AIHE: Kuntarakennelain 7 mukainen huomautus Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisesityksestä

Transkriptio

1 Pöytyän kunnanhallitus Kehityksentie Kyrö AIHE: Kuntarakennelain 7 mukainen huomautus Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisesityksestä Tässä huomautuksessa käsitellään Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisesitystä Pöytyän kunnan veronmaksajan näkökulmasta. Pöytyän kunnanhallitukselta pyydetään lausuntoa tässä huomautuksessa esitettyihin kysymyksiin, jotka koskevat Pöytyän ja Tarvasjoen yhdistymissopimus luonnos asiakirjaa [1], Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien yhdistyminen selvitysosa -asiakirjaa [2], Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä asiakirjaa [3] ja Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisselvitys, Valtiovarainministeriö -asiakirjaa [4]. Tässä huomautuksessa viitattessa em. asiakirjoihin käytetään numeroviitteitä [1] [4] ja sivumerkintää. Muut viitteet [5]-[6] on yksilöity huomautuksen lopussa. Yhdistymissopimuksen mukaan uuden kunnan keskeinen tavoite on talouden tasapainottaminen kestävälle tasolle toteuttamalla tarvittavat uudelleenjärjestelyt ja säästöt [1, s. 5]. Yhdistymissopimuksen tavoitteissa ei ole mainittu yhtään konkreettistä, yksilöityä toimenpidettä, mitä nämä uudelleenjärjestelyt tai säästöt ovat. Yleismaininta suuremman yksikön tuotantoedut [1, s.5] ei kerro miten uudelleenjärjestelyt toteutetaan, jotta niistä saataisiin haluttuja säästöjä. Suurempi yksikkö on mainittu eduksi myös [2, s. 4], mutta edelleen yksilöidyt toimintatapamuutokset ja konkreettiset laskelmat tms. suuremman yksikön pienemmistä kuluista jäävät uupumaan. Edelleen väite suuremman kunnan suurempi taloudellinen volyymi [2, s.4] jää tukea vaille, jos verrataan Pöytyän veroprosentin nousua vuoden ,75 %:sta vuoteen 2014, jolloin veroprosentti oli 20,75 %. Karinaisten ja Pöytyän liitos v ja Yläneen liittyminen Pöytyään v olisi pitänyt näkyä veroprosentissa alentavasti, mikäli tällainen yleisluontoinen toteamus pitäisi yksiselitteisesti paikkansa. Kysymys 1) Mitä ovat sopimusluonnoksessa [1] tarkoitetut suuremman yksikön tuotantoedut ja miten ne aiotaan toteuttaa? Yhdistymisen eduksi on mainittu talouden vakauttaminen [2, s.4]. Dokumentti [3] ei tue tätä väitettä pöytyäläisen veronmaksajan näkökulmasta. Tarvasjoen investoinnit v ovat olleet 857

2 /asukas [3, s. 4] ja Pöytyän investoinnit vastaavana aikana 468 /asukas [3, s.5]. Tämän lisäksi v Tarvasjoen poistot ovat olleet vain 0,92 % [3, s. 4] verrattuna Pöytyän 5,03 % [3, s.5]. Tarvasjoki on yrittänyt korjata tilannetta v , jolloin poistot ovat olleet 10,5 % [3, s. 4]. Tästä huolimatta Tarvasjoen poistot ovat todennäköisesti alimitoitettuja. Suuret investoinnit yhdessä alimitoitettujen poistojen kanssa tekevät Tarvasjoen taloustilanteesta vielä kirjattua huonomman [4, s. 4-5]. Talouden vakauttaminen Pöytyän ja Tarvasjoen yhdistyessä tarkoittaa pöytyäläisten joutumista nettomaksajiksi Tarvasjoen investoinneille. Tarvasjoen 8,3 M lainakanta (v taloussuunnitelma) [3, s.9] lisättynä Pöytyän 16,0 M lainakantaan (v taloussuunnitelma) [3, s. 13] kasvattaa pöytyäläisten veronmaksajien lainaa merkittävästi. Mikäli kunnat yhdistyvät lainaa on 2164 /asukas (v taloussuunnitelma) [3, s. 15]. Mikäli pöytyäläiset vastaavat vain omista veloistaan lainaa on 1756 /asukas (v taloussuunitelma) [3, s. 13]. Sopeutustarve merkitsee Pöytyän kohdalla lisävelkaa 408 /asukas. Vuosien Pöytyän taloussuunnitelmiin on varattu 1,6-2,9 M /vuosi nettoinvestointeihin [3, s. 13]. Vastaavasti Tarvasjoen v taloussuunnitelmiin on varattu 0,6 1,4 M /vuosi nettoinvestointeihin [3, s. 9]. Talouden vakauttaminen em. suuruisilla investointimenoilla tuntuu aika mahdottomalta, koska yhdistymisavustus jää laskelmieni mukaan selvästi em. lukujen alle. Yhdistymisavustuksen määräämisestä sanotaan seuraavaa:... ehtona on vähintään yksi kuntarakennelain 42 :ssä mainituista neljästä kohdasta.... kohta 4, jonka mukaan uuteen kuntaan sisältyy lain tarkoittama erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta. Yhdistymisavustus muodostuu yhdistyvien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän mukaan määräytyvästä perusosasta sekä lisäosasta. Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan kuntajaon muutoksessa,jossa on talousperusteen täyttävä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta tai kuntia.lisäosa on 150 euroa mainitun edellytyksen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden. [4, s. 56] Maallikkona käsitän vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevan kunnan tarkoittavan Tarvasjokea, ja näin ollen Pöytyä-Tarvasjoki liitokselle saisi yhdistymisavustusta lisäosineen. Tarvasjoen asukaslukuna käytän 1955, jolloin lisäosa olisi 1955 asukasta x 150 /as = Perusosan suuruus Lieto-Tarvasjoki liitoksessa olisi ollut ~ 2 M [4, s. 56], mikä tekee ~ 111 /asukas, kun Liedossa ja Tarvasjoella on asukkaita yhteensä Tämä on minimisuuruinen perusavutus kuntaliitoksissa, koska tavoitteena on yli asukkaan kunnat. Avustuksen määrä nousee yhdistyvien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän kasvaessa [6, s. 20]. Koska Pöytyän ja Tarvasjoen yhteenlaskettu asukasmäärä jää asukkaaseen, yhdistymisavustus jää oletukseni mukaan minimiperusavustukseen 2 M lisättynä suuruisella lisäosalla. Tällöin yhdistymisavustus olisi kokonaisuudessaan n. 2,3 M. Tämä korvaus on kertaluonteinen ja se maksetaan 3 vuoden aikana. Avustuksesta maksetaan 40 % sinä vuonna, jolloin yhdistyminen tulee voimaan ja kahtena seuravaana vuonna 30 % [4, s. 56]. Lisäksi on huomioitavaa, että kerta-avustuksen saaminen saattaa vähentää jatkuvia valtionavustuksia vuoden 2019 jälkeen. Jos vv voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Valtionosuuden vähennys korvataan täysimääräisesti ja korvaus maksetaan yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoteen 2019 saakka yhdistymisavustuksen yhteydessä. [4, s. 56] En löytänyt asiakirjoista [1]-[4] laskelmia Pöytyä-Tarvasjoen liitoskunnan valtionosuuksista.

3 Yhdistymisavustus on tarkoitus käyttää talouden vahvistamiseen [1, s. 15] ja tavoitteena on talouden vakauttaminen 2 vuoden tähtäimellä [1, s. 10]. Kahden vuoden osuus yhdistymisavustuksesta on laskujeni mukaan 0,7 x 2,3 M = 1,61 M. Vuosien 2015 ja 2016 talousarvioissa alijäämää on 0,59 M ja 1,06 M, mikä on yhteenlaskettuna 1,65 M [3, s. 15]. Laskemani yhdistymisavustus ei kata taloussuunnitelmaan arvioitua alijäämää 2 vuoden tähtäimellä. V maksettaisiin yhdistymisavustuksesta loput 30%, joka on 0,3 x 2,3 M = 0,69 M. V talousennusteen alijäämä on 1,57 M. Kumulatiivinen alijäämä v olisi näiden talouslukujen toteutuessa (1,61 1,65) M + (0,69 1,57) M = - 0,92 M. Huolimatta olettamastani merkittävästä 2,3 M lisärahoituksesta kolmen vuoden päästä v kumulatiivinen alijäämä olisi lähes miljoona euroa. Esitettyjen laskelmien [3, s.15] ja edellä esitettyjen valtionavustusta koskevan laskelman valossa, kahdesta velkaisesta kunnasta ei saada velatonta yhdistämällä. Talouslaskelma osoittaa yksiselitteisesti Tarvasjoen velkojen jakaantuvan pöytäläisten veronmaksajien maksettavaksi, minkä lisäksi Pöytyän kunnan omien toimintojen aiheuttama velkaantuminen on merkittävää. Kysymys 2) Mitkä Pöytyän kunnan taloudelliset parametrit paranevat, mikäli Tarvasjoki yhdistyy Pöytyän kuntaan? Kysymys 3) Miten talouden vakautuminen näkyy nykyisille pöytyäläisille palvelurakenteessa ja/tai veroprosentissa viiden vuoden aikajänteellä? Kysymys 4) Miten talouden tasapainottaminen on tarkoitus toteuttaa 2 vuoden tähtäimellä? Kysymys 5) Millä tavoin Pöytyän ja Tarvasjoen liittyminen yhdeksi kunnaksi vaikuttaa kunnan valtionosuuksiin siirtymäajan jälkeen? Yhdistymistavoitteena on kunnan imagon ja vetovoiman lisääminen [1, s. 5], mutta mitään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia asian parantamiseksi ei ole kirjattu. Mikäli Pöytyä ja Tarvasjoki yhdistyvät, taloudellisten laskelmien [3. s. 6] mukaan kunnallisvero nousee väistämättä, jolloin kunnan houkuttelevuus asuinkuntana heikkenee. Pöytyän nykyinen veroprosentti 20,75 % on jo Varsinais- Suomen huippua. V vain kolmessa Varsinais-Suomen kunnassa on korkeampi veroprosentti (Aura 21%, Tarvasjoki 21%, Vehmaa 21,5%) ja kahdessa muussa kunnassa sama 20,75 % (Salo, Sauvo). Kysymys 6) Miten kunnan imagoa ja vetovoimaa on ajateltu parannettavan? Kunnissa mukaan luettuna Pöytyä suurin yksittäinen kuluerä on henkilöstömenot sivukuineen. Tarvittavia säästöjä talouden tasapainottamiseksi on mahdoton saada, jos suurimpaan kuluerään, henkilöstökuluihin ei voida puuttua. Henkilöstön irtisanomissuoja Yläne-Pöytyä liitoksen osalta päättyi v lopussa [5, s.21-22]. Mikäli uusi liitos Pöytyän ja Tarvasjoen kanssa syntyisi, alkaisi uusi 3-5 vuoden pituinen irtisanomissuojakausi v alusta [6, s.18]. Talouden tervehdyttäminen toimintojen uudelleen järjestelyillä ym. olisi tänä aikana mahdotonta. Tämä on syvässä ristiriidassa Pöytyä-Tarvasjoki

4 kunnan yhdistymissopimuksen tärkeimmälle perusteelle, mikä oli talouden tasapainottaminen kestävälle tasolle toteuttamalla tarvittavat uudelleenjärjestelyt ja säästöt [1, s. 5]. Kysymys 7) Miten Pöytyän kunta aikoo tehdä tarvittavat toimenpiteet talouden tervehdyttämiseksi vähentämättä henkilöstökuluja 3-5 vuoden ajanjaksolla v alusta luettuna? Kysymys 8) Miten Pöytyä-Tarvasjoki yhteinäiskunnassa harmonisoidaan kunnan työntekijöiden palkat? Tutustuttani Pöytyän ja Tarvasjoen yhdistymistä käsitteleviin asiakirjoihin Pöytyän kunnan internetsivulla, olen todennut tässä dokumentissa toteamani epäkohdat. Uskallan väittää, että mikään yksityinen yritys ei tekisi yhdistymispäätöstä saatavilla olevien talouslukujen perusteella. Vuosikate, alijäämä ja kumulatiivinen alijäämä [3, s. 15] ovat yhdistetyssä Pöytyä-Tarvasjoki kunnassa reilusti negatiivisia. Mielestäni huolestuttavinta em. luvuissa on niiden huononeminen koko tarkastelujaksolla v saakka. Pyydän Pöytyän kunnanhallitusta todella miettimään, mitkä ovat todelliset syyt ehdotetulle kuntien yhdistymiselle. Tasapainoista kuntataloutta annettujen talouslukujen valossa yhdistymisellä ei saavuteta, minkä vuoksi pyydän Pöytyän kunnanhallitusta lopettamaan Pöytyän ja Tarvasjoen kunnan yhdistymissuunnitelmat. Pöytyällä, TkT, DI Päivi Karjalainen Neulastie 4, Riihikoski GSM Huomautuksessa käytetyt muut kuin yhdistymisselvitykseeen liittyvät lähteet: [5] Pöytyän taloustoimikunnan kokouspöytäkirja [6] i_yksityiskohtaiset_perustelut.pdf ( internetsivulla käyty ) Näin ollen vuoden 2013 alun jälkeen tapahtuviin tehtävien siirtoihin ei sovelleta täyttä viiden vuoden irtisanomissuojaa, vaan irtisanomissuojan pituus on 3 5 vuotta riippuen siitä, mistä ajankohdasta lukien lain edellyttämät tehtävät siirtyvät. Lainaus s. 18 Yhdistymisavustusta ehdotetaan myönnettäväksi pääsääntöisesti yhdistymisille, jotka johtavat yli asukkaan kuntien muodostumiseen. Sitä pienemmille kunnille avustusta myönnettäisiin vain 4 h

5 :ssä tarkoitetun poikkeuspäätöksen perusteella. Yhdistymisavustuksen määrä kasvaisi sen perusteella, kuinka monta kuntaa yhdistymiseen osallistuu, ja miten suureksi asukasluvultaan uusi kunta muodostuu. Pienemmillään yhdistymisavustuksen määrä olisi 2 miljoonaa euroa ja suurimmillaan 10 miljoonaa euroa. Lainaus s. 20