Mielenterveyskuntoutuja Suupirssin asiakkaana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveyskuntoutuja Suupirssin asiakkaana"

Transkriptio

1 Mielenterveyskuntoutuja Suupirssin asiakkaana Perehdyttämismateriaali opiskelijoille Tiina Kuulasmaa, TS10S Sari Luukkonen, TS10S

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MIELENTERVEYSONGELMAT SUOMESSA Mitä on mielenterveys? Mielenterveyden häiriöt ja niiden luokittelu LÄÄKKEET MIELEN HOIDOSSA Psyykenlääkkeet ryhmittäin Psyykenlääkkeet ja suu Psyykenlääkkeet ja suun lääkehoito MIELENTERVEYSASIAKKAAN KOHTAAMISEN ERITYISPIIRTEITÄ Masennus Skitsofrenia Asiakaslähtöisyys mielenterveysasiakkaan kohtaamisessa OHJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ Ohjaukseen keskeisesti vaikuttavat taustatekijät Ohjauksessa muistettavia tekijöitä Motivaatiota parantavia tekijöitä PERUSTERVEYDENHUOLLON MIELENTERVEYSTYÖSSÄ KÄYTETTÄVÄT TYÖVÄLINEET Vuorovaikutukselliset työvälineet Ideologiset työvälineet Yhteistyövälineet Tekniset työvälineet VIESTINTÄ VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA DEMONSTRAATIO ELI KÄDENTAITOJEN OPETTAMINEN Hyvän demonstraation edellytykset KIRJALLISET OHJEET LÄHTEET... 24

3 3 1 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on toimia pohjana ja tarjota asiasisältö verkkosivustolle, joka on suunniteltu perehdyttämismateriaaliksi liikkuvassa suunhoitoyksikössä (Suupirssi) toimiville opiskelijoille. Materiaali keskittyy mielenterveysasiakkaisiin ja on koottu ajatellen erityisesti liikkuvaa suunhoitoyksikköä toimintaympäristönä. Tietopaketti käsittää yleisimpien psykiatristen sairauksien kuvauksen, koosteen mielenterveysongelmiin käytetyistä lääkkeistä ja niiden vaikutuksista suun terveyteen sekä tietoa mielenterveysasiakkaiden kohtaamisen erityispiirteistä. Materiaalin tueksi on koottu myös tiivistelmä ohjaamisen ja vuorovaikutuksen perusperiaatteista hoitotyössä. Materiaali on koottu ajatellen sen käytettävyyttä ja siirrettävyyttä verkkosivustolle. Käytetyt lähteet on koottu loppuun lähdeluetteloon, eikä tekstissä ole erillisiä lähdeviitteitä. Tämän työn otsikoiden tarkoituksena on toimia verkkosivustolla hyperlinkkeinä käsiteltävän asiakokonaisuuden eri aiheisiin.

4 2 MIELENTERVEYSONGELMAT SUOMESSA 4 Suomalaisista sairastuu vuosittain 1,5 prosenttia johonkin mielenterveyden häiriöön. Joka viides suomalaisista sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä, ja joka viides suomalaisista kokee jossakin vaiheessa elämäänsä ainakin yhden vakavan masennusjakson. Terveen on usein vaikea käsittää psykoottisen ihmisen ajattelua, sillä sairaus aiheuttaa harha-aistimuksia. Nämä aistimukset tuntuvat todelta, sillä ne syntyvät aivojen toiminnan seurauksena. Tämä hämmentää ja saattaa aiheuttaa voimakkaitakin pelkotiloja, jotka saattavat johtaa täydelliseen sosiaaliseen eristäytymiseen. Monien on vaikea kohdata mielenterveysongelmaista tai ajatella mahdollista oman mielenterveyden menettämistä. Tieto kuitenkin vähentää ennakkoluuloja; mielenterveyshäiriöistä kärsivän elämä voi olla laadukasta ja mielekästä, vaikka sairaus asettaakin omat rajoituksensa. 2.1 Mitä on mielenterveys? Mielenterveydella tarkoitetaan kykyä reagoida rakentavasti ongelmiin sekä toimintakyvyn säilymistä mahdollisista oireista huolimatta, joten mielenterveys ei ole ainoastaan mielen hyvinvointia tai ongelmattomuutta. Mielenterveyden häiriöiden määrittäminen on vaikeaa, sillä monet mielen oireet kuuluvat ajoittaisina myös normaaliin elämään. Näitä oireita ovat esimerkiksi pelot, ahdistuneisuus ja ajoittaiset nukahtamisvaikeudet. Mielenterveyden häiriöistä on kyse silloin, kun mieliala, tunteet, ajatukset tai käytös haittaavat ihmisen toimintakykyä. Kun oireista tulee pitkäkestoisia ja ne rajoittavat elämää huomattavasti, on kyse häiriöstä tai sairaudesta, joka vakavimmillaan voi lamaannuttaa täysin. Vakavaan mielenterveyden häiriöön liittyy laaja-alainen kyvyttömyys toimia jokapäiväisissä tilanteissa, sillä sairaus vaikuttaa heikentävästi yksilön arjesta selviämiseen, kuten pukeutumiseen, syömiseen, työssäkäyntiin ja opiskeluun. 2.2 Mielenterveyden häiriöt ja niiden luokittelu Mielenterveyden häiriöitä ovat muun muassa elimellisten aivosairauksien ja kemiallisten aineiden aiheuttamat oireyhtymät, skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt, mieli-

5 5 alahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, käyttäytymisoireyhtymät sekä persoonallisuus- ja käytöshäiriöt. Mielenterveydenhäiriöt ryhmitellään niille tyypillisten oireiden mukaan. Ongelmat mielenterveydessä voivat ilmetä monella eri tavalla; kaikille yhteistä oiretta ei välttämättä ole. Lääketieteessä mielenterveyshäiriöt luokitellaan kansainvälisen ICD-10 - tautiluokituksen mukaisesti. Elimelliset aivo-oireyhtymät delirium, dementia ja muistihäiriö ominaista muun muassa muistin ja abstraktin ajattelun häiriintyminen syynä voi olla erilaiset aivojen toimintaan vaikuttavat sairaudet tai vammat Päihdehäiriöt ja muut kemiallisiin aineisiin liittyvät häiriöt keskeistä päihteiden käyttöön liittyvät oireet ja häiriöt Skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt psykoosit oireiltaan, hoidettavuudeltaan ja ennusteeltaan mielenterveyden häiriöiden vaikein ryhmä todellisuudentaju on vääristynyt niin, että henkilöllä on vaikeuksia erottaa muiden ihmisten tavoin, mikä on totta ja mikä ei ajatustoiminnan vääristyminen aiheuttaa harhaluuloja ulkoista todellisuutta tulkitaan väärin skitsofrenia tyypillisiä oireita ovat harhaluulot, aistiharhat, hajanainen puhe, pahasti hajanainen tai katatoninen käytös, puheen köyhtyminen, tahdottomuus harhaluuloisuushäiriöt psykooseja, joille ominaista ovat harhaluulot; erilaisia alatyyppejä harhaluulojen hallitsevan aiheen mukaan: suuruusharhainen,

6 6 mustasukkaisuusharhainen, vainoharhainen, erotomaaninen, somaattisharhainen Mielialahäiriöt eräs yleisimmistä mielenterveyden häiriöstä ominaista normaalin mielialan säätelyn häiriintyminen pitempiaikaisesti; ilmenee mielialan poikkeavana laskuna tai nousuna vaikeimmille mielialahäiriöille ominaista toistuvat mielialan muutokset: vakavaa masennusjaksoa seuraa maaninen, kohonneen mielialan jakso tai joskus myös masennuksen ja manian yhdistäviä sekamuotoisia jaksoja masennushäiriöt vakava masennustila ja pitkäaikainen masennus kaksisuuntaiset mielialahäiriöt eli bipolaarihäiriöt mielialat vaihtelevat masennuksen, hypomanian ja manian välillä jaetaan oireittensa mukaan kolmeen alatyyppiin: tyypin I kaksisuuntainen häiriö, tyypin II kaksisuuntainen häiriö ja mielialan aaltoiluhäiriö muut mielialahäiriöt ruumiillisen häiriön tai kemiallisen aineen aiheuttama mielialahäiriö Ahdistuneisuushäiriöt keskeisenä oireena on ahdistuneisuus; etiologia vaihtelee paniikkihäiriö yhtäkkiä alkava voimakkaan pelon ja epämiellyttävän olon jakso, johon liittyy fyysisiä oireita ja tuntemuksia kuten hengityksen vaikeutumista, sydämentykytystä, rintatuntemuksia, sekä kuoleman ja sekoamisen pelko

7 7 sosiaalisten tilanteiden pelko liittyy sosiaalisiin tilanteisiin, jossa henkilö joutuu tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa henkilö pelkää joutuvansa nöyryytetyksi tai nolatuksi pakko-oireinen häiriö liittyy pakkoajatuksiin tai pakkotoimintaan keskeisiä ovat ahdistavat ajatukset, joita vastaan suojaudutaan pakkotoimilla tyypillisiä toimintoja on esimerkiksi käsien pesu, tavaroiden järjestäminen, asioiden toistuva tarkistaminen traumaperäinen stressihäiriö järkyttävän kokemuksen (esimerkiksi kuolemanvaaraan joutuminen tai joukkokatastrofi) jälkeen kehittyy erilaisia oireita kuten unettomuutta, masentuneisuutta, tunteiden lamaantuneisuutta Käyttämisoireyhtymät, jotka liittyvät fyysisiin häiriöihin tai ruumiillisiin tekijöihin syömishäiriöt laihuushäiriö eli anorexia nervosa: kokemus omasta kehosta vääristynyt, lihavuuden pelko ahmimishäiriö eli bulimia: tyypillistä ahmimiskohtaukset, joissa henkilö menettää kontrollin unihäiriöt tyypillistä on nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyvät häiriöt käytös- ja hillitsemishäiriöt joukko erilaisia impulssikontrollinhäiriöitä, joille on yhteistä henkilön kyvyttömyys vastustaa impulssejaan tehdä jotakin, kuten näpistelyhimo eli kleptomania sekä tuhopolttohimo eli pyromania Persoonallisuus- ja käytöshäiriöt

8 8 normaalin persoonallisuuden äärimuotoja tyypillistä on henkilön pitkäaikaiset ja vakiintuneet käyttäytymismallit, joiden poikkeavuutta ei henkilö itse tiedosta persoonallisuushäiriöt luokitellaan niissä esiintyvien hallitsevien käyttäytymismallien perusteella näitä häiriöitä ovat muun muassa epäluuloinen persoonallisuus, eristäytyvä persoonallisuus, epäsosiaalinen persoonallisuus sekä tunneelämältään epävakaa persoonallisuus

9 9 3 LÄÄKKEET MIELEN HOIDOSSA Psyykenlääkkeet ovat erilaisten psykoterapeuttisten hoitomuotojen ohella tärkeä keino hoitaa erilaisia psykiatrisia sairauksia ja lievittää niiden oireita. Vuonna 2010 lähes suomalaista sai Kela-korvausta psykoosi- ja neuroosilääkkeistä tai unilääkkeistä. Vastaavasti lähes suomalaista sai samana vuonna Kela-korvauksen masennuslääkkeistä. Psykiatristen sairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet voidaan jakaa karkeasti neljään pääryhmään käyttötarkoituksensa perusteella. Näiden lisäksi voidaan omaksi ryhmäkseen erottaa antiepileptiset lääkkeet, joista joitakin käytetään myös psykiatristen sairauksien hoidossa. Pääryhmistä voidaan edelleen erottaa alaryhmiä lääkkeiden vaikutusmekanismien mukaan. Tutkimukset osoittavat, että etenkin vakavasta psykiatrisesta sairaudesta kärsivillä on perusväestöön verrattuna 3,4-kertainen todennäköisyys menettää kaikki hampaansa. Heillä on myös merkittävästi suuremmat DMF- ja DMFS-indeksit. 3.1 Psyykenlääkkeet ryhmittäin Psykoosilääkkeet (neuroleptit eli antipsykootit), joita käytetään skitsofrenioiden ja joidenkin muiden psykoosien hoidossa. perinteiset psykoosilääkkeet: fentiatsiinit, haloperidoli, melperoni, flupentiksoli, klooriprotikseeni, tsuklopentiksoli, sulpiridi, amisulpiridi, tiapridi, pimotsidi, promatsiini, tioridatsiini uudemmat eli ns. epätyypilliset psykoosilääkkeet: sertindoli, tsiprasidoni, klotsapiini, olantsapiini, ketiapiini, asenapiini, risperidoni, aripipratsoli, paliperidoni litium Rauhoittavat lääkkeet (anksilolyytit eli neuroosilääkkeet) bentsodiatsepiinit: diatsepaami, klooridiatsepoksidi, oksatsepaami, loratsepaami, klobatsaami, alpratsolaami hydroksitsiini buspironi

10 10 Unilääkkeet bentsodiatsepiinit: nitratsepaami, triatsolaami, tematsepaami, midatsolaami bentsodiatsepiinien kaltaiset unilääkkeet: tsopikloni, tsolpideemi, tsaleploni muut unilääkkeet: kloraalihydraatti, melatoniini, klometiatsoli, propiomatsiini, valeriaana Masennuslääkkeet (antidepressantit), joita käytetään ensisijaisesti masennuksen, paniikkihäiriön ja pakko-oireisen häiriön hoidossa. klassiset eli ns. trisykliset antidepressantit: klomipramiini, trimipramiini, lofepramiini, amitriptyliini, nortriptyliini, doksepiini selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät eli ns. SSRI-lääkkeet: fluoksetiini, sitalopraami, paroksetiini, sertraliini, fluvoksamiini, essitalopraami selektiiviset monoamino-oksidaasin estäjät eli ns. MAO-estäjät: moklobemidi muut masennuslääkkeet eli ns. uuden sukupolven antidepressantit: mianseriini, tratsodoni, mirtatsapiini, bupropioni, venlaflaksiini, milnasipraani, reboksetiini, duloksetiini, agomelatiini Epilepsialääkkeet (antiepileptiset lääkkeet), joita käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. rasvahappojohdokset: valproaatti karbamatsepiini 3.2 Psyykenlääkkeet ja suu Ylivoimaisesti merkittävin ja yleisin psyykenlääkkeiden haittavaikutus purentaelimen alueella on syljenerityksen väheneminen eli hyposalivaatio ja siitä johtuva suun kuivuus. Kuiva suu puolestaan altistaa suusairauksille, esimerkiksi sieni-infektioille ja hampaiden karioitumiselle. Osalla uudemmista psykoosilääkkeistä sivuvaikutuksena on kuitenkin syljenerityksen lisääntyminen eli hypersalivaatio.

11 11 Muita psyykenlääkkeiden sivuvaikutuksia purentaelimen alueella ovat esimerkiksi kielen turvotus, närästys, pahoinvointi ja oksentelu, hampaiden narskuttelu eli bruksismi, makuaistin häiriöt sekä suun pakkoliikkeet ja pakkoliikeoireyhtymä eli tardiivi dyskinesia. Psyykenlääkkeet voivat vaikuttaa myös ruokahaluun ja sitä kautta ruokavalioon, joka voi muuttua suun terveyttä vaarantavaksi. Lääkitys voi aiheuttaa motorisia ongelmia sekä muistihäiriöitä, jotka saattavat vaikuttaa suun kotihoidon onnistumiseen. Suun terveydenhoidossa on huomioitava, että useilla psyykenlääkkeillä on yhteisvaikutuksia suun hoidossa käytettävien lääkkeiden kanssa. Psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa myös pystyasennossa esiintyvää epätavallisen matalaa verenpainetta eli ortostaattista hypotensiota, mikä on huomioitava hoitotilannetta suunniteltaessa. Taulukko 1. Psyykenlääkkeiden tyypillisiä sivuvaikutuksia suussa suuvaikutus hyposalivaatio hypersalivaatio närästys, pahoinvointi ja oksentelu, muutokset ruokahalussa bruksismi suun pakkoliikkeet ja tardiivi dyskinesia kielen turvotus makuaistin häiriöt psyykenlääkeryhmät perinteiset psykoosilääkkeet osa uudemmista psykoosilääkkeistä trisykliset antidepressantit SSRI-lääkkeet MAO-estäjät useimmat uuden sukupolven antidepressantit osa uudemmista psykoosilääkkeistä: klotsapiini, risperidoni jotkin uuden polven antidepressantit: sulpiridi osa trisyklisistä antidepressanteista osa uuden polven antidepressanteista osa SSRI-lääkkeistä osa antipsykooteista osa uuden polven antidepressanteista: venlaflaksiini, milnasipraani perinteiset psykoosilääkkeet (etenkin pitkäaikaisessa käytössä) tisykliset antidepressantit: amitriptyliini ja nortriptyliini osa SSRI-lääkkeistä: sitalopraami Taulukko 2. Psyykenlääkkeistä johtuvia tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitotilanteen ja kotihoidon ohjeiden suunnitteluun

12 12 huomioitava tekijä ortostaattinen hypotensio muistin ja muistiin varastoitumisen heikentyminen suun pakkoliikkeet ja tardiivi dyskinesia psyykenlääke osa uudemmista psykoosilääkkeistä: risperidoni, ketiapiini, klotsapiini suuriannoksiset antipsykootit: klooripromatsiini, klooriprotikseeni, levomepromatsiini, tioridatsiini bentsodiatsepiinit perinteiset psykoosilääkkeet (etenkin pitkäaikaisessa käytössä) 3.3 Psyykenlääkkeet ja suun lääkehoito Osalla suun hoidossa käytettävistä lääkeaineista on vaikutuksia psyykenlääkkeiden metaboliaan tai yhteisvaikutuksia psyykenlääkkeiden kanssa. Esimerkiksi tietyt sienilääkkeet nostavat huomattavasti joidenkin psyykenlääkkeiden veripitoisuuksia. Toisaalta jotkin psyykenlääkkeet voivat voimistaa merkittävästi puudutevalmisteissa käytetyn adrenaliinin systeemisiä vaikutuksia. Taulukko 3. Psyykenlääkkeiden ja suun hoidossa käytettyjen lääkkeiden mahdollisia yhteisvaikutuksia psyykenlääke suunhoidon lääke yhteisvaikutus MAO-estäjät adrenaliinipitoiset puudutteet adrenaliinin vaikutuksen jotkin trisykliset antidepressantit: tehostuminen klomipramiini, trimipramiini milnasipraani (uuden polven antidepressantti) adrenaliinipitoiset puudutteet kohtauksellinen hypertensio eli verenpaineen nousu, johon liittyy rytmihäiriö psykoosilääkkeet adrenaliinipitoiset puudut- (voimakas) hypotensio eli teet sienilääkkeet: flukonatsoli, ketokonatsoli, itrakonatsoli useimmat bentsodiatsepiinit, buspironi, karbamatsepiini verenpaineen lasku psyykenlääkkeen pitoisuuden nousu veressä

13 4 MIELENTERVEYSASIAKKAAN KOHTAAMISEN ERITYISPIIRTEITÄ 13 Mielenterveysasiakkaan kohtaamisessa pätevät pääsääntöisesti samat yleiset lainalaisuudet kuin muidenkin asiakasryhmien kohdalla. Asiakasta on kohdeltava asiallisesti ja kunnioittavasti, ja hänen tarpeensa tulee huomioida yksilöllisesti ja ilman ennakkoasenteita riippumatta asiakkaan sairaudesta tai muista taustatekijöistä. Mielenterveysasiakkaan kohtaamisessa on kuitenkin joitakin erityispiirteitä, jotka on huomioitava yleisten vuorovaikutukseen ja ohjaustilanteisiin liittyvien perusperiaatteitten lisäksi. Ohjaus- ja hoitotilanteessa mielenterveysasiakkaan osallisuuteen vaikuttavat asiakasryhmään liittyvät asenteet ja ennakkoluulot sekä yleinen negatiivinen mielikuva mielenterveyskuntoutujista. Työntekijöiden kannalta tilanteeseen vaikuttavat koulutus ja käytettävissä olevat resurssit. Asiakkaan kannalta osallisuuteen vaikuttavat myös mielenterveyskuntoutujan oma häpeä olemassa olevasta tilanteesta, arkuus, psyykkinen ja fyysinen vointi sekä lääkitys ja kuntoutuksen vaihe. 4.1 Masennus Masennus on kärsimystä, joka levittyy kaikille elämänalueille yksilöllisellä tavalla. Hakiessaan apua masennuksesta kärsivä ihminen ei välttämättä tuo masennustaan mitenkään esille. Masentunut voi olla uupunut ja aloitekyvytön, ja kaikki arkisetkin asiat voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Masennus voi vaikuttaa myös keskittymiskykyä heikentävästi. Niiden asiakkaiden kohdalla, joiden on vaikea keskittyä ohjaustilanteeseen, on erityisen tärkeää pitäytyä ohjauksessa asiakkaan kannalta oleellisimmissa haasteissa ja miettiä, mitä asioita voidaan jättää myöhemmin käsiteltäviksi. Tilanteissa, joissa asiakkaan jaksaminen on rajallista, olisi löydettävä keinoja motivoida asiakasta osallistumaan ohjaustilanteeseen ja löytämään ne asiat, joihin hänellä olisi sen hetkisessä elämäntilanteessa voimavaroja vaikuttaa. Asiakkaalla tulisi olla ohjauskeskustelun aikana mahdollisuus luoda oma näkemyksensä käsiteltävän asian ratkaisuksi. Toisaalta masentuneelle päätösten tekeminen saattaa olla ylivoimaista, jolloin ohjaajan aktiivinen rooli keskustelussa ja asiakkaalle sopivien ratkaisujen hakemisessa korostu: liian monista vaihtoehdoista valitseminen voi aiheuttaa ylimääräistä ahdistusta masentuneelle.

14 14 Uupumus ja jotkin masennuslääkkeet aiheuttavat pitkäkestoisen muistin huononemista. Sen vuoksi on erityisen tärkeää antaa selkeät, suullisia ohjeita tukevat kirjalliset kotihoito-ohjeet. 4.2 Skitsofrenia Skitsofreniaan sairastavan kohtaamisessa on hyvä muistaa, että asiakas ei kykene useinkaan käsittelemään nopeasti tapahtuvaa, monia samanaikaisia tietoja tai muuten monikerroksista puhetta. Tämän vuoksi puheen sisältö on pidettävä selkeänä, käytännöllisenä ja yksinkertaisena, sillä liian nopea ja monisyinen kommunikaatio lisää usein ahdistuneisuutta. Moni skitsofreenikko ei kykene nopeaan sanojen vaihtoon tai keskusteluun. Keskustelua voi haitata myös se, että osan on vaikea sekä tunnistaa kasvojen ilmeisiin ja äänensävyihin liittyviä sanomia että ilmaista omia tunteitaan normaaliin tapaan. Sosiaalisissa tilanteissa ei sairastuneelta pidä odottaa aktiivista vuorovaikutusta vaan hän voi olla mukana omalla hiljaisella tai vetäytyvällä tavalla. Jos henkilö kertoo harhaluuloistaan tai harha-aistimuksistaan, ei ole aiheellista väitellä niiden todenmukaisuudesta. Järkevämpää on suhtautua niihin hänen persoonallisina ja aitoina kokemuksinaan: ymmärrän hyvin, että sinä kuulet niin, mutta itse en niitä ääniä kuule enkä usko samalla tavoin. Näin vältytään ristiriitatilanteilta. Skitsofreniaa sairastavat mielenterveyskuntoutujat voivat olla sairaudentunnottomia ja hoitokielteisiä, toiset taas oireilevat herkästi. On vaikea tunnistaa, milloin oireet ovat todellisia eivätkä liity mielenterveyskuntoutujan kokemiin harhoihin. Mielenterveyskuntoutujan viestit eivät ole helposti tulkittavissa, sillä ne eivät ole välttämättä johdonmukaisia ja syy-yhteyden löytäminen voi olla vaikeaa. Kohtaamisen tekee haasteelliseksi myös se, että skitsofreenikon voi olla vaikeaa tunnistaa kehonsa viestejä, kipukynnys saattaa olla sairauden hoitoon käytettävien lääkkeiden vuoksi korkea ja sanallinen viestintä on puutteellista. 4.3 Asiakaslähtöisyys mielenterveysasiakkaan kohtaamisessa Perusterveydenhuollossa työntekijä, toimintaympäristö ja organisaatio luovat pohjan asiakaslähtöiselle hoitotyölle. Työntekijän ominaisuuksista voidaan erottaa hänen ammatillisuutensa eli ammatilliset tietonsa ja taitonsa, sekä toisaalta hänen persoo-

15 15 nallisuutensa, joka heijastuu hänen tavastaan olla suhteessa asiakkaaseen. Olennainen osa työntekijän persoonasta muodostavat hänen asenteensa ja arvonsa. Mielenterveysasiakkaiden suun terveydenhoidossa ammatillisuus merkitsee paitsi oman alan ammatilliseen tietoon pohjautuvaa ammattitaitoa, myös riittävää tietoa psykiatrisista sairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Henkilökohtainen kiinnostus ihmistyöhön on ammattitaidon perusta. Tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollon työntekijät ovat tietoisia oman ammatillisen tietonsa ja taitonsa luomasta vallasta suhteessa asiakkaaseensa. Mielenterveyskuntoutujat kokevat helposti, että asiantuntijat kyseenalaistavat heidän mielipiteensä hoidon suhteen. Ylemmyydentuntoista suhtautumista asiakkaaseen on siis vältettävä. Asiakaslähtöisyys vaatiikin aikaa ja luopumista ajatuksesta, että asiantuntijat tietävät kaiken. Asiakaslähtöisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että on luovuttava ammatillisuudesta. Asiakaslähtöisellä työtavalla, jossa asiakas ja työntekijä työskentelevät yhdessä kohti asetettuja tavoitteita, on myönteisiä vaikutuksia yhteistyösuhteelle, asiakkaalle ja työntekijälle. Asiakkaan sitoutuminen, motivaatio ja asiakastyytyväisyys paranevat, kun asetetut tavoitteet ovat realistisia ja ne koetaan mahdollisiksi saavuttaa. Asiakaslähtöisyydellä on myönteisiä vaikutuksia myös työntekijöiden jaksamiseen ja työmotivaatioon, ja samalla se tukee asiakkaan osallisuutta omaan hoitoonsa ja kuntoutukseensa. Oman persoonan käyttö mielenterveysasiakkaiden kohtaamisessa edellyttää työntekijältä tasapainoisuutta ja itsetuntemusta. Työntekijä tuo työhön asenteensa ja arvonsa, ja työ on monilta osin työntekijän omien voimavarojen varassa. Tiedon puute on merkittävin negatiivisia asenteita aiheuttava tekijä; vastaavasti tutkitun tiedon hankkiminen ja avoimuus hälventävät ennakkoluuloja. Työntekijän tulee huolehtia omasta tietotaidostaan, jotta hänellä on mahdollisuus rakentaa mielenterveysasiakkaiden kohtaamisessa erityisen tärkeänä pidettävää neutraalia tai positiivista asennetta. Perusterveydenhuollon työntekijän lisäksi asiakaslähtöisyyteen vaikuttavat toimintaympäristön ja organisaatiokulttuurin luomat toimintatavat ja säännöt, jotka mahdollistavat tai estävät päihde- ja mielenterveyskuntoutujan osallisuutta omaan hoitoon. Jokainen työntekijä voi omalla panoksellaan pyrkiä vaikuttamaan myönteisten toimintatapojen ja -kulttuurin luomiseen ja ylläpitämiseen.

16 16 5 OHJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ Ohjauksella tarkoitetaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa ohjaaja ja ohjattava ovat vuorovaikutuksellisessa ohjaussuhteessa. Potilasohjausta säätelevät useat eri lait ja asetukset, esimerkiksi kansanterveyslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä potilasvahinko-, tasaarvo- ja yhdenvertaisuuslaki. Lakien ja asetusten lisäksi ohjaustoimintaa määrittävät terveydenhuollon eettiset periaatteet: potilaan oikeus hyvään hoitoon, ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri sekä yhteistyö ja keskinäinen avunanto. Ohjaustilanteessa keskeisessä asemassa ovat asiakkaan oma käsitys omasta tilanteestaan ja tarpeistaan sekä siitä, minkä asiakas itse toivoisi muuttuvan. Ohjaajan tehtävänä on auttaa asiakasta löytämään omia voimavarojaan sekä lisäämään asiakkaan itsetuntemusta. Oleellista on myös antaa informaatiota tiedollisissa ja taidollisissa ongelmissa. 5.1 Ohjaukseen keskeisesti vaikuttavat taustatekijät 1. Fyysiset tekijät: ikä, sukupuoli, sairauden tyyppi, terveydentila 2. Psyykkiset tekijät: terveysuskomukset, kokemukset, mieltymykset, odotukset, tarpeet, oppimistyylit, oppimisvalmiudet, motivaatio 3. Sosiaaliset tekijät: kulttuuritausta, etninen tausta, sosiaalisuus, uskonnollisuus, eettisyys 4. Ympäristötekijät: hoitotyön kulttuuri, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Yksilöllisessä ohjauksessa on välttämätöntä ottaa huomioon kaikki asiakkaan ja ohjaajan taustatekijät. Asiakkaan ja hoitajan käsitys tavoitteista ja niihin pyrkimisestä voi erota merkittävästi useista eri tekijöistä johtuen, jolloin vaaditaan kykyä löytää asiakkaan terveyttä edistävä ja toteuttamiskelpoinen kompromissi. Osa asiakkaista on passiivisia, eikä ota osaa vuorovaikutukselliseen ohjaukseen. Hoitajalla on kuitenkin ammatillinen velvollisuus, oikeus ja pätevyys käydä läpi asiakkaan kannalta oleelliset asiat. Asiakkaalle on hänen passiivisuudestaan huolimatta osoitettava arvostusta, ja häntä on autettava ymmärtämään omaa tilannettaan. Asi-

17 17 akkaalle on tarjottava tarvittaessa tietoa paitsi hänen terveydentilastaan, myös niistä tarvikkeista ja palveluista, joita hän tarvitsee. 5.2 Ohjauksessa muistettavia tekijöitä 1. Asiakas unohtaa suuren osan kerrotusta: on arvioitu, että asiakkaat muistavat 75 % näkemästään, mutta vain 10 % kuulemastaan, sen sijaan he muistavat jopa 90 % asioista, jotka on käyty läpi käyttämällä sekä näkö- että kuuloaistia. 2. Ohjeet unohtuvat helpommin kuin esimerkiksi diagnoosi. 3. Mitä enemmän kerrotaan, sitä suurempi on unohtuvien asioiden osuus. 4. Ensiksi kerrotut ja tärkeimmiltä tuntuvat asiat muistetaan parhaiten. 5. Älykkyys ei lisää muistamista. 6. Vanhat muistavat yhtä paljon kuin nuoret. 7. Melko ahdistuneet asiakkaat muistavat enemmän kuin ahdistumattomat tai hyvin ahdistuneet; myös lääkitys voi huonontaa muistia. 8. Mitä enemmän asiakkaalla on lääketieteellistä tietoa, sitä enemmän hän muistaa. 5.3 Motivaatiota parantavia tekijöitä 1. Riittävän selkeä tavoite, joka on asetettu yhdessä asiakkaan kanssa: tavoite on tekemistä, joka kuvataan konkreettisesti; ientulehduksen parantumisen sijaan tavoitteeksi otetaan päivittäinen hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus, jonka myötä terveydentilakin paranee. 2. Asiakkaan onnistumisodotukset: asiakkaan oma käsitys siitä, pystyykö ja osaako hän toteuttaa ohjaustilanteessa sovitut asiat. 3. Sopiva tunnetila: miten asiakkaan elämäntilanne huomioidaan tavoitetta asetettaessa niin, että tavoitteen saavuttaminen tuntuu mahdolliselta. 4. Ohjaajan oma asennoituminen ja motivaatio: asiakkaalle annetaan riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja ratkaisujen ja päätöksenteon pohjaksi.

18 18 6 PERUSTERVEYDENHUOLLON MIELENTERVEYSTYÖSSÄ KÄYTETTÄVÄT TYÖVÄLI- NEET Perusterveydenhuollon mielenterveystyössä käytettävät työvälineet voidaan jakaa neljään ryhmään: 1. Vuorovaikutukselliset työvälineet: haastattelu, havainnointi, kuuleminen ja kuuntelu, koskettaminen, huumori, intuitiivisyys ja luovuus 2. Ideologiset työvälineet: asiakaslähtöisyys, hyväksyntä ja sallivuus, rehellisyys ja aitous sekä turvallisuus 3. Yhteistyövälineet: konsultointi ja perhekeskeisyys 4. Tekniset työvälineet: sellaiset työvälineet, joihin liittyy jokin konkreettinen toimenpide Viidentenä osana mielenterveystyön työvälineistössä on perusterveydenhuollon työntekijä. Työntekijä luo mielenterveystyön perustan ja lähtökohdan, sillä työntekijä päättää siitä, miten muita työvälineitä käytetään. 6.1 Vuorovaikutukselliset työvälineet 1. Informatiiviset työvälineet: haastattelu, havainnointi ja kuuleminen. Informatiivisten työvälineiden avulla työntekijä saa tietoa asiakkaansa tilanteesta, tarpeista ja toiveista. Havainnoimalla saadaan tietoa niistä asioista, joista asiakas ei halua tai pysty kertomaan sanallisesti. 2. Supportiiviset työvälineet: kuuntelu ja koskettaminen. Supportiivisten työvälineiden avulla työntekijä pyrkii tietoisesti antamaan asiakkaalle tukea. Kuuntelu on aktiivista toimintaa, jossa työntekijä paitsi kuulee asiakasta, myös ilmaisee vastaanottaneensa asiakkaan kertomuksen esimerkiksi tekemällä kysymyksiä kuulemastaan. Asiakasta ei keskeytetä, hänelle ei väitetä vastaan eikä väitellä hänen kanssaan. Koskettaminen on tilannekohtaista ja vaatii työntekijältä herkkyyttä aistia, haluaako asiakas tulla kosketetuksi muuten kuin hoitotoimenpiteitä suoritettaessa. 3. Kontekstuaaliset työvälineet: huumori, intuitiivisyys ja luovuus. Kontekstuaalisten työvälineiden käyttö on voimakkaasti sidonnaista asiakkaan ja työntekijän persoonallisuuksiin sekä elämäntilanteisiin. Huumorin käyttö vaatii eri-

19 19 tyistä herkkyyttä havaita, missä tilanteissa ja kenen kanssa sitä voi käyttää. Intuitiivisyys on vaistonvaraista kykyä lukea rivien välistä, aistia ääneen lausumattomia asioita. Intuitiivisyys ja luovuus kehittyvät osin kokemuksen myötä. 6.2 Ideologiset työvälineet 1. Asiakaslähtöisyys: työntekijä näkee jokaisen asiakkaan ainutkertaisena, pyrkii saamaan selville hänen yksilölliset tarpeensa ja vastaamaan niihin yksilöllisesti 2. Hyväksynnän ja sallivuuden periaate: työntekijä pyrkii kohtaamaan asiakkaan omana itsenään ilman ennakkokäsityksiä, mikä edellyttää asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja asiakkaiden tasapuolista kohtelemista 3. Rehellisyys ja aitous: työntekijä on aidosti kiinnostunut asiakkaastaan ja osoittaa sen johdonmukaisesti niin sanoin kuin elein, työntekijä on aidosti läsnä; puhutaan suoraan, mutta loukkaamatta 4. Turvallisuuden periaate: asiakkaan on pystyttävä luottamaan työntekijään ja työntekijällä tulisi olla riittävästi aikaa asiakkaalle; asiakkalla on mahdollisuus ilmaista tunteitaan 6.3 Yhteistyövälineet 1. Konsultointi: työntekijä konsultoi oman työryhmänsä tai -yksikkönsä muita työntekijöitä, mutta myös muiden terveydenhuollon alojen sekä kokonaan ulkopuolisten tahojen ammattilaisia 2. Perhekeskeisyys: perheen mukaan ottaminen, perheenjäsenten tarpeiden huomioiminen ja koko perheen tukeminen

20 Tekniset työvälineet 1. Fyysisen terveyden seurantaan käytettävät työvälineet: esimerkiksi ientaskujen mittaaminen, limakalvojen tutkiminen, syljenerityksen mittaaminen 2. Hoidon toteutuksen seurantaan käytettävät työvälineet: henkilökohtaiset ohjeet ja seurantalomakkeet

21 21 7 VIESTINTÄ VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA Onnistuneen vuorovaikutuksen kriteerit 1. Viestintä a. selkeä ja ymmärrettävä kieli: erikoissanojen ja ammattislangin välttäminen b. riittävästi aikaa ohjaustilanteelle c. ohjattavan resurssien huomioiminen: ikä, terveydentila d. asian johdonmukainen eteneminen e. sanallinen ja sanaton viestintä: yhdenmukaisuus 2. Fyysinen ympäristö a. rauhallinen ja tarkoituksenmukainen tila b. myönteisen ilmapiirin luominen 3. Ohjattava - hoitaja -suhde a. keskinäinen kunnioitus: asiallinen ja ystävällinen käytös, ennakkovalmistautuminen ohjaustapahtumaan b. vastavuoroisuus: puheen rytmittäminen ja tauottaminen, jolloin ohjattavalla on luonteva mahdollisuus ottaa osaa ohjaustilanteeseen c. rehellisyys ja avoimuus d. ohjattavan yksilöllisyyden huomioiminen e. ammatillisuus Sanallinen viestintä: huomioitava sanallisen viestinnän selkeys ja yksiselitteisyys Sanaton viestintä: eleet, ilmeet, teot ja kehon kieli, jotka tilanteesta riippuen tukevat, painottavat, täydentävät, kumoavat tai jopa korvaavat sanallisen viestin, oleellisinta on sanallisen ja sanattoman viestinnän yhdenmukaisuus

22 22 8 DEMONSTRAATIO ELI KÄDENTAITOJEN OPETTAMINEN Demonstraatio on ohjauksen muoto, jossa havainnollistamalla pyritään antamaan asiakkaalle kuva siitä, miten toimenpide suoritetaan. Havainnollisessa ohjauksessa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti useita aisteja. Demonstraatiota käytetään osana ohjausta erityisesti silloin, kun asiakkaan on tarkoitus hoitaa itse toimenpide, esimerkiksi päivittäinen hampaiden puhdistus. Demonstraation tulisi mieluiten sisältää myös käytännön harjoittelua. Tavoitteena on potilaan motivoituminen hoitoonsa sekä potilaan itsenäinen selviytyminen kotona. 8.1 Hyvän demonstraation edellytykset 1. riittävät suulliset ja kirjalliset ohjeet ennen demonstraation alkua 2. keskustellaan ohjauksen tavoitteista: mitä pyritään oppimaan 3. rauhallinen ohjaustilanne, riittävästi aikaa 4. kaikki tarvittavat välineet ovat saatavilla, käydään ne läpi yhdessä ohjattavan kanssa 5. harjoittelu ympäristössä, joka muistuttaa tilannetta, jossa taitoa joudutaan käyttämään 6. välitön palaute siitä, mikä sujuu oikein ja missä on puutteita, jotta vääriä tapoja ei pääse syntymään a. positiivinen palaute lisää itseluottamusta ja halua tehdä asia uudelleen

23 23 9 KIRJALLISET OHJEET Potilasohjeiden tärkeimmät ominaisuudet 1. ohjeesta käy ilmi, kenelle ohje on tarkoitettu 2. lukijan puhuttelu: aktiivin käyttö ja teitittely puhuttelevat enemmän kuin passiivi 3. ohjeet etenevät tärkeimmästä asiasta vähemmän tärkeään 4. selkeä otsikointi 5. ohjetta tukevat kuvat ja kuvatekstit 6. selkeä asettelu ja taitto 7. värien käyttö: värillisillä esitteillä suurempi huomioarvo kuin mustavalkoisilla; maltillinen värien käyttö 8. helposti luettava kirjasinlaji Esimerkki mielenterveysasiakkaille suunnatusta suun terveydenhoidon potilasohjeesta (käytöstä on sovittava erikseen materiaalin tuottajan kanssa): structure/32508_huolehdi_hampaistasi_net.pdf (Sateenvarjo-hankkeen mielenterveysasiakkaiden opas suun hoitoon). Virtanen, Minna-Mari. Mielenterveyskuntoutujan ohjaus suun terveydenhoidossa. Laurea-amk 2009 opinnäytetyö. Sisältää oppaan mielenterveyskuntoutujan suun hoidosta:

24 LÄHTEET Antila, T. & Marttila, M Käsikirja henkilökunnalle mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen terveyden seurantaan Palvelukoti Huvikummussa 2010 [verkkojulkaisu]. Hyvinkää: Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelmat. Laurea-ammattikorkeakoulu. Opinäytetyö [viitattu ]. Saatavissa: Duodecim lääketietokanta [verkkojulkaisu]. Tietokanta [viitattu ]. Saatavissa: Heikka, H., Hiiri, A., Honkala, S., Keskinen, H. & Sirviö, K Terve suu. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Heinonen, T Lääkkeet ja suu. 2. painos. Lahti: Idies Ky. Hietaharju, P. ja Nuuttila, M Käytännön mielenterveystyö. Helsinki: Tammi. Huttunen M. & Javanainen, M. (toim.) Lääkkeet mielen hoidossa. Helsinki: Duodecim. Hyvönen, S Moniulotteista ja moniammatillista yhteistyötä muutosten keskellä -tutkimus perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä [verkkojulkaisu]. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Väitöskirja [viitattu ]. Saatavissa: Kisely S., Quek L. H., Pais J., Lalloo R., Johnson N. W. & Lawrence D Advanced dental disease in people with severe mental illness: systematic review and meta-analysis. The British Journal of Psychiatry, vol 199 (3), Kyngäs, H Ohjaaminen hoitotyössä [verkkokirja]. Helsinki: WSOY [viitattu ]. Saatavissa: Laitila, M Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenologinen lähestymistapa [verkkojulkaisu]. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Väitöskirja [viitattu ]. Saatavissa:

25 25 Lemström, U Miten perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito voivat yhdessä ja erikseen auttaa masennusta sairastavaa ihmistä. Teoksessa Hentinen, K., Ilja, A. & Mattila E. (toim.). Kuuntele minua mielenterveystyön käytännön menetelmiä. Hämeenlinna: Tammi. Lipponen, K., Kyngäs, H. ja Kääriäinen, M. (toim.) Potilasohjauksen haasteet. Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit [verkkojulkaisu]. Oulu: Oulun yliopistopaino [viitattu ]. Saatavissa: Lääkekorvaustilastot Kela. Tilasto [viitattu ]. Saatavissa: Lönnqvist, J Mielenterveyden häiriöt. Teoksessa Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M. ja Partonen T. (toim.). Psykiatria. Helsinki: Duodecim.

26

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Äidin lääkkeet ja imetys

Äidin lääkkeet ja imetys Taustaa Rintamaito on ideaali ravinnonlähde vastasyntyneelle lapselle Imetyksen hyödyt niin lapsen kuin äidin terveydelle, sekä äiti-lapsi suhteelle ovat kiistattomat WHO: täysimetys 6kk ikään asti, korvikkeita

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon

PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon T E K I J Ä T : Sari Kalliokoski

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN?

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? Eri viitekehysten kohtaaminen strategiatyön haasteesta mahdollisuudeksi Ongelmat eivät juuri koskaan esiinny yksinään, ja

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot