FCG Efeko Oy. Päättäjän opas. Lähituottajat ja kunnalliset ruokapalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Efeko Oy. Päättäjän opas. Lähituottajat ja kunnalliset ruokapalvelut"

Transkriptio

1 FCG Efeko Oy Päättäjän opas Lähituottajat ja kunnalliset ruokapalvelut

2 Yhteistyössä mukana:

3 Päättäjän opas Lähituottajat ja kunnalliset ruokapalvelut Sara Syyrakki FCG Efeko Oy 2009

4 Ohjausryhmä: Kirsi Viljanen, maaseutuylitarkastaja, Maa- ja metsätalousministeriö Liisa Eloranta, johtava konsultti, FCG Efeko Oy Irma Kärkkäinen, hankepäällikkö, EkoCentria Eija Muukka, hankepäällikkö, EkoCentria Marjaana Manninen, opetusneuvos, Opetushallitus Jaakko Nuutila, ruokakulttuuriasiamies, Maataloustuottajien keskusjärjestö Tytti Seppänen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Sara Syyrakki, johtava konsultti, FCG Efeko Oy Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmän koordinaattori/turun yliopisto ISBN: FCG Efeko Oy, Kuntaliitto sekä Maa- ja metsätalousministeriö Ulkoasu ja taitto: Heidi Kekälinen, FCG Efeko Oy Painopaikka: Star-Offset Oy, Helsinki

5 Sisällysluettelo Lähiruokaa kuntalaisen lautaselle...7 Oppaan tavoite...7 Julkinen ruokapalvelu - lähtökohtana suomalaisten terveys ja kansallinen ruokakulttuuri...8 Mitä lähiruoka on?...10 Kunnan näkökulmasta Ruokapalveluyksikön näkökulmasta Ruokailijan näkökulmasta Yrittäjän näkökulmasta Esimerkki yhteistyöstä Paikalliset toimijat mukaan neuvottelupöytiin...16 Miten hankinnat voidaan toteuttaa Esimerkki Esimerkki Valtakunnalliset linjaukset kestävistä elintarvikehankinnoista tukevat siirtymistä lähiruokaan...20 Tavoitteet kestäville elintarvikehankinnoille Hankintastrategiasta käytäntöön...22 Mitä lähiruokaan siirtyminen edellyttää Kotimaista paikallisruokaa omalta talousalueelta Lähiruoka osaksi kunnan strategiaa Esimerkkejä Kunta ostajana...28 Yhteistyöllä tuloksia...30 Ruokapalvelujen kokonaiskehittäminen...31 Yhteenveto...32 Miksi lähiruokaa ja millä perustein?...33

6 6

7 Lähiruokaa kuntalaisen lautaselle Tämän oppaan kohderyhmänä ovat kunnalliset ja valtakunnalliset päättäjät, jotka vastaavat päätöksillään siitä mitä, miten ja missä suomalaiset syövät. Kaikki suomalaiset ovat jossain elämänsä vaiheessa julkisen ruokapalvelun asiakkaita. Oppaan tavoite Lisätä lähiruokatuotteiden käyttöä ja parantaa pienyritysten merkitystä julkisissa hankinnoissa. Kehittää alueellisia ruokajärjestelmiä luomalla edellytyksiä jatkojalostukselle ja logistisille ratkaisuille alueiden sisällä. Tuoda lähialueen toimijat mukaan neuvottelupöytiin. Parantaa yrittäjien ja elintarvikehankinnoista vastaavien kilpailuttamisosaamista. Hankintalainsäädäntö mahdollistaa myös elintarvikehankinnoissa ympäristövaikutusten huomioon ottamisen sekä makuun ja esteettisiin seikkoihin liittyvän syrjimättömän laatuarvioinnin. Lähellä tuotettu merkitsee yhteisvastuullisuutta suomalaisesta elintarvikejärjestelmästä. 7

8 Julkinen ruokapalvelu - lähtökohtana suomalaisten terveys ja kansallinen ruokakulttuuri Laki julkisista hankinnoista astui voimaan Uusi hankintalaki tarjoaa uusia mahdollisuuksia pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten ja julkisen sektorin keittiöiden yhteistyölle. Julkisen ruokapalvelun päätökset vaikuttavat koko elintarvikeketjuun aina alkutuotannosta kuluttajan lautaselle saakka. Paikallisen maatalous- ja elintarviketuotannon jatkuminen sekä kehittyminen vaikuttavat laajasti kaikkiin suomalaisiin. Maatalous- ja elintarviketuotannon on merkittävä työllistäjä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2007 elintarviketeollisuusyrityksiä 1808 kpl, näistä 79 % työllistää alle 10 henkilöä, 87 % alle 20 henkilöä ja yli 250 henkilöä työllistäviä on vain 25 kpl. Vuonna 2008 yksi suomalainen söi keskimäärin 153 ammattikeittiöiden eli kahviloiden, ravintoloiden, henkilöstöravintoloiden ja julkisten keittiöiden valmistamaa ateriaa. Tämä oli 1,3 % enemmän kuin vuonna

9 Kunnat tarjoavat noin 440 milj. ruoka-annosta vuodessa. Vuonna 2008 Horeca-rekisterissä (hotelli-, ravintola- ja catering-rekisteri, Nielsen) oli 9141 julkista keittiötä, joista 4887 on valmistuskeittiöitä. Ammattikeittiöt toimialoittain vuonna 2008 Ravintolat, kahvilat, hotellit Henkilöstöravintolat Julkiset keittiöt kpl kpl kpl Lähellä tuotettuihin ja jalostettuihin elintarvikkeisiin käytetyt varat ovat investointi ruoan laatuun, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen, oman alueen talouteen ja työllisyyteen, pk-sektoriin, suomalaiseen ruokakulttuuriin ja suomalaisiin makuihin. Kaiken lähtökohtana on yhteinen halu ja päämäärä kehittää alueellista elinvoimaisuutta sekä oman ruokapalvelun laatua ja kilpailukykyä. Mikäli haluamme myös tulevaisuudessa turvallista, terveellistä ja maukasta ruokaa, sitä on ostettava tänään. 9

10 Mitä lähiruoka on? Lähiruokaa ovat yleisimmin vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat, sienet, leipä, viljatuotteet, kala ja liha sekä kansallisesti ajatellen myös maito, jalostetut lihatuotteet ja muut kotimaiset elintarvikkeet. Lähiruokaa eivät pelkästään rajaa kunnan tai maakunnan rajat vaan ajattelun periaatteena on tuoreus, turvallisuus, joustavuus sekä tarpeeseen perustuva oikea määrä ja laatu (esimerkiksi pakkaukset ovat juuri tarpeeseen sopivat, jalostusaste on käyttötarkoitukseen sopiva ja tuotteiden laatu säilyy kuljetusten ja varastoinnin ajan). Lähiruokatyöryhmän määritelmän mukaan (YTR 6/2000) lähiruoka on ruoantuotantoa ja kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä. Julkisissa hankinnoissa alueen talouden ja työllisyyden korostaminen ei ole kuitenkaan sallittua. Hankintalainsäädännön vastaista ei sen sijaan ole toimitusketjun lyhyyteen liittyvien kriteerien huomioiminen silloin, kun toimitusketjulla on vaikutusta elintarvikehankintojen laatuun ja ympäristövaikutuksiin. Usein on perusteltua ostaa elintarvikkeita läheltä, jotta asiakas saa tuoretta ja turvallista ruokaa joka päivä yhtä varmasti. Lähiruoan käytöllä tavoitellaan myös järkevää ja läpinäkyvää elintarvikeketjua. 10

11 Se, että tuotamme itse ruokamme ja käytämme sen mahdollisimman lähellä, tukee koko Suomen hyvinvointia. On tärkeää, että ostajat löytävät myyjät, jalostajat ja tuottajat vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä. Yksi vuorovaikutuksen ja yhteistyön kanava on Suomessa on korkea alan koulutustaso sekä kattava elintarvikevalvonta, mikä näkyy laadukkaina, turvallisina tuotteina. Vahvuutenamme on myös koko elintarvikealan yhteistyössä tekemä elintarvikeketjun pellolta pöytään laatustrategiatyö. Suomessa on kehitetty pitkän ajan kuluessa viljelylajikkeita ja jalostettu eläinrotuja, jotka kestävät pohjoisen ankaria olosuhteita. Suomalaisilla on maailmanlaajuinen velvollisuus ylläpitää myös tätä tieto-taitoa. Pohjoinen ilmastomme rajoittaa myös kasvitautien ja -tuholaisten esiintymistä. Näistä syistä raaka-aineitamme ei rasita lääke- ja torjunta-ainejäämät. Tavaroiden vapaa liikkuvuus, sekä ilmastonmuutokseen varautuminen vaativat elintarvikeketjulta jatkuvaa yhteistyön tiivistämistä uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Tämä on ollut suomalaisen elintarvikeketjun vahvuus. Meillä suomalaisilla on poikkeuksellinen tilanne eläintautien osalta, sillä suomi on tautivapauden suhteen kirkkaasti paras maa jokaisessa tuotantoeläinlajissa (siipikarja, siat, naudat ja lampaat). Suomessa on myös rikas ruokakulttuuri, jonka siirtäminen sukupolvelta toiselle sekä ruokakasvatus ovat myös osa julkista ruokapalvelua. Lähiruoan hyödyt Lähiruoka työllistää ja antaa toimeentuloa ja tukee näin aluetaloutta Lähiruoka on tuoretta, laadukasta ja turvallista Lähiruoka ylläpitää kulttuurimaisemaa Lähiruoka säästää ympäristöä ja tukee kestävää kehitystä etenkin, jos lähiruoan logistiikka on toimiva Lähiruoka auttaa maakuntaa menestymään Lähiruoka on vastuun ottamista tulevista sukupolvista 11

12 Kaiken lähtökohtana on yhteinen halu ja päämäärä kehittää alueellista elinvoimaisuutta sekä alueen ruokapalvelutoiminnan laatua, joustavuutta ja kilpailukykyisyyttä. Ruoan tuottaminen ja sen käyttäminen mahdollisimman lähellä tukevat koko Suomen hyvinvointia. Kuluttajien vaatimukset ja toiveet ruoan suhteen liittyvät mm. hintaan, turvallisuuteen, tuotantotapaan, jäljitettävyyteen ja alkuperään. Kuluttajat haluavat entistä useammin tietää, mistä tuote on peräisin. Lähiruoka-ajatteluun liittyy myös lisääntynyt tuotetietous. Mikä on ruokani alkuperämaa? Mistä raaka-aineista ruokani on valmistettu? Ilmasto-, energia- ja ympäristöasiat vaikuttavat kuluttajan valintoihin. Ravinto aiheuttaa neljänneksen kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä. Kuluttajien valinnan kautta vaikutetaan koko tuotantoketjuun pellolta pöytään. Paikallisen maatalous- ja elintarviketuotannon jatkuminen sekä kehittyminen vaikuttaa laajalti kaikkiin suomalaisiin. Kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi on huolehdittava riittävästä ravinnontuotannosta omassa elinympäristössä. Lähiruokaa eivät pelkästään rajaa kunnan tai maakunnan rajat vaan ajattelun periaatteena on tuoreus, turvallisuus, toimitusvarmuus sekä tarpeeseen perustuva oikea määrä ja laatu. Kunta on merkittävä ja varma elintarvikkeiden ostaja. Suhdannevaihtelut tai vuosittaiset sääolot eivät juurikaan vaikuta kunnan elintarvikehankintoihin. Kaikki suomalaiset ovat jossain elämänsä vaiheessa julkisen ruokapalvelun asiakkaita. Kunnan näkökulmasta alueen elinvoimaisuus ja työllisyys parantuvat lapset, aikuiset ja vanhukset tuntevat paikallisen ruokatuotannon paikallista ruokakulttuuria ylläpidetään ja kehitetään kuntalaisten kokema huoli lisä- ja säilöntäaineiden liikasaannista vähenee elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten väheneminen ja kestävän kehityksen periaatteen konkretisoituminen julkisessa ruokailussa edistetään terveyttä toimitaan kokonaistaloudellisesti ruoka on maittavaa, hävikki pienenee 12

13 Ruokapalveluyksikön näkökulmasta asiakastarpeisiin soveltuvat elintarvikkeet pellolta pöytään ketjun läpinäkyvyys lisääntyy ruokaturvallisuus paranee, asiakkaalle turvallisuuden tunne, tietoa ja kasvatusta ruoan alkuperästä aidot maut, keittiön kannalta tuotteiden saanti ja tuoreus paranevat ravitsemus- ja ruokakasvatus: mahdollisuus vaikuttaa elinikäisiin ravitsemustottumuksiin laajentaa asiakkaan ymmärrystä ravitsemuksesta erityistarpeet: mm. lapset, vanhukset ja potilaat tarvitsevat erityistarpeittensa mukaista ruokaa. Lisäksi erityisruokavaliot ja eettiset valinnat (ympäristölaatu, eläinten hyvinvointi, kasvis-, luomu-, jne.) vaikuttavat tarjottavaan ruokaan kunnissa sesonkituotteiden monipuolinen käyttäminen mahdollistuu ammattikeittiöiden käyttöön saadaan tuotantoprosessiin sopivammat tuotteet tuotteeseen liittyvät ominaisuudet: jalostusaste, uutuusarvo, helppous, soveltuvuus suoraan tarjoiluun ja muut keittiön työaikaa säästävät ominaisuudet ja ratkaisut työajan säästö työaikatarpeen väheneminen keittiössä, esimerkiksi ei yksittäispakattuja kurkkuja. Pakastemarjoja ei tarvitse kuumennuskäsitellä tuotteiden tulee olla riittävästi ja turvallisesti pakattuja, mutta ei ylipakattuja. Pakkaukseen liittyvät ominaisuudet: ympäristöystävällisyys, pienempi pakkausjätteen määrä, helppous, sopivat toimituserät, pakkauksen koko, esimerkiksi liha tarpeen mukaan tai pakkaaminen suoraan keittiön tarjoiluastioihin toimituksiin ja tilauksiin liittyvät hyödyt: tuoreus, oikea-aikaisuus, keskitetyt tilaukset ja toimitukset, ajansäästö kaikille osapuolille, yksinkertainen laskutus, toimitusvarmuus ja helppous. Sähköisen tilausjärjestelmän hyödyntäminen hävikin väheneminen ja hyötysuhteen paraneminen turhien pakkausten ja varastoinnin väheneminen palvelun joustavuus (elintarvikkeiden jalostusaste, käyttöominaisuudet ja soveltuvuus) 13

14 Ruokailijan näkökulmasta varmuus ruoan puhtaudesta ruoan parempi maku turvallisuuden tunne: ruoan alkuperä tiedossa ja tiedetään tuotteiden GM-vapaus ( geenimuunneltu elintarvike ) sekä atsoväriaineiden ja muiden tarpeettomien lisäaineiden käyttö kuntalaisten kokema huoli lisä- ja säilöntäaineiden liikasaannista vähenee lapset, aikuiset ja vanhukset tuntevat paikallisen ruokatuotannon sesonkiaikainen vaihtelu tuo monipuolisuutta ruokavalioon paikallisen ruokakulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen nautinto paikallisista perinnetuotteista vitamiinien ja hivenaineiden säilyminen elintarvikkeissa elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten väheneminen ja kestävän kehityksen periaatteen konkretisoituminen terveyden edistäminen julkisessa ruokailussa kokonaistaloudellisuus ruoka on maittavaa, hävikki pieni alueen elinvoimaisuus ja työllisyys parantuu Yrittäjän näkökulmasta annetaan pk-yrityksille mahdollisuus tarjota tuotteitaan lapset, aikuiset ja vanhukset tuntevat paikallisen ruokatuotannon sesonkiaikainen vaihtelu sekä paikallisen ruokakulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen antaa pk-yrityksille mahdollisuuden tarjota tuotteitaan sopimuksella viljelijä tai tuottaja tai niiden yhteenliittymä voivat keskittyä ostajalle sopiviin tuotteisiin ja kehittää niitä yhdessä ostajan kanssa yritys pystyy työllistämään alueen elinvoimaisuus ja työllisyys parantuu tuotekehitysyhteistyöllä luodaan tarvetta vastaava jalostusaste ja pakkauskoko, uutuusarvo, helppous, soveltuvuus suoraan tarjoiluun, muut keittiön työaikaa säästävät ominaisuudet ja ratkaisut 14

15 Esimerkki yhteistyöstä L & J Alastalo Oy:n edustaja kertoo: Olemme toimittaneet perunatuotteita Hyvinkään kaupungille jo yli 10 vuoden ajan. Tänä aikana yhteistyötä on pyritty kehittämään molempia osapuolia tyydyttävään suuntaan. Yhdessä on mietitty parhaat mahdolliset toimitusajat, kuljetus- ja pakkausmuodot. Emänniltä saatu palaute on ollut korvaamaton apu yritystoiminnan kehittämisessä. Vuosien saatossa yhteistyöstä on kehittynyt joustavaa ja hyvin toimivaa. Joitakin vuosia sitten mietimme, miten voisimme nostaa tuotteidemme jalostusastetta. Asiaa oli alettu samaan aikaan pohtia myös Hyvinkään kaupungin ruokahuollossa. Luontevinta oli alkaa tehdä kuutio-,suikaleja viipaleperunoita. Aluksi hankimme pienen silppurikoneen ilman sen suurempia linjastoja, ja aloimme erään asiakkaan kanssa kokeilla miten nämä tuotteet soveltuisivat Hyvinkään kaupungin tarpeisiin. Vähitellen sana levisi kaupungin sisällä ja tuotteita alettiin käyttää myös muilla keittiöillä. Investoimme isompiin laitteisiin sekä linjastoon, joka helpotti meidän työtämme sekä mahdollisti aiempaa isompien määrien tuotannon. Tällä hetkelle melkein kaikki Hyvinkään kaupungin keittiöt käyttävät valmiiksi pilkottuja perunoita. Tarjosimme tuotteita myös muille asiakkaillemme ja monet ovat siirtyneet käyttämään vähitellen näitä tuotteita niiden helppouden, syntyvän ajansäästön sekä hävikin vähenemisen vuoksi. 15

16 Paikalliset toimijat mukaan neuvottelupöytiin Lähiyhteys päättäjiin, ostajiin ja keittiöön tuo joustavuutta kaupankäyntiin ja yhteistyöhön. Lähituottajat voivat vastata suoraan ostajan tarpeisiin. Kunnan päättäjät, hankinnoista ja ruokapalveluista vastaavat määrittelevät tavoitetilan ja osoittavat tarjouspyyntöjen kautta kiinnostuksensa yhteistyöhön lähialueiden yrittäjien kanssa. Miten hankinnat voidaan toteuttaa Ajantasainen tieto paikallisista yrittäjistä ja tuotteista on kunnan kokonaisedun mukaista ja on edellytys paikallisten tuotteiden saamiselle. Ostajien on löydettävä tuotteiden myyjät, jalostajat ja tuottajat helposti. Yritykset tuotteineen ovat esillä mm. valtakunnallisessa elintarvikealan yritysten internet-portaalissa sivustolla. Paikallisten yrityksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää alkuvaiheessa molemmilta osapuolilta aktiivisuutta, resursseja ja työtä. Ratkaisut resurssien käyttämiseen tehdään kunnassa budjetin valmisteluvaiheessa. 16

17 Kunta tiedottaa tietyn tuotteen tai palvelun tarpeesta hyvissä ajoin ennen tarjouspyyntöä. Tällöin mahdolistetaan yrityksen toimininnan laajeneminen tai uuden yrityksen syntyminen Otetaan osatarjouspyynnöt ja puitejärjestelmät hankinnoissa käyttöön. Pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi keskitytään erityisesti osatarjousten mahdollistamisen ohjeistamiseen. Esimerkki 1. Jämsä Jämsä on tehnyt TARJOUSPYYNNÖN SOPIMUSVILJELYSTÄ KAUDELLE 2009 seuraavista tuotteista: kuorittu ja pesty peruna, viipale-, kuutio- ja kuutioperuna kuorittu ja pesty porkkana kuorittu ja pesty lanttu palsternakka pesty ja multapunajuuri pesty ja multaselleri kaalit (parsa-, valko-, puna-, ruusu- ja kiinankaali) purjosipuli, sipuli tilli ja persilja. Vertailukriteerinä on hinta 60 % ja laatu 40%: Yrityskohtaiset kriteerit 10 % Toiminta/toimitusvarmuus 5 Asiakaspalvelu 5 - tavoitettavuus - aikataulujen pitävyys - laskutus Tuoteryhmäkohtaiset kriteerit 30 % Pakkaus 10 - säkkien / sankojen paino max. 15 kg - pakkausten puhtaus ja siisteys Aistinvarainen laatu/käyttökokemukset 20 - ulkonäkö, rakenne, maku - tuoreus (kuorimispäivä, toimitustiheys ja toimintatapa) - kuorimis- ja käsittelytapa 17

18 Esimerkki 2. L&J Alastalo OY Tärkeää olisi että peruna ja muut kuoritut vihannekset pidettäisiin omana ryhmänään, eikä liitetä niitä muihin elintarvikkeisiin. Silloin meillä pikku kuorimoilla ei ole mahdollisuutta kilpailla mukana, koska valikoima yleensä käsittää vain perunaa, porkkanaa ja lanttua ja muita juureksia. Toinen pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia parantava ohje on se, että hankintayksiköt auttaisivat mahdollisimman paljon tarjousten tekemistä laatimalla tarjouspyyntöasiakirjoista mahdollisimman informatiiviset ja yksiselitteiset sekä esimerkiksi luomalla tarjouslomakkeita, joita on helpompi täyttää kuin lähteä tyhjältä sivulta täyttämään vapaamuotoista tarjousta. Direktiivien mukaisella puitejärjestelyllä laajennetaan perinteisesti käytettyjen puitesopimusten soveltamisalaa. Puitejärjestelyssä sopimuksen perusteet kilpailutetaan. Sopimuksen yksityiskohdat esimerkiksi tavara- ja palvelumäärien osalta tarkentuvat sopimuskauden aikana. Hankinnat suoritetaan puitesopimuksen mukaisesti joko suorina tilauksina sovittujen ehtojen pohjalta tai kilpailuttaen vielä yksityiskohdat puitejärjestelyssä mukana olevien yritysten kesken (ns. minikilpailu). Jälkimmäinen kilpailuttaminen erottaa ne perinteisistä puitesopimuksista. Käytetään hankintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta. Määritellään vähimmäisvaatimuksin esimerkiksi leivän ikä, kuoritun perunan säilöntäaineettomuus ja aika perunan kuorimisesta toimittamiseen, mahdollisuus käyttää pakastettuja marjoja ja vihanneksia ilman kuumennuskäsittelyä. 18

19 Kunnan tulisi määritellä hankintatoimea organisoidessaan, mitkä tuotteet kilpailutetaan, mitkä tuotteet kilpailutetaan laajasti hankintarenkaassa tai kuntakohtaisesti. Kaikkia tuotteita ei ole pakko kilpailuttaa hankintarenkaassa, mikäli se ei ole on tarpeenmukaista ja perusteltua. Esimerkiksi teemaviikon elintarvikehankinnoista voidaan pyytää omat tarjouspyynnöt. Tuotteen ikään (esimerkiksi leipä 6 tuntia paistamisesta, peruna 24h kuorimisesta) voi asettaa kohtuullisia vaatimuksia silloin kun sillä on vaikutusta tuoreuteen ja tuotteen laatuun. Elintarvikelainsäädäntö antaa pk-yrityksille mahdollisuuden lyhytaikaisille poikkeamille liittyen helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lämpötilavaatimuksiin. Paikallinen kuljetus ja pienimuotoisen elintarvikemyynti on helpompaa. Tuoreen luonnonkalan ja viljellyn kalan nostopäivä on selvästi kirjallisesti ilmoitettava myynnin yhteydessä. Tämä auttaa ostamaan mahdollisimman tuoretta kalaa ja tukee paikallisen kalan käyttöä. 19

20 Valtakunnalliset linjaukset kestävistä elintarvikehankinnoista tukevat siirtymistä lähiruokaan Kuntien on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että ne noudattavat valtioneuvoston periaatepäätöstä kestävien valintojen edistämisessä julkisissa hankinnoissa. Periaatepäätöksessä pyritään konkretisoimaan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007), 2 :n tavoitetta järjestää hankintatoiminta siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Siinä esitetään tavoitteita julkisten varojen käytölle sekä toimenpiteitä, joihin ryhdytään kasvihuonekaasupäästöjen, jätemäärän ja ympäristön kemikalisoitumisen pienentämiseksi sekä luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristömyötäisten innovaatioiden edistämiseksi. Tavoitteena on myös luoda julkisiin organisaatioihin ympäristöjärjestelmä tai -ohjelma sekä sisällyttää ympäristönäkökulma hankintastrategioihin ja ohjeistukseen, samoin julkisten hankintojen energiatehokkuudesta annettujen suosituksien päivittäminen. Kuntien olisi laadittava myös ohjeistus kestävien elintarvikehankintojen periaatteista. 20

21 Kestäviä elintarvikehankintoja tukeva esimerkki Kestävä tarjoomus tai elintarvike on mahdollisimman lyhyen toimitusketjun tai sesongin mukainen tuote, tai se on tuotettu luonnonmukaisesti tai todennettavasti vastuullisten periaatteiden mukaisesti. Ympäristö-, luomu- ja vastuullisuusmerkkien kriteereiden soveltamisessa keskeistä on, että kriteerit liittyvät hankinnan kohteeseen ja että ne on laadittu avoimesti, yhteistyössä eri osapuolten kanssa sekä kolmannen osapuolen todentamana (Hankintalain 45 :n mukaisesti ja ISO kriteerien mukaisesti) Tavoitteet kestäville elintarvikehankinnoille Ruokapalvelujen elintarvikehankintojen kestävyyttä lisätään: luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa on tarjolla valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kaksi kertaa viikossa vuoteen 2015 mennessä. Suosituksena todetaan, että julkisen sektorin ruokapalveluissa sitoudutaan ottamaan huomioon koko elinkaari raaka-aineiden tuotantotavoista, jalostuksesta, säilytystavoista ja kuljetuksista biojätteisiin. Energian ja veden kulutus optimoidaan ja biojätteiden määrä sekä elintarvikkeiden ilmastovaikutus minimoidaan. Kestävissä hankinnoissa tavoitteena on löytää erityisesti ympäristön ja talouden kannalta paras ratkaisu suunnittelemalla toiminta niin, että tarvitaan mahdollisimman vähän hankintoja, luonnonvaroja, energiaa, materiaaleja ja kuljetuksia. Tavoitteena on hankkia tuote, jonka käytön aikaiset ympäristökuormitukset ovat mahdollisimman pienet, jonka käyttöikä on mahdollisimman pitkä, joka on korjattava ja huollettava, ja jonka valmistuksessa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Hankinnoissa pyritään myös varmistumaan tuotteen alkuperästä, jotta esimerkiksi raaka-aineet eivät ole peräisin ympäristöistä, joilla on suuri biologinen ja/tai sosiaalinen suojeluarvo. Niissä tapauksissa, joissa tuotantomenetelmillä on suuri vaikutus tuotteen tai palvelun ympäristölaatuun, asetetaan mahdollisuuksien mukaan vaatimuksia tuotantomenetelmille, ja palvelun tarjoajalta edellytetään selvityksiä palvelun suorittamisessa toteutettavista ympäristötoimenpiteistä. 21

22 Hankintastrategiasta käytäntöön Kaikilla päätöksentekotasoilla toimimisen tulee perustua kokonaisedun tavoitteluun ja päätöksien olla linjassa toistensa kanssa. Erityisen tärkeää on, että tiedottaminen on avointa ja tavoitteet ovat kaikkien toimijoiden tiedossa. Valinnat edellyttävät tarvittaessa muutosta myös hankintamenettelyyn sekä valmiutta pidentää sopimuskautta ja hyväksyä osatarjouksia. Vain pidemmän sopimuskauden avulla lähiyrittäjällä on mahdollisuus panostaa tuotannon suunnitteluun ja investoida tuotantovälineisiin. Osatarjousten hyväksyminen ja puitejärjestelyt hankinnoissa ovat keino pitää yllä vaihtoehtoista kilpailua. Valintojen lähtökohtana ruokapalveluissa ja hankintatoimessa tulee olla myös yhteiskunnallinen ja ekologinen vastuu. Mitä lähiruokaan siirtyminen edellyttää Kaikki toivovat, että oma kunta ja seutu voivat hyvin, ruokapalvelulle riittää asiakkaita, kunnalle veronmaksajia ja seudulla tuottajia ja yrittäjiä. Lähiruoan hankkiminen edistää usein paikallisalueen elinvoimaisuutta, mutta hankintalainsäädäntö kuitenkin rajoittaa näiden näkökohtien huomioimisen tarjouskilpailussa. Lähiruoan käyttäminen on kuitenkin mahdollista. 22

23 Jopa pohjoisissa kasvuolosuhteissa kunnallisten keittiöiden lähiruoan käyttöaste voi olla yli 50 %. Kysymys on tahdosta ja halusta kehittää yhteistyössä toimivat mallit ja ratkaisut. Kehittäminen lähtee siitä, että saman pöydän ääressä keskustelevat avoimesti: kunnan ja seudun päättäjät ruokapalvelusta vastaavat seudun elintarvikeyrittäjät ja -tuottajat alueelliset kuljetusyrittäjät asiakkaan edustajat maaseudun ja elintarviketalouden kehittäjätahot tarvittaessa myös ulkopuoliset asiantuntijat. Aloitteen tekijänä voi toimia kuka tahansa em. tahoista, ensisijainen vastuu on päättäjillä ja viranhaltijoilla, jotka vastaavat yhteiskunnan rahoista, kunnan taloudesta, elinvoimaisuudesta, kuntalaisille tarjottavista palveluista ja niiden laadusta. Kestävät hankinnat edellyttävät, että koko organisaatio sitoutuu niihin. Johdon on oltava hankinnoista vastaavien tukena ja sitouduttava valittuihin tavoitteisiin. Kotimaista paikallisruokaa omalta talousalueelta Elinvoiman eväät Kuva: Kunnallisen ruokapalvelun kilpailukyky ja seudullinen elinvoima 23

24 Strategisilla päätöksillä on vaikutusta: alueen elinvoimaisuuteen ja tasapainoiseen kehitykseen talouteen ja työllisyyteen yrityksien menestymisen mahdollisuuksiin asukkaiden terveyteen ympäristöön ja kestävään kehitykseen turvallisuuteen toimiviin markkinoihin ja omavaraisuuteen kulttuuriin ja kehitykseen kuntalaisten ja muiden asiakkaiden palvelun laatuun. Strategiset päätökset esimerkiksi valtuustossa voivat edistää lähituotteiden käyttöä. Ennen tarjouspyyntöä yhteydenpito yrittäjiin / tuottaja- ja yrittäjäyhdistyksiin. Moni työikäinen suomalainen syö päivän ainoan lämpimän aterian työpaikalla. Siksi joukkoruokailun kansanterveydellinen merkitys on suuri. Kesäkuussa 2008 annettu valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista velvoittaa julkista sektoria noudattamaan joukkoruokailusta annettuja suosituksia, joita ovat: kouluruokailusuositus imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositukset päivähoitoruokailun ja urheilijoiden ravitsemussuositukset ikäihmisten ravitsemussuositus sairaalaruokasuositus. Käytännössä periaatepäätös tarkoittaa sitä, että ravitsemus ja liikunta täytyy kirjoittaa kunnan hyvinvointisuunnitelmaan. Periaatepäätös antaa suosituksille uuden painoarvon. 24

25 Lähiruoka osaksi kunnan strategiaa Hankintaprosessin läpiviemisessä on avuksi, mikäli organisaatio on muodostanut selkeän hankintastrategian ja kestävien hankintojen tekeminen on linjattu kunnan kokonaisstrategiassa. Hankintastrategiassa määriteltyjä linjoja noudattamalla varmistetaan organisaation yhteisen tahdon toteutuminen etenkin arvovalintoihin liittyen. Hankintastrategiaan kuuluu myös päätös siitä, pyritäänkö hankintoja keskittämään vai hajauttamaan. Toinen, osittain hankintojen keskittämiseenkin liittyvä, tärkeä päätös on se, ostetaanko elintarvikkeet suoraan tuottajilta vai käytetäänkö tukkukaupan palveluita. Hankintastrateginen päätös on osatarjousten mahdollistaminen. Tarjouspyynnössä kerrotaan, millaisista osista tai osa-alueista tarjouksen voi antaa ja miten se pitää antaa. Esimerkiksi on pohdittava, voiko tarjouksen antaa vain yhdestä osa-alueesta vai pitääkö tarjota useampia osa-alueita ja mitä tarjouksen on kunkin osa-alueen osalta pidettävä sisällään. Ennen tarjouskilpailun käynnistämistä hankintayksikön on muodostettava selkeä näkemys siitä, mitä ja miten tuotteita tai palveluita ollaan hankkimassa sekä millaisia tuotteita ja palveluita markkinoilta on ylipäätään saatavilla. Keskusteluyhteys paikallisten yrittäjien kanssa kannattaa avata ajoissa ennen tarjouskilpailun käynnistämistä esimerkiksi järjestämällä yrittäjille infotilaisuus asian tiimoilta. Kunnan on määritettävä itselleen sopivat tuotteet. Määrityksen perustana ovat kunnan yleislinjaukset hankinnoista sekä asiakkaiden ja ruokapalvelun tarpeet. Näitä tarpeita avattaessa nähdään, että tarpeet usein vastaavat lähiruoan hyviä ominaisuuksia. Lähiruoka ei hankintalainsäädännön perusteella voi olla suoraan vähimmäisvaatimus tai vertailukriteeri. Elintarvikkeiden ominaisuuksia voi kuitenkin käyttää elintarvikehankintojen vaatimuksia asetettaessa, jolloin lähiruoka voi pärjätä kilpailussa. 25

26 Vaatimuksia voidaan asettaa: tuotteen kokoon (palakoko, pakkauskoko ja materiaalit, perunat keittiöön palautettavissa keittiön toimintaan sopivissa astioissa) turvallisuuteen ympäristölaatuun painoon - esimerkiksi välttää yksittäin pakattuja tuotteita, suosia kierrätyspakkauksia tai -materiaaleihin pakattuja ja suosia lyhyen toimitusketjun elintarvikkeita esimerkiksi suola-, rasva-, liha-, kuitupitoisuuteen muotoon rakenteeseen ravintoainepitoisuuteen mikrobien määrään (esimerkiksi 0-toleranssi, norovirus, yersinia, salmonella, listeria) tuoreuteen (esimerkiksi leipä 6 h paistamisesta) prosessiin (esimerkiksi marjoja tai kasviksia ei tarvitse kuumennuskäsitellä) tuotteiden tunnistetietoihin laatu- ja kokoluokituksiin prosessiin (esimerkiksi perunankuorimistapaan ja toimitusaikaan kuorimisesta), jäljitettävyydestä (esimerkiksi raaka-aineen) alkuperä (maaperä, lannoitteet, vierasaineet, jäämät, kasteluvesi, viljely/kasvatusolosuhteet) käsittely ja jalostus, tuotanto ja kuljetus sekä pakkaukset soveltuvuus oman alueen ruokakulttuuriin (esimerkiksi veripalttu, rönttöset, kalakukko, poronliha, nuottamuikku, nahkiainen) Kunnan ja seudun elinvoimaisuuden kehittäminen ovat kunnan kokonaistavoitteita, mutta hankintaprosessissa ei voi suoraan suosia paikallisia yrityksiä. Hankinnoissa kokonaistaloudellinen edullisuus tarkoittaa sitä, että hinnan ohella hankinta perustuu esimerkiksi laadullisiin näkökohtiin, käyttökustannuksiin, toimitusvarmuuteen ja muihin hankkijan määrittämiin tekijöihin. Hankinnan tulee perustua tuotteeseen ja sen käyttöön liittyviin kriteereihin ja mittareihin. Laadullisia arviointikriteerejä ja mittareita elintarvikkeiden osalta on kuvattu opassarjan Ostajan oppaassa sekä lähiruokatietopaketissa -sivustolla. 26

27 Esimerkkejä Kiuruvesi Kaupungin strategiassa tehtiin 90- luvun alkupuolella päätös kestävästä kehityksestä. Vähän myöhemmin tehtiin strateginen linjaus, että Kiuruvesi on vuonna 2005 Luomu-Suomen pääkaupunki. Koulujen ruokahuollossa lähdettiin vuonna 2000 kestävän kehityksen periaatteet huomioiden keittäjien esityksestä ja opetuslautakunnan hyväksyttyä esitys hankkimaan lähellä tuotettua ja lähellä tuotettua luomuruokaa. Tätä linjaa toteutetaan Kiuruvedellä edelleen. Kiuruveden käyttämistä raakaainehankinnoista noin 42 % on lähellä tuotettua (josta luomua on noin 5-10 % vaihdellen eri vuosina sadon ja saatavuuden mukaan). Täysin paikallisia raaka-aineita näistä hankinnoista on noin % riippuen saatavuudesta. Vanhainkodissa ruoka maittoi, kun se oli tutun kalastajan pyytämää muikkua! Lisätietoja Kiuruveden esimerkistä löydät osoitteesta:www.kiuruvesi.fi Mikkeli Mikkelissä ruokapalvelun yhtenä perusarvona on kotimaisen ruoan käyttö. Ruokapalvelu on tehostanut lähiruoan ja kotimaisen ruoan käyttöä. Mikkelin kaupunki on ainoana kuntana Suomessa sitoutunut käyttämään vain kotimaista lihaa, maitoa ja kananmunia sekä niistä valmistettuja tuotteita v lähtien. Tästä osoituksen Mikkelin ruokapalveluille on luovutettu Finfoodin Hyvää Suomesta ravintolatunnus kaikille keittiöille vuosina Ruokapalvelu noudattaa edelleen samaa periaatetta. Koko Mikkelin seudun suurtalouksien hankintarengas on vähintään Portaat luomuun ensimmäisellä portaalla v alusta. (Portaat luomuun -valmennusohjelma tarjoaa ammattikeittiöille luotettavan tavan lisätä luomutarjontaa asteittain.) Lähituottajilta ostetaan tuore leipä ja järvikala, perunat, juureksia ja vihanneksia sekä marjoja. Vuonna 2007 Mikkelin ruokapalvelut käytti lähiruokaan ja palveluihin kolmanneksen elintarvikemenoistaan. Raaka-ainehankinnat kilpailutetaan Mikkelin seudun suurtalouksien hankintarenkaan toimesta. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt lähiruoan pääsyä pöytään. Tarjouspyynnössä on hyödynnetty mm. osatarjouksen mahdollisuutta tietyissä raaka-aineryhmissä sekä puitejärjestelyä. Lisätietoja löydät osoitteesta: Mikkelin kaupungin julkaisuja 4/

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Lähiruokaoppaat tukea elintarvikeyrittäjälle. Sara Syyrakki

Lähiruokaoppaat tukea elintarvikeyrittäjälle. Sara Syyrakki Lähiruokaoppaat tukea elintarvikeyrittäjälle Sara Syyrakki Lähiruokaoppaat Ohjausryhmä: Kirsi Viljanen, maaseutuylitarkastaja, Maa ja metsätalousministeriö Liisa Eloranta, johtava konsultti, FCG Efeko

Lisätiedot

Ostajan opas. Paikallisruokaa omalta talousalueelta

Ostajan opas. Paikallisruokaa omalta talousalueelta Ostajan opas Paikallisruokaa omalta talousalueelta Yhteistyössä mukana: Ostajan opas Paikallisruokaa omalta talousalueelta Sara Syyrakki FCG Efeko Oy 2009 Ohjausryhmä: Kirsi Viljanen, maaseutuylitarkastaja,

Lisätiedot

Lähiruoka julkisissa keittiöissä

Lähiruoka julkisissa keittiöissä Lähiruoka julkisissa keittiöissä NAF kevätkokous Lakimies, VT Jonna Törnroos Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Vastaamme kuntien ja valtion hankintayksiköiden kysymyksiin hankintalain soveltamisesta

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Verkostoitumispäivä Piikkiön Tuorlassa Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Varsinais-Suomen tuotannon osuus

Lisätiedot

Lähis-opas julkisille keittiöille

Lähis-opas julkisille keittiöille Lähis-opas julkisille keittiöille Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat -seminaari 22.3.2017 Helsinki Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö www.mmm.fi/lahiruoka lahiruokaohjelma.blogspot.fi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen:

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen: Kunnanhallitus 9 13.01.2014 Tekninen lautakunta 20 18.02.2014 Kunnanhallitus 63 03.03.2014 Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi kunnan ruokahankinnoissa 50/00.02/2014 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 161 Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa

Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta 27.9.2016 va. kaupunginsihteeri, OTM Tuomo Sallinen Kiuruveden kaupunki Lausunnon lähtökohdat Kiuruveden

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014 Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin Katja Laukkanen, hankinta-asiamies 18.11.2014 1 2 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Hankinnan tärkeimmät ratkaisut tehdään suunnitteluvaiheessa Hankinta

Lisätiedot

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa 20.9.2012 Toivo Muilu ja Silja Puoskari Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut HoReCa Lähiruokaa Uudeltamaalta & hankintafoorumi Seminaari 18.5.2016 Hyvinkää Alkusanat Lohjan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Hallituksen lähiruokalinjaukset Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Edistämme kestäviä valintoja Kohderyhmänä ammattikeittiöiden sekä oppilaitosten päätöksentekijät

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

Lähiruuan kilpailutus. Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Lähiruuan kilpailutus. Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Lähiruuan kilpailutus Ahlman 09.05.2012 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut nettobudjetoitu yksikkö, liikevaihto v. 2012 11,4 Meur 25 kpl erikokoista

Lisätiedot

Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa. 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria

Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa. 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria kuuluu Savon ammatti ja aikuisopistoon kehittää ympäristövastuullisia ruokapalveluita kohderyhmänä ammattikeittiöt

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 Sisältö Pilotin kuulumiset Peruna Lähiruokaa logistiikan kautta Hankintaprosessi Tuotestrategia 2 Kruunupyy kuoripäällinen peruna

Lisätiedot

Toimintamallin kehittäminen lähiruuan tuottajien ja julkisten keittiöiden välille Pirkanmaalla

Toimintamallin kehittäminen lähiruuan tuottajien ja julkisten keittiöiden välille Pirkanmaalla TARJOUSPYYNTÖ 5.10.2011 HANKINNAN NIMIKE Toimintamallin kehittäminen lähiruuan tuottajien ja julkisten keittiöiden välille Pirkanmaalla Ahlmanin koulun Säätiön hallinnoima Parasta Pöytään Pirkanmaalta

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Käytännön ohjeita elintarvikkeiden hankintaoppaasta

Käytännön ohjeita elintarvikkeiden hankintaoppaasta Käytännön ohjeita elintarvikkeiden hankintaoppaasta Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat seminaari 22.3.2017 Sari Väänänen sari.vaananen@sakky.fi NYT Tuotekehitystä ja hankintaosaamista hanke Valtakunnallinen

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiruoasta

Elinvoimaa lähiruoasta Elinvoimaa lähiruoasta BioVirrat Alueen yrityksiltä ja elinkeinoelämän toimijoilta tullut vahva viesti, että kehittämistoimintaa ja koulutusta pitää suunnata jo alueella oleviin luontaisiin vahvuuksiin

Lisätiedot

Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA

Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus 23.1.2017 Kaupunginvaltuusto 30.1.2017 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 STRATEGISET ARVOT... 3 Avoimuus... 3 Kestävä kasvu... 3 Kuntalaislähtöisyys... 3 Uudistumisvalmius... 3

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 Sari Väänänen Valtakunnallinen asiantuntijayksikkö, taustaorganisaatio Savon koulutuskuntayhtymä Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖIMÄLLÄ JULKISIIN KEITTIÖIHIN. Suosituksia ja toimenpiteitä paikallisten ruokainnovaatioiden edistämiseksi

RÄÄTÄLÖIMÄLLÄ JULKISIIN KEITTIÖIHIN. Suosituksia ja toimenpiteitä paikallisten ruokainnovaatioiden edistämiseksi RÄÄTÄLÖIMÄLLÄ JULKISIIN KEITTIÖIHIN Suosituksia ja toimenpiteitä paikallisten ruokainnovaatioiden edistämiseksi LÄHIRUOKA on paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma keskisuomalainen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 Jyväskylä Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014

KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014 KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014 EKOCENTRIA JA KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen kehittämisyksikkö - Tavoitteena kestävän

Lisätiedot

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat seminaari Lakimies, VT Jonna Törnroos Uudet hankintalait voimaan 1.1.2017 Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1 Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy 22.3.2017 Motiva 1 Mitä Motiva tekee? Valtionyhtiö Yhteiskunnallisesti vaikuttavat resurssitehokkuushankkeet julkishallinnolle,

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Mitä on lähiruoka? - Ei virallista määritelmää. - Asiasta useita eri tulkintoja - Hallituksen Lähiruokaohjelma -> miten lähiruokaa edistetään vuoteen 2020 mennessä. *

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Lähiruoan sosiaalinen vaikutus

Lähiruoan sosiaalinen vaikutus Lähiruoan sosiaalinen vaikutus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2016 Tampere-talo 6.5.2016 SESSIO: Työkalut sosiaalisen vastuullisuuden huomiointiin Merja Saarinen, Luonnonvarakeskus Julkiset hankinnat

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Vastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat Kuinka ne tehdään hankintalakia hyödyntäen. Seinäjoki Yrjö Ojaniemi, MTK-EP

Vastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat Kuinka ne tehdään hankintalakia hyödyntäen. Seinäjoki Yrjö Ojaniemi, MTK-EP Vastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat Kuinka ne tehdään hankintalakia hyödyntäen Seinäjoki 20.9.2017 Yrjö Ojaniemi, MTK-EP SUURIA EDISTYSASKELEITA Uusi hankintalaki selkeyttää asioita Valtioneuvoston

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökohdat Pk-yritysten näkökulmasta

Hankintojen ympäristönäkökohdat Pk-yritysten näkökulmasta Hankintojen ympäristönäkökohdat Pk-yritysten näkökulmasta Toimitusjohtaja Eino Fagerlund Savon Yrittäjät 29.10.2008 5.11.2008 1 Yleistä Kunnat suurin ostaja lähes jokaisessa Suomen kunnassa Kunnat ja yleensä

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

KESTÄVÄT ELINTARVIKEHANKINNAT KUNNISSA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ. Kuntamarkkinat 12.9.2013

KESTÄVÄT ELINTARVIKEHANKINNAT KUNNISSA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ. Kuntamarkkinat 12.9.2013 KESTÄVÄT ELINTARVIKEHANKINNAT KUNNISSA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Kuntamarkkinat 12.9.2013 Edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Materiaalia: Ympäristöpassi ruokapalveluille,

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Hankintarenkaan Elintarvikehankinta Vastuullisuuden toteutuminen. Vastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat koulutus Helena Junna 20.9.

Hankintarenkaan Elintarvikehankinta Vastuullisuuden toteutuminen. Vastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat koulutus Helena Junna 20.9. Hankintarenkaan Elintarvikehankinta Vastuullisuuden toteutuminen Vastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat koulutus Helena Junna 20.9.2017 Vastuullinen ja paikallinen elintarvikehankinta Hankintalakia

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 6.-7.11.2007 Liisanpuiston auditorio, PORI Lehtori, tiedottaja Irma Kärkkäinen

Lisätiedot

Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA

Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA Tarjouspyyntö ja sen velvoitteet Tarjousten käsittely Hankintapäätös

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus. Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa

Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus. Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa Tulkkauspalvelujen hankinnan lakiperusta Hankintalaki 348/07 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet

Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet Uusi hankintalaki 2007 Hankintalain keskeiset periaatteet Hankintalaki 1 Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä edistää

Lisätiedot

Lähiruokaa totta kai! Näe hyvä lähelläsi seminaari Joensuu

Lähiruokaa totta kai! Näe hyvä lähelläsi seminaari Joensuu Lähiruokaa totta kai! Näe hyvä lähelläsi seminaari 29.1.14 Joensuu Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Elinvoiman eväät. Kunnallisen ruokapalvelun kilpailukyvyn ja seudullisen elinvoiman kehittäminen. Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elinvoiman eväät. Kunnallisen ruokapalvelun kilpailukyvyn ja seudullisen elinvoiman kehittäminen. Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elinvoiman eväät Kunnallisen ruokapalvelun kilpailukyvyn ja seudullisen elinvoiman kehittäminen Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Mikkeli, 2.10.2002 Kaj Työppönen Tavoitteet ja tarkoitus

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Joko olette tehneet päätöksen lähiruoan käytöstä?

Joko olette tehneet päätöksen lähiruoan käytöstä? Päättäjät, hankinta- ja ruokapalveluasiantuntijat Joko olette tehneet päätöksen lähiruoan käytöstä? Ohjeita lähiruoan hankintaan Tämän vihkosen tavoitteena on auttaa lähiruoan hankintaprosessi alkuun ja

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti. Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti. Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke Julkiset hankinnat -projekti Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ympäristönäkökohdat ja hankintalainsäädäntö Mitä hankintalainsäädännössä säädetään kilpailutusten

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot