Lähiruokaoppaat tukea elintarvikeyrittäjälle. Sara Syyrakki

Transkriptio

1 Lähiruokaoppaat tukea elintarvikeyrittäjälle Sara Syyrakki

2 Lähiruokaoppaat Ohjausryhmä: Kirsi Viljanen, maaseutuylitarkastaja, Maa ja metsätalousministeriö Liisa Eloranta, johtava konsultti, FCG Efeko Oy Irma Kärkkäinen, hankepäällikkö, EkoCentria Eija Muukka, hankepäällikkö, EkoCentria Marjaana Manninen, opetusneuvos, Opetushallitus Jaakko Nuutila, ruokakulttuuriasiamies, Maataloustuottajien keskusjärjestö Tytti Seppänen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Sara Syyrakki, johtava konsultti, FCG Efeko Oy Heidi Valtari, Ruoka Suomi teemaryhmän koordinaattori/turun yliopisto

3 Esityksen sisältö Oppaiden lyhyt esittely Mitä lähiruoka on Lähiruoan hyödyt Paikalliset toimijat mukaan neuvottelupöytiin Miten lähiruokaa Hankintaprosessi Sopimusaikaisen yhteistyön menestystekijät

4 Ostajan opas Paikallisruokaa omalta talousalueelta Elintarvikkeiden tilaaminen lähiyrittäjältä päätöksillä vaikutetaan alueen hyvinvointiin Tämä opas antaa ruokapalvelujen hankinnoista päättäville eväitä yhteistyön kehittämiseen lähiyrittäjien kanssa Lähtökohtana on yhteinen halu ja päämäärä kehittää alueellista elinvoimaisuutta sekä alueen ruokapalvelutoiminnan laatua, joustavuutta ja kilpailukykyisyyttä Ruoan tuottaminen ja sen käyttäminen mahdollisimman lähellä tukevat koko Suomen hyvinvointia

5 Ostajan opas Paikallisten yrityksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää alkuvaiheessa molemmilta osapuolilta aktiivisuutta, resursseja ja työtä Ostajalla on aina oikeus määrittää mitä haluaa ostaa. Ostaja määrittää mm. tuotteeseen, pakkauskokoihin ja toimitusajankohtiin liittyvät vaatimukset. Tarjoaja tarjoaa sen tuotteen mitä pyydetään. Positiiviset muutokset edellyttävät suunnitelmallisuutta ja totuttujen käytäntöjen kehittämistä ja strategisia päätöksiä. Ratkaisut resurssien käyttämiseen tehdään kunnassa budjetin valmisteluvaiheessa

6 Päättäjän opas Lähituottajat ja kunnalliset ruokapalvelut Lähiruokaa kuntalaisen lautaselle Tämän oppaan kohderyhmänä ovat kunnalliset ja valtakunnalliset päättäjät, jotka vastaavat päätöksillään siitä mitä, miten ja missä suomalaiset syövät. Kaikki suomalaiset ovat jossain elämänsä vaiheessa julkisen ruokapalvelun asiakkaita

7 Oppaan tavoite Lisätä lähiruokatuotteiden käyttöä ja parantaa pienyritysten merkitystä julkisissa hankinnoissa Kehittää alueellisia ruokajärjestelmiä luomalla edellytyksiä jatkojalostukselle ja logistisille ratkaisuille alueiden sisällä Tuoda lähialueen toimijat mukaan neuvottelupöytiin

8 Oppaan tavoite Parantaa yrittäjien ja elintarvikehankinnoista vastaavien kilpailuttamisosaamista Hankintalainsäädäntö mahdollistaa myös elintarvikehankinnoissa ympäristövaikutusten huomioon ottamisen sekä makuun ja esteettisiin seikkoihin liittyvän syrjimättömän laatuarvioinnin. Lähellä tuotettu merkitsee yhteisvastuullisuutta suomalaisesta elintarvikejärjestelmästä

9 Yrittäjän opas Yhteistyö ja lähiruoan markkinointi ammattikeittiölle Lähiruokatuotteeni kunnan ammattikeittiössä Tämä opas antaa lähiyrittäjille eväitä yhteistyön kehittämiseen ruokapalvelujen hankinnoista päättävien kanssa. Paikallisten yrityksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää alkuvaiheessa molemmilta osapuolilta aktiivisuutta, resursseja ja työtä

10 Yrittäjän opas Tarkoituksena on opastaa yrittäjää elintarvikkeiden markkinoinnissa ja myynnissä kunnalle. Oppaassa on tiivistetysti kuvattu kunnan erityispiirteet ostajana sekä yrityksen kannalta tärkeimmät näkökohdat yhteistyöstä kunnan kanssa. Opas on tarkoitettu maatalousyrittäjille, pienille ja keskisuurille elintarvikeyrityksille sekä kuntien ja asiantuntijoiden käyttöön

11 Yrittäjän opas Lähtökohtana on yhteinen halu ja päämäärä kehittää alueellista elinvoimaisuutta sekä alueen ruokapalvelutoiminnan laatua, joustavuutta ja kilpailukykyisyyttä Ruoan tuottaminen ja sen käyttäminen mahdollisimman lähellä tukevat koko Suomen hyvinvointia Ostajalla on aina oikeus määrittää mitä haluaa ostaa. Ostaja määrittää mm. tuotteeseen, pakkauskokoihin ja toimitusajankohtiin liittyvät vaatimukset. Tarjoaja tarjoaa sen tuotteen mitä pyydetään

12 Oppaan tavoite Lisätä lähiruokatuotteiden käyttöä ja parantaa pienyritysten merkitystä julkisissa hankinnoissa Tuoda lähialueen toimijat mukaan neuvottelupöytiin Parantaa yrittäjien ja elintarvikehankinnoista vastaavien kilpailuttamisosaamista Kehittää alueellisia ruokajärjestelmiä luomalla edellytyksiä jatkojalostukselle ja logistisille ratkaisuille alueiden sisällä

13 Oppaiden ydinviesti Hankintalainsäädäntö mahdollistaa myös elintarvikehankinnoissa ympäristövaikutusten huomioon ottamisen sekä makuun ja esteettisiin seikkoihin liittyvän syrjimättömän laatuarvioinnin Mikäli haluamme myös tulevaisuudessa turvallista, terveellistä ja maukasta ruokaa, sitä on ostettava tänään Lähellä tuotettu merkitsee yhteisvastuullisuutta suomalaisesta elintarvikejärjestelmästä

14 Mitä lähiruoka on Paikallisruokaa omalta talousalueelta Lähiruokatyöryhmän määritelmän mukaan (YTR 6/2000) lähiruoka on ruoantuotantoa ja kulutusta, joka käyttää oman alueensa raakaaineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä Suomen rikkaan ruokakulttuurin siirtäminen sukupolvelta toiselle sekä ruokakasvatus ovat tärkeä osa julkista ruokapalvelua

15 Ydinviesti Lähiruoka on ympäristöystävällinen vaihtoehto: lisä ja säilöntäaineiden tarve vähenee Kuljetusmatkojen lyhentyessä päästöt pienenevät Pakkausjätteiden ja käsittelykertojen vähentyminen pienentää luonnon kuormitusta

16 Hankintalainsäädännöstä Julkisissa hankinnoissa alueen talouden ja työllisyyden korostaminen ei ole sallittua. Hankintalainsäädännön vastaista ei sen sijaan ole toimitusketjun lyhyyteen liittyvien kriteerien huomioiminen silloin, kun toimitusketjulla on vaikutusta elintarvikehankintojen laatuun ja ympäristövaikutuksiin. Usein on perusteltua ostaa elintarvikkeita läheltä, jotta asiakas saa tuoretta ja turvallista ruokaa joka päivä yhtä varmasti. Lähiruoan käytöllä tavoitellaan myös järkevää ja läpinäkyvää elintarvikeketjua. Se, että tuotamme itse ruokamme ja käytämme sen mahdollisimman lähellä, tukee koko Suomen hyvinvointia

17 Lähiruoka Kaikki toivovat, että oma kunta ja seutu voivat hyvin, ruokapalvelulle riittää asiakkaita, kunnalle veronmaksajia ja seudulla tuottajia ja yrittäjiä. Lähiruoan hankkiminen edistää usein paikallisalueen elinvoimaisuutta, mutta hankintalainsäädäntö kuitenkin rajoittaa näiden näkökohtien huomioimisen tarjouskilpailussa. Lähiruoan käyttäminen on kuitenkin mahdollista. Jopa pohjoisissa kasvuolosuhteissa kunnallisten keittiöiden lähiruoan käyttöaste voi olla yli 50 %

18 Lähiruoan hyödyt Lähiruoka työllistää ja antaa toimeentuloa ja tukee näin aluetaloutta Lähiruoka on tuoretta, laadukasta ja turvallista Lähiruoka ylläpitää kulttuurimaisemaa Lähiruoka säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä etenkin, jos lähiruoan logistiikka on toimiva Lähiruoka auttaa maakuntaa menestymään Lähiruoka on vastuun ottamista tulevista sukupolvista

19 Lähiruoan hyödyt yrittäjän näkökulmasta Sesonkiaikainen vaihtelu sekä paikallisen ruokakulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen antavat pk yrityksille mahdollisuuden tarjota tuotteitaan Lapset, aikuiset ja vanhukset tuntevat paikallisen ruokatuotannon Sopimuksella viljelijä tai tuottaja tai niiden yhteenliittymä voivat keskittyä ostajalle sopiviin tuotteisiin ja kehittää niitä yhdessä ostajan kanssa Yritys pystyy työllistämään Alueen elinvoimaisuus ja työllisyys parantuu Tuotekehitysyhteistyöllä luodaan tarvetta vastaava jalostusaste ja pakkauskoko, uutuusarvo, helppous, soveltuvuus suoraan tarjoiluun, muut keittiön työaikaa säästävät ominaisuudet ja ratkaisut

20 Paikalliset toimijat mukaan neuvottelupöytiin Lähiyhteys päättäjiin, ostajiin ja keittiöön tuo joustavuutta kaupankäyntiin ja yhteistyöhön Lähituottajat voivat vastata suoraan ostajan tarpeisiin. Kunnan päättäjät, hankinnoista ja ruokapalveluista vastaavat määrittelevät tavoitetilan ja osoittavat tarjouspyyntöjen kautta kiinnostuksensa yhteistyöhön lähialueiden yrittäjien kanssa

21 Esimerkkejä tuotekehitysmahdollisuuksista julkisen ruokapalvelun kanssa Tuotteeseen liittyvät ominaisuudet: jalostusaste, uutuusarvo, helppous, soveltuvuus suoraan tarjoiluun ja muut keittiön työaikaa säästävät ominaisuudet ja ratkaisut

22 Esimerkkejä tuotekehitysmahdollisuuksista julkisen ruokapalvelun kanssa Työaikatarpeen väheneminen keittiössä, esim. ei yksittäispakattuja leipiä jne. Pakkaukseen liittyvät ominaisuudet: ympäristöystävällisyys, pienempi pakkausjätteen määrä, helppous, sopivat toimituserät, pakkauksen koko, esimerkiksi liha tarpeen mukaan tai pakkaaminen suoraan keittiön tarjoiluastioihin. Tuotteiden tulee olla riittävästi ja turvallisesti pakattuja, mutta eivät ylipakattuja

23 Esimerkkejä tuotekehitysmahdollisuuksista julkisen ruokapalvelun kanssa Toimituksiin ja tilauksiin liittyvät hyödyt: tuoreus, oikea aikaisuus, keskitetyt tilaukset ja toimitukset, ajansäästö kaikille osapuolille, yksinkertainen laskutus, toimitusvarmuus ja helppous. Sähköisen tilausjärjestelmän hyödyntäminen

24 Miksi lähiruokaa ydinviesti Lähellä tuotettuihin ja jalostettuihin elintarvikkeisiin käytetyt varat ovat investointi ruoan laatuun, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen, oman alueen talouteen ja työllisyyteen, pk sektoriin, suomalaiseen ruokakulttuuriin ja suomalaisiin makuihin

25 Miten lähiruokaa Ajantasainen tieto paikallisista yrittäjistä ja tuotteista on kunnan kokonaisedun mukaista ja on edellytys paikallisten tuotteiden saamiselle. Ostajien on löydettävä tuotteiden myyjät, jalostajat ja tuottajat helposti. Pidä huolta, että yrityksesi yhteystiedot ja esimerkiksi internet sivut ovat ajantasalla, samoin varmista yrityksesi tuotteineen on esillä valtakunnallisessa elintarvikealan yritysten internet portaalissa sivustolla. Paikallisten yrityksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää alkuvaiheessa molemmilta osapuolilta aktiivisuutta, resursseja ja työtä

26 Miten lähiruokaa Ratkaisut resurssien käyttämiseen tehdään kunnassa budjetin valmisteluvaiheessa. Pidä yhteyttä päättäjiin ja ostajiin. Kerro yrityksestäsi, sen tuotteista ja yhteistyömahdollisuuksista. Vaikuta siihen, että kunta tiedottaa tietyn tuotteen tai palvelun tarpeesta hyvissä ajoin ennen tarjouspyyntöä. Tällöin mahdollistetaan yrityksen toiminnan laajeneminen tai uuden yrityksen syntyminen kunnassa

27 Miten lähiruokaa Pk yritysten osallistumismahdollisuuksia voidaan edistää mm. ottamalla osatarjouspyynnöt ja puitejärjestelyt hankinnoissa käyttöön, laatimalla tarjouspyyntöasiakirjoista mahdollisimman informatiiviset ja yksiselitteiset sekä esim. luomalla tarjouslomakkeita, joita on helpompi täyttää kuin lähteä tyhjältä sivulta täyttämään vapaamuotoista tarjousta

28 Tavoitteet kestäville elintarvikehankinnoille Ruokapalvelujen elintarvikehankintojen kestävyyttä lisätään: luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa on tarjolla valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kaksi kertaa viikossa vuoteen 2015 mennessä

29 Hankintastrategiasta käytäntöön Kaikilla päätöksentekotasoilla toimimisen tulee perustua kokonaisedun tavoitteluun ja päätöksien olla linjassa toistensa kanssa. Erityisen tärkeää on, että tiedottaminen on avointa ja tavoitteet ovat kaikkien toimijoiden tiedossa. Valinnat edellyttävät tarvittaessa muutosta myös hankintamenettelyyn sekä valmiutta pidentää sopimuskautta ja hyväksyä osatarjouksia. Vain pidemmän sopimuskauden avulla lähiyrittäjällä on mahdollisuus panostaa tuotannon suunnitteluun ja investoida tuotantovälineisiin. Osatarjousten hyväksyminen ja puitejärjestelyt hankinnoissa ovat keino pitää yllä vaihtoehtoista kilpailua. Valintojen lähtökohtana ruokapalveluissa ja hankintatoimessa tulee olla myös yhteiskunnallinen ja ekologinen vastuu

30 Hankintastrategiasta käytäntöön Organisaation selkeä hankintastrategia edesauttaa hankintaprosessin läpivientiä. Strategiassa määritellään organisaation yhteiset linjat, myös pehmeät arvot, kuten vastuullisuus. Hankintastrategiaan kuuluu myös päätös siitä, pyritäänkö hankintoja keskittämään vai hajauttamaan. Toinen, osittain hankintojen keskittämiseenkin liittyvä, tärkeä päätös on se, ostetaanko elintarvikkeet suoraan tuottajilta vai käytetäänko tukkukapan palveluita. Hankintastrateginen päätös on osatarjousten mahdollistaminen. Tarjouspyynnössä kerrotaan, millaisista osista tai osaalueista tarjouksen voi antaa ja miten se pitää antaa. Esimerkiksi on pohdittava, voiko tarjouksen antaa vain yhdestä osa alueesta vai pitääkö tarjota useampia osa alueita ja mitä tarjouksen on kunkin osa alueen osalta pidettävä sisällään. Kaikilla päätöksentekotasoilla toimimisen tulee perustua kokonaisedun tavoitteluun ja päätöksien olla linjassa toistensa kanssa. Erityisen tärkeää on että tiedottaminen on avointa ja tavoitteet ovat kaikkien toimijoiden tiedossa

31 Mitä lähiruokaan siirtyminen edellyttää Kysymys on tahdosta ja halusta kehittää yhteistyössä toimivat mallit ja ratkaisut. Kehittäminen lähtee siitä, että saman pöydän ääressä keskustelevat avoimesti: Kunnan ja seudun päättäjät Ruokapalvelusta vastaavat Seudun elintarvikeyrittäjät ja tuottajat Alueelliset kuljetusyrittäjät Asiakkaan edustajat Maaseudun ja elintarviketalouden kehittäjätahot Tarvittaessa myös ulkopuoliset asiantuntijat

32 Mitä lähiruokaan siirtyminen edellyttää Aloitteen tekijänä voi toimia kuka tahansa em. tahoista, ensisijainen vastuu on päättäjillä ja viranhaltijoilla, jotka vastaavat yhteiskunnan rahoista, kunnan taloudesta, elinvoimaisuudesta, kuntalaisille tarjottavista palveluista ja niiden laadusta. Kestävät hankinnat edellyttävät, että koko organisaatio sitoutuu niihin. Johdon on oltava hankinnoista vastaavien tukena ja sitouduttava valittuihin tavoitteisiin

33 Hankintaprosessin suunnittelun ydinviesti Ostajan on ennen tarjouspyyntöjen laatimista hankittava tietämys alueen elintarvikkeiden tarjoajista. Lähituottajat voivat vastata suoraan ostajan tarpeisiin. Kunnan päättäjät, hankinnoista ja ruokapalveluista vastaavat määrittelevät tavoitetilan ja osoittavat tarjouspyyntöjen kautta kiinnostuksensa yhteistyöhön lähialueiden yrittäjien kanssa

34 Hankintatoimi ja hankintamuodot Kunta etsii sopimuskumppaneikseen luotettavia yrityksiä, jotka tarjoavat hinnaltaan kilpailukykyisiä, laadukkaita ja ammattikeittiöön sopivia elintarvikkeita. Olennaisia kriteerejä laadukkaalle tuotteelle ovat turvallisuus, tuoreus, oikea jalostusaste, pakkauskoko, toimitusvarmuus ja rytmi Tuotekehitysyhteistyöllä luodaan tarvetta vastaava jalostusaste ja pakkauskoko, uutuusarvo, helppous, soveltuvuus suoraan tarjoiluun, muut keittiön työaikaa säästävät ominaisuudet ja ratkaisut

35 Hankintatoimi ja hankintamuodot Kunnan on pystyttävä määrittämään periaatepäätöksenä, mitkä tuotteet kilpailutetaan laajasti hankintarenkaassa tai kuntakohtaisesti. Kaikkia tuotteita ei täydy kilpailuttaa hankintarenkaassa, mikäli se on tarpeenmukaista ja perusteltua. Esim. teemaviikon elintarvikehankinnat voidaan sisällyttää osatarjouspyyntöön tai hoitaa puitejärjestelmin. Hankinnat voivat olla yksilöityjä esim. suolasienet, kuivatut suppilovahverot, mustaherukka, mansikka, karpalo, puolukka, muikku, siika, hauki, made. Tältä osin tulee huomioida hankintalain 20 :ssä säädetty hankinnan pilkkomiskielto, jonka mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Lähtökohtaisesti hankinnan laajuutta määriteltäessä tulisi tavoitteena olla hankintalain 2 :ssä todettu mahdollisimman tarkoituksenmukainen kokonaisuus sara@syyrakki.fi 35

36 Hankintatoimi ja hankintamuodot Tuotteen ikään (esim. leipä 6 tuntia paistamisesta, peruna 24h kuorimisesta) voi asettaa kohtuullisia vaatimuksia silloin kun sillä on vaikutusta tuoreuteen ja tuotteen laatuun sara@syyrakki.fi 36

37 Tarjouspyyntöön vastaaminen Yrityksen kannattaa markkinoida tuotteitaan ennen hankintaprosessin alkamista. Tuntemalla markkinat, yritykset ja tuotteet kunta pystyy valitsemaan kullekin tarpeidensa mukaiselle elintarvikkeelle sopivan hankintakäytännön. Hankintasuunnitelmassa kunta määrittää ostettavat määrät ja tuotteet. Markkinoimalla omia tuotteitaan yrittäjällä on mahdollisuus vaikuttaa kunnan elintarvikkeiden käyttöön ja hankintaan. Kun laatu huomioidaan hinnan ohella paikallisilla uutuus, kausi tai perinnetuotteilla on mahdollisuus päästä kunnan ruokalistalle. Lisäksi jatkojalostetuilla tuotteilla on runsaasti kysyntää

38 Hankintaprosessi Tarjousten vertailu ja laatukriteerit Vertailun perusteet ja kriteerit / vähimmäisvaatimukset on esitettävä jo tarjouspyynnössä. Itse tarjousten vertailu on kolmiportainen prosessi: Tarjoajien kelpoisuuden tarkistaminen Tarjouksien edellytykset vertailuun Tarjousten vertailu sara@syyrakki.fi 38

39 Tarjousten vertailu ja laatukriteerit Esimerkkejä tuotteille esitetyistä vaatimuksista Tuoreuteen (esim. leipä 6 tunnin sisällä paistamisesta, perunan kuorimispäivästä toimittamiseen 24 tuntia) Prosessiin ( esim. marjoja tai kasviksia ei tarvitse kuumennuskäsitellä ) Toimitusaikaan ( lyhyys ja esim. yötoimitukset) sara@syyrakki.fi 39

40 Tarjouksien edellytykset vertailuun Tarjous voidaan hylätä, jos se ei vastaa tarjouspyyntöä tai on tehty muussa kuin tarjouspyynnön edellyttämässä muodossa. Hankkija arvioi tarjouksen vastaavuuden pyyntöön ja tarjouspyynnön mukaisen muodon. Tarjousten arviointikriteereissä tulee käyttää vain hankinnan kohteeseen liittyviä ominaisuuksia ja vain todennettavissa olevia kriteerejä. Tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouskilpailusta suljetaan tarjoajat, jotka eivät täytä asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Liian tiukkoja vähimmäisvaatimuksia käytettäessä on mahdollista, että ostaja saa vain yhden tai ei yhtään tarjouspyynnön mukaista tarjousta

41 Tarjousten vertailu Hankkija valitsee, määrittää ja tarvittaessa täydentää hankintaan sopivat tuoteryhmäkohtaiset vertailukriteerit ja mittarit. Hankkija määrittää vähintään kriteerien tärkeysjärjestyksen. Mittarin osalta on määritettävä onko mittari ehdoton vähimmäisvaatimus vai annetaanko sen täyttymisestä laatupisteitä. Hankinnassa kriteerit voidaan ilmaista tuoteryhmä tai tuotekohtaisina

42 Sopimusaikaisen yhteistyön menestystekijät Yhteistyön tarkoitus: Pitkäjänteinen ja avoin yhteistyö varmistaa pitkätähtäimellä kilpailukykyiset hinnat ja toimitusvarmuuden Varmistaa tarpeen ja asiakkaan vaatimuksen mukaisen laadun Antaa tuottajalle mahdollisuuden kehittyä ja investoida Vähentää tilaajan käyttö ja investointikustannuksia

43 Sopimusaikaisen yhteistyön menestystekijät Yhteistyössä sitoudutaan: Laatuun Hintaan Tuoteturvallisuuteen ja toimitusvarmuuteen

44 Yhteistyön toteuttaminen Yhteiset ostajan ja toimittajan tapaamiset sovittuina ajankohtina Tarpeiden tarkistaminen ja viestiminen Ostajan ja tuottajan palaute Ruokailijoiden palaute Laatuvaatimuksien toteutuminen ja mahdollinen korjaaminen Muiden sopimusehtojen täyttyminen ja mahdollinen tarkentaminen Asiakaskoulutus Uusien tuotteiden markkinointi ja esittely Yhteinen tuotekehittely Ostoraportointi Ostomäärien ja eurojen toteutuma

45 Vinkkilaari 1. Kirkasta liikeideasi Pohdi sopiiko nykyinen toimintatapasi ja liikeideasi yhteistyöhön kunnan kanssa. Liiketoiminnan perusohjeet pätevät myös kunnan kanssa toimiessa. Kehitä ja erilaista tuotteitasi, toimintatapasi tai hanki lisää tietoa!

46 Vinkkilaari 2. Ymmärrä asiakastarve Kunta ostaa suuria määriä peruselintarvikkeita. Se on pitkäjänteinen ja varma asiakas. Kunnan asiakkaat, toimintatapa ja lainsäädäntö määrittävät ostojen erityispiirteet. Tutustu ammattikeittiöiden toimintaan ja tuotantoprosesseihin. Näin osaat tarjota kokonaisratkaisuja pelkkien tuotteiden sijasta. Muista, että asiakas saattaa haluta asioita, joista se ei ole itsekkään vielä tietoinen

47 Vinkkilaari 3. Tee markkinointisuunnitelma Menestyminen edellyttää oikeaa ajoitusta ja suunnitelmallisuutta. Ota selvää kuntasi hankinta ajankohdista. Kunta kilpailuttaa yleensä 3 vuoden välein suuret hankinnat, mutta usein ratkaisee tuoretuotteiden osalta hankinnat kaksi kertaa vuodessa. Tuotetoimitukset valitaan puitesopimuksen puitteissa esim. viikon välein. Huomioi markkinoinnissa omien viljely ja kehittämissuunnitelmien aikataulut sara@syyrakki.fi 47

48 Vinkkilaari 4. Menestyminen edellyttää aina panostusta Ratkaisujen tarjoaminen vaatii suunnittelua, aikaa sekä taloudellisia ja henkisiä resursseja. Muista yhteistyö ja rahoitusmahdollisuudet

49 Vinkkilaari 5. Hinnoittelun haasteet Kunnilla on niukat elintarvikemäärärahat. Kunnat etsivät uusia ja edullisia ratkaisuja. Tarjoa kunnalle tarjouspyynnön mukaisia tuotteita. Markkinoi myös uusia jalostettuja tuotteita. Niille on kasvava kysyntä. Etuna ammattikeittiölle jalostettujen tuotteiden käytöstä on työajan säästyminen. Näillä tuotteilla erotut myös laadulla

50 Vinkkilaari 6. Läpinäkyvyys myyntivalttina Kuntien ruokailijat arvostavat ja vaativat elintarvikkeilta laatua ja turvallisuutta. Elintarvikkeiden jäljitettävyys ja tuotantoketjun läpinäkyvyys ovat myyntivaltteja. Lisäksi läpinäkyvyydestä on suoraa hyötyä ammattikeittiölle: enemmän turvallisuutta, makua ja ravintoaineita sekä vähemmän työaikaa ja hävikkiä

51 Vinkkilaari 7. Verkostoidu! Tee yhteistyötä muiden viljelijöiden tai yrityksien kanssa. Kunta edellyttää täydellistä toimitusvarmuutta, keskitettyjä tilauksia ja toimituksia sekä suuria toimitusmääriä

52 Vinkkilaari 8. Panosta tuotekehitykseen Huomioi ja hyödynnä asiakastarve, investoinnit ja rahoituskanavat. Muista liiketoiminnan kehittämisessä myös seudulliset tarpeet, seudun ulkopuoliset tarpeet ja myös muut markkinat

53 Vinkkilaari 9. Pyydä apua ja neuvoja! Muista, että mm. Maa ja metsätalousministeriöstä, Maa ja kotitalousnaisten Keskukselta ja piirijärjestöiltä, Kuntaliitosta, Ruoka Suomiteemaryhmän jäseniltä, MTK ry:ltä, kuntien ja seutujen elinkeino ja maaseutuasiamiehiltä sekä kehittämisyhtiöiltä ja muilta neuvontatahoilta saat apua

54 Vinkkilaari 10. Ole kärsivällinen Muista, että suuri laiva kääntyy hitaasti. Muutosta ei kuitenkaan pysäytä mikään. Kunnat kehittävät jatkuvasti toimintaansa, mutta ovat välillä hitaita päätöksentekijöitä. Kärsivällisyys on valttia

55 Kiitos! Sara Syyrakki