VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja Suvi Savolainen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja Suvi Savolainen"

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja Suvi Savolainen VM/2126/ /2013 LIEDON JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN Kuntien yhdistymisen vireillepanosta ja valmistelusta, kuntajaon muuttamisen edellytyksistä sekä kuntajaon muuttamisesta päättämisestä säädetään kuntarakennelaissa (1698/2009). Yhdistyminen perustuu Tarvasjoen kunnan arviointimenettelyyn erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevana kuntana sekä sitä seuranneen erityisen kuntajakoselvityksen pohjalta tehtyyn yhdistymisesitykseen. Sen vuoksi alla on kuvattu sekä erityisen vaikeassa tilanteessa olevaa kuntaa koskeva arviointimenettelyä että erityistä kuntajakoselvitystä. Kuntien yhdistymisen vireillepano ja valmistelu Arviointimenettely Tarvasjoen kunta on ollut kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :ssä tarkoitetussa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyssä kaksi kertaa, vuosien sekä tilinpäätösten perusteella. Molemmilla kerroilla arviointiryhmä on arvioinut kunnan talouden kehityksen kestävyyttä ja kunnan edellytyksiä turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut ja päätynyt siihen, ettei kunnalla ole edellytyksiä jatkaa itsenäisenä, vaan sen tulisi käynnistää kuntajakoselvitys ja yhdistyä Liedon kunnan kanssa. Uusimman, , selvityksen toteuttaneen arviointiryhmän mukaan Tarvasjoen kunnan talouden pohja on nykyisellään heikko ja kunnan taloudellista tilannetta on yritetty parantaa useiden talouden tasapainottamisohjelmien avulla. Kunnan taseen kertynyttä alijäämää on yritetty saada katetuksi tiukoilla, jopa äärimmilleen venytetyillä säästötoimilla. Näistä huolimatta taloudellinen tilanne säilyisi tulevaisuudessa tiukkana. Itsenäisenä kuntana jatkaminen tarkoittaisi arviointiryhmän mukaan veroprosenttien nostamista koko maan ylimpien prosenttien yläpuolelle, eikä siitä huolimatta pystyttäisi hallitsemaan peruspalvelujen turvaamiseen liittyviä riskitekijöitä. Tarvasjoen taloudessa pienetkin ylitykset toimenpideohjelman mukaiseen menokehitykseen voisivat kääntää talouden kehityksen yhä huonommaksi. Yllättävät muutokset laskelmien oletuksissa, esimerkiksi erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi menokehitys tai rahoituskustannusten kasvu, voisivat nopeasti huonontaa talouden tilaa ja vaarantaa palvelujen saatavuuden. Tarvasjoella ei ole merkittäviä rahavaroja tai nopeasti realisoitavaa omaisuutta, joilla voitaisiin kompensoida tulorahoituksen vajetta tai rahoittaa yllättäviä investointeja. Arviointiryhmän mukaan Tarvasjoen kunta ei voi panostaa vähäisen asukaspohjan vuoksi riittävästi elinkeinojen ja infrastruktuurin pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kunnan työntekijöiden eläköityminen ja vaihtuvuus lisäävät arviointiryhmän mukaan osaavan työvoiman niukkuuteen liittyviä ongelmia. Myös kunnan kasvava velka ja mahdollisesti kohoava korkotaso heikentävät edellytyksiä entisestään.

2 2 Arviointiryhmä on loppuselvityksessään ehdottanut Tarvasjoen kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi kuntarakennelain 15 :n mukaista erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi suurempaan kokonaisuuteen vuoden 2015 alusta. Arviointiryhmä katsoi, että Tarvasjoen kunnalla ei ole edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. Tarvasjoen kunnassa on selvitetty mahdollisuutta liittyä Liedon tai Auranmaan suuntiin. Arviointiryhmän mielestä oikea suunta liitokselle on Liedon kunta, koska se tarjoaa olemassa olevien yhteistyörakenteiden osalta selkeän kokonaisuuden. Alueella olemassa olevat yhteydet sosiaali- ja terveydenhuollossa, työssäkäynnissä ja asioinnissa ovat hyvä pohja suuremman kunnan muodostamiseen. Erityinen kuntajakoselvitys Kuntarakennelain 15 :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :ssä tarkoitetussa menettelyssä ollutta erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskeva erityinen kuntajakoselvitys voi tulla vireille arviointiryhmän ehdotuksesta. Valtiovarainministeriö päätti, kuntia kuultuaan, määrätä kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupunkien välillä. Asettaminen perustui arviointiryhmän esityksen lisäksi Kustavin, Liedon, Nousiaisten, Paimion, Taivassalon ja Tarvasjoen kuntien sekä Naantalin ja Turun kaupunkien esitykseen. Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi valtiotieteiden maisteri Risto Kortelaisen ja valtiotieteiden maisteri, julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntauksen sekä yhteiskuntatieteiden maisteri, emba, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvasen. Toimeksiannon mukaan selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain 16 ja 16 a :ssä tarkoitetut erityiset kuntajakoselvitykset. 1) Kaikkien selvitykseen osallistuvien kuntien osalta tehtävänä on toimittaa kuntarakennelain 16 :n mukainen selvitys. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista useammaksi kuin yhdeksi kunnaksi. 2) Tarvasjoen kunnan osalta tehtävänä on toteuttaa kuntarakennelain 16 a :n mukainen erityinen selvitys kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi siten, että mahdollinen yhdistyminen voisi tulla voimaan Selvitystyö alkoi ja se päättyy selvityksen valmistuttua. Laajempaa aluetta koskevan selvityksen tulee olla valmis viimeistään mennessä. Tarvasjoen

3 3 Selvitysprosessi Selvityksen sisältö kunnan osalta selvittäjien ehdotus tuli olla valmiina ja mahdollinen esitys yhdistymisestä toimitettuna valtiovarainministeriöön Kuntajakoselvittäjät tapasivat tammi-helmikuussa 2014 Tarvasjoen ja Liedon kuntien johtavia päätöksentekijöitä ja virkajohtoa useita kertoja. Kuntajakoselvittäjät kävivät myös Tarvasjoen muissa Turun selvitysalueen naapurikunnissa, joita ovat Aura, Paimio ja Pöytyä. Näissä tapaamisissa käsiteltiin Tarvasjoen kunnan mahdollisia kuntajaon muutosvaihtoja ja naapurikuntien tilannetta suhteessa siihen. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista huolehdittiin järjestämällä kuulemisja keskustelutilaisuuksia asukkaille ja henkilöstölle. Esitys valmisteltiin yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Kuntarakennelain 4 b :n 4 momentin mukaisesti tehty selvitys sisälsi suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvityksen taloudellisesta tilanteesta, arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtaisen arvion kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Kuntajakoselvittäjät arvioivat selvityksen kohteena olevan kuntarakenteen nykytilaa ja sen haasteita sekä kuntarakenteen kehittämistavoitteiden ja muuttamisen edellytysten täyttymistä eri kuntarakennevaihtoehdoissa, joita olivat Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistyminen sekä Tarvasjoen kunnan yhdistyminen Auran ja Pöytyän kuntien ja Paimion kaupungin kanssa. Lisäksi selvitettiin monikuntaliitosvaihtoehtoa, joka käytännössä lyhyen valmisteluaikataulun vuoksi ei voinut tällä aikataululla toteutua. Tarvasjoen vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi ei ollut mahdollista, että yhdistymisen kanssa olisi odotettu laajemmassa kaupunkiseutua koskevassa erityisessä kuntajakoselvityksessä tapahtuvia ratkaisuja. Vaihtoehtovertailun pohjalta kuntajakoselvittäjät tekivät kuntarakenteen muuttamisesta ehdotuksen, jolla parhaiten voitaisiin turvata Tarvasjoen kunnan lakisääteiset palvelut. Nykytila Talouden nykytila ja kehitysarvio Erityisen kuntajakoselvityksen mukaan Tarvasjoen kunnassa ei ole noudatettu kuntalain (365/1995) 65 :n mukaisia tasapainosäännöksiä. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja suunnitelmassa vuosille ei ole osoitettu miten ja millä aikavälillä kunnan talous suunnitellaan saatavan tasapainoiseksi. Taloussuunnitelma on laadittu lainvastaisesti alijäämää lisääväksi, eikä siinä ole esitetty yksilöityjä toimenpiteitä alijäämän kattamiseksi. Kunta ei ole onnistunut toteuttamaan talouden tasapainottamista tekemiensä talouden tasapainottamisohjelmien avulla. Myös aiemmassa taloussuunnitelmassa tasapainosäännökset on jätetty osin noudattamatta.

4 4 Tarvasjoen kunnan vuosikate on ollut negatiivinen vuosina 2010 ja 2012 ja tilikauden tulos on vuodesta 2006 lähtien ollut negatiivinen. Myös suunnitteluvuosien on arvioitu muodostuvat tulokseltaan negatiiviseksi. Taseen kertynyt alijäämä on kasvanut vuoden 2013 tilinpäätöksessä 0,9 miljoonaan euroon eli 449 euroon asukasta kohden ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2016 mennessä yli puolitoistakertaiseksi. Koska kunnan suunnitelmapoistot ovat olleet tuntuvasti alimitoitettuja suhteessa poistonalaisten tuotantovälineiden korvausinvestointitasoon, on kunnan käyttötalouden epätasapaino tosiasiassa vielä suurempi. Vertaamalla vuosikatetta alimitoitettujen poistojen sijasta poistonalaisten tuotantovälineiden korvausinvestointeihin, on Tarvasjoen kunnan tosiasiallinen tulorahoitusvaje vuodesta 1997 vuoteen 2013 mennessä kasvanut 8,6 miljoonan euroon eli euroon asukasta kohden. Todellinen negatiivinen tulorahoitusjäämä on lähes 7,7 miljoonaa euroa tilinpäätökseen merkittyä kertynyttä alijäämää 0,9 miljoonan euron alijäämää suurempi. Tästä tulorahoitusjäämästä 90 % on rahoitettu investoinneista johtuvalla lainalla. Lainakanta on kasvanut sen vuoksi 7,7 miljoonaan euroon vuonna Lainakannan kasvu johtuu siitä, ettei Tarvasjoella ole ollut tehtyjen investointien edellyttämää riittävää omarahoitusosuutta, vaan se on katettu kokonaisuudessaan velkarahalla. Tarvasjoen talous poikkeaa olennaisesti tasapainossa olevasta kuntataloudessa, jossa korvausinvestoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella. Vuosina Tarvasjoen uudeksi nettolainanottotarpeeksi arvioidaan 1,2 miljoonaa euroa, mikä kasvattaisi kunnan korollisen lainakannan 8,9 miljoonaan euroon eli euroon asukasta kohden vuoteen 2016 mennessä. Vain puolet näistä lainanhoitomenoista saadaan katettua tulorahoituksella ja puolet on rahoitettava uudella lainarahalla. Kunnan vähäinen realisoitavissa oleva tonttivaranto ja alle 10 päivän kassan riittävyys eivät juurikaan anna mahdollisuutta lainahoitomenojen kattamiseen omaisuuden myynnillä tai rahavarojen määrää supistamalla. Tarvasjoen lainakanta asukasta kohden on viime vuosina ollut yli kaksinkertainen verrattuna samankokoisten kuntien lainakantaan Tarvasjoen käyttötalouden tulorahoitusvajeen kertymän kattaminen käyttötalouden menosäästöin olisi ilman valtion rahoitusavustuksia ja velkarahoitusta vaarantanut jo aiemmin lakisääteisten palvelujen järjestämisen kuntalaisille. Liedon kunnassa talouden tasapainon tunnusmerkit täyttyvät vuosina vain osittain. Vuosikate on ollut positiivinen koko tarkastelujakson, mutta tilikauden tulos on vuosina 2011 ja 2012 ollut negatiivinen. Tase on ollut ylijäämäinen ja ylijäämä näyttäisi taloussuunnitelman mukaan nousevan 6,4 miljoonaan euroon eli 355 euroon asukasta kohden suunnittelukauden lopussa. Kunnan suunnitelmapoistot ovat kuitenkin olleet tuntuvasti alimitoitettuja suhteessa poistonalaisten tuotantovälineiden korvausinvestointitasoon. Liedon väestönkasvu on keskimääräistä suurempaa ja aiheuttanut investointitarpeita. Kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen tasosta johtuen Liedon verotuotto on kuitenkin kokonaisuutena ollut saman kokoluokan kuntien keskiarvoa korkeampi, vaikka kunnan tuloveroprosentti on vuosina ollut keskimäärin alempi.

5 5 Liedolla näyttäisi olevan nettolainanottotarvetta. Kunta voi saada velkaantumiskehityksensä pysäytettyä ainakin toistaiseksi miljoonan euron tasoon. Liedon tulorahoitus on kohtuullisen hyvin riittänyt lainanhoitomenoihin aina vuoteen 2012 saakka. Väestökehityksen nykytila ja kehitysarvio Tarvasjoki ja Lieto ovat molemmat väestöltään kasvavia kuntia. Etenkin Liedon väestönkasvu on olennaisesti koko maan kasvua korkeampaa. Ikäluokittain tarkasteltuna Tarvasjoella suurin muutos on 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuuden kasvu. Liedossa kaikki ikäluokat kasvavat voimakkaasti. Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna Tarvasjoella vaikeampi (0,73) kuin Liedossa (0,66). Molemmissa kunnissa tilanne on heikompi kuin koko maassa(0,63). Kunnallisten palvelujen kannalta tulos tarkoittaa, että palvelutarve on selvityskunnissa muuta maata suurempi nyt ja tilanne säilyy sellaisena jatkossakin. Kuntien kokoerosta johtuen yhdistyminen ei kuitenkaan käytännössä heikentäisi uuden Liedon kunnan huoltosuhdetta kuin sadasosan verran. Yhteenlaskettu huoltosuhde vuonna 2029 olisi yhdistyneessä kunnassa 0,81, kun se erillisinä kuntina olisi Liedossa 0,80 ja Tarvasjoella 0,92. Työllisyys, työpaikkaomavaraisuus ja työssäkäynti Työllisten osuus on kummassakin kunnassa samantasoinen. Työttömyysaste on molemmissa kunnissa selvästi alempi kuin koko maassa. Työpaikkaomavaraisuus on molemmissa kunnissa alhainen, Liedossa kuitenkin korkeampi (70,1) kuin Tarvasjoella (63,4). Liedon työpaikkaomavaraisuus on vahvistunut, kun taas Tarvasjoen vastaava arvo on pysynyt samana. Kummankin kunnan työllisestä työvoimasta erittäin suuri osa käy työssä asuinkunnan ulkopuolella. Molemmat kunnat kuuluvat Turun työssäkäyntialueeseen. Pendelöinti Liedosta Turkuun on 48 % ja Tarvasjoelta 24 %. Huomattava osa tarvasjokisista kävi työssä Liedossa (8,4 %), mutta lietolaisista Tarvasjoella vain vajaa puoli prosenttia. Elinkeinot ja elinkeinoyhteistyö Elinkeinojen kehittämisessä Tarvasjoki tekee yhteistyötä Auranmaan kuntien kanssa. Liedon kunnan elinkeinotoimintojen kehittäminen ja toteutus on paikallisesti organisoitu oman elinkeinotoimikunnan avulla. Lieto tekee elinkeinotoimen kehittämistyötä yhdessä alueen kymmenen muun kunnan kanssa Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa ja Yrityspalvelukeskus Potkurissa. Palvelut Lieto vastaa jo nyt Tarvasjoen koko terveydenhuollosta ja osasta sosiaalipalveluja vastuukuntamallin mukaisen yhteistoiminta-alueen kautta. Vuoden 2015 kaikkien sosiaalipalvelujen on tarkoitus siirtyä Liedon organisaatioon. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat myös Marttilan ja Koski Tl:n kunnat.

6 6 Sosiaali- ja terveyspalvelujen laajan ja syvenevän kuntayhteistyön rinnalla Lieto järjestää vastuukuntana jo nyt Tarvasjoen ympäristöterveydenhuollon palvelut. Tarvasjoki hankkii Liedolta myös kansalaisopistopalvelut. Työterveydenhuolto hankitaan Loimaan kaupungin työterveyspalvelut Työkympiltä, jolla on toimipisteet Loimaalla, Pöytyällä ja Liedossa. Tarvasjoen hallinnon ja sen tukipalvelujen henkilöstömäärä on kuntakoon mukaisesti niukka. Arvio yhdistyneestä kunnasta Taloudelliset edellytykset Tasapainoisen talouden tunnusmerkit vahvistuisivat yhdistyvässä kunnassa monelta osin. Yhdistyneessä kunnassa vuosikate pysyisi selkeästi positiivisena eikä olennaisesti alenisi siitä tasosta, minkä Liedon kunta on omassa taloussuunnitelmassaan vuosille asettanut tavoitteeksi. Vaikka vuosikate kattaisi suunnitelmavuodesta riippuen poistot kokonaisuudessaan, olisivat nykyiset poistoperusteet kuitenkin edelleen tuntuvasti alimitoitetut. Suureksi kasvanutta tulorahoitusvajetta saataisiin katettua 1 miljoonalla eurolla vuoden 2013 tasosta. Tulorahoituksesta voitaisiin käyttää osa lainarasitteen keventämiseen. Tässä auttaisi erityisesti 2,3 miljoonan euron yhdistymisavustus, joka yhdistymissopimuksen mukaan tulee käyttää yhdistyneen kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistyneen kunnan toiminnan ja investointien rahavirta tulisi olemaan negatiivinen niin, kuin se tulisi olemaan nykyisissäkin kunnissa, jos ne jatkaisivat erillisinä. Yhdistyminen antaisi mahdollisuuden rakenteellisiin säästöihin investointimenoissa sekä muihin synergiaetuihin. Tarvasjoen osuus yhdistyneen kunnan lainakannasta vuoden 2013 oli vain noin 13,6 %. Vaikka yhdistyneen kunnan lainakanta kasvaisi 52,7 miljoonaan euroon vuoden 2016 loppuun mennessä, antaisivat yhdistyneen kunnan lähes 6,6 miljoonaan euroon nousevat rahavarat mahdollisuuden suurempiinkin vieraan pääoman palautuksiin. Yhdistelylaskelman omavaraisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut olisivat kuin kuntataloudessa keskimäärin. Yhdistelmälaskelmassa kertyneen ylijäämän määrä olisi vain vajaa neljäsosa kuntatalouden keskimäärästä. Konserniyhdistelmässä vuodelta 2012 lainamäärä olisi vain kaksi kolmasosaa kuntakonsernien keskimäärästä. Omavaraisuusaste ja kertyneen ylijäämän määrä olisivat alemmat kuin kuntakonserneissa keskimäärin. Peruspalvelut ja kunnan toiminnalliset edellytykset yhdistyneessä kunnassa Tarvasjoen yhdistyminen Lietoon vuoden 2015 alusta turvaisi Tarvasjoen kuntalaisten lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistyspalvelut osana Liedon peruspalveluja kaikissa palvelujen alueellisissa järjestämisvaihtoehdoissa. Olemassa olevan yhteistyön vuoksi yhdistyminen ei aiheuttaisi merkittäviä uudelleenjärjestelyjä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Varhaiskasvatus, perusopetus ja muut sivistyspalvelut on mahdollista siirtää luontevasti lyhyellä valmistelulla Liedon kunnan sivistyspalvelujen yhteyteen. Tarvasjoen hyvinvointikeskuksen ja yhtenäiskoulun toimintatilat ovat ajanmukaiset, niiden toiminta-astetta on mahdollista

