Valtakunnallinen vammaisneuvosto toteaa mietinnöstä yleisesti seuraavaa:

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO LVM118:00/2003 Valtakunnallinen vammaisneuvosto PL VALTIONEUVOSTO Liikenne- ja viestintäministeriö PL VALTIONEUVOSTO Viite Asia Yhteiskunnan korvaamien matkojen järjestämisen hallinnointi ja rahoitus. Matkojenyhdistelytyöryhmän mietintö LAUSUNTO Yleistä Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän (Matkojenyhdistelytyöryhmä) tekemään ehdotuksen yhteiskunnan korvaamien matkojen järjestämisen organisoimisesta ja rahoittamisesta. Yhteiskunnan korvaamat kuljetuskustannukset ovat jatkuvassa kasvussa. Kokeilujen kautta on löydetty käytännön tapa toimia ja matkojen yhdistelyllä on saatu säästöjä kuljetuskustannuksissa sekä muita yhteiskuntataloudellisia hyötyjä. Järjestelmän tarkoitus on yhdistellä, ketjuttaa ja ohjata matkustajia erilaisiin kuljetusmuotoihin. Lähtökohtana on, että palvelut ovat kaikille avoimia. Ohjaava taso vastaa mallin suunnittelusta ja kehittämisestä ja luo näin edellytykset toiminnan järjestämiselle valtakunnallisella tasolla. Valtakunnallinen vammaisneuvosto toteaa mietinnöstä yleisesti seuraavaa: Postiosoite:, Puhelin: Sähköposti: Käyntiosoite: Suorapuhelin: Telekopio: X400:

2 Matkojen yhdistely nähdään mietinnössä vain logistisena kysymyksenä, vaikka vaikeavammaisten henkilöiden kohdalla liikkumisen mahdollisuudessa on kyse koko elämänhallinnasta. Mietinnön jättäneestä työryhmästä on puuttunut käyttäjien edustus, jonka vuoksi se kenties on niin logistiikka ja kustannussäästökeskeinen. Käyttäjätahot ovat myös lausuntopyyntölistalla aliedustettuina; vain Vanhustyön keskusliitolta ja Valtakunnalliselta vammaisneuvostolta on pyydetty lausuntoa. MYK:in koordinointi läänin tasolla on kannatettavaa, samoin kuin tavoite siitä, että koko maassa olisi yhtenäinen järjestelmä. Toisaalta laajat MYK-alueet voivat olla operatiivisella tasolla hankalasti hallittavia. Kuljetuksia valvovina viranomaisina lääninhallituksille tulisi turvata riittävät resurssit tuloksellisen toiminnan ja valvonnan tosiasialliseen toteuttamiseen. Mietintötekstissä kuitenkin todetaan useampaan otteeseen, ettei MYK:ien toiminnan käynnistäminen ja valvonta edellytä resurssilisäyksiä. Tämä herättää Valtakunnallisen vammaisneuvoston näkökulmasta huolestusta. Positiivista mietinnössä on se, että haja-asutusalueen joukkoliikenteen turvaamiseen panostetaan. Palveluiden kehittämisen tulee kuitenkin tapahtua aidosti palveluja parantamalla ilman, että tiettyjen ryhmien etuja heikennetään. Vammaiset henkilöt matkojen yhdistelypalvelun käyttäjinä Mietinnössä todetaan seuraavaa: Matkojen yhdistelytoiminnassa on tärkeä huomioida kuljetuspalvelua käyttävän asiakkaan tarpeet niin, että yhdistely tai ketjuttaminen ei oleellisesti heikennä palvelutasoa ja että kuljetukset ovat tasavertaisesti saatavilla ja tarpeen mukaisia. Tämä mietinnön tavoiteosassa oleva virke on erittäin tärkeä. Mietintö ei kuitenkaan anna selkeää kuvaa siitä, kuinka kyseiseen tavoitteeseen päästään esimerkiksi vaikeavammaisten ihmisten kuljetuspalveluiden kohdalla. Työryhmän mietinnössä on tuotu esille MYK kokeilujen positiivisia vaikutuksia ja palautetta. Vaikeavammaisten järjestöilleen antama palaute on ollut päinvastaisesti selkeästi kielteistä. Kielteisessä palautteessa on tullut ilmi, että erityistarpeiden huomioon ottaminen ei ole ollut riittävää kokeilupaikkakunnilla. Ongelmana ovat olleet esim. pitkät odotusajat ja aikataulujen pettäminen. Asiakas on joutunut odottamaan puettuna tai ulkona kylmässä. Monet vammaisryhmät ovat kokeneet palveluiden heikentyneen kokeilualueilla. Mielenkiintoista 2 (4)

3 onkin, mistä tämä eri tahojen saaman palautteen ristiriitaisuus johtuu? Onko kyse siitä, millaisin kysymyksin tyytyväisyyttä on asiakkailta tiedusteltu ja miten sitä on mitattu. Matkojen yhdistelemisestä saatu arvioitu säästö on laskettu kahden kokeilualueen perusteella. Säästöissä ei ole kuitenkaan huomioitu kustannuksia, jotka siirtyvät muille kustannuspaikoille esimerkiksi lisääntyvinä avustajakuluina. Tosiasia on kuitenkin se, että vaikeavammaiset tarvitsevat MYK kuljetuksissa entistä enemmän avustajia, koska kyseinen palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan heidän avustajatarpeeseensa mm. asiointitilanteissa. Vaikeavammaisten ihmisten osalta säästöt muodostuvat lähinnä siitä, että matkat jätetään ajamatta niiden kohtuuttoman hankaluuden vuoksi. Ennen kuin uuteen MYK käytäntöön suinpäin siirrytään, olisi syytä selvittää mihin nykyisten kokeilujen säästöt todellisuudessa vaikeavammaisten henkilöiden kohdalla perustuvat ja millaisia ovat ne ryhmät, jotka eivät ole kokeiluihin tyytyväisiä. (esim. näkövammaiset, kuurosokeat, kommunikaatio-ongelmista kärsivät, vaikeasti liikuntavammaiset runsaasti toisen ihmisen apua tarvitsevat henkilöt.) Kustannuskeskeisenä mietintönä raportissa ei laisinkaan pohdita henkilökohtaista palvelua ja vaikeavammaisille tärkeitä avustajapalveluita. Mietinnössä ei ole myöskään pohdittu kuljettajien tai MYK-operaattorien koulutusta. MYK keskuksille on mietintöä tulkiten suunniteltu tehtäviä, jotka ovat selkeästi sosiaalityöntekijän ammattitaitoa vaativia. Nähtäväksi jää, kuinka operaattorit työstänsä suoriutuvat. MYK -operatiivisen toiminnan ohjaukseksi on ehdotettu ensisijaisesti linjaliikennettä, kaikille avointa ostoliikennettä (palvelulinjat, kutsuohjattu), yhdistettyä erilliskuljetusta ja viimesijaisena yksittäiskuljetuksia, mikäli edellä mainitut järjestelmät eivät käy. Valtakunnallinen vammaisneuvosto toteaa, että tähän ketjuun tulee myös sisällyttää mahdollisuus käyttää erityistapauksissa vakituisesti saman kuljetusfirman palveluita. Tällä käytännöllä voidaan turvata asiakkaalle hänen tarvitsemansa oikeanlainen palvelu. Mietinnössä todetaan, että: Toiminnan pääpiirteet järjestetään yhdenmukaisella tavalla koko maassa, jolloin kansalaiset ovat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa asuinpaikasta riippumatta. 3 (4)

4 Ihmetystä kuitenkin herättää se, kuinka järjestelmä pystyy ottamaan huomioon esimerkiksi asiakkaiden asuin-alueiden erilaisuuden, elämän olosuhteet, iän ja yhteiskunnallisen osallistumisen tarpeen JNE? Huomattava on myös se, etteivät sosiaalihuoltolain ja sairasvakuutuslain mukaiset matkat tai, tavarakuljetukset ja vammaispalvelulain mukaiset matkat ole yhteismitallisia. Mietinnössä puhutaan tuoteryhmistä erottelematta matkojen funktiota. Esimerkiksi sairasvakuutuslain mukaisia matkoja ajetaan satunnaisemmin. Vaikeavammaisten henkilöiden elämässä kuljetuspalvelut ovat lähes ainoa tapa liikkua kodin ulkopuolella. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu on lakisääteistä toimintaa kunnille. Jos tämä toiminta siirretään työryhmän ehdotusten mukaisesti järjestettäväksi MYK:ien kautta, on järjestelmässä selkeytettävä vastuu kysymykset: Kuka vastaa kuljetusten laadusta (turvallisuudesta) ja aikataulujen pitävyydestä ym. Mietinnössä todetaan, että MYK-operaattorin tehtävänä on myös liikenteen ja matkustamisen osalta seurata toimintaa ja tarvittaessa raportoida havaitsemansa epäkohdat, kehityskohteet tai muut seikat MYK-johtoryhmälle. Ongelmaksi muodostunee kuitenkin operaattorin tietynlainen asianosaisuus mahdollisten ongelmien syntyyn ja raportointiin nähden. Siksi MYK järjestelmän toimivuutta arvioimaan tulisi nimetä ulkopuolinen riippumaton taho. Työryhmä esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö perustaa valtakunnallisen seurantaryhmän, johon kutsutaan edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kansaneläkelaitoksesta, Suomen Kuntaliitosta sekä yhdestä tai useammasta läänistä. Lääninhallitus muodostaa toiminnan perustamisvaiheessa läänin tasolla toimivan yhteistyöryhmän, jossa on edustus eri yhteistyötahoista. Yhteistyötahoiksi ei kuitenkaan ole nimetty asiakkaita edustavia järjestöjä. Valtakunnallinen vammaisneuvosto pitää erittäin tärkeänä sitä, että jokaisella toiminnan tasolla yhteistyöryhmiin sisällytetään myös käyttäjien edustus. Valtakunnallisella tasolla se merkitsisi mm. joko Valtakunnallisen vammaisneuvoston, tai Suomen Vammaisfoorumin mukaan kutsumista. Sen lisäksi myös Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto tulisi ottaa ohjausryhmiin kaikilla tasoilla mukaan. Lääni- ja aluetasolla paikalliset vammaisjärjestöt ja neuvostot tulisi myös kytkeä organisaation osaksi. Näin voitaisiin paremmin huomioida toiminnan asiakaslähtöisyys. 4 (4)

5 5 (4) Lopuksi Kaiken kaikkiaan vaikeavammaisten henkilöiden kohdalla VPL-matkojen kautta toteutetaan perustuslaillisia perusoikeuksia, näitä perusoikeuksia ei saa uhata eikä kyseenalaistaa matkojenyhdistelykeskuksia ja niihin liittyvää toimintaa käynnistettäessä. Valtakunnallinen vammaisneuvosto Jussi Pihkala puheenjohtaja Sari Loijas pääsihteeri