Pöytyän kunnan kouluinvestointien taloudellisen tarkastelun raportti

Transkriptio

1 Pöytyän kunnan kouluinvestointien taloudellisen tarkastelun raportti 1Copyright inspira

2 Sisällysluettelo Aihe Sivu Kouluinvestointien taloudellisen tarkastelun tausta 3 Yhteenveto ja johtopäätökset 5 Sote-uudistuken vaikutukset kuntatalouteen Kouluinvestointien vaikutukset Pöytyän kunnan talouteen 14 2

3 Kouluinvestointien taloudellisten vaikutusten tarkastelun tausta 3

4 Tarkastelun tausta Pöytyän kunta on laatinut kunnanvaltuuston hyväksymän kunnan strategiaan perustuvan perusopetuksen kehittämissuunnitelman, jonka mukaan mm. Elisenvaaran kouluun kohdistuu lähitulevaisuudessa peruskorjaustarpeita ja Riihikosken kouluun laajennustarpeita. Elisenvaaran koulu on osoittautunut kuitenkin niin huonokuntoiseksi, että kunta on todennut kokonaan uuden koulun rakentamisen tulevan edullisemmaksi. Lisäksi Elisenvaaran yläkoulun ja lukion tiloissa on paha sisäilmaongelma ja oppilaat tullaan siirtämään väistötiloihin joulukuussa 216. Pöytyä tulee muodostamaan Riihikoskesta ja Elisenvaarasta yhtenäiskouluja, joiden tieltä suljetaan neljä kyläkoulua. Koulujen sulkemisilla tavoitellaan noin 7 euron vuotuisia säästöjä käyttökustannuksissa. Riihikosken ja Elisenvaaran yhtenäiskoulujen investoinnit tulevat rasittamaan Pöytyän kunnan taloutta lähivuosina. Kunta on arvioinut kouluinvestointien olevan yhteensä noin 28 MEUR vuosina Pöytyän kunta on pyytänyt Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:tä (Inspira) mallintamaan investointien taloudelliset vaikutukset kunnan näkökulmasta. Osana selvitystyötä tarkastellaan myös sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kunnan talouteen. Laskelmissa käytettävät mallinnuksen oletukset vaikuttavat merkittävästi esittämiemme laskelmien lopputulokseen. Tästä syystä työn tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Inspiran toteuttama taloudellinen tarkastelu on tehty vain toimeksiantajan päätöksenteon avuksi. Pöytyän kunnan on tehdessään päätöksiä, jossa on hyväksikäytetty taloudellisen tarkastelun tuloksia, otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat ja kyseisen päätöksen tueksi tarvittavat seikat. Inspiran toimeksiantoon liittyvä vastuu on rajattu Toimeksiantosopimuksen 7. kohdassa. 4

5 Yhteenveto ja johtopäätökset kouluinvestointien vaikutuksesta Pöytyän kunnan talouteen 5

6 Takaisinmaksuaika, vuotta 2, % 2, % 2,75 % 2,75 % 21,25 % 21,75 % 22,25 % Yhteenveto (kunnallisveron muutos ja Sote-uudistus huomioitu) Talousennuste : Pöytyä Yli-/alijäämän kehitys Rahoitustarpeen kehitys Taserakenteen kehitys Taseen loppusumma 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % % Asukasluku (216): Asukasluvun muutos:,24 % Korollinen vpo (215) 11 milj. eur Toiminnan kulut Verotulot Kertynyt yli-/alijäämä Toiminnan tuotot Valtionosuudet Toiminnan rahavirta Rahoitustarve (netto) Investointien rahavirta Rakennukset ja maa-alueet* Korollinen vieras pääoma Rakennusten ja maa-alueiden lainoitusaste (akseli II) Korollinen vpo (22) 4 milj. eur Lainojen takaisinmaksuaika Korollinen vieras pääoma Takaisinmaksuaika (vuotta), 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2,,, 3% 15 25% 2% 5 15% -5 Veronkorotuksen Kunnallisvero-% vaikutus rahoitustarpeeseen % - 5% Rahoitustarve (netto) % Rahoitustarve (netto) - korotus,25 %/vuosi 212 Rahoitustarve (netto) korotus 224,5226 %/vuosi Sote-vaikutukset (216 vuoden arvoin) Poistuvat kulut Sote-kiinteistöjen vuokra Poistuvat tuotot Muutosrajoitin ja tasaus (221) Yhteisövero (37,9 %) Valtionosuus (63,9 %) Kunnallisvero (12,3 %) Sote-kulut Takaisinmaksuaika (mediaani ) 7,5 vuotta Max. vero-% ( ) 22,25 % Max. vero-% ( ) 6

