Mielenterveyskuntoutuja Suupirssin asiakkaana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveyskuntoutuja Suupirssin asiakkaana"

Transkriptio

1 Mielenterveyskuntoutuja Suupirssin asiakkaana Perehdyttämismateriaali opiskelijoille Tiina Kuulasmaa, TS10S Sari Luukkonen, TS10S

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MIELENTERVEYSONGELMAT SUOMESSA Mitä on mielenterveys? Mielenterveyden häiriöt ja niiden luokittelu LÄÄKKEET MIELEN HOIDOSSA Psyykenlääkkeet ryhmittäin Psyykenlääkkeet ja suu Psyykenlääkkeet ja suun lääkehoito MIELENTERVEYSASIAKKAAN KOHTAAMISEN ERITYISPIIRTEITÄ Masennus Skitsofrenia Asiakaslähtöisyys mielenterveysasiakkaan kohtaamisessa OHJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ Ohjaukseen keskeisesti vaikuttavat taustatekijät Ohjauksessa muistettavia tekijöitä Motivaatiota parantavia tekijöitä PERUSTERVEYDENHUOLLON MIELENTERVEYSTYÖSSÄ KÄYTETTÄVÄT TYÖVÄLINEET Vuorovaikutukselliset työvälineet Ideologiset työvälineet Yhteistyövälineet Tekniset työvälineet VIESTINTÄ VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA DEMONSTRAATIO ELI KÄDENTAITOJEN OPETTAMINEN Hyvän demonstraation edellytykset KIRJALLISET OHJEET LÄHTEET... 24

3 3 1 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on toimia pohjana ja tarjota asiasisältö verkkosivustolle, joka on suunniteltu perehdyttämismateriaaliksi liikkuvassa suunhoitoyksikössä (Suupirssi) toimiville opiskelijoille. Materiaali keskittyy mielenterveysasiakkaisiin ja on koottu ajatellen erityisesti liikkuvaa suunhoitoyksikköä toimintaympäristönä. Tietopaketti käsittää yleisimpien psykiatristen sairauksien kuvauksen, koosteen mielenterveysongelmiin käytetyistä lääkkeistä ja niiden vaikutuksista suun terveyteen sekä tietoa mielenterveysasiakkaiden kohtaamisen erityispiirteistä. Materiaalin tueksi on koottu myös tiivistelmä ohjaamisen ja vuorovaikutuksen perusperiaatteista hoitotyössä. Materiaali on koottu ajatellen sen käytettävyyttä ja siirrettävyyttä verkkosivustolle. Käytetyt lähteet on koottu loppuun lähdeluetteloon, eikä tekstissä ole erillisiä lähdeviitteitä. Tämän työn otsikoiden tarkoituksena on toimia verkkosivustolla hyperlinkkeinä käsiteltävän asiakokonaisuuden eri aiheisiin.

4 2 MIELENTERVEYSONGELMAT SUOMESSA 4 Suomalaisista sairastuu vuosittain 1,5 prosenttia johonkin mielenterveyden häiriöön. Joka viides suomalaisista sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä, ja joka viides suomalaisista kokee jossakin vaiheessa elämäänsä ainakin yhden vakavan masennusjakson. Terveen on usein vaikea käsittää psykoottisen ihmisen ajattelua, sillä sairaus aiheuttaa harha-aistimuksia. Nämä aistimukset tuntuvat todelta, sillä ne syntyvät aivojen toiminnan seurauksena. Tämä hämmentää ja saattaa aiheuttaa voimakkaitakin pelkotiloja, jotka saattavat johtaa täydelliseen sosiaaliseen eristäytymiseen. Monien on vaikea kohdata mielenterveysongelmaista tai ajatella mahdollista oman mielenterveyden menettämistä. Tieto kuitenkin vähentää ennakkoluuloja; mielenterveyshäiriöistä kärsivän elämä voi olla laadukasta ja mielekästä, vaikka sairaus asettaakin omat rajoituksensa. 2.1 Mitä on mielenterveys? Mielenterveydella tarkoitetaan kykyä reagoida rakentavasti ongelmiin sekä toimintakyvyn säilymistä mahdollisista oireista huolimatta, joten mielenterveys ei ole ainoastaan mielen hyvinvointia tai ongelmattomuutta. Mielenterveyden häiriöiden määrittäminen on vaikeaa, sillä monet mielen oireet kuuluvat ajoittaisina myös normaaliin elämään. Näitä oireita ovat esimerkiksi pelot, ahdistuneisuus ja ajoittaiset nukahtamisvaikeudet. Mielenterveyden häiriöistä on kyse silloin, kun mieliala, tunteet, ajatukset tai käytös haittaavat ihmisen toimintakykyä. Kun oireista tulee pitkäkestoisia ja ne rajoittavat elämää huomattavasti, on kyse häiriöstä tai sairaudesta, joka vakavimmillaan voi lamaannuttaa täysin. Vakavaan mielenterveyden häiriöön liittyy laaja-alainen kyvyttömyys toimia jokapäiväisissä tilanteissa, sillä sairaus vaikuttaa heikentävästi yksilön arjesta selviämiseen, kuten pukeutumiseen, syömiseen, työssäkäyntiin ja opiskeluun. 2.2 Mielenterveyden häiriöt ja niiden luokittelu Mielenterveyden häiriöitä ovat muun muassa elimellisten aivosairauksien ja kemiallisten aineiden aiheuttamat oireyhtymät, skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt, mieli-

5 5 alahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, käyttäytymisoireyhtymät sekä persoonallisuus- ja käytöshäiriöt. Mielenterveydenhäiriöt ryhmitellään niille tyypillisten oireiden mukaan. Ongelmat mielenterveydessä voivat ilmetä monella eri tavalla; kaikille yhteistä oiretta ei välttämättä ole. Lääketieteessä mielenterveyshäiriöt luokitellaan kansainvälisen ICD-10 - tautiluokituksen mukaisesti. Elimelliset aivo-oireyhtymät delirium, dementia ja muistihäiriö ominaista muun muassa muistin ja abstraktin ajattelun häiriintyminen syynä voi olla erilaiset aivojen toimintaan vaikuttavat sairaudet tai vammat Päihdehäiriöt ja muut kemiallisiin aineisiin liittyvät häiriöt keskeistä päihteiden käyttöön liittyvät oireet ja häiriöt Skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt psykoosit oireiltaan, hoidettavuudeltaan ja ennusteeltaan mielenterveyden häiriöiden vaikein ryhmä todellisuudentaju on vääristynyt niin, että henkilöllä on vaikeuksia erottaa muiden ihmisten tavoin, mikä on totta ja mikä ei ajatustoiminnan vääristyminen aiheuttaa harhaluuloja ulkoista todellisuutta tulkitaan väärin skitsofrenia tyypillisiä oireita ovat harhaluulot, aistiharhat, hajanainen puhe, pahasti hajanainen tai katatoninen käytös, puheen köyhtyminen, tahdottomuus harhaluuloisuushäiriöt psykooseja, joille ominaista ovat harhaluulot; erilaisia alatyyppejä harhaluulojen hallitsevan aiheen mukaan: suuruusharhainen,

6 6 mustasukkaisuusharhainen, vainoharhainen, erotomaaninen, somaattisharhainen Mielialahäiriöt eräs yleisimmistä mielenterveyden häiriöstä ominaista normaalin mielialan säätelyn häiriintyminen pitempiaikaisesti; ilmenee mielialan poikkeavana laskuna tai nousuna vaikeimmille mielialahäiriöille ominaista toistuvat mielialan muutokset: vakavaa masennusjaksoa seuraa maaninen, kohonneen mielialan jakso tai joskus myös masennuksen ja manian yhdistäviä sekamuotoisia jaksoja masennushäiriöt vakava masennustila ja pitkäaikainen masennus kaksisuuntaiset mielialahäiriöt eli bipolaarihäiriöt mielialat vaihtelevat masennuksen, hypomanian ja manian välillä jaetaan oireittensa mukaan kolmeen alatyyppiin: tyypin I kaksisuuntainen häiriö, tyypin II kaksisuuntainen häiriö ja mielialan aaltoiluhäiriö muut mielialahäiriöt ruumiillisen häiriön tai kemiallisen aineen aiheuttama mielialahäiriö Ahdistuneisuushäiriöt keskeisenä oireena on ahdistuneisuus; etiologia vaihtelee paniikkihäiriö yhtäkkiä alkava voimakkaan pelon ja epämiellyttävän olon jakso, johon liittyy fyysisiä oireita ja tuntemuksia kuten hengityksen vaikeutumista, sydämentykytystä, rintatuntemuksia, sekä kuoleman ja sekoamisen pelko

7 7 sosiaalisten tilanteiden pelko liittyy sosiaalisiin tilanteisiin, jossa henkilö joutuu tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa henkilö pelkää joutuvansa nöyryytetyksi tai nolatuksi pakko-oireinen häiriö liittyy pakkoajatuksiin tai pakkotoimintaan keskeisiä ovat ahdistavat ajatukset, joita vastaan suojaudutaan pakkotoimilla tyypillisiä toimintoja on esimerkiksi käsien pesu, tavaroiden järjestäminen, asioiden toistuva tarkistaminen traumaperäinen stressihäiriö järkyttävän kokemuksen (esimerkiksi kuolemanvaaraan joutuminen tai joukkokatastrofi) jälkeen kehittyy erilaisia oireita kuten unettomuutta, masentuneisuutta, tunteiden lamaantuneisuutta Käyttämisoireyhtymät, jotka liittyvät fyysisiin häiriöihin tai ruumiillisiin tekijöihin syömishäiriöt laihuushäiriö eli anorexia nervosa: kokemus omasta kehosta vääristynyt, lihavuuden pelko ahmimishäiriö eli bulimia: tyypillistä ahmimiskohtaukset, joissa henkilö menettää kontrollin unihäiriöt tyypillistä on nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyvät häiriöt käytös- ja hillitsemishäiriöt joukko erilaisia impulssikontrollinhäiriöitä, joille on yhteistä henkilön kyvyttömyys vastustaa impulssejaan tehdä jotakin, kuten näpistelyhimo eli kleptomania sekä tuhopolttohimo eli pyromania Persoonallisuus- ja käytöshäiriöt

8 8 normaalin persoonallisuuden äärimuotoja tyypillistä on henkilön pitkäaikaiset ja vakiintuneet käyttäytymismallit, joiden poikkeavuutta ei henkilö itse tiedosta persoonallisuushäiriöt luokitellaan niissä esiintyvien hallitsevien käyttäytymismallien perusteella näitä häiriöitä ovat muun muassa epäluuloinen persoonallisuus, eristäytyvä persoonallisuus, epäsosiaalinen persoonallisuus sekä tunneelämältään epävakaa persoonallisuus

9 9 3 LÄÄKKEET MIELEN HOIDOSSA Psyykenlääkkeet ovat erilaisten psykoterapeuttisten hoitomuotojen ohella tärkeä keino hoitaa erilaisia psykiatrisia sairauksia ja lievittää niiden oireita. Vuonna 2010 lähes suomalaista sai Kela-korvausta psykoosi- ja neuroosilääkkeistä tai unilääkkeistä. Vastaavasti lähes suomalaista sai samana vuonna Kela-korvauksen masennuslääkkeistä. Psykiatristen sairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet voidaan jakaa karkeasti neljään pääryhmään käyttötarkoituksensa perusteella. Näiden lisäksi voidaan omaksi ryhmäkseen erottaa antiepileptiset lääkkeet, joista joitakin käytetään myös psykiatristen sairauksien hoidossa. Pääryhmistä voidaan edelleen erottaa alaryhmiä lääkkeiden vaikutusmekanismien mukaan. Tutkimukset osoittavat, että etenkin vakavasta psykiatrisesta sairaudesta kärsivillä on perusväestöön verrattuna 3,4-kertainen todennäköisyys menettää kaikki hampaansa. Heillä on myös merkittävästi suuremmat DMF- ja DMFS-indeksit. 3.1 Psyykenlääkkeet ryhmittäin Psykoosilääkkeet (neuroleptit eli antipsykootit), joita käytetään skitsofrenioiden ja joidenkin muiden psykoosien hoidossa. perinteiset psykoosilääkkeet: fentiatsiinit, haloperidoli, melperoni, flupentiksoli, klooriprotikseeni, tsuklopentiksoli, sulpiridi, amisulpiridi, tiapridi, pimotsidi, promatsiini, tioridatsiini uudemmat eli ns. epätyypilliset psykoosilääkkeet: sertindoli, tsiprasidoni, klotsapiini, olantsapiini, ketiapiini, asenapiini, risperidoni, aripipratsoli, paliperidoni litium Rauhoittavat lääkkeet (anksilolyytit eli neuroosilääkkeet) bentsodiatsepiinit: diatsepaami, klooridiatsepoksidi, oksatsepaami, loratsepaami, klobatsaami, alpratsolaami hydroksitsiini buspironi

10 10 Unilääkkeet bentsodiatsepiinit: nitratsepaami, triatsolaami, tematsepaami, midatsolaami bentsodiatsepiinien kaltaiset unilääkkeet: tsopikloni, tsolpideemi, tsaleploni muut unilääkkeet: kloraalihydraatti, melatoniini, klometiatsoli, propiomatsiini, valeriaana Masennuslääkkeet (antidepressantit), joita käytetään ensisijaisesti masennuksen, paniikkihäiriön ja pakko-oireisen häiriön hoidossa. klassiset eli ns. trisykliset antidepressantit: klomipramiini, trimipramiini, lofepramiini, amitriptyliini, nortriptyliini, doksepiini selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät eli ns. SSRI-lääkkeet: fluoksetiini, sitalopraami, paroksetiini, sertraliini, fluvoksamiini, essitalopraami selektiiviset monoamino-oksidaasin estäjät eli ns. MAO-estäjät: moklobemidi muut masennuslääkkeet eli ns. uuden sukupolven antidepressantit: mianseriini, tratsodoni, mirtatsapiini, bupropioni, venlaflaksiini, milnasipraani, reboksetiini, duloksetiini, agomelatiini Epilepsialääkkeet (antiepileptiset lääkkeet), joita käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. rasvahappojohdokset: valproaatti karbamatsepiini 3.2 Psyykenlääkkeet ja suu Ylivoimaisesti merkittävin ja yleisin psyykenlääkkeiden haittavaikutus purentaelimen alueella on syljenerityksen väheneminen eli hyposalivaatio ja siitä johtuva suun kuivuus. Kuiva suu puolestaan altistaa suusairauksille, esimerkiksi sieni-infektioille ja hampaiden karioitumiselle. Osalla uudemmista psykoosilääkkeistä sivuvaikutuksena on kuitenkin syljenerityksen lisääntyminen eli hypersalivaatio.

11 11 Muita psyykenlääkkeiden sivuvaikutuksia purentaelimen alueella ovat esimerkiksi kielen turvotus, närästys, pahoinvointi ja oksentelu, hampaiden narskuttelu eli bruksismi, makuaistin häiriöt sekä suun pakkoliikkeet ja pakkoliikeoireyhtymä eli tardiivi dyskinesia. Psyykenlääkkeet voivat vaikuttaa myös ruokahaluun ja sitä kautta ruokavalioon, joka voi muuttua suun terveyttä vaarantavaksi. Lääkitys voi aiheuttaa motorisia ongelmia sekä muistihäiriöitä, jotka saattavat vaikuttaa suun kotihoidon onnistumiseen. Suun terveydenhoidossa on huomioitava, että useilla psyykenlääkkeillä on yhteisvaikutuksia suun hoidossa käytettävien lääkkeiden kanssa. Psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa myös pystyasennossa esiintyvää epätavallisen matalaa verenpainetta eli ortostaattista hypotensiota, mikä on huomioitava hoitotilannetta suunniteltaessa. Taulukko 1. Psyykenlääkkeiden tyypillisiä sivuvaikutuksia suussa suuvaikutus hyposalivaatio hypersalivaatio närästys, pahoinvointi ja oksentelu, muutokset ruokahalussa bruksismi suun pakkoliikkeet ja tardiivi dyskinesia kielen turvotus makuaistin häiriöt psyykenlääkeryhmät perinteiset psykoosilääkkeet osa uudemmista psykoosilääkkeistä trisykliset antidepressantit SSRI-lääkkeet MAO-estäjät useimmat uuden sukupolven antidepressantit osa uudemmista psykoosilääkkeistä: klotsapiini, risperidoni jotkin uuden polven antidepressantit: sulpiridi osa trisyklisistä antidepressanteista osa uuden polven antidepressanteista osa SSRI-lääkkeistä osa antipsykooteista osa uuden polven antidepressanteista: venlaflaksiini, milnasipraani perinteiset psykoosilääkkeet (etenkin pitkäaikaisessa käytössä) tisykliset antidepressantit: amitriptyliini ja nortriptyliini osa SSRI-lääkkeistä: sitalopraami Taulukko 2. Psyykenlääkkeistä johtuvia tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitotilanteen ja kotihoidon ohjeiden suunnitteluun

12 12 huomioitava tekijä ortostaattinen hypotensio muistin ja muistiin varastoitumisen heikentyminen suun pakkoliikkeet ja tardiivi dyskinesia psyykenlääke osa uudemmista psykoosilääkkeistä: risperidoni, ketiapiini, klotsapiini suuriannoksiset antipsykootit: klooripromatsiini, klooriprotikseeni, levomepromatsiini, tioridatsiini bentsodiatsepiinit perinteiset psykoosilääkkeet (etenkin pitkäaikaisessa käytössä) 3.3 Psyykenlääkkeet ja suun lääkehoito Osalla suun hoidossa käytettävistä lääkeaineista on vaikutuksia psyykenlääkkeiden metaboliaan tai yhteisvaikutuksia psyykenlääkkeiden kanssa. Esimerkiksi tietyt sienilääkkeet nostavat huomattavasti joidenkin psyykenlääkkeiden veripitoisuuksia. Toisaalta jotkin psyykenlääkkeet voivat voimistaa merkittävästi puudutevalmisteissa käytetyn adrenaliinin systeemisiä vaikutuksia. Taulukko 3. Psyykenlääkkeiden ja suun hoidossa käytettyjen lääkkeiden mahdollisia yhteisvaikutuksia psyykenlääke suunhoidon lääke yhteisvaikutus MAO-estäjät adrenaliinipitoiset puudutteet adrenaliinin vaikutuksen jotkin trisykliset antidepressantit: tehostuminen klomipramiini, trimipramiini milnasipraani (uuden polven antidepressantti) adrenaliinipitoiset puudutteet kohtauksellinen hypertensio eli verenpaineen nousu, johon liittyy rytmihäiriö psykoosilääkkeet adrenaliinipitoiset puudut- (voimakas) hypotensio eli teet sienilääkkeet: flukonatsoli, ketokonatsoli, itrakonatsoli useimmat bentsodiatsepiinit, buspironi, karbamatsepiini verenpaineen lasku psyykenlääkkeen pitoisuuden nousu veressä

13 4 MIELENTERVEYSASIAKKAAN KOHTAAMISEN ERITYISPIIRTEITÄ 13 Mielenterveysasiakkaan kohtaamisessa pätevät pääsääntöisesti samat yleiset lainalaisuudet kuin muidenkin asiakasryhmien kohdalla. Asiakasta on kohdeltava asiallisesti ja kunnioittavasti, ja hänen tarpeensa tulee huomioida yksilöllisesti ja ilman ennakkoasenteita riippumatta asiakkaan sairaudesta tai muista taustatekijöistä. Mielenterveysasiakkaan kohtaamisessa on kuitenkin joitakin erityispiirteitä, jotka on huomioitava yleisten vuorovaikutukseen ja ohjaustilanteisiin liittyvien perusperiaatteitten lisäksi. Ohjaus- ja hoitotilanteessa mielenterveysasiakkaan osallisuuteen vaikuttavat asiakasryhmään liittyvät asenteet ja ennakkoluulot sekä yleinen negatiivinen mielikuva mielenterveyskuntoutujista. Työntekijöiden kannalta tilanteeseen vaikuttavat koulutus ja käytettävissä olevat resurssit. Asiakkaan kannalta osallisuuteen vaikuttavat myös mielenterveyskuntoutujan oma häpeä olemassa olevasta tilanteesta, arkuus, psyykkinen ja fyysinen vointi sekä lääkitys ja kuntoutuksen vaihe. 4.1 Masennus Masennus on kärsimystä, joka levittyy kaikille elämänalueille yksilöllisellä tavalla. Hakiessaan apua masennuksesta kärsivä ihminen ei välttämättä tuo masennustaan mitenkään esille. Masentunut voi olla uupunut ja aloitekyvytön, ja kaikki arkisetkin asiat voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Masennus voi vaikuttaa myös keskittymiskykyä heikentävästi. Niiden asiakkaiden kohdalla, joiden on vaikea keskittyä ohjaustilanteeseen, on erityisen tärkeää pitäytyä ohjauksessa asiakkaan kannalta oleellisimmissa haasteissa ja miettiä, mitä asioita voidaan jättää myöhemmin käsiteltäviksi. Tilanteissa, joissa asiakkaan jaksaminen on rajallista, olisi löydettävä keinoja motivoida asiakasta osallistumaan ohjaustilanteeseen ja löytämään ne asiat, joihin hänellä olisi sen hetkisessä elämäntilanteessa voimavaroja vaikuttaa. Asiakkaalla tulisi olla ohjauskeskustelun aikana mahdollisuus luoda oma näkemyksensä käsiteltävän asian ratkaisuksi. Toisaalta masentuneelle päätösten tekeminen saattaa olla ylivoimaista, jolloin ohjaajan aktiivinen rooli keskustelussa ja asiakkaalle sopivien ratkaisujen hakemisessa korostu: liian monista vaihtoehdoista valitseminen voi aiheuttaa ylimääräistä ahdistusta masentuneelle.

14 14 Uupumus ja jotkin masennuslääkkeet aiheuttavat pitkäkestoisen muistin huononemista. Sen vuoksi on erityisen tärkeää antaa selkeät, suullisia ohjeita tukevat kirjalliset kotihoito-ohjeet. 4.2 Skitsofrenia Skitsofreniaan sairastavan kohtaamisessa on hyvä muistaa, että asiakas ei kykene useinkaan käsittelemään nopeasti tapahtuvaa, monia samanaikaisia tietoja tai muuten monikerroksista puhetta. Tämän vuoksi puheen sisältö on pidettävä selkeänä, käytännöllisenä ja yksinkertaisena, sillä liian nopea ja monisyinen kommunikaatio lisää usein ahdistuneisuutta. Moni skitsofreenikko ei kykene nopeaan sanojen vaihtoon tai keskusteluun. Keskustelua voi haitata myös se, että osan on vaikea sekä tunnistaa kasvojen ilmeisiin ja äänensävyihin liittyviä sanomia että ilmaista omia tunteitaan normaaliin tapaan. Sosiaalisissa tilanteissa ei sairastuneelta pidä odottaa aktiivista vuorovaikutusta vaan hän voi olla mukana omalla hiljaisella tai vetäytyvällä tavalla. Jos henkilö kertoo harhaluuloistaan tai harha-aistimuksistaan, ei ole aiheellista väitellä niiden todenmukaisuudesta. Järkevämpää on suhtautua niihin hänen persoonallisina ja aitoina kokemuksinaan: ymmärrän hyvin, että sinä kuulet niin, mutta itse en niitä ääniä kuule enkä usko samalla tavoin. Näin vältytään ristiriitatilanteilta. Skitsofreniaa sairastavat mielenterveyskuntoutujat voivat olla sairaudentunnottomia ja hoitokielteisiä, toiset taas oireilevat herkästi. On vaikea tunnistaa, milloin oireet ovat todellisia eivätkä liity mielenterveyskuntoutujan kokemiin harhoihin. Mielenterveyskuntoutujan viestit eivät ole helposti tulkittavissa, sillä ne eivät ole välttämättä johdonmukaisia ja syy-yhteyden löytäminen voi olla vaikeaa. Kohtaamisen tekee haasteelliseksi myös se, että skitsofreenikon voi olla vaikeaa tunnistaa kehonsa viestejä, kipukynnys saattaa olla sairauden hoitoon käytettävien lääkkeiden vuoksi korkea ja sanallinen viestintä on puutteellista. 4.3 Asiakaslähtöisyys mielenterveysasiakkaan kohtaamisessa Perusterveydenhuollossa työntekijä, toimintaympäristö ja organisaatio luovat pohjan asiakaslähtöiselle hoitotyölle. Työntekijän ominaisuuksista voidaan erottaa hänen ammatillisuutensa eli ammatilliset tietonsa ja taitonsa, sekä toisaalta hänen persoo-

15 15 nallisuutensa, joka heijastuu hänen tavastaan olla suhteessa asiakkaaseen. Olennainen osa työntekijän persoonasta muodostavat hänen asenteensa ja arvonsa. Mielenterveysasiakkaiden suun terveydenhoidossa ammatillisuus merkitsee paitsi oman alan ammatilliseen tietoon pohjautuvaa ammattitaitoa, myös riittävää tietoa psykiatrisista sairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Henkilökohtainen kiinnostus ihmistyöhön on ammattitaidon perusta. Tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollon työntekijät ovat tietoisia oman ammatillisen tietonsa ja taitonsa luomasta vallasta suhteessa asiakkaaseensa. Mielenterveyskuntoutujat kokevat helposti, että asiantuntijat kyseenalaistavat heidän mielipiteensä hoidon suhteen. Ylemmyydentuntoista suhtautumista asiakkaaseen on siis vältettävä. Asiakaslähtöisyys vaatiikin aikaa ja luopumista ajatuksesta, että asiantuntijat tietävät kaiken. Asiakaslähtöisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että on luovuttava ammatillisuudesta. Asiakaslähtöisellä työtavalla, jossa asiakas ja työntekijä työskentelevät yhdessä kohti asetettuja tavoitteita, on myönteisiä vaikutuksia yhteistyösuhteelle, asiakkaalle ja työntekijälle. Asiakkaan sitoutuminen, motivaatio ja asiakastyytyväisyys paranevat, kun asetetut tavoitteet ovat realistisia ja ne koetaan mahdollisiksi saavuttaa. Asiakaslähtöisyydellä on myönteisiä vaikutuksia myös työntekijöiden jaksamiseen ja työmotivaatioon, ja samalla se tukee asiakkaan osallisuutta omaan hoitoonsa ja kuntoutukseensa. Oman persoonan käyttö mielenterveysasiakkaiden kohtaamisessa edellyttää työntekijältä tasapainoisuutta ja itsetuntemusta. Työntekijä tuo työhön asenteensa ja arvonsa, ja työ on monilta osin työntekijän omien voimavarojen varassa. Tiedon puute on merkittävin negatiivisia asenteita aiheuttava tekijä; vastaavasti tutkitun tiedon hankkiminen ja avoimuus hälventävät ennakkoluuloja. Työntekijän tulee huolehtia omasta tietotaidostaan, jotta hänellä on mahdollisuus rakentaa mielenterveysasiakkaiden kohtaamisessa erityisen tärkeänä pidettävää neutraalia tai positiivista asennetta. Perusterveydenhuollon työntekijän lisäksi asiakaslähtöisyyteen vaikuttavat toimintaympäristön ja organisaatiokulttuurin luomat toimintatavat ja säännöt, jotka mahdollistavat tai estävät päihde- ja mielenterveyskuntoutujan osallisuutta omaan hoitoon. Jokainen työntekijä voi omalla panoksellaan pyrkiä vaikuttamaan myönteisten toimintatapojen ja -kulttuurin luomiseen ja ylläpitämiseen.

16 16 5 OHJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ Ohjauksella tarkoitetaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa ohjaaja ja ohjattava ovat vuorovaikutuksellisessa ohjaussuhteessa. Potilasohjausta säätelevät useat eri lait ja asetukset, esimerkiksi kansanterveyslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä potilasvahinko-, tasaarvo- ja yhdenvertaisuuslaki. Lakien ja asetusten lisäksi ohjaustoimintaa määrittävät terveydenhuollon eettiset periaatteet: potilaan oikeus hyvään hoitoon, ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri sekä yhteistyö ja keskinäinen avunanto. Ohjaustilanteessa keskeisessä asemassa ovat asiakkaan oma käsitys omasta tilanteestaan ja tarpeistaan sekä siitä, minkä asiakas itse toivoisi muuttuvan. Ohjaajan tehtävänä on auttaa asiakasta löytämään omia voimavarojaan sekä lisäämään asiakkaan itsetuntemusta. Oleellista on myös antaa informaatiota tiedollisissa ja taidollisissa ongelmissa. 5.1 Ohjaukseen keskeisesti vaikuttavat taustatekijät 1. Fyysiset tekijät: ikä, sukupuoli, sairauden tyyppi, terveydentila 2. Psyykkiset tekijät: terveysuskomukset, kokemukset, mieltymykset, odotukset, tarpeet, oppimistyylit, oppimisvalmiudet, motivaatio 3. Sosiaaliset tekijät: kulttuuritausta, etninen tausta, sosiaalisuus, uskonnollisuus, eettisyys 4. Ympäristötekijät: hoitotyön kulttuuri, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Yksilöllisessä ohjauksessa on välttämätöntä ottaa huomioon kaikki asiakkaan ja ohjaajan taustatekijät. Asiakkaan ja hoitajan käsitys tavoitteista ja niihin pyrkimisestä voi erota merkittävästi useista eri tekijöistä johtuen, jolloin vaaditaan kykyä löytää asiakkaan terveyttä edistävä ja toteuttamiskelpoinen kompromissi. Osa asiakkaista on passiivisia, eikä ota osaa vuorovaikutukselliseen ohjaukseen. Hoitajalla on kuitenkin ammatillinen velvollisuus, oikeus ja pätevyys käydä läpi asiakkaan kannalta oleelliset asiat. Asiakkaalle on hänen passiivisuudestaan huolimatta osoitettava arvostusta, ja häntä on autettava ymmärtämään omaa tilannettaan. Asi-

17 17 akkaalle on tarjottava tarvittaessa tietoa paitsi hänen terveydentilastaan, myös niistä tarvikkeista ja palveluista, joita hän tarvitsee. 5.2 Ohjauksessa muistettavia tekijöitä 1. Asiakas unohtaa suuren osan kerrotusta: on arvioitu, että asiakkaat muistavat 75 % näkemästään, mutta vain 10 % kuulemastaan, sen sijaan he muistavat jopa 90 % asioista, jotka on käyty läpi käyttämällä sekä näkö- että kuuloaistia. 2. Ohjeet unohtuvat helpommin kuin esimerkiksi diagnoosi. 3. Mitä enemmän kerrotaan, sitä suurempi on unohtuvien asioiden osuus. 4. Ensiksi kerrotut ja tärkeimmiltä tuntuvat asiat muistetaan parhaiten. 5. Älykkyys ei lisää muistamista. 6. Vanhat muistavat yhtä paljon kuin nuoret. 7. Melko ahdistuneet asiakkaat muistavat enemmän kuin ahdistumattomat tai hyvin ahdistuneet; myös lääkitys voi huonontaa muistia. 8. Mitä enemmän asiakkaalla on lääketieteellistä tietoa, sitä enemmän hän muistaa. 5.3 Motivaatiota parantavia tekijöitä 1. Riittävän selkeä tavoite, joka on asetettu yhdessä asiakkaan kanssa: tavoite on tekemistä, joka kuvataan konkreettisesti; ientulehduksen parantumisen sijaan tavoitteeksi otetaan päivittäinen hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus, jonka myötä terveydentilakin paranee. 2. Asiakkaan onnistumisodotukset: asiakkaan oma käsitys siitä, pystyykö ja osaako hän toteuttaa ohjaustilanteessa sovitut asiat. 3. Sopiva tunnetila: miten asiakkaan elämäntilanne huomioidaan tavoitetta asetettaessa niin, että tavoitteen saavuttaminen tuntuu mahdolliselta. 4. Ohjaajan oma asennoituminen ja motivaatio: asiakkaalle annetaan riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja ratkaisujen ja päätöksenteon pohjaksi.

18 18 6 PERUSTERVEYDENHUOLLON MIELENTERVEYSTYÖSSÄ KÄYTETTÄVÄT TYÖVÄLI- NEET Perusterveydenhuollon mielenterveystyössä käytettävät työvälineet voidaan jakaa neljään ryhmään: 1. Vuorovaikutukselliset työvälineet: haastattelu, havainnointi, kuuleminen ja kuuntelu, koskettaminen, huumori, intuitiivisyys ja luovuus 2. Ideologiset työvälineet: asiakaslähtöisyys, hyväksyntä ja sallivuus, rehellisyys ja aitous sekä turvallisuus 3. Yhteistyövälineet: konsultointi ja perhekeskeisyys 4. Tekniset työvälineet: sellaiset työvälineet, joihin liittyy jokin konkreettinen toimenpide Viidentenä osana mielenterveystyön työvälineistössä on perusterveydenhuollon työntekijä. Työntekijä luo mielenterveystyön perustan ja lähtökohdan, sillä työntekijä päättää siitä, miten muita työvälineitä käytetään. 6.1 Vuorovaikutukselliset työvälineet 1. Informatiiviset työvälineet: haastattelu, havainnointi ja kuuleminen. Informatiivisten työvälineiden avulla työntekijä saa tietoa asiakkaansa tilanteesta, tarpeista ja toiveista. Havainnoimalla saadaan tietoa niistä asioista, joista asiakas ei halua tai pysty kertomaan sanallisesti. 2. Supportiiviset työvälineet: kuuntelu ja koskettaminen. Supportiivisten työvälineiden avulla työntekijä pyrkii tietoisesti antamaan asiakkaalle tukea. Kuuntelu on aktiivista toimintaa, jossa työntekijä paitsi kuulee asiakasta, myös ilmaisee vastaanottaneensa asiakkaan kertomuksen esimerkiksi tekemällä kysymyksiä kuulemastaan. Asiakasta ei keskeytetä, hänelle ei väitetä vastaan eikä väitellä hänen kanssaan. Koskettaminen on tilannekohtaista ja vaatii työntekijältä herkkyyttä aistia, haluaako asiakas tulla kosketetuksi muuten kuin hoitotoimenpiteitä suoritettaessa. 3. Kontekstuaaliset työvälineet: huumori, intuitiivisyys ja luovuus. Kontekstuaalisten työvälineiden käyttö on voimakkaasti sidonnaista asiakkaan ja työntekijän persoonallisuuksiin sekä elämäntilanteisiin. Huumorin käyttö vaatii eri-

19 19 tyistä herkkyyttä havaita, missä tilanteissa ja kenen kanssa sitä voi käyttää. Intuitiivisyys on vaistonvaraista kykyä lukea rivien välistä, aistia ääneen lausumattomia asioita. Intuitiivisyys ja luovuus kehittyvät osin kokemuksen myötä. 6.2 Ideologiset työvälineet 1. Asiakaslähtöisyys: työntekijä näkee jokaisen asiakkaan ainutkertaisena, pyrkii saamaan selville hänen yksilölliset tarpeensa ja vastaamaan niihin yksilöllisesti 2. Hyväksynnän ja sallivuuden periaate: työntekijä pyrkii kohtaamaan asiakkaan omana itsenään ilman ennakkokäsityksiä, mikä edellyttää asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja asiakkaiden tasapuolista kohtelemista 3. Rehellisyys ja aitous: työntekijä on aidosti kiinnostunut asiakkaastaan ja osoittaa sen johdonmukaisesti niin sanoin kuin elein, työntekijä on aidosti läsnä; puhutaan suoraan, mutta loukkaamatta 4. Turvallisuuden periaate: asiakkaan on pystyttävä luottamaan työntekijään ja työntekijällä tulisi olla riittävästi aikaa asiakkaalle; asiakkalla on mahdollisuus ilmaista tunteitaan 6.3 Yhteistyövälineet 1. Konsultointi: työntekijä konsultoi oman työryhmänsä tai -yksikkönsä muita työntekijöitä, mutta myös muiden terveydenhuollon alojen sekä kokonaan ulkopuolisten tahojen ammattilaisia 2. Perhekeskeisyys: perheen mukaan ottaminen, perheenjäsenten tarpeiden huomioiminen ja koko perheen tukeminen

20 Tekniset työvälineet 1. Fyysisen terveyden seurantaan käytettävät työvälineet: esimerkiksi ientaskujen mittaaminen, limakalvojen tutkiminen, syljenerityksen mittaaminen 2. Hoidon toteutuksen seurantaan käytettävät työvälineet: henkilökohtaiset ohjeet ja seurantalomakkeet

21 21 7 VIESTINTÄ VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA Onnistuneen vuorovaikutuksen kriteerit 1. Viestintä a. selkeä ja ymmärrettävä kieli: erikoissanojen ja ammattislangin välttäminen b. riittävästi aikaa ohjaustilanteelle c. ohjattavan resurssien huomioiminen: ikä, terveydentila d. asian johdonmukainen eteneminen e. sanallinen ja sanaton viestintä: yhdenmukaisuus 2. Fyysinen ympäristö a. rauhallinen ja tarkoituksenmukainen tila b. myönteisen ilmapiirin luominen 3. Ohjattava - hoitaja -suhde a. keskinäinen kunnioitus: asiallinen ja ystävällinen käytös, ennakkovalmistautuminen ohjaustapahtumaan b. vastavuoroisuus: puheen rytmittäminen ja tauottaminen, jolloin ohjattavalla on luonteva mahdollisuus ottaa osaa ohjaustilanteeseen c. rehellisyys ja avoimuus d. ohjattavan yksilöllisyyden huomioiminen e. ammatillisuus Sanallinen viestintä: huomioitava sanallisen viestinnän selkeys ja yksiselitteisyys Sanaton viestintä: eleet, ilmeet, teot ja kehon kieli, jotka tilanteesta riippuen tukevat, painottavat, täydentävät, kumoavat tai jopa korvaavat sanallisen viestin, oleellisinta on sanallisen ja sanattoman viestinnän yhdenmukaisuus

22 22 8 DEMONSTRAATIO ELI KÄDENTAITOJEN OPETTAMINEN Demonstraatio on ohjauksen muoto, jossa havainnollistamalla pyritään antamaan asiakkaalle kuva siitä, miten toimenpide suoritetaan. Havainnollisessa ohjauksessa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti useita aisteja. Demonstraatiota käytetään osana ohjausta erityisesti silloin, kun asiakkaan on tarkoitus hoitaa itse toimenpide, esimerkiksi päivittäinen hampaiden puhdistus. Demonstraation tulisi mieluiten sisältää myös käytännön harjoittelua. Tavoitteena on potilaan motivoituminen hoitoonsa sekä potilaan itsenäinen selviytyminen kotona. 8.1 Hyvän demonstraation edellytykset 1. riittävät suulliset ja kirjalliset ohjeet ennen demonstraation alkua 2. keskustellaan ohjauksen tavoitteista: mitä pyritään oppimaan 3. rauhallinen ohjaustilanne, riittävästi aikaa 4. kaikki tarvittavat välineet ovat saatavilla, käydään ne läpi yhdessä ohjattavan kanssa 5. harjoittelu ympäristössä, joka muistuttaa tilannetta, jossa taitoa joudutaan käyttämään 6. välitön palaute siitä, mikä sujuu oikein ja missä on puutteita, jotta vääriä tapoja ei pääse syntymään a. positiivinen palaute lisää itseluottamusta ja halua tehdä asia uudelleen

23 23 9 KIRJALLISET OHJEET Potilasohjeiden tärkeimmät ominaisuudet 1. ohjeesta käy ilmi, kenelle ohje on tarkoitettu 2. lukijan puhuttelu: aktiivin käyttö ja teitittely puhuttelevat enemmän kuin passiivi 3. ohjeet etenevät tärkeimmästä asiasta vähemmän tärkeään 4. selkeä otsikointi 5. ohjetta tukevat kuvat ja kuvatekstit 6. selkeä asettelu ja taitto 7. värien käyttö: värillisillä esitteillä suurempi huomioarvo kuin mustavalkoisilla; maltillinen värien käyttö 8. helposti luettava kirjasinlaji Esimerkki mielenterveysasiakkaille suunnatusta suun terveydenhoidon potilasohjeesta (käytöstä on sovittava erikseen materiaalin tuottajan kanssa): structure/32508_huolehdi_hampaistasi_net.pdf (Sateenvarjo-hankkeen mielenterveysasiakkaiden opas suun hoitoon). Virtanen, Minna-Mari. Mielenterveyskuntoutujan ohjaus suun terveydenhoidossa. Laurea-amk 2009 opinnäytetyö. Sisältää oppaan mielenterveyskuntoutujan suun hoidosta:

24 LÄHTEET Antila, T. & Marttila, M Käsikirja henkilökunnalle mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen terveyden seurantaan Palvelukoti Huvikummussa 2010 [verkkojulkaisu]. Hyvinkää: Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelmat. Laurea-ammattikorkeakoulu. Opinäytetyö [viitattu ]. Saatavissa: Duodecim lääketietokanta [verkkojulkaisu]. Tietokanta [viitattu ]. Saatavissa: Heikka, H., Hiiri, A., Honkala, S., Keskinen, H. & Sirviö, K Terve suu. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Heinonen, T Lääkkeet ja suu. 2. painos. Lahti: Idies Ky. Hietaharju, P. ja Nuuttila, M Käytännön mielenterveystyö. Helsinki: Tammi. Huttunen M. & Javanainen, M. (toim.) Lääkkeet mielen hoidossa. Helsinki: Duodecim. Hyvönen, S Moniulotteista ja moniammatillista yhteistyötä muutosten keskellä -tutkimus perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä [verkkojulkaisu]. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Väitöskirja [viitattu ]. Saatavissa: Kisely S., Quek L. H., Pais J., Lalloo R., Johnson N. W. & Lawrence D Advanced dental disease in people with severe mental illness: systematic review and meta-analysis. The British Journal of Psychiatry, vol 199 (3), Kyngäs, H Ohjaaminen hoitotyössä [verkkokirja]. Helsinki: WSOY [viitattu ]. Saatavissa: Laitila, M Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenologinen lähestymistapa [verkkojulkaisu]. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Väitöskirja [viitattu ]. Saatavissa:

25 25 Lemström, U Miten perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito voivat yhdessä ja erikseen auttaa masennusta sairastavaa ihmistä. Teoksessa Hentinen, K., Ilja, A. & Mattila E. (toim.). Kuuntele minua mielenterveystyön käytännön menetelmiä. Hämeenlinna: Tammi. Lipponen, K., Kyngäs, H. ja Kääriäinen, M. (toim.) Potilasohjauksen haasteet. Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit [verkkojulkaisu]. Oulu: Oulun yliopistopaino [viitattu ]. Saatavissa: Lääkekorvaustilastot Kela. Tilasto [viitattu ]. Saatavissa: Lönnqvist, J Mielenterveyden häiriöt. Teoksessa Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M. ja Partonen T. (toim.). Psykiatria. Helsinki: Duodecim.

26

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Salla Kalsi. Proviisori

Psyykenlääkkeet. Salla Kalsi. Proviisori Psyykenlääkkeet Salla Kalsi Proviisori Ahdistuneisuus Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön taustalla voi olla päihteidenkäyttö, kielteiset elämäntapahtumat, aivojen toimintahäiriöt yms. Oireita mm. jännittyneisyys,

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon

PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon T E K I J Ä T : Sari Kalliokoski

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO. Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO. Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti Psyykenlääkkeistä: Vaikutus perustuu keskushermoston toimintaan vaikuttamiseen, hermosolujen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMEISTA Autonominen hermosto säätelee mielen toimintoja (e.tunteet) Aistinelimet (näkö,kuulo) välittävät aistitietoa isoaivojen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus

Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus Asevelvollisuuslaista Asevelvollisuuslaki (1438/2007)96 www.finlex.fi Asevelvollisen terveydentilaa

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tietoperusta

Työpaikkaohjaajan tietoperusta Työpaikkaohjaajan tietoperusta Ammatillisen perustutkinnon perusteet työssäoppimisen ohjaamisen perustana Perustutkinnossa työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa, (n puoli vuotta) Osa (tai kaikki)

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot