Rakennepoliittinen ohjelma ja rahoitusjärjestelmän. Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö

Transkriptio

1 Rakennepoliittinen ohjelma ja rahoitusjärjestelmän uusiminen lukiokoulutus Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö

2 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA: LÄHTÖKOHDAT Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua nykytasoon verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä Suomen kokonaistuotanto jäi vuonna 2013 n. 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007 Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja palvelut Nuorten työllisyyttä ja työuran alkua sekä työurien katkoksia koskevat toimenpiteet keskiössä OKM:n hallinnonalan toimenpiteissä painopiste koulutussektorilla Kuntasektorilla tehtävät ratkaisut heijastuvat merkittävästi OKM:n hallinnonalan kokonaisuuteen 2

3 Rakennepoliittinen ohjelma Julkiseen talouden hoitoon Tavoite Vaikutus kohdistuvat toimet kestävyysvajeeseen Kunnat 2 mrd - 1,0 % Julkisen palvelutuotannon + 0,5 % - 1,4 % tuottavuuden kasvu Työllisyyttä, tuottavuutta ja talouden kasvua edistävät toimet Työurat ja työn tarjonta + 2 vuotta - 1,4 % Rakenteellinen työttömyys - 1 % - 0,3 % Koko talouden + 1,5 % - 0,6 % tuotantopotentiaali Yhteensä - 4,7 % 3

4 Kuntien tehtävät ja velvoitteet Toimenpiteet/normien purkaminen (OKM) Vaikutus, milj. euroa Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen (OKM) -195 Toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta (OKM) -65 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukentaminen -3 Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen -33 Kirjasto- ja tietopalveluverkon supistaminen maakuntakirjastojen määrää vähentämällä -1 Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta -10 Oppimateriaalien keskitetty hankinta yleissivistävässä koulutuksessa ja siirtyminen kohti digitaalisia -7 materiaaleja Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen -42 Kuntien tulopohjan vahvistaminen Päivähoitomaksujen tarkistaminen +25 Kaikkia tai useita hallinnonaloja koskevat Vaikutus, milj. euroa Kuntien suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen (kaikki hallinnonalat) -30 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen (LVM, STM, OKM) -70 *Lisäksi kuntien tehtävien ulkopuolelta: työurien pidentämiseen liittyen asetetaan EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoiksi hakeville hakijan kannalta kohtuullinen hakemusmaksu.

5 RAKENNEPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANO YLEISSIVISTÄVÄSSÄ KOULUTUKSESSA Varhaiskasvatusta koskevien säädösten uudistaminen Säädetään esiopetus velvoittavaksi Hallituksen esitys budjettilakina 2014 ja lainsäädäntö voimaan Oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen Tavoitteena kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaaminen, keskeyttämisten vähentäminen ja nuorten työurien pidentäminen Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja valmistellaan siten, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen Hallituksen esitys annetaan siten, että se tulee voimaan

6 Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden muuttaminen Lukiokoulutuksen rakenteellinen kehittäminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen: Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

7 Toisen asteen rakenteellinen uudistus Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman ja päätösten mukaisesti toteutetaan toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin laadukkaalla tavalla Uudistuksessa koulutuksen järjestäjäverkko tiivistyy olennaisesti Tavoitteena on vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko Järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan

8 Keskeiset asiaan liittyvät valmistelut Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskeva säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, työryhmän määräaika HE syksyllä 2014 ja lainsäädäntö voimaan Lukiokoulutuksen rahoitus uudistetaan siten, että rahoitus turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen alueellisen saavutettavuuden, tukee lukioverkon kehittämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta sekä kannustaa koulutuksen läpäisyyn. HE annetaan vuonna 2014 ja lainsäädäntö voimaan Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista koskeva HE tarkoitus antaa keväällä 2014 ja lainsäädäntö voimaan Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistuksen tavoitteena luoda laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset, työryhmän määräaika

9 Uudistusprosessi ja aikataulut (tarkentuu) Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon uudistus: 1-5/2014 Pohjavalmistelu, nykytilan kuvaus 2-5/2014 Järjestäjäverkon kriteerien valmistelu 2-4/2014 Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset 4-8 Säädösmuutokset toimintalainsäädäntöön, voimaan 1/ /2014 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa 1/2015 OKM:n kirje järjestämislupien hakemisesta 1-3/2015 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa 8/2015 Hakemukset koulutuksen järjestäjiltä 9-11/2015 Hakemusten käsittely/esitykset järjestämisluviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely 1-3/2015 Päätökset uusista järjestämisluvista Uudet koulutuksen järjestämisluvat voimaan Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus 1/2014 Rakenne- ja rahoitustyöryhmän valmistelu käyntiin, määräaika /2014 Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset 10/2014 Vst:n kentän kuuleminen 12/2014-1/2015 Lausuntokierros 1/2015 Poliittinen käsittely 1/2015 OKM:n kirje ylläpitäjille 2-8/2015 Säädösmuutokset vst:n lainsäädäntöön 3-4/2015 Vuoropuhelu ylläpitäjien kanssa 4-9/2015 Ylläpitäjäkohtaisia rahoituksen reunaehtoja koskevat päätökset 8/2015 Hakemukset ylläpitäjiltä 9-11/2015 Hakemusten käsittely/esitykset järjestämisluviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely Uusi rahoitusjärjestelmä voimaan 1-3/2016 Päätökset uusista ylläpitämisluvista Ylläpitämisluvat tulevat voimaan

