Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys"

Transkriptio

1 POSIVA Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 0, FIN HELSINKI, FINLAND Phone (09) (nat.), ( ) (int.) Fax (09) (nat.), ( ) (int.)

2 POSIVA Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys Posiva Oy.Joulukuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 D, FIN HELSINKI, FINLAND Phone (09) (nat.), ( ) (int.) F<=~x (09) (nat.), ( ) (int.)

3 ISBN ISSN

4 Pasiva-raportti - Posiva report Posiva Oy Annankatu 42 D, FIN HELSINKI, FINLAND Puh. (09) lnt. Tel Raportin tunnus - Report code POSIV A Julkaisuaika- Date Joulukuu 1996 Tekijä(t) - Author(s) Posiva Oy T oimeksiantaja(t) - Commissioned by Posiva Oy Nimeke- Title.... LOVIISAN HASTHOLMENIN SOVELTUVUUS KA YTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN- ESISEL VITYS Tiivistelmä - Abstract Ydinenergialakiin tehtyjen muutosten myötä myös Imatran Voima Oy:n (IVO) käytetty uraanipolttoaine tullaan loppusijoittamaan kotimaahan Venäjälle palauttamisen sijasta. TVO:n ja IV On yhteisen yhtiön Posiva Oy:n perustamisen jälkeen IVOn vuonna 1995 aloittama työ liitettiin osaksi menossa olevaa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tutkimusohjelmaa ja laajennettiin esiselvitykseksi. Hästholmenia koskeva selvitystyö katsottiin tärkeäksi, koska voimalaitosalueena se on Eurajoen Olkiluotoa vastaavassa asemassa. Esiselvitys käynnistettiin vuoden 1996 alussa. Geologiset selvitykset perustuivat pääosin alueen aiempiin tutkimuksiin. Tätä selvitystä varten on tehty- täydentävä geologinen pintakartoitus Hästholmenin saarella ja sen ympäristössä noin 20 km säteellä. Alueen rapakivigraniitti ei poikkea yleisiltä ominaisuuksiltaan sijoituspaikkatutkimusten alueiden kallio-ominaisuuksista. Kallioperän rakenne on yksinkertaisempi ja pohjaveden virtauksen kannalta olennaiset rikkanaiset kallio-osuudet helpommin ennakoitavissa. Kalliopohjavesinäytteiden mukaan pohjavesi muuttuu syvemmälle mentäessä suolaisemmaksi. Työssä on tarkasteltu mahdollisuuksia sijoittaa loppusijoituslaitoksen maanalainen luolasta Hästholmenin kallioperään noin 500 m syvyyteen. Saaren alta voidaan löytää vaadittavan suuruinen "kalliolohko" tilojen sijoittamiseen. Loppusijoituslaitoksen maanpäälliselle osalle, kapselointilaitokselle voidaan löytää sijoituspaikka nykyisten ydinvoimalaitosyksikköjen välittömästä läheisyydestä. Mahdollisten jatkotutkimusten kannalta keskeisimmät selvitettävät kallioperäkysymykset ovat vaakaasentoisten rikkonaisuusvyöhykkeiden esiintyminen, pohjaveden kemiallinen laatu ja sen vaihtelu sekä pohjaveden virtausolot. Näitä varten pitäisi saarelle kairata uusia syviä kairanreikiä aina kilometrin syvyyteen asti. Loviisan liikenteellinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat, että käytetty polttoaine voidaan kuljettaa Olkiluodosta Loviisaan joko maantie- tai yhdistettynä maantie- ja rautatiekuljetuksena. Lisäksi myös laivakuljetus yhdistettynä maantiekuljetukseen on mahdollista. Kaupungin palvelutaso on hyvä ja palveluvarustus monipuolinen. Rakennus- ja käyttövaiheessa tarvittavien materiaalien ja palveluiden saanti on mahdollista Loviisan alueelta. Kaupungilla on myös resursseja järjestää palveluita nykyistä väestömäärä huomattavasti suuremmalle asukasmäärälle. Lisäksi henkilöstön asuttamiseen on hyvät mahdollisuudet. Kaupungille tuleva taloudellinen hyöty loppusijoituslaitoksesta koituisi osittain suorana kiinteistö- ja palkkaverotulona, osittain epäsuorasti lisääntyvän työllisyyden ja muun vilkastuvan taloudellisen toiminnan myötä. Verotulon määrä olisi nykyisin ydinjätelaitoksille sovellettavin kiinteistöveroprosentein laskettuina enimmillään yli 11 miljoonaa markkaa vuodessa. Työpaikkoja tarjoutuisi enimmillään jopa 200 henkilölle rakennusvaiheessa ja käyttövaiheessa noin 120 hengelle. Loppusijoituslaitoksen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä. Valtioneuvosto voi tehdä asiasta myönteisen päätöksen vain, mikäli aiottu sijaintikunta puoltaa ehdotusta. Ennen periaatepäätöksen jättämistä tulee hankkeelle tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettely. ISBN ISSN ISBN ISSN Sivumäärä - Number of pages Kieli - Language 70 + liitteet Suomi

5 Pesiva-raportti - Posiva report PosivaOy Annankatu 42 D, FIN HELSINKI, FINLAND Puh. (09) lnt. Tel Raportin tunnus - R.eport code POSIV A Julkaisuaika- Date December 1996 Tekijä(t) - Author(s) T oimeksiantaja(t) - Commissioned by Posiva Oy Posiva Oy Nimeke - Title SUITABILITY OF HASTHOLMEN LOVIISA FOR FINAL DISPOSAL OF SPENT FUEL - PRELIMINARY STUDY Tiivistelmä - Abstract Based on the amendment of the Nuclear Energy Act the spent nuclear fuel of Imatran Voima Oy (IVO) will also be disposed of in Finland instead of returning it to Russia. After Teollisuuden Voima Oy (TVO) and IVO had founded a joint company Posiva Oy the work IVO started in 1995 was brought together with the ongoing research programme for final disposal of spent fuel and extended to a feasibility study. This study was regarded important since the Hästholmen island is, as the host to a nuclear power plant, in a similar position with Olkiluoto island. The feasibility study was launched in the beginning of The geological evaluation was mainly based on the previous investigations at the island. For this study the complementary geological mapping has been carried out at the Hästholmen and on the surrounding area with a radius of 20 km. The dominating rock type, Rapakivigranite, does not differ from the respective rock types at the other investigation sites. The structure of the bedrock is rather simple and the fracture zones important to groundwater flow easier to predict. The information from hydrogeochemistry indicates an increasing salinity towards the depth. The possibilities to locate the vault at approximately 500 m depth in the bedrock of the island has been studied. lt is possible to delineate a large enough bedrock volume under the island for this purpose. The site for the encapsulation station above ground can be found in the vicinity of the power plant units. The relevant questions regarding the possible site characterization are involved with the presence and frequency of the horizontal fracture zones, the chemistry of the groundwater and the nature of the groundwater flow. To investigate these would call for deep drillings down to a depth of one kilometer. The advantageous situation of Loviisa town and good traffic connections make it possible that the spent fuel from Olkiluoto to Loviisa can be transported either by road, or by combined road and rail transport. ln addition, the transportation by sea combined with road transport is also feasible. The town provides good services. During the construction period and the operational stage the materials and services needed can be purchased within the Loviisa area. The resources of the town allow services for a population significantly denser than today. For the housing of the personnel there are good opportunities. The economical benefits from the facility to the town are incurred partly by the direct property and income taxes and partly by growing economical activity. The tax income calculated by the property tax percentage applied to nuclear waste facilities today would result over 11 million FIM in a year as a maximum. More than 200 jobs would be available during the construction stage and approximately 120 jobs during the operational period. For the construction license a decision by the Finnish Govemment will be needed. The Govemment can come to a positive decision only when the local authority stands for the proposal. Before the application for the decision in principle will be submitted the environmental impact assessment of the final disposal has to be carried out. ISBN ISSN ISBN ISSN Sivumäärä- Number of pages Kieli - Language 70 + Appendices Finnish

6 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistel mä Abstract 1 JOHDANTO... sivu 2 KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Loppusijoituslaitos Kallioperän rooli loppusijoituksessa Tutkimus- ja kehitystyö LOPPUSIJOITUKSEN GEOLOGISET EDELLYTYKSET Loppusijoituslaitos Kivilajit ja rakoilu Hydrogeologiset ominaisuudet Pohjavesikemialliset olosuhteet Pohjavesivirtaukseen ja kulkeutumiseen vaikuttavat tekijät LOPPUSIJOITUKSEN TOTEUTUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Loppusijoituslaitoksen sijoittamismahdollisuudet Loppusijoituspaikan karakterisointi Alueen väestö-, elinkeino- ja palvelurakenne Työvoimakysymykset Maankäyttö ja maanomistus Kuljetukset Muut ympäristötekijät TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KUNNASSA Arviointiperusteet Työllistämisvaikutus Verot Muut taloudelliset vaikutukset Kokonaisvaikutus YHTEISKUNNALLISET NÄKÖKOHDAT Loppusijoituslaitoksen luvitus Yhteistyö sijaintikunnan ja Pasivan välillä Hankkeesta tiedottaminen YHTEENVETO LÄHDELUETTELO... 67

7 1 1 JOHDANTO Ydinenergialain mukaan ydinenergian tuottaja on vastuussa kaikista syntyvistä ydinjätteistä aina siihen saakka, kunnes ne on katsottu pysyvästi loppusijoitetuksi. Nykyisen suunnitelman mukaan käytetty polttoaine suljetaan kestäviin kuparisäiliöihin ja haudataan syvälle peruskallioon. Tällaiselle ratkaisulle laadittu turvallisuusanalyysi on osoittanut, että näin toteutettuna loppusijoituksesta ei pitkälläkään aikavälillä aiheudu vaaraa ympäristössä eläville (Vieno et al. 1992, Vieno & Nordman 1996). Vuoteen 1995 saakka Teollisuuden Voima Oy (TVO) vastasi Suomessa käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoitukseen tähtäävästä tutkimus- ja kehitystyöstä mukaanlukien paikanvalintatutkimukset Y dinenergialakiin tehtyjen muutosten myötä myös Imatran Voima Oy:n (IVO) käytetty uraanipolttoaine tullaan loppusijoittamaan kotimaahan Venäjälle palauttamisen sijasta. Tämän seurauksena TVO ja IVO päättivät perustaa v yhteisen yhtiön Posiva Oy:n huolehtimaan loppusijoituksen tutkimuksesta ja myöhemmin loppusijoituslaitoksen rakentamisesta sekä käytöstä. Posiva aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa. Posiva jatkaa TVO:n aloittamaa tutkimusohjelmaa, joka tähtää sijoituspaikan valintaan vuonna Ohjelman taustalla on valtioneuvoston vuonna 1983 ja kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) vuonna 1991 tekemät päätökset. Niiden mukaan valmius loppusijoituksen aloittamiseen on oltava vuonna Valmius loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen jättöön tulee ohjelman mukaan olla vuonna Vuonna 1983 käynnistettiin selvitykset, joiden tarkoituksena oli nimetä joukko sopivia alueita alustaviin tutkimuksiin. Tämän työn avulla valittiin vuonna 1987 viisi tutkimusaluetta alustaviin sijoituspaikkatutkimuksiin. Valituiksi tulivat Hyrynsalmen Veitsivaara, Kuhmon Romuvaara, Konginkankaan Kivetty (v toteutetun kuntaliitoksen jälkeen Äänekosken Kivetty), Sievin Syyry sekä Eurajoen Olkiluoto. Vuosina tehtyjen alustavien sijoituspaikkatutkimusten tulokset on esitetty vuoden 1992 lopulla julkaistussa yhteenvetoraportissa (Teollisuuden Voima Oy 1992b ). Tutkimusten perusteella kolme tutkituista paikoista (Romuvaara, Kivetty ja Olkiluoto) valittiin yksityiskohtaisiin sijoituspaikkatutkimuksiin vuosiksi Tutkimusten tulokset vuosilta on esitetty vuorostaan v lopulla julkaistussa yhteenvetoraportissa (Posiva Oy 1996b ). Kivetyn tutkimusalue sijaitsee Äänekosken läntisen naapurikunnan Kannonkosken läheisyydessä. Vuonna 1993 sovittiin Kannonkosken kunnan ja TVO:n välillä, että myös Kannonkosken alueen soveltuvuutta loppusijoitukseen selvitettäisiin. Erityisesti tarkastelun kohteena oli Kannonkosken itäosan kallio. Tämän perusteella laadittiin esiselvitys, jossa tarkasteltiin sekä geologisia että muita edellytyksiä loppusijoituksen toteuttamiselle Kannonkoskella. Esiselvityksen tulokset esitettiin vuoden 1994 lopussa julkaistussa yhteenvetoraportissa (Teollisuuden Voima Oy 1994). IVO alkoi selvittää mahdollisuuksia käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoittamiseksi kotimaahan vuonna 1995 eduskunnan säädettyä ydinenergialakiin muutoksen, joka kieltää ydinjätteen viennin pysyvästi Suomesta. Tutkimus- ja kehitysohjelmaan kuului Hästholmenin kallioperäolosuhteiden selvittäminen. Posivan perustamisen jälkeen IV On aloittama työ liitettiin osaksi menossa olevaa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tutkimusoh-

8 2 jelmaa ja laajennettiin esiselvitykseksi, jossa geologisten tekijöiden lisäksi tarkastellaan myös muita loppusijoitustoiminnan kannalta oleellisia tekijöitä. Hästholmenia koskeva selvitystyö katsottiin tärkeäksi, koska voimalaitosalueena se on Eurajoen Olkiluotoa vastaavassa asemassa. Molemmissa on jo runsaasti hankkeen toteuttamisen kannalta tärkeää ydinvoimateollista infrastruktuuria sekä polttoaineen välivarastot, joissa on jo varastoituna merkittävät määrät käytettyä polttoainetta. Esiselvitys käynnistettiin vuoden 1996 alussa. Geologiset selvitykset perustuvat pääosin alueen aiempiin tutkimuksiin, joita on tehty jo voimalaitoksen rakentamista varten sekä vähä- ja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoitusta varten. Tätä selvitystä varten Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt täydentävän pintakartoituksen Hästholmenin saarella ja sen ympäristössä noin 20 km säteellä. Muista edellytyksistä on tarkasteltu kuljetusten järjestämistä sekä kunnan tarjoamia palveluja ja yleistä infrastruktuuria. Selvitykseen sisältyy myös arvio loppusijoituksen taloudellisista vaikutuksista Loviisan kaupungille, mikäli Hästholmen valittaisiin loppusijoituspaikaksi. Posivan lisäksi esiselvityksen laatimiseen ovat osallistuneet mm. IVO Intemational Oy, IV On ympäristö laboratorio, Geologian tutkimuskeskus, Fintact Oy, Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy ja Suunnittelukeskus Oy. Tämä raportti on yhteenveto vuoden 1996 aikana tehdystä selvitystyöstä. Raportin ovat laatineet Jaana Avolahti, Jussi Palmu ja Timo Äikäs Posiva Oy: stä sekä Posivan konsultti Pekka Anttila IVO Intemational Oy:stä.

9 3 2 KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS 2.1 Loppusijoituslaitos Ydinvoimalaitoksessa käytetään energianlähteenä eli polttoaineena uraania. Uraanidioksiditabletit on pakattu tiiviisiin metalliputkiin, joita kutsutaan polttoainesauvoiksi. Ne puolestaan on yhdistetty sauvaa käsittäviksi nipuiksi. Kuvassa 2-1 on esitetty Loviisan voimalaitoksen polttoainenipun rakenne. Kukin polttoainenippu tuottaa reaktorissa energiaa 3-5 vuotta, jonka jälkeen se on vaihdettava uuteen. Alkuperäisestä uraanista on tällöin noin 5% muuttunut ydinreaktioissa muiksi aineiksi. Periaatteessa jäljelle jäänyt uraani voitaisiin käyttää uudelleen, mutta ainakaan toistaiseksi se ei ole suomalaisille ydinvoimalaitoksille taloudellisesti kannattavaa. Tämän lisäksi ydinenergialaki myös kieltää kaikenlaisen ydinjätteeksi luokiteltavan aineen viennin Suomesta ja tuonnin takaisin Suomeen, minkä vuoksijälleenkäsittely ei tule kysymykseen. Korkeus: 3,2 m Uraanimäärä: 120 kg Kuva 2-1. Loviisan uraanipolttoainenippu. Yhdessä nipussa on 120 kg uraania.

10 4 Koska osa ydinreaktioissa syntyneistä aineista on radioaktiivisia ja myrkyllisiä, käytetty polttoaine on säilytettävä erillään ihmisistä ja muusta elollisesta luonnosta. Alkuvaiheessa radioaktiivisia aineita on hyvin runsaasti ja käytetty polttoaine säteilee voimakkaasti. Polttoaineen radioaktiivisuus vähenee kuitenkin ensimmäisten satojen vuosien aikana nopeasti lyhytikäisten radioaktiivisten aineiden hajotessa pois, ja lopulta jäljellä on pääasiassa enää vain niitä samoja aineita, joita alkuperäisessä uraanimalmissakin jo oli. Käytetyn polttoaineen annetaan jäähtyä vesiallasvarastoissa vuotta. Sen jälkeen polttoaineniput on tarkoitus sijoittaa lopullisesti kestävissä metallisäiliöissä syvälle Suomen kallioperään. Tällä tavoin radioaktiiviset aineet voidaan pysyvästi eristää elollisesta luonnosta niin, että jälkipolvien ei tämän jälkeen tarvitse niistä enää millään tavoin huolehtia. Pasivan suunnittelemassa käytetyn polttoaineen loppusijoitussäiliössä on päällimmäisenä kerroksena hapettomasta kuparista valmistettu säiliö, joka toimii korroosiosuojana. Tämän sisällä on raudasta tai teräksestä valmistettu sisäosa, jonka ensisijaisena tehtävänä on varmistaa säiliön mekaaninen lujuus. Koska TVO:n ja IVOn polttoaineet poikkeavat toisistaan, on TVO:n polttoaineelle käytettävä säiliö suurempi kuin IVOn vastaava. Kuvassa 2-2 on havainnollistettu säiliöiden rakennetta. Käytetyt polttoaineniput suljetaan säiliöihin kapselointilaitoksessa, joka on suunniteltu rakennettavaksi maanpinnalle loppusijoitustilojen yläpuolelle. Polttoainesauvat kuljetetaan voimalaitoksen välivarastosta kapselointilaitokselle paksuseinämäisessä kuljetussäiliössä maantie-, meritie- tai rautatiekuljetuksena. Kuljetuksia on tarkemmin käsitelty luvussa 4. Kapselointilaitoksesta loppusijoitussäiliöt siirretään hissillä suoraan kuilua pitkin alas kalliotiloihin. Periaatteessa kapselointilaitoksen sijoittamiseksi voidaan harkita muitakin vaihtoehtoja ja sen ei välttämättä tarvitse sijaita juuri kuilujen yhteydessä. Loppusijoituslaitoksen maanpäällinen ja maanalainen osa voivat sijaita erillään toisistaan ja ne voidaan yhdistää tunne Iilla, jos ne sijaitsevat korkeintaan muutaman kilometrin etäisyydellä toisistaan. Ne voivat periaatteessa sijaita eri paikkakunnillakin, jolloin loppusijoitusalueelle kuljetettaisiin jo valmiiksi kapseloitu polttoaine. Pasivan perusratkaisussa kapselointilaitos on kuitenkin sijoitettu maanalaisten tilojen suhteen optimaalisesti ja tarvittava kalliorakentaminen sekä tilojen käyttö voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Kapselointilaitokselle laadituo alustavan suunnitelman (Teollisuuden Voima Oy 1992a) perusteella laitoksen alueella sijaitsee siihen suoranaisesti liittyvien rakennusten lisäksi mm. loppusijoitustiloihin johtavat kuilut, murskaamo, läjitysalue louhintamassoille, bentoniittilaitos, vierailukeskus sekä yleiset rakennukset kuten konepaja, lämpökeskus, paloasema ja vesilaitos. Laitos voi luonnollisesti tukeutua olemassaoleviin toimintoihin. Kuvassa 2-3 on esitetty loppusijoituslaitoksen periaateratkaisu ja havainnollistettu kapselointilaitoksen sijoittamista Äänekosken Kivetyn tutkimusalueella, missä ei ole olemassa valmista infrastruktuuria. Itse kapselointilaitoksen rakennustilavuus on noin m 3

11 5 Kuva 2-2. Olkiluodon (vas.) ja Loviisan (oik.) ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitussäiliöt. Olkiluodon polttoaineelle tarkoitetun säiliön pituus on 4,5 m ja Loviisan 3,55 m. Halkaisija on 0,98 m. Säiliöiden painot ovat vastaavasti 20,8 tonnia ja 16,5 tonnia. Maanalaiset loppusijoitustilat tullaan louhimaankallioperään vähintään300m syvyydelle. Lopullinen sijoitussyvyys ja luolaston tarkka asemointi määräytyvät pääosin sijoituspaikan kallioperän ominaisuuksien perusteella. Sijoitustunnelien ja -luolien vaatima alue syvällä kalliossa on suuruusluokaltaan 0,4 km 2 Perussuunnitelmassa syvälle loppusijoitustiloihin johtaa maanpinnalta kolme pystysuoraa kuilua: työkuilu, henkilökuilu ja kapselikuilu. Varsinaiset loppusijoitustilat koostuvat 25 m välein louhittavista sijoitustunneleista, joita yhdistää toisiinsa keskustunneli. Sijoitustunnelien leveys on 3,3 m ja louhintakorkeus tunnelin keskikohdalla 4,2 m. Samalle syvyystasolle rakennetaan myös muut tarvittavat tekniset tilat sekä loppusijoitustilat kapselointilaitoksen käyttö- ja käytöstäpoistojätteelle (kuva 2-4).

12 6 H--~1-- Henkilökuilu Kapselin siirtokuilu Keskustunneli Sijoitustunnelit Kuva 2-3. Visualisointi loppusijoituslaitoksen sijoittamisesta Äänekosken Kivetyn tutkimusalueelle. Louheen läjitysalue voi sijaita myös laitosalueen ulkopuolella tai siitä voidaan suurin osa murskata ja myydä muuhun käyttöön.

13 7 ~ !+-- Henkilökuilu Kapselikuilu Laitos- ja purkujätteet ~ Työkuilu Sammutusajoneuvotilat ~ Turvakeskus Keskustunneli Kuva 2-4. Periaatekuva loppusijoitustilojen rakenteesta. Tunneliverkoston muoto määräytyy viime kädessä sijoituspaikan kallioperän rakenteesta. Loppusijoitussäiliö siirretään vaunulla pystysuorassa asennossa kapselointilaitoksen varastosta kapselikuilun hissiin ja lasketaan hissillä loppusijoitustason vastaanottotilaan. Säiliö käännetään vaaka-asentoon ja vedetään hissistä ulos siirtoajoneuvon säteilysuojan sisään suojaseinän takaa. Ajoneuvo kuljettaa säiliön sijoitustunneliin ja laskee sen sijoitusreikään, jossa se ympäröidään bentoniittisavella. Viimeinen metri reiän yläosasta täytetään hiekan ja bentoniitin seoksella. Sijoitusreiät porataan tuoneleiden lattiaan ennalta tutkittuihin kohtiin. Reikien suunniteltu minimietäisyys toisistaan on noin 8 metriä. Reiän halkaisija on noin 1, 7 m ja syvyys 6,5-7,5 m. Loppusijoitussäiliön ja kallion väliin jäävä tyhjä tila täytetään bentoniittisavella (kuva 2-4), joka tätä tarkoitusta varten on puristettu kovaksi ja muotoiltu reikään sopiviksi kappaleiksi. Bentoniittisavi paisuu vettyessään voimakkaasti ja siksi täyttää hyvin sijoitusreikään jäävän tyhjän tilan sekä vähentää tehokkaasti pohjaveden vaihtumista säiliön ympärillä, koska se läpäisee vettä huonosti. Kun säiliöt on asennettu paikalleen yhteen sijoitustunneliin, tunneli suljetaan sopivalla täytemateriaalilla esim. kalliolouheesta tehtävän murskeen ja bentoniittisaven seoksella jo loppusijoitustilojen käyttövaiheen aikana. Kun sijoitustunneli on täytetty, sen suulle rakennetaan sulkutulppa, jotta sijoitustunnelin täyteaine ei pursuaisi sen vähitellen vettyessä keskustunnelin puolelle.

14 8 Kun kaikki kapselit on viimein sijoitettu ja kapselointilaitoksen radioaktiiviset osat purettu, sijoitetaan kapselointilaitoksen laitos- ja purkujäte loppusijoitustiloihin niillevartavasten rakennettuun luolaan. Loppusijoitustöiden päätyttyä jäljellä olevat luolatilat täytetään ja varustetaan sulkurakenteilla, jotka katkaisevat kaikki rakennetut yhteydet maan päälle. Keskustunneli ja muut kalliossa olevat luolatilat täytetään samalla tavoin kuin sijoitustunnelit. Edelläesitetylle loppusijoitustilojen perusratkaisulle on luonnollisesti vaihtoehtoja. Lopullinen ratkaisu voidaankin valita sijoituspaikan olosuhteiden, ympäristön asettamien vaatimustenja muiden paikkakohtaisten ominaisuuksien perusteella. Loppusijoitustilat voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa mm. yhdelle tai useammalle syvyystasolle, sijoittaa loppusijoitustunnelit yhteen tai useampaan paikalliseen kalliolohkoon, rakentaa kuilut yhdeksi ryhmäksi lähelle toisiaan tai hajautetusti eri puolille tiloja. Maanpinnalta alas loppusijoitustiloihin voidaan myös louhia ajotunneli, jolloin kuilujen määrä vähenee. Loppusijoituksen turvallisuus perustuu sekä teknisiin ratkaisuihin että kallioperän ominaisuuksiin. Nämä yhdessä muodostavat moniestejärjestelmän, jossa tiivis metallisäiliö pitää polttoaineen sisällään ja kallioperän päätehtävä on luoda vakaa ympäristö näille säiliöille. Viime kädessä kalliossa vallitsevat olosuhteet pitävät huolen myös siitä, että uraanipolttoaineesta ei kerrallaan pääse liukenemaan suuria määriä radioaktiivisia aineita, vaikka säiliö ja täyteaine jostakin syystä menettäisivät tiiveytensä ja pohjavettä pääsisi säiliön sisään. 2.2 Kallioperän rooli loppusijoituksessa Käytettyä polttoainetta voidaan varastoida turvallisesti useiden vuosikymmenien ajan maanpäällisissä tai lähellä maan pintaa sijaitsevissa varastoissa, mutta turvallisuuden edellytyksenä on varastojen jatkuva valvonta ja kunnossapito. Huolenpidon jatkumista pitkällä aikavälillä, vuosisatoja eteenpäin, on mahdoton varmistaa. Loppusijoittamalla uraanipolttoaine syvälle kallioperään elinympäristön turvallisuus sen osalta voidaan taata ilman, että tulevilta sukupolviita vaaditaan jatkuvia toimenpiteitä. Kallion rooli loppusijoituksessa on monitahoinen. Sinänsä jo metri kalliota riittää estämään käytetyn polttoaineen lähettämän suoran säteilyn, mutta hautaamaila käytetty polttoaine syvälle kallion sisään todennäköisyys, että joku osuu siihen esimerkiksi kaivoa porattaessa on mahdollisimman pieni. Syvällä kalliossa olosuhteet ovat verraten vakiot ja siksi loppusijoitetut metallisäiliöt sekä täyteaineet pystyvät säilyttämään hyvät tiiveysominaisuutensa pitkienkin aikojen kuluessa. Lisäksi kalliolla on kyky rajoittaa ja pidättää uraanipolttoaineen liukeneroista sekä liuenneiden radionuklidien liikkumista siinäkin tapauksessa, että jotkin säiliöt menettäisivät tiiveytensä ennenaikaisesti. Muutokset syvällä kallioperässä vallitsevissa olosuhteissa ovat maanpäällisiin tapahtumiin verrattuna erittäin vähäisiä ja lisäksi hyvin hitaita. Nykyiset liikkeet kallioperässä ovat millimetrien luokkaaja yleensähavaittavissa vain herkillä mittalaitteilla (Chen 1991, Saari 1992). Suuretkaan muutokset maanpinnalla eivät olennaisesti muuta syvällä kallioperässä vallitsevia olosuhteita. Suomen olosuhteissa merkittävimpiä muutoksia voisi aiheuttaa

15 9 tulevaisuudenjääkausi. Jäätiköitymistenjaksollistaesiintymistäon päätelty mm. aikaisempienjääkausien tutkimusaineistoista (Eronen & Olander 1990). Niiden mukaan parhaillaan ollaan lähestymässä lämpimän jakson loppua ja vähitellen kohti uutta jääkausi jaksoa. Parin kymmenen tuhannen vuoden kuluessa koko Suomi on todennäköisesti saanut jääpeitteen. Nykyistä vastaava lämmin ajanjakso alkaisi vasta noin vuoden kuluttua (Ahlbom et al ). Jääkaudenkin aikana kallioperän syvät osat ovat eristettyinä maanpinnan välittömästä vuorovaikutuksesta useiden tuhansien, ehkä satojen tuhansien vuosien ajan (Ahlbom et al ). Vaikkakin maankuori painuu jäämassojen alla ja jälleen kohoaa, muutokset ovat hitaita. Jääkauteen liittyvät huomionarvoiset kallioliikunnot noudattelevat todennäköisimmin olemassaolevia ruhjevyöhykkeitä (Saari 1992, Vuorela & Paulamäki 1988). Hyvin pitkiä ajanjaksoja ajateltaessa kallioperän hyviä ominaisuuksia ovat sen kulutuskestävyys ja siinä tapahtuvien muutosprosessien hitaus. Toisin sanoen kallioperä on vakaa ja sen ominaisuuksia voimakkaasti muokkaavat vuorijononpoimutusvoimat sekä tulivuoritoiminta ovat lakanneet vaikuttamasta Suomessa jo aikoja sitten (Nurmi 1985). Kalliossa ovat vallitsevina ns. tasaisesti jatkuvat prosessit. Näitä ovat kallion hidas rapautuminen ja kuluminen kallion pintaosassa, kallion hiipuminen eli sen hidas sopeutuminen jännitystilan muutoksiin sekä pohjaveden suotautuminen maanpinnalta ja virtaus kallioperässä (Niini et al. 1982). Pohjavettä muodostuu maaperään ja sen peittämään kallioperään, kun pieni osa sadannasta, joka ei virtaa pintavesiin tai haihdu, suotautuu maa- ja kallioperän huokosiin. Suomen kallioperässä onruhje-jarikkonaisuusvyöhykkeitäja senkivilajit sisältävätrakoja. Ne o~at syntyneet kallioperään jo sen muodostumisvaiheissa. Ruhjeet ja raot muodostavat kallioperään vettäjohtavan rakoverkoston. Tutkimusten perusteella kaikki raot eivät kuitenkaan johda vettä, sillä vettäjohtavia rako ja on vain pieni osa kaikista raoista ja suuri osa raoista on tiiviitä. Maanpinnan korkeuserojen takia pohjaveden pinnankorkeuskin vaihtelee. Korkeuserotaiheuttavat vuorostaanpohja veteen hydraulisen painegradientin ja sen pakottamana pohjavesi pyrkii liikkumaan maaperän huokosissa, kallioperän ruhjeissa sekä vettäjohtavissa raoissa. Pohjaveden vaihtuvuutta kallioperässä ohjaavat siis sadanta, maanpinnan topografia sekä kalliorakojen vedenjohtavuus. Joillakin alueilla pohjavesi voi olla voimakkaan suolaista, joka on merkki veden hitaasta vaihtuvuudesta. Topografia ja rakoilu ovat luonteeltaan pysyviä ominaisuuksia eivätkä muutu olennaisesti pitkienkään aikojen kuluessa. Loppusijoituksen turvallisuus määräytyy kallioperän, loppusijoitussäiliönja täyteaineiden yhteisvaikutuksesta. Perusedellytykset turvalliselle loppusijoitukselle syntyvät kuitenkin kallioperän tarjoamista mekaanisesta suojasta kulutusta ja ihmisen toimintoja vastaan kemiallisesti vakaista olosuhteista, joiden seurauksena säiliöiden korroosio on hidas ja uraanipolttoaineen liukeneminen pohjaveteen hyvin rajoitettua pohjaveden pienestä vaihtuvuudesta kyvystä pidättää pohjaveteen liuenneiden aineiden kulkeutumista.

16 10 Kallioperän koostuminen tietystäkivilajista ei sellaisenaan ole ratkaisevaa loppusijoitukselle, koska teknisten päästäesteiden riittävä turvallisuustaso voidaan saavuttaa hyvin erilaisissakin kallio-olosuhteissa. Tästä syystä ei ole tarvetta etsiä "parasta mahdollista" kalliota loppusijoituspaikaksi, kunhan edellä mainitut perusedellytykset riittävässä määrin toteutuvat. Kallioperän roolin painopiste muuttuu myös ajan kuluessa seuraavasti: Aluksi tärkeintä on voimakkaasti säteilevän uraanipolttoaineen eristäminen ihmisen ulottumattomiin, jolloinkalliotoimii tehokkaana säteilysuojana. Pidemmällä aikavälillä kallion tärkein tehtävä on pitää jätesäiliö ja sitä ympäröivä täyteaine ehjinä. Kaikkina aikoina kallion tehtävänä on pidättää siihen mahdollisesti joutuneiden radioaktiivisten aineiden kulkeutumista niin, että niistä ei aiheudu vaaraa elolliselle luonnolle. Se millaisia loppusijoituspaikan kallioperän ominaisuuksien pitäisi olla, perustuu loppusijoituksen moniesteperiaatteeseen. Tällaiset ominaisuudet Suomen kallioperässä vallitsevat mm. silloin, kun seuraavat edellytykset ovat voimassa: kallioperässä vallitsevat vakaat olosuhteet pohjaveden kemiallinen laatu on sellainen, että polttoaineen liukeneminen siihen, kulkeutuminen kalliossa ja kapselien korroosio ovat vähäisiä pohjaveden kemiallinen laatu on sellainen, että hentoniittisavi tai vastaava muu täyteaine säilyttää hyvät ominaisuutensa kalliopohjaveden virtaamaeli käytännössä veden vaihtuvuus loppusijoituskalliossa on vähäinen loppusijoitustilat voidaan suunnitella ja rakentaa siten, että kallion rikkonaisuus voidaan ottaa huomioon ja välttää tarpeen mukaan. Yleisiä, paikanvalintaan liittyviä kriteereitä kallioperän ominaisuuksista kehitettiin luvun loppupuolella ja 1980-luvun alussa. Uusimpia käsityksiä loppusijoituksen kokonaiskriteereistä edustaa pohjoismainen käsitys vaadittavista kriteereistä (Nordic 1993). Käsitykset kallioperältä toivottavista ominaisuuksista ovat vuosien mittaan kehittyneet eri maissa tehtyjen kallioperätutkimusten ja turvallisuusanalyysien myötä (Anttila 1995). Nykyisen käsityksen mukaan seuraavat kallioperän ominaisuudet ovat huomionarvoisia sijoituspaikkaa valittaessa: Sijoituspaikan tulee kuulua kooltaan riittävän suureen muodostumaan siten, että sijoitustilat voidaan rakentaa riittävän syvälle. Syvyydellä estetään ihmisen toimintojen ja luonnon kulutustekijöiden vaikutukset. Loppusijoitustila-alueen kallioperän tulisi koostua tavallisista, yleisesti esiintyvistäkivilajeista,jottakallioperän myöhempi hyötykäyttö olisi epätodennäköistä. Sijoituspaikan kallioperässä ei tule olla kallioperän liikuntasysteemeihin kuuluvia ruhjerakenteita, joissa voisi tapahtua tulevaisuudessa merkittäviä kallioliikuntoja.

