Puheenjohtaja aloitti kokouksen klo Todettiin läsnäolijat.

Transkriptio

1 SEINÄJOKI JALASJÄRVI PÖYTÄKIRJA 1 Aika: Paikka: Läsnä: , klo15.00 Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone Ojaniemi Kati, puheenjohtaja Heinonen Kimmo Heikkilä Aarne Rasinmäki Jorma Honkola Aaro Ranta Raija Alkula Martti Koskela Anna-Maija Ventelä Jaakko Hirsimäki Erkki Luukko Juha Mäntykoski Jenni, sihteeri Janne Antikainen, selvitysmies Eero Laesterä, selvitysmies Asiat 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja aloitti kokouksen klo Todettiin läsnäolijat. 2. Aineistokatsaus ja tarpeet Seinäjoella pidettiin asukasilta ja asukaslautakunta maanantaina Tilaisuudet menivät suunnitellun mukaisesti, asukaslautakunnassa saatiin aikaan enemmän keskustelua. Selvitysmies Janne Antikainen esitteli kasvun sekä palveluiden plussat ja miinukset: + edellytykset pärjäämiselle kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa paremmat + yhtenäistä toiminnallis-strategista aluetta (työssäkäyntialue) + Jalasjärvi todellinen sillanpääasema VT3:lle, käytävän kehittämiselle pontta + älykkäiden ruokajärjestelmien ketju saa lisäarvoa molemmista päistä + Jalasjärven erikoistunut asiointisuunta Seinäjoelle + Jalasjärvi olisi osa ydintä myös tulevassa kunnassa - hiipuvan seudullisen yhteistyön aikana tärkeä olla ytimessä mukana + palveluiden laadun takaaminen + kunnan työvoiman osaamisen ja liikkuvuuden parantaminen - edelleenkään palvelurakenteella ei voida perustella liitosta puoltavasti tai kieltävästi - etäisyys keskusten välillä, ei yhtenäistä taajamarakennetta; vaikuttaa palvelurakenteeseen ja kehittämiseen - lähikehittämisen tunto katoaisi - palvelut keskittyneempiä

2 SEINÄJOKI JALASJÄRVI PÖYTÄKIRJA 2 Käytiin läpi Pentti Rauhalan luonnosta JAKK:n tilanteesta. Siitä selviää, että JAKK.n mahdollisuudet jatkaa erillisenä yhden kunnan ylläpitämänä koulutusyksikkönä ovat vähäiset. OKM siirtäisi JAKK-liikelaitoksen järjestämisluvat vuoden 2015 loppuun saakka Jalasjärven kunnan omistamalle JAKK koulutus Oy:lle, jonka jälkeen Seinäjoen seudun koulutuskuntayhtymän ostaa JAKK koulutus Oy:n osakekannan. Toimintojen yhdistäminen on vähäisen päällekkäisyyden johdosta helppoa ja mahdollistaa molempien vahvuuksien hyödyntämisen. Kuitenkin JAKK:n toiminta kaipaa vielä tuloskunnon kohentamista, jtoen sen välitön liittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Pentti Rauhalan selvitys kuntien omistuksista on käytettävissä viikolla 8 ja Minna Ainasvuoren tekemä JIK-selvitys valmistuu viikolla 9. Eero Laesterä esitteli kuntajakoselvityksen talous- ja palvelurakenteita: Lähtökohtana selvitystyölle on kriisikuntaryhmän lausunto, jonka mukaan on varmistettava, etteivät Jalasjärven ja Seinäjoen palvelut vaarannu kuntaliitoksen takia. Koska tiedossa on, että Kurikka ja Jalasjärvi käyvät helmikuun aikana oman, erillisen kuntajakoselvityksensä, pidetään Kurikkaa kuntakaksikon referenssikuntana ja tälle yhteenliittymälle tehdään omat painelaskentansa. Varsinainen työ koostuu seuraavista asioista: Väestön kehitykset ja ikärakenteen muutos Tase Palvelurakenteen toiminnallisten kustannusten ja rakenteen tarkastelu; tässä keskitytään varhaiskasvatukseen, opetuksen ja ikääntyneiden palveluiden kustannuksin. Ikärakenteen muutoksen vaikutus palvelurakenteisiin ja erityisesti ikääntyneiden palveluihin. Tulos Painelaskelmat Taustaksi on arvioitu myös, mikä on ollut liikaa maksetun valtionosuuden merkitys Jalasjärvelle. Tällä tarkastelulla arvioidaan se, kuinka paljon valtionosuudet ovat kertyneet verotuloina kunnan kassaan. Tarkastelussa tuli ilmi, että arvio on tehty ehkä hiukan liian negatiiviseksi Jalasjärven kunnan kannalta ja suurin osa verotulohyödystä kohdistui muualle kuin Jalasjärvelle. Jalasjärven verotuloista saama hyöty on hieman alle 1,2 milj. ja takaisinperittävä summa 35 milj., joten tämän arvion perusteella olisi kohtuullista saada kompensaatioita takaisinmaksun osalta. Yhteenvetoja osa-alueittain Väestötiedot: Jalasjärven asukasluku on laskussa ja Kurikan kasvu ja väestön ikärakenne on nyt jo heikompi kuin Jalasjärvellä. Seinäjoella yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nopeammin kuin Jalasjärvellä, sillä Jalasjärvi on jo kohdannut ikääntymistä Seinäjokea enemmän. Kurikan ikääntyminen on vielä nopeampi/suurempi kuin Jalasjärven ja Seinäjoen. Väestön muutoksien perusteella Seinäjoki olisi Jalasjärvelle sopiva kumppani.

3 SEINÄJOKI JALASJÄRVI PÖYTÄKIRJA 3 Tase: Jalasjärven ja Kurikan taseet ovat olleet menneisyydessä vahvat, Seinäjoen tase korkeintaan tyydyttävä. Seinäjoen tase on kuitenkin massaltaan niin suuri, että Jalasjärven kriisitaseeksi ajautunut tase voidaan liittää Seinäjoen taseeseen ilman, että seinäjokelaisten mahdollisuus peruspalveluihin vaarantuisi tasepohjaisista seikoista johtuen. Kurikan kohdalla nettovelaton kunta muuttuisi nettovelkaiseksi kunnaksi. Kaikilla kunnilla on suuret metsäomistukset. Palvelurakenne: Seinäjoen palvelurakenne on keskimäärin edullisin, Kurikan palvelurakenne on kolmikon kallein. Ikääntyneiden palvelut ovat tärkeä kokonaisuus palveluiden tuotannossa, Jalasjärvellä vanhusten palvelurakenne on kuitenkin johdettu oikein. Myös JIK on toiminut hyvin, vaikka terveydenhuollon (ja erikoissairaanhoidon) nettomenot asukasta kohden ovatkin pienimmät Seinäjoella. Jalasjärven etäisyys Seinäjoesta ja Kurikasta heikentää palvelurakenteen yhtenäisyyttä ja mahdollisuutta keskittää keskitettävissä olevia palveluita. Ilman keskittämistä palvelut eivät sopeudu ja toisaalta lähipalveluiden karsiutumisriski on suuri. Tuloslaskelman erät: Jalasjärven vuosikate on kattanut jopa nettoinvestoinnit vuoteen 2010 saakka. Valtionosuuden takaisinperintä näkyy heti alijäämänä ja lainakannan kasvuna. Poistojen taso vaikuttaa hieman liian matalalta kuten myös Seinäjoella, sen sijaan Kurikassa poistojen taso vaikuttaa aivan liian matalalta. Kaikilla kunnilla verotettava tulo on kasvanut liian hitaasti suhteessa heikkenevään toimintakatteeseen, kuitenkin Seinäjoen verotettava tulo asukasta kohden on paras. Kiinteistöveroissa Kurikka verottaa selkeästi vähiten, Seinäjoki eniten. Yhteenveto: Jokaisen kunnan on sopeutettava toimintaansa. Jalasjärven toiminnallinen tasapainotustarve on 3,6 milj., Seinäjoen 6,9 milj. ja Kurikan 4,3 milj.. Ellei taloutta sopeuteta, molemmat liitokset syöksyvät kriisikunnaksi. Jalasjärvi-Kurikka näyttäisivät aluksi selviävän helpommalla kuin Jalasjärvi-Seinäjoki, mutta lopulta suurempi yksikkö on vakaampi kuin pienempi. Keskustellessa selvitystoimikunta oli yksimielinen siitä, että Laesterän selvitys on erittäin kattava, yksityiskohtainen ja paikkansapitävä. Erityiskiitos annettiin JAKK:n laskelmien mukaan ottamisesta selvitykseen. Todettiin, että luottamushenkilöille päätös on suuri ja tilanne vaikea, sillä päätös tulisi tehdä pitkällä tähtäimellä eikä pelkästään lähivuosia ajatellen. Tärkeimpinä näkökulmina pidettiin väestön kehitystä sekä panostusta elinkeinoelämään. Päätös: Merkitään asiat tiedoksi. 3. Yhdistymissopimuksien luonnokset Jalasjärven luonnos on pitkälti muodostunut SNY-sopimuksen pohjalta. Jalasjärven ehdotuksena on toteuttaa liitos Seinäjokeen vuonna Nimeksi tulisi Seinäjoki ja käyttöön jäisi Seinäjoen vaakuna. Fuusiota valmistelemaan muodostettaisiin 14- jäseninen yhdistymishallitus (Jalasjärveltä 4, Seinäjoelta 10 jäsentä). Jalasjärvi on

4 SEINÄJOKI JALASJÄRVI PÖYTÄKIRJA 4 linjannut sopimusluonnoksessa tiettyjä asioita, joita halutaan sisällyttää sopimukseen. Jalasjärvi on tehnyt samankaltaisen sopimusluonnoksen myös Kurikan kanssa. Seinäjoen tekemä sopimusluonnos on hyvin samantyyppinen, mutta yleisemmällä tasolla kirjattu. Seinäjoen näkemys kuntaliitoksen tekemiseen olisi vuonna Lähtökohtana kuntaliitokselle on elinvoiman korostaminen ja strateginen yhdistyminen: olisimme yhtä uutta kuntaa kaikki, eikä alueiden välillä olisi eriarvoisuutta. Vahvistetaan avoimuutta ja uudistumista sekä korostetaan luontaista asiointisuuntaa. Asukas- ja käyttäjälähtöiset tuote- ja palveluprosessit ovat tärkeitä: otetaan huomioon keskustat ja kylät, tehostetaan lähipalveluja ja modernisoidaan toimintoja. Otetaan käyttöön myös sähköiset palvelut työajan tehostamiseen. Yhdistymisvuosi Yhdistymisvuodesta tuli monia eri näkemyksiä. Mikäli liitoksesta haluttaisiin maksimaalinen hyöty, tulisi liitos tehdä nopealla aikataululla. Tällöin olisi paras toteuttaa liitos heti 2015, jolloin päästäisiin turhasta välivuodesta. Jalasjärven valtuuston päätöksellä liitosta ei haluta tehdä kuin aikaisintaan Seinäjoen kaupunginhallitus sen sijaan on eri mieltä, liitosvuosi 2017 koetaan liian kaukaiseksi ja Seinäjoki ehdottaa liitosvuodeksi Heti liitospäätöksen jälkeen tulisi ruveta toimenpiteisiin mm. henkilöstön ja investointien sopeuttamisessa. Oli siirtymäkausi sitten pitkä tai lyhyt, on tärkeää, että molemmat kunnat noudattavat tarkasti tasapainotusohjelmaa. Lähipalvelut ja niiden kirjaaminen Seinäjoella ei ole ehdottomia vaatimuksia lähipalveluiden suhteen, kunhan toimitaan järkevästi. Jalasjärvi sen sijaan haluaisi käydä sopimuksen kohdat tarkalla tasolla läpi. Jalasjärven vaatimukset eivät kuitenkaan tunnu mahdottomilta ja Seinäjoella on valmius kirjata niitä sopimukseen. Monessa sopimuskohdassa, mikäli mennään Jalasjärven vaatimuksiin, Seinäjoen palvelutaso huononee. Sopimusta ei kannata kuitenkaan kirjata liian tarkasti, vaan yhtenäisin perustein kaikkien kuntalaisten kannalta, talous huomioon ottaen. Jalasjärvelle sopimusluonnokseen kirjatut asiat koetaan kuitenkin ensiarvoisen tärkeäksi ja lähipalvelujen pysyminen halutaan varmistaa. Selvitysmiehen näkemys asiaan on, että mikäli kunnalla olisi itsenäisenä varaa järjestää haluttu palvelu, voidaan se vaatia osaksi yhdistymissopimusta. Sellaista palvelun tasoa ei voida vaatia, mihin kunnalla ei muutenkaan olisi varaa. Todetaan, että Jalasjärvi on kuitenkin niin kaukana Seinäjoesta, että peruspalveluja ei voida ottaa Jalasjärveltä pois. Varsinkin sote-palveluista tulee vielä keskustella tarkemmalla tasolla. Tärkeintä kuitenkin on, että sopimus täyttää kuntarakennelain vaatimukset. Yhdistymisavustuksen käyttö Jalasjärven ehdotus yhdistymisavustuksen käytöstä on, että yhdistymisavustuksesta annetaan 3,5 milj. Jalasjärven investointeihin ja 1 milj. käytetään uuden kunnan yhdistymisestä aiheutuneisiin kustannuksiin. Avustusten käyttö tulee harkita tarkasti, että täytetään kuntalain asettamat vaatimukset yhdistymisavustuksen käytöstä. Ensisijaisesti avustusraha käytetään kehittämishankkeisiin elinvoiman kasvamiseksi. Samalla keskusteltiin JAKK velan kompensaatiosta, josta olisi kuntien mielestä reilua saada puolet anteeksi. Kuntien tulisi tehdä esitys velankompensaatioksi, käytännössä se tulee olemaan jonkin tyyppinen investointi, esim. valtatie3:n risteysalueen kehittäminen Jalasjärvellä tai Nurmontie parantaminen Atrialle asti. Tästä oltiin yksimielisiä, uuden kaupungin elinvoiman kannalta hyvä toteuttaa. Ensisijaiseksi vaihtoehdoksi nähtiin Jalasjärven risteysalueen kehittäminen.

5 SEINÄJOKI JALASJÄRVI PÖYTÄKIRJA 5 Päätös: Kuntajohto kokoaa työryhmän, joka miettii tarkemmalla tasolla sote-palvelut ja yksityistieavustukset, kustannuslaskelmat mukaan ottaen. Työryhmä käy läpi yksityistieavustusten tasot ja miettii, mitä voidaan kirjata sopimukseen. Samalla työryhmä tekee hahmotelman kompensaatioesityksestä seuraavaan kokoukseen mennessä. Päätökset yhdistymissopimuksen lopullisesta sisällöstä tehdään seuraavassa kokouksessa. 4. Selvityksen eteneminen, seuraava kokous Lopullinen selvitys tulee olla valmis mennessä. Seuraava selvitystoimikunnan kokous pidetään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti perjantaina klo 9.30 Seinäjoella. 5. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo: Kati Ojaniemi puheenjohtaja Jenni Mäntykoski sihteeri Liite 1 Jalasjärven laatima yhdistymissopimus (luonnos) Liite 2 Seinäjoen laatima yhdistymissopimus (luonnos)