7 Yhteenveto (kunnallisveron muutos ja Sote-uudistus huomioitu) Pöytyän kunnan talous on noin,8-2, MEUR alijäämäinen vuosina Kouluinvestointien seurauksena kunnan vieraan pääoman määrä lähes nelinkertaistuu vuodesta 215 vuoteen 22 (11 4 MEUR) Emo kunnan korollisen vieraan pääoman määrä asukasta kohden vuonna 22 on euroa (1 297 eur/asukas vuonna 215) Kunnan rahoituksen takaisinmaksukyky heikkenee investointien aikana ja rahoituksen takaisinmaksuaika pitenee (mediaani 7,5 vuotta tarkastelujakson aikana) Talouden tasapainottamiseksi kunnalla on,5%-yksikön veronkorotuspaine vuosina 217 ja 218 siten, että vuonna 218 kunnallisvero on 22,25% Ilman veronkorotuksia kunnan luottokelpoisuus heikentyy merkittävästi ja on mahdollista, että rahoittajat vaativat kunnalta tarkentavia selvityksiä kunnan kyvystä selviytyä ulkopuolisista vastuista Sote-uudistuksessa kunnallisvero tippuu arviolta 12,3%-yksikköä ollen vuonna 219 Kouluinvestointien seurauksena Elisenvaaran vanhasta koulusta tehdään 9 TEUR alaskirjaus vuonna 218 Kouluinvestoinneista aiheutuvat käyttökustannussäästöt alkavat vaikuttamaan asteittain vuodesta 218 (n. 167 TEUR) ja ovat täysimääräiset (7 TEUR) Elisenvaaran käyttöönottoa seuraavana vuonna 221 Säästöt kattavat suuren osan uusien koulujen rahoituskuluista Sote-uudistus vaikuttaa kunnan tuloihin ja menoihin vuonna 219 seuraavasti Toiminnan tuotot laskevat noin 2,2 MEUR Toiminnan kulut laskevat noin 32,5 MEUR Verotulot laskevat noin 14,3 MEUR Valtionosuudet laskevat noin 14,1 MEUR Kouluinvestoinnit ovat erittäin mittavia Pöytyän kunnan talouden mittakaavassa, mutta mikäli kunta on tarvittaessa valmis veronkorotuksiin, investoinnit on todennäköisesti mahdollista toteuttaa vaarantamatta kunnan taloutta ja luottokelpoisuutta pitkällä tähtäimellä Talouden kestävyyden kannalta investoinneilla saavutettavien säästöjen toteutuminen arvioidun tasoisesti on merkittävää 7

8 Takaisinmaksuaika, vuotta 2, % 2, % 2,75 % 2,75 % 21,25 % 21,75 % 22,25 % 22,75 % 22,75 % 22,75 % 22,5 % 22,5 % 22,25 % 22,25 % 22,25 % 22,25 % 22, % 22, % Yhteenveto (kunnallisveron muutos huomioitu) Talousennuste : Pöytyä Yli-/alijäämän kehitys Rahoitustarpeen kehitys Taserakenteen kehitys Taseen loppusumma 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % % % Asukasluku (216): Asukasluvun muutos:,24 % Korollinen vpo (215) 11 milj. eur Toiminnan kulut Verotulot Kertynyt yli-/alijäämä Toiminnan tuotot Valtionosuudet Toiminnan rahavirta Rahoitustarve (netto) Investointien rahavirta Rakennukset ja maa-alueet* Korollinen vieras pääoma Rakennusten ja maa-alueiden lainoitusaste (akseli II) Korollinen vpo (22) 41 milj. eur Lainojen takaisinmaksuaika Korollinen vieras pääoma Takaisinmaksuaika (vuotta), 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2,,, 3% 15 25% 2% 5 15% -5 Veronkorotuksen Kunnallisvero-% vaikutus rahoitustarpeeseen % - 5% Rahoitustarve (netto) % Rahoitustarve (netto) - korotus,25 %/vuosi 212 Rahoitustarve (netto) korotus 224,5226 %/vuosi Sote-vaikutukset (216 vuoden arvoin) Poistuvat kulut Sote-kiinteistöjen vuokra Poistuvat tuotot Muutosrajoitin ja tasaus (221) Yhteisövero (37,9 %) Valtionosuus (63,9 %) Kunnallisvero (12,3 %) Sote-kulut Takaisinmaksuaika (mediaani ) 6,1 vuotta Max. vero-% ( ) 22,25 % Max. vero-% ( ) 22,75 % 8

9 Yhteenveto (kunnallisveron muutos huomioitu) Pöytyän kunnan talous on noin,8-2, MEUR alijäämäinen vuosina Kouluinvestointien seurauksena kunnan vieraan pääoman määrä lähes nelinkertaistuu vuodesta 215 vuoteen 22 (11 41 MEUR) Emo kunnan korollisen vieraan pääoman määrä asukasta kohden vuonna 22 on euroa (1 297 eur/asukas vuonna 215) Kunnan rahoituksen takaisinmaksukyky heikkenee investointien aikana ja rahoituksen takaisinmaksuaika pitenee (mediaani 6,1 vuotta tarkastelujakson aikana) Talouden tasapainottamiseksi kunnalla on,5%-yksikön veronkorotuspaine vuosina 217, 218 ja 219 siten, että vuonna 219 kunnallisvero on 22,75% Ilman veronkorotuksia kunnan luottokelpoisuus heikentyy merkittävästi ja on mahdollista, että rahoittajat vaativat kunnalta tarkentavia selvityksiä kunnan kyvystä selviytyä ulkopuolisista vastuista Talouden tasapainotuttua kunnallisveroa voidaan laskea,25%-yksikköä vuosina 222, 224 ja 228 siten, että veroprosentti on 22, % vuodesta 228 eteenpäin Kouluinvestointien seurauksena Elisenvaaran vanhasta koulusta tehdään 9 TEUR alaskirjaus vuonna 218 Kouluinvestoinneista aiheutuvat käyttökustannussäästöt alkavat vaikuttamaan asteittain vuodesta 218 (n. 167 TEUR) ja ovat täysimääräiset (7 TEUR) Elisenvaaran käyttöönottoa seuraavana vuonna 221 Säästöt kattavat suuren osan uusien koulujen rahoituskuluista Kouluinvestoinnit ovat erittäin mittavia Pöytyän kunnan talouden mittakaavassa, mutta mikäli kunta on tarvittaessa valmis veronkorotuksiin, investoinnit on todennäköisesti mahdollista toteuttaa vaarantamatta kunnan taloutta ja luottokelpoisuutta pitkällä tähtäimellä Talouden kestävyyden kannalta investoinneilla saavutettavien säästöjen toteutuminen arvioidun tasoisesti on merkittävää 9

10 Sote-uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen

11 Sote-uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Aihe Tausta Sote-ja aluehallintouudistus Kunnan kannalta merkittävin tehtäväsiirto maakunnalle on sosiaali-ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen. Muista kunnalta siirtyvistä tehtävistä merkittävimmät ovat pelastustoimi, lomituspalvelut ja ympäristöterveydenhuolto. Kunnilta siirtyvät kulut ja tuotot Pois siirtyvistä kuluista merkittävin osa syntyy sosiaali-ja terveystoimesta (n. 19 mrd. ). Sote-toiminta muodostaa kuntien kulurakenteessa noin 48 % kuluista. Muiden tehtäväsiirtojen euromääräinen vaikutus on vähäinen. Tuottopuolen muutoksista tärkeimmät ovat kunnallisveron sekä valtionosuuksien muutokset. Kunnallisveroprosenttien alentaminen tasaisesti kaikissa kunnissa tuo mukanaan ongelmia, jotka johtuvat mm. siitä, että kunnallisveroprosentin tuotto asukasta kohden vaihtelee kunnittain voimakkaasti kuten vaihtelevat myös maakunnille siirtyvien kustannusten määrä sekä niiden suhteellinen osuus kunnan menoista. Uudistuksen kuntien rahoitusasemaan ja verorahoitukseen aiheuttamien muutosten kompensointiin liittyvistä ratkaisuista hallitus ei ole vielä tehnyt linjauksia. Omaisuussiirrot Kaavaillun suppean jakautumismallin mukaan kuntien rakennukset eivät siirry soteuudistuksessa vaan maakunnat vuokraavat toimitilat yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti. Näin ollen kuntiin jää sote-tiloihin liittyvät kustannukset. Kuntien sote-rakennuskanta Kuntien ja kuntien liikelaitosten sote-rakennuskanta on arviolta 3,5 milj. k-m² ja 3,6 mrd. (tasearvo). Tarpeettomia tiloja kunnasta riippuen on arviolta % tilakannasta. 11

12 Sote-uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Aihe Vaikutus Kunnalta siirtyvät kulut ja tuotot Olemme tässä selvityksessä lähteneet oletuksesta, että kunnalta sote-uudistuksessa siirtyvät tuotot ja kulut ovat lähtökohtaisesti käytännössä yhtä suuret. Laatimassamme talousmallinnuksessa olemme tasapainottaneet varsin hyvin kunnalta pois siirtyvien tuottoja ja kulujen määrän, jolloin järjestely on kunnan kannalta kustannusneutraali. Todellisuudessa 216 tietojen pohjalta vuodelle 219 rakennettavaan maksujärjestelmään liittynee merkittäviä riskejä. Mikäli tuotot ja kustannukset eivät järjestelmässä osu tasapainoon, aiheutunee yksittäiselle kunnalle ja sen taloudelle järjestelystä käytännössä väistämättä jokseenkin ennakoimattomia muutoksia. Omaisuussiirrot Omaisuussiirtoihin liittyy kunnan näkökulmasta ainakin kaksi riskiä: Kunnan kiinteistöjen omistus ei nykytiedon valossa siirry. Kunta kantaa riskin vuokrasuhteen jatkumisesta ja vuokratasosta. Toinen riskitekijä liittyy kuntayhtymien omistuksen järjestelyyn. Nykyisellään kunnilla on aktivoituna taseisiinsa sote-kuntayhtymien peruspääomaa/jäsenkuntaosuuksia. Emme tiedä vielä minkä vastineen kunta saa osuuksistaan mahdollisessa järjestelyssä. Kunnan sote-rakennuskanta Kunnan tilannekuva kiinteistökannan laadusta ja uudelleenjärjestelytarpeesta on useasti epäselvä. Arviomme perusteella tarpeettomien sote-tilojen ylläpitokustannusten rasite kuntataloudelle on suhteellisen pieni. Sen sijaan näihin tiloihin mahdollisesti otettujen lainojen pääoma voi arviomme mukaan olla merkittävä. 12

13 Sote-uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Aihe Vaikutus Kuntatalouden tasapaino Pääsääntöisesti kunta pystyy sote-uudistuksen jälkeen saattamaan verotuksella ja kulujen sopeuttamisella taloutensa tasapainoon. Näkemyksemme mukaan vaikuttaisi siltä, että ns. uusimuotoisen kunnan pitää korottaa veroprosenttinsa vähintään noin 7 % tasolle (huomioitu 12,3% veroprosentin lasku). Kunnan luottokelpoisuus Sote-uudistus todennäköisesti joko nostaa kokonaisveroastetta tai heikentää kunnan luottokelpoisuutta sen mukaan missä määrin kuluja voidaan viedä verotukseen. Lisäksi uudistus nostaa kunnan rahoituksen riskitasoa. Taserakenne ja velan määrä säilyvät jokseenkin ennallaan, mutta toiminnan laajuus pienenee. Suhteessa toiminnan laajuuteen, velkavivun määrä kasvaa. Käytännössä vuoden 219 maksujen (valtionosuus, verotasaukset) tasapainottaminen 216 tilinpäätöstietojen perusteella tulee olemaan erittäin vaikeaa. Mikäli siirtyvät tuotot ja kustannukset eivät ole tasapainossa, aiheutuu siitä kunnalle taloudellisia ongelmia tai epävarmuutta, mikä heikentää rahoittajan näkökulmasta kunnan luottokelpoisuutta. 13

14 Kouluinvestointien vaikutukset Pöytyän talouteen Tulos-, tase- ja kassavirtalaskelmat 14

15 Mallinnuksen oletukset Mallin lähtökohtana on Pöytyän kunnan toteutuneet tilinpäätökset ja talousarvio vuosille Mallin tarkastelujakso on , eli se sisältää investointivuodet ja investointeja seuraavan kymmenen vuoden jakson Vuosille olemme olettaneet toiminnan kulujen ja tuottojen kasvavan 2% vuotuisesti Asukasluvun on oletettu kehittyvän mediaanin mukaisesti, joka vastaa,24%:n vuotuista kasvua Asukasluvun toteutunut kehitys vaikuttaa mallinnuksen lopputulokseen Lainojen keskikoron on oletettu nousevan 2%:n vuonna 218 ja pysyvän tällä tasolla koko tarkastelujakson Lainojen toteutunut korkotaso vaikuttaa mallinnuksen lopputulokseen Olemme olettaneet, että kunta on valmis veronkorotuksiin taloutensa tasapainottamiseksi Ilman veronkorotuksia kunnan talous tulee olemaan vahvasti alijäämäinen Kunta on arvioinut saavuttavansa kouluinvestoinneilla noin 7 TEUR säästön koulujen käyttökustannuksissa Vuosina kunnan oletetaan kasvattavan asukasta kohden laskettuja vuotuisia investointeja kohti valtakunnallista keskiarvoa (6 7 eur/asukas) Sote-uudistuksen seurauksena olemme olettaneet Perusinvestointitason laskevan 25% Kunnallisveron laskevan 12,3% Yhteisöveron laskevan 37,91% Valtionosuuksien laskevan 72,9% Mallinnuksessa ei ole huomioitu Pöytyän kunnan jäsenkuntaosuuksia/peruspääomaa VSSHP:n kuntayhtymän siirtotilanteessa Sote-uudistuksen toteutuessa Kunta on arvioinut investointikustannusten olevan yhteensä 28 MEUR (vuoden 216 hintatasossa), jakautuen seuraavasti Elisenvaara 16 MEUR Riihikoski 12 MEUR Elisenvaarasta aiheutuu arviolta 9 TEUR alaskirjaus vuonna 218 Investointeihin ei saada valtion rahoitusosuuksia 15

16 Kouluinvestointien vaikutukset Pöytyän kunnan talouteen (Sote-uudistus toteutuu) Asukasluku 213t 214t 215e 216e 217e 218e 219e 22e 221e 222e 223e 224e 225e 226e 227e 228e 229e Asukasluku Muutos (%),25 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 % Tuloslaskelma 213t 214t 215e 216e 217e 218e 219e 22e 221e 222e 223e 224e 225e 226e 227e 228e 229e Toiminnan tuotot Muutos (%) 9,7 % -6,6 % -,2 % -,3 %,1 % 3,5 % -22,7 % 1,8 % 1,8 %,3 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Henkilöstökulut Muutos (%) 11,1 %,2 % -1,3 % 2,8 % -,3 % -,2 % 2, % 1,7 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % Aineiden ja palveluiden ostot Muutos (%) 19,8 %,4 % -1,7 % 3,9 % -,1 %,3 % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Avustukset Muutos (%) 28,5 % 17,1 % 24, % 1,2 % -,7 %, %, %, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Muut toimintakulut Muutos (%) 38,9 % -19,1 % 9,8 % 2,2 % -,5 %, %, %, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Sote-uudistuksen vaikutukset Muutos (%) n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. 1,8 % 1,8 % 2,2 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % Kouluinvestointien vaikutus käyttökustannuksiin Muutos (%) n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. 2, % 33,3 % 5, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Toiminnan kulut Muutos (%) 16,9 %,8 %,2 % 3,3 % -,2 % -,2 % -55,1 % 1, %,4 % 1,2 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,7 % 1,7 % Toimintakate Kunnan tulovero Muutos (%) 19, %,6 % 2,6 % -,2 % 5,9 % 3,3 % -54,1 % 3, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Kunnallisvero-% 2, % 2,75 % 2,75 % 21,25 % 21,75 % 22,25 %, %,7 %, %,5 %,5 %,5 % -12,3 %, %, %, %, %, %, %, %, %, %, % Kiinteistövero Muutos (%) 2,9 % 11,1 % 2,3 % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos (%) -24,3 % 19,7 % 21, % -19,5 % -,8 % 5,4 % -35, % 4,7 % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Muut verotulot Muutos (%) n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Muutos (%) -54,7 % -9,5 % -31,6 % 24,1 %, %, % 8,7 %, %, %, %, %, %, %, %, %, %, % Rahoituskulut Muutos (%) 24,8 % 19, % 16,7 % 35, % 86,6 % 7,2 % 6,1 % 3,7 % -3,4 % -2,8 % -4,2 % -4, % -3,8 % -3,3 % -4, % -4,8 % -5,8 % Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron, varausten ja rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Muutos (%) 73,4 % -1,8 % -24,8 % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

17 Kouluinvestointien vaikutukset Pöytyän kunnan talouteen (Sote-uudistus toteutuu) Rahavirtalaskelma 213t 214t 215e 216e 217e 218e 219e 22e 221e 222e 223e 224e 225e 226e 227e 228e 229e ± Vuosikate ± Satunnaiset erät ± Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointihyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Antolainasaamisten lisäykset + Antolainasaamisten vähennykset Lainojen lisäys Lainojen vähennys ± Oman pääoman muutokset ± Käyttöpääoman muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Tase 213t 214t 215e 216e 217e 218e 219e 22e 221e 222e 223e 224e 225e 226e 227e 228e 229e V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Korollinen vieras pääoma Muu vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ

18 Kouluinvestointien vaikutukset Pöytyän kunnan talouteen (ei Sote-uudistusta) Asukasluku 213t 214t 215e 216e 217e 218e 219e 22e 221e 222e 223e 224e 225e 226e 227e 228e 229e Asukasluku Muutos (%),25 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 %,24 % Tuloslaskelma 213t 214t 215e 216e 217e 218e 219e 22e 221e 222e 223e 224e 225e 226e 227e 228e 229e Toiminnan tuotot Muutos (%) 9,7 % -6,6 % -,2 % -,3 %,1 % 3,5 %,3 % 1,9 % 1,9 %,8 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % Henkilöstökulut Muutos (%) 11,1 %,2 % -1,3 % 2,8 % -,3 % -,2 % 2, % 1,7 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % Aineiden ja palveluiden ostot Muutos (%) 19,8 %,4 % -1,7 % 3,9 % -,1 %,3 % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Avustukset Muutos (%) 28,5 % 17,1 % 24, % 1,2 % -,7 %, %, %, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Muut toimintakulut Muutos (%) 38,9 % -19,1 % 9,8 % 2,2 % -,5 %, %, %, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Sote-uudistuksen vaikutukset Muutos (%) n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. Kouluinvestointien vaikutus käyttökustannuksiin Muutos (%) n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. 2, % 33,3 % 5, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Toiminnan kulut Muutos (%) 16,9 %,8 %,2 % 3,3 % -,2 % -,2 % 1,3 % 1,4 % 1,2 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % Toimintakate Kunnan tulovero Muutos (%) 19, %,6 % 2,6 % -,2 % 5,9 % 3,3 % 5, % 3, % 2, %,9 % 2, %,9 % 2, % 2, % 2, %,9 % 2, % Kunnallisvero-% 2, % 2,75 % 2,75 % 21,25 % 21,75 % 22,25 % 22,75 % 22,75 % 22,75 % 22,5 % 22,5 % 22,25 % 22,25 % 22,25 % 22,25 % 22, % 22, %, %,7 %, %,5 %,5 %,5 %,5 %, %, % -,3 %, % -,3 %, %, %, % -,3 %, % Kiinteistövero Muutos (%) 2,9 % 11,1 % 2,3 % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos (%) -24,3 % 19,7 % 21, % -19,5 % -,8 % 5,4 % 4,7 % 4,7 % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Muut verotulot Muutos (%) n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Muutos (%) -54,7 % -9,5 % -31,6 % 24,1 %, %, % 8,7 %, %, %, %, %, %, %, %, %, %, % Rahoituskulut Muutos (%) 24,8 % 19, % 16,7 % 35, % 86,6 % 7,2 %,3 % 1,7 % -5, % -4, % -3,8 % -2,6 % -2,1 % -1,3 % -2,1 % -1,9 % -2,8 % Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron, varausten ja rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Muutos (%) 73,4 % -1,8 % -24,8 % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % 2, % Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

19 Kouluinvestointien vaikutukset Pöytyän kunnan talouteen (ei Sote-uudistusta) Rahavirtalaskelma 213t 214t 215e 216e 217e 218e 219e 22e 221e 222e 223e 224e 225e 226e 227e 228e 229e ± Vuosikate ± Satunnaiset erät ± Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointihyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Antolainasaamisten lisäykset + Antolainasaamisten vähennykset Lainojen lisäys Lainojen vähennys ± Oman pääoman muutokset ± Käyttöpääoman muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Tase 213t 214t 215e 216e 217e 218e 219e 22e 221e 222e 223e 224e 225e 226e 227e 228e 229e V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Korollinen vieras pääoma Muu vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