17 11 Kallioperässä yleisesti esiintyviärakojajarakovyöhykkeitä tulisi esiintyä vain harvakseltaan, jotta kalliotilat voidaan rakentaa normaalein menetelmin ja niiden käyttö on turvallista. Sijoituspaikan pinnanmuodostuksen tulisi olla loivapiirteistä. Sen ansiosta hydraulinen gradientti on pieni ja pohjaveden vaihtuvuus kallioperässä vähäistä. Pohjaveden tulisi olla laadultaan sellaista, ettäradioaktiivisten aineiden liukeneminen siihen on vähäistä. Kallioperän tulisi olla sellaista, että liuenneiden aineiden liikkuminen siinä on hidasta. Sijoituspaikan kallioperän tulisi olla tutkittavuudeltaan helppo. Kallioperän ominaisuudet tulisi voida kuvata yksinkertaisella tavalla ja ominaisuuksien tulisi olla ennustettavissa. Tätä edesauttaa, jos kallioperä on homogeenista ja havaintoja voidaan tehdä avokallioista. Sijoituspaikkatutkimuksista vuodesta 1987 lähtien saadut kokemukset osoittavat, että toivottavien kallioperäominaisuuksien tarkastelu koko maan tai suurien alueiden mittakaavassa ei anna riittävää pohjaa loppusijoitustilojen sijoittamiselle ja turvallisuuden arvioinnille. Vaikkakin alueita voidaan yleisellä tasolla luokitella paljastuneisuuden, ruhjeiden esiintymisen jne. perusteella, aiheuttaa näihin yksityiskohtaisemmalla tasolla liittyvä vaihtelu sen, että huonosti paljastuneeksikin arvioidulta alueelta voidaan löytää runsaammin paljastuneita osa-alueita. Samaten voidaan loppusijoitussuunnitelmien ja paikkakohtaisen turvallisuudenkin kannalta olennaisesta rikkonaisuudesta tehdä luotettavia arvioita vasta kenttätutkimusten perusteella. Voidaankin ajatella, että pelkästään väittämällä korkeuseroiltaan merkittävimpiä alueita loppusijoituslaitoksen syvällä sijaitsevan maanalaisen osan kannalta riittävän hyvät ominaisuudet ovat löydettävissä suurimmasta osasta suomalaista kallioperää. Loppusijoituksen turvallisuuden ja toteutettavuuden kannalta olennaista olisi alueen helppo tutkittavuus, jota luonnollisesti edesauttaa, jos avokallioita on runsaasti ja alue koostuu yhdestä homogeenisesta kivilajista. 2.3 Tutkimus- ja kehitystyö Kuvassa 2-5 on esitetty käytetyn polttoaineen huollon kokonaisaikataulu, joka perustuu valtioneuvoston vuonna 1983 tekemään periaatepäätökseen Suomen ydinvoimalaitosten ydinjätehuollon tutkimus-, selvitys- ja suunnittelutyön tavoitteista sekä kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 1991 tekemään päätökseen ydinvoimalaitosten ydinjätehuollossa noudatettavista periaatteista. Päätösten mukaan loppusijoituksen aloittamiseen on oltava valmius vuonna 2020 ja tähän tarkoitettu loppusijoituspaikka on valittava vuoden 2000 loppuun mennessä. Eri vaiheissa tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että turvallinen loppusijoitus Suomen kallioperään on mahdollista ja mahdollisia sijoituspaikkoja voidaan paikantaa geologisin perustein runsaasti. Parhaillaan käynnissä olevilla yksityiskohtaisilla paikkatutkimuksilla hankitaan perusteet lopulliselle paikanvalinnalle sekä kerätään tarvittava paikkakohtainen tieto turvallisuusarvion laatimiseksi ja sijoituspaikan valinnan perustelemiseksi.

18 LOVIISA 1 JA LOVIISA 2, KÄYTTÖ LOVIISAN KPA-VARAST O, LAAJENTAMINEN JA KÄYTTÖ ~ LOVIISAN KPA- PALAUTUKSET OLKILUOTO 1 JA OLKILUOTO 2, KÄYTTÖ OLKILUODON KPA-VARAST O, RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ LOPPUSIJOITUKSEN TEKNISET SUUNNITELMA JA TURVALLISUUSANALYYSIT T..,T 1 'Y ~,,, PSAR,,. FSlR SIJOITU SPAIKKATUTKIMUKSET SIJOITUSPAIKAN VALINTA, r TÄYDENTÄVÄT PAIKKATUTKIMUKSET JA YKSITYISKOHTAINEN SUUNNITTELU KAPSELOINTILAITOKSEN JA LOPPUSIJOITUSTILOJEN RAKENTAMINEN KAPSELOINTI JA LOPPUSIJOITUS 1 1 LOPPUSIJOITUSTILOJEN SULKEMINEN 1 1 Kuva 2-5. Käytetyn polttoaineen huollon kokonaisaikataulu. Loppusijoituspaikan valinnan jälkeen tehdään turvallisuutta ja toteutettavuutta varmentavia paikkatutkimuksia loppusijoituspaikalla ja laaditaan kapselointilaitoksen sekä loppusijoitustilojen lopulliset suunnitelmat rakentamista varten. V armentavat tutkimukset tehdään paikalle rakennettavasta kuilusta tai ajotunnelista käsin. Kapselointilaitos ja loppusijoitustilat rakennetaan 2010-luvullaja otetaan käyttöön vuonna Käytetty polttoaine kapseloidaan ja loppusijoitetaan noin 20 vuoden kuluessa, minkä jälkeen kapselointilaitos poistetaan käytöstä ja loppusijoitustilat suljetaan noin vuonna Kallioperätutkimuksia tullaan jatkamaan eri muodoissa myös rakentamisen ja loppusijoituslaitoksen käytön aikana. Posivan oman työn lisäksi tutkimus- ja kehitystyötä toteutetaan suomalaisissa tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa ja konsulttiyrityksissä sekä kansainvälisin yhteistyöhankkein. Tarvittaessa käytetään myös ulkomaisia konsulttipalvelu ja. Lopullisen sijoituspaikan valinta on edennyt asteittain. Kallioperän ominaisuuksiin ja niiden tutkimiseen liittyviä selvityksiä alettiin tehdä Suomessa 1970-luvun loppuvuosina ja lähtökohtia paikan valinnalle selvitettiin. Valtioneuvosto teki marraskuussa 1983 ydinjätehuoltoa koskevan periaatepäätöksen (Valtioneuvosto 1983), jossa annetaan tavoitteet ja aikataulu loppusijoituspaikan valinnalle.

19 15 3 LOPPUSIJOITUKSEN GEOLOGISET EDELLYTYKSET 3.1 Yleinen geologia ja kallioperän rakenne Hästholmenin ja sen ympäristön kallioperä kuuluu osana laajaan Kaakkois-Suomen rapakivigraniittimassiiviin, ns. Viipurin massiiviin, joka on kooltaan noin km 2 (kuva 3-1 ). Rapakivigraniitin syntyminen edustaa Suomen kallioperän muotoutumisessa pääpoimutusvaiheiden jälkeistä, viimeistälaaja-alaista magmatismia. Rapakivigraniitti tunkeutui vanhempaan kallioperään useassa eri vaiheessa noin miljoonaa vuotta sitten. Massiivin kehityksen viimeistä vaihetta edustavat sitä leikkaavien porfyyrijuonien muodostuminen noin 1615 miljoonaa vuotta sitten, jonka jälkeen magmaattinen aktiivisuus rapakivialueella päättyi (Kuivamäki et al. 1995). Graniitin kontaktit ympäröiviin kivilajeihin ovat teräviä, kuten alueen lounaisreunalla, jonne Hästholmenilta on lähimmillään matkaa noin 10 km.

20 16 Rapakivigraniitti on synnyitään anorogeenista porfyyristä graniittia, joka ei ole ollut mukana vuorijonopoimutuksessa ja siten säilynyt massamaisena ja metamorfoitumattomana. Näin muodoin siinä ei esiinny plastisen deformaation aiheuttamaa heterogeenisuutta. Magmaattista kerrosrakennetta on paikoin havaittavissa. Rapakivi esiintyy useana eri muunnoksena, jotka poikkeavat toisistaan lähinnä ulkoasunsa ja mineraalisuhteidensa osalta. Rapakivimassiivia voidaankin pitää litologisesti varsin homogeenisena. Massiivin yleisin rapakivityyppi on viborgiitti, muita ovat tumma viborgiitti, pyterliitti, porfyyrinen rapakivigraniitti, tasarakeinen rapakivigraniitti, tumma tasarakeinen rapakivigraniitti, porfyyriapliitti, kvartsiporfyyri sekä apliitti- ja pegmatiittijuonet (Kuivamäki et al. 1995). Useat näistä rapakivityypeistä esiintyvät myös Hästholmenin alueen kallioperässä. Rapakivigraniitille on paikoin tyypillistä ns. moroutuminen eli rapautuminen soramaiseksi massaksi, josta kiven nimityskin on peräisin. Kysymyksessä on mineraalien fysikaaliskemiallinen muuttuminen, joka usein liittyy aivan kallion pintaosaan ja erityisesti sen rikkanaisiin vyöhykkeisiin. Graniitin malmikriittisyys on yleensä hyvin vähäinen, vaikka sen viimeisimpiin intruusiovaiheisiin saattaa paikoin liittyä ns. greisen-tyyppisiä tinamineralisaatioita. Viipurin rapakivigraniittimassiivin paksuuden arvioidaan olevan noin 8 km. Se muodostuu todennäköisesti useista loiva-asentoisista, laattamaisista intruusioista, jotka edustavat rapakiven eri purkautumisvaiheita (Kuivamäki et al. 1995). Samat intruusiovaiheet heijastuvat myös maanpinnalla tavattaviin murros- ja ruhjevyöhykkeisiin, jotka jakavat kallioperän erikokoisiin lohkoihin. Vyöhykkeiden syvyysulottuvuudesta ei ole tutkimustietoa, mutta niiden arvellaan olevan syvimmillään useita kilometrejä ja ulottuvan jopa massiivin pohjaan asti. Massiiville tyypilliset ruhjesuunnat ovat koillinen-lounas ja luode-kaakko. Näistä ensinmainitussa suunnassa olevat vyöhykkeet ovat muita pidempiä. Paitsi suoria, pitkiämurroslinjoja, massiiville ovat tyypillisiämyös monin paikoin tavattavat erikokoiset, rengasmaiset ympyrärakenteet Rakoilu, joka edustaa kallioperän hauras ta deformaatiota, on rapakivessä kuutiomaista ja hyvin säännöllistä. Tätä systemaattista rakoiluominaisuutta käytetäänkin hyväksi rapakivialueen useissa rakennuskivilouhoksissa, jotka sijoittuvat ehjiin, vähärakoisiin kalliolohkoihin. Graniittialueelle tyypilliset rakennesuunnat vallitsevat myös Loviisan alueella, massiivin lounaisosassa. Hästholmenista noin 20 km etäisyydelle (ns. Loviisan kaukoalue) ulottuneessa ruhjetulkinnassa (Kuivamäki et al. 1996) ovat luode-kaakkoiset vyöhykkeet selvästi koillis-lounaisia voimakkaampia ja pidempiä. Ensiksimainituista ovat merkittävimpiä Loviisanlahden ja Pernajanlahden kohdalle sijoittuvat alueelliset ruhjevyöhykkeet. Loviisan alueelta on tulkittu myös useita ympyrärakenteita. Hästholmenin lähialueelta, noin 5 km etäisyydeltä, tulkitut ruhjevyöhykkeet on esitetty kuvassa 3-2 (Kuivamäki et al. 1996). Ne jakautuvat kahteen pääsuuntaan, luode-kaakko ja koillinen-lounas, kuten kaukoalueen vyöhykkeetkin. Näistä ensinmainittu suunta on selvästi hallitseva. Merkittävin rakenne on Hästholmenin länsipuolella kulkeva luode-kaakkoinen ruhjevyöhyke, joka jatkuu luoteeseen Loviisanlahtea noudatellen. Sen leveydeksi arvioidaan m, pituudeksi jopa useita kymmeniä kilometrejä ja syvyydeksi jopa 10 km. Tätä vyöhykettä sivuaa Hudöfjärdenille tulkittu ympyrärakenne. Itse Hästholmenin

21 HÄSTHOLMENIN LÄHIYMPÄRISTÖN RUHJETULKINTA Lehti MITTAKAAVA 1 : MITTAJANA m SELITYKSET: II luokan ruhjevyöhyke 11 1 luokan ruhjevyöhyke luokan ruhjevyhyke (mahdollinen)._......) 1 V luokan rako- tai ruhjevyöhyke GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS/ YST Aimo KuivamåkJ Kuva 3-2. Hästholmenin lähiympäristön ruhjevyöhykkeet ( Kuivamäki et al. 1996).

22 18 saarta sivuaa lännessä ja pohjoisessa mahdollinen rikkonaisuusvyöhyke. Muilta osin saarella ja sen pohjoispuolisella niemellä on enimmäkseen paikallisia rikkonaisuusrakenteita, joiden oletettu leveys on alle 10 m, pituus alle 2 km ja syvyys alle 1 km. Luode-kaakko- ja koillinen-lounas -suuntaisten ruhjevyöhykkeiden on arvioitu olevan jyrkkäasentoisia. Rapaki vigranii ttimassii ville tyypillinen 1 oiva-asentoinen rakennesuun ta ei tule esiin maanpinnan piirteisiin perustuvassa ruhjetulkinnassa. Tästä rakennesuunnasta on saatu todisteita voimalaitosjätteen loppusijoitustutkimuksissa ja niitä, kuten muitakin Hästholmenin rikkonaisuusrakenteita käsitellään lähemmin kallion rakoilua koskevassa luvussa. 3.2 Kivilajit ja rakoilu Kivilajin tyypit Hästholmenin lähiympäristön rapakivessä esiintyy tälle graniittityypille luonteenomaista vaihtelua. Noin 5 km etäisyydelle ulottuneen geologisen kartoituksen perusteella yleisimmät rapakivityypit ovat viborgiitti, pyterliitti, tasarakeinen rapakivi ja porfyyrinen rapakivi (Kuivamäki et al. 1996). Näistä viborgiitti ja pyterliitti edustavat tyypillisintä rapakiven rakennetta, jossa kiven hieno- tai keskirakeisessa perusmassassa esiintyy pyöreitä, osaksi vaalean plagioklaasivaipan ympäröimiä kalimaasälpähajarakeita. Vaipattomat hajarakeet, ovoidit, ovat vaipallisia suurempia ja saattavat olla halkaisijaltaan jopa yli 10 cm. Viborgiitti ja pyterliitti vaihettuvat toisikseen vähitellen ilman selvää rajaa, ja niiden erottaminen toisistaan saattaa monasti olla vaikeata, jolloin kyseessä on näiden välimuoto viborgiitti-pyterliitti. Viborgiitin tuntomerkkinä pidetään vaipallisten ovoidien suurempaa määrää (>50%) suhteessa vaipattorniin (kuva 3-3). Pyterliitissä esiintyy enemmän sisäistä vaihtelua kuin viborgiitissa ja sen tummaa muunnosta pidetään omana kivilajinaan. Rapakivelle ominainen rapautumisilmiö on todettu alkavan juuri ovoidien plagioklaasikuoresta, jonka jälkeen sisustan kalimaasälpä alkaa muuttua ja kokokivenrakenne löyhtyy. Tasarakeinen rapakivigraniitti on nimensä mukaisesti tasalaatuista, keski-karkearakeista puna-ruskeaakivilajia,jossa voi harvakseltaan esiintyäkulmikkaitakalimaasälpähajarakeita. Tasarakeista rapakiveä esiintyy sekä laajempina yhtenäisinä muodostumina että muita rapakivityyppejä leikkaavina juonina ja sulkeumina. Porfyyrinen rapakivigraniitti on keskirakeista ja sisältää kulmikkaita kalimaasälpähajarakeita. Hästholmenin alueen graniitille luonteenomaisia piirteitä ovat.ns. miaroliittiset ontelot, jotka ovat läpimitaltaan useimmiten alle 20 cm, mutta joskus jopa metrin luokkaa. Ontelot, joiden seinämiin on kiteytynyt kalimaasälpä- ja kvartsikiteitä, ovat jäänteitä kivisulassa olleista kaasukuplista. Miaroliittisten onteloiden lisäksi rapakiven reunavyöhykkeessä voi olla sulkeumana vanhempaa sivukiveä. Niinikään tyypillisiä piirteitä ovat erilaiset juonet, kuten kvartsi-, pegmatiitti, apliitti- ja rapakivigraniittijuonet. Juoni en leveys on keskimäärin 20 cm:n luokkaa. Kvartsijuonten maksimisuunnaksi on saatu luode-kaakko ja graniittisten koillinen-lounas. Myös joitakin tummia greisen-juonia on tavattu, joskaan niiden

23 19 mahdollista tinapitoisuutta ei ole analysoitu. Paitsi juonia ja kivilajikontakteja kalliopaljastumien kivilajeista on paikoin todettavissa koostumusvaihtelua, joka on tulkittavissa magmaattiseksi kerroksellisuudeksi tai virtausrakenteeksi. Kuva 3-3. Viborgiittia, Gäddbergsön pohjoisosa. Laatan pituus 17 cm ( Kuivamäki et al. 1996). Kivilajien leikkaussuhteiden perusteella alueen vanhimpia kivilajeja ovat sivukivisulkeumat ja seuraavaksi nuorempia ovat etenkin viborgiitissa ja pyterliitissä esiintyvät, tasarakeisesta graniitista muodostuneet sulkeumat. Muutoin tasarakeisen rapakiven, viborgiitin ja pyterliitin keskinäisiä ikäsuhteita ei voi kontaktien perusteella määrittää. Pääkivilajeja nuorempia ovat niitä leikkaavat juonet, näistä greisen-juonien on todettu edustavan kaikkein nuorimpiarakennepiirteitä (Kuivamäki et al. 1996). Kartoitetutkalliopaljastumatedustavat ehjää, rapautumatonta kivilaatua. Rapautumista on tavattu vain satunnaisesti liittyen lähinnä tiheärakoisiin vyöhykkeisiin. Hästholmenin lähiympäristön kivilajikartalla (kuva 3-4) viborgiitti ja pyterliitti ovat vallitsevia kivilajeja ja ne muodostavat mm. Hästholmenin kalliopaljastumien pääkivilajit (Kuivamäki et al. 1996). Tämän eteläpuolella kivilajina on näiden kahden päätyypin yhdistelmä. Näiden lisäksi Hästholmenin länsipuolella on pyöreähkö tasarakeisen rapakiven alue, jonka tulkinta perustuu Hudöfjärdenin kalliotopografiassa esiintyvään ympyrärakenteeseen. Tasarakeinen rapakivi jatkuu mahdollisesti kielekemäisenä Hästholmenin pohjoispuolelle. Kartoitusalueen kaakkoiskulmassa pääkivilajeina ovat tasarakeinen ja porfyyrinen rapakivi.

24 HÄSTHOLMENIN LÄHIYMPÄRISTÖN KIVILAJIKARITA MITTAKAAVA 1: MITTAJANA m SELITYS: c::.j VIBORGITTI ffffi PYTERLITTI m TUMMA PYTERLITTI VIBORGITTI - PYTERUITTI illl.hlli!ll! TASARAKEINEN RAPAKM ~~ PORFYYRINEN RAPAKM r.::.::wä 0 KARTOITUSALUEEN RAJA N 0 GEOLOGIAN TUTKITIIUSKESKUSIYST AJmolw,..,.lrJ Kuva 3-4. Hästholmenin lähiympäristön kivilajikartta ( Kuivamäki et al. 1996).

25 21 Kivilajien syvyysulottuvuudesta on tehty havaintoja Hästholmenin saarelle kairatuista tutkimusrei 'istä, joista syvin ulottuu noin 240 metrin syvyyteen, sekä noin tasovälille m rakennetuista loppusijoitustiloista. Pääkivilajeina ovat pyterliitti, viborgiitti ja tasarakeinen rapakivi. Näistä viimeksimainittu esiintyy usein terävärajaisina, hienokeskirakeisina juoninatai osueina. Kivilajien vaihtelu ja esiintymistapa viittaa kokonaisuudessaan loivasti itään viettävään kerrosmaiseen rakenteeseen. Kivilajit ovat suurimmaksi osaksi rapautumattomia, mutta rikkanaisiin vyöhykkeisiin ja usein myös yksittäisiin avoimiin rakoihin on todettu liittyvän eriasteista rapautumista. Ehjällä, rapautumattomalla rapakivigraniitilla on hyvät lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet, tasarakeisella rapaki vellä jopa paremmat kuin tavallisella granii tilla. Homogeenisen rakenteensa, systemaattisen rakoilunsa ja hyvien louhintaominaisuuksien vuoksi rapakiveä käytetäänkinyleisesti rakennuski venä erilaisiin tarkoituksiin. Rapaki vellä on jonkin verran pienempi lämmönjohtavuus kuin tavallisilla graniiteilla tai metamorfisilla kivilajeilla johtuen todennäköisimmin kiven porfyyrisestä ovoidi-rakenteesta. Rakoiluominaisuudet Hästholmenin lähiympäristön kallioperän rakoilussa toistuvat Loviisan alueelle ja koko massiivillekin tyypilliset rakennesuunnat, luode-kaakko ja koiuinen-lounas (Kuivamäki et al. 1995, 1996). Hästholmenin kauko- ja lähialueiden rikkonaisuusvyöhykkeiden sekä kalliopaljastumien pystyrakojen suuntajakaumissa (kuva 3-5 a-c) korostuu toisiaan vastaan kohtisuorat maksimit, jotka osaltaan jo viittaavat kuutiomaiseen rakoiluun. Erona ruhje- ja rakosuuntien välillä on se, että edellisten ollessa pääasiassa luode-kaakko -suunnassa, on voimakkain rakosuunta koillinen-lounas. Syvemmällä kalliossa samat pääsuunnat toistuvat,joskin hajonta jonkin verran kasvaa, kuten loppusijoitustilan jyrkistärakosuunnistakäy ilmi kuvassa 3-5 d. Hästholmenin loppusijoitustilasta ja tutkimusrei 'istä tehdyt havainnot osoittavat, että vaakarakoilu, Hästholmenilla loivasti ( <20 ) itään viettävä, muodostaa rapakivigraniitin kolmannen päärakosuunnan. Kokonaisuudessaan rakoilu on tyypiltään hyvin selvästi kuutiomainen. Rakotiheys, joka mitattiin paljastumilta E-W- ja N-S -suuntaisia linjoja pitkin yli metrin pituisista raoista, on keskimäärin 0,6 rakoa/metri (Kuivamäki et al. 1996). Suurin osa raoista, noin 55 %, on luokiteltu avoimiksi tai osittain avoimiksi, tiiviiksi noin 39 %. Rakojen keskipituus on 8 m pisimmän havaitun raon ollessa 100 m pitkä. Rakojen keskimääräinen leveys kallion pinnassa on 16 mm (mediaani 3 mm) joidenkin halkeamatyyppisten rakojen ollessa pinnaltaan jopayli metrin levyisiä. Nämä leveät raot on havaittu itse asiassa muodostuvan kahdesta erillisestä raosta, joiden välistä on irronnut kiilamainen kappale pois. Leveimmät ja pisimmät raot esiintyvät valtaosin koillinen-lounas -pääsuunnassa, tiiviit puoliksi molemmissa pääsuunnissa. Hästholmenin loppusijoitustiloista tehdyt rakoiluhavainnot osoittavat, että keskimääräinen rakotiheys on 1,04 rakoalm (Viljanen 1996). Rakojen täytteisyys on selvästi suurempi kuin paljastumissa, noin 20-40% samalla kun avointen rakojen suhteellinen osuus on pienempi, keskimäärin 30 % luokkaa. Rakojen avauma on yleensä alle yhden millimetrin, mikä osoittaa, että kallion pintaosan avoimet raot ovat lähes tiiviitä noin 100 metrin syvyydessä.

26 22 N N N N lower hemisphere - Hästholmenin kaikkien rakojen suuntaruusu ~~ Kuva 3-5. Rikkonaisuusvyöhykkeiden ja pystyrakoilun suuntajakaumat; a) Loviisan kaukoalueen rikkonaisuusvyöhykkeet, b) Hästholmenin lähialueen rikkonaisuusvyöhykkeet, c)hästholmenin lähialueenpystyraot, d)hästholmenin VU-loppusijoitustilanjyrkät raot ( Kuivamäki et al ).

27 13 Periaatepäätöksessä esitettiin kolme aikatauluun sidottua tutkimusvaihetta: vuosina tehdään aluevalintaselvityksiä tutkimusalueiden valitsemiseksi vuosina tehdään alustavat sijoituspaikkatutkimukset usealla tutkimuksiin soveltuvalla kallioalueella vuosina tehdään yksityiskohtaiset sijoituspaikkatutkimukset muutamalla soveliaimmalla alueella Aluevalinnan peruslähtökohdaksi valittiin lähestymistapa, jossa tavoitteena oli tunnistaa aluksi Suomen kallioperässä olevat suuret ruhjevyöhykkeet. Tämän jälkeen tarkoituksena oli selvittää ruhjevyöhykkeiden välisiä alueita, paikantaa näillä alueilla olevat päärikkonaisuudet ja ottaa jatkotarkastelun kohteeksi näiden väliset kalliolohkot Kalliolohkaista selvitettiin niiden pinnanmuoto ja, kivilajeja, rikkonaisuutta ja kallion rakoilua sekä avokallioiden määrää. Tällaisen lähestymistavan avulla voitiin siis välttää rikkonaisimpia kallio-osuuksia, jotka ovat kallioperän vettäjohtavimpia kohtia ja joissa voi tulevaisuudessa muita alueita todennäköisemmin tapahtua merkittävämpiä kallioliikuntoja. Nykyisistä alueista Kuhmon Romuvaara ja Äänekosken Kivetty ovat seuloutuneet esiin tämän prosessin kautta. Eurajoen Olkiluodolle ja sen lähiympäristölle tehtiin samaan aikaan erillinen kallioperäselvitys, jossa sovellettiin samoja periaatteita kuin koko maan kattaneessa seulontatyössä. Aluevalintatutkimukset vuosina tuottivat lopputuloksena aluejoukon, joka pääominaisuuksiltaan on varsin samankaltainen. Eniten alueita sijaitsi maan keski- ja pohjoisosan graniittialueilla. Kallioperän vanhimmalla, arkeeisella alueella sijaitsi vain muutamia alueita. Länsi-Suomen topografialtaan tasaisella alueella oli verraten runsaasti alueita, jotka edustavat osaksi ns. svekofennidejä ja osaksi nuorempia graniitteja. Kaakkois-Suomen ns. Viipurin rapakivialueella, johon Hästholmenin saarikin kuuluu, oli muutamia alueita. Vuodesta 1987lähtien on tehty kenttätutkimuksia aluksi viidellä tutkimusalueella: Eurajoen Olkiluodossa, Hyrynsalmen Veitsivaarassa, Kuhmon Romuvaarassa, Sievin Syyryssä ja Äänekosken Kivetyssä. Alueille kairattiin syviä kairanreikiä aina 1000 m syvyyteen asti, rei 'issä tehtiin kallion ominaisuuksia karakterisoivia mittauksia ja näytteenotto ja. Saadut tulokset vahvistivat alueseulonnan käsityksiä kallioperän rakenteesta ja ominaisuuksista. Tutkimukset raportoitiin vuonna 1992 valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti ja seuraavaan tutkimusvaiheeseen vuosiksi valittiin Kivetty, Olkiluoto ja Romuvaara (Teollisuuden Voima Oy 1992b ). Tämä tutkimusvaihe on jaettu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen on raportoitu vuoden 1996 lopulla (Posiva Oy 1996b ). Aikaisempia tutkimustuloksia on täydennetty ja tutkimustietoja on tarkennettu. Erityistä painoa on pantu pohjaveden kemiallisten ominaisuuksien ja kallion vedenjohtavuuden selvittämiseen tarkoilla näytteenotoilla sekä mittaoksilla syvissä kairanrei 'issä. Tähänastisista sijoituspaikkatutkimuksista kertynyt tutkimusaineisto on ollut taustana Hästholmenia koskevassa esiselvityksessä ja rapakivigraniitin ominaisuuksia on voitu tarkastella suhteessa sijoituspaikkatutkimusten alueiden kivilajeihin. Vaikkakin Hästholmenin kairanreikätiedot ulottuvat vain reilun200m syvyyteen muiden alueiden yli 1000 m asemesta, aineiston vertailu muihin alueisiin on silti mahdollista. Sen perusteella voidaan

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti 21.6.2012 TEM/709/00.04.01/2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Väliraportoinnin tarkoitus ja sisältö Raportoidaan työn edistymisestä elinkeinoministerille

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Suomen geologisen seuran Ydinjätteiden loppusijoitusseminaari Arppeanumissa, Helsingissä 7.4.2011 TONI EEROLA seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Sen tuloksena syntyy korkea-aktiivista

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari

Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus Rakoiluseminaari 3.12.2015 Sisältö 1. Johdanto 2. Olkiluodon pohjavesimallinnus 3. Rakoverkkomallinnus, DFN DFN-mallinnuksen tavoitteet DFN konseptuaalinen malli

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002

Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax

Lisätiedot

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen

Lisätiedot

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska

Lisätiedot

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................

Lisätiedot

Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen

Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Olkiluodon kertomaa: Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Lähes neljän vuosikymmenen ajan käynnissä ollut tutkimustyö on tuottanut kattavasti tietoa, jota hyödynnetään tällä hetkellä käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten 25.3.2015 Mutku-päivät Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten Ohjeen sisältö Johdanto Määritelmät Mikä on perustilaselvitys? Kenen pitää laatia perustilaselvitys? Milloin

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa

Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa Johdatus ydinenergiatekniikkaan, Posivan projekti 28.3.2019 Aaltonen Ismo 1 Ydinjätehuolto, vaihtoehdot Jälleenkäsittely Varastointi Syvälle Pinnalle Loppusijoitus syvälle

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Työraportti 2012-69 Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Timo Kirkkomäki Fortum Power and Heat Oy Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä

Lisätiedot

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Kapseleissa kallioon Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa s. 4 s. 6 s. 10 s. 16 s. 20 Johdanto... 4 Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollinen... 6 Loppusijoituskapseli Täyttömateriaalit

Lisätiedot

Mincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT

Mincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Työ r a p o r t t i 9 9-4 6 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Reijo Riekkola Timo Saanio.Jorma Autio Heikki Raiko Tapani Kukkola Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Ill FI9700038 POSIVA-96-1 9 Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Yksityiskohtaiset sijoituspaikkatutkimukset 1993-1996 Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 D, FIN-OO1OO HELSINKI,

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista vaikutuksista ja tiedonvälityksestä Eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaiden näkökulmasta (SEURA) Tutkijat Professori Tapio

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

225 litran kapasiteetilla polymeerisessä syöttölokerossa voi olla jopa 180 kg kuivaa #1 vuorisuolaa, kalsiumkloridia tai muuta jäänestoainetta.

225 litran kapasiteetilla polymeerisessä syöttölokerossa voi olla jopa 180 kg kuivaa #1 vuorisuolaa, kalsiumkloridia tai muuta jäänestoainetta. LP-8 Spreader Paranna liukkaudentorjunnan tehokkuutta Blizzard LP-8 Tailgate -levittimellä, joka on takanäkyvyyden parantamiseksi malliltaan matalaprofiilinen ja jonka kapasiteetti on 225 litraa, jotta

Lisätiedot

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset POSIVA 99-05 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, 00100 HELSINKI Puhelin

Lisätiedot

TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1

TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Työraportti 99-45 TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Risto Niinimäki Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280

Lisätiedot

Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus

Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Työraportti 99-12 Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Nina Sacklen Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään t i ( T I: J c j t, FI9700036 POSIVA-96-14 Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Tekniikkatutkimukset vuosina 1993-1996 Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY A n n a n k a t u 4 2 D. F I

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013

Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013 Työraportti 2012-65 Laitoskuvaus 2012 Kapselointi- ja loppusijoituslaitossuunnitelmien yhteenvetoraportti Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy Toukokuu 2013 Posivan työraporteissa käsitellään

Lisätiedot

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä M a t t i K a t t a i n e n O T M 1 1. 0 9. 2 0 1 9 Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä Ympäristöoikeustieteen

Lisätiedot

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

Lisätiedot

Kapselin kuljetus ajotunnelissa

Kapselin kuljetus ajotunnelissa Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön

Lisätiedot

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012

Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Työraportti 2012-50 Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Timo Saanio, Antti Ikonen Saanio & Riekkola Oy Paula Keto B+Tech Oy Timo Kirkkomäki, Tapani Kukkola, Juha Nieminen Fortum Oyj Heikki Raiko VTT

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä

Lisätiedot

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Hyvä tietää ydinjätteestä

Hyvä tietää ydinjätteestä Hyvä tietää ydinjätteestä Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen...

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.

Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten

Lisätiedot

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Työraportti 2006-93 Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Vaihe 2 Timo Saanio Timo Kirkkomäki Paula Keto Tapani Kukkola Heikki Raiko Tammikuu 2007 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1 Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 1 2 Nuclear power generation in the world 440 operational power reactors with 378 GW capacity* (133 GW in EU) 13,5 % of global electricity generation

Lisätiedot

Rakoverkkomallinnus. Laine & Markovaara-Koivisto KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa

Rakoverkkomallinnus. Laine & Markovaara-Koivisto KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa Rakoverkkomallinnus KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa Rakoverkkomallinnus/rakosimulointi Kiteisen kallioperän rikkonaisuuden mallintaminen on tärkeää mm. kalliorakentamisessa,

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

Fennovoiman ydinjätehuoltoa koskeva lisäselvitys

Fennovoiman ydinjätehuoltoa koskeva lisäselvitys Memorandum Revision 1 Nuclear Safety Fennovoiman ydinjätehuoltoa koskeva lisäselvitys Fennovoima Oy fennovoima.fi +358 20 757 9200 Salmisaarenaukio 1, FI-00180 Helsinki, Finland Business ID 2125678-5 Memorandum

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS POSIVA OY:N HAKEMUKSEEN SAADA YDINENER- GIALAIN 18 :SSÄ TARKOITETTU LUPA RAKENTAA KAPSELOINTI- JA LOPPUSI- JOITUSLAITOS EURAJOEN

Lisätiedot

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Kimmo Hilden SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot