Kurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä

Transkriptio

1 Kasvatustieteen peruskurssi A/2014 Eetu Pikkarainen Kurssi (4op) koostuu Luento (+ sähköistä materiaalia: UUTTA: Videomateriaali) Kaksi kurssikirjaa (Siljander + Rinne ym.) Opiskelutehtäviä (OPTIMA) Lopputehtävä: Tentti (ei AMOK -ryhmällä) Huom: voi vaihdella eri ryhmillä 1 2 Opiskelutehtäviä Ennakkotehtävä (virittäytyminen, etukäteen) Kertaustehtävä (tenttityyppinen, kyselylomake) Keskustelutehtävä (tietynlaisia puheenvuoroja keskusteluun) Lopputehtävä: verkkotentti. Sisältö 1. Johdanto: tieteellinen opiskelu, kasvatusala, pedagogiset opinnot yms. 2. Teoria ja käytäntö 3. Mikä on kasvatustieteen tutkimuskohde? (Luennossa: Kohdeteoria, mitä tutkii?) 4. Millainen tiede kasvatustiede on? (Kirjoissa: Metateoria, miten tutkii?) 3 4

2 Kirjat kurssin kannalta Siljander: Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen: Johdatus pedagogisen ajattelun peruskysymyksiin ja kasvatustieteen perussuuntauksiin (kannattaa hankkia!) Tentissä kysytään joku suuntaus (kolme vaihtoehtoa, joista valitaan yksi): 1) hermeneuttinen, 2) empiirinen, 3) kriittinen, 4) intraktionistinen ja 5) konstruktivistinen. (Ovat myös tässä tärkeysjärjestyksessä, mutta viimeisimmät muodikkaimpia) Rinne ym: Johdatus kasvatustieteisiin: Esittelee suomalaista kasvatustiedettä: tilannetta ja historiaa. Myös katsauksia klassikkoihin (kannattaa tutustua!) Tentissä seuraavat kolme vaihtoehtoa, joista yksi valitaan: - Kolme kasvatustiedettä, - Kasvatustieteen osa-alueet ja - yksi nimetty keskeinen ja tunnettu klassikko (esim. Comenius, Rousseau tai Herbart) (sähköisenä kirjastoissa: OUTI; OYK) Pedagogiset opinnot Aineenopettajan Ped. opinnot 60 op : KT perusopinnot (n. 25 op), Ainedidaktiikka (n. 15 op), Opetusharjoittelu (n. 18 op + 3 op vapaaval.) Teoreettisen hallinnan perusongelma: Käytännön monimuotoisuus vs. yleinen, yhteinen ja yhtenäinen teoria Erilaisia: toiminta-alueita, koulutusaloja ja -tasoja, organisaatioita, sisältöjä, ikäkausia, ongelmia, yksilöitä, tilanteita Yleinen opettajapätevyys Muu kasvatusalan koulutus Lähes kaikissa oppilaitoksissa: Maisteri (tai vast., mikä ala hyvänsä) + Pedagogiset opinnot (60 op) + Opetettavan aineen (aine)opinnot (60 op) (paitsi: lukio (syventävät), ammat. (työkokemus)) -> yleinen teoria pitäisi saavuttaa hyvin pienellä opintomäärällä! 7 8

3 Muu kasvatusalan koulutus 2 5 vuotta työelämässä -selvitys: netti/pdf Se on se avain!: Jakku-Sihvonen: Uudenlaisia maistereita Kurssin / luennon tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön teoreettinen ymmärrys -> Pedagoginen keskustelu ja yhteistyö -> Kasvatustieteen tulosten ymmärrys ja arviointi 9 10 Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 11 12

4 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa liikoja. Yleinen teoria voi auttaa ymmärtämään käytäntöä ja suhteuttamaan sen eri puolia ja yksityiskohtia toisiinsa. Yleinen teoria? Idea yleisestä pedagogiikasta: pedagoginen toiminta inhimillisen toiminnan erityislajina Pedagogisen ajattelun peruskäsitteet - Pedagogisen toiminnan perusrakenne (paidagogos = alunperin lapsen opastaja -> kasvavan opastus) Pedagogisen teoretisoinnin kenttä Tieteellinen käytännöllinen? Tieteellinen Käytännöllinen Deskriptiivinen Preskriptiivinen Toteava Kantaa ottava Millainen jokin on Millainen jokin pitäisi (ei pitäisi) olla 15 16

5 Teoria (theoreien = katsella...) Teoria on "tietojen" muodostama kokonaisuus. "Tieto" on tässä laajasti ymmärrettynä (sisältää mm. sekä ns. propositionaalisen että ei-propositionaalisen tiedon). Kokonaisuus voidaan ajatella joukoksi tai paremminkin verkostomaiseksi rakenteeksi. Teorian lajit Teoriat voidaan jakaa kahteen luokkaan: hiljaiseen ja kielelliseen teoriaan. Edelleen kielelliset teoriat voidaan jakaa arkiteoriaan (käyttöteoriat) ja tieteelliseen teoriaan. Tieteellinen teoria on kaikkien teorioiden (pieni, mutta tärkeä) erityistapaus. Luokkien väliset rajat ovat epämääräiset ja asteittaiset Teorian lajit 2 Hiljainen teoria koostuu ns. hiljaisesta tiedosta (engl. tacit knowledge, "mykkä", M.Polanyi 1900-l. pv.) taitoja, tapoja, rutiineja, automaattista toiminnan ohjausta läheinen yhteys biologisiin ominaisuuksiin 19 20

6 Arkiteoria enemmän tai vähemmän kiellistä, ei yleensä tietoisesti reflektoitua sisältää preskriptioita (määräyksiä, toiveita, haluja...), keskeinen tehtävä ohjata omaa ja toisten toimintaa Tieteellinen teoria ns. propositionaalinen eli aito tieto: tosi, perusteltu uskomus/väite deskriptiivinen (toteavaa) systemaattinen metodi (tutkimus - tuottaa paitsi uusia uskomuksia, myös tiedolta vaadittua perustelua uskomuksille) objektiivisuus - yksimielisyys (tieteissä on tietyt vakiintuneet, toimivat tavat toimia ja tavoitella yksimielisyyttä); koherenssi, kattavuus, taloudellisuus Aito teoria = tutkimusta, teoretisointia (elävää, reflektointia) Tutkimuksen kehämäisyys Tutkimuksen kehämäisyys 2 tutkimus lähtee kohdeteoriasta ja tuottaa metateorian avulla ja sen ohjaamana (uutta) kohdeteoriaa. Kohdeteoria = teoria tutkimuksen kohteesta Metateoria = teoria tutkimuksen tekemisestä 23 24

7 Tutkimuksen kehämäisyys 3 Metateorian kaksinainen luonne: deskriptiivinen ja preskriptiivinen tehtävä Jokaisen tutkijan velvollisuus olla sekä metaettä kohdeteoreetikko Kohdeteoria I (tutkimuksen alussa) ja kohdeteoria II (tutkimuksen lopussa - ja seuraavan alussa) Kohdeteorian metateoreettinen tehtävä: ohjata tutkimusta! Kielellisyys ja (aito) teoreettisuus (Aito) Teoria: käsitteet, käsitejärjestelmä, kieli (käsittää, käsitellä, ymmärtää, keskustella -> reflektio) mykkä t. hiljainen ----> "oikea" teoria (inhimillinen)kieli: a) kommunikaatio, b) mallintaminen Kieli koostuu kielellisistä merkeistä (näitä kysymyksiä tutkii semiotiikka; merkki voi olla luonnollinen tai kielellinen; merkki sisältää ainakin ilmauksen ja sisällön ) merkitysten käsittely merkitykset: kulttuuri Kielellisyys ja (aito) teoreettisuus 2 Kasvatustieteen kieli on jossain määrin vakiintumatonta ja epäsystemaattista, mutta lähellä arkikieltä tai populaaria tiedekieltä. Lainailee kritiikittä(?!) eri tieteistä. => Ns. kotoperäisten käsitteiden ohjelma!!! (Herbart: Allgemeine Pädagogik) Kasvatustieteen tärkein ongelma on: "mikä on kasvatustieteen tutkimuskohde?"; (ts. mitä on 'kasvatus' / 'X'?)» KS. Sanasto: 27