10 Projektiorganisaatio Hanketta vetää kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Toimialan ja sidosryhmien edustajista koostuva ohjausryhmä Tehtävänä arvioida em. toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia koulutuksen eri sektoreilla sekä yhteen sovittaa ja seurata rakenteellisen uudistamisen toteutusta Virkamiesvalmistelusta vastaava projektiryhmä Tehtävänä on valmistella, koordinoida ja toimeenpanna rakennepoliittisen ohjelman edellyttämät toimet toisen asteen koulutuksen järjestäjäkentän kehittämiseksi Ohjaus- ja projektiryhmät huolehtivat rakenteellisen uudistuksen valmistelun yhteensovittamisesta ja vuorovaikutuksesta toisen asteen ja vst:n muiden valmisteluryhmien kanssa Valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä toimialan ja sidosryhmien kanssa Hankkeen toimikausi

11 Rahoituksen uudistaminen Keskitytään jatkossa tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta: lukiokoulutuksen aineopinnoista ja ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomasta koulutuksesta) Toteutetaan rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Rahoitusjärjestelmän muutoksista aiheutuu myös säästöjä tila- ja laitekustannuksissa

12 LUKION TAVOITTEET JA TUNTIJAKO Ministeriön työryhmän tehtävänä oli valmistella esitys valtioneuvosto asetukseksi lukiokoulutuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja lukion tuntijaoksi sekä arvioida esitysten taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä muut vaikutukset. Työryhmä antoi ehdotuksensa joulukuussa 2013 Työryhmä otti valmistelussaan huomioon lukiokoulutuksesta valmistuneet valtakunnalliset arvioinnit ja erillistutkimukset sekä kuuli asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Ehdotusten tavoitteena on lukiokoulutuksen kehittäminen ja sen vetovoiman lisääminen. Myös aikuisten lukiokoulutuksen erityistarpeet on otettu huomioon.

13 Koulutuksen valtakunnalliset tavoitteet Opiskelijoilla tulee olla jatko-opintojen ja työelämän kannalta tarvittavat tiedot ja taidot, jotka jäsentyvät ja integroituvat osiksi laajempia kokonaisuuksia: kriittinen ja luova ajattelu, kielelliset taidot ja kommunikaatiotaidot, vuorovaikutukselliset ja itsensä ilmaisemisen taidot, uskonnolliset, eettiset ja moraaliset taidot, matemaattiset ja luonnontieteelliset taidot, humanistis-yhteiskunnalliset taidot, kyky kokea ja tuottaa taiteellisia elämyksiä, valmius huolehtia omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista, sekä halu elinikäiseen itsensä kehittämiseen

14 Kolme vaihtoehtoa Työryhmä valmisteli kolme vaihtoehtoa (A, B ja C) ehdotuksiksi lukion tuntijaoksi. Oppimäärän laajuus säilyisi kaikissa vaihtoehdoissa edelleen kolmena vuotena ja 75 kurssina. Säädettävät lukiokoulutuksen tavoitteet olisivat kaikissa vaihtoehdoissa yhtenevät.

15 Lukion tavoitteet ja tuntijako Työryhmän esityksen lukiokoulutuksen valtakunnalliset koulutuksen tavoitteet toteuttamiskelpoisia Lausunnon antajien suhtautuminen tuntijakovaihtoehtoihin hajaantui, osalla ei ollut varsinaista kantaa asiaan tai ne katsoivat, ettei mikään malleista ollut sellaisenaan soveltuva Asia virkamiesvalmistelussa, asetus pyritään antamaan kevätkaudella

16 Lukiokoulutukseen valmistava koulutus Lukiolakiin lisättiin säännökset maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta ja rahoituslakiin säännökset valmistavan koulutuksen rahoituksesta. Lakiesitys astui voimaan Opinnot keskittyvät opetuskielenä käytettävien suomen tai ruotsin ja tarvittaessa muiden kielten opiskeluun sekä lukiossa tarvittavien opiskelutaitojen edistämiseen, kulttuurintuntemukseen ja opintoohjaukseen. Valmistavaa koulutusta voisivat järjestää kaikki ne koulutuksen järjestäjät, joilla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lukiokoulutuksen järjestämislupa. Koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille ja vieraskielisille ja valintakriteereinä ovat esimerkiksi puutteet opetuskielen hallinnassa sekä tavoitteellisuus jatkaa lukiokoulutuksessa.

17 YLIOPPILASTUTKINTO UUDISTETAAN Ylioppilastutkintolautakunta valmistelee tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa ylioppilastutkinnon suorittamisessa Tavoitteena on, että ensimmäisiä kokeita järjestettäisiin sähköisesti 2016 ja koko tutkinto keväällä Järjestelmän rakentaminen on käynnissä. Ensimmäisen kirjoituskerran (syksy 2016) aineet ovat sellaisia, joiden kokeet voidaan järjestää suurimmissakin lukioissa yhdessä tai enintään kahdessa luokassa. Varsinaisen koetilan järjestelyjen ei tarvitse olla valmiina. Tämä antaa lisäaikaa kouluille. Ensimmäiset aineet ovat saksa (lyhyt ja pitkä oppimäärä), maantiede ja filosofia Isot aineet kuten äidinkieli ja englanti aloitetaan syksyllä, koska silloin kirjoittajamäärät ovat kevättä pienempiä.

18 Ylioppilastutkinto uudistetaan Ylioppilastutkinnon hyödyntämiseksi entistä paremmin korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa kehitetään tutkintoon sisältyvien koearvosanojen vertailukelpoisuutta yli koerajojen ja kirjoituskertojen. Toisesta äidinkielen kokeesta tulee tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Uudistus otetaan käyttöön kevään 2015 ylioppilaskirjoituksissa. Varmistetaan ylioppilastutkinnon opiskelijavalinnoissa hyödyntämisen mahdollistamiseksi tutkintoon sisältyvien koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen.