PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS

Transkriptio

1 PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS LUONNOS

2 2 HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN PERUSTEET Yhdistymisperuste Yhdistymisen muut tavoitteet Sopimuksen voimaantulo ja sitovuus UUDEN KUNNAN KEHITTÄMISEN KESKEISET TAVOITTEET PALVELUJEN JA HALLINNON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET JA TAVOITTEET Verkostokunta Yhteistoiminnan kehittämistavoitteet Talouden ja toiminnan kehittämistavoitteet YHDISTYMISEN TOTEUTUSTAPA Uuden kunnan perustaminen ja yhdistymisen ajankohta Kunnan nimi ja vaakuna Yhdistymishallitus UUDEN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Valtuustojen osittainen yhdistyminen LÄHIDEMOKRATIA UUDEN KUNNAN HENKILÖSTÖORGANISAATIO Kunnanjohtaja Muu henkilöstö YHDISTYMISAVUSTUSTEN KÄYTTÖ YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT Omaisuus ja velat Kuntien talouden hoito ennen yhdistymisen voimaantuloa...16

3 3 1. SOPIMUKSEN PERUSTEET 1.1. Yhdistymisperuste Pöytyän ja Tarvasjoen yhdistymisen perusteena on kuntarakennelain (2009/1698) 4 f :n mukainen talousperuste Yhdistymisen muut tavoitteet Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien valtuustot (osapuolet) hyväksyvät kumpikin osaltaan, että syntyvän uuden kunnan hallinnon ja palveluiden järjestämisessä noudatetaan tätä yhdistymissopimusta. Yhdistymisen lähtökohtana on luoda voimavarat kokoamalla Turun työssäkäyntialueelle kunta, joka pystyy vastaamaan alueen kehityksen tuomiin väestö- ja elinkeinopoliittisiin sekä työvoima- ja yhdyskuntarakennetta koskeviin muutospaineisiin. Tavoitteena on turvata tulevaisuudessakin kunnan asukkaille hyvinvoinnin toimiva perusta ja hyvät kattavat peruspalvelut sekä viihtyisä ja luonnonläheinen asuinympäristö. Osapuolet hyväksyvät ja ovat valmiita toimimaan siten, että nykyisten palvelukeskusten Kyrö, Riihikoski, Yläne ja Tarvasjoki lähipalvelut muodostavat palveluverkoston ydinalueet. Palvelukeskukset voivat erikoistua palvelutuotannossa. Osapuolet ovat valmiina siihen, että maankäytölliset valmiudet luodaan kuhunkin palvelukeskukseen ja näin turvataan monipuolinen tonttitarjonta ja palvelukeskusten kehittyminen. Koko kunnan maaseutualueiden kehityspotentiaali hyödynnetään tasapuolisesti. Osapuolet toimivat siten, että muodostuvat suuruuden edut hyödynnetään hallinnon järjestämisessä, palveluiden tuotannossa, markkinoinnissa ja muissa kunnan toiminnoissa mahdollisimman laajasti.

4 Sopimuksen voimaantulo ja sitovuus Tämä sopimus on kuntarakennelain (2009/1698) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus. Tämä sopimus sitoo molempia kuntia kuntajaon muutospäätöksestä lähtien sen voimaantuloon saakka ja sen jälkeen uutta perustettavaa kuntaa kuntajaon muutoksen voimaantulosta lähtien kolmen (3) vuoden ajan, ellei myöhemmin tässä sopimuksessa toisin mainita. Kuntarakennelain 7 :n edellyttämä kuntalaisten kuuleminen toteutetaan mm. yhdistymisen valmisteluun liittyvän materiaalin nähtävillä pidolla ja järjestämällä tarvittava määrä yleisötilaisuuksia sekä toteuttamalla kuntarakennelain 7 :n edellyttämä mahdollisuus jättää huomautuksia yhdistymisesityksestä. Lisäksi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään kunnan kotisivuille. Kumpikin kunta toteuttaa lain edellyttämän yhteistoimintamenettelyn oman henkilöstönsä osalta. Tämä sopimus tulee voimaan, kun se on hyväksytty kuntien valtuustoissa ja valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntajaon muutoksesta.

5 5 2. UUDEN KUNNAN KEHITTÄMISEN KESKEISET TAVOITTEET Keskeisin tavoite on talouden tasapainottaminen kestävälle tasolle toteuttamalla tarvittavat toiminnan uudelleenjärjestelyt ja säästöt. Hyödynnetään suuremman yksikön tuotantoedut. Vahvistetaan maakunnallista ja alueellista edunvalvontaa. Parannetaan imagoa, vetovoimaa ja tunnettavuutta sekä kunnan omien palveluiden työvoimamarkkinoilla että yritystilojen ja -tonttien sekä asuntojen ja omakotitonttien markkinoinnissa. Käytetään hyväksi isompi taloudellinen volyymi kaikkien kunnan toimialojen jatkuvan tasaisen kehityksen turvaamiseksi. Lähipalvelujen järjestämisvastuu on kunnalla ja palvelut voidaan tuottaa kunnan omana toimintana tai ostopalveluna sekä poikkeustapauksessa kuntien yhteistoimintana. Kunta pyrkii tehostamaan lähialueyhteistyötä ja laaja-alaista yhteistyötä palvelujen järjestämisessä sekä edunvalvontaa muiden alueellisten asioiden hoitamisessa. Kunta voi täydentää oman kuntansa reuna-alueiden palveluita tarvittaessa ostopalveluina naapurikunnilta tai muilta yhteisöiltä.

6 6 3. PALVELUJEN JA HALLINNON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET JA TAVOITTEET 3.1. Verkostokunta Tavoitteet Verkostomainen palveluiden järjestämistapa käsitellään tässä sopimuksessa yleisenä palvelujen järjestämismallina, joka on ohjeena nyt syntyvän kunnan palvelujen järjestämisessä ja jota voidaan tarjota mahdollisten myöhempien liitosneuvottelujen pohjaksi. Verkostomainen palveluiden järjestämistapa huomioi sekä kunnan sisäisen palveluiden järjestämisen että yhteistoiminnan muiden palveluja tarjoavien tahojen kanssa. Sisäisen palvelujen tarjoamisen ytimen muodostavat neljä palvelukeskusta (Kyrö, Riihikoski, Yläne ja Tarvasjoki). Niiden palvelutarjonta turvaa palveluiden alueellisen jakautumisen. Verkostomaista palvelujen järjestämistapaa soveltaa kunnanvaltuusto siten, että kunnan toimin mahdollistetaan kunnan eriosien kehittyminen. Kehitykseen vaikuttavat kuitenkin monet muutkin kuin kunnan toimet, joten eri alueiden kehittyminen ei voi olla samanlaista. Lisäksi kunkin alueen on voitava hyödyntää omia vahvuuksiaan. Tarvasjoen hyvinvointikeskuksen terveydenhuollon palvelut järjestetään tarvetta vastaavasti uuden kunnan toimesta omana tuotantona tai ostopalveluna. Ensisijaisena vaihtoehtona on ostopalvelu nykyisellä palvelutasolla Härkätieltä. Palvelut ja kehittäminen Lähipalvelujen järjestämisen tavoitteena on palvelujen hyvä saatavuus koko kunnan alueella.

7 7 Lähipalveluja koko kunnassa ovat: - perhetyö - vanhusten kotiin annettavat palvelut (kotihoito ja tukipalvelut) - tarvittaessa alakoulu - tarvittaessa lasten päivähoito Lähipalveluja palvelukeskuksissa ovat: - lasten päivähoito - alakoulu - Tarvasjoen ja Yläneen yhtenäiskoulu mukaan luettuna liikuntatilat - perustason terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot - hammashoito - neuvolatoiminta - vanhusten asumispalvelut - kirjasto - sosiaalityön asiakasvastaanotto - lähiliikuntapalvelut - vapaa-ajan palvelut Palvelukeskukset voivat erikoistua siten kuin erikseen tarkemmin sovitaan mm. seuraavissa palveluissa: - vapaa-ajan erityispalvelut - perusterveydenhuollon, lasten päivähoidon ja vanhustenhoidon erityispalvelut - kehitysvammaisten asuminen ja muut palvelut - kirjaston erityispalvelut - yläkoulu ja lukio - hallinnon palvelut Muiden palvelujen järjestämisestä ja tämän sopimusehdon tarkemmasta tulkinnasta päättää uuden kunnan kunnanvaltuusto.

8 8 Sitoumus kehittymisedellytyksistä Kehittymisedellytysten ylläpitämiseksi ja luomiseksi sitoudutaan seuraavaan: - kaikissa palvelukeskuksissa pyritään ylläpitämään riittävää monipuolista tonttitarjontaa sekä ylläpitämään ja kehittämään fyysistä yhdyskuntarakennetta - markkinoidaan kunnan osa-alueita tasapuolisesti niiden vetovoimaisuustekijät huomioiden - edistetään palvelukeskusten elinkeinoelämää sekä kehitetään hajaasutusalueiden palveluita, maaseutuelinkeinoja ja yhdyskuntarakennetta kysyntää vastaavasti Kunnallistekniikan rakentaminen määräytyy maankäyttö- ja rakennuslain säännösten sekä kunnan omien erillisten kaavoitus- ja rakentamispäätösten perusteella. Mahdolliset myöhemmät kuntaliitokset Kunta on valmis aloittamaan yhdistymisneuvottelut muiden maaseutumaisten naapurikuntien kanssa, mikäli nämä tekevät aloitteen tästä. Neuvottelun pohjaksi voidaan tarjota tämän sopimuksen verkostokuntamallia. Muodostettaessa sote-aluetta uuden kunnan tavoitteena on huolehtia, että lähipalveluverkosto säilyy myös uudessa tilanteessa sopimuksessa lueteltujen palvelujen osalta.

9 9 Sote-alueen muodostamisen vaikutus sopimuksen voimassaoloon Sote-alueen perustamiseen liittyvät päätökset ja sopimukset sekä sote-alueen tai mahdollisen perustason palvelualueen omat palvelujen ja hallinnon järjestämis- ym. päätökset kumoavat tämän sopimuksen ehdot, jotka ovat ristiriidassa ko. päätösten ja sopimusten kanssa. Muuta Kullekin kunnan palvelukeskukselle sekä tarvittaessa haja-asutusalueille tehdään näiden alueiden vahvuuksiin ja potentiaaliin perustuva kehittämisen ja markkinoinnin suunnitelma Yhteistoiminnan kehittämistavoitteet Kunnan yhteistoiminnan kehittämistavoitteita ovat: 1. Yritysyhteistyö Vahvistetaan yritystoiminnan edellytyksiä kunnassa. 2. Lähialueyhteistyö Kunta tarjoaa vahvemman panoksen lähialueyhteistyöhön 3. Sosiaalinen yhteistyö Vahvistaa asukkaiden ja yhteisöjen viihtyvyyttä, toimintaedellytyksiä ja palveluja siten, että kunta muodostuu houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Tuetaan paikallisen identiteetin säilymistä.

10 Talouden ja toiminnan kehittämistavoitteet Yhdistymisen tavoitteena on lisätä tehokkuutta erikoistumalla palvelutuotannossa verkostokuntamallin periaatteiden mukaisesti. Yhdistyminen mahdollistaa tukitoimintojen tehostamisen ja hallinnollisten palvelujen uudelleen organisoinnin ja tehostamisen. Kunnan liikeluontoiset palvelut kootaan tarvittaessa isompiin yksiköihin. Kunnissa noudatettavat eri lakien nojalla annetut säännöt ja kunnallisten maksujen taksat tarkistetaan uutta kuntajakoa vastaaviksi. Henkilöstön osaaminen hyödynnetään tehokkaammin ja sitä kehitetään koulutuksella työtehtäviltään erikoistuvassa uudessa kunnassa. Tavoitteena on, että uuden kunnan talous tasapainotetaan tasolle, jossa vuosikate vastaa poistoja kunnan kahden (2) ensimmäisen toimintavuoden jälkeen.

11 11 4. YHDISTYMISEN TOTEUTUSTAPA 4.1. Uuden kunnan perustaminen ja yhdistymisen ajankohta Pöytyän ja Tarvasjoen yhdistyminen toteutetaan kuntarakennelain 3 :n 1. kohdan tarkoittamalla tavalla lakkauttamalla Tarvasjoen kunta. Yhdistymishallitus päättää kuulumisista eri hallintoalueisiin niissä tapauksissa kun nykyinen Tarvasjoki ja Pöytyä kuuluvat eri hallintoalueisiin Kunnan nimi ja vaakuna Vaihtoehto 1 Uuden kunnan nimi on Pöytyä. Uuden kunnan vaakunaksi tulee nykyinen kunnan vaakuna. Vaihtoehto 2 Mikäli kunnanvaltuustojen päätös nimestä on erilainen, kunnat ehdottavat valtioneuvostolle uuden kunnan nimeksi sitä nimeä, jota Pöytyän ja Tarvasjoen valtuutettujen yhteen laskettu enemmistö on kannattanut. Tasatilanteen sattuessa ratkaisee arpa. Arvonta suoritetaan Pöytyän ja Tarvasjoen valtuustojen yhteisessä kokouksessa Yhdistymishallitus Yhdistymishallituksessa on seitsemän (7) jäsentä, joista neljä (4) Pöytyältä ja kolme (3) Tarvasjoelta ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka on Pöytyältä ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia, joista 1. varapuheenjohtaja on Tarvasjoelta. Yhdistymishallitukseen valitaan Pöytyältä suurimpien puolueiden edustajaa ja Tarvasjoelta vastaavasti edustajaa.

12 12 5. UUDEN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 5.1. Valtuustojen osittainen yhdistyminen Kuntien yhdistyessä uudessa kunnassa ei järjestetä ylimääräisiä kunnallisvaaleja. Uuden kunnan valtuusto järjestetään kesken vaalikauden kuntarakennelain 24 :n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Uuden kunnan valtuustoon tulee Pöytyältä 35 jäsentä ja Tarvasjoelta 6 jäsentä. Valtuusto valitaan 41-jäsenisenä. Vuosille valitaan Pöytyän nykyisiin luottamuselimiin äänivaltaiset edustajat Tarvasjoelta seuraavasti: kunnanhallitus, perusturvalautakunta, tekninen lautakunta ja sivistyslautakunta kaksi (2) jäsentä, muut lautakunnat yksi (1) jäsen. Aura-Pöytyä vesihuoltolautakunta säilyy nykyisellään. Tarvasjoen hallitus- ja lautakuntapaikat täytetään nykyisen Tarvasjoen kunnanvaltuuston voimasuhteet huomioiden.

13 13 6. LÄHIDEMOKRATIA Lähidemokratiaa edistetään valitsemalla valtuustoon vuosiksi enemmän valtuutettuja kuin kuntalainsäännös tämän kokoiselle kunnalle normaalissa tilanteessa edellyttäisi. Kolmannen sektorin roolia kunnan yhteistyön kumppanina korostetaan. Pöytyällä jo toiminnassa oleva kylien neuvottelukunta jatkaa toimintaansa. Kunnan kotisivuille perustetaan kahdeksi vuodeksi linkki, johon yhdistymisestä voi jättää palautetta.

14 14 7. UUDEN KUNNAN HENKILÖSTÖORGANISAATIO 7.1. Kunnanjohtaja Yhdistyvän kunnan kunnanjohtajana toimii Kari Jokela. Kunnanjohtaja Oili Paavola siirretään soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen siten kuin yhdistymishallitus päättää Muu henkilöstö Muun henkilöstön irtisanomissuojassa noudatetaan kuntarakennelain 29 :ä.

15 15 8. YHDISTYMISAVUSTUSTEN KÄYTTÖ Yhdistymisavustukset käytetään syntyvän kunnan talouden vahvistamiseen.

16 16 9. YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT 9.1. Omaisuus ja velat Tarvasjoen kunnan lakatessa siirtyvät molempien kuntien omaisuus, velat ja velvoitteet uudelle kunnalle Kuntien talouden hoito ennen yhdistymisen voimaantuloa Vanhat kunnat noudattavat vuoden 2014 talousarvioitaan ja talousarvioiden investointiosaa. Merkittävistä poikkeamista ja avoimiksi tulevien virkojen ja toimien täyttämisestä sovitaan erikseen kummankin kunnan kunnanhallitusten yhtenevin päätöksin tai yhdistymishallituksen päätöksin.