Masennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Masennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen"

Transkriptio

1 Päivystyspsykiatria Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään riitä hoidoksi, ja se tulee kyseeseen suhteellisen harvoin. Akuutin psyykkisen kriisin kohdatessa pääpaino on yleensä tukea antavissa psykososiaalisissa hoitomuodoissa ja nopeasti vaikuttavassa anksiolyyttisessä lääkityksessä. Suuri osa depressioista uusiutuu kuitenkin jossain elämänvaiheessa. Usein tätä edeltää tiettyjen oireiden kuten univaikeuksien tai haluttomuuden lisääntyminen. Tällöin lääkehoidon uudelleen aloittamisessa on syytä olla aktiivinen. Toisaalta esimerkiksi paniikkihäiriöpotilaat kuormittavat päivystysvastaanottoja etenkin sairautensa alkuvaiheessa. Myös heille saattaa olla aiheellista aloittaa masennuslääkitys päivystystilanteessa. Ennen hoidon aloittamista on kuitenkin varmistettava sen riittävä seuranta ja jatkuvuus. Akuuttivaiheessa on myös aina arvioitava itsemurhariski, joka osaltaan ohjaa lääkevalintaa. Uudemmat masennuslääkkeet eivät ole yksinään käytettyinä erityisen toksisia yliannoksinakaan, joten niitä pidetään ensisijaisina hoidettaessa itsemurhavaarassa olevaa potilasta. Masennustilasta kärsii noin 2 5 % väestöstä (pisteprevalenssi) ja noin joka kymmenes terveydenhuollon potilaista (Sartorius 2001). Vakavaa tai pitkäaikaista masennuksesta potevista noin joka viides yrittää itsemurhaa ja sekamuotoisesta ahdistus- ja masennustilasta kärsivistäkin noin 10 %. Siten masennuspotilaiden kohtaaminen terveydenhuollossa on tavallista. Heidän arviointinsa päivystystilanteessa on vaativaa. Masennuksen lääkehoidon tavoitteet Duodecim 2002;118: Masennuksen lääkehoito voidaan jakaa akuuttivaiheen hoitoon ja keskipitkän aikavälin hoitoon. Akuutti hoitovaihe kestää 6 8 viikkoa ja sen tavoitteena on masennuksen oireiden lievitys. Hoidon valinnan onnistuessa depression keskeiset oireet voivat lievittyä jo kahden ensimmäisen viikon aikana (Blier 2001). Keskipitkän aikavälin hoito kattaa akuuttivaihetta seuraavan hoidon aina vuoteen asti. Sen tavoitteena on vasteen vakauttaminen ja potilaan toipuminen masennusjaksosta. Tämän vaiheen jälkeen osa potilaista tarvitsee pitempikestoista masennuksen estohoitoa (Bech 1999). Eräiden masennuslääkkeiden aloitus- ja ylläpito-annokset on esitetty taulukossa 1. Ihanteelliselle masennuslääkehoidolle asetettuja vaatimuksia ovat tehon nopea ilmaantuminen, vasteen ilmaantuminen suurelle osalle potilaista, masennuksen uusiutumisen esto ja masennukseen liittyvän itsemurhavaaran tehokas vähentäminen (Benkert ym. 1998). Kaikki nämä vaatimukset täyttävää masennuslääkettä ei ole käytössä. Nimenomaan akuuttitilanteita ja päivystyskäyttöä ajatellen merkittäviä haittoja ovat vasteen hidas ilmaantuminen ja hoidosta hyötymättömien kohtalaisen suuri osuus. Lisäksi vanhojen trisyklisten masennuslääkkeiden toksisuus on merkittävä haitta itsemurhavaaran sisältävän masennustilan hoidossa. Samoin vähemmän vä- 307

2 Taulukko 1. Eräiden masennuslääkkeiden tavallisia aloitus ja ylläpitoannoksia aikuispotilailla (mg/vrk). Lääke Aloitusannos Ylläpitoannos (mg/vrk) (mg/vrk) Amitriptyliini Fluoksetiini Klomipramiini Mirtatsapiini Moklobemidi Nortriptyliini Sertraliini Sitalopraami Venlafaksiini 37, syttävien serotoniinin takaisinoton estoon perustuvien ja uusien kaksikanavaisten masennuslääkkeiden sedaation puutetta on pidetty haittana erityisesti silloin, kun masennukseen liittyy merkittävää ahdistuneisuutta. Tämän vuoksi nimenomaan akuuttitilanteita varten on pyritty kehittämään nopeammin tehoavia hoitomuotoja. Masennuksen muista hoitomuodoista psykiatrinen sähköhoito vaikuttaa nopeammin, jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen tai ensimmäisen viikon aikana. Hitaan vasteen vuoksi masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään ole riittävä toimenpide, ja se tuleekin kyseeseen suhteellisen harvoin. Koska masennuslääkkeiden vaikutukset ilmenevät vasta 2 6 viikon kuluttua, niistä ei ole hyötyä äkillisissä kriisitilanteissa. Joskus masennuslääkkeiden käytön aloittamiseen yleisesti liittyvät haittavaikutukset saattavat jopa tilapäisesti lisätä potilaan oireita. Akuutin psyykkisen kriisin kohdatessa hoidon pääpaino on psykososiaalisessa hoitomuodossa, kriisiterapiassa tai nopeasti vaikuttavassa anksiolyyttisessä lääkityksessä ja usein niiden yhdistelmissä. Masennustila on depressiolääkkeiden keskeisintä käyttöaluetta. Näissä tilanteissa masennuslääkityksen pikainen aloittaminen on yleensä aiheellista. Ensin tulisi kuitenkin varmistaa lääkehoidon toteutumisen edellytykset, hoidon riittävä seuranta ja jatkuvuus sekä potilaan tarvitsema psykososiaalinen tuki. Perusterveydenhuollon päivystävä lääkäri saattaa olla jatkohoidon järjestämisessä aivan erilaisessa asemassa kuin esimerkiksi psykiatrisen yksikön päivystävä lääkäri, ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat keskeisesti masennuslääkehoidon aloittamisen ajoitukseen. Vähintään kaksi kolmesta masennustilaa sairastavasta hyötyy masennuslääkkeistä (Åsberg 1991). Lievemmissä, kroonisemmissa masennustiloissa lääkehoidon tehokkuus heikkenee ja sen tarve vähenee. Masennuslääkkeen valinta Masennuksen akuuttivaiheen lääkehoidossa on tärkeää löytää sopiva valmiste. Kannattaa opetella käyttämään muutamaa valmistetta, joilla on erilainen vaikutustapa ja eroja esimerkiksi väsyttävän vaikutuksen suhteen. Jos depressiopotilas on huomattavan ahdistunut tai nukkuu huonosti, voi olla perusteltua valita masennuslääke, jolla jo hoidon alkuvaiheessa on ahdistuneisuutta lievittävää tai väsyttävää vaikutusta. Esimerkiksi mirtatsapiini, mianseriini ja useimmat trisykliset masennuslääkkeet ovat sedatiivisia. Keskeisimmistä haittavaikutuksista on hyvä kertoa potilaalle etukäteen. Akuuttivaiheessa on myös aina arvioitava itsemurhariski ja päätettävä sen perusteella, mitä valmistetta ja kuinka paljon kerrallaan potilaalle voi määrätä. Masennuslääkkeen valintaan vaikuttavat keskeisesti myös potilaan ikä, hänen depressionsa aste ja sen keskeiset oireet sekä muut mahdolliset samanaikaiset sairaudet ja lääkehoidot. Vanhuksilla serotoniiniselektiivisiä masennuslääkkeitä pidetään usein ensisijaisina niiden hyvän siedettävyyden vuoksi. Eräiden serotoniiniselektiivisten masennuslääkkeiden metabolia hidastuu vanhuksilla, kun taas toisten metabolia ei juuri muutu. Tämän vuoksi esimerkiksi sitalopraamin ja paroksetiinin annokset ovat vanhuksilla keskimäärin pienemmät kuin keski-ikäisillä, mutta sertraliinin farmakokinetiikkaan ei vanheneminen näytä sanottavasti vaikuttavan (Warrington 1991, Leinonen ym. 1996). Fluoksetiinin ja erityisesti sen aktiivisen päämetaboliitin puoliintumisaika on pitkä, mutta sen mahdollisesta pitenemisestä vanhuksilla on ristiriitaisia tietoja. Lisäksi näiden lääkeaineiden yhteisvaikutuspotentiaalissa on eroja. Paroksetiini 308 E. Leinonen ym.

3 ja fluoksetiini estävät voimakkaasti CYP2D6- entsyymiä ja voivat siten aiheuttaa interaktioita mm. monien neuroleptien kanssa. Sen sijaan sitalopraamin vaikutus maksan sytokromientsyymeihin on vähäinen. Toisena masennuslääkeryhmänä vanhusten depression hoidossa tulevat nykyisin kyseeseen ns. kaksikanavaiset masennuslääkkeet, kuten mirtatsapiini ja venlafaksiini. Ne vaikuttavat, joskin eri mekanismilla sekä aivojen serotoniini- että noradrenaliinijärjestelmiin. Niiltäkin puuttuvat pääosin vanhemmille masennuslääkkeille tyypilliset antikolinergiset ja asentohypotensiota aiheuttavat vaikutukset. Mirtatsapiinin farmakokinetiikka vanhuksilla ei ilmeisesti muutu merkittävästi, joten heidän hoidossaan voidaan yleensä käyttää samaa annosaluetta kuin keski-ikäisten potilaidenkin hoidossa. Venlafaksiinin metabolian lievää hidastumista on todettu vanhuksilla, mutta se ei välttämättä edellytä annoksen pienentämistä. Psykoottisessa depressiossa masennuslääkkeiden teho on selvästi huonompi kuin ei-psykoottisessa. Psykoosilääkkeet yhdistettynä antidepressiiviseen lääkitykseen parantavat merkittävästi psykoottisen depression hoitotuloksia, vaikka keskivaikeankin masennustilan lääkehoidoksi riittää yleensä pelkkä depressiolääke (Anton ja Burch 1986). Näissä tapauksissa psykoosilääkkeen käyttö aloitetaan usein ennen masennuslääkitystä. Psykoottisen depression lääkehoidon arviointi edellyttää yleensä psykiatrian erikoislääkärin konsultaatiota. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan terveydentilan muutoksiin on syytä reagoida nopeasti. Vaiheen kääntyessä depressioon on myös masennuslääkitys yleensä aloitettava pikaisesti. Tällöin masennuslääke yhdistetään mielialaa tasoittavaan lääkitykseen. Jo hoitoa aloitettaessa on kuitenkin pidettävä mielessä, ettei masennuslääkkeitä saisi»unohtaa päälle», koska ne voivat altistaa manialle. Hoito lopetetaankin usein jo 6 12 viikon jälkeen (Leinonen 1999). Synnytyksen jälkeinen masennus tulisi diagnosoida varhain ja hoito aloittaa aktiivisesti. Tila voi vaatia sairaalahoitoa, varsinkin jos potilaalla on itsemurhariski. Synnytyksen jälkeinen psykoosi vaatii lähes aina sairaalahoidon. Serotoniiniselektiivisiä masennuslääkkeitä käytetään myös synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Ainakin paroksetiinin ja sertraliinin on todettu olevan turvallisia lääkkeitä, jos äiti haluaa jatkaa imettämistä (Epperson ym. 2001, Hendrick ym. 2001). Aloitusannokset ja haittavaikutukset Haittavaikutusten vähentämiseksi masennuslääkitys aloitetaan pienellä annoksella. Selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä käytettäessä aloitetaan tavallisesti annoksella, joka on % suunnitellusta lopullisesta hoitoannoksesta. Trisyklisten masennuslääkkeiden käyttö aloitetaan usein tätäkin varovaisemmin. Jopa % depressioista uusiutuu jossain elämänvaiheessa (Coryell ym. 1994). Usein masennustilan uusiutumista edeltää tiettyjen oireiden kuten univaikeuksien tai haluttomuuden lisääntyminen. Tällöin lääkehoidon uudelleen aloittamisessa on syytä olla hyvin aktiivinen. Jos potilas on aiemmin hyötynyt jostain tietystä masennuslääkkeestä, kannattaa hoito aloittaa nimenomaan tällä valmisteella (Rush ja Kupfer 1995). Vanhat trisykliset masennuslääkkeet (esim. amitriptyliini, doksepiini, klomipramiini, nortriptyliini, trimipramiini) ovat vaikeissa depressioissa ja laitoshoidossa joskus käyttökelpoisia. Trisykliset masennuslääkkeet aiheuttavat perifeerisiä antikolinergisia sivuvaikutuksia ainakin hoidon alussa miltei säännöllisesti. Lisäksi ne saattavat aiheuttaa asentohypotensiota. Jos potilaalla on jo ennen hoitoa sydämen sähköisen johtumisen häiriö, voi trisyklisen masennuslääkkeen käyttö aiheuttaa johtumisaikojen vaarallisen pitenemisen. Myrkytystilanteissa trisykliset masennuslääkkeet ovat hengenvaarallisia, mikä usein rajoittaa niiden käyttöä päivystyspotilaiden hoidossa. Jo alle mg trisyklistä masennuslääkettä voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen. Riskiä voidaan vähentää riittävän tiheiden hoitokontaktien ja pienten lääkepakkausten avulla. Uudemmat selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini ja sitalopraami) ja ns. kaksikanavaiset depressiolääkkeet (mirtatsapiini ja 309

4 venlafaksiini) ovat yleensä osoittautuneet yhtä tehokkaiksi kuin trisykliset masennuslääkkeet masennustilan hoidossa. Etenkin akuuttitilanteissa lääkettä valittaessa valmisteen turvallisuus on usein ratkaiseva tekijä. Uudemmat masennuslääkkeet eivät ole yksinään käytettynä erityisen toksisia yliannoksinakaan, joten niitä pidetään ensisijaisina itsemurhavaarassa olevan potilaan hoidossa (Montgomery 1995). Myös uudempia masennuslääkkeitä käytettäessä hoitovaste ilmaantuu suhteellisen hitaasti, joten niistä ei ole välitöntä hyötyä päivystystilanteissa. Toisaalta esimerkiksi mirtatsapiinin ja venlafaksiinin antidepressiivisen vaikutuksen on esitetty alkavan nopeammin: ensimmäiset merkit oireiden lievittymisestä saattavat olla nähtävissä jo 1 2 viikon kuluttua (Leinonen ym. 1999, Nierenberg 2001). Uudemmat masennuslääkkeet eivät käytännössä vaikuta sydämen johtorataan, eivätkä antikolinergiset haittavaikutukset tai asentohypotensio ole niiden ongelmana. Selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien haittavaikutuksia ovat yleensä hoidon alkuvaiheessa esiintyvät pahoinvointi ja hikoilu. Myös päänsärkyä, vapinaa, liiallista aktivoitumista ja unihäiriöitä ilmaantuu suhteellisen usein. Yleensä nämä oireet ovat kuitenkin lieviä ja menevät nopeasti ohi. Venlafaksiinin haittavaikutukset ovat hyvin samantyyppisiä kuin selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä. Mirtatsapiini aiheuttaa useammin sedaatiota. Ahdistunut potilas päivystysvastaanotolla Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisimpia psykiatrisia häiriöitä, joista kärsii ainakin 7 10 % suomalaisista (Lehtinen ym. 1990). Ne ovat usein pitkäkestoisia, ja niihin liittyy samanaikaisen masennuksen kehittymisen ja päihteiden käytön lisääntymisen riski. Esimerkiksi paniikkihäiriöön liittyy suurentunut itsemurhariski, varsinkin jos siihen liittyy muuta samanaikaista psykiatrista sairastavuutta (Lepola ym. 1996). Masennuslääkkeet ovat nykysuositusten mukaan ensisijaislääkkeitä myös monissa ahdistuneisuushäiriöissä (Leinonen ym. 2000). Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät ovat osoittautuneet tehokkaiksi paniikkihäiriössä, sosiaalisten tilanteiden ja julkisten paikkojen pelossa, yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä, traumaperäisessä stressireaktiossa ja myös pakko-oireisessa häiriössä. Usein näihin häiriöihin liittyy muuta samanaikaista sairastavuutta, joko toinen ahdistuneisuushäiriö, masennus tai alkoholin liikakäyttö. Varsinkin tällöin masennuslääkkeet ovat suositeltavia (Ballenger ym. 1998). Myös ahdistuneisuushäiriöissä pitkäaikaisen lääkehoidon aloittaminen päivystystilanteessa on vain harvoin aiheellista. Ahdistuneisuushäiriöpotilaat eivät useinkaan hakeudu päivystysvastaanotoille lukuun ottamatta paniikkipotilaita ja akuutista traumaperäisestä reaktiosta kärsiviä. Useimmiten tällöin ensiapuna käytetään edelleen bentsodiatsepiineja. Paniikkipotilaat saattavat kuitenkin käyttää varsinkin sairautensa alkuvaiheessa runsaasti päivystyspalveluita. Usein ensimmäinen yhteydenotto onkin päivystysluonteinen. Potilaalle selvitetään sairauden luonne ja hänet ohjataan tavallisesti normaalille vastaanottokäynnille. Joskus toistuvien ensiapuluonteisten käyntien yhteydessä voidaan aloittaa masennuslääkitys. Hoitovasteen nopeuttamiseksi voidaan masennuslääkkeen tukena käyttää alussa tilapäisesti bentsodiatsepiineja (Sheehan 1999). Paniikkihäiriössä selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät kuten sitalopraami, paroksetiini ja sertraliini, ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Lääkehoito tulee aloittaa pienillä annoksilla sivuvaikutusten vähentämiseksi (American Psychiatric Association 1998). Akuutissa traumaperäisessä stressireaktiossa ja sopeutumishäiriöissä tärkeintä on sairastumiseen johtaneen tilanteen selvittely ja lääkehoito on toissijainen vaihtoehto (Henrikson ja Lönnqvist 2001). Jos potilaalla on ollut aikaisemmin vastaavia sairastumisvaiheita, jotka ovat esimerkiksi johtaneet masennukseen, voidaan harkita selektiivisen serotoniinilääkkeen käytön aloittamista jo päivystyskäynnillä (Foa ym. 1999). Lopuksi Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yleensä yksinään riitä akuutin masennus- tai ahdistuspotilaan hoidoksi ja tulee 310 E. Leinonen ym.

5 kyseeseen suhteellisen harvoin. Näiden lääkkeiden vaikutukset ilmenevät hitaasti, joten niistä ei ole välitöntä hyötyä. Joskus masennuslääkityksen aloittamiseen yleisesti liittyvät haittavaikutukset saattavat jopa tilapäisesti lisätä potilaan oireita. Kuitenkin esimerkiksi toistuva masennus tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön depressiovaihe edellyttävät aktiivisuutta lääkehoidon aloittamisessa, ja usein masennuslääkitys onkin syytä aloittaa jo ensioireiden ilmetessä. Ahdistuneisuushäiriöisistä erityisesti paniikkihäiriöpotilaat kuormittavat päivystysvastaanottoja kohtausten vuoksi. Välittömän ensiavun lisäksi lääkehoitoa olisi suunniteltava pitkälle aikavälille, ja joskus masennuslääkehoito on perusteltua aloittaa paniikkipotilaalle jo päivystystilanteessa. Lääkehoidon toivottujen vaikutusten nykyistä nopeampi alkaminen on keskeinen tekijä masennuslääkkeiden kehittelyssä. Tällaista lääkettä odotellessa joudutaan akuuttitilanteissa turvautumaan oireenmukaisempiin lääkehoidon vaihtoehtoihin masennuslääkkeiden asemasta tai niiden ohella. Kirjallisuutta Anton RF, Burch EA. Amoxapine versus amitriptyline combined with perphenazine in the treatment od psychotic depression. Am J Psychiatry 1986;147: American Psychiatric Association. Practice guideline for the treatment of the patients with panic disorder. Am J Psychiatry 1998;155 Suppl 5:1 34. Ballenger JC, Davidson JRT, Lecrubier Y, ym. Consensus statement on panic disorder from the international consensus group on depression and anxiety. J Clin Psychiatry 1998;59 Suppl 8: Bech P. Pharmacological treatment of depressive disorders: a review. Kirjassa: Maj M, Sartorius N. Depressive disorders. WPA series evidence and experience in psychiatry. Chichester: John Wiley & Sons Ltd, Benkert O, Burkart M, Wetzel H. Existing therapies with newer antidepressants their strengths and weaknesses. Kirjassa: Briley M, Montgomery S. Antidepressant therapy at the dawn of the third millenium. Lontoo: Martin Dunitz Ltd, Blier P. Pharmacology of rapid-onset antidepressant treatment strategies. J Clin Psychiatry 2001;62 Suppl 15:12 7. Coryell W, Akiskal HS, Leon AC, ym. The time course of nonchronic major depressive disorder. Arch Gen Psychiatry 1994;51: Epperson N, Czarkowski KA, Ward-O Brien D, ym. Maternal sertraline treatment and serotonin transport in breast-feeding motherinfant pairs. Am J Psychiatry 2001;158: Foa EB, Davidson JRT, Frances A. The expert concensus guideline series: Treatment of posttraumatic stress disorder. J Clin Psychiatry 1999; 60 Suppl 16:1 76. Hendrick V, Fukuchi A, Altshuler L, ym. Use of sertraline, paroxetine and fluvoxamine by nursing women. Br J Psychiatry 2001;179: Henrikson M, Lönnqvist J. Traumaperäinen stressireaktio. Kirjassa: Lönnqvist J, Henrikson M, Marttunen M, Partonen T. Psykiatria, 2. painos. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Leinonen E. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön muuttuva lääkehoito. Duodecim 1999;115: Leinonen E, Lepola U, Koponen H. Ahdistuneisuuden lääkehoito. Duodecim 2000;116: Leinonen E, Lepola U, Koponen H, Kinnunen I. The effect of age and concomitant treatment with other psychoactive drugs on serum concentrations of citalopram measured with a nonenanatioselective method. The Drug Monit 1996;18: Leinonen E, Skarstein J, Behnke K, ym. Efficary and tolerability of mirtazapine versus citalopram: a double-blind, randomized study in patients with major depressive disorder. Int Clin Psychopharmacol 1999;14: Lepola U, Koponen H, Leinonen E. A naturalistic 6-year follow-up study of patients with panic disorder. Acta Psychiatr Scand 1996;93: Lehtinen V, Joukamaa M, Lahtela K, ym. Prevalence of mental disorders among adults in Finland: basic results from Mini Finland Health Survey. Acta Psychiatr Scand 1990;81: Montgomery SA. Selective serotonin reuptake inhibitors in the acute treatment of depression. Kirjassa: Bloom FE, Kupfer DJ. Psychopharmacology, the fourth generation of progress. New York: Raven, 1995, s Nierenberg AA. Do some antidepressants work faster than others? J Clin Psychiatry 2001;62 Suppl 15:22 5. Rush AJ, Kupfer DJ. Strategies and tactics in the treatment of depression. Kirjassa: Gabbard GO. Treatment of psychiatric disorders. Washington DC: American Psychiatric Press, 1995, Sartorius N. The economic and social burden of depression. J Clin Psychiatry 2001;62 Suppl 15:8 11. Sheehan DV. Current concepts in the treatment of panic disorder. J Clin Psychiatry 1999;60 Suppl 18: Åsberg, M. Affectica syndrom. Kirjassa: Åsberg M, Herlofson J. Psykiatri. Kristiansand: Pilgrim Press 1991, s Warringtron SJ. Clinical implications of the pharmacology of sertraline. Int Clin Psychopharmacol 1991;6 Suppl 2:11 21 ESA LEINONEN, professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, psykiatrian opetusala ja TAYS:n psykogeriatrian klinikka Pitkäniemi HANNU KOPONEN, ma. professori, ylilääkäri Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka ja Lapin sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosalue Muurolan sairaala Totonvaara ULLA LEPOLA, dosentti Oulun ja Helsingin yliopiston psykiatrian klinikka Kuopion Psykiatripalvelu Oy Asemakatu 46 B Kuopio 311

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Masennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen

Masennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen Näin hoidan Marko Sorvaniemi Masennustila on yleisin vanhuusiän psykiatrinen sairaus. Vanhuusiän masennustilan diagnostiset kriteerit ovat samat kuin työikäisillä. on tehokasta yhtä hyvin akuutin kuin

Lisätiedot

Ahdistuneisuuden lääkehoito

Ahdistuneisuuden lääkehoito Lääkehoito Ahdistuneisuuden lääkehoito Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Bentsodiatsepiinit ovat olleet vuosikymmeniä peruslääkkeitä ahdistuneiden potilaiden hoidossa. Eräissä ahdistuneisuushäiriöissä

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Vanhojen ja uudempien masennuslääkkeiden

Vanhojen ja uudempien masennuslääkkeiden Lääkehoito Esa Leinonen Trisykliset masennuslääkkeet muodostivat depression lääkehoidon perustan 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta lähtien lähes kolmen vuosikymmenen ajan. 1980-luvun alkupuolella saatiin

Lisätiedot

Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010

Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Masennuslääkkeet yleislääkärin näkökulmasta

Masennuslääkkeet yleislääkärin näkökulmasta Ajankohtaista Lääkärin käsikirