3/15/2010 MATKOJENYHDISTELY MYK:N JA MPK:N JÄLKEEN RAMBOLL FINLAND OY VIISI TOIMIALAA

Transkriptio

1 MATKOJENYHDISTELY MYK:N JA MPK:N JÄLKEEN HENKILÖLIIKENNESEMINAARI TAMPERE-TALO JOUNI MUTANEN, RAMBOLL FINLAND OY RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2008 yli 1100 työntekijää 21 aluetoimistossa Liikevaihto 87,3 M (2008) (+25%) VIISI TOIMIALAA Infra ja liikenne Vesi ja ympäristö Rakennukset Teollisuus ja Energia Johdon konsultointi Image size: 5,43 cm x 10,79 cm Image size: 5,43 cm x Image size: 5,43 cm x Image 5,11 cm size: 5,43 cm x 10,79 5,11 cm Image size: 5,43 cm x 10,79 cm Image size: 5,43 cm x Image size: 5,43 cm x Image 5,11 cm size: 5,43 cm x 10,79 5,11 cm 1

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Palanen historiaa Yhdistely nyt Kunnalliset MPK:t Muu kutsujoukkoliikenne Käynnissä olevia hankkeita & selvityksiä Etelä-Pohjanmaan kyytitakuupilotti Lappeenrannan asiointiliikenne Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvaushanke Miten matkojenyhdistely voi toimia erilaisilla alueilla 4 MVK MYK MPK V SAMPO-projekti, SAMPLUS Palveluliikenteet yli 125 kunnassa Matkojenyhdistelykeskukset: Espoo, Helsinki, Joensuu, Pietarsaari, Keski-Uusimaa, Pohjois-Savo, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere Matkapalvelukeskukset: Pirkanmaa, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala Kainuun maakuntahallinnon kuljetuspalvelukeskus Päijät-Hämeen pilotti 5 MUUTOKSIA Valtakunnallisen mallin mukainen MPK-hanke lopetettu, jatkokehitys kuntien vastuulla Tampereen seutu jatkaa omana toimintana Etelä-Savon MPK lakkautettiin Pohjois-Karjalan kuntamatkat liitetty Pohjois-Savon MYK:een Espoo luopunut yhdistelystä tilaukset keskitetty Lähitaksiin. Oulun keskukseen mukaan tulossa Kiiminki (mahd. myös Liminka, Oulunsalo) Kela lopettanut Etelä-Pohjanmaan yhdistelytoimipisteen sairaalassa, Seili-liikenteen yhdistely Seinäjoen Keskustaksilla Lapin MPK:ssa Kemi/Tornion määräaikainen sopimus päättyi 12/2009 SAMPO loppunut Nurmijärvellä, Keravalla ja Järvenpäässä, Tuusulassa pienimuotoista liikennettä 6 2

3 VOIMISSAAN Stadin Kyyti VPL/SHL-matkojen yhdistelyä, Palmia operaattorina, Liikenne kilpailutettu > 50 %, alueena Helsinki Pirkanmaan Kuljetustenohjauskeskus VPL/SHL-matkojen yhdistelyä, Tampereen Logistiikka operaattorina, liikenne pääasiassa takseilla, alueena (Tampere + ymp.kunnat ja Ikaalinen) Pohjois-Savon MYK, Oulun MYK, Lapin MPK Kaikissa voimakkaasti kaikille avoimen palveluliikenteen ohjaus mukana, myös VPL/SHL-matkat, Kelan korvaamat sairaalamatkat, Oulussa mukana kaupungin omaa kalustoa Kainuun maakuntahallinnon kuljetuspalvelukeskus Erityispiirteenä virkamatkojen/leasing-autojen hallinta 7 KOKEMUKSIA Matkojen yhdistely keskittynyt VPL/SHL-matkoihin sekä Kelan korvaamin matkoihin (pl. SAMPO) Yhdistelytoiminta ja tekniikka olleet keskeisellä sijalla On yritetty yhdistää eri maksajatahojen kuljetuksia. Yhteisten liikennepalveluiden toteuttaminen on ollut käytännössä vaikeaa (esim. lyhyet VPL-matkat pitkät Kelan korvaamat matkat). Matkaketjut eivät ole onnistuneet Lappia lukuun ottamatta Kaikille avoimia kutsuohjattuja joukkoliikenteitä on onnistuttu luomaan parhaiten kuntavetoisissa keskuksissa (Rovaniemi, Pohjois-Savo, Oulu) Tiedetään mikä toimii ja mikä ei. Onnistuneet kokeilut jatkavat uusissa muodoissa (Esim. Tampereen MYK Pirkanmaan MPK Kuljetustenohjauskeskus) 8 LVM, TTS (1/3) Näkökulma liikennejärjestelmään yksittäisen kulkumuodon sijasta Joukkoliikenteen palveluja tulee parantaa niin, että kulkutavat muuttuvat kestävämpään suuntaan ja liikennevirtoja voidaan ohjata älyliikenteen ratkaisuilla Väestön ikääntyminen ja elämäntapojen muutokset edellyttävät nykyistä enemmän erityislaatua ja -palvelua myös liikkumisessa. Liikenneympäristö, -tuotteet ja -palvelut tulee suunnitella helppokäyttöisiksi ja esteettömiksi. 9 3

4 LVM, TTS (2/3) Toimenpiteitä kaupunkiseuduilla seudullisen liikennejärjestelmäsuunnittelun kehittäminen (liikennesuunnittelu + maankäytön suunnittelu) Kaupunkiseuduille laaditaan pitkäjänteiset joukkoliikenteen kehittämisohjelmat. Joukkoliikenteen palvelutasolle ja käytölle tavoitteet. Kehittämisohjelmista laaditaan seutukohtaiset aiesopimukset. Pienillä ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla valtion joukkoliikenteen rahoitus kohdistetaan peruspalvelutason turvaamiseen. Suurilla kaupunkiseuduilla valtion joukkoliikenteen rahoitus ohjataan palvelutasoa nostaviin hankkeisiin. Joukkoliikenteen palveluja tulee parantaa niin, että kulkutavat muuttuvat kestävämpään suuntaan ja liikennevirtoja voidaan ohjata älyliikenteen ratkaisuilla 10 LVM, TTS (3/3) Toimenpiteitä maaseudulla Busseilla ja takseilla hoidettavaa alueellista runkoliikennettä turvataan. Vähenevää reittiliikennettä täydennetään kutsujoukkoliikenteellä. Liikenteen hankinnoissa priorisoidaan peruspalvelutason mukainen liikenne (työ-, opiskelu- ja asiointimatkat sekä liityntämatkat valtakunnalliseen julkisen liikenteen verkkoon). Haja-asutusalueilla toteutetaan kyytitakuu eli taataan hajaasutusalueen asukkaille julkisen liikenteen yhteydet, joilla on mahdollista tehdä vähintään kaksi kertaa viikossa asiointimatka kuntakeskukseen tai muuhun taajamaan. Kyytitakuu järjestetään ensisijaisesti kutsujoukkoliikenteenä ja palveluliikenteenä, joiden avulla palvelut voidaan järjestää mahdollisimman joustavasti ja taloudellisesti. 11 SUUNNITTELUN POHJA Rahoitus ja hallinto Lainsäädäntö Tekniset edellytykset Liikenteelliset tarpeet 12 4

5 ASKELEET ALUEELLA Kuka maksaa? Kenelle tarjotaan? Mitä liikennettä hoidetaan kutsuohjauksella? Miten hallinnoidaan? Tarvitaanko tekniikkaa matkojen ohjaukseen? Miten myydään käyttäjille? Pilotoinnin suunnittelu 13 LIIKENTEEN SUUNNITTELU POHJANA HANKINNALLE 14 MITEN YHDISTELY HOIDETAAN? Jos perustetaan yhdistelykeskus, on oltava riittävä määrä matkoja. Yhdistelyn tuottamisen hinta > 2 euroa/matka Alueelliset palvelut mahdollisia myös yritysvetoisesti, tilausten vastaanotto on osa kokonaispalvelua 15 5

6 KUTSUJOUKKOLIIKENTEEN TOTEUTUSMALLEJA Perinteinen PALI Ei juurikaan joustoa asiakkaiden palvelemiseksi Asiakkaat sovittavat kulkemistarpeensa reittiin ja aikatauluun 16 KUTSUJOUKKOLIIKENTEEN TOTEUTUSMALLEJA Liityntäliikenne Kerätään alueen asiakkaat ovelta ja nopea kuljetus perille esim. rautatieasemalle 17 KUTSUJOUKKOLIIKENTEEN TOTEUTUSMALLEJA Peräkkäiset alueet Alueet ajetaan loogisessa järjestyksessä Alueiden sisällä voi olla pysäkkejä Myös ovelta ovelle matkoja 18 6

7 KUTSUJOUKKOLIIKENTEEN TOTEUTUSMALLEJA Alueella pysäkiltä pysäkille Ei reittejä, matkat pysäkiltä pysäkille Reitti muodostuu tilausten perusteella Rajattu tietyn alueen sisälle 19 KUTSUJOUKKOLIIKENTEEN TOTEUTUSMALLEJA Kutsurunkoliikenne Perusreitti kymmeniä kilometrejä Syöttökuljetuksia kutsurunkoliikenteeseen Keräilyä taajamissa tilausten perusteella 20 KUTSUJOUKKOLIIKENTEEN TOTEUTUSMALLEJA Linz AST AST-pysäkiltä omaan osoitteeseen Korvaa linjaliikenteen klo Liikenteestä vastaavat taksit, Lähtöpaikka 1: Liikuntahallin pysäkki: 1. matkustaja reitit ajetaan taksitaksalla Omat vyöhyketaksat, n. 2 x kertalipun hinta V matkoja /vuosi, Lähtöpaikka 2: Vaihtopysäkki: 2. ja 3. matkustaja tilaajan kustannus 4,80 /matka (1,0 /km) Määräpaikka 1: 1. matkustaja kyydistä Määräpaikka 2: 2. Ja 3. matkustaja kyydistä 21 7

8 MATKOJENYHDISTELY TEHOKKAAKSI Jos asiakkaiden tilauskäyttäytymistä ei ohjata, vaan matkat tilataan lähtöhetken kynnyksellä vapaasti alueen sisällä, on matkojen yhdistelyn mahdollisuudet lyhyillä matkoilla huonot Paras ratkaisu sekä asiakkaille että yhdistelyn tehokkuuden kannalta on malli, jossa asiakas voi suunnitella matkansa sovittaen sen olemassa olevaan perustarjontaan, joka kuitenkin joustaa asiakkaan tarpeiden mukaan (ovelta ovelle tarvittaessa) 22 Etelä-Pohjanmaan kyytitakuupilotti Kyytitakuupilotin suunnittelutyön eteneminen Suunnittelualue Alavuden seutu ja Järvi-Pohjanmaa Yhteensä 7 kuntaa Noin asukasta Seinäjoen ja Jyväskylän välissä 8

9 Miten tutkittiin Nykytilanne Asiointia palvelevaksi on katsottu arkiliikenteet, klo 9-16 välillä Linja-autojen tarjonnasta on kuvattu ne liikenteet, jotka on löydettävissä Matkahuollon aikatauluhausta Lisäksi kuvattiin kaikki kuntien järjestämät asiointi- ja palveluliikenteet Mitä puutteita havaittiin Ähtärissä kyytitakuu toteutuu jo nykytilanteessa Töysässä ei ole kuntaa halkovan valtatien 18 ulkopuolella lainkaan asiointiin soveltuvaa joukkoliikennettä Alajärvellä asiointiliikenteet ovat kuntaliitoksen myötä hyvin eritasoiset kunnan eri osissa. Alavudella, Kuortaneella, Soinissa ja Vimpelissä on kattava asiointi-/palveluliikenneverkosto, mutta tarjontaa on vain yhtenä päivänä viikossa/alue. Kuntien kotisivuilta löytyi erittäin heikosti tietoa asiointi- /palveluliikenteistä! Esitys puutteiden täydentämiseksi, Töysä 0 2,5 5 km 9:00-9:15 9:15-9:30 9:30-9:45 9:45-10:00 10:00-10:15 10:15-10:30 10:30-10:45 10:45-11:00 11:00-11:15 11:15-11:30 11:30-11:45 11:45-12:00 12:00-12:15 12:15-12:30 12:30-12:45 12:45-13:00 13:00-13:15 13:15-13:30 13:30-13:45 13:45-14:00 ma/to Tuuri/Kk-Suutala- Ritola-Tohni- Housunkylä- Tuuri/Kk Tuuri/Kk-Hakojärvi- Lieskylä-Holkonkylä- Salonkylä-Tuuri/Kk Tuuri/Kk-Suutala- Ritola-Tohni- Housunkylä- Tuuri/Kk Tuuri/Kk-Hakojärvi- Lieskylä-Holkonkylä- Salonkylä-Tuuri/Kk ti/pe Tuuri/Kk- M utkankylä- Niemenkylä- Tuuri/Kk Tuuri/Kk- M utkankylä- Niemenkylä- Tuuri/Kk 9

10 Esitys puutteiden täydentämiseksi, Soini päivä I päivä II km 9:00-9:15 9:15-9:30 13:30-13:45 13:45-14:00 14:00-14:15 14:15-14:30 9:30-9:45 Soini-Keisala- Soini- 9:45-10:00 Alajärvi Kukonkylä- Lehtimäki kk, 10:00-10:15 Keskikylä- Rantakangas- 10:15-10:30 Alajärvi 10:30-10:45 10:45-11:00 11:00-11:15 11:15-11:30 11:30-11:45 11:45-12:00 12:00-12:15 12:15-12:30 12:30-12:45 12:45-13:00 13:00-13:15 Alajärvi- 13:15-13:30 Keisala-Soini Alajärvi- Rantakangas- Keskikylä- Lehtimäki kk- Kukonkylä- Soini 14:30-14:45 14:45-15:00 Kustannusarvio Kaikkien suunniteltujen liikenteiden hinnaksi arvioitiin yhteensä euroa/vuosi. Eli keskimäärin 1,87 /suunnittelualueen asukas. Suurin kustannus kohdistuu Töysään 9,3 /asukas, Käytännön toteutukseen eteneminen Suunnitellut liikenteet kustannusarvioineen esiteltiin kunnille Kuntarajat ylittäviin liikenteisiin on pohdinnan jälkeen suhtauduttu varovasti, vaikka ne kiinnostivat eniten työn aikana. Rahoituskysymykset auki, kuinka ELY voi osallistua hankkeisiin Etenemisiä: Alajärven palia laajennetaan alkaen, palvelua Soiniin Töysä edennyt hankintavaiheeseen (1.5. mennessä tarjoukset), luodaan uuttaa liikennepalvelua 10

11 Lappeenrannan asiointiliikenne TYÖ- JA OPISKELUMATKAVIRRAT Bussilla tapahtuvat matkavirrat Henkilöautolla tapahtuvat matkavirrat 32 LAPPEENRANTA, ASIOINTILIIKENNE Työssä selvitetään hajaasutusalueen asiointiliikenteen järkevä hoitotapa jatkossa Haja-asutusalueen JL maksaa kaupungille enemmän kuin paikallisliikenne Kaupunkipali: 5 eur/matka Maaseutupali 23 eur/matka 33 11

12 Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa KELAN TAKSIMATKAT V Taksimatkoja 2,7 milj. kpl Kustannukset 138 milj. euroa 9000 autoilijalla on valtakirjasopimus Kelan kanssa 35 TARVE SÄHKÖISEN SUORAKORVAUSMENETTELYN KEHITTÄMISEEN Sähköinen asiointi on Kelan palvelustrategian mukainen kehityssuunta. Muissa korvauksissa on jo menestyksekkäästi toteutettu sähköinen suorakorvaus (esim. lääkäripalkkiot). Nykyinen valtakirjamenettely perustuu useisiin paperitositteisiin ja manuaaliseen korvauskäsittelyyn työläs ja hankala kaikille osapuolille. Kelalla on yli 9000 hallinnoitavaa sopimusta kuljetuksista Taksiliikennelain vaatimusten myötä otetaan käyttöön uutta maksuliikennetekniikkaa. Haja-asutusalueen liikenteen hoitaminen edellyttää kehittynyttä tilausvälitystekniikkaa. Nämä mahdollistavat myös suorakorvauksen toteutuksen

13 HALLINTO Kela ja Suomen Taksiliitto ry ovat allekirjoittaneet kehittämissopimuksen taksimatkojen sähköisestä tiedonsiirrosta Projektin johtoryhmään kuuluu edustus Kelasta ja Taksiliitosta, käytännön kysymyksiä suunnitellaan alatyöryhmissä Projektin vetovastuu on Kelalla ja Taksiliitolla. Kelassa projektin koordinoinnista vastaa pääsuunnittelija Anne Giss, Taksiliitossa osastopäällikkö Juha Pentikäinen. Osapuolten yhteisenä projektipäällikkönä on Ramboll Finland Oy:n konsultti Jouni Mutanen Asiantuntijoina käytetään kaikkia Suomessa toimivia taksialan ohjelmisto- ja laitetoimittajia 37 TAVOITTEET Saada valmius taksimatkojen sähköiseen tiedonsiirtoon vuoteen 2011 mennessä Luoda valtakunnallisesti yhteneväinen toimintatapa, jolla mahdollistetaan taksien suorakorvausmenettelyyn siirtyminen kaikkien toimintamalliin sitoutuvien taksien osalta. Saada taksimatkan tilaus- ja maksutiedot luotettavasti Kelalle hyödyntämällä olemassa olevia tilausjärjestelmiä sekä maksuvälinetekniikkaa. Vähentää Kelan hallinnoimien sopimusten määrää nykyisestä noin 9000 autoilijakohtaisesta sopimuksesta korvaamalla ne taksiyhtiöiden kanssa tehtävillä suorakorvaussopimuksilla. Luoda toimintamalli, joka mahdollistaa matkojenyhdistelyn tarkoituksenmukaisella tavalla. 38 TEHTÄVÄT Selvittää sähköisen suorakorvausmenettelyn edellytykset Kelan korvaamilla taksimatkoilla Suunnitella suorakorvausmenettelyn toimintamallin periaatteet Valmistella suorakorvausmenettelyä koskevat sopimukset Suunnitella toimintamalli, jolla erityisesti pitkiä sairaalamatkoja yhdistelemällä saadaan hillittyä kuljetuskustannusten kasvua. Yhdistelyn mahdollisuus syntyy, kun suorakorvaustietojen saamiseksi taksitilaukset keskitetään yhteen tilausvälityskeskukseen sairaanhoitopiirin alueella. Suunnitella ja toteuttaa kokeilu pilottialueella Varmistaa edellytykset menettelyn laajentamiseksi koko maahan Toteuttaa järjestelmä siten, että kaikki taksiliikenneluvalla toimivat yrittäjät voivat liittyä suorakorvausmenettelyyn Suunnitella suorakorvausmenettelyn käyttöönotto, tiedotus, ohjeistus ja koulutus eri osapuolille sekä huolehtia muista menettelyn käyttöönoton kannalta välttämättömistä tehtävistä 39 13

14 KÄYTÄNNÖN TOTEUTUSMALLI Järjestely koskee vain Kelan korvaamia taksimatkoja. toimintamalli ei aiheuta muutoksia sairausvakuutuslain mukaisiin matkakorvausten myöntämisperiaatteisiin Tilaukset keskitetään yhteen tilausvälityskeskukseen sairaanhoitopiirin alueella saadaan riittävät ja luotettavat tiedot korvauskäsittelyä varten mahdollistetaan myös taksimatkojen yhdistely Tilausvälityskeskukset välittävät Kelan korvaamia matkoja kaikille toimintamalliin sitoutuneille taksiliikenneluvallisille toimijoille sitoutuminen tulee olla pitkäjänteistä, laadukasta ja luotettavaa Taksimatkojen suorakorvaus toteutetaan niillä matkoilla, jotka tilataan keskuksesta. Asiakkailla on edelleen mahdollisuus maksaa koko matka itse ja hakea korvausta Kelalta. 40 SOPIMUKSET Kela & Suomen Taksiliitto Kela & Suomen Taksiliitto Kehittämissopimus Runkosopimus Kela & Taksiyhtiö Suorakorvaussopimus Keski-Suomi Suorakorvaussopimus Pohjois-Savo Yht. 20 kpl Suorakorvaussopimuksia Kela & Tekninen liite Taksiyhtiö - Palveluntuottajat nimetään Tietosuojaselvitys Tekninen liite Tietoturvaselvitys Muut liitteet: yhteyshenkilöt, kuvaus varajärjestelmästä, rajapintakuvaukset Taksiyhtiö & Autoilijat Autoilijasopimukset Autoilijasopimukset Autoilijasopimukset 41 TEKNINEN TOTEUTUS 42 14

15 KESKI-SUOMEN PILOTTI Suorakorvaus pilotoidaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Mukana kaikki Kelan korvaamat taksimatkat. Suorakorvaustoiminnan käytännön järjestämisestä ja tilausvälityskeskuksen palvelusta vastaa Keski-Suomen Taksi Oy, joka on alueen taksien yhteisesti perustama yhtiö Alueella on noin 500 taksia. Kaikki taksiluvalla toimivat taksit voivat liittyä suorakorvaukseen. Liittyminen ei edellytä osakkuutta yhtiöissä. Autoilija tekee sopimuksen kuljetuksista Keski-Suomen Taksi Oy:n kanssa. Kelassa sähköisten matkakorvausten käsittely on keskitetty Jyväskylän toimistoon ( alkaen). Tietoliikenteen ja tietojen siirron testaukset on aloitettu 01/2010. Helmikuussa aloitetaan testi pilottiryhmällä (noin 30 autoa). Asiakkaiden tilausten vastaanotto aloitetaan koko sairaanhoitopiirin osalta. Kyseessä ei ole kokeilu, vaan suorakorvausmenettely jatkuu alueella pilottivaiheen jälkeen. 43 JOUKKOLIIKENNE ENSISIJAINEN KULKUMUOTO Tilausvälityskeskuksella helppokäyttöinen sovellus joukkoliikennetietoihin, vastuu kulkumuodon valinnasta asiakkaalla 44 LAAJENEMISSUUNNITELMA Laajeneminen tapahtuu vaiheittain ja alueittain V suurin osa Suomen takseista on välitysjärjestelmän tavoitettavissa Taksien tilausvälityskeskuksilla on valmius tarjota palvelujaan myös muihin kutsuohjattuihin liikennepalveluihin 45 15

16 MATKOJENYHDISTELY ISOISSA KAUPUNGEISSA Vahva joukkoliikenteen runkoverkko, jossa ei tarvetta kutsuohjaukselle yksi selkeä järjestelmä + Kalustoltaan (< 20 paikkaa) myös erityisryhmille soveltuva kiinteillä reiteillä toimiva joukkoliikenne. Ei kutsuohjausta. + Palveluliikenne, joka voi olla kutsuohjattua tai kiinteillä reiteillä. Jos VPL/SHL integroitu paleille, tarvitaan yhdistelykeskus. Alueelliset palit voidaan hoitaa autokohtaisilla tilausnumeroilla ilman keskusta Erityisryhmien kuljetukset (VPL/SHL, erityisoppilaat, päiväkeskus ym. ryhmämatkat) voivat olla yksistään peruste matkojen yhdistelylle, jos matkoja on riittävästi. Kestävämpi ratkaisu olisi kuitenkin integroida erityisryhmien kuljetukset kaikille avoimeen palveluliikenteeseen (vrt. malli Oulu). 46 MATKOJENYHDISTELY PIENISSÄ JA KESKISUURISSA KAUPUNGEISSA Joukkoliikenteen runkoverkolla hoidetaan arkipäivän kysyntä (koulu-, opiskelu-, työ- ja asiointimatkat) Illat ja viikonloput hiljaista, olisiko jollain alueella rohkeutta muuttaa hiljainen aika kutsuohjatuksi (vrt. malli Linz) Runkoliikenne mitoitettaisiin perinteiselle bussiliikenteelle kysynnän ja järkevän kalustokierron mukaisesti vilkkaimmalle ajalle Hiljainen aika hoidettaisiin kutsuohjattuna liikenteenä taksiverkostolla, jolloin kysyntä voi elää eri päivien kesken ja palvelu voidaan tuottaa kustannustehokkaasti, palvelun ajallista saatavuutta voidaan laajentaa nykyisestä Erityisryhmien kuljetukset eivät yksin riitä matkojen yhdistelykeskukselle. Toimiva ratkaisu on malli, jossa kaikille avoin pali on oleellinen osa yhdistelyjärjestelmää ja sen kautta hoidetaan myös mm. VPL/SHL-matkat (vrt. malli Pohjois-Savo) Samalla rahalla voidaan tuottaa uutta, kaikille avointa joukkoliikennepalvelua 47 MATKOJENYHDISTELY MAASEUTUKUNNISSA Joukkoliikenteen runkoverkolla hoidetaan arkipäivän kysyntä (koulumatkat, asiointimatkat kuntakeskusten välillä), muuta kysyntää hyvin vähän VPL/SHL-matkojen määrä pieni, koululaismatkojen suuri Yhdistelykeskuksille ei ole alueen sisällä riittävästi matkoja (mahdollista osana isompaa seutukokonaisuutta) Kokopäiväinen palveluliikenne voi toimia, jos auton päivään saadaan alkuun ja loppuun koululais- ja ryhmäkuljetuksia. Kyytitakuu-tyyppisten asiointiliikenteiden tarve vaihtelee, monille alueille riittää kerran viikossa yhteys kuntakeskukseen Kyytitakuu voidaan hoitaa joillain alueilla osana palveluliikenteen päivää useille alueille paras ratkaisu on asiointitaksi, joka lähtee liikkeelle vain tilauksesta eikä varalla olosta makseta 48 16

17 Kiitos! Lisätietoja jouni.mutanen[at]ramboll.fi p