PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN - SELVITYSOSA

Transkriptio

1 PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN - SELVITYSOSA

2 PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN SELVITYSOSA Yleistä Pöytyän ja Tarvasjoen kunnat valmistelevat yhdistymistä. Yhdistymishankkeen keskeinen peruste on Tarvasjoen kunnan talouden kriisiytyminen. Toinen keskeinen peruste on Pöytyän kunnan vuodesta 2005 voimassa ollut kuntarakennestrategia, jolla pyritään muodostamaan Turun ja Loimaan kaupunkien väliin yhtä maaseutumaista kuntaa. Tavoitetta Pöytyä on toteuttanut vuonna 2005 toteutuneella Pöytyä Karinainen liitoksella ja vuonna 2009 toteutuneella Pöytyä-Yläne liitoksella. Auranmaan itsenäisiä kuntia, jotka rajoittuvat Pöytyään ovat: Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää ja Tarvasjoki. Työssäkäyntialue ja asiointisuuntautuminen Pöytyä ja Tarvasjoki kuuluvat molemmat selvästi Turun työssäkäyntialueeseen. Tarvasjoen asiointi ja työssäkäynti suuntautuu enemmin Lietoon kuin Pöytyän alueelle. Liedosta on Tarvasjoelle 20 km ja Tarvasjoelta Pöytyän Kyrön taajamaan 15 km. Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymällä on toimipiste Aurassa, josta on Tarvasjoelle 14 km. Pöytyän pendelöinti suuntautuu Auraan ja Turun kaupunkiseudulle. Pendelöintimäärät ilmenevät liitemateriaalista. Yhdyskuntarakenne Pöytyä ja Tarvasjoki ovat molemmat yhdyskuntarakenteeltaan ja elinkeinorakenteeltaan maaseutumaisia. Turun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen kumpikaan kunta ei liity vaan kunnat ovat kaupunkiseudun ulkopuolista kakkosvyöhykettä. Tällaiseksi voi arvioida myös Liedon pohjoisosat Tarvasjoen vastaisella rajalla. Asuminen on kummassakin kunnassa omakotivaltaista. Pöytyän väestö on keskittynyt pitkälti Kyrön ja Riihikosken taajamiin ja Aurajoen ja sen sivujoen Kaulajoen varren haja-asutusalueille myös Tarvasjoen varteen eli Auran ja Tarvasjoen välittömään läheisyyteen. On perusteltua arvioida, että Auran, Kyrön, Riihikosken ja Tarvasjoen taajamien muodostama vinoneliö, jossa haja-asutusalue on poikkeuksellisen tiiviisti rakentunutta, muodostaa tulevaisuudessa kasvun ansioista yhä suuremman ja taajamamaisemman yhtenäisen alueen, jolla asuu yli ihmistä. Pelkkää kuntarajakarttaa tarkastelemalla saa asiasta helposti oleellisesti virheellisen kuvan. Kehitysnäkymät Pöytyä ja Tarvasjoki kuuluivat aiemmin Loimaan seutukunnan kehittämiskeskukseen, josta Auranmaan kunnat ovat nyttemmin eronneet. Vuoden 2104 alusta on aloittanut toimintansa Auranmaan Yrityspalvelut, johon kuuluvat kaikki em. Auranmaan kunnat. Loimaan kaupunki muodostaa oman työssä käyntialueensa ja on elinkeinoiltaan Auranmaan aluetta kaupunkimaisempi. Kunnan rooli oman alueensa kehittäjänä on voimakas. Paras tulos kehittämisessä saavutetaan, kun kunnan eri alueiden edut eivät ole ristiriidassa keskenään. Syntyneen SOTE -ratkaisun toteutuessa 2017 alusta kunnan kehittämisroolin merkitys korostuu entisestään.

3 Väestökehitys Pöytyällä on ollut maltillisen kasvavaa. Asuntorakentamisen vilkkaus on kasvattanut Pöytyän taajamia ja korvaa väestön vähenemistä haja-asutusalueella. Tarvasjoen asukasmäärä on pysynyt vakaana pitkään. Kasvupotentiaalia on ja se saadaan hyödynnettyä tehokkaalla maanhankinta- ja kaavoituspolitiikalla. Väestökasvu turvaa suoraan myös kunnan tulevien vuosien talouden kantokykyä. Työpaikkojen kehitysnäkymät ovat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vaikeasti arvioitavissa. Kuntien teollisuustonttitarjonta on kohtalaisen hyvä. Turun kaupunkiseudun kasvaessa erilaiset tilaa vaativat toiminnot sijoittuvat ulommaksi, mikä tuo potentiaalia alueelle. Myös rakennusalan työpaikkojen voi arvioida lisääntyvän. Yritysmaailman rakennejärjestelyt tulevat aiheuttamaan kuitenkin myös menetyksiä. Pöytyän ja Tarvasjoen omien palvelujen uusinvestointitarve on vähäinen. Molemmissa kunnissa on tehty mittavia omien palvelujen tuottamiseen liittyviä investointeja ja rakennemuutoksia. Investointitaso alenee joka tapauksessa lähi vuosina ja painopiste siirtyy enemmän korjausvelan hoitamiseen. Tämä tukee kunnan talouden tervehtymistä. Verkostokunta Auranmaa muodostuu pienten toisiaan melko lähellä olevien taajamien verkostosta. Taajamia erottava haja-asutusalue on suhteellisen taajaan rakennettua. Pöytyän vuoden 2009 liitossopimuksessa rakennettiin sopimuksen keskeiseksi osaksi näihin olosuhteisiin soveltuva palvelurakennemalli, jota on käytetty pohjana nyt käsitteillä olevassa yhdistymissopimuksessa. Fyysinen yhdyskuntarakenne ei muutu miksikään kuntarajoja siirtelemällä. Muutos on hidasta ja tapahtuu ensisijaisesti kansalaisten asumista ja yritysten työpaikkoja koskevien päätösten seurauksena. Tulemme siis joka tapauksessa toimimaan näissä olosuhteissa vielä pitkään. Verkostokunta on näihin olosuhteisiin parhaaksi nähty järjestely toisaalta palvelujen takaamiseksi ja toisaalta palvelujen tuottamiseksi taloudellisesti esim. taajamien erikoistuessa. Verkostoitumista on tapahtunut jo aikaisemminkin. Esimerkiksi Kyrö on ollut Pöytyän, Auran ja Karinaisten kuntien koulukeskus ja Riihikoski on erikoistunut saman alueen Yläneellä lisättynä terveydenhuollon palveluihin. Alueen kunnilla on sekä keskenään että yksityisten palvelujen tuottajien kanssa poikkeuksellisen suuri määrä erilaisia yhteistoimintasopimuksia. Verkostoitumisen toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tehokkain ratkaisu on koko alueen toimintaa koordinoiva yksi kunta. Verkostoitumisen myötä ajan mittaan syntyneiden erilaisten yhteistyö- ja ostopalvelujen purkaminen ja uusien synnyttämien siinä tapauksessa, että Auranmaan kunnat ajautuvat kuntarakenteessa eri suuntiin, on iso työ, joka ei välttämättä tuo lisäarvoa. Kuntarakenteessa keskittäminen Loimaalle, Lietoon tai Turkuun ei poista hajanaisen yhdyskuntarakenteen tuottamia erityisvaatimuksia palvelutuotannossa. Väestöpohjaltaan Auranmaa on noin asukasta eli suurempi kuin esim. Lieto tai Loimaa.

4 Edut ja haitat Tarvasjoki-Pöytyä -yhdistymisen etuihin ja haittoihin on jo viitattu aiemmin. Keskeisimpiä etuja ovat: Uuden kunnan vakauttava vaikutus talouteen. Alueen kehittämisen turvaaminen. Synergiaetujen hyödyntäminen palvelutuotannossa sekä hallinnossa ja muissa tukitoiminnoissa. Suuremman kunnan suurempi taloudellinen volyymi, joka parantaa mahdollisuuksia kaikkien toimialojen systemaattiseen jatkuvan kehittämiseen kummankin vanhan kunnan alueella. Työnjaon erikoistumisen mukanaan tuoma lisäteho. Molempien kuntien kehitysnäkymät ja -potentiaali ovat hyviä pidemmällä aikavälillä sekä asukasmäärän, työpaikkojen että talouden osalta. Keskeisimpiä haittoja ovat: Viitetiedot Tarvasjoen asiointisuuntauksen kääntyminen hallinnollisissa asioissa osittain Kyrön suuntaan ja terveyspalveluissa ehkä osittain Auran toimipisteeseen. Tätä osittain lieventävät lyhyet etäisyydet. Sote-alueen syntyminen 2017 poistanee nämä ongelmat. Ensisijainen tarkoitus on vuodet 2015 ja 2016 järjestää terveydenhuollon palvelut ostopalveluna Härkätieltä entisen tasoisina. Tietojärjestelmät ovat kunnissa erilaiset, joten sopeutus lyhyessä ajassa, joka on käytettävissä voi tuoda ongelmia. Pöytyän laskujen ja asiakirjojen käsittely on jo nyt täysin sähköistä ja nettipohjaista, joten uusien toimipisteiden liittyminen ei pitäisi olla suuri ongelma näitten toimintojen osalta.. Erilaisten organisaatiokulttuurien yhteen sovittaminen on aina vaikeaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Aluearkkitehti Olli-Pekka Hannun laatima kartta taajamien etäisyyksistä Väestötietojärjestelmän kartta väestön jakautumisesta kuntien alueelle Eero Laesterän tekemät liitoskumppaneiden painelaskelmat talouden kantokyvyn arvioimiseksi. Liedon ja Tarvasjoen yhdistymisselvitys, joka sisältää paljon lähtökohtatietoa paitsi Liedon ja Tarvasjoen myös muiden mahdollisten liitossuuntien Paimion, Auran ja Pöytyän osalta Painelaskelmassa on käytetty viimeisiä virallisia vuoden lopun asukasmääriä ja väestöennusteita. Pöytyän kuukausittain julkaistava väestömäärä oli helmikuun 2014 lo-

5 pussa 8588, eli selvästi enemmän kuin painelaskelmassa käytetty väestömäärä, mikä vaikuttaa erilaisiin talouden parametrien arvoihin. Nykyinen yhteistyö Nykyisestä Pöytyän ja Tarvasjoen yhteistyöstä mainittakoon merkittävimpinä kuuluminen samaan elinkeinoyksikköön, Kyrön ja Tarvasjoen yhteinen vesilaitos, ympäristöterveydenhuolto, työterveyshuolto ja ympäristönsuojelu. Yhteenveto Pöytyän ja Tarvasjoen kehitysnäkymät ja kasvupotentiaali ovat hyvät. Syntyvän noin asukkaan kasvavan kunnan talous on riittävän kantokykyinen. Asukaskohtainen velkamäärä jäisi uudessa kunnassa alle kuntien valtakunnallisen keskiarvon. Palvelurakenteen uudelleen järjestelyillä parannetaan toiminnan tehokkuutta. Kunnan edunvalvonta ja kehittäminen tehostuu. Yhdistymissopimus sisältää velvoitteen neuvotella muiden neljän naapurikunnan kanssa yhdistymisestä, joten tämä yhdistyminen tähtää jatkossakin toteutettaviin uusiin kuntarakenteen muutoksiin. Yhdyskunta- ja elinkeinorakenteen samankaltaisuus ja kehittämisolosuhteet antavat hyvän pohjan uuden kunnan kehittämiselle.