7 7 lisätä ilman suuria lisäinvestointeja ja niitä voidaan suoraan hyödyntää koko yhdistyneen kunnan palvelutarpeisiin. Yhdistetyssä kunnassa hallintopalvelut ja keskitettävät erityispalvelut järjestettäisiin ja sijoitettaisiin tarkoituksenmukaisella tavalla sekä tehostetaan tuotannollisia tukipalveluja, joita ovat muun muassa ruoka-, kiinteistö- ja tilapalvelut. Päällekkäisiä toimintoja karsimalla saataisiin resursseja palvelujen kehittämiseen. Kuntien yhdistyessä Tarvasjoen yhteistoimintasopimukset muiden lähikuntien kanssa arvioitaisiin uudelleen ja ainakin osasta sopimuksia luovuttaisiin, koska yhdistynyt Lieto järjestäisi ja tuottaisi itse yhteistoimintasopimusten mukaisia palveluja. Elinkeinojen toimintamahdollisuudet ja yhdyskuntarakenteen toimivuus kuntien yhdistyessä Kolme merkittävää sopimusta loisivat uudessa kunnassa hyvät edellytykset alueen elinkeinojen tehokkaalle ja järjestelmälliselle kehittämiselle sekä yhdyskuntarakenteen toimivuudelle: Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus vuosille sekä sopimus Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä. Näiden avulla on määritelty Turun kaupunkiseudun ja siten myös molempien kuntien yhdyskuntarakenteen, myös työpaikka-alueiden kehittämisen tavoitteet ja linjaukset. Sopimukset vahvistaisivat käytettävissä olevia resursseja ja varmistaisivat Tarvasjoen alueen pysymisen mukana aktiivisessa yhdyskuntarakenteen kehittämistyössä osana yhdistynyttä kuntaa. Kuntien yhdistyessä Tarvasjoen keskustaajama säilyttäisi asemansa ydinkaupunkialueen ja yhdistyneen Liedon kunnan yhtenä lähikeskuksena. Yhdistynyt Liedon kunta vastaisi Tarvasjoen elinkeinopalvelujen hoitamisesta nykyisten organisaatioiden kautta: kunnallisesti elinkeinotoimikunnan kautta ja laajemmin Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja Turun Seudun Yrityspalvelukeskus Potkurin avulla. Maatalouden lomituspalvelut jatkuisivat entiseen tapaan. Huomattava asia olisi Tarvasjoen tulo Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan toimivalta-alueeseen osana yhdistynyttä Liedon kuntaa. Ehdotus kunnille Kuntajakoselvittäjät antoivat kunnille ehdotuksensa siitä, että kuntajakoa muutetaan siten, että Tarvasjoen kunnan toiminta lakkautetaan ja yhdistetään Liedon kuntaan Selvittäjien mukaan selvitystyö antaa perusteet sille, että Tarvasjoen kunnan yhdistyminen Liedon kuntaan täyttää kuntarakennelain 4 :n kaikki neljä kuntajaon muutoksen edellytystä. Ehdotuksen käsittely kunnissa Tarvasjoen ja Liedon kunnat ovat kuntarakennelain 7 :n 2 momentin mukaisesti varanneet kuntiensa asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautuksen ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Huomautusten jättämisaika oli Liedossa ja Tarvasjoella Liedossa jätettiin kolme huomautusta, joissa kaikissa yhdistymistä kannatettiin. Tarvasjoella kaksi huomautusta, joissa molemmissa yhdistymistä vastustettiin.

8 8 Yhdistymisesitys Liedon kunta on valtuuston päätöksellään hylännyt kuntajakoselvittäjien esityksen, äänin Päätöksestä ei ole valitettu hallinto-oikeuteen. Tarvasjoen kunta on valtuuston päätöksellään hyväksynyt kuntajakoselvittäjien esityksen, äänin Päätöksestä ei ole valitettu hallinto-oikeuteen. Kuntarakennelain 16 a :n 4 momentin mukaan jos kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot hyväksyvät selvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen yhteisen esityksen kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Muutoin selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Kuntajakoselvittäjät esittivät ministeriölle , että kuntajakoa muutetaan siten, että Tarvasjoen kunnan toiminta lakkautetaan ja yhdistetään Liedon kuntaan Yhdistymisesityksessä on kuntarakennelain 6 :n mukaisesti perusteltu kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitetty, miten kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. Esitykseen on liitetty kuntien valtuustojen yhtäpitävät päätökset kuntien yhdistymisesityksistä niihin liittyvine asiakirjoineen sekä lain 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Valtuutettujen määrä ja kunnallisvaalit Kuntarakennelain 24 :n 1 momentin mukaan jos kuntien yhdistyminen tulee voimaan kesken kunnallisen vaalikauden, muutoksen kohteena olevissa kunnissa toimitetaan voimaantuloa edeltävänä vuonna uudet kunnallisvaalit. Yhdistyvät kunnat voivat tämän estämättä sopia yhdistymissopimuksessa, että niiden valtuustot yhdistetään uuden kunnan valtuustoksi kunnallisvaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Lain 24 :n 3 momentin mukaan yhdistyvät kunnat voivat 1 momentin estämättä myös sopia yhdistymissopimuksessa, että niiden valtuustot yhdistyvät osittain uuden kunnan valtuustoksi kunnallisvaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi. Tällöin yhdistyvien kuntien valtuustot päättävät, montako valtuustopaikkaa kustakin kunnasta tulee uuden kunnan valtuustoon. Uuden kunnan valtuustoon tulee kuitenkin aina vähintään neljäsosa kunkin yhdistyvän kunnan valtuutetuista. Kustakin kunnasta valtuustoon tulevat valtuutetut ja varavaltuutetut määräytyvät heille edellisissä kunnallisvaaleissa vaalilain (714/1998) 89 :n mukaisesti annettujen vertauslukujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Yhdistymissopimuksen mukaan uuden Liedon kunnan valtuusto muodostettaisiin kuntarakennelain 24 :n 3 momentin mukaisesti siten, että Liedon kunnan valtuusto ja Tarvasjoen kunnan valtuusto osittain yhdistyvät yhdistetyn kunnan valtuustoksi kunnallisvaalikauden, vuoden 2016 loppuun kestäväksi toimikaudeksi.

9 9 Liedon kunnan valtuustosta tulee valtuustoon kaikki 43 valtuutettua ja Tarvasjoen kunnan valtuustosta kuusi (6) valtuutettua. Yhdistetyn kunnan valtuuston jäsenmäärä on 49 kunnallisvaalikauden loppuun. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki Kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta säädetään kuntarakennelain 9. luvussa. Lain 42 :n mukaan kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta. Kuntarakennelain 42 a :n mukaan yhdistymisavustus muodostuu yhdistyvien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän mukaan määräytyvästä perusosasta sekä lisäosasta. Kuntarakennelain 43 :n mukaan yhdistymisavustuksen perusosa määräytyy yhdistymisessä mukana olevien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän perusteella. Kunnan asukasmääränä käytetään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 80 :n 6 kohdan mukaista kunnan asukasmäärää kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävän vuoden alussa. Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan kuntajaon muutoksessa, jossa on mukana lain 4 f :ssä tarkoitetun talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia. Lisäosa on 150 euroa mainitun edellytyksen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden Liedon kunnan asukasluku oli asukasta ja Tarvasjoen kunnan asukasta. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli asukasta ja yhdistymisavustuksen perusosan määrä on siten euroa. Yhdistymisavustuksen lisäosan määrä on euroa, joten laskennallisen yhdistymisavustuksen kokonaissumma on uuden Liedon kunnan tapauksessa euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana. Avustuksesta maksetaan 40 prosenttia vuonna, jona muutos tulee voimaan, ja 30 prosenttia molempina seuraavina kahtena vuotena. Uusi kunta saa yhdistymisavustusta ensimmäisenä toimintavuotenaan euroa sekä toisena ja kolmantena toimintavuotenaan euroa kumpanakin. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymissopimuksen mukaan uudessa Liedon kunnassa yhdistymisavustus käytetään kunnan talouden vahvistamiseen. Kuntarakennelain 44 :n mukaan, jos vuosina voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta kuntien yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien keskinäinen yhdistymisselvitys Tarvasjoen ja Pöytyän kunnat ovat tehneet lisäksi keskinäisen, vapaaehtoisen yhdistymisselvityksen keväällä Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyi esi-

10 10 tyksen Tarvasjoen ja Pöytyän kuntien yhdistymisestä lukien, mutta Tarvasjoen kunta hylkäsi sen valtuustossaan äänin Valtioneuvostolla ei ole toimivaltaa päättää näiden kuntien yhdistymisestä ilman kuntien yhteistä esitystä, koska kuntarakennelain 5 :n 1 momentin mukaan kuntien yhdistymisestä tekevät muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot yhdessä. Päätöksessä sovellettava lainsäädäntö Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta kuntarakennelain 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Edellä 1 momentissa mainitulla alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntajakoa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaessa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella.

11 11 Valtioneuvoston toimivalta Kuntarakennelain 21 :n mukaan valtioneuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta tai sitä koskevan esityksen hylkäämisestä. Päätöksenteon edellytykset kuntien yhdistyessä Kuntarakennelain 18 :n mukaan valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Kuntien esitys kuntien yhdistymisestä voidaan hylätä vain, jos kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin lain 2 :ssä säädettyjä kuntajaon kehittämisen tavoitteita tai 4 :ssä säädettyjä kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Kuntien yhdistymisestä voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos 16 :ssä tarkoitettu kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut enemmistön kannatuksen yhdistymistä vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä. Valtioneuvosto voi päättää 16 a :ssä tarkoitetusta kuntajakoselvittäjän esityksestä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien valtuustojen vastustuksesta huolimatta, jos muutos on välttämätön erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi ja 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. Oikeudellinen ja hallinnollinen jaotus Kuntien kielellinen asema Kuntarakennelain 35 :n mukaan jos kunta tai kuntia yhdistyy olemassa olevaan kuntaan, kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kunnan kesken tai kunnan osa siirretään toiseen kuntaan, aiheuttaa päätös kuntajaon muuttamisesta, jollei erikseen toisin päätetä, vastaavat muutokset oikeudellisessa ja hallinnollisessa jaotuksessa samasta ajankohdasta. Kuntien yhdistyessä perustamalla uusi kunta valtioneuvosto päättää, mihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin uusi kunta kuuluu. Kuntarakennelain 20 :n mukaan ennen kuin kuntajaon muuttamisesta päätetään, ministeriön on selvitettävä, miten muutos vaikuttaa valtion alue- ja paikallishallintoon ja Euroopan unionin toiminnassa noudatettaviin aluejakoihin. Kielilain (423/2003) 5 :n 3 momentissa säädetään, että jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Kielilain 5 :n 2 momentin mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.

12 12 Liedon ja Tarvasjoen kunnat ovat molemmat kielilain 5 :n perusteella suomenkielisiä kuntia. Esityksen mukaisessa uudessa Liedon kunnassa on asukkaita , joista suomenkielisiä on eli 96,6 prosenttia ja ruotsinkielisiä 234 eli 1,2 prosenttia. Kielilain raja-arvot kunnan kaksikielisyydelle eivät siten täyty. Muutoksenhaku kuntajaon muuttamista koskevaan valtioneuvoston päätökseen Esittelijän esitys Esityksen perustelut Kuntarakennelain 53 :n 1 momentin mukaan valtioneuvoston päätökseen kuntien yhdistymistä koskevan esityksen hylkäämisestä saa hakea muutosta valittamalla muutoksen kohteena oleva kunta, sen jäsen tai 10 :ssä tarkoitettu yhdistymishallitus. Jos valtioneuvosto päättää kuntien yhdistymisestä 18 :n 2 tai 3 momentin nojalla, päätökseen saa hakea muutosta valittamalla muutoksen kohteena oleva kunta tai sen jäsen. Valitus on tehtävä korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa siitä, kun kuntajaon muuttamista tarkoittava päätös on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa tai muuttamisesityksen hylkäämistä tarkoittava päätös on saatettu esityksen tekijöiden tietoon. Valitus käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisenä. Kuntajaon muuttamista tarkoittava valtioneuvoston tai ministeriön päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos korkein hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon. Esitän kunnioittavasti valtioneuvostolle, että valtioneuvosto päättää lakkauttaa Tarvasjoen kunnan ja yhdistää sen Liedon kuntaan kuntajakoselvittäjien esittämän yhdistymissopimuksen mukaisesti. Esitän, että uusi kunta määrätään suomenkieliseksi kunnaksi ja että se kuuluisi valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta samoihin alueisiin kuin nykyinen Liedon kunta. Tarvasjoen kunnan kyky ylläpitää ja rahoittaa lakisääteiset peruspalvelut on ylittynyt. Tehdyissä talousarvioissa ja -suunnitelmissa ei ole kahden arviointimenettelyn jälkeenkään osoitettu miten ja millä aikavälillä kunnan talous saataisiin tasapainoiseksi. Kunnan suunnitelmapoistot ovat jatkuvasti olleet tuntuvasti alimitoitettuja, kunnan lainakanta on kasvanut voimakkaasti ja nettolainanottotarpeen odotetaan edelleen kasvavan. Kunnan talouden liikkumavara ja edellytykset lakisääteisten palvelujen tarjoamiseen ovat heikenneet niin oleellisesti ja nopeasti, että yhdistyminen on välttämätöntä. Voimavarojen ehtyminen on tarkemmin kuvattu myös arviointimenettelyssä ja erityisessä kuntajakoselvityksessä. Yhdistyminen tukee 2 :n mukaisia kuntajaon kehittämisen tavoitteita elinvoimaisesta, alueellisesti eheästä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivasta kuntarakenteesta, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Lieto ja Tarvasjoki kuuluvat samaan työssäkäyntialueeseen ja muodostavat 2 :ssä tarkoitetun toiminnallisen ko-

13 13 konaisuuden myös liikenneyhteyksien, asioinnin ja olemassa olevan yhteistyön näkökulmasta. Lieto on Tarvasjoelle taloudellisesti riittävän vahva yhdistymiskumppani. Uudella kunnalla olisi taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Tarvasjoen ja Liedon kuntien yhdistyminen parantaa kuntien taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuo uudelle kunnalle lisää taloudellisia voimavaroja ja mahdollisuuksia palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tehostamiseen. Yhdistyminen tekee mahdolliseksi investointihankkeiden uudelleen mitoituksen ja jaksottamisen ja sen seurauksena on mahdollista saada aikaan rakenteellisia säästöjä investointimenoissa. Yhdistymisessä kunnan asukasmäärän lisäys ei tuo uudelle Liedon kunnalle mukanaan vastaavia investointipaineita palvelurakentamiseen kuin tavanomainen kasvukunnan sisäänmuutto. Asukasmäärän lisäys ei myöskään välttämättä johda kunnan velkaantumiseen, koska tavanomaista kasvukuntia rasittavaa viivettä investointien rahoitustarpeen ja verotulojen lisäyksen välillä ei ole. Kumpikin kunta tuo positiivisen nettovarallisuuden yhdistyneeseen kuntaan eli yhdistymiskunnat tuovat uuteen kuntaan velkaa vastaavan varallisuuden ja ylikin. Yhdistyminen parantaisi alueen asukkaiden palveluja, koska sen avulla Tarvasjoen asukkaiden lakisääteiset peruspalvelut tulevat turvatuksi ja paranevat osana uuden Liedon kunnan palvelurakennetta pitkällä aikavälillä ja kaikissa palvelujen järjestämisen vaihtoehdoissa. Yhdistetyssä kunnassa Tarvasjoen asukkaille on tarjolla nykyistä laajemmat erityispalvelut ja muiden kunnallisten palvelujen valikoima. Palvelut tulevat samoin perustein kuin nykyisin lietolaisille eikä palveluja tarvitse aina hankkia ulkoa. Tarvasjoki on palvelurakenteeltaan valmis uuden Liedon kunnan osa-alue, jonka verkostot ja tuotantorakennukset on välittömästi otettavissa yhdistyneen kunnan käyttöön ilman perustamis- ja rakentamiskustannuksia. Yhdistyminen tuo uudelle Liedon kunnalle sen tarvitsemaa lisäkapasiteettia sosiaali- ja terveyspalveluissa ja muissakin palveluissa niin toimitilojen kuin henkilöstövoimavarojen osalta. Yhdistynyt kunta saa tarvitsemaansa ammattitaitoista ja kokenutta henkilöstöä ilman suuria rekrytointi-, työhön perehdyttämis- ja koulutuskustannuksia. Yhdistyminen turvaa Tarvasjoen alueen palvelutoiminnan jatkuvuuden ja tuotantovälineiden korvausinvestointien rahoituksen. Elinkeinojen toimintamahdollisuudet ja yhdyskuntarakenteen toimivuus paranevat, kun Tarvasjoen alue kytkeytyy aiempaa vahvemmin Turun kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan ja yrityskehittämisen piiriin. Yhdistyneiden Tarvasjoen ja Liedon kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistyö jatkuu hyväksyttyjen sopimusten mukaisesti osana Turun kaupunkiseudun kattavaa kehittämistyötä. Tarvasjoen alue laajentaa ja monipuolistaa Liedon merkittävästi kasvavaa kuntaa maaseutumaisella kokonaisuudella. Liedon kuntaan yhdistyy pitkälle rakentunut alueellinen kokonaisuus, johon ei tarvita huomattavia perusinvestointeja.

14 Kuntarakennelain 4 :n mukaiset kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät ja yhdistyminen edistää lain 2 :n mukaisia kuntajaon kehittämisen tavoitteita. Vaikka Liedon kunta vastustaa yhdistymistä, on kuntajaon muutos välttämätön Tarvasjoen kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi. Lieto on työssäkäynnin, toiminnallisuuden ja talouden kantokyvyn kannalta Tarvasjoelle oikea yhdistymissuunta. Näin ollen valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä kuntarakennelain 18 :n 3 momentin nojalla vastoin Liedon kunnan tahtoa. 14

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/659/ /2014 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/659/ /2014 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 16.6.2016 VM/659/00.01.01.00/2014 Suvi Savolainen KUOPION JA JUANKOSKEN KAUPUNKIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/1402/00.01.01.00/2013 Anu Hernesmaa LAHDEN KAUPUNGIN JA NASTOLAN KUNNAN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 10.12.2015 VM/1207/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa ESITYS EURAJOEN JA LUVIAN KUNTIEN YHDISTYMISESTÄ Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 Kuntajakoselvittäjät Kannanottopyyntö 9.5.2014 Jakelussa mainituille kaupungin- ja kunnanhallituksille TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT 1. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 4 a Kuntarakenneuudistuksen

Lisätiedot

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden

Lisätiedot

kariutuivat tuolloin Porin ja Kankaanpään vastustukseen.

kariutuivat tuolloin Porin ja Kankaanpään vastustukseen. VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 12.6.2014 Anu Hernesmaa PORIN KAUPUNGIN JA LAVIAN KUNNAN YHDISTYMINEN Kuntien yhdistymisen vireillepanosta ja valmistelusta, kuntajaon muuttamisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2013 478/2013 Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 85 Asianro 1950/00.04.01/2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien kuntaliitos / yhdistymissopimuksen muuttaminen 22.02.2016 57: Kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kansliapalvelu

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä

Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus 29.4.2014 Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus Kuntajakoselvittäjä 1 Turun ydinkunnat + Lieto/Tarvasjoki Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 VM/1851/ /2015 VIMPELIN KUNNAN JA ALAJÄRVEN KAUPUNGIN YHDISTYMISTÄ KOSKEVA ESITYS

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 VM/1851/ /2015 VIMPELIN KUNNAN JA ALAJÄRVEN KAUPUNGIN YHDISTYMISTÄ KOSKEVA ESITYS VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 VM/1851/00.01.00/2015 Neuvotteleva virkamies 26.5.2016 Anu Hernesmaa VIMPELIN KUNNAN JA ALAJÄRVEN KAUPUNGIN YHDISTYMISTÄ KOSKEVA ESITYS Kuntien yhdistymisen vireillepanosta

Lisätiedot

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Arviointimenettely vuosina 2007-2016 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n (alussa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisselvitys. Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen

Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisselvitys. Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen Liedon ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisselvitys Kuntajakoselvittäjät: Risto Kortelainen, Oiva Myllyntaus ja Antero Ritvanen 28.2.2014 1(62) Sisältö 1 YHDISTYMISEN VIREILLEPANO JA ERITYISEN SELVITYSMENETTELY

Lisätiedot

Kuntajakolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Kuntajakolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Kuntajakolaki Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 1 luku Yleiset säännökset 1 Kuntajako Asukkaiden itsehallintoa, palvelujen järjestämistä ja yleistä

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Kuntauudistus seututilaisuus Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Tilaisuuden avaus miten kuntia tuetaan muutoksessa? Tampereen seutu, 6.11.2013 Ohjelma 10.30 11.00 Tilaisuuden avaus miten

Lisätiedot

Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet. Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt

Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet. Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt Arvioinnista selvityksen kautta pakkoliitokseen Vos-laki 63 a : Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai

Lisätiedot

LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS

LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS Arto Saarinen kuntajakoselvittäjä 28.2.2014 Sisällysluettelo 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus 3 1.2. Sopimuksen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 VM/35/00.01.01.00/2016 Neuvotteleva virkamies 26.5.2016 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 VM/35/00.01.01.00/2016 Neuvotteleva virkamies 26.5.2016 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 VM/35/00.01.01.00/2016 Neuvotteleva virkamies 26.5.2016 Anu Hernesmaa RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN YHDISTYMISTÄ KOSKEVA ESITYS Kuntien yhdistymisen vireillepanosta

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Turun seudun selvitysalueen kuntatalouden arviointi kuntajakoselvityksessä

Turun seudun selvitysalueen kuntatalouden arviointi kuntajakoselvityksessä Turun seudun selvitysalueen kuntatalouden arviointi kuntajakoselvityksessä Työvaliokunnan kokous 4.2.2014 klo 12 Selvitysryhmän kokous 5.2.2014 klo 17.30 Kaarinan kaupungintalo Kuntajaon muutosprosessin

Lisätiedot

AIHE: Kuntarakennelain 7 mukainen huomautus Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisesityksestä

AIHE: Kuntarakennelain 7 mukainen huomautus Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisesityksestä Pöytyän kunnanhallitus Kehityksentie 6 21800 Kyrö AIHE: Kuntarakennelain 7 mukainen huomautus Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien yhdistymisesityksestä Tässä huomautuksessa käsitellään Pöytyän ja Tarvasjoen

Lisätiedot

Lakiluonnokset kuntarakennelaki ja kielilaki 14.11.2012. Kuntarakennelaki. 1 Kuntajako

Lakiluonnokset kuntarakennelaki ja kielilaki 14.11.2012. Kuntarakennelaki. 1 Kuntajako 1 Lakiluonnokset kuntarakennelaki ja kielilaki 14.11.2012 Muutokset voimassa olevaan kuntajakolakiin merkitty alleviivauksella: 1 luku Yleiset säännökset Kuntarakennelaki 1 Kuntajako Asukkaiden itsehallintoa,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä Kunnanhallitus 290 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 111 25.11.2013 Kunnanhallitus 78 31.03.2014 Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä KHALL 290 Av. hallintojohtaja

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1164/ /2016 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1164/ /2016 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 21.6.2017 VM/1164/00.01.01.00/2016 Anu Hernesmaa ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA SIPOON KUNNAN JA VANTAAN KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen

Lisätiedot

HE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta

HE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta HE 18/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kuntajakolakiin lisättäväksi säännökset yhdistyvän kunnan toimivallasta tilanteessa, jossa ennen

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Valtion erityinen kuntajakoselvitys

Valtion erityinen kuntajakoselvitys Valtion erityinen kuntajakoselvitys Päijät Hämeen UusiKunta Kunnanvaltuustojen seminaari Lahti 3.11.2009 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntien yhdistymiset 2008 2009 ja yhdistymisselvitykset Yhdistymisselvitys

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1430/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1430/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1430/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA KUOPION KAUPUNGIN JA RAUTAVAA- RAN KUNNAN VÄLILLÄ Esitys Esityksen

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Lähidemokratiajaosto Asianro 5348/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Lähidemokratiajaosto Asianro 5348/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2017 1 (1) Juankosken pitäjäraati 9 15.8.2017 14 Asianro 5348/02.05.01.00/2017 Juankosken Ruukki ry:n yhdistymisavustuksen käytöstä tehdyn esityksen käsitteleminen Päätöshistoria

Lisätiedot

2. Kuntajaon muutosvaihtoehdot ja yhdistymisesitykset selvitysalueella

2. Kuntajaon muutosvaihtoehdot ja yhdistymisesitykset selvitysalueella Turun kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys ESITYS AURAN JA PÖYTYÄN VALTUUSTOILLE KUNTAJAON MUUTTAMISESTA JA KUNTIEN YHDISTYMISESTÄ 1. Valtiovarainministeriön toimeksianto Valtiovarainministeriö asetti

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1931/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1931/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 134 Asianro 1931/00.01.00/2014 Lausunto kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet Lausuntopyyntö

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o Kuntajakolaki. N:o 1698

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o Kuntajakolaki. N:o 1698 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1698 1703 SISÄLLYS N:o Sivu 1698 Kuntajakolaki... 7215 1699 Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOTELINJAUKSISTA

SAUVON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOTELINJAUKSISTA SAUVON KUNNAN LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA JA SOTELINJAUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää Sauvon kunnan lausuntoa seuraavista asioista: 1. Kuntarakennelakiluonnoksesta 2. Sosiaali- ja terveyspoliittisen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA Kh 4.2.2012, 537 Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Asianro 134/ /

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Asianro 134/ / Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 35 9.2.2015 Asianro 134/00.04.00/2012 15 Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖN KAUPUNGILLE TOIMITTAMAAN LAUSUNTOPYYNTÖÖN VM 162:00/2011

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖN KAUPUNGILLE TOIMITTAMAAN LAUSUNTOPYYNTÖÖN VM 162:00/2011 Asia: SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖN KAUPUNGILLE TOIMITTAMAAN LAUSUNTOPYYNTÖÖN VM 162:00/2011 Taustaa: Kaupungin lausunto: Valtiovarainministeriö on pyytänyt 22.11.2012 kirjatulla

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/ MUISTIO

OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/ MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/ MUISTIO Aika: Torstai 21.8.2014 klo 14.00 15.45 Paikka: Frami D, kokoustila Siru & Bitti, Tiedekatu 2, Seinäjoki Läsnäolijat:

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja Euran kunnan kuntarakenneselvityksen asiakirjojen nähtävillepano

Rauman kaupungin ja Euran kunnan kuntarakenneselvityksen asiakirjojen nähtävillepano Kunnanhallitus 77 04.05.2015 Rauman kaupungin ja Euran kunnan kuntarakenneselvityksen asiakirjojen nähtävillepano 34/00.04.01/2015 Khall 77 YHDISTYMISESITYS Rauman kaupunki ja Euran kunta ovat valtuustojen

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntarakenneuudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Ajankohtaista kuntarakenneuudistuksesta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Ajankohtaista kuntarakenneuudistuksesta Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 25.1.2013 Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen ja Anni Antila 16.3.2016 Kitee Tausta ja kuntajakoselvittäjien toimeksianto Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Vaajakosken kuntalaiskuuleminen 12.11.2007 Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus

Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus 2.12.2009 Henkilöstöryhmä Jaana Simola UusiKunta sihteeristö Kuhmoinen Hartola Sysmä Padasjoki Asikkala Heinola Hämeenkoski Hollola Lahti Nastola Kärkölä

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Raision kaupunginvaltuuston esitys kuntajakoselvityksen tekemisestä Turun seudun läntisissä kunnissa

Raision kaupunginvaltuuston esitys kuntajakoselvityksen tekemisestä Turun seudun läntisissä kunnissa MYNÄMÄEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus 275 29.09.2014 Kunnanvaltuusto 57 20.10.2014 Raision kaupunginvaltuuston esitys kuntajakoselvityksen tekemisestä Turun seudun läntisissä kunnissa 648/00.04.00/2014

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen

KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 1 Lausuntopyynnön liite 1. KUNTARAKENNELAKI lakiluonnos perusteluineen 15.11.2012 Sisältö 1 Keskeiset ehdotukset... 2 Yleistä... 2 Kuntajaon kehittämistä ja uusien kuntien muodostamista ohjaavat säännökset...

Lisätiedot

Lausunnot on pyydetty toimittamaan viimeistään mennessä.

Lausunnot on pyydetty toimittamaan viimeistään mennessä. 1 Valtiovarainministeriö Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Valtiovarainministeriö on pyytänyt 22.11.2012 päivätyllä kirjeellä lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausuntoa pyydetään lakiluonnoksesta

Lisätiedot