Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto

2 Keskeiset uudistukset Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen oppiminen kulmakivinä lähtökohtana oppijan ja työelämän tarpeet työelämälähtöisyys ja joustavuus koulutustakuun turvaaminen ja aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen Yksi tapa suorittaa tutkinto luovutaan nykymuotoisista rinnakkaisista tavoista ja siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tutkinnonsuoritustapaan osaaminen osoitetaan näytöillä pääasiallisesti työpaikoilla Uudistettu tutkintorakenne työelämän tarpeisiin paremmin vastaavia tutkintoja tutkinnot laaja-alaisempia kokonaisuuksia, joiden sisällä voi erikoistua työelämän eri tarpeiden mukaisesti Joustavat, yksilölliset koulutuspolut - henkilökohtaistaminen yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi kaikille selkeys, laatu sovitaan yhdessä siitä, mitä osaamista hankitaan, millä tavoin, millaisissa oppimisympäristöissä ja millaista tukea tarvitaan Työvoimakoulutus osaksi uutta palvelukokonaisuutta

3 Keskeiset uudistukset Työpaikalla tapahtuvan opiskelun lisääminen: Koulutussopimus ja oppisopimus päämuotoina oppisopimus työsuhteinen ja koulutussopimus ei-työsuhteinen yhtenäiset periaatteet ja kriteerit työpaikalla järjestettävälle koulutukselle laatu, selkeys, joustavuus (mm. x+y mallien edistäminen) oppisopimuskoulutuksen rahoituksellisen aseman parantaminen Yksi järjestämislupa puitteet järjestäjän toiminnalle perusvolyymin turvaaminen opiskelijavuosien vähimmäismäärä luvassa Yksi rahoitusjärjestelmäkokonaisuus toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden merkitys rahoituksessa kasvaa ohjataan parantamaan koulutuksen läpäisyä ja vähentämään keskeyttämistä ohjataan suuntaamaan tarjontaa aloille, joilla on työvoimatarvetta rahoituksellisia raja-aitoja on purettu: koulutuksen järjestäjien toimivalta ja joustavuus järjestää koulutuspalveluita ja kohdentaa tarjontaa työelämän tarpeiden mukaisesti lisääntyy rahoitus tunnistaa eri tutkintojen kustannuserot perusta kaikkien alojen koulutustarjonnalle Koulutusviennin esteiden purkaminen

4 Työvoimakoulutus uudessa ammatillisen koulutuksen järjestelmässä Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaukseen Vastuu työ- ja elinkeinopolitiikasta säilyisi edelleen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alalla samoin kuin esimerkiksi työ- ja elinkeinohallinnon henkilöasiakkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva päätöksenteko ja lainsäädäntö. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi luvan toimintaan ja osoittaisi luvan saaneille järjestäjille työvoimakoulutukseen varattavat resurssit TE-viranomainen päättäisi opiskelijaksi ottamisesta ja sopisi palveluiden kohdentamisesta koulutuksen järjestäjien kanssa Koulutuksen järjestäjä vastaisi koulutuksesta ja osaamistavoitteiden saavuttamisesta

5 Työvoimakoulutuksen järjestäminen Työvoimakoulutusta voisivat toteuttaa ne koulutuksen järjestäjät, joilla on koulutuksen ja tutkintojen järjestämislupa ja siinä työvoimakoulutuksen koulutustehtävä Työvoimakoulutus olisi erikseen haettava tehtävä järjestämisluvassa Tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa voidaan myöntää myös pelkästään työvoimakoulutusta varten Järjestämisluvan myöntämisedellytyksiä tarkasteltaisiin tällöin työvoimakoulutuksen järjestämisen kannalta. Tehdessään päätöksiä työvoimakoulutustehtävän myöntämisestä, muuttamisesta tai peruuttamisesta, OKM kuulisi työ- ja elinkeinoministeriötä Ne työvoimakoulutusta järjestäneet tahot, joilla ei ole ollut ammatillisen perus- tai lisäkoulutuksen järjestämislupaa, voisivat sitä jatkossakin hakea ja päästä valtionosuusrahoitteisen työvoimakoulutuksen piiriin. Luvan myöntämisen edellytykset arvioitaisiin suhteessa lainsäädännön edellytyksiin, kuten muillakin toimijoilla

6 Työvoimakoulutuksen järjestäminen Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestettävässä työvoimakoulutuksessa noudatettaisiin pääasiassa mainittua koulutusta koskevia säännöksiä. Työvoimakoulutuksessa poikettaisiin muusta koulutuksesta muun muassa hakeutumisessa, opiskelijaksi ottamisessa ja koulutuspalveluiden suunnittelussa. Oppisopimuskoulutusta ei voisi järjestää työvoimakoulutuksena

7 Työvoimakoulutuksen järjestäminen OKM:n myöntämä työvoimakoulutustehtävä olisi edellytys sille, että koulutuksen järjestäjälle voitaisiin myöntää rahoitusta työvoimakoulutuksen järjestämistä varten Työvoimakoulutukseen osoitettaisiin suoritteiden tavoitemäärä osana opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaista suoritepäätöstä. Ennen suoritepäätöksen tekemistä opetus- ja kulttuuriministeriö kuulisi työ- ja elinkeinohallintoa. Työ- ja elinkeinohallinto suorittaa työvoimakoulutuksen opiskelijavalinnan, joten käytännössä työvoimakoulutuksen järjestäminen edellyttäisi aina koulutuksen järjestämisestä sopimista. Työ- ja elinkeinohallinnon kanssa sovittaisiin järjestettävistä tutkinnoista, tutkinnon osista ja muista koulutuksista. TE-hallinto kävisi vähintään kerran vuodessa järjestäjien kanssa keskustelut koulutuksen kohdentamisesta