Toiminnanjohtajan katsaus 9/2013

Transkriptio

1 Toiminnanjohtajan katsaus 9/ Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitustyöryhmän tilannekatsaus 3. AMKEn tulevia tapahtumia: TEM AMKE -kehittämisfoorumi Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta AMKEn toimesta on seuraavassa nostettu esiin keskeisiä ammatilliseen koulutukseen vaikuttavia tekijöitä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Ohjelma julkistettiin siis perjantaina ja se löytyy linkistä: 1.4b Nuorisotakuu Ammatillisen koulutuksen kehittämisen osalta toimeenpanoaikataulu esitetään kohdassa c Oppivelvollisuusikä Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisen vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen. Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja valmistellaan siten, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Uudistus toteutetaan perustuslain reunaehtojen sisällä. Lakiehdotus annetaan eduskunnalle syksyllä Hallituksen esitys annetaan budjettilakina Lainsäädäntö tulee voimaan a Ammatillisen koulutuksen tarjonta Tutkintojärjestelmää uudistetaan ja sitä koskeva hallituksen esitys annetaan keväällä 2014 siten, että uudistus tulee voimaan Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uudistetaan ja sitä koskeva hallituksen esitys annetaan keväällä Uusi rahoituslainsäädäntö tulee voimaan Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt otetaan käyttöön kesällä Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus otetaan käyttöön Hallituksen esitys annetaan syksyllä Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen jatkuu. Toimenpideohjelma käynnistyy alkuvuodesta Koulutuksen järjestämisluvat uudistuvat viimeistään lukien.

2 1.5b Koulutuksen yhteistyön tiivistäminen Lukiokoulutuksen tavoitteet ja tuntijako sekä opetussuunnitelmien perusteet tulevat voimaan Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistetut säädökset tulevat voimaan c Hyväksiluku ammatillisissa tutkinnoissa Ammatillisen koulutuksen osalta muutokset toteutetaan tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Hallituksen esitykset annetaan Lainsäädäntö tulee voimaan Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen käynnistetään 11/2013. Ehdotukset valmiit 10/2014. Opetushallituksen yhteyteen sijoitettavan aikaisemman osaamisen hyväksilukemista edistävän toiminnon valmistelu tapahtuu vuonna Oppisopimuskoulutus Uudistus käynnistyy hankkeina Toiminta vakiinnutetaan valituin osin 2017 alusta lukien. 1.12a Kotouttamisohjelman toimeenpano Toimeenpanoaikataulu täsmentyy myöhemmin Työttömien koulutuksen uudelleensuuntaaminen Toimeenpanoaikataulu täsmentyy myöhemmin Työvoiman palvelukeskukset Ministeriön esitystä täydennetään liitteessä 4 esitetyn kokonaisuuden puitteissa. Työvoiman palvelukeskus-lakia koskeva hallituksen esitys annetaan budjettilakina Lainsäädäntö tulee voimaan Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi Toimeenpanoaikataulu täsmentyy myöhemmin. 3.8 Hankintalain kokonaisuudistus Hankintalainsäädäntö uudistetaan helmikuussa 2014 annettavien uusien EU direktiivien mukaiseksi hallitusohjelma huomioiden siten, että uudet lait tulevat voimaan helmikuussa 2015.

3 Kuntien velvoitteiden ja palveluiden tuottamista ohjaavien normien purkaminen 1. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen 195 M : Toteutetaan koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Tiivistetään 2.asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa siten, että vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatkoopintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata. Rahoitusjärjestelmän muutoksista aiheutuu myös säästöjä tila- ja laitekustannuksissa. 2. Toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta 65 M : Keskitytään jatkossa tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta: lukiokoulutuksen aineopinnoista ja ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomasta koulutuksesta. 3. Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen (ei euromääräistä tavoitetta): Kuntatalouden kestävyyden ja henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi on tarve joustavoittaa erityisesti henkilöstön kelpoisuutta ja mitoituksia säätelevää normistoa. Tämä edellyttää, että väljennetään liian yksityiskohtaisia henkilöstönormeja ja kapea-alaisia kelpoisuusvaatimuksia, jotka vaikeuttavat palvelujen tehokasta järjestämistä sekä tehtävien ja työnjaon uudistamista. Kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamista koskevissa laeissa on säädetty henkilöstön kelpoisuusehdoista tai henkilöstön koulutusrakenteesta. Kelpoisuusehtojen ja koulutusrakenteen väljentäminen edellyttää ministeriöissä säädösvalmistelua. Hallitus asettaa tavoitteeksi, että ministeriöt käynnistävät säädösvalmistelun välittömästi, jotta esityksen toimeenpano voi alkaa v

4 Työurien pidentäminen alkupäästä ja katkosten vähentäminen Rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyy useita työuria pidentäviä toimenpiteitä: - Oppivelvollisuuden pidentäminen Ohjelmassa työurien pidentymiselle etenkin niiden alkupäästä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi valmistellaan seuraavat ohjelman toimenpiteitä täydentävät toimenpiteet: - Kelpoisuusvaatimusten muutos - Ammatillisen peruskoulutuksen ns. 2+1-malli - EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoiksi hakeville asetetaan hakijan kannalta kohtuullinen hakemusmaksu, joka kattaa hakemusten käsittelykustannukset. Tarkempaa mallia valmistellaan. Tämä vähentänee myös hyvin suurta epäpätevien hakijoiden määrää. Valmisteltavien toimien vaikutuksia työurien pituuteen arvioidaan tarkemmin maaliskuun 2014kehysriiheen mennessä. Rakenteellisen työttömyysasteen alentaminen Rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyy useita rakenteellista työttömyysastetta alentavia toimenpiteitä. Ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi joitakin näistä toimenpiteistä täydennetään. - Siirrytään uuteen sähköiseen työllistymissuunnitelman seurantajärjestelmään Työllistymissuunnitelmassa sovitaan, millä tavoin työnhakija itse hakee työtä ja miten TEtoimisto tukee työnhakua. Suunnitelmassa sovitaan, mitä palveluja työnhakijalle tarjotaan ja mihin palveluihin työnhakija itse hakeutuu. Työnhakija velvoitetaan raportoimaan säännöllisesti suunnitelman noudattamisesta joko sähköisesti tai TE-toimistossa. - Jos henkilölle ei ole tarjottu avointa työpaikkaa 3 kuukauden työttömyyden jälkeen, hänelle tarjotaan tuolloin aktiivitoimia. - Lakisääteistetään ja valtakunnallistetaan työvoiman palvelukeskusten verkosto. Verkosto kokoaa yhteen ne TE-toimistojen, kuntien ja Kelan palvelut, jotka parantavat pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavalmiuksia. Lainsäädäntö tulee voimaan Uudistetaan sosiaalisia yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä. - Lisätään työntekijöiden ja työnantajien tarpeista lähtevän ammatillisen työvoimakoulutuksen joustavuutta.

5 Valmisteltavien toimien vaikutuksia rakenteelliseen työttömyyteen arvioidaan tarkemmin maaliskuun 2014 kehysriiheen mennessä. Keskeisintä ammatillisen koulutuksen kannalta katsottuna ovat toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen eli järjestäjä-/toimipisteverkon karsiminen sekä lukioettä ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteellinen kustannustason alentaminen tältä osin on yhteensä 195 M vuonna Tältä osin on erityisen tärkeää, että AMKE -verkoston edustajat ovat mukana tämän asian valmisteluissa. Rahoitusjärjestelmän muutoksesta tutkinto-, tutkinnonosa- ja osaamispisteperusteiseen rahoitusmalliin tavoitellaan 65 M :n kustannusleikkauksia. Rahoitusmallia valmistelevan OKM:n työryhmän ensivaiheen työn tulos valmistuu nyt joulukuussa ja työn vaihetta kuvataan erikseen tässä katsauksessa. Myös oppivelvollisuuden pidentämisen jatkovalmistelussa on haettava edelleen mahdollisimman kustannustehokkaita ratkaisuja. Hyviä ideoita otetaan vastaan tältäkin osin. Työvoimapoliittisissa toimissa kilpailuneutraliteetin eli eriyttämisvaatimuksen lisäksi tavoitellaan joustavuutta työvoimakoulutukseen, mikä on sellaisenaan kannatettavaa. Käytäntöjen uudistamista tarvitaan yhteistyössä TEM -hallinnonalan kanssa. 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitustyöryhmän tilannekatsaus OKM:n rahoitustyöryhmän työn ensimmäinen vaihe eli rahoitusmallin kokonaiskuva tulee työryhmän työnä valmiiksi Sen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö tekee esityksen rahoitusmallista VM:lle ja sitä kautta koko hallituksellekin. Työryhmän työ jatkuu ensi vuonna yksityiskohtien kehittämisen ja mm. koelaskelmien myötä. AMKEn edustajana rahoitustyöryhmässä toimii allekirjoittanut. Rahoitusryhmän viime kokouksessa esitetty pohja-aineisto on oheisena (liite 1). Työryhmä jatkaa työtään nyt ja sitten siis AMKEssa on asian valmistelua edistänyt oma rahoitusryhmä, johon kuuluvat kentän edustajina Hannu Laurila Keuda, Virpi Lilja Lappia, Ilkka Pirskanen PKKY, Seppo Tammisto Amiedu, Teppo Tapani TAKK, Keijo Tikka Esedu, Martti Tokola PHKK ja Paula Ylöstalo-Kuronen Vantaa. Ilkka Pirskanen edustaa AMKEa OKM:n seuraavassa rahoitusryhmän kokouksessa (4.12.) toiminnanjohtajan ollessa estynyt. AMKEn osalta rahoitusryhmän työtä varten on työstetty mallia, joka on hyväksytty hallituksen työvaliokunnassa jatkotyön pohjaksi (liite 2). Keskeistä on, että rahoitusmalli perustuu toteutuneisiin kustannuksiin, huomioi eri koulutusmuotojen erityispiirteitä ja mahdollistaa niiden joustavan yhdistelmän, kuten ns. 2+1 mallin toteuttamisen laajalti käytännössä. Palautetta rahoitusasioihin liittyen otetaan mieluusti vastaan sekä allekirjoittaneelle että em. AMKEn rahoitusryhmän jäsenille. Lisätietoja Johan Hahkala,

6 3. AMKEn tulevia tapahtumia: TEM AMKE -kehittämisfoorumi 2014 ( ) Hiipivän rakennemuutoksen kourissa ja taloudellisten reunaehtojen puserruksessa on aika kohottaa katse kohti tulevaisuutta. Seminaarin tavoitteena on edistää tulevaisuuden viisaiden ja vaikuttavien toimintamallien kehittämistä, tehokkaasti ja vaikuttavasti työhyvinvointi huomioiden. Ajankohtaisina asioina nostetaan esiin mm. työvoimakoulutuksen hankintaan liittyvät yhtiöittämis- ja verotuskysymykset, alueellisen yhteistoiminnan käytännöt, nuorisotakuu ja työurien pidentäminen unohtamatta ammatillisen koulutuksen kehittämistä. Tavoitteena on yhteistyön ja tuottavan vuoropuhelun lisääminen sekä ammatillisen koulutuksen että työ- ja elinkeinotoimijoiden kesken. Puhujina ja alustajina TEM:n, ELY-keskusten, OKM:n ja ammatillisen koulutuksen edustajat. Ohjelmassa mm. uuden EU-rakennerahastokauden painopisteet, hankeideat ja rahoitusmahdollisuudet työvoimakoulutuksen yhtiöittämis- ja verotuskysymykset työvoimakoulutuksen hankintaprosessi ja projektinhallinta uudet yritystoiminnan kehittämispalvelut ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistaminen ja aikuiskoulutuksen rahoitus ammatillisen koulutuksen rooli koulutusviennissä Tapahtumapaikka: Hotelli Kalastajatorppa, Helsinki Tapahtuman hinta: 330 (+alv) Ilmoittautuminen: