Vastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat Kuinka ne tehdään hankintalakia hyödyntäen. Seinäjoki Yrjö Ojaniemi, MTK-EP

Transkriptio

1 Vastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat Kuinka ne tehdään hankintalakia hyödyntäen Seinäjoki Yrjö Ojaniemi, MTK-EP

2 SUURIA EDISTYSASKELEITA Uusi hankintalaki selkeyttää asioita Valtioneuvoston periaatepäätös (2016) antaa suuntaviivoja julkisten hankintojen vastuullisuudelle Motivan opas antaa hyviä malleja ja toimintaohjeita; nyt on konkretiaa - myös muita oppaita ja ohjeita (esim. lähis-opas) => hyvää työtä!! Kuntapäättäjät heränneet - MTK toiminut jo monta vuotta asian eteen Kotimaisuus laatu turvallisuus terveellisyys - vastuullisuus ovat nousseet myös ajan trendiksi => enää ei tarvitse kulkea vastavirtaan Muutos auttaa kuntataloutta aluetaloutta kansantaloutta valtiontaloutta meidän kaikkien hyvinvointia

3 VNP 6/2016 tavoitteena on julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa käytetään jatkossa vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita Linjaus: valtion elintarvikehankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Käytännössä periaatepäätös näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna.

4

5 MOTIVAn opas avuksi Hyviä konkreettisia malleja / esimerkkejä Tehty yhteistyössä: tuottajat, teollisuus, tukut, hankinta ja ruokapalvelu Tavoitteena on kehittää toimivat kriteerit, joita julkinen sektori pystyy hyödyntämään hankinnoissaan ja elintarvikesektori pystyy niihin kilpailutuksissa vastaamaan. Tavoitteena on myös kehittää elintarvikkeiden kysyntää ja markkinoita vastuulliseen suuntaan.

6 Kriteerien valinta osana hankintaa

7

8 Kotimaista - miksi? Aluetalous pyörimään = veroeurot edistävät alueen hyvinvointia alueen maatalous- ja elintarviketuotannon jatkuminen! yrittäjyyden kehittyminen vaikutus jokaisen kuntalaisen hyvinvointiin! Reiluutus: on reilua, että ruoka on suomalaista laatua! Sitä, mitä oman alueen maatalousyrittäjiltä vaaditaan. Kestävät valinnat ruokalautaselle: alkuperä, tuotantotapa ja ympäristövaikutukset ovat tiedossa, omassa päätäntävallassa ja vastuulla. Terveellisyys turvallisuus huoltovarmuus Oma ruokakulttuuri säilyy/kehittyy

9 Julkinen ateria euro pyörimään omalla alueella Julkisen sektorin keittiöiden valmistamien aterioiden määrä oli yhteensä 380 milj. (v. 2014) koulu- ja oppilasruokailussa n annosta/ päivä lisäksi sairaalat, päiväkodit, puolustusvoimat, kuntien ja valtion virastot Julkisen sektorin raaka-aineostot noin 350 milj. / v Kuntapäättäjät oikeasti päättävät, mitä Suomi syö. Suomen elintarvikeketjun työllistävä vaikutus on yli työpaikkaa. Joka viides aikuinen saa palkkansa ketjusta, jonka alkupäässä on maanviljelijä.

10 LUKEN TUTKIMUS 2017: Ruoka-ala työllistää yhteensä henkeä, 13 prosenttia koko maan työllisistä 10 Knuuttila, M. & Vatanen, E Luonnonvarakeskus

11 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 13 prosenttia työllisistä, 9 prosenttia arvonlisäyksestä, 10 prosenttia veroista ja 5 prosenttia investoinneista (vain välittömät) tarkoittaa, että ruoka-ala on kansantaloudellisestikin tärkeä. Maatalouden alenevaa työllisyyttä korvaa työllisyyden kasvu ruoka-alan palvelualoilla etenkin ravitsemispalveluissa ja ruoka-alaa palvelevilla aloilla. Ruoka-ala työllistää sillä syömme ja juomme joka päivä, vieläpä monta kertaa päivässä ja eri yhteyksissä. Ruokaa myös viedään ulkomaille. 11 Knuuttila, M. & Vatanen, E Luonnonvarakeskus

12 Ruoka-alan työllisyysvaikutukset maakunnittain ja % maakunnan työllisyydestä 2014 Knuuttila, M. & Vatanen, E Luonnonvarakeskus

13 Lähiruoka ja aluetalous

14 Kotimaista miksi? Suomen lain mukaan tuotantoeläimillä pitää olla tietynlaisia olosuhteita ja Suomessa sallitaan tietyntapaiset tuotantotavat. Tämä on hyvä asia ja suomalaiset tuottajat noudattavat tätä lainsäädäntöä, vaikka se tuo mukanansa jopa huomattavia kustannuksia. Onko moraalisesti ja eettisesti oikein, jos julkisissa hankinnoissa ei määritellä elintarvikkeiden hankintakriteereitä siten, että ruoan on täytettävä suomalaiset standardit? Pitääkö veroeurojen virrata ulkomaille vai jäädä kotimaahamme ja mahdollisesti kotikuntaan? Varmistetaan kunnille ja valtiolle tulevaisuuden verotulot.

15 Julkiset hankinnat MTK-edunvalvonnan osana: JATKUVAA työtä monella tasolla MTK ottaa hanakasti kantaa hankintoihin ja kannustaa kotimaisuuden suosimiseen hankinnoissa MTK mukana monenlaisissa kehittämishankkeissa sekä keskusliitto että liittotasolla (lähiruoka usein kärkenä). Vaikuttamisen kohderyhminä: kansanedustajat, kuntapäättäjät (luottis/virka), hankintayksiköt, mm. ammattikeittiöiden henkilöstö etc. Tietoisuus on luotu ja kysyntää herätelty: Yhä useamman kunnan strategiaasiakirjoissa on merkintä paikallisuuden suosimisesta hankinnoissa.

16 MMM-selvitys: kunnissa käytetään pääosin kotimaista ruokaa maitotuotteiden kotimaisuusaste 90 prosenttia tarjottu liha yli 90 prosenttisesti kotimaista tuoreen kalan, vihannesten, sienten ja marjojen kotimaisuusasteessa oli eniten hajontaa. Lähiruuan käyttö kunnissa vaihteli Luomuelintarvikkeiden käyttö ei ole kovin yleistä Kysely tehtÿ 11/12/2015: lähetettiin 295 kuntaan ruokapalveluista vastaaville henkilöille, joista 118 vastasi (vastausprosentti 40). Kotimaisuusasteen mittaaminen ei ole yksinkertaista, ja siksi vastaukset ovat arvioita.

17 Konstit on monet myös ruokahankinnoissa Laki ei estä kotimaisen hankintaa: ei uusi (eikä vanhakaan) Laatua on vaadittava ja sen eteen on nähtävä vaivaa! Strateginen päätös kunnassa on ehdoton onko jo tehty? Lähde: Ekocentria Yhteistyö ruokapalvelun hankinnan ja yrittäjien kesken on ehdoton edellytys onnistumiselle

18 Avain: yhteistyö ja vuorovaikutus Kotimainen ruoka ja lähiruoka tulee mahdolliseksi kun ensin tarkastellaan tarjonta: kotimainen ja oma alue Ruokalistasuunnittelu on avainasemassa: kun ruokalistaan on kirjattu oman alueen ruokakulttuurillinen anti, saadaan mukaan myös paikallinen ruokatarjonta. Alkuperä kannattaa AINA tuoda esiin, AINA. Lähde: Ekocentria

19 1. Tehkää strateginen päätös! Maakuntastrategia Kuntastrategia Hankintastrategia - Ohjeistus ja seuranta Ruokalistasuunnittelu - raaka-aineiden valinta! Tarjouspyyntö - kriteerit: laatu mietittynä! Hankintojen suunnittelun tavoitteena myös: - Tyytyväiset asiakkaat - Iloinen aluetalous

20 2. Aloita ruokalistasta se ratkaisee hankinnat! Kuntapäättäjä tekee strategian ja budjetoi Ammattikeittiöosaaja suunnittelee ruokalistan ja käyttää siinä kohdassa valtaa ja OSAAMISTAAN Nyt on aika ajatella uusiksi ja vähän toisin oppia uutta! Mitä kotimaista ruokaa ja/tai lähiruokaa teillä on jo tarjolla?

21 3. Tehkää yhteistyötä ja panostakaa vuorovaikutukseen Lähiruoka mahdollistuu ammattikeittiöissä kunhan tarkastellaan ensin aina oman alueen ruokayritysten tarjonta Ruokalistasuunnittelu on avainasemassa: kun ruokalistaan on kirjattu oman alueen ruokakulttuurillinen anti, saadaan mukaan myös paikallinen ruokatarjonta. Alkuperä kannattaa AINA tuoda esiin, AINA.

22 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. Erityisopettaja Frede Bräuner, Tanska