Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5]

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5]"

Transkriptio

1 POSIVA OY LIITE 7 1 Liite 7 Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5]

2 POSIVA OY LIITE 7 2

3 POSIVA OY LIITE 7 3 PÄÄPIIRTEINEN SELVITYS TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA JA RATKAISUISTA SEKÄ MUISTA JÄRJESTELYISTÄ, JOILLA YDINLAITOKSEN TURVALLISUUS VARMISTETAAN 1 Yleiskuvaus Ydinpolttoaine koostuu uraanidioksiditableteista, jotka on suljettu zirkoniseoksesta valmistettuihin polttoainesauvoihin, jotka on koottu polttoainenipuiksi. Joissakin polttoainetyypeissä on myös virtauskanava. Loppusijoitettavaa nippua kanavineen tai nippua kutsutaan loppusijoituksen yhteydessä polttoaine-elementiksi. Reaktorista poiston jälkeen polttoaine-elementtejä varastoidaan laitosyksiköllä olevissa polttoainealtaissa, joista ne muutaman vuoden päästä siirretään erilliseen välivarastoon. Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy (Fortum) käyttävät välivarastoinnissa vesialtaita, joissa vesi toimii sekä jäähdytteenä että säteilysuojana. Kuljetukset loppusijoituspaikkaan on mahdollista järjestää joko maantie-, rautatie- tai laivakuljetuksena. Eri reittivaihtoehdoille on suoritettu kuljetusriskitarkastelu, jonka mukaan kuljetuksista aiheutuva säteilyriski on hyvin alhainen. Tämä johtuu lähinnä siitä, että käytettävä kuljetussäiliö pysyy tiiviinä äärimmäisissäkin liikenneonnettomuuksissa. Kuljetuksia on käsitelty tarkemmin rakentamislupahakemuksen liitteessä 18 (Kuljetusreitit ja -riskit). Käytetty polttoaine kapseloidaan ja kapselit sijoitetaan syvälle kallioperään bentoniitilla vuorattuihin reikiin. Käytettyä polttoainetta sisältävien kapseleiden sijoitustapa kallioperään sekä tärkeimmät vapautumisesteet on esitetty kuvassa 1. Kaksiosainen kupari-rauta -kapseli on pääasiallinen vapautumiseste tiiveytensä ja kestävyytensä ansiosta. Loppusijoitusreiän bentoniittipuskuri suojaa kapselia ja toimii mahdollisia päästöjä absorboivana ja sitovana kerroksena, kun taas tunnelien täytemateriaali ja suuri määrä kalliota tunnelien yläpuolella toimivat kulkeutumista rajoittavana lisäesteenä. Kuvassa 1 on esitetty pystysijoitusratkaisu (KBS-3V). Selvitettävänä olevan vaihtoehtoisen vaakasijoitusratkaisun (KBS-3H) pitkäaikaisturvallisuus perustuu samanlaisiin periaatteisiin, mutta loppusijoitustunnelien täyttömateriaali muodostaa tässä ratkaisussa samalla myös puskurin. Kuva 1. Loppusijoituksen pystysijoitusratkaisu ja moniesteperiaate. Eri vapautumisesteet täydentävät toisiaan.

4 POSIVA OY LIITE 7 4 Kuvassa 2 on esitetty kapselointi- ja loppusijoitusprosessin eteneminen pääpiirteissään. Kuva 2. Kapselointi- ja loppusijoitusprosessien päävaiheet. Tarvittavat ydinmateriaalivalvontamittaukset tehdään ennen polttoaineen siirtoa kapseliin. 1.1 Kapselointilaitos Kapselointilaitoksen pääosan muodostavat kuljetussäiliöiden vastaanotto- ja puhdistustilat, kuljetussäiliöiden välivarastointitila, kapseleiden siirtokäytävä, polttoaine-elementtien käsittelykammio, kapseleiden sulkemiseen ja tarkastuksiin tarvittavat kammiot sekä tyhjien ja täysinäisten kapselien välivarastot. Lisäksi laitoksella on tilat käytön aikana syntyvän matala- ja keskiaktiivisen jätteen käsittelyyn ja pakkaamiseen. Kapselointilaitoksessa tapahtuvan vastaanottotarkastuksen jälkeen kuljetussäiliöt joko siirretään suoraan käsittelykammioon kytkettäviksi ja tyhjennettäviksi tai ne voidaan varastoida odottamaan käsittelyä. Kapselointiprosessia esittää kuva 3. Elementit kuivataan ensin, jos ne ovat olleet vesitäytteisessä kuljetussäiliössä. Tämän jälkeen polttoaine-elementit siirretään yksi kerrallaan loppusijoituskapseliin. Ennen kapselointia tehdään tarvittavat ydinmateriaalivalvontamittaukset. Kun loppusijoituskapseli on täysi, kapselin sisätilan ilma-atmosfääri vaihdetaan suojakaasuun ja sisäkansi suljetaan pulteilla. Seuraavassa vaiheessa kuparikapselin kansi hitsataan kiinni tyhjiökammiossa. Hitsaustapana käytetään koneellisesti suoritettua ja kameroilla valvottua elektronisuihkuhitsausta.

5 POSIVA OY LIITE 7 5 Vaihtoehtona kyseeseen tulee myös kitkatappihitsaus. Työn jälki tarkastetaan hitsin koneistuksen jälkeen erillisessä tarkastuskammiossa visuaalisesti kameroiden avulla sekä ultraääni-, pyörrevirta- ja röntgenlaitteilla. Tämän jälkeen kapseli on valmiina siirrettäväksi valmiiden kapselien puskurivarastoon tai hissillä loppusijoitustiloihin. Kuva 3. Kapselointiprosessin periaatekuva. Loppusijoituskapselit, esitettyinä kuvassa 4, ovat kaksiosaisia: sisältä valurautaisia ja ulkokuoreltaan kuparisia. Rautaosan on tarkoitus kestää kapseliin kohdistuva mekaaninen rasitus: pohjaveden ja paisuneen bentoniitin aiheuttama paine sekä mahdollisista kallion liikkeistä aiheutuvat kuormitukset. Kupariosa puolestaan suojaa korroosiolta ja toimii vesi- ja kaasutiiviinä vaippana. Kapselien halkaisija on sama polttoainetyypistä riippumatta. Nykyisillä käynnissä olevilla voimalaitosyksiköillä (Olkiluoto 1-2 ja Loviisa 1-2) myös yhteen kapseliin sijoitettavien polttoaine-elementtien määrä on sama, ainoastaan kapseleiden pituus ja polttoainepositioiden muoto valurautaosassa eroavat toisistaan. Olkiluoto 3 -laitosyksikön polttoaine-elementtejä sijoitetaan kapseliin vain neljä. Olkiluoto 4 -laitosyksikön polttoaineelle suunnitellaan samat turvallisuustavoitteet täyttävä kapseli sitten kun kyseisen laitosyksikön laitostyyppi on valittu ja käytetyn polttoaineen ominaisuudet ovat tiedossa. Kapselien ulkohalkaisija on 1,05 m. Olkiluodon voimalaitoksen käytetyn BWR-polttoaineen kapseli on 4,8 m pitkä ja painaa polttoaine-elementteineen (3,6 tonnia) täytettynä noin 25 tonnia. Olkiluoto 3:n PWR-polttoaineelle suunniteltu kapseli on 5,2 m pituinen ja sen paino polttoaine-elementteineen (3,1 tonnia) täytettynä on noin 29 tonnia. Loviisan voimalaitoksen käytetyn polttoaineen kapselin pituus on 3,6 m ja paino polttoaine-elementteineen (2,6 tonnia) täytettynä noin 19 tonnia. Kapselin valmistustekniikkaa on tutkittu käytännössäkin useilla kymmenillä täyden mittakaavan valmistuskokeilla eri menetelmillä. Kapselointilaitos sijaitsee suoraan loppusijoitustilojen yläpuolella ja siitä on yhteys kapselikuilun kautta loppusijoituslaitokseen.

6 POSIVA OY LIITE 7 6 Kuva 4. Loviisa 1-2, Olkiluoto 1-2 ja Olkiluoto 3-loppusijoituskapselit, järjestyksessä vasemmalta oikealle. 1.2 Loppusijoituslaitos Kapselien sijoitustunnelit ja niitä yhdistävät keskustunnelit rakennetaan noin metrin syvyyteen. Loppusijoituslaitoksen havainnekuva asemoituna nykyiselle lainvoimaiselle asemakaava-alueelle Olkiluodossa on esitetty liitteen 4 kuvassa 3. Kapselit sijoitetaan loppusijoitustunnelien lattiassa oleviin loppusijoitusreikiin, jotka tiivistetään bentoniittisavesta (savilaatu, joka paisuu kostuessaan) valmistetuilla puskureilla. Loppusijoitustunnelit täytetään savimateriaalilla (ns. Friedland-savi) ja eristetään loppusijoitustilojen käytön ajaksi tulpalla keskustunnelista. Selvitettävänä on vaihtoehto, jossa kapselit sijoitetaan vaaka-asennossa loppusijoitustunneleihin siten, että yhdessä tunnelissa voi olla peräkkäin monta kapselia. Tässä ratkaisussa loppusijoituskapselit työnnetään bentoniitilla vuoratuissa asennussäiliöissä paikalleen. Kasettien välit täytetään bentoniittilohkoista valmistetuilla välitulpilla. ONKALOn eli maanalaisen tutkimustilan rakentamisen yhteydessä louhitaan ajotunneli, kaksi ilmastointikuilua sekä henkilökuilu rakenteineen. Varsinainen rakentamisluvan mukainen loppusijoituslaitoksen rakentaminen alkaa kapselikuilun porauksella sekä tarvittavien keskustunnelien louhinnalla. Loppusijoitusta valmistelevaan louhintavaiheeseen kuuluu myös ensimmäisten loppusijoitustunneleiden louhinta. Itse loppusijoitustunnelien louhinta ja täyttö toteutetaan vaiheittaisesti ja se tapahtuu rinnan loppusijoitustoiminnan kanssa. Maanalaiset tilat jaetaan siksi tilapäisin seinin erillisiin osastoihin siten, että loppusijoitustunnelien louhinta ja loppusijoitus tapahtuvat erillään ja kyllin etäällä toisistaan, jotta ne eivät häiritse toisiaan. Loppusijoitustunneleiden louhimisessa suunnitellaan käytettäväksi poraus-räjäytystekniikkaa siten, että louhinnasta kallioon aiheutuvat vauriot pysyvät mahdollisimman pie-

7 POSIVA OY LIITE 7 7 ninä. Vaihtoehtoisesti tunnelien rakentamisessa voidaan käyttää ns. täysporaustekniikkaa, jota käytetään myös loppusijoitusreikien porauksessa. Loppusijoituskapseli siirretään hissistä kuljetusalustalla maanalaiseen välivarastoon, josta se aikanaan nostetaan pystyasennossa kuljetusajoneuvoon säteilysuojan sisään ja kuljetetaan loppusijoitustunneliin. Kapselit lasketaan sijoitustunneleiden lattiaan porattuihin sijoitusreikiin, jotka on ennen laskemista vuorattu osittain bentoniittisavilohkoilla. Kapselin asentamisen jälkeen loppuosa reikää täytetään puristetuilla bentoniittisavilohkoilla. Sijoitustunnelit täytetään nykyisten suunnitelmien mukaan puristetuilla täyteainelohkoilla sitä mukaa kun kapselit on loppusijoitettu. Täytetyn sijoitustunnelin pää tukitaan lopuksi massiivisella betonitulpalla, joka estää tunnelitäytteen ja tunnelissa olevan veden pääsemisen avoinna olevaan keskustunneliin. Vaihtoehtoisessa vaakaratkaisussa (KBS-3H, kuva 5) keskustunneleista porataan pitkät, pienihalkaisijaiset vaakasuuntaiset sijoitustunnelit, joihin bentoniitilla vuoratut kapselit työnnetään asennussäiliöissä asennuslaitteen avulla. Tässä vaihtoehdossa loppusijoitustunnelien halkaisija on jokseenkin samansuuruinen kuin pystyratkaisussa loppusijoitusreiän halkaisija. Asennussäiliö eli kapseli-bentoniitti-pakkaus muodostetaan omassa kokoonpanoasemassaan ja kuljetetaan ja työnnetään vaakasuoraan poikkileikkaukseltaan pyöreään sijoitusreikään/tunneliin erityislaitteiden avulla. Kuva 5. Vaakasijoitusratkaisun periaatteet. Mukana on vertailun vuoksi myös loppusijoituksen perusratkaisu (ylhäällä vasemmalla). Loppusijoitustasolla olevat tilat ja pystykuilut täytetään savimateriaalein tai murskeen ja savimateriaalien seoksilla. Kuilujen yläosat suljetaan betonirakentein. Kuilut suljetaan ala- ja yläpäistään pitkäaikaisturvallisuuden varmistavin tulpparakentein.

8 POSIVA OY LIITE 7 8 Vaikka loppusijoituksen tarkoituksena on jätteiden lopullinen sijoittaminen, loppusijoitettujen kapseleiden palautus maan pinnalle on teknisesti mahdollista hankkeen kaikissa vaiheissa. Tätä käsitellään lähemmin rakentamislupahakemuksen liitteessä 17 (Palautettavuus). Käytetyn polttoaineen lisäksi kalliotiloihin rakennettavaan tilaan loppusijoitetaan myös kapselointilaitoksen käyttö- ja käytöstäpoistojäte. Jätehuoltoa käsitellään lähemmin rakentamislupahakemuksen liitteessä 11 (Ydinjätehuolto). Posivan perusratkaisu pohjautuu Ruotsissa 1980-luvun alussa julkaistuun KBS-3 -ratkaisuun ja on nykyisessä muodossaan yli kolmekymmentä vuotta jatkuneen tutkimusja kehitystyön tulos. Koska loppusijoituslaitoksen käytännön toiminnan on suunniteltu alkavan kuitenkin vasta useiden vuosien kuluttua, teknisiä suunnitelmia tullaan vielä tarkistamaan ja optimoimaan ottaen huomioon tekniikan kehityksen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja maanalaisessa tutkimustilassa ONKALOssa tehtävien kokeiden tulokset. Erityisesti selvitetään kehitettävänä olevan vaihtoehtoisen vaakasijoitusratkaisun mahdollisesti tarjoamat turvallisuus- ja muut edut perusratkaisuun nähden. 2 Turvallisuuden varmistavat tekniset toimintaperiaatteet ja ratkaisut 2.1 Luontaiset turvallisuusominaisuudet Kapselointi- ja loppusijoituslaitokseen liittyvän ydinturvallisuusriskin muodostavat käytetyn polttoaineen sisältämät radioaktiiviset aineet, joiden leviämisen estämisessä keskeistä on varmistaa polttoaineen pysyminen eristettynä ympäröivästä biosfääristä. Luontaisia turvallisuusominaisuuksia on polttoaineen kiinteä ja suureksi osaksi niukkaliukoinen olomuoto, myöslämmöntuotto on jo vähäistä siihen verrattuna mitä se on muutamat vuodet reaktorista poistamisen jälkeen. Reaktoreihin verrattuna turvallisuusominaisuus on myös se, että laitoksilla ei ole paineenalaisia, radioaktiivisia aineita sisältäviä järjestelmiä. Tästä huolimatta turvallisuus on tärkein lähtökohta laitoksen suunnittelussa ja käytössä. Suunnittelu ja toteutus tehdäänkin kokonaisuutena hyvien laadunhallintaperiaatteiden mukaisesti. Ydinturvallisuus voidaan jakaa käyttöturvallisuuteen ja pitkäaikaisturvallisuuteen. Tarkemmin turvallisuusperiaatteet ja arvio niiden toteutumisesta on kuvattu rakentamislupahakemuksen liitteessä 8 (Turvallisuusperiaatteet). 2.2 Yleiset suunnitteluratkaisut Kapselointi- ja loppusijoituslaitokset suunnitellaan siten, että niiden käyttöturvallisuus perustuu mahdollisimman pitkälti passiivisiin järjestelmiin. Turvallisuuteen vaikuttavia aktiivisia järjestelmiä tarvitaan kuitenkin mm. polttoaine-elementtien käsittelyssä, käsittelykammion alipaineistuksessa ja polttoaineen tuottaman lämmön poistamisessa. Myös eräiden laitteiden huollettavuus ja toimintahäiriöistä selviytyminen edellyttävät tiettyjen toimintojen erillistä varmentamista korvaavalla toiminnolla. Esimerkiksi korkeissa säteilyolosuhteissa toimivien laitteiden rikkoutuessa varmistetaan erillisin järjestelmin, että kyseiset laitteet saadaan korjattaviksi tai vaihdettaviksi ilman tarpeetonta henkilökuntaan kohdistuvaa säteilyaltistusta. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksien suunnitteluratkaisut perustuvat suurimmaksi osaksi olemassa olevaan teknologiaan. Joiltain osin uusia erilaisia laitteita ja menetelmiä on varta vasten suunniteltu. Ydinlaitosten ja kalliotilojen suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä on kuitenkin Suomessa ja muualla maailmassa jo paljon kokemusta. Myös käytetyn ydinpolttoaineen käsittelystä on Suomessa yli 30 vuoden kokemukset ydinvoimalaitoksilla. Lisäksi kapselointi- ja loppusijoituslaitosten teknisessä suunnittelussa ja

9 POSIVA OY LIITE 7 9 turvallisuuden arvioinnissa käytetään samantyyppisiä menetelmiä kuin nykyisten ydinvoimalaitosten suunnittelussa ja turvallisuusselvityksissä. Laitosten järjestelmät, rakenteet ja laitteet luokitellaan niiden turvallisuusmerkityksen perusteella. Turvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät, rakenteet ja laitteet on suunniteltava, valmistettava ja asennettava siten, että niiden laatutaso ja laatutason todentamiseksi tarvittavat tarkastukset ja testaukset ovat riittävät kohteen turvallisuusmerkityksen huomioon ottaen. Samat periaatteet ohjaavat myös käyttöä. Turvallisuusluokitusta ja sen kytkeytymistä laatuvaatimuksiin käsitellään lähemmin rakentamislupahakemuksen yhteydessä Säteilyturvakeskukselle toimitettavassa alustavassa turvallisuusselosteessa. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksella noudatetaan vastaavia moninkertaisuus- (redundanssi) ja erilaisuusperiaatteita (diversiteetti) kuin ydinvoimalaitoksillakin. Esimerkiksi turvallisuustoimintoja suorittavien järjestelmien sähkönsyöttö tullaan varmistamaan luotettavuuden lisäämiseksi kaksinkertaisella verkkoliitännällä sekä varavoima-ups -järjestelmällä. Tämä siitä huolimatta, että laitoksen turvallisuus ei juuri ole riippuvainen katkeamattomasta sähkönsaannista. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen suunnittelussa otetaan huomioon ulkoisina tapahtumina mm. maanjäristys, pienlentokoneen törmäys sekä maan pinnalla tapahtuva tulviminen. Myös lainvastaiseen toimintaan varaudutaan. 2.3 Kapselointilaitoksen turvallisuuden varmistavat tekniset toimintaperiaatteet ja ratkaisut Polttoaineen alikriittisyyden ja riittävän jälkilämmön poiston varmistaminen Ydinpolttoaineen kuljetussäiliö, loppusijoituskapseli ja polttoaine-elementtien kuivatukseen käytettävä kuivauskammio ovat ainoita paikkoja, joissa polttoaine-elementit voisivat loppusijoitusprosessin aikana muodostaa kriittisen konfiguraation. Kuljetussäiliöt ja loppusijoituskapselit on suunniteltu siten, että ne täyttävät annetut kriittisyysturvallisuusmääräykset. Nämä määräykset on otettu myös käsittelykammiossa olevien kuivauskammioiden suunnittelun lähtökohdaksi. Näissä käsittelypisteissä kriittisen kokoonpanon muodostuminen on rakenteellisesti estetty ja niiden kriittisyysturvallisuus on laskennallisesti tarkistettu. Käytetyn polttoaineen tuottama jälkilämpö on kapselointivaiheessa jo niin vähäistä, ettei se aiheuta polttoaine-elementtien eheyden menettämistä. Ilmanvaihdon pysähtyminen kapseleiden puskurivarastossa pitkäksi aikaa voi korkeintaan aiheuttaa tilassa olevien elektronisten laitteiden vioittumista, mikä täytyy huomioida niiden sijoittelussa. Radioaktiivisten aineiden vapautumisen estäminen Suunnittelussa on varauduttu siihen, että vähäisiä kaasumaisia päästöjä voi tapahtua käsittelyn aikana polttoainesauvoista, jos polttoainesauva on rikkoutunut tai se rikkoutuu kuljetus- tai käsittelyprosessin aikana. Alueet, joissa polttoainetta käsitellään, kuuluvat ns. valvonta-alueisiin, joilla on noudatettava erityisiä turvallisuusohjeita säteilyltä suojautumiseksi ja radioaktiivisen kontaminaation leviämisen estämiseksi, ja joihin pääsyä valvotaan. Polttoaine-elementtien käsittely, kapselin kannen hitsaus ja hitsin tarkastus tapahtuvat kaikki kauko-ohjatusti alipaineistetussa tilassa. Polttoaineen käsittelytilojen ilmastoinnissa on mahdollisuus poistoilman suodatukseen, jossa huomattava osa eheytensä menettäneistä polttoainesauvoista vapautuvista hiuk-

10 POSIVA OY LIITE 7 10 kasmaisista aineista (vähintään 99,7 %) saadaan talteen. Kaasumaisia aineita ei kyetä ottamaan suodattamalla talteen. Niiden määrä polttoaineessa on vähäinen ja niiden vapautumista laitoksen ulkopuolelle voidaan säädellä ja tarvittaessa viivästää ilmastoinnin avulla. Käyttöturvallisuuden varmistaminen Kaikki paljaiden ja suojaamattomien polttoaine-elementtien käsittely tapahtuu ympäristöstään täysin eristetyssä käsittelykammiossa. Kapselointiprosessia ohjataan käsittelykammion ulkopuolella olevasta ohjaamosta, jonka rakenteet on mitoitettu säteilyolosuhteiden osalta niin, että jatkuva työskentely ohjaamossa on mahdollista. Kapselointilaitoksessa valmiita loppusijoituskapseleita käsitellään kauko-ohjatusti käytävillä, joissa työntekijät eivät oleskele samaan aikaan loppusijoituskapselin kanssa. Kapselointilaitoksen säteilyturvallisuus perustuu tehokkaaseen kontaminaation hallintaan. Rakenteiden ja komponenttien likaantuminen radioaktiivisista aineista eli kontaminoituminen on normaalitilanteessa mahdollista tiloissa, joissa polttoaine-elementit eivät ole suljetussa kuljetussäiliössä tai suljetussa loppusijoituskapselissa. Kontaminoitumisen varalta laitoksessa on riittävät puhdistus- ja dekontaminointijärjestelmät. Karkeampi kiinteä radioaktiivinen epäpuhtaus siivotaan ja pakataan loppusijoituskapseleihin ja loppusijoitetaan polttoaineen tavoin. Harvemmin suoritettava käsittelytilan varsinainen dekontaminointi (puhdistus) tehdään pesuaineilla, jotka johdetaan putkistoja myöten laitoksessa olevaan jätteiden käsittelyosaan. Viemäröintivedet valvotulla alueella kerätään talteen ja tarpeen mukaan käsitellään radioaktiivisena jätteenä ja loppusijoitetaan. Samoin polttoaineen kuivauskammioista sekä laitoksen dekontaminointitilasta ja aktiiviselta korjaamolta muodostuvat radioaktiiviset jätteet kerätään ja käsitellään jätteidenkäsittelyjärjestelmässä. Kiinteät radioaktiiviset jätteet, kuten ilman ja veden suodattimet, pakataan tynnyreihin tai betonilaatikoihin ja ne loppusijoitetaan loppusijoituslaitoksen yhteyteen rakennettavaan erilliseen käyttö- ja käytöstäpoistojätteen loppusijoitustilaan. Kaikki polttoaineen käsittely tapahtuu tätä varten kelpoistetuilla käsittelylaitteilla ja menetelmin. Käsittelylaitteiden keskeinen suunnitteluperuste on huolehtia polttoaine-elementtien ja kapseleiden eheydestä kapseloinnin ja loppusijoituksen aikana, sekä turvallisuusperiaatteiden ottaminen huomioon. Käytännössä tämä ilmenee turvallisuusmerkityksen huomioimisena käsittelylaitteiden ja -menettelyjen suunnittelussa sekä turvalliselle käsittelylle edullisten olosuhteiden ylläpitämisessä. Varautuminen onnettomuustilanteisiin Siitä huolimatta, että jo luontaisten turvallisuusominaisuuksien ja laitoksen luonteen ansiosta kapselointilaitoksella ei ole mahdollista tapahtua sen tyyppisiä onnettomuuksia kuin ydinvoimalaitoksella, on myös kapselointilaitoksen suunnittelussa varauduttu häiriötilanteisiin ja onnettomuuksiin. Radioaktiivisen päästön rajoittamiseksi onnettomuustilanteissa laitoksen valvotulla alueella on alipaineistettu ilmastointi ja ulostuloilma on suodatettu. Kapselointilaitoksen suunnittelussa ja palokuormien hallinnassa on varauduttu tulipalojen mahdollisuuteen, eikä niiden seurauksena odoteta syntyvän merkittäviä päästöjä tai säteilyannoksia. Kaikki laitoksen palovaaralliset kohteet osastoidaan ja varustetaan sammutusjärjestelmillä. Polttoaineen kuljetussäiliö on suunniteltu kestämään puolen tunnin palo 800 C asteen lämpötilassa ilman tiiveyden menetystä.

11 POSIVA OY LIITE Loppusijoituslaitoksen turvallisuuden varmistavat tekniset toimintaperiaatteet ja ratkaisut Polttoaineen alikriittisyyden ja riittävän jälkilämmön poiston varmistaminen Loppusijoituslaitoksella käytettyä polttoainetta käsitellään vain loppusijoituskapseleissa. Kriittisen kokoonpanon muodostuminen estetään rakenteellisten ratkaisujen avulla. Kapselivarasto on suunniteltu alikriittiseksi ja loppusijoitustiloissa kapselit ovat tarpeeksi kaukana toisistaan. Erittäin pitkällä aikavälillä on oletettava veden pääsy kapseleiden sisälle ja polttoaineen geometriassa tapahtuvan muutoksia. Tällöin kriittisyysturvallisuusvaatimusten täyttäminen voi edellyttää kapselikohtaista lataussuunnittelua ja kriittisyysturvallisuusanalyysia. Kriittisyysturvallisuutta käsitellään yksityiskohtaisesti STUK:lle toimitettavaan alustavaan turvallisuuselosteeseen sisältyvässä aihekohtaisessa raportissa. Loppusijoituslaitoksen käytön aikana työskentelylämpötila pidetään riittävän koneellisen ilmastoinnin avulla halutulla tasolla. Loppusijoitustilojen lämpeneminen käytetyn polttoaineen muodostaman jälkilämmön vuoksi on yksi keskeisimpiä tilojen mitoituksen lähtökohtia. Lämpeneminen on voimakkainta heti kapseleiden sijoituksen jälkeen ja heikkenee ajan myötä. Suunnittelu- ja käyttöperiaatteena on, ettei tunnelien keskimmäistenkään kapselien ja bentoniitin rajapinnan maksimilämpötila ylitä +100 C astetta. Suunnitteluarvona käytetään 95 C astetta. Pääasiallinen syy lämpötilarajoitukseen on bentoniitin mineralogisten muutosten estäminen. Radioaktiivisten aineiden vapautumisen estäminen Loppusijoituskapseli eristää käytetyn polttoaineen radioaktiiviset aineet käyttövaiheen aikana ja pitkälle tulevaisuuteen loppusijoitustilojen sulkemisen jälkeen. Loppusijoituslaitoksen käytönaikainen kontaminaation leviämisen estäminen perustuukin juuri tiiviiseen ja lujaan kapseliin, joka pitää kaiken radioaktiivisuuden sisällään. Poikkeuksellisia onnettomuustilanteita varten kapselien käsittelytilat sisällytetään suljettuun valvonta-alueeseen, jossa on mahdollisuus suodatettuun ilmanvaihtoon ja muihin turvatoimenpiteisiin. Pitkäaikaisturvallisuutta on käsitelty edempänä tässä liitteessä. Käyttöturvallisuuden varmistaminen Edellä mainittujen yleisten suunnitteluratkaisujen lisäksi loppusijoituslaitoksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota loppusijoituskapseleiden turvallisen käsittelyn varmistamiseen. Suunnittelun lähtökohtana on kapseleiden pysyminen ehyenä kaikissa suunnitteluperusteonnettomuuksissa. Täytetyt kapselit siirretään loppusijoituslaitokseen kaksikorisella hissillä, jonka yläkorilla lasketaan purkuribentoniittilohkoja ja alakorilla kapseleita. Hissi kelpoistetaan STUK:lle turvallisuusluokiteltuna (TL3) nosto- ja siirtolaitteena. Hissikorin ja siinä olevan kapselinvapaaseen putoamiseen on varauduttu nostokuilun alle asennettavan iskunvaimenninkonstruktion avulla. Vaimentimen suunnitteluperusteena on kapselin säilyminen ehyenä korin putoamisesta huolimatta. Suunnitteluperusteen täyttyminen varmennetaan VTT:llä tehtävin simuloinnein ja kokein. Maanalaisissa osissa käytetään kapselin siirto- ja asennusajoneuvoa, jossa on paksu säteilysuoja kapselin ympärillä, näin säteilytaso ajoneuvon läheisyydessä on riittävän alhainen työntekijöiden työskentelyyn samoissa tiloissa. Uusien kalliotilojen rakentaminen ja loppusijoitustoiminta toteutetaan toisistaan luotettavasti erillään. Loppusijoitustiloissa ei ole sellaisia palokuormia, että kapseleiden eheys mahdollisissa tulipaloissa vaarantuisi. Tulvatilanne loppusijoitustiloissa voi aiheutua lähinnä poistovesipumppaamon pitkäaikaisesta toimintahäiriöstä. Tulvatilanteella ei ole merkitystä ydinturvallisuuden kannalta.

12 POSIVA OY LIITE 7 12 Pitkäaikaisturvallisuuden varmistaminen Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus perustuu radioaktiivisten aineiden eristämiseen elävästä luonnosta. Ensisijaisesti eristäminen perustuu teknisiin suojarakenteisiin (containment), joita ovat vesi- ja kaasutiivis kapseli, sitä suojaava bentoniittipuskuri, loppusijoitustunnelien täyttöaine ja tulpat sekä kaikkien maanalaisten tilojen sulkemisrakenteet. Mikäli kapseli kuitenkin jostakin syystä menettää eristyskykynsä ja alkaa vuotaa, sitä ympäröivä bentoniittipuskuri, täyttöaineet ja loppusijoitustiloja ympäröivä kallio ja syvyys varmistavat, että radioaktiivisten aineiden päästöt elävään luontoon jäävät tällöinkin merkityksettömän pieniksi. Loppusijoitusjärjestelmä kokonaisuutena toteuttaa siksi ns. moniesteperiaatteen, jolloin radioaktiivisille aineille on toisiaan täydentäviä vapautumisja kulkeutumisesteitä. Yhden vapautumisesteen puutteellinen toiminta ei vaikuta järjestelmän turvallisuuteen kokonaisuutena. Vankka järjestelmäsuunnittelu perustuu riittävään syvyyteen, suotuisiin ja ennustettavissa oleviin kallioperän ja pohjaveden olosuhteisiin sekä hyvin tutkittuihin kallioperän ja teknisten vapautumisesteiden materiaaliominaisuuksiin. Olkiluodon loppusijoituspaikan karakterisointi ja loppusijoitustilan suunnittelu keskittyvät kalliotilavuuteen noin metrin syvyydessä. Tällä syvyydellä ovat suotuisat ja ennustettavissa olevat kallioperä- ja pohjavesiolosuhteet, kuten pelkistävät olosuhteet ja pohjaveden hidas virtaus, ja ihmisen tahattoman tunkeutumisen todennäköisyys on pieni. Kuva 6 havainnollistaa loppusijoitusratkaisun turvallisuusperiaatteita esittäen moniesteperiaatteen pylväsmallilla. Kuva 6. KBS-3-tyyppisen kiteiseen kallioon tapahtuvan käytetyn polttoaineen loppusijoituksen turvallisuuskonseptin pääpiirteet. Turvallisuuskonsepti perustuu vankkaan ( robustiin ) suunnitteluun. Punaiset pilarit ja palkit kuvaavat loppusijoitusjärjestelmän ensisijaisia turvallisuuspiirteitä ja -ominaisuuksia, joiden tavoitteena on säilyttää vapautumisesteiden, ennen kaikkea kapselin, toimintakyky. Siniset pilarit ja palkit kuvaavat toissijaisia turvallisuustekijöitä, joilla on merkitystä erityisesti, jos radionuklideja vapautuu kapselista.

13 POSIVA OY LIITE 7 13 Posivan loppusijoitusratkaisussa teknisten päästöesteiden pääasialliset turvallisuustoiminnot määritellään seuraavasti: 1) Loppusijoituskapselin turvallisuustoimintona on: pitää käytetyn polttoaineen radionuklidit sisällään mahdollisimman pitkään. Turvallisuustoiminto perustuu ennen kaikkea kapselin rautaisen sisäosan tarjoamaan mekaaniseen kestävyyteen ja tiiviin kuparisen ulkokuoren tarjoamaan korroosionkestävyyteen. 2) Puskurin turvallisuustoimintoja ovat: myötävaikuttaa sellaisten mekaanisten, geokemiallisten ja hydrogeologisten olojen syntymiseen ja säilymiseen, jotka ovat ennustettavissa ja suotuisia kapselin kestävyyden kannalta, sekä suojella kapselia sellaisilta ulkoisilta vaikutuksilta, jotka saattaisivat vaikuttaa heikentävästi kapselin turvallisuustoimintoihin. rajoittaa ja hidastaa radionuklidien vapautumista siinä tapauksessa että kapseli menettäisi tiiviytensä. 3) Loppusijoitustunnelien täyttöaineiden ja tulppien turvallisuustoimintoja ovat: myötävaikuttaa kapselin ja puskurin kannalta suotuisien ja ennustettavien mekaanisten, geokemiallisten ja hydrogeologisten olosuhteiden muodostumiseen ja säilymiseen rajoittaa ja hidastaa radionuklidien vapautumista siinä tapauksessa että kapseli menettäisi tiiviytensä. myötävaikuttaa loppusijoitustunnelien lähikallion mekaanisen pysyvyyteen. 4) Sulkemisjärjestelmien (tunnelien ja kuilujen täyteaineet, tulpat ja muut mahdolliset sulkurakenteet) turvallisuustoiminnot ovat: huolehtia loppusijoitustilojen pitkäaikaisesta eristämisestä pintaympäristöstä ja siellä olevasta elävästä luonnosta myötävaikuttaa muiden teknisten päästöesteiden kannalta suotuisien ja ennustettavien olojen muodostumiseen ja säilymiseen estämällä merkittävien virtausreittien synty kuilujen ja tunnelien kautta rajoittaa ja hidastaa haitallisten aineiden kulkeutumista loppusijoitustiloihin tai niistä pois. Posivan loppusijoitusratkaisussa kallio toimii luonnollisena päästöesteenä. Sen turvallisuustoimintoja on: eristää loppusijoitustilat maan pinnan muuttuvista oloista sekä yleisesti että erityisesti siellä olevasta elävästä luonnosta, sekä rajoittaa ihmisten tunkeutumista loppusijoitustiloihin. muodostaa suotuisat ja ennustettavat mekaaniset, geokemialliset ja hydrogeologiset olosuhteet teknisille vapautumisesteille rajoittaa ja hidastaa haitallisten aineiden kulkeutumista elolliseen luontoon siinä tapauksessa, että niitä pääsisi vapautumaan loppusijoitustiloista. Radioaktiivisten aineiden mahdollista kulkeutumista vuosituhansien saatossa on kehitystyön aikana mallinnettu käyttäen konservatiivisia oletuksia. Pitkäaikaisturvallisuuden täyttymistä selvitetään turvallisuusperustelulla. Loppusijoitus on suunniteltu siten, että sen jälkeen kun loppusijoitustilat on suljettu, tarvetta muuhun huolehtimiseen ei ole. Loppusijoitettujen kapseleiden palautus maan pinnalle on kuitenkin teknisesti mahdollista hankkeen kaikissa vaiheissa. Palautettavuutta käsitellään hakemuksen liitteessä 17.

14 POSIVA OY LIITE Muut turvallisuuden varmistavat järjestelyt Henkilöstö, asiantuntemus ja turvallisuuskulttuuri Ydinlaitosten suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä huolehtivalle organisaatiolle asetetaan henkilökunnan osaamista sekä osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä koskevia vaatimuksia. Kapselointi- ja loppusijoituslaitosten henkilökunta valitaan ja koulutetaan siten, että se on tehtäviinsä soveltuva ja pätevä. Vaatimukset henkilökunnan valinnalle sekä osaamisen ylläpitämiselle ja edelleen kehittämiselle määritellään Posivan toimintajärjestelmässä. Ydinenergialain mukaan luvanhakijan on nimettävä laitoksen rakentamiselle ja käytölle vastuullinen johtaja ja tälle varahenkilö. Ydinlaitoksen rakentamisen aikainen vastuullinen johtaja esitetään Säteilyturvakeskuksen hyväksyttäväksi rakentamislupaa haettaessa. Selvitys Posivan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta on esitetty rakentamislupahakemuksen liitteessä 10 (Käyttöorganisaatio) ja liitteessä 15 (Organisaatio ja asiantuntemus rakentamisen aikana). Ydinvoimalaitoksilla, jotka ovat keskeisesti Posivan toiminnan taustalla, on Suomessa omaksuttu pitkälle kehittynyt turvallisuuskulttuuri. Kehittyneellä turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan organisaatiossa vallitsevaa ajattelutapaa ja asennetta, toimintatapaa ja työilmapiiriä, jossa korostetaan laitoksen käytön turvallisuuden sekä turvallisuuden kannalta merkityksellisten seikkojen asettamista ensi sijalle toiminnan kaikissa vaiheissa. Se tarkoittaa edelleen turvallisuustietoisuutta, korkeaa ammattitaitoa, huolellisia työtapoja sekä valppautta ja aloitteellisuutta turvallisuutta heikentävien tekijöiden havaitsemiseksi ja poistamiseksi. Kehittynyttä turvallisuuskulttuuria noudatetaan myös Posivan toiminnassa. Ydinjätealan tutkimuksessa Suomessa omaksuttu avoin julkisuusperiaate edesauttaa turvallisuuskulttuurin ylläpitämistä ja edelleen kehittämistä. Hyvään turvallisuuskulttuuriin pyrittäessä käytetään ohjenuorana kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) määrittelemiä tunnuspiirteitä, jotka kuuluvat hyvään turvallisuuskulttuuriin pyrkivän organisaation käytännön toimintaan. Turvallisuustekniset käyttöehdot ja laitoksen ohjeistot Kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle laaditaan turvallisuustekniset käyttöehdot (TT- KE). Niissä määritellään laitosten käyttöä koskevat tekniset ja hallinnolliset vaatimukset ja ehdot. Käyttöehdoissa huomioidaan loppusijoitustoiminnan ja tilojen laajentamisen yhteensovittaminen. Laitoksille luodaan käyttöohjeistot ja ohjeet häiriö- ja onnettomuustilanteita varten. Laitteistojen eheyden ja toimintakyvyn varmistamiseksi tehdään tärkeille kohteille määräaikaistarkastus- ja koestusohjelmat. Kunnossapitoa, ennakkohuoltoa ja varaosavarastoja varten tehdään suunnitelmat. Käytetyn polttoaineen käsittely sekä huolto- ja korjaustyöt suoritetaan aina kirjallisia työmääräyksiä ja -ohjeita noudattaen.

15 POSIVA OY LIITE 7 15 Turva- ja valmiusjärjestelyt Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen turvajärjestelyt toteutetaan ottaen huomioon valtioneuvoston asetus 734/2008. Onnettomuusvalmiusjärjestelyt suunnitellaan soveltaen tarvittavin osin valtioneuvoston asetusta 735/2008. Laitoksien turvajärjestelyt suunnitellaan siten, että laitoksiin kohdistuvasta lainvastaisesta toiminnasta aiheutuvat riskit minimoituvat. Turvajärjestelyt perustuvat usean sisäkkäisen turvallisuusvyöhykkeen käyttöön siten, että turvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät ja ydinaineet ovat erityisen suojattuja ja että kulun ja tavaraliikenteen valvonta on tehokkaasti järjestetty. Onnettomuustilanteita varten tehdään käyttöönottovaiheessa suunnitelma valmiusjärjestelyistä sekä varataan tätä tarkoitusta varten tarpeelliset säteilymittaus-, viestintä- ja hälytysvälineistöt. Henkilöstö koulutetaan valmiustilanteita varten. Ydinmateriaalivalvonta Ydinmateriaalivalvonta pohjautuu siitä annettuun lainsäädäntöön, viranomaisten päätöksiin ja ydinenergia-alan kansainvälisiin sopimuksiin ja hallitusten välisiin sopimusjärjestelyihin. Ydinmateriaalivalvonnan perustana on kansainvälinen ydinsulkusopimus (Non-Proliferation Treaty) ja sen valvontasopimuksen lisäpöytäkirja sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus (Euratom Treaty). Ydinmateriaalivalvonta toimii samoilla periaatteilla kuin ydinvoimalaitoksillakin, ts. kirjanpidon, vartioinnin ja viranomaisvalvonnan avulla. Loppusijoituksen ydinmateriaalivalvonnan erityispiirteenä kuitenkin on, että ydinaineet joutuvat perinteisten valvontamenetelmien ulottumattomiin. Tämän vuoksi loppusijoitettavan polttoaineen määrä ja laatu tulee varmentaa ennen kapselointia. Valvonnan mahdollistaminen otetaan huomioon laitoksien suunnittelussa. Posivalla on jo käytössä STUK:n hyväksymä Ydinsulkuvalvontakäsikirja, joka kuvaa Posivan toteuttamaa ydinmateriaalivalvontaa kapselointilaitoksen, loppusijoituslaitoksen ja tutkimustilan (ONKALO) rakentamisen aikana. Suunnitelma ydinmateriaalivalvonnan järjestämisestä loppusijoitustoiminnan aikana toimitetaan STUK:lle rakentamislupahakemuksen yhteydessä.

16 16 RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6]

Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6] POSIVA OY LIITE 8 1 Liite 8 Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6] POSIVA OY LIITE 8 2 POSIVA OY LIITE 8 3 SELVITYS

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta / MARRASKUU 2015 B Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo

Lisätiedot

Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013

Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013 Työraportti 2012-65 Laitoskuvaus 2012 Kapselointi- ja loppusijoituslaitossuunnitelmien yhteenvetoraportti Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy Toukokuu 2013 Posivan työraporteissa käsitellään

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012

Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Työraportti 2012-50 Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Timo Saanio, Antti Ikonen Saanio & Riekkola Oy Paula Keto B+Tech Oy Timo Kirkkomäki, Tapani Kukkola, Juha Nieminen Fortum Oyj Heikki Raiko VTT

Lisätiedot

Posivan hanke tästä eteenpäin

Posivan hanke tästä eteenpäin Posivan hanke tästä eteenpäin ATS vuosikokous 2015 Projektijohtaja Erkki Palonen 2.3.2015 1 Ydinjätehuolto Suomessa 1 LUVAT Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ FORTUM POWER

Lisätiedot

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus Jussi Heinonen Viranomaisvalvonnan vaiheet Viranomaisvalvonnan kannalta loppusijoituksen valvonta voidaan jakaa päävaiheisiin:

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Suomen geologisen seuran Ydinjätteiden loppusijoitusseminaari Arppeanumissa, Helsingissä 7.4.2011 TONI EEROLA seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Sen tuloksena syntyy korkea-aktiivista

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12 TOUKOKUU 2014 1 (11) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ ANNETUN LAIN MUKAISESTI LAADITTU ARVIOINTISELOSTUS JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTISELOSTUKSESTA SEKÄ SELVITYS SUUNNITTELU- PERUSTEISTA,

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 4 2 Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen luvituksen

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS POSIVA OY:N HAKEMUKSEEN SAADA YDINENER- GIALAIN 18 :SSÄ TARKOITETTU LUPA RAKENTAA KAPSELOINTI- JA LOPPUSI- JOITUSLAITOS EURAJOEN

Lisätiedot

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Kimmo Hilden SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen

Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen 1 Liite 15 Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen rakentamishankkeen toteutusorganisaatiosta [YEA 32, kohta 14] 2 3 SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ASIANTUNTEMUKSESTA

Lisätiedot

Hyvä tietää ydinjätteestä

Hyvä tietää ydinjätteestä Hyvä tietää ydinjätteestä Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen...

Lisätiedot

Ohje YVL D.5, Ydinjätteiden loppusijoitus (15.11.2013)

Ohje YVL D.5, Ydinjätteiden loppusijoitus (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (14) Ohje YVL D.5, Ydinjätteiden loppusijoitus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.5 koskee ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta kallioperään rakennettaviin

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018 YJH-2015 Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018 Posiva Oy Syyskuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Phone (02) 8372 31 (nat.), (+358-2-) 8372

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2 Esipuhe Esipuhe Tämän Olkiluotoon suunnitellun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajennusta

Lisätiedot

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 OHJE YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 Ydinjätteiden loppusijoitus 1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 3 Säteilytur vallisuus 3 3.1 Loppusijoituslaitoksen käyttö 3 3.2 Pitkäaikaisturvallisuus 4

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Työraportti 2006-93 Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Vaihe 2 Timo Saanio Timo Kirkkomäki Paula Keto Tapani Kukkola Heikki Raiko Tammikuu 2007 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31

Lisätiedot

Hakemus. Hakemuksen mukaan kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle.

Hakemus. Hakemuksen mukaan kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle. 1 (12) Valtioneuvoston periaatepäätös 6 päivänä toukokuuta 2010 Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikön käytettyä ydinpolttoainetta varten

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 16 1

POSIVA OY LIITE 16 1 POSIVA OY 1 Liite 16 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Ympäristövaikutuksia koskeva ajantasalle saatettu selvitys [Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto Posiva Oy:n YVA-selostuksesta

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 VALTIONEUVOSTOLLE PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN LAAJENTAMISEKSI OLKILUOTO 4 -YKSIKKÖÄ VARTEN Hakemus Posiva Oy

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN KÄYTTÖ

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN KÄYTTÖ OHJE YVL 8.5 / 23.12.2002 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN KÄYTTÖ 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYTURVALLISUUS 3 3 TEKNISIÄ SUUNNITTELUVAATIMUKSIA 4 3.1 Työntekijöiden säteilyaltistuksen rajoittaminen

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. loppusijoituslaitoksen. arviointiselostus. laajentaminen

Käytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. loppusijoituslaitoksen. arviointiselostus. laajentaminen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Ympäristövaikutusten arviointiselostus laajentaminen 2 Esipuhe Esipuhe Posiva Oy on käynnistänyt käytetyn ydinpoltto aineen loppusijoituslaitoksen laajentamista

Lisätiedot

Kapselin kuljetus ajotunnelissa

Kapselin kuljetus ajotunnelissa Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Työ r a p o r t t i 9 9-4 6 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Reijo Riekkola Timo Saanio.Jorma Autio Heikki Raiko Tapani Kukkola Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden

Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden Työraportti 99-17 Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten Tapani Kukkola Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100

Lisätiedot

Olkiluodon ydinjätelaitosten käyttöturvallisuusanalyysi

Olkiluodon ydinjätelaitosten käyttöturvallisuusanalyysi Työraportti 2013-51 Olkiluodon ydinjätelaitosten käyttöturvallisuusanalyysi Jukka Rossi Vesa Suolanen VTT Marraskuu 2013 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 9 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 9 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 9 1 Liite 9 Selvitys ydinlaitoksen ympäristövaikutuksista sekä selvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 172 / TOUKOKUU 2014 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2013 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ydinvoima ja ydinjäte...2 2.1 Ydinenergian kaupallinen

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINEEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI

YDINPOLTTOAINEEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI OHJE YVL D.3 / 15.11.2013 YDINPOLTTOAINEEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Ydin- ja säteilyturvallisuus 4 3.1 Normaalikäyttö 4 3.2 Käyttöhäiriöt ja onnettomuudet 4 4 Laitoksen

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki

Lisätiedot

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus Käytetyn ydinpolttoaineen ja muun radioaktiivisen jätteen huolto Suomessa - Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 12 artiklan mukainen kansallinen ohjelma 1 2 Esipuhe... 4 Johdanto...

Lisätiedot

Posiva ja rakentamislupahakekemus tänään

Posiva ja rakentamislupahakekemus tänään Posiva ja rakentamislupahakekemus tänään ATS-vuosikokous 2.3.2015 1.3.2015 Ruuska Vesa 1 Posiva tiivistetysti Perustettiin 1995, omistajina TVO ja Fortum (60%/40%) Toiminta-ajatuksena turvallisen loppusijoitusratkaisun

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2009 toiminnasta Kansikuvissa esitellään kuparikapselin kannen hitsausta ja hitsin tarkastusta, kapselihissin ala-asemaa loppusijoitustilassa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus FI9900142 ~Ttf>~-99-Z/ Työraportti 99-21 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus Timo Saanio Saanio & Riekkola Oy Heikki Raiko VTT Energia 30-4 2 Maaliskuu 1 999 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2013 toiminnasta Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään ydinenergia-asetuksen mukainen selvitys ydinjätehuoltovelvollisten, Teollisuuden

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 187 / HUHTIKUU 2015 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2014 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (9) Luonnos 4. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 13.06.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt.

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (9) Luonnos 4. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 13.06.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt. Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (9) Luonnos 4 13.06.2013 YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka Valtuutusperusteet Soveltamissäännöt 1 Johdanto 101 Ydinenergialain (YEL 990/1987) 6 :n mukaan ydinenergian

Lisätiedot

LAURI SAINIO TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSRISKIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN YDINLAITOKSEN RAKENTAMISVAIHEESSA

LAURI SAINIO TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSRISKIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN YDINLAITOKSEN RAKENTAMISVAIHEESSA LAURI SAINIO TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSRISKIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN YDINLAITOKSEN RAKENTAMISVAIHEESSA Diplomityö Tarkastaja: professori Jouni Kivistö- Rahnasto Tarkastaja ja aihe hyväksytty teknisten

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen logistiikkaselvitys

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen logistiikkaselvitys Työraportti 2003-03 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen logistiikkaselvitys Olli Sylvänne Timo Kaskinen Pekka Kuussaari EP-Logistics Helmikuu 2003 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä

Lisätiedot

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään t i ( T I: J c j t, FI9700036 POSIVA-96-14 Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Tekniikkatutkimukset vuosina 1993-1996 Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY A n n a n k a t u 4 2 D. F I

Lisätiedot

1/2004 vol. 33. Tässä numerossa. Pääkirjoitus Suomalainen suoritus... 3. Editorial Finnish Performance... 4 UUTISIA... 5

1/2004 vol. 33. Tässä numerossa. Pääkirjoitus Suomalainen suoritus... 3. Editorial Finnish Performance... 4 UUTISIA... 5 1/2004 vol. 33 Tässä numerossa Pääkirjoitus Suomalainen suoritus... 3 Editorial Finnish Performance... 4 UUTISIA... 5 TKS-2003: Tutkimuksesta toteutukseen... 6 Loppusijoituksen ydinmateriaalivalvonta...11

Lisätiedot

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto... 4. Toimitusjohtajan katsaus... 6. Hallituksen toimintakertomus... 8. Tilinpäätös... 22

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto... 4. Toimitusjohtajan katsaus... 6. Hallituksen toimintakertomus... 8. Tilinpäätös... 22 VUOSIKERTOMUS 2012 Sisällys Posiva ja ydinjätehuolto... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tilinpäätös... 22 3 Posiva ja ydinjätehuolto Ydinenergialain mukaan Teollisuuden

Lisätiedot

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18 Vuosikertomus 1 Sisällys Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18 2 3 Posiva ja ydinjätehuolto Ydinjätteen tuottaja on ydinenergialain

Lisätiedot

TEM:n lisäselvityspyyntöjen johdosta esitämme seuraavaa.

TEM:n lisäselvityspyyntöjen johdosta esitämme seuraavaa. Laadittu: 2.4.2009 Sivu(t) 1 (15) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LAUSUNTO KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN LAAJENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA - POSIVAN LISÄSELVITYKSET

Lisätiedot

LYHENNELMÄ YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA

LYHENNELMÄ YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos LYHENNELMÄ YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA JOHDANTO... 2 OSALLISTUMISJÄRJESTELMÄ... 2 KÄYTETYN POLTTOAINEEN HUOLLON VAIHTOEHDOT... 3 PERUSRATKAISU...

Lisätiedot

OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt. TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa

OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt. TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa Nro 24 Toukokuu 2012 Kuva: Posiva OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa 20 vuotta Suomen ja Venäjän yhteistyötä Tiennäyttäjänä ydinjätteen loppusijoituksessa Ydinvoimaosaamisen

Lisätiedot

Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet

Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet Työraportti 2000-05 Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet Tapani Kukkola Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 ABSTRACT NUCLEAR

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat TEM:stä. Jorma Aurela ATS:n vuosikokous 28.2.2013

Ajankohtaiset asiat TEM:stä. Jorma Aurela ATS:n vuosikokous 28.2.2013 Ajankohtaiset asiat TEM:stä Jorma Aurela ATS:n vuosikokous 28.2.2013 Ydinenergialain mukaiset lupa-asiat Olkiluoto 3 yksikön käyttölupahakemusta odotetaan ensi vuoden kuluessa. Käyttöönotto 2014-2016?

Lisätiedot

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2014 toiminnasta Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään ydinenergia-asetuksen mukainen selvitys ydinjätehuoltovelvollisten, Teollisuuden

Lisätiedot

Hakijan tilinpäätösasiakirjat viimeisten viiden vuoden ajalta [YEA 32, kohta 13]

Hakijan tilinpäätösasiakirjat viimeisten viiden vuoden ajalta [YEA 32, kohta 13] POSIVA OY LIITE 14 1 Liite 14 Hakijan tilinpäätösasiakirjat viimeisten viiden vuoden ajalta [YEA 32, kohta 13] OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 14

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 145 / HUHTIKUU 2012 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2011 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto 1 Hanke ja sen perustelut 1 Hanke ja sen perustelut Suomessa Teollisuuden Voima Oyj:n,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet

Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet VTT TIEDOTTEITA MEDDELANDEN RESEARCH NOTES 1953 Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet Kari Rasilainen & Seppo Vuori VTT Energia VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO

Lisätiedot

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tilinpäätös... 22

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tilinpäätös... 22 VUOSIKERTOMUS 2011 Sisällys Posiva ja ydinjätehuolto... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tilinpäätös... 22 3 Posiva ja ydinjätehuolto Ydinjätteen tuottaja on ydinenergialain

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto. Yhteenveto vuoden 2008 toiminnasta

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto. Yhteenveto vuoden 2008 toiminnasta Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2008 toiminnasta Kansikuvassa Posivan toimintaa ONKALOssa, tutkimuskaivannolla OL-TK16 sekä Olkiluodon metsässä intensiivikoealalla.

Lisätiedot

Diplomityö. Tarkastaja: professori Risto Raiko Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekuntaneuvoston

Diplomityö. Tarkastaja: professori Risto Raiko Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekuntaneuvoston EMMA-STINA PÖYHÖNEN SELVITYS MATALA- JA KESKIAKTIIVISEN YDINJÄTTEEN HUOL- LON KUSTANNUKSISTA JA UUSIEN JÄTTEENKÄSITTELYTEK- NOLOGIOIDEN MAHDOLLISTAMASTA SÄÄSTÖPOTENTIAALIS- TA Diplomityö Tarkastaja: professori

Lisätiedot

YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta 1 (47) Ydinvoimalaitosten valvonta 0 22.1.2013 YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta 1 Johdanto... 4 2 Soveltamisala... 5 3 Toiminnan luvanvaraisuuteen liittyvät vaatimukset... 6 3.1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18 Vuosikertomus 1 Sisällys Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18 2 3 Posiva ja ydinjätehuolto Ydinjätteen tuottaja on ydinenergialain

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 12.03.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt.

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 12.03.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt. Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2 12.03.2013 YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka Valtuutusperusteet Soveltamissäännöt 1 Johdanto 101 Ydinenergialain (YEL 990/1987) 6 :n mukaan ydinenergian

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3 3.2 Turvallisuustoimintoihin

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2014 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ 4 Yhtiö 6 Omistajat 7 Talouden tunnusluvut 8OLKILUODON YDINVOIMALAITOS 8 Tuotanto 9 Laitosyksiköiden

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2012 toiminnasta Tiivistelmä Tämä raportti on yhteenveto vuoden 2012 toiminnasta Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollossa.

Lisätiedot

Vuoden 2005 päätapahtumat

Vuoden 2005 päätapahtumat Vuosikertomus 2005 Sisällys Vuoden 2005 päätapahtumat... 3 Posiva lyhyesti...4 Ydinjätehuolto Suomessa... 5 Toimitusjohtajan katsaus...7 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 16 2 Vuoden 2005

Lisätiedot