OLKILUODON JA LOVIISAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OLKILUODON JA LOVIISAN"

Transkriptio

1 OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO Yhteenveto vuoden 2007 toiminnasta

2 Kansikuvassa Vuojoen kartanon vuonna 2007 kunnostettu orangeria, joka toimii kokous- ja neuvottelutilana. Kuva: Jussi Partanen.

3 TIIVISTELMÄ Tämä raportti on ydinenergialain ja -asetuksen tarkoittama selvitys Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden ydinjätehuollosta. Se sisältää selvityksen voimayhtiöiden ydinjätehuollon tilanteesta ja toimenpiteistä vuonna 2007 sekä selvityksen varautumisesta ydinjätehuollon tuleviin kustannuksiin. Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2003 tekemän päätöksen mukaan käytetyn polttoaineen loppusijoituksessa on edettävä siten, että rakentamislupahakemuksen edellyttämä aineisto on valmiina vuoden 2012 loppuun mennessä. Samassa päätöksessä ministeriö asetti uuden välitavoitteen vuoteen 2009, jolloin on esitettävä tilannekatsaus rakennuslupahakemusaineistosta. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen valmistelu etenee pääpiirteissään vuonna 2000 julkaistun, loppusijoituslaitoksen rakentamista edeltävän vaiheen ohjelman sekä vuonna 2006 julkaistun yksityiskohtaisemman tutkimus-, kehitys- ja teknisen suunnittelutyön 3-vuotisohjelman TKS-2006 mukaisesti. Vuoden 2007 lopussa käytettyä polttoainetta oli Olkiluodon voimalaitoksella varastoituna yhteensä 6750 nippua, mikä vastaa noin 1144 tonnia uraania. Loviisan voimalaitoksella vuoden 2007 lopussa oli varastoituina yhteensä 3565 käytettyä polttoainenippua, mikä vastaa noin 428 tonnia tuoretta uraania. ONKALOn louhinta eteni vuoden loppuun mennessä tasolle -244 metriä, tunnelin kokonaispituuden ollessa 2581 metriä. Henkilökuilu ja ilmanvaihtokuilu ovat valmiit tasolle -180 m. Louhinta eteni päivitetyn aikataulun mukaisesti, valmistunut tunneli täytti hyvin asetetut laatuvaatimukset. STUK:n valvontasuunnitelman mukainen toiminta jatkui. Vuonna 2006 perustettu R20-ohjelma jatkui vuonna 2007 suunnitelmien mukaan. Ohjelman tehtävänä on kehittää pitkäaikaisturvallisuuden kannalta hyväksyttävä ja toteutuskelpoinen menettely vuotovesien hallintaan ONKA- LOn rakentamista varten. Menettely on voitava ottaa käyttöön ONKALOn ajotunnelissa ennen 300 m syvyyttä. Louhitun tilan ympärille muodostuu louhintavauriovyöhyke, josta käytetään yleisesti nimitystä EDZvyöhyke (Excavation Damaged Zone). EDZ-vyöhykkeen hallitsemiseksi, todentamiseksi ja vyöhykkeen vaikutuksen arvioimiseksi perustettiin vuonna 2007 erityinen EDZ-ohjelma. Vuoden 2007 aikana Posiva on jatkanut kapselisuunnitteluun liittyvien selvitysten syventämistä yhdessä Svensk Kärnbränslehantering AB:n (SKB) kapselisuunnittelun kanssa. Erityisesti kapselikomponenttien viansietokykyä on analysoitu ja samanaikaisesti materiaalitutkimuksia korroosionkestävyyden ja mekaanisten pitkäaikaisominaisuuksien osalta on jatkettu. Puskuribentoniitin kehitystyö on Posivassa jatkunut laaditun kehitysohjelman mukaisesti. Työssä on keskitytty bentoniittiblokkien valmistustekniikkaan yksiaksiaalisella ja isostaattisella menetelmällä. Tunnelien täyttötutkimuksissa on vuoden 2007 aikana tarkennettu savilohkojen ja bentoniittipellettien toiminnallisia ominaisuuksia yhteistyössä SKB:n kanssa. Erityisen tarkastelun kohteena ovat olleet eroosioon ja savessa tapahtuvaan kanavoitumiseen liittyvät ilmiöt, sekä kahden eri materiaalin välinen homogenisaatio ja veden virtaus täyteaineessa. Vuonna 2007 kairattiin viisi uutta tutkimusreikää (OL-KR44 48). Reiällä OL-KR47 tutkittiin yleisen karakterisoinnin lisäksi erityisesti hydrologisia yhteyksiä meren alla ja reiällä OL-KR48 ONKALOn suunnitellun tuloilmakuilun paikan olosuhteita. Olkiluodon tutkimusalueelle paljastettiin myös uusi tutkimuskaivanto OL-TK14, jolle tuli pituutta noin 300 metriä. Pohjavesinäytteenottoja jatkettiin sekä syvistä että matalista tutkimusrei istä ja pohjavesiputkista. Hydrogeologiset tutkimukset keskittyivät kallion virtausominaisuuksien mittaamiseen sekä uusista että vanhoista tutkimusrei istä. ONKALOssa on vuoden 2007 aikana tehty tutkimuksia sekä louhinnan aiheuttamien muutosten että ONKA- LOa ympäröivän kallion ominaisuuksien selvittämiseksi. Vuoden aikana on tuotettu tutkimustietoa kallion laadusta, sekä sen hydrogeologisista ja hydrokemiallisista ominaisuuksista. Olkiluodon tutkimusalueen mallintaminen tehtiin edellisvuoden tapaan Olkiluoto Modelling Task Force -ryhmän (OMTF) toimesta koordinoidusti. OMTF-työ käsittää tutkimusalojen (geologia, hydrogeologia, geokemia ja kalliomekaniikka) paikan ymmärtämiseen tähtäävän mallinnustyön. Kapselointilaitoksen suunnittelussa on tarkasteltu sekä laitoksen sijaintia laitosalueella että laitoksessa tapahtuvaa toimintaa ja toiminnan asettamia vaatimuksia. Sijainnin tarkastelua on tehty samanaikaisesti ONKALOn ja loppusijoitustilojen layout-suunnittelun kanssa. Kapselointilaitoksen laitesuunnittelua on jatkettu suunnittelemalla kapselin hitsauskammio laitteistoineen. Tärkeimmät vuonna 2007 turvallisuusperiaatteiden tuottamiseksi tähtäävät tehtävät olivat Olkiluodon kallioperässä ja sinne sijoitetussa loppusijoitusjärjestelmässä esiintyvien ilmiöiden kuvaaminen (nk. prosessiraportti) sekä radionuklidien kulkeutumisselvitysten päivittäminen. Vuoden 2007 aikana käynnistettiin Rock Suitability Criteria -ohjelma (RSC), jonka tehtävänä on määritellä Olkiluodon tutkitusta kalliosta loppusijoitukseen sopivat kalliotilavuudet layout-suunnittelun ja loppusijoituksen tarpeisiin. Biosfääritutkimusten pääpaino on ollut tulevaisuuden maanpintaympäristön ennustamismenetelmien kehittämisessä. ONKALOn rakentamisen aiheuttamia mahdollisia pitkäaikaisia muutoksia seurataan tätä varten erikseen perustetulla monitorointiohjelmalla (OMO). Ohjelman piiriin kuuluu kalliomekaaninen, hydrologinen, hydrogeokemiallinen, ympäristön ja vieraiden aineiden monitorointi. Vuoden 2007 monitorointitulokset julkaistaan vuoden 2008 aikana Posivan työraporttisarjassa. ONKALOn ydinsulkuvalvonnan käsikirjan päivitys tehtiin keväällä 2006 ja toimintaa jatkettiin vuonna 2007 päivitetyn käsikirjan mukaisesti. Loppusijoitushanketta koskevien vaatimusten hallitsemiseksi perustet- 1

4 tiin vuonna 2006 VAHA-vaatimustenhallintaprojekti, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa systemaattinen menettely loppusijoitushanketta koskevien vaatimusten hallitsemiseksi. Vaatimustietokannan ensimmäinen versio otettiin käyttöön syksyllä Loviisan voimalaitosjätteiden osalta jatkettiin vakiintuneita seuranta- ja pitkäaikaistutkimuksia ja käytännön toimenpiteitä. Matala-aktiivisten huoltojätteiden käsittely- ja varastointitilojen esisuunnittelu valmistui syksyllä Kiinteytettyjen jätteiden loppusijoitustila sekä kiinteytyslaitos valmistuivat, vähäisiä jälkitöitä lukuun ottamatta, vuonna Loviisan jätteistä m 3 on sijoitettu Hästholmenin VLJ-luolaan. Olkiluodon voimalaitos- ja käytöstäpoistojätteiden osalta jatkettiin vakiintuneita käytännön toimenpiteitä sekä tutkimus- ja selvityshankkeita. Voimalaitosjätteitä oli Olkiluodon voimalaitoksella kertynyt vuoden 2007 loppuun mennessä m 3. Olkiluodon jätteistä m 3 on loppusijoitettu VLJ-luolaan. Voimalaitosten käytöstäpoistosuunnitelmat saatettiin edellisen kerran ajan tasalle vuonna 2003 ja seuraava tarkistus tehdään vuoden 2008 loppuun mennessä. 2

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...1 JOHDANTO...5 KÄYTETYN POLTTOAINEEN HUOLTO... 6 Toimintaperiaate ja aikataulu... 6 Nykytilanne varastoinnissa... 6 ONKALO...7 Projektin tarkoitus ja tavoitteet...7 ONKALOn suunnittelu...7 ONKALOn rakentaminen...7 Rakentamismenetelmien kehitys...7 Kallion injektointi...7 EDZ-vyöhykkeen hallinta...7 LOPPUSIJOITUSRATKAISUN KEHITTÄMINEN... 9 Käytetty polttoaine... 9 Loppusijoituskapseli... 9 Kapselin suunnittelu... 9 Kapselin valmistustekniikka...10 Kapselin sisäosa Kapselin sulkemistekniikka Kapselin tarkastustekniikka Puskuribentoniitti...12 Tunnelien täyttö...12 Kairanreikien sulkeminen...14 Loppusijoituskallion ominaisuudet...14 Maan pinnalta tehdyt tutkimukset...14 ONKALOssa tehdyt tutkimukset Mallinnustyö LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN SUUNNITTELU...19 Yleistä...19 Kapselointilaitos...19 Loppusijoitustilat SUUNNITELMA TURVALLISUUSTODISTEIDEN TUOTTAMISESTA...21 Prosessiraportti...21 Radionuklidien kulkeutuminen...21 Päästöesteiden toiminta...21 Kallioperä vapautumisesteenä...22 Biosfääri...23 Yleiset tutkimukset...23 VAAKASIJOITUSKONSEPTIN KEHITYS OLKILUODON MONITOROINTIOHJELMA...25 Kalliomekaniikka...25 Hydro(geo)logia

6 Hydrogeokemia...25 Ympäristö Vieraat aineet YDINMATERIAALI- JA -SULKUVALVONTA...27 VOIMALAITOSJÄTTEIDEN HUOLTO...28 Yleistä...28 Olkiluodon voimalaitos...28 Toimintaperiaate ja aikataulu...28 Nykytilanne varastoinnissa ja loppusijoituksessa Voimalaitosjätteisiin liittyvät tutkimukset...30 VLJ-luolan käytönaikaiset tutkimukset...30 Loviisan voimalaitos...30 Loppusijoitustila Kiinteytysmenetelmien tutkimukset Loppusijoitustilan käytönaikaiset tutkimukset Voimalaitosjätteen loppusijoituksen turvallisuusselvitykset...32 Yhteiset selvitykset...32 KÄYTÖSTÄPOISTOSELVITYKSET Yleistä Olkiluodon voimalaitos Loviisan voimalaitos Yhteiset selvitykset...34 MUU TOIMINTA Laadun ja ympäristön hallinta Tutkimustiedon hallinta Tutkimustietojärjestelmä Vaatimustenhallinta VARAUTUMINEN YDINJÄTEHUOLLON KUSTANNUKSIIN...36 RAPORTTILUETTELO

7 JOHDANTO Suomessa on kaksi ydinenergiaa sähköntuotantoon käyttävää yhtiötä, Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy (jäljempänä Fortum). TVO:n ja Fortumin on ydinenergialain mukaisesti huolehdittava kaikista tuottamiensa ydinjätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava niiden kustannuksista. Ydinenergialain mukaan kauppaja teollisuusministeriö (KTM, nykyään teollisuus- ja elinkeinoministeriö, TEM) päättää niistä periaatteista, joita ydinjätehuollossa on noudatettava. Nämä periaatteet KTM on esittänyt päätöksissään , ja ja nämä päätökset ovat lähtökohtana sekä ydinjätehuollon käytännön toteutuksessa että tulevia toimenpiteitä koskevassa tutkimus- ja kehitystyössä. Kumpikin yhtiö vastaa erikseen kaikista matala- ja keskiaktiivisten voimalaitosjätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen sekä voimalaitosten käytöstäpoistoon liittyvistä toimenpiteistä. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen tähtäävästä tutkimus- ja kehitystyöstä samoin kuin myöhemmin itse loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä huolehtii yhtiöiden yhdessä omistama Posiva Oy. Posiva huolehtii myös vuosittain tehtävien Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden ydinjätehuollon toimintasuunnitelmien ja -kertomusten laatimisesta. Käsillä on vuoden 2007 toimintakertomus, joka sisältää ydinenergialain ja -asetuksen mukaisen selvityksen voimayhtiöiden ydinjätehuollon tilanteesta ja toimenpiteistä vuonna 2007 sekä selvityksen varautumisesta ydinjätehuollon tuleviin kustannuksiin. Teollisuuden Voima Oyj:llä on Eurajoen Olkiluodossa kaksi kiehutusvesireaktoria, joiden kummankin nimellisteho on 860 MWe (netto). Olkiluoto 1 (OL1) kytkettiin valtakunnan verkkoon ensimmäisen kerran syyskuussa 1978 ja Olkiluoto 2 (OL2) helmikuussa Vuonna 2007 OL1:n käyttökerroin oli 97,5 % ja OL2:n 93,7 %. Olkiluodon ydinvoimalaitos teki vuonna 2007 käyttöhistoriansa parhaimman tuotantotuloksen. Laitosyksiköiden OL1 ja OL2 sekä matala-aktiivisen jätteen välivaraston (MAJ-varasto), keskiaktiivisen jätteen välivaraston (KAJ-varasto) ja käytetyn polttoaineen välivaraston (KPA-varasto) käyttöluvat ovat voimassa vuoden 2018 loppuun. Olkiluodon voimalaitosjätteiden loppusijoitustilan (VLJ-luola) käyttölupa on voimassa vuoden 2051 loppuun asti. Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan voimalaitoksella on kaksi painevesireaktoria, kumpikin nimellisteholtaan 488 MWe (netto). Loviisa 1:n (LO1) kaupallinen käyttö alkoi toukokuussa 1977 ja Loviisa 2:n (LO2) tammikuussa Vuonna 2007 LO1:n käyttökerroin oli 94,6 % ja LO2:n 96,1 %. Laitosyksiköiden LO1 ja LO2 sekä niiden ydinpolttoaine- ja ydinjätehuoltoon liittyvien laitosten käyttöluvat ovat voimassa LO1:n käyttämiseksi vuoden 2027 ja LO2:n vuoden 2030 loppuun saakka. Voimalaitosjätteiden loppusijoitustilan (VLJ-luola) osalta käyttölupa on voimassa vuoden 2055 loppuun asti. 5

8 KÄYTETYN POLTTOAINEEN HUOLTO Toimintaperiaate ja aikataulu Ydinenergialain ja KTM:n päätösten mukaisesti kaikki Olkiluodon laitoksen käytetty polttoaine sekä Loviisan laitoksella nykyisin oleva ja tämän jälkeen kertyvä käytetty polttoaine valmistaudutaan loppusijoittamaan Suomen kallioperään. Päätöksessään KTM muutti käytetyn polttoaineen loppusijoituksen valmistelujen aikataulua siten, että loppusijoituslaitoksen rakentamislupaa varten tarvittavat alustavat selvitykset ja suunnitelmat on esitettävä vuonna Lopulliset selvitykset ja suunnitelmat on varauduttava esittämään vuoden 2012 loppuun mennessä. Loppusijoituksen aloittamista koskeva aikataulutavoite säilytettiin ennallaan vuodessa Tätä ennen käytettyä polttoainetta varastoidaan väliaikaisesti voimalaitosalueilla. Joulukuussa 2000 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta Eurajoen Olkiluotoon. Eduskunta vahvisti päätöksen lähes yksimielisesti toukokuussa Loppusijoituslaitos, joka koostuu kapselointilaitoksesta ja loppusijoitustiloista, rakennetaan 2010-luvulla. Periaatepäätöksen mukaan loppusijoituslaitoksen rakentamislupaa on haettava viimeistään vuonna Suomeen rakennettavasta uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä tehtiin periaatepäätös vuonna Samassa yhteydessä tehtiin periaatepäätös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna siten, että myös uuden laitosyksikön käytetty polttoaine voidaan sijoittaa sinne. Uuden laitosyksikön jätehuoltovelvoite alkaa vasta laitoksen käynnistyttyä. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen valmistelu etenee vuonna 2001 julkaistun pitkän aikavälin tutkimus-, kehitys- ja teknisen suunnittelutyön (TKS) ohjelman mukaisesti. Meneillään oleva kolmivuotisjakso ( ) on kuvattu vuonna 2006 julkaistussa TKS ohjelmassa. Säteilyturvakeskus on kesäkuussa 2007 esittänyt arvionsa ohjelmasta. Nykytilanne varastoinnissa Olkiluodon käytettyä polttoainetta varastoidaan väliaikaisesti voimalaitosyksiköillä ja voimalaitosalueella olevassa käytetyn polttoaineen välivarastossa (KPA-varasto). Vuonna 2007 KPA:ssa oli varastointikapasiteettia 7146 positiota. KPA-varastoon mahtuu laitosyksiköiden noin 30 vuoden toiminnasta kertyvä polttoainemäärä. Varaston laajennuksen suunnittelutyö on alkanut. Laajennus on ajankohtainen noin vuonna Kertomusvuonna Olkiluoto 1:llä vaihdettiin polttoainetta 28. kerran ja Olkiluoto 2:lla 26. kerran. Vuoden lopussa käytettyä polttoainetta oli varastoituna yhteensä 6750 nippua, mikä vastaa noin 1144 tonnia uraania. Nipuista 5658 oli KPA-varastossa, 524 Olkiluoto 1:n vesialtaissa ja 568 Olkiluoto 2:lla. Lisäksi OL1:n reaktorissa oli 500 ja OL2:n reaktorissa samoin 500 osittain käytettyä nippua. Luvuissa ovat mukana myös sauvatelineet (1 kpl/laitos), joissa säilytetään vaurioituneita polttoainesauvoja. Loviisan polttoaineen paluukuljetukset Venäjälle päättyivät vuoden 1996 lopussa ydinenergialakiin tehdyn muutoksen johdosta. Loviisan varastointikapasiteettia on sen jälkeen lisätty vuonna Nykyiset altaat on päätetty varustaa tiheillä telineillä. Näin saadaan lisäkapasiteettia vuoteen 2020 saakka, jolloin käytetyn polttoaineen kuljetusten loppusijoitusta varten on määrä alkaa. Vuonna 2007 hankittiin jo kaksi telinettä ja telineitä hankitaan kaksittain lisää vuosina 2009, 2012, 2015 ja Vuoden 2007 lopussa Loviisan voimalaitoksella oli varastoituina yhteensä 3565 käytettyä polttoainenippua, mikä vastaa noin 428 tonnia tuoretta uraania (arvioitu käytön jälkeisestä uraanimäärästä noin 407 tonnia). Polttoainenipuista oli LO1:llä 222 kpl ja LO2:lla 222 kpl. Käytetyn polttoaineen varastoissa 1 ja 2 oli 480 ja 2641 nippua vastaavasti. Lisäksi LO1:n reaktorissa oli 313 ja LO2:n reaktorissa samoin 313 osittain käytettyä nippua. 6

9 ONKALO Projektin tarkoitus ja tavoitteet Maanalaisesta kallioperän tutkimustilasta ONKALOsta hankitaan tarkkaa tietoa loppusijoitustilojen yksityiskohtaista suunnittelua sekä turvallisuuden ja rakennusteknisten ratkaisujen arviointia varten. ONKALO mahdollistaa myös loppusijoitustekniikan testauksen aidoissa olosuhteissa. ONKALOn rakennuslupahakemus jätettiin Eurajoen kunnalle toukokuussa 2003 ja rakentaminen aloitettiin kesäkuussa Ensimmäisessä rakennusvaiheessa edetään päätutkimustasolle 420 m syvyyteen. Tutkimuksia ONKALOssa on tehty rakentamisen alusta lähtien. ONKALOn suunnittelu ONKALOn suunnittelu on keskittynyt meneillä olevan kolmannen vaiheen tunneliurakan (TU3) suunnittelun täydentämiseen tunnelin toteutuksen etenemisen mukaan. Suunnittelussa päätettiin siirtyä vaiheittain käyttämään 3D-suunnittelujärjestelmää, jossa toteumatietoon perustuvaan malliin voidaan linkittää eri suunnittelualojen tuottamat suunnitelmat ja laitoksen ylläpitämistä varten tarvittavat tekniset tiedot. ONKALOn seuraavien urakkavaiheiden tilojen sijoittelusuunnitelman päivitys saatettiin lähes lopulliseen muotoonsa. ONKALOn rakentaminen Toimintavuoden aikana työmaa on edennyt aikataulun mukaisesti. Ajotunnelia on louhittu paalulle 2581, ko. paaluluku vastaa ajotunnelin pituutta metreinä. Henkilökuilu ja ilmanvaihtokuilu ovat valmiit tasolle -180 m. Toisen ilmanvaihtokuilun lopullinen sijainti määritettiin, eli ns. kolmen kuilun ratkaisu vahvistettiin. Kallion tiivistämistarvetta oli vain vähän, koska kallion rakoilu oli odotusten mukaisesti vähäistä ja siten vuotovesien kokonaismäärä pysyi asetettujen raja-arvojen alapuolella. Lujitusmenetelminä käytettiin ruiskubetonointia ja kalliopultitusta. Lujitustöiden määrät jäivät vähäisiksi otollisten louhintaolosuhteiden ansiosta. LVI-työt etenivät myös suunnitelmien mukaisesti. Asennukset vuoden lopussa olivat noin paalulla Sähkötöiden asennukset olivat paalulla Merkittäviä laatupoikkeamia ja ympäristövahinkoja ei ole ollut. Työturvallisuuden parantamiseksi yhteistyötä rakentamisen, suunnittelun ja tutkimuksen välillä on tehostettu. Projektin organisaatiota päätettiin vahvistaa rakentamisen aikaista ja sen jälkeistä kunnossapitoa ja käyttöä silmällä pitäen. Tällä varmennetaan, että ONKALO järjestelmät pysyvät toimintakunnossa ja ovat yhteensopivia laitoskokonaisuuden kanssa. Rakentamismenetelmien kehitys KALLION INJEKTOINTI ONKALO tulee lävistämään R20:ksi nimetyn rakenteen kesällä R20-ohjelman tehtävänä on kehittää pitkäaikaisturvallisuuden kannalta hyväksyttävä ja toteutuskelpoinen menettely vuotovesien hallintaan ONKALOn rakentamista varten. Menettely on voitava ottaa käyttöön ONKALOn ajotunnelissa ennen 300 m syvyyttä. Ohjelma toteutetaan tekniikka- ja tutkimusosastojen välisenä yhteistyönä. Pitkäaikaisturvallisuuden näkökulmasta tulee vuotojen rajoittamista jatkaa kuten tähänkin asti. Sementin käytön haittavaikutuksia rajoitetaan käyttämällä matalan ph:n sementtiä ja minimoimalla käytettävien aineiden määrää. Matalan ph:n injektointisementtiä on kehitetty vuodesta 2001 lähtien. Alentamalla ph:ta silikan avulla on kehitetty sementti, joka vastaa tekniseltä toimivuudeltaan normaalisti käytössä olevia injektointisementtejä. Lisäksi kemiallisilta ominaisuuksiltaan matalan ph:n sementti on sopivampi loppusijoitustiloihin alhaisemman Ca(OH) 2 -pitoisuutensa ansiosta. Kestävyyteen liittyviä ominaisuuksia on vertailtu laboratoriokokein normaalikäytössä olevan injektointisementin kanssa. Silika lisää injektointimassan kestävyyttä kallioympäristössä, jossa vallitsee korkea kosteuspitoisuus. Lisäksi kirjallisuusselvityksen perusteella silika yleensä parantaa sementin ja betonin kestävyyttä lisäämällä lujuutta ja tekemällä tiiviimmän rakenteen. Matalan ph:n sementtiä voidaan injektoida kallioon samalla tavalla kuin muitakin injektointiaineita. ONKALO asettaa erityisiä haasteita injektoinnille, koska korkea pohjaveden paine ja pienet raot asettavat rajoituksia normaalien injektointiaineiden tunkeutuvuudelle eikä sementillä välttämättä päästä täysin tiiviiseen lopputulokseen. Tähän mennessä asetetuissa vuotovesitavoitteissa on kuitenkin hyvin pysytty. EDZ-VYÖHYKKEEN HALLINTA Louhitun ajotunnelin ympärille muodostuu louhintavauriovyöhyke, josta osa syntyy poraus-räjäytys-menetelmässä räjäytyksen välittömänä seurauksena. Tästä vaurioalueesta käytetään yleisesti nimitystä EDZ-vyöhyke (Excavation Damaged Zone). Kalliossa EDZ ilmenee lisääntyneenä rakoiluna. Vuonna 2007 perustettiin EDZ- 7

10 ohjelma, jolle annettiin kolme osatehtävää: louhinnan hallinta ja sen kehittäminen, vyöhykkeen todentamiseen soveltuvien menetelmien kehittäminen ja testaus, sekä vyöhykkeen hydrologisten vaikutusten arviointi mallintamalla. Louhinnan hallinta-osatehtävässä suoritettiin vertailevia louhintakokeita, joilla selvitettiin eri räjähdysainetyyppien, erilaisten nallien, louhintajärjestelyjen sekä poraus- ja panostussuunnitelmien toimivuutta ja vaikutusta louhintatulokseen. Kenttäkokeet osoittivat mm. patruunaräjähteiden hallinnan edesauttavan louhinnan hallintaa paremmin kuin emulsiopanostus. Sähköiset, digitaalisesti hidastetut nallit paransivat reikien/reikäryhmien räjäytyksen ajoitusta, koska konventionaalisten nallien valmistushajonta saatiin eliminoitua. Poraustarkkuuden parantamiseksi kokeiltiin erilaisia porakalustovaihtoehtoja, jotta reikien taipuma saadaan minimoitua. Tunneliperän louhintaa vaiheittain myös kokeiltiin. Siinä tunnelin poikkileikkaus louhitaan avaamalla ensin osa poikkileikkausalasta pilottitunnelilla, ja poistamalla jälkilouhinnalla jäljelle jäänyt osa suunnitellusta profi ilista. Todentaminen-osatehtävässä testattiin erilaisten näytteenotto- ja havainnointimenetelmien soveltuvuutta louhitussa tunnelissa. Louhituilta alueilta irrotettiin sahaamalla näytelohkareita, joita tarkasteltiin tunkemaväriaineen avulla syntyneen rakoilun todentamiseksi. Raportointi havainnoista on vielä kesken. Tärinämittaukset läheltä louhittavaa tunneliperää käynnistettiin ja ne jatkuvat edelleen. Vuoden lopulla suoritettiin pilottikoe maatutkan soveltuvuudesta vyöhykkeen ulottuman todentamiseen ja ensimmäiset arviot tuloksista ovat lupaavia. Todentamisosatehtävän ensimmäisessä vaiheessa mallinnusta suoritettiin käyttäen dataa, joka ei ollut vielä spesifi stä ONKALOn suhteen. Tarkoitus on jatkossa, että osatehtävä tuottaa lisää lähtöarvoja, joiden avulla paikka- ja olosuhderiippuvuus ja -vaikutus voidaan sisällyttää laskelmiin. Edellä kuvattujen osatehtävien lisäksi ohjelman tulosten perusteella saatetaan ajan tasalle suunnitelmat menetelmistä louhintavauriovyöhykkeen vaikutusten eliminoimiseksi tai pienentämiseksi hyväksyttävälle tasolle. 8

11 LOPPUSIJOITUSRATKAISUN KEHITTÄMINEN TVO:n ja Fortumin käytetylle ydinpolttoaineelle suunniteltu loppusijoitusratkaisu perustuu Ruotsin SKB:n kehittämään KBS-3 ratkaisuun. Käytetyt polttoaineniput sijoitetaan kupari-valurautakapseliin pakattuna useiden satojen metrien syvyyteen peruskallioon. Loppusijoitusreikiin kallion ja kapselin väliin tulee puristettuja bentoniittilohkoja. Loppusijoituksen päätyttyä kaikki louhitut tilat ja kulkureitit loppusijoitustilaan täytetään ja suljetaan. Kapseli, bentoniitti ja kallio muodostavat moninkertaisen esteen radioaktiivisten aineiden vapautumiselle. Kapselin kuparinen ulkokuori kestää erinomaisesti pohjaveden aiheuttamaa korroosiota ja valurautainen sisäosa takaa mekaanisen kestävyyden. Bentoniitti vähentää pohjaveden pääsyä kapselin pinnalle ja suojaa kapselia kallion pieniltä liikunnoilta. Syvällä kallioperässä kapselia ympäröivät olosuhteen säilyvät vakaina pitkiä ajanjaksoja. Kallio suojaa loppusijoitettua polttoainetta myös ulkopuolisilta häiriöiltä. Käytetty polttoaine Posiva osallistui vuonna 2007 EU:n 6. puiteohjelmassa olevaan hankkeeseen, joka koskee loppusijoitustilan lähialueen tutkimuksia (Understanding and Physical and Numerical Modelling of the Key Processes in the Near-Field, and Their Couplings for Different Host Rocks and Repository Strategies: NF-PRO). Hanke oli nelivuotinen ja päättyi vuoden 2007 lopussa. Yhtenä tutkimusalueena NF-PRO:ssa olivat polttoainetutkimukset, joihin Posiva osallistui VTT:n kanssa. Vuonna 2007 tehtiin liukenemiskokeita, joissa tutkittiin säteilymättömän UO 2 :n ja alfasäteilijää sisältävän UO 2 :n liukenemisnopeutta 0,01-1 M NaCl-liuoksessa hapettomissa ja pelkistävissä olosuhteissa. Kiinteään UO 2 -faasiin lisätyn alfasäteilijän määrät simuloivat käytetyn polttoaineen alfa-aktiivisuutta ja vuotta loppusijoituksen jälkeen. Liukenemisnopeudet mitattiin käyttämällä isotooppilaimennusmenetelmää, jolloin liukenemismittauksissa saostusilmiöt ja sorption aiheuttamat epävarmuudet vähenevät. Tulokset julkaistaan Posiva raporttina vuoden 2008 aikana. Radionuklidien vapautumisprosessien ymmärtäminen on tärkeää kaikille ydinjäteorganisaatioille, jotka suunnittelevat jätteiden suoraa loppusijoittamista. Nämä organisaatiot ovat perustaneet kansainvälisen Spent Fuel -työryhmän, jonka työkokouksia pidetään noin puolentoista vuoden välein. Vuoden 2007 kokous järjestettiin Sveitsissä. Loppusijoituskapseli KAPSELIN SUUNNITTELU Säteilyturvakeskus antoi vuoden alussa arvion viimeksi vuonna 2005 Kapseliaihion nosto pois uunista. julkaistusta kapselin suunnitteluraportista osana loppusijoituksen turvallisuusanalyysin dokumentaatiota. Lausunnon mukaan kapselin keskeiset suunnitteluperusteet on tunnistettu ja toimintakyvylle on asetettu tavoitteet. Lausunnossaan STUK on kuitenkin osoittanut suunnittelun raportoinnin päivitystarpeen erityisesti teknisen kuvauksen yksityiskohtaisuuden, hyväksymiskriteerien ja kapselin odotettavissa olevan tilan kuvauksen osalta. 9

12 Posiva suorittaa vaiheistetulla ultraäänilaitteistolla kupariputken volumetrista tarkastusta Oskarshamnissa kohdassa A ja vastaavasti saman putken pintatarkastusta pyörrevirtamenetelmällä kohdassa B. Samalle putkelle tehtiin myös visuaalinen tarkastus, mikä on nähtävissä kuvan kohdassa C. Putken vaiheistetun ultraäänitarkastuksen etenemistä seurataan kuvan kohdassa D. Myös kapselin valmistus-, kapselointija tarkastusprosessien kuvauksia tulee tarkentaa. Suunnitelmien verifi ointiin käytettyjen mekaanisten ja termisten analyysien parametrien konservatiivisuutta tulee perustella aikaisempaa paremmin ja tarkastella parametrien vaihtelun vaikutusta. Näistä lähtökohdista Posiva on jatkanut kapselisuunnitteluun liittyvien selvitysten syventämistä yhdessä SKB:n kapselisuunnittelun kanssa. Erityisesti kapselikomponenttien viansietokykyä on analysoitu ja materiaalitutkimuksia korroosionkestävyyden ja mekaanisten pitkäaikaisominaisuuksien osalta jatkettu. Samaten kapselin olosuhteiden kuvaus (evoluutioraportti) sekä kapselin sisällä ja lähiympäristössä vaikuttavien prosessien kuvaus (prosessiraportti) ovat omalta osaltaan täydentäneet pitkäaikaisturvallisuusmielessä kuvausta kapselin elinkaaresta. Kapselin suunnitteluraportin seuraava versio on suunniteltu julkaistavan vuonna 2008, jolloin raportoinnin puutteellisuudet näiltä osin pyritään täydentämään. Vuoden aikana kapselin teknisiä suunnitelmia on täsmennetty sisäosan kannen kiinnitys- ja tiivistyskonstruktion osalta tehtyjen pienoismallikokeiden tuloksena. Samaten mekaanisten komponenttien materiaalien eheysvaatimuksia on voitu tarkentaa valmistuskokeista ja rikkovista tarkastuksista saatujen kokemusten perusteella. aiempia pursotuksia alemmassa lämpötilassa. Tulokset saadaan vuoden 2008 aikana. Kahta seuraavaa putkea varten rakennettiin tukifi kstuuri. Työ tehdään SKB:n vetämänä yhteishankkeena. Kupariputken valmistusta takomalla on jatkettu SKB:n vetämänä yhteishankkeena. Vuonna 2006 taotut putket on tutkittu. Niiden raekoko on hyvä ja niiden mekaaniset ominaisuudet täyttävät vaatimukset. Myös geometrisesti putket täyttävät vaatimukset, vaikka seinämäpaksuuden vaihtelut hankaloittavat putkien koneistusta. Loppuvuonna taottiin ensimmäistä kertaa kaksi putkea sarjana. Tulokset saadaan vuonna Pohjallisen kuparikapselin valmistusta jatkettiin pisto-vetomenetelmällä yhteisprojektina SKB:n kanssa. Tavoitteena oli löytää parametri-ikkuna, jonka sisällä oleva liikkumavara mahdollistaa vaatimukset täyttävän kapselirakenteen tuottamisen. Teknisesti pisto-veto on osoittautunut hyväksi menetelmäksi, mutta erilaiset vaihtelut prosessissa saattavat helposti vaikuttaa raekokoon. Vuoden 2007 aikana tehtiin kaksi pisto-vetokoetta, joista kapseli numero T54 täytti kaikki asetetut vaatimukset, niin mitoituksen kuin materiaalinkin suhteen. Integroidun pohjan muokkausta parannettiin vielä T55-kapselin osalta, mutta tuotannollisista syistä johtuen koe ajoittui loppuvuoteen 2007, ja mitta- ja materiaalitulokset saadaan vasta vuoden 2008 aikana. Prosessin hallinta pisto-vetokokeessa on parantunut oleellisesti toimittajan hankittua uudet uunit, joiden lämpötilaa voidaan säätää huomattavasti aiempaa tarkemmin. Kuparikapselien valmistusta var- KAPSELIN VALMISTUSTEKNIIKKA Vuodelle 2007 oli suunniteltu kolmen pursotetun putken sarja. Niukasta vapaasta tuotantokapasiteetista johtuen voitiin pursottaa valmiiksi ainoastaan yksi putki. Tarkoitus on tutkia eri parametrien vaikutusta putken geometriaan. Ensimmäinen putki pursotettiin Kansien ja hitsien tarkastukseen suunniteltu immersioallas. 10

13 ten tarvitut aihiot on tuotettu Suomessa. Aihiot ovat keskeisessä osassa vaatimukset täyttävän kapselin tuotannossa. Tavoitteena on löytää myös toinen toimittaja aihioille. SKB on neuvotellut asiasta eurooppalaisen toimittajan kanssa. KAPSELIN SISÄOSA Kapselin sisäosan valukokeita ei ole tehty Suomessa Jyväskylän tehtaan laajennusprojektin johdosta, mutta sekä BWR- että PWR-sisäosien valukokeita on suoritettu tiiviissä yhteistyössä SKB:n kanssa muissa valimoissa. Ruotsissa on valettu viiden BWR-sisäosan sarja, jonka kaikki sisäosat täyttivät vaatimukset mekaanisten ominaisuuksien, pallografi itin valurakenteen sekä polttoainekanavien tulkkauksen suhteen. Saksassa valetun BWR-sisäosan mekaaniset ominaisuudet täyttyivät myös, mutta kahdesta valetusta PWR-sisäosasta toisen polttoainekanavat olivat painuneet valun aikana sisään ja toisen mekaaniset ominaisuudet jäivät venymän osalta alle vaatimusten. Toisen PWR-sisäosan valurakenne ei myöskään ollut vaatimusten mukaista. KAPSELIN SULKEMISTEKNIIKKA Hitsauskehitystyössä otettiin käyttöön uusi hitsauslaitteistoon liitettävä pyöritysyksikkö. Aiemmin käytetty pyöritysyksikkö rajoitti hitsauskoekappaleiden painon noin 1000 kg:aan. Uuden pyöritysyksikön kuormankantokyky on nyt riittävä lähes 3 tn kansikoehitsien suorittamiseen. Toinen merkittävä hankinta oli elektronisuihkun mittauslaitteisto, jolla voidaan mitata ja varmistaa säteen laatu aiempaa paremmin. Mittauslaitteistoa käyttämällä voidaan pitkällä aikajänteellä myös spesifioida uusia hitsauslaitteistoja, joita mahdollisesti tarvitaan kapselointilaitoksessa. Myös tulevaisuudessa hitsausprosessin ylösajossa tästä laitteistosta on apua. Hitsauskoetoiminnassa vuonna 2007 on tehty aikaisemmin tehtyjen hitsauskokeiden tarkennuksia ja hitsausprosessin toistettavuuden testausta levykappaleilla. Operaattoreita on koulutettu käyttämään sekä tulkitsemaan mittauslaitteistoa. Tampereen teknisen yliopiston (TTY) materiaaliopin laitoksella hitsien tutkimisessa on edistytty ja metallurgisesti on saatu kartoitettua alustavaan Isostaattisesti puristettu bentoniittilohko. hitsaustyöohjeistukseen kohtuulliset hitsausarvot. TKS-2006 ohjelman tavoitteeksi oli vuodelle 2007 asetettu alustavan hitsaustyöohjeistuksen (pwps) laatiminen sekä alustavat hitsien laatuvaatimukset. Alustavat hitsaustyöohjeet ja alustavat laatuvaatimukset laadittiin vuoden 2007 aikana. pwps:n kokeilua käytännössä ja sen jatkuvaa parantamista jatketaan tulevissa hitsauskoeohjelmissa. Vuonna 2006 aloitetut jäännösjännitysmittaukset ovat edistyneet loppusuoralle ja loppuraportti on valmiina vuoden 2008 alussa. TTY:llä tehtävä lämmönsiirron mallinnuksen tavoitteena oli selvittää 450 mm ja mm pitkän kapselin hitsauksen lämmönsiirron samankaltaisuus. Tämän luonteinen tietokonemallinnus vaati erittäin paljon laskentakapasiteettia ja tiukasta aikataulusta huolimatta laskenta saatiin suoritettua vuoden 2007 aikana. Lämmönsiirron mallinnuksen loppuraportti on saatavilla 2008 vuoden alussa, jolloin selviää myös koehitsauskappaleiden ja täyden mittakaavan kapselin hitsauksen samankaltaisuus. Alustavien hyvien tulosten perusteella nähtiin kuitenkin se, että mallinnusta kannattaa jatkaa seuraavaan vaiheeseen, jossa arvioidaan mallinnuksen avulla hitsauksen aiheuttamat muodonmuutokset. Posiva on osallistunut kotimaiseen TEKES:n rahoittamaan kitkatappihitsaustutkimushankkeeseen (FSW). Hanke on alkanut vuonna 2006 ja se päättyy vuoden 2008 alussa. Tähän hankkeeseen on osallistunut sekä kotimaisia että ulkomaisia yrityksiä. Posivan yhtenä tavoitteena on näin ylläpitää kotimaista FSW-osaamista. KAPSELIN TARKASTUSTEKNIIKKA Tarkastustekniikassa keskityttiin alustavien hyväksymisrajojen arviointiin, tarkastusohjeiden kehitystyön aloittamiseen ja tarkastusteknologian ja yksityiskohtaisten tekniikoiden kehittämiseen. Yhteistyö SKB:n kanssa tarkastustekniikan osalta jatkui tiiviinä erityisesti NDT Reliability II/III -projektin toteutuksessa. Samanaikaisesti on aloitettu loppusijoituskapselin rakenteeseen tehdyn elektronisuihkuhitsin (EB-hitsi) vikojen havaitsemiskäyrän selvitys (POD-käyrä). Keskeisin osuus NDT-työstä on tehty tarkastustekniikoiden kehittämiseen, ja niillä alueilla työ on jaoteltu 4 osa-alueeseen visuaalinen tarkastus (VT), pyörrevirtatarkastus (ET), ultraäänitarkastus (UT) ja radiografi nen tarkastus (RT). 11

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto. Yhteenveto vuoden 2004 toiminnasta

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto. Yhteenveto vuoden 2004 toiminnasta Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2004 toiminnasta Kansikuvassa maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn, ajotunnelin suuaukko louhinnan alkuvaiheessa. TIIVISTELMÄ Tämä raportti

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2012 toiminnasta Tiivistelmä Tämä raportti on yhteenveto vuoden 2012 toiminnasta Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollossa.

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari

Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus Rakoiluseminaari 3.12.2015 Sisältö 1. Johdanto 2. Olkiluodon pohjavesimallinnus 3. Rakoverkkomallinnus, DFN DFN-mallinnuksen tavoitteet DFN konseptuaalinen malli

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY KYT2018 Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK 22.8.2014 Ydinjätehuollon kotimainen toimintaympäristö KYT2018-kaudella Posivan rakentamislupahakemus on käsittelyssä, käsittely valmistunee KYT2014-ohjelmakauden

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Kapseleissa kallioon Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa s. 4 s. 6 s. 10 s. 16 s. 20 Johdanto... 4 Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollinen... 6 Loppusijoituskapseli Täyttömateriaalit

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit 2 KYT pähkinänkuoressa KYT-tutkimusohjelma toteutetaan 2002-2005 tavoitelaajuus 1 M /vuosi pääasiallinen rahoittaja valtion

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Vuoden 2005 päätapahtumat

Vuoden 2005 päätapahtumat Vuosikertomus 2005 Sisällys Vuoden 2005 päätapahtumat... 3 Posiva lyhyesti...4 Ydinjätehuolto Suomessa... 5 Toimitusjohtajan katsaus...7 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 16 2 Vuoden 2005

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Työraportti 2012-69 Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Timo Kirkkomäki Fortum Power and Heat Oy Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä

Lisätiedot

Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen

Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen ATS:n vuosikokous 26.2.2009 Riku Huttunen, teollisuusneuvos TEM/energiaosasto Uudistusten tausta Vuonna 1987 säädettyä ydinenergialakia 990/1987

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

pohjana ENSREG:n tekemä stressitesti EU:n ydinvoimalaitoksille 7 riskitilannetta, 15 kysymystä Itsearviointi varautumisen tasosta

pohjana ENSREG:n tekemä stressitesti EU:n ydinvoimalaitoksille 7 riskitilannetta, 15 kysymystä Itsearviointi varautumisen tasosta Tero Välisalo, VTT Stressitestimenetelmän kehitystyö aloitettiin tammikuussa 2013 YM, MMM, TEM, KAI-ELY, SYKE, VTT, STUK, GTK, THL Stressitestimenetelmän kehitystyön pohjana ENSREG:n tekemä stressitesti

Lisätiedot

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016 Raskasrakenteiset LVI-hormielementit Sisällysluettelo 1. Soveltamisala... 2 1.1. Rajaukset... 2 2. Tuotekuvaus... 2 3. Tuotteen vaatimukset... 2 3.1. Yleistä...

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

LAATU TUNNELILOUHINNASSA JATKOKOULUTUSPÄIVÄT

LAATU TUNNELILOUHINNASSA JATKOKOULUTUSPÄIVÄT LAATU TUNNELILOUHINNASSA JATKOKOULUTUSPÄIVÄT Esityksen sisältö Mitä ja miksi laatua? Tunnelilouhinnan kehitys ONKALOssa Louhintamenetelmien kehitys LAATU TUNNELILOUHINNASSA Mitä on laatu tunnelilouhinnassa?

Lisätiedot

MAANALAISEEN LASIKUITULUJITETTUUN LUJITEMUOVISÄILIÖÖN KOHDISTUVAT KUORMITUKSET

MAANALAISEEN LASIKUITULUJITETTUUN LUJITEMUOVISÄILIÖÖN KOHDISTUVAT KUORMITUKSET MAANALAISEEN LASIKUITULUJITETTUUN LUJITEMUOVISÄILIÖÖN KOHDISTUVAT KUORMITUKSET JUSSI ROTO Wavin-Labko Oy Työ valmistunut 2012 Tausta Yritys Tuote Lähtökohdat työlle Diplomityö Tavoite Työn kulku Lopputulokset

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Vesilukot Tyyppihyväksyntäohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus vesilukkojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2007 Ympäristöministeriön päätöksen

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Kallioperätutkimukset:

Kallioperätutkimukset: Kallioperätutkimukset: Loppusijoituksen geotieteellinen perusta Ilmo Kukkonen GTK KYT2010 seminaari Helsinki 18.3.2011 Aiheina tänään Loppusijoituksen periaate Pidätysesteet: teknilliset esteet ja kallioperä

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu Kylmämestarin erikoisammattitutkinto 6. Teollisen kylmän kylmäsuunnittelu Dnro 67/011/2015 Sisällys 1. Teollisen kylmän suunnittelu... 2 1.1 Ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittaminen... 2 1.2

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus

Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus KYT seminaari 8.5.2007 Leena Korkiala - Tanttu Tausta Sisältö Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen sisältö ja rajoitukset Loppusijoitus

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

Ydinjätehuollon ohjelma

Ydinjätehuollon ohjelma Lausunto 1 (11) Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 VALTIONEUVOSTO Kirjeenne TEM/1815/08.05.01/2015, 5.10.2015 Ydinjätehuollon ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on pyytänyt Säteilyturvakeskukselta

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Ilkka Miettinen 10.1.2013 27.11.2012 / Ilkka Miettinen 1 Juomaveden laadun hallinnan nykytila Talousvesien kemialliset

Lisätiedot

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa 1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich Jatkuvatoimiset paluuheijastuvuusmittaukset Kolme mittalaitetta, kaksi mittausten toimittajaa Kaksi

Lisätiedot

Mikko Kontiainen Avainnauhojen testaus

Mikko Kontiainen Avainnauhojen testaus Mikko Kontiainen 23.5.2016 Avainnauhojen testaus Tullilaboratorio testasi 10 avainnauhan kestävyyttä Tukesin tutkimuspyyntönä. Tarkoitus oli selvittää kuinka suuren voiman avainnauhat kestäisivät, kun

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta

Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Puolalankatu 5 20100 Turku Ramboll Linnankatu 3 a B 20100 Turku Finland Puhelin: 020 755 6940 Ohivalinta: 0207556947 Fax: 020 755 6941 reino.heikinheimo@ramboll.fi

Lisätiedot

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus Käytetyn ydinpolttoaineen ja muun radioaktiivisen jätteen huolto Suomessa - Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 12 artiklan mukainen kansallinen ohjelma 1 2 Esipuhe... 4 Johdanto...

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoainekapselin sulkeminen turvallisuutta vuoden päähän

Käytetyn ydinpolttoainekapselin sulkeminen turvallisuutta vuoden päähän Käytetyn ydinpolttoainekapselin sulkeminen turvallisuutta 250 000 vuoden päähän Hitsaustekniikkapäivä ja SHY:n Tampereen osaston 60 v. juhlat Tampere 19.04.2012 18.4.2012 Salonen Timo 1 Posiva Oy Ydinenergialain

Lisätiedot

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu 4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,

Lisätiedot

Peesailusta piikkipaikalle: Suomalainen ydinjätehuolto näyttää mallia. Timo Äikäs

Peesailusta piikkipaikalle: Suomalainen ydinjätehuolto näyttää mallia. Timo Äikäs Peesailusta piikkipaikalle: Suomalainen ydinjätehuolto näyttää mallia Timo Äikäs 3.11.2016 Mitä ydinjätteet ovat Ydinvoimaloihin liittyvät jätteet Matala- ja keskiaktiivinen Voimalaitosjäte Käytöstäpoisto-

Lisätiedot

142 02.10.2012 104 25.06.2013 137 27.08.2013 71 20.05.2014

142 02.10.2012 104 25.06.2013 137 27.08.2013 71 20.05.2014 EURAJOEN JOKIVEDEN KÄYTTÖKIELTO 64/64.641/2013, 280/62.623/2013 PJSYMPLK 02.10.2012 142 JVP-Eura Oy:n jätevesipuhdistamolla tapahtuneiden laiterikkojen seurauksena Eurajokeen on päässyt puutteellisesti

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 HANKKIJA OY Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Hallinto Markkinointi Myynti Logistiikka Sisäinen tarkastus Agro

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Hakijayhtiö on esittänyt perusteluina loppusijoituslaitoksen rakentamiselle seuraavaa:

Hakijayhtiö on esittänyt perusteluina loppusijoituslaitoksen rakentamiselle seuraavaa: M 7/2000 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Helsinki 2000 ISBN 951-739-578-1

Lisätiedot

Turvallisuusperustelun tarkastelua

Turvallisuusperustelun tarkastelua Turvallisuusperustelun tarkastelua Loppusijoituksen turvallisuusperustelu LS-TUPER Koordinoitu KYT2014-hanke VTT, GTK, HYRL, LM Logo LM Logo HY 1 Tarkasteluperspektiivi Koordinointi Turvallisuusperustelun

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Lausunto 1 (10) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM/2955/08.05.01/2012 15.2.2013 ja 11.7.2014 Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 2 1 (6) 21.1.2005 SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2011 toiminnasta Kansikuvissa esitellään loppusijoitusreikien porakonetta (Sannaa), Loviisan VLJ-luolan uutta huoltojätetilaa, Posivan

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa

Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa CityGeoModel seminaari 1.4.2016 klo 11:00-11:15 Matti Kalliomäki ja Kalle Hollmén / Saanio & Riekkola Oy 1.4.2016 Saanio & Riekkola

Lisätiedot