sellaisen asiakkaan kuljetuksesta jonka asiakasprofiiliin sitä ei ole kirjattu.

14 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 11 Taulukko 2. Arvio kyydinvälitystoiminnalla savutettavissa olevista kustannushyödyistä. Arvioitu kustannushyöty Osatekijä Jyväskylä Laukaa Muurame Yhteensä Keskimäärin Matkojen yhdistely ja palveluliikenteen hyödyntäminen VPL-kuljetusten kilpailuttaminen Kustannusten kohdistuminen oikealle maksajataholle ja väärinkäytösten vähentyminen Kaluston yhteiskäytön tehostaminen Yhteensä Keskimäärin KYYDINVÄLITYKSEN TOTEUTTAMISTAVAT 4.1 Tutustuminen toiminnassa oleviin keskuksiin Työryhmä on tutustunut projektin aikana kolmeen yhdistelykeskukseen. Kaikissa tutustumiskohteissa yhdistelyohjelmistona käytetään MobiRouter-ohjelmistoa. Ensimmäinen tutustumiskäynti tehtiin Tampereelle kaupungin logistiikka-liikelaitoksen hoitamaan kuljetustenohjauskeskukseen (KUOHKE). Huhtikuun 2009 alussa toimintansa käynnistänyt KUOHKE on Tampereella jo kolmas järjestely matkojenyhdistelykeskukseksi. Ensimmäinen yhdistelykeskus oli Tampereen kaupungin ja paikallisen Aluetaksin pilotti, jossa keskityttiin pelkästään Tampereen VPL-matkojen yhdistelemiseen. Tätä järjestelmää pyöritettiin syyskuusta 2002 maaliskuun 2006 loppuun saakka. Toinen yhdistelykeskussukupolvi Tampereen seudulla oli valtakunnallisen mallin mukainen MPK, joka toimi kolme vuotta huhtikuusta 2006 maaliskuuhun Tämän järjestelyn aikana toimintaa liittyi mukaan myös muita kuntia Pirkanmaalta. Valtakunnallisen MPK-mallin mukaisesti mukaan oli tarkoitus tulla myös Kelan ja sairaanhoitopiirin kuljetuksia, mutta nämä järjestelyt eivät koskaan edenneet tuotantoon saakka. Nykyinen KUOHKE tuottaa matkojenyhdistelypalvelua kymmenelle Pirkanmaan kunnalle. Vuonna 2013 vastaanotettujen tilausten määrä oli noin tilausta ja toteutuneiden matkojen määrä noin matkaa. Ero tilausten ja matkojen lukumäärässä johtuu osittain siitä että yhden puhelun aikana voidaan tilata useampia matkoja. Suurimman osaan erosta kuitenkin selittää se, että KUOHKE ei ole avoinna 24/7. Kiinniolon aikana ja ylivuototilanteissa tilaukset ohjautuvat Aluetaksiin. KUOHKE on avoinna arkisin kello 7-19 ja viikonloppuisin kello Vuonna 2013 KUOHKEssa VPL- ja SHL-matkojen yhdistelyprosentti oli noin 22 %. Näitä matkoja ei ohjata ainakaan vielä aktiivisesti palveluliikenteisiin. Enimmäkseen ryhmäkuljetuksia tuottavia tuntihinnalla liikennöiviä päiväautoja on KUOHKEn ohjauksessa 30 autoa ja pelkästään VPL- ja SHL- kuljetuksia hoitavia kilpailutettuja ns. suoraohjausautoja 10 kappaletta. Kaikki muut matkat KUOHKesta välitetään Aluetaksin järjestelmään, josta kuljetuksiin valitaan auto normaalien taksin toimintaperiaatteiden mukaisesti ja nämä myös ajetaan normaalilla taksin mittaritaksalla. KUOHKE veloittaa kunnilta tuottamastaan palvelusta sovitun korvauksen jokaisesta toteutuneesta matkasta. Toinen tutustumiskohde oli Pohjois-Savon MYK Kuopiossa. Tämä jo vuodesta 1998 toiminnassa ollut keskus tuottaa tällä hetkellä kuudelle kunnalle VPL- ja SHL-matkojen sekä kutsuohjattujen avoimien liikenteiden välityspalvelua. MYK on avoinna vain arkisin kello Muina aikoina puhelut ohjataan soitonsiirtotekniikalla ns. päivystävään autoon. Vuonna 2013 Pohjois-Savon MYK välitti noin matkatilausta. Kuljetusten hoitaminen on priorisoitu siten että ensisijaisesti ne ohjataan kaikille avoimeen palveluliikenteeseen, toissijaisesti päivähinnalla liikennöiviin autoihin ja vasta kolmantena vaihtoehtona on taksikuljetus. Taksikuljetuksissakin käytetään ensisijaisesti kilpailutettuja sopimusautoja ja vasta viimeisenä varmistuksena hyödynnetään normaalihintaisia takseja ylivuototilanteissa. Vuonna 2013 palveluliikenteen ohjattujen matkojen osuus oli noin 10 % kaikista MYKin välittämistä matkoista. Koko vuoden keskimääräinen yhdistelyprosentti oli 42 %. Yhdistellyksi matkaksi lasketaan palveluliikenteeseen, sopimusautoon tai yhdisteltynä

15 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 12 taksiin ohjatut matkat. MYKin toiminnasta kunnilta perittävät kustannukset eivät ole suoraan sidoksissa tehtyjen matkojen määrään, vaan kustannukset jaetaan kuntien asukasluikujen mukaisessa suhteessa. Pohjois-Savon MYK on toteuttanut asiakastyytyväisyystutkimuksen viimeksi vuonna Tuolloin 80 % vastanneista koki MYKin parantaneen liikkumismahdollisuuksiaan ja vain 4 % koko sen huonontaneen niitä. Kokonaisuutena MYKin toimintaan oli erittäin tai melko tyytyväisiä 95,7 % vastanneista. Eniten kritiikkiä annettiin MYKin kiinnioloaikoina tapahtuvien tilausten vastaanottojärjestelmästä. Kuopion keskus osoittautui erittäin hyväksi vertailukohteeksi Jyväskylän kaupunkiseudulle. Toiminta-alueen asiakasmäärä ja keskuksen kautta välitettävien tilausten lukumäärä ovat hyvin samaa suuruusluokkaa Jyväskylän kaupunkiseudun kanssa. Kolmas tutustumiskohde oli Jyväskylän aluetaksi, joka on tuottanut toukokuusta 2009 lähtien Kelalle sairausvakuutuslain perusteella korvattavien taksimatkojen yhdistely- ja sähköistä suorakorvauspalvelua koko Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Tätä toimintaa on esitelty tarkemmin kohdassa Vaihtoehtojen muodostaminen ja toiminnallinen vertailu Karkeasti kyydinvälityspalvelun toteutustavat jakautuvat omaan toimintaan (A ja B) ja ostopalveluun (C ja D). Näiden välimastoon sijoittuu alavariaatioita riippuen siitä, mitä elementtejä omaan toimintaan sisällytetään ja kuinka laajasti palvelua tarjotaan itse ja missä tilanteissa turvaudutaan ostettavaan ylivuotopalveluun. Oman tai ostopalvelun välisen valinnan ohella toinen lähinnä ostopalveluun liittyvä, toimintatapoja jakava perusvalinta on se, ostetaanko palvelu kokonaisuutena (D) sisältäen sekä kyydinvälityksen että liikennöinnin, vai pidetäänkö nämä kaksi osatekijää erillisinä elementteinä (C). Näitä perusvaihtoehtoja on havainnollistettu kuvassa 2, jonka vaihtoehdoissa: A tilaajatahot hoitavat koko palvelun itse perustamansa keskuksen ja hallinnoimansa kuljetuskaluston avulla. Käytännössä tämä on melko teoreettinen vaihtoehto, koska 24/7 kuljetuspalelun järjestäminen kaupungin omana työnä ei ole mielekästä. B tilaajatahot hoitavat kyydinvälityksen itse, mutta kuljetuksista vastaavat ulkopuoliset toimijat. Tämä on tyypillisin toimintamalli tällä hetkellä. C Tilaajatahon roolina on sopimusten hallinnointi ja sekä kyydinvälityksestä, että liikennöinnistä on tehty erilliset sopimukset. Tämäntyyppisiä järjestelyjä on käynnistymässä parhaillaan keskisuurilla kaupunkiseuduilla. D Tilaajatahon roolina on hallinnoida kokonaispalveluna ostettua toimintaa, jossa yksi sopimuskumppani (mahdollisine alihankkijoineen) tuottaa sekä kyydinvälitys- että siihen liittyvän kuljetuspalvelun. Tämä toteutustapa ei sovellu hyvin kuljetusten tehokkaaseen kilpailuttamiseen. A B C D Tilaaja Kyydinvälitys Liikennöinti Kuva 5. Kyydinvälityspalvelun periaatteelliset toteutusvaihtoehdot.

16 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 13 Vaikka kyydinvälitys ei ole pelkästään matkatietojen kirjaamista tietokoneelle ja mekaanista kuljetusten optimointia tietokoneohjelman avulla, tarvitaan toiminnassa myös yhdistelyohjelmisto. Myös ohjelmiston hankinnan osalta toteutus voi olla erilainen riippuen siitä ostetaanko se omaksi ja sijoitetaan omalle serverille vai käytetäänkö ohjelmistoa ns. ASP-palveluna ohjelmistotoimittajan serveriltä. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kustannuksia muodostuu ohjelmiston käytön mukaan, kun taas ensimmäisessä kustannus pohjautuu kiinteämmin alueen laajuuden perusteella muodostettuun kokonaishintaan. Oheisen taulukon toiminnallisessa vertailussa on hahmoteltu mitä eroja oman toiminnan ja ostopalvelun välillä on silloin kun liikenne ostetaan erillisenä palveluna. Taulukko 3 alkuosa. Oman toiminnan ja ostopalvelun välisten toiminnallisten erojen vertailua. OMA TOIMINTA TOIMINTATILANNE OSTOPALVELU Työnjohto, kyydinvälitys, kuljetusten seuranta ja valvonta. Mutta onko nämä kaikki julkisen sektorin tehtäviä? Oman henkilökunnan määrä ei jousta nopeasti. Oman toiminnan kehittäminen. Tarvittaessa henkilökunnan lisääminen, joka tosin lisää myös kustannuksia. Selkeä, koska vain kuljetuksista tarvitaan sopimukset. Tarvitaan erillinen järjestely, jossa kustannustehokkuuden ja asiakkaiden kokeman helppouden kohtaaminen voi olla haastavaa. Helpompi lisätä uusia liikenteitä ohjatavaksi ja liikenteelle asetettavat vaatimukset helpompi kuvata kun ei ole toimijaa välissä, mutta vaikuttaako tämä aidosti kuljetusten hintatasoon? Helppo lisätä kapasiteettia lisähenkilökunnalla. Tilaajan tehtävät Joustavuus kysynnän hetkellisissä muutoksissa Vaikutusmahdollisuus palvelun laatuun Vastuukysymykset erityisesti ongelmatilanteissa. Hiljaisen ajan tilausten vastaanotto Liikenteen kilpailuttamisen toimivuus. Skaalautuvuus kysynnän isoissa pysyvissä muutoksissa esimerkiksi uusien kuntien liittyessä mukaan toimintaan. Sopimusten valvonta (matkojenyhdistely ja kuljetukset). Sopimusten yhteensovittaminen voi olla työlästä ja muutoksista voi aiheutua yllättäviä kustannuksia. Jos sama henkilökunta tekee myös muita tehtäviä, on kysynnän muutoksiin helppo reagoida. Viimekädessä keinona on sopimuksen mukaisten sanktioiden käyttö, mikä ei tietenkään ole mukavaa pitkäjänteistä yhteistyötä rakennettaessa. Mutkikas, koska erilliset sopimukset kyydinvälityksestä ja kuljetuksista. Sisältyy ostopalveluun samalla / toteutunut matka yksikköhinnalla, kuin vilkkaankin ajan tilaukset. Tämä on erityisesti asiakkaiden kokeman palvelun kannalta merkittävä asia. Liikenteen ja matkojenyhdistelyn yhteensovittamiseen liittyvien asioiden tarkka kuvaaminen vaikeuttaa kilpailuttamista, mutta tämä koskee vain tilannetta jossa molempia kilpailutetaan samanaikaisesti. Kasvu on osattava ennakoida tietyllä tarkkuudella jo kilpailuttamisvaiheessa. Värikoodien selite Tilanne tai ominaisuus toimii paremmin tällä toteutusmallilla Tilanne tai ominaisuus toimii heikommin tällä toteutusmallilla Ei olennaista eroa vaihtoehtojen välillä

17 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 14 Taulukko 3 jatkuu. Oman toiminnan ja ostopalvelun välisten toiminnallisten erojen vertailua. OMA TOIMINTA TOIMINTATILANNE OSTOPALVELU Motiivi on periaatteessa kohdallaan, koska yhdistelystä vastaa hyötyvän tahon oma henkilökunta, mutta riittääkö se jos tehokkuus ei vaikuta omaan palkkaan? Oman toiminnan käynnistämiseen liittyy lukuisia uusia asioita: henkilökunnan rekrytointi ja koulutus, tilat ja laitteet, ohjelmiston kilpailuttaminen Toiminnan käynnistämisvaiheeseen kohdistuu merkittäviä investointeja, joista ohjelmistohankinta on suurin yksittäinen menoerä. Motiivi kustannushyötyjen saavuttamiseen Käynnistämisen helppous ja nopeus Käynnistämiskustannukset Tähän voidaan vaikuttaa bonuksilla, jotka toisaalta voivat johtaa epäterveeseen kustannushyötyjen tavoitteluun asiakkaan kokeman palvelun kustannuksella Ostopalveluna saadaan nopeasti ammattitaitoinen toimija tuottamaan haluttua palvelua. Ostopalvelussa kustannus on sama /toteutunut matka myös toiminnan käynnistämisvaiheessa kuin myöhemmin. Värikoodien selite Tilanne tai ominaisuus toimii paremmin tällä toteutusmallilla Tilanne tai ominaisuus toimii heikommin tällä toteutusmallilla Ei olennaista eroa vaihtoehtojen välillä 4.3 Kustannusvaikutusten vertailu Oheiseen taulukkoon on koottu toiminnassa olevien keskusten pohjalta muodostettu arvio omana toimintana tuotettavan kyydinvälityspalvelun kustannusten muodostumisesta. Perustamisvuoden kustannukset ovat luonnollisesti varsinaisia toimintavuosia korkeammat, koska tuolloin täytyy tehdä laitehankinnat ja ostaa ohjelmisto. Vaihtoehtoisesti ohjelmisto voidaan ottaa käyttöön myös ns. ASP-palveluna, jolloin maksetaan vain sen käytöstä, mutta pitkällä aikavälillä tämä tulee kalliimmaksi. Lisäksi ensimmäisen vuoden kustannuksia nostaa arvio jonka mukaan silloin tarvitaan kokopäiväinen esimies vetämään hanketta ja ohjaamana palveluneuvojien työskentelyä. Toiminnan vakiinnuttua tämän henkilön työpanosta voidaan vapauttaa myös muuhun kuljetuksiin liittyvään työhön. Keskimmäinen hintasarake kuvastaa käynnistämisvuoden jälkeisten toimintavuosien kustannuksia ja äärimäisenä oikealla on viiden ensimmäisen vuoden keskimääräinen vuosikustannus. Taulukko 4. Omana toimintana tuotetun kyydinvälityspalvelun kustannusarvio. Oheisen arvion pohjalta omana toimintana tuotetun palvelun hinta tulisi olemaan noin 1,95 /vastaanotettu tilaus. Vertailun vuoksi voidaan todeta että Kuopion MYKissä yhden matkatilaá perustamisvuosi seuraavat vuodet keskimäärin 5 vuoden aikana esimies * palveluneuvoja tilavuokra ohjelmisto ja laitteet ohjelmiston ylläpito puhelinkulut ostopalvelut

18 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU 15 uksen keskimääräinen kustannus oli viime vuonna 2,01. Seinäjoella puolestaan maksetaan palvelusta Aluetaksille 1,19 /matka. Luonnollisesti ostopalvelun kustannuksia lisää toiminnan valvontaan tarvittava työpanos. Kustannuslaskelmissa viiden välittäjän on arvioitu riittävän hoitamaan kaupunkiseudun VPLmatkoista, asiointi- ja palveluliikenteistä sekä päiväautojen hallinnasta muodostuvat noin matkatilausta. Kuopion mallin mukainen aukioloaika arkisin kello 7-17 vaikuttaa soveltuvan hyvin Jyväskylänkin kaupunkiseudulle. Tuolloin saadaan arkipäivinä tehtävistä VPLmatkoista lähes 90 % mukaan yhdistelyn piiriin, jos oletetaan että matkat tilataan tuntia ennen matkustamista. Koko viikon matkustuksesta aukioloaika kattaisi samalla oletuksella vain 70 % tilauksista. Se kuinka hyvin myös keskuksen kiinnioloaikana tehtäviä matkoja tilataan ennakkoon jo keskuksen aukioloaikana, on ainakin osittain riippuvainen kiinnioloajan matkojen tilausjärjestelyn toteutuksesta. Taulukko 5. Matkustuksen ajallinen jakauma ja esimerkki keskuksen aukioloajasta. päivä/kello aukiolo% maanantai % tiistai % keskiviikko % torstai % perjantai % lauantai % sunnuntai % 70 % Taulukossa 6 on esitetty toiminnan kustannusvaikutukset kuntakohtaisesti yhdistämällä taulukossa 2 esitetyt säästöarviot ja taulukossa 4 esitetty kustannusarvio. Kustannukset on laskelmissa jyvitetty kunnille asukasmäärien suhteessa, koska se on pienemmille kunnille kannustavampi toimintamalli. Taulukko 6. Kustannusten jakautuminen kuntien kesken asukasluvun perusteella Oma toiminta Ostopalvelu kustannus netto min netto max kustannus netto min netto max Jyväskylä 83 % Laukaa 11 % Muurame 6 %

19 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU KELAN JA SAIRAANHOITOPIIRIN KULJETUKSET 5.1 Kelan korvaamat SVL-matkat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri oli ensimmäinen alue jossa käynnistettiin Kelan SVL-matkojen sähköinen suorakorvausjärjestelmä. Käynnistys tapahtui toukokuussa 2009, jonka jälkeen vastaava järjestely on käynnistetty kaikkiaan 13 sairaanhoitopiirin alueella. Vielä järjestelmän ulkopuolella olevien seitsemän Manner-Suomen sairaanhoitopiirin alueella toiminta on kilpailutettu vuodenvaihteessa ja toiminta käynnistetään vuoden 2014 aikana. Kelan järjestelmistä on saatavissa hyvin tilastotietoa korvatuista matkoista kunnan ja ajoneuvotyypin tarkkuudella. Vuonna 2013 Keski-Suomessa toteutui noin sairausvakuutuslain perusteella korvattua matkaa. Näistä kaksi kolmesta tehtiin suorakorvausjärjestelmän kautta taksilla. Kolmanneksen sairaanhoitopiirin alueen taksimatkoista teki Jyväskyläläiset henkilöt. Taksimatkoista saatiin yhdisteltyä 11 %. Yhdistelyn tehokkuus riippuu merkittävästi siitä, miten hoitolaitoksissa voidaan huomioida asiakkaiden kotikunta hoitoaikaa määrättäessä. Suorakorvauskeskusten ansaintalogiikka poikkeaa edellisessä luvussa esiteltyjen Pirkanmaan KUOHKEn ja Pohjois-Savon MYKin sekä muiden toiminnassa olevien kunnallisten kyydinvälityskeskusten käytännöistä. Kela ei maksa Aluetakseille mitään palvelun tuottamisesta, vaan toiminta rahoitetaan kokonaisuudessaan normaalin taksitilauksen hintaisilla asiakaspuheluilla sekä kuljetuksia hoitavilta autoilijoilta perittävällä provisiomaksulla. Kela maksaa kuljetuksista normaalin taksin mittaritaksan mukaisesti. Taulukko 7. Kelan korvaamien SVL-matkojen tunnuslukuja Keski-Suomessa vuonna Kulkuneuvo / korvausperuste Matkojen lukumäärä Korvaukset euroa Korvaukset euroa/matka Taksi (sis. paari- ja invataksin) Ambulanssi Oma auto Muu kulkumuoto Yhteensä Sairaanhoitopiirin siirtokuljetukset Sairaanhoitopiiri vastaa hoitolaitosten välisten siirtokuljetusten sekä pitkäaikaisen hoidon aikana tehtävien kotikäyntien kuljetuskustannuksista. Suureen osaan kuljetuksista tarvitaan ambulanssikalustoa tai paaritaksia, mutta joissakin kuljetuksissa myös tavallinen taksikalusto riittää. Kyydinvälityksen kannalta mielenkiintoiseksi nämä kuljetukset tekee se, että niiden alku- tai loppupää sijoittuu hoitolaitokseen samoin kuin myös Kelan korvaamissa matkoissa. Toimintaan on tulossa muutos alkaen, koska Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut sairaanhoitopiirit ottamaan hoidettavaksi myös Kelan maksamien kiireettömien ambulanssisiirtojen ohjaamisen. Hätäkeskus ei sen jälkeen enää välitä kyseisiä kyytejä. 5.3 Kiinnostus yhteistyöhön Kelalla on Jyväskylän aluetaksin kanssa toistaiseksi voimassa oleva sopimus sähköisen suorakorvausjärjestelmän ja siihen liittyvän matkojenyhdistelyn tuottamisesta. Näin ollen Kela ei ole tässä vaiheessa halukas irtautumaan nykyisesti, hyvin toimivaksi osoittautuneesta järjestelystään. Kelassa ei kuitenkaan nähdä tätä esteeksi Kelan ja kuntien korvaamien kuljetusten yhdistelemiselle, jos mahdolliset tulevat kyydinvälitysjärjestelyt sen mahdollistavat. Kelan ja kuntien korvaamien kuljetuksien yhdistelyyn liittyviä yhteistyöhankkeita on jo vireillä.

20 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDUN KYYDINVÄLITYSPALVELU YHTEENVETO JA ETENEMISPOLKU Yksittäisten matkojen lukumäärällä mitattuna vaikeavammaisten tekemät VPL-matkat ovat suurin matkaryhmä Jyväskylän kaupunkiseudulla, joten suurimmat taloudelliset hyödyt on saavutettavissa niiden toteutuksen uudelleenjärjestelyllä. Vuositasolla vaikeavammaiset tekevät runsaat taksimatkaa. Toinen suuri kuljetusten käyttäjäryhmä ovat koululaiset. Koululaisten tekemät matkat ovat kuitenkin jo nykytilanteessa suurelta osin linja-autokuljetuksia tai tehokkaasti suunniteltuja ryhmäkuljetuksia, joten matkojenyhdistelyn keinoin voidaan tehostaa vain satunnaisten koulukuljetustarpeiden hoitoa. Kaluston yhteiskäytön lisääminen on kyydinvälityksen mahdollistama keino parantaa myös koulukuljetuksien kuten muidenkin ryhmäkuljetuksien kustannustehokkuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa päivähinnalla kilpailutettavan kaluston käyttöönottoa niin, että aamulla ja iltapäivällä ajetaan ryhmäkuljetuksia ja keskipäivän kysyntähuipun aikaan autot ovat kuljetustenvälityspalvelun ohjauksessa ajamassa vaikeavammaisten matkoja. Myös kaikille avoimien asiointi- ja palveluliikenteiden ohjaus kannattaa siirtää kyydinvälityskeskukseen, jotta noihin liikenteisiin voidaan jatkossa ohjata myös lakisääteisiä kuljetuksia itse maksavien asiakkaiden lisäksi. Kuljetuksien järjestämiskustannuksia voidaan pienentää muuttamalla osa hankinnoista edellä kuvatuiksi päiväautoiksi. Lisäksi uutena asiana kyydinvälityspalvelun käyttöönotto mahdollistaa myös vaikeavammaisten kuljetuksiin käytettävän taksikaluston kilpailuttamisen. Oman kaluston ja kuljettajien hankkimisen ei ole katsottu olevan vakavasti otettava vaihtoehto, koska myös ostettavan liikenteen osalta on vielä tehostamisreserviä. Koska omaa kuljetuskalustoa ei aiota hankkia, vaan kuljetuksiin halutaan käyttää monipuolisesti avoimia asiointi- ja palveluliikenteitä, päiväautoja ja kilpailutettuja takseja sekä ylivuotona normaalia taksiliikennettä, jää kyydinvälityksen osalta vertailtaviksi vaihtoehdoiksi oma tuotanto ja ostopalvelu. Näissä molemmissa vaihtoehdoissa liikenne toteutettaisiin samalla tavalla. Järjestämistapojen etuja ja haittoja vertailtaessa molemmat vaihtoehdot saivat saman määrän positiivisia ja negatiivisia arvioita. Näin valintaperusteiksi nousevat järjestämistapojen kustannusarviot ja käynnistämisen nopeus. Näillä perusteilla ensisijaiseksi järjestämistavaksi valikoitui ostopalvelun käyttäminen. Ostopalvelun käyttöä tukee myös se, että jälleen kerran henkilökuljetusten järjestämisessä eletään murroskautta, jonka aikana valtiovalta voi tulla ohjeistamaan kuntia yhteistyöstä ja sen toteuttamistavoista. Ohjeistamisella tarkoitetaan Liikenne- ja viestintäministeriön koordinoiman julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistamista valmistelevan ohjausryhmän työn tuloksena mahdollisesti syntyvää ohjeistusta siitä, miten henkilökuljetuksia tulisi tehostaa jatkossa. Jos tämä ohjeistus olisi ristiriidassa omana toimintana järjestettävän kyydinvälityspalvelun tuottamisen kanssa, tai esimerkiksi VPL-matkojen järjestämisvastuu siirtyisi pois kunnilta, voisi äärimmäisenä vaihtoehtona olla juuri käynnistetyn oman toiminnan alasajo. Ostopalveluna hankitun palvelun uudelleenjärjestely olisi merkittävästi kevyempi toimenpide. Jotta kyydinvälityspalvelun käytännön toteutus saadaan käyntiin, tarvitaan seuraavaksi kuntien sitovat päätökset mahdollisesta mukaan lähtemisestä. Mukaanlähtöpäätösten valmistumisen jälkeen syntyy valmius käynnistää palveluntuottajan kilpailuttaminen ja kilpailuttamisvaiheeseen liittyvä palvelun toiminnallisen kuvauksen laatiminen. Realistinen tavoite päätöksien valmistumiselle lienee syksy 2014, jolloin kilpailuttaminen voidaan käynnistää vielä tämän vuoden aikana. Kilpailuttamisen valmistelun aikana olisi hyvä saada alustavalla tasolla myös muiden Keski- Suomen kuntien halukkuus liittyä toimintaan mukaan myöhemmin käynnistämisvaiheen jälkeen. Tällöin toiminnan käynnistäminen ajoittuisi nopeimmillaan vuoden 2015 kevääseen tai kesään. Käynnistämisajankohdan valintaa ohjaa päätöksenteko- ja hankintaprosessin läpivientiin kuluvan ajan lisäksi luonnollisesti myös Jyväskylän kaupungin henkilöstöresurssien riittävyys, koska käynnissä on muitakin akuutteja joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin liittyviä hankkeita. Toiminnan käynnistämisvaiheessa mukaan otetaan normaalin taksiliikenteen rinnalle asiointi- ja palveluliikenteet. Muu kuljetusten kilpailuttaminen kannattaa toteuttaa vasta kyydinvälityspalvelun käynnistämisen jälkeen, jotta samaan ajankohtaan ei osu liian monia suuria muutoksia.

Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari 20.10.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Jouni Mutanen 1 Sisältö 1. Taksialan tunnuslukuja 2. Yhteiskunnan korvaamat matkat

Lisätiedot

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio

Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Uuden Loviisan palvelulinjan reitityssuunnitelma ja kustannusarvio Luonnos 8.5.2009 Erkki Vähätörmä Itä-Uudenmaan liitto Palvelulinjan reititys Reititys on rakennettu siten, että linjalla on perusreitti,

Lisätiedot

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

Kyytineuvo puh. 015 194 6000

Kyytineuvo puh. 015 194 6000 MIKKELIN KAUPUNGIN MATKOJENYHDISTELYKESKUS KYYTINEUVO KULJETUSPALVELUOHJE VAMMAISPALVELULAIN TAI SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJÄLLE Kyytineuvo puh. 015 194 6000 2 Hyvä kuljetuspalveluasiakas!

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma 26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT 1.1.2015 ALKAEN JA KULJETUSPALVELUKOKEILU ASI- OINTILIIKENTEENÄ JOUTSAN TAA- JAMA-ALUEELLA Perusturvalautakunta 19.11.2014 Liite 104 Kuljetuspalvelujen tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Johanna Vilkuna

Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Johanna Vilkuna Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 27.10.2016 Johanna Vilkuna Sisältö Henkilöliikenteen toimintaympäristöstä Maakuntalakiluonnos

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET 1111 NOKIAN KAUPUNKI 1 Perusturvakeskus/Vammaispalvelut ASIAKASNUMERONNE ON: VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN KULJETUSPALVELUIDEN OHJEET Kuljetuspalvelumatkat Kuljetuspalvelumatkat myönnetään määräaikaisesti

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET 1.11.2011 lähtien ikaalislaisille vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käyttäville asiakkaille

KULJETUSPALVELUOHJEET 1.11.2011 lähtien ikaalislaisille vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käyttäville asiakkaille 1/5 Sosiaali- ja terveystoimi/ vammaispalvelut KULJETUSPALVELUOHJEET 1.11.2011 lähtien ikaalislaisille vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita käyttäville asiakkaille KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMINEN

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016 1 KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016 Perusopetuksen rehtorit ja koulusihteerit, päiväkodinjohtajat KOULUKULJETUSTEN HOITO LUKUVUONNA 2016-2017 Koulun rehtori ja päiväkodinjohtaja

Lisätiedot

Ohjeet vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjälle

Ohjeet vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjälle Kuopion kaupunki 1(6) Ohjeet vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjälle Matkojen tilaus Kuljetuspalvelua varten Kuopiossa on käytössä matkakortti. Säilyttäkää kuljetuspäätöksen

Lisätiedot

LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA

LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 3 LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA Posti- ja käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Faksi www.kuopio.fi

Lisätiedot

Tämän tarjouskilpailun kohteet ovat seuraavat. Kunkin kohteen tarkka kuvaus on luvussa 5.

Tämän tarjouskilpailun kohteet ovat seuraavat. Kunkin kohteen tarkka kuvaus on luvussa 5. 1 1 LIIKENNÖINTIKOHTEIDEN YLEISKUVAUS Tämän tarjouskilpailun kohteet ovat seuraavat. Kunkin kohteen tarkka kuvaus on luvussa 5. Kohde Kohde 1 Kohde 2 Kohde 3 Kohde 4 Kohde 5 Kohde 6 Kohde 7 Kohde 8 Kohde

Lisätiedot

Ohjeistukset tuttutaksi ja invataksitilauksiin sekä selvennykset taksankäyttöön!

Ohjeistukset tuttutaksi ja invataksitilauksiin sekä selvennykset taksankäyttöön! Ohjeistukset tuttutaksi ja invataksitilauksiin sekä selvennykset taksankäyttöön! Tampereen Aluetaksissa pidettiin 21.9.2009 palaveri, johon osallistui tamperelaisia invataksiyrittäjiä, taksitarkastajat,

Lisätiedot

Tarjouskilpailu on avoin kaikille, joilla on oikeus ostoliikenteen harjoittamiseen.

Tarjouskilpailu on avoin kaikille, joilla on oikeus ostoliikenteen harjoittamiseen. TARJOUSPYYNTÖ: LAIHIAN KUNNAN KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikenteen tarjouspyyntö koululaiskuljetukset Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn ostoliikenteen hoitamisesta alla mainittujen asiakirjojen

Lisätiedot

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sairaanhoitokorvausten muutokset matkakorvaukset hammashoidon korvaukset 15.1.2015 Anne Giss pääsuunnittelija Kelan terveysosasto Matkakorvaustilastot Matkakorvaukset

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Parikkalan kunnan koulutoimen ostoliikenteen tarjouspyyntö kevätlukukaudelle 2016 ja lukuvuodelle 2016-2017 sekä yksi optiovuosi

Parikkalan kunnan koulutoimen ostoliikenteen tarjouspyyntö kevätlukukaudelle 2016 ja lukuvuodelle 2016-2017 sekä yksi optiovuosi 1 Parikkalan kunta Sivistyslautakunta Parikkalan kunnan koulutoimen ostoliikenteen tarjouspyyntö kevätlukukaudelle 2016 ja lukuvuodelle 2016-2017 sekä yksi optiovuosi Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely. Juhani Rinne Kehittämispäällikkö

MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely. Juhani Rinne Kehittämispäällikkö MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely Juhani Rinne Kehittämispäällikkö 21.1.2015 Suorakorvausmenettelyn käytännön toteutusmalli matkojen yhdistelyssä Menettely koskee Kelan korvaamia

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, valtuusto Otteet Otteen liitteet

Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, valtuusto Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2016 1 (7) 352 Helsingin kaupungin kiireettömien potilaskuljetusten siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle HEL 2016-011806

Lisätiedot

T A R J O U S. Viitaten ostoliikenteen hoitamista koskevaan 11.4.2013 päivättyyn tarjouspyyntöönne teen alla olevan tarjouksen.

T A R J O U S. Viitaten ostoliikenteen hoitamista koskevaan 11.4.2013 päivättyyn tarjouspyyntöönne teen alla olevan tarjouksen. LIITE 2 (Tarjous tulee tehdä tällä asiakirjalla.) T A R J O U S Viitaten ostoliikenteen hoitamista koskevaan 11.4.2013 päivättyyn tarjouspyyntöönne teen alla olevan tarjouksen. 1. Tarjoaja Nimi: Osoite:

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

PALVELULIIKENTEEN VAIKUTTAVUUS-, LAATU- JA KÄYTTÄJÄTUTKIMUS Kysymykset kuntaedustajien puhelinhaastattelua varten

PALVELULIIKENTEEN VAIKUTTAVUUS-, LAATU- JA KÄYTTÄJÄTUTKIMUS Kysymykset kuntaedustajien puhelinhaastattelua varten LIITE 1 KYSELY KUNTIEN EDUSTAJILLE 1(4) PALVELULIIKENTEEN VAIKUTTAVUUS-, LAATU- JA KÄYTTÄJÄTUTKIMUS Kysymykset kuntaedustajien puhelinhaastattelua varten Kuntanne on mukana LVM:n YHKE (Yhteiskunnallisten

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 Sivistyslautakunta 52 22.05.2012 LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen

Joukkoliikenteen perustietojärjestelmän toteuttaminen. Joukkoliikennehallinnon organisointi ja henkilöresurssien järjestäminen Henkilöliikenteen kehitystoimenpiteet Kouvolassa 2009-2013 Kaupunginhallituksen joulukuussa 2009 hyväksymään joukkoliikenteen kehittämisohjelmaan kirjattiin henkilöliikenteen kehitystoimenpiteitä. Toimenpiteet

Lisätiedot

Oppilaskuljetukset ja Saarikan henkilökuljetukset Saarijärven kaupungin alueella

Oppilaskuljetukset ja Saarikan henkilökuljetukset Saarijärven kaupungin alueella Oppilaskuljetukset ja Saarikan henkilökuljetukset Saarijärven kaupungin alueella LIITE 1 LIIKENNÖINTIKOHTEIDEN KUVAUS JA KALUSTO Hankinnan kohteet ja niiden alustavat sisällöt on kuvattu tässä liitteessä.

Lisätiedot

Tarjouspyyntö asiointiliikenteen henkilökuljetusten järjestämisestä

Tarjouspyyntö asiointiliikenteen henkilökuljetusten järjestämisestä 1 Tarjouspyyntö asiointiliikenteen henkilökuljetusten järjestämisestä 1. Hankintayksikkö Rautjärven kunta Kunnanhallitus 56800 Simpele Yhteyshenkilö ja lisätietoja talouspäällikkö Paula Hinkkanen puh.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE

KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE KULJETUSPALVELUOHJEET VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN KÄYTTÄJILLE Hyvä kuljetuspalvelun asiakas! Tässä on avuksenne kuljetuspalvelujen käyttöohje. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN KOHDEKUVAUKSET 1 (6) KOULULAISKULJETUKSET Liite 2

NOKIAN KAUPUNGIN KOHDEKUVAUKSET 1 (6) KOULULAISKULJETUKSET Liite 2 NOKIAN KAUPUNGIN KOHDEKUVAUKSET 1 (6) KILPAILUTETTAVAT KOHTEET 1. Nokian keskusta, koulukuljetukset tuntitaksalla 2. Nokian keskusta, koulukuljetukset taksitaksalla 3. Pinsiö Kohteet on kuvattu tarkemmin

Lisätiedot

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6)

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) KULJETUSPALVELUT OSTOLIIKENTEEN EHDOT Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 1 / 1 4410/2016 02.05.00 128 Kotihoidon palvelusetelien nimistä ja arvoista päättäminen sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin käyttöönotto Valmistelijat / lisätiedot: Raija

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa 1.5.2016 alkaen 1 2 Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa

Lisätiedot

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12. Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.2013 Kysymys 1: Maaseutuliikenne kilpailutetaan kannusteurakkana. Erityisesti

Lisätiedot

RUSKON KUNNAN TURUN KOULUSOPIMUSTEN MUKAISET KOULUKULJETUKSET LUKUVUOSINA 2016-2018

RUSKON KUNNAN TURUN KOULUSOPIMUSTEN MUKAISET KOULUKULJETUKSET LUKUVUOSINA 2016-2018 RUSKON KUNTA TARJOUSPYYNTÖ Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 25.1.2016 RUSKON KUNNAN TURUN KOULUSOPIMUSTEN MUKAISET KOULUKULJETUKSET LUKUVUOSINA 2016-2018 Ostaja Kohde Ruskon kunta / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 44 Asianro 3719/08.01.00/2012 Kuopion ja Siilinjärven maaseutuliikenteen lippujen hinnoittelu 1 Hinnoittelun periaatteet Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta RAJAVARTIOLAITOS Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta Vuodet 2010-2013 Wegelius Mika 21.3.2014 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kuukausittainen tarkastelu... 3 3. Tarkastelu viikonpäivittäin...

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö 29185 Päiväys 27.05.2015

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö 29185 Päiväys 27.05.2015 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Nurmeksen kaupunki Asia ja sen selvitys 29185 Nurmeksen kaupungin koulukuljetukset Hankinnan kohde: kilpailutti Nurmeksen kaupungin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne

Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla. Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.5.2012. Esityksen rakenne Joukkoliikenteen kehittäminen maaseudulla Matleena Kujala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Esityksen rakenne 1. Joukkoliikenne kestävän yhteiskunnan mahdollistajana 2. Rural Transport Solutions parantamassa

Lisätiedot

Henkilökuljetusten rahoituksen ja toimintatapojen uudistaminen

Henkilökuljetusten rahoituksen ja toimintatapojen uudistaminen Henkilökuljetusten rahoituksen ja toimintatapojen uudistaminen Valtakunnallinen kutsujoukkoliikenne- ja matkojenyhdistelykeskusten tilannekartoitus Liikenne- ja viestintäministeriö Jaakko Rintamäki, Sito

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Liikenne- ja viestintäministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Särkijärvi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

Taksien suorakorvaus etenee ympäri Suomea

Taksien suorakorvaus etenee ympäri Suomea Taksien suorakorvaus etenee ympäri Suomea Elise Kivimäki etuusjohtaja Kelan korvaamat taksimatkat v. 2010 Vajaa 3 miljoonaa taksimatkaa, joiden kustannukset olivat 155 mil. Matkojen lukumäärä kasvaa vuosittain

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16)

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Rautjärven kunta 1 TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Pyydämme tarjoustanne Rautjärven kunnan harjaantumisopetuksen koulukuljetuksesta

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Vanhoissa kunnissa kuljetusperiaatteissa on esimerkiksi seuraavia erovaisuuksia ollut:

Vanhoissa kunnissa kuljetusperiaatteissa on esimerkiksi seuraavia erovaisuuksia ollut: TAUSTAA OPPILASKULJETUKSEN PERUSTEILLE Vanhoissa kunnissa kuljetusperiaatteissa on esimerkiksi seuraavia erovaisuuksia ollut: Jyväskylän kaupungin alueella 0-2-luokan oppilaat saivat kunnan koulukuljetuksen,

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016

Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016 Lapin ELY-keskus Viite:.Lapely/265/2016 Kemijärven kaupungin lausunto Itä-Lapin alueella päättyvistä ostoliikenteistä vuonna 2016 Kemijärven kaupunginhallitus korostaa sitä, että valtionrahoitusta ei saa

Lisätiedot

Poimintoja hallitusohjelmasta

Poimintoja hallitusohjelmasta Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja

Lisätiedot

Kunnanhallitus 467 20.08.2007 Kunnanhallitus 644 10.12.2007 Kunnanhallitus 32 07.01.2008 PUHELINLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN 464/01/013/2007 KHALL 467

Kunnanhallitus 467 20.08.2007 Kunnanhallitus 644 10.12.2007 Kunnanhallitus 32 07.01.2008 PUHELINLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN 464/01/013/2007 KHALL 467 Kunnanhallitus 467 20.08.2007 Kunnanhallitus 644 10.12.2007 Kunnanhallitus 32 07.01.2008 PUHELINLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN 464/01/013/2007 KHALL 467 Seutukunnan kunnille sekä kuntayhtymille on tullut

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1 LISÄKIRJE N:O 1 13.4.2016 Dnro 378/2016 Tarjouspyyntö 24.3.2016 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1 Rovaniemen kaupunki tekee viitteessä

Lisätiedot

MAASeutu-pilotti Forssan seudulla - Liikkuminen palveluna hajaasutusalueella. Välituloksia

MAASeutu-pilotti Forssan seudulla - Liikkuminen palveluna hajaasutusalueella. Välituloksia MAASeutu-pilotti Forssan seudulla - Liikkuminen palveluna hajaasutusalueella Välituloksia 28.9.2016 Tausta Mitä pilotissa tavoiteltiin: Parhaiden käytäntöjen löytäminen ja levittäminen haja-asutusalueen

Lisätiedot

Merikarvian kunta. Reittikuvaukset korjattu versio 18.4.2016

Merikarvian kunta. Reittikuvaukset korjattu versio 18.4.2016 Merikarvian kunta Reittikuvaukset korjattu versio 18.4.2016 Merikarvian kunnan koulu ja asiointiliikennekuljetuksien kilpailutuksen reittikuvaukset reiteittäin/osatarjouskohdittain lukuvuodeksi 2016 2017

Lisätiedot

KOULUUN JA SAIRAALAAN MYÖS S HUOMENNA

KOULUUN JA SAIRAALAAN MYÖS S HUOMENNA KOULUUN JA SAIRAALAAN MYÖS S HUOMENNA 1. Julkisen liikenteen rahoituksen kokonaistarkastelu 2. Kelan ja kuntien kuljetusten järjestj rjestäminen osana kokonaisuutta 3. Taksi- ja bussiyrittäjien kilpailutekijöiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) SOPIMUS VIRKA-AJAN ULKOPUOLISEN SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ POHJOIS-SAVON ALUEELLA Sopijapuolet Kuopion kaupunki ja Lapinlahden kunta Pohjois-Savon

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluiden järjestäminen Kempeleen kunnassa

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluiden järjestäminen Kempeleen kunnassa Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluiden järjestäminen Kempeleen kunnassa APIP.-selvitystyöryhmä/2014 APIP-TOIMINNAN SELVITYS/TYÖRYHMÄ Anu Veteläinen, apulaisrehtori Kirkonkylän yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

KURIKAN KAUPUNGIN JURVAN ALUEEN PALVELULIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN EHDOT

KURIKAN KAUPUNGIN JURVAN ALUEEN PALVELULIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN EHDOT Liite 1 KURIKAN KAUPUNGIN JURVAN ALUEEN PALVELULIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN EHDOT 1. Liikenneluvan voimassaolo Tarjoajalla tulee olla tarjousta jättäessään henkilöliikenteen harjoittamiseen oikeuttava liikennelupa.

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot