JHS: JULKISHALLINNON XML-SKEEMAT - TYÖRYHMÄKOKOUS

Transkriptio

1 Valtinvarainministeriö Hallinnn kehittämissat, KuntaIT keskusrahast Muisti (5) JHS: JULKISHALLINNON XML-SKEEMAT - TYÖRYHMÄKOKOUS Aika Trstaina kl Paikka VM, Aleksi 36 A,Helsinki, neuvtteluhune Aleksi Osallistujat Mikael af Hällström Tmmi Karttaavi Pauli Kartan Leena Knnen Matti Lankinen Art Iknen Lasse Akselin Verhallint VM/KuntaIT VM/ValtIT Tulli MMM VRK TietEnatr Puheenjhtaja Sihteeri 1 Kkuksen avaus ja järjestäytyminen Mikael af Hällström avasi kkuksen. Osallistujat esittelivät itsensä lyhyesti. Tmmi ttesi, että JHS-jast n esittänyt tiveen, että ryhmän timintaan mukaan tai tulksia kmmentimaan saataisiin edustajat seuraavista rganisaatiista: XML Finland Kunnat (Kuntaliitt) Perusrekisteriasiain neuvttelukunta 2 JHS XML-skeematyön tavitteita Mikael esitteli työn tavitteita. Leena kysyi, nk tavitteena hyödyntää ja sveltaa valmiita skeemja maailmalta vai lähteä liikkeelle kansallisesta ytimestä. Tdettiin, että työn painpiste n kansallisessa ytimessa, mutta timialittain tulee humiida kansainväliset linjaukset ja käytännöt. Tdettiin, että työn päätavitteet vat edelleen hankesuunnitelmassa mainitut: julkisen hallinnn yhteisten XML -skeemjen mudstamisen periaatteet alustava useille julkishallinnn timijille yhteinen skeemaluettel Susituksessa ei le tarkitus linjata skeemjen tarkkailuun, valvntaan, neuvntaan ja hyväksyntään liittyviä vastuita ja prsesseja. Ryhmältä dtetaan kuitenkin alustavaa ehdtusta myös näihin hallinnllisiin kysymyksiin. 3 JHS susituslunns v0.11 Ensimmäistä susituslunnsta käsiteltiin Lassen jhdlla.

2 Valtinvarainministeriö Hallinnn kehittämissat, KuntaIT keskusrahast Muisti (5) Matti kerti, että MMM:ssä laaditaan parhaillaan XML-skeemjen tuttamisen hjeistusta. Ohjeistuksen laatimisessa n hyödynnetty kansainvälisiä standardeja, kuten UN/CEFACT:n nimeämishjeet. Matti ttesi, että kansainväliset standardit eivät le kaikilta sin kvin intuitiivisia, minkä vuksi kaikkia piirteitä ei le tettu sellaisenaan mukaan. MMM:n hahmttelema hjeistuksen tas n pääpiirteissään sama kuin palaverissa esitetyssä JHS-susituslunnksessa. Oltiin sitä mieltä, että kansallisen susituksen pitää lla mahdllisimman yksinkertainen, jtta sen maksuminen ja sveltaminen ei tarpeettmasti hidasta muuta kehitystyötä. Keskusteltiin, nk W3C:n XML Schema -spesifikaatin piirteitä tarpeellista rajata kansallisessa susituksessa. Enemmistön mielestä sallittuja piirteitä n syytä rajata, sillä kaikki hjelmistt eivät tue spesifikaatin vähemmän tuettuja minaisuuksia. VRK:ssa n tehty tietpalvelun uudistus n. kaksi vutta sitten. Uudistuksessa n kehitetty palvelurajapinnan XML-skeemat. Skeemat perustuvat tietkannan rakenteisiin. Skeemissa käytetyt nimet perustuvat tutehallintavälineessä ylläpidettyihin nimiin. Tietpalvelulla n suria asiakkaita n. 100 ja välillisesti jpa On epätdennäköistä, että VRK lähtisi muuttamaan lemassalevia timivia rajapintaskeemjaan, vaikka JHS-susitus ei lisi täysin yhdenmukainen nykyisen ratkaisun kanssa. Art ttesi, että jidenkin VRK:n vastaanttamien tietjen salta vitaisiin harkita tisenlaista rakennetta. Erityisesti js tällainen svellus rakennetaan JHS-susituksen valmistumisen jälkeen. Leena (Tulli) kysyi, miten tietjen ja skeemjen mistajuus tulee ttaa humin susituksessa. Omistajuuskysymykset tulee ratkaista sana skeemjen hallinnintia. Leena kysyi edelleen, millainen rli tiethultkmitealla (SFS) pitäisi lla. Kmitean rlista tetaan selvää. Lukuun 2 Sveltamisala lisätään selkeästi työn rajaukset. Tistettiin näkemys, että sanasttyön ja skeemjen tuttamisen välillä n sura yhteys. JHS-susituksessa tulee kuvata tämä yhteys. Keskusteltiin ISO nimeämisstandardin sveltamisesta susituksessa. Frmaalia klmetasista nimeämistä pidettiin kurinalaisuuden kannalta hyvänä vaihtehtna. Tisaalta nimeämistapaa pidettiin sumen kieleen sin hunsti spivana. Nimeämisasiaan palataan tarkemmin tulevissa kkuksissa. Keskusteltiin skeemissa käytetystä kielestä. Vaihtehtja vat sumi ja englanti. Englantia pultaa lisääntyvä kansainvälinen tiednvaiht ja yhteistyö. Pääargumentti sumen kielen pulesta n nimien semanttinen ymmärrettävyys. Päätettiin ttaa selvää, nk FinnMARK-määrittelyissä ratkaistu kielisyyskysymys. Kmprmissivaihtehtna hahmteltiin ydinelementtien määrittelyä sekä sumen että englannin kielelllä. Kska ydinelementtien määrä tulee lemaan melk rajattu (mahdllisesti muutamia kymmeniä), ei kahden kieliversin ylläpita nähty ylivimaisena. Kielikymykseen yleisesti ja kahden kieliversin tuttamiseen ja ylläpitn palataan tarkemmin tulevissa kkuksissa.

3 Valtinvarainministeriö Hallinnn kehittämissat, KuntaIT keskusrahast Muisti (5) Keskusteltiin yleisesti käytetyistä lyhenteistä. Kannatettiin lyhenneluetteln julkaisua ja ylläpita. Tarkistetaan, löytyykö jstakin lyhenteet valmiina määriteltynä (esim. Ktus, Wikipedia). Näiden perusteella tehdään ehdtus lyhenteistä. Keskusteltiin, tulisik susituksessa rajittaa XML Schema -spesifikaatin sisäänrakennettujen tyyppien (built-in datatypes) käyttöä. Yleisesti ltiin sitä mieltä, että tyyppien käyttöä n syytä hjeistaa ja että hjeistuksesta n lupa piketa vain painavin perusteluin. Nimiavaruuden nimeämisperiaatetta pidettiin pääpiirteissään hyvänä. Tsin keskusteltiin mahdllisesta URN-nimien käytöstä URL-nimien sijaan. Mlempien tapjen käytöstä löytyy esimerkkejä. Keskustelun phjalta päädyttiin kannattamaan URL-nimeämistä. Js URL-nimeä käytetään, tulisi k. URL-linkin takaa löytyä jtain skeeman dkumentaatita. Nimiavaruuden perussaksi ehdtettua tarkennetaan vielä työn aikana. Ehdtettua skeemjen mdulaarisuuden perusmallia pidettiin ymmärrettävänä ja käyttökelpisena. Malliin sisältyy tunnettuja haasteita, mm. yleisten elementtimääritysten erikistaminen rganisaatiiden missa skeemissa vaatii vielä selvittämistä. Mallia tarkastellaan tarkemmin tulevissa kkuksissa esimerkkien avulla. 4 Susituksen lyhyen ja pidemmän aikavälin tavitteet Työryhmä li varsin yksimielinen siitä, että susituksen tulee lla kmpakti ja knkreettinen. Susituksen lähtökhtana vat kansalliset tarpeet, jtka humiidaan selkeinä ja yksinkertaisina hjeina. Lyhyen aikavälin tavitteen saavuttamiseksi karsitaan turha akateemisuus minimiin. Lyhyen aikavälin tavitteiden rinnalla seurataan tunnettuja kansainvälisiä referenssihjeistuksia. Eräät XML-skeemjen laatimis- ja nimeämishjeet vat erittäin kattavia ja mnipulisia. Niistä n tarpeellista kartittaa hyviä käytäntöjä, jita vidaan sveltaa sumalaisessa susituksessa. Tällä tavalla työskentelyyn syntyy kaksi rintamaa : 1) lyhyen aikavälin knkreettiset tavitteet ja 2) pidemmän aikavälin linjausten kehittäminen kv. malleja ja standardeja hyödyntäen ja sveltaen. 5 Keskustelutilaisuuden valmistelu Päätettiin, että keskustelutilaisuus pidetään Kansallismusen auditrissa. Tilaisuus alkaa kahvitarjilulla kl varsinaisen hjelman alkaessa kl Tilaisuudesta tiedttaminen alitetaan välittömästi. Tmmi käyttää tunnettuja frumeja ja jakelulistja ennakktiedn jakamiseen.

4 Valtinvarainministeriö Hallinnn kehittämissat, KuntaIT keskusrahast Muisti (5) 6 Seuraava kkus Mikael kysyy, visik Tanskan XML-skeematyöstä vastaava Jan Brwn tulla esittelemään Tanskan mallia. Tilaisuuden tarkemmasta agendasta svitaan myöhemmin. Seuraava kkus pidetään kl 9.00, VM, Aleksi 36 A,Helsinki, neuvtteluhune Aleksi 7 Kkuksen päättäminen Kkus päätetiin kl LIITTEET JAKELU Työryhmä TIEDOKSI Svitut timenpiteet Nr Timenpide Vastuu Deadline Tila 1 1 Seuraavan lunnsversin editinti ennen seuraavaa kkusta 2 Susituksen riippuvuuksien ja yhteyksien selvittäminen: Perusrekisteriasiain neuvttelukunta, Tiethultkmitea, VNK:n SILAVAhanke, Ktus 3 Kysytään PRH:n sallistumismahdllisuutta (Kirsi Lahtinen) 4 Kysytään Kuntaliitn sallistumismahdllisuutta (Pekka Kpra) keskustelutilaisuudesta ennakktiedttaminen Lasse Avin Leena Avin Mikael Avin Tmmi Avin Tmmi Valmis 6 Kutsutaan Tanskan XML-vastaava Jan Mikael Valmis 1 Avin, Valmis tai Siirretty

5 Valtinvarainministeriö Hallinnn kehittämissat, KuntaIT keskusrahast Muisti (5) Nr Timenpide Vastuu Deadline Tila 1 Brwn keskustelutilaisuuteen Kysytään Kelan tilannetta Lasse Avin 8 Selvitetään kielisyyskysymyksen ratkaisu FinnMARK-määrittelyissä 9 Alustavan lyhenneluetteln laatiminen Lasse, Mikael 10 Leena Avin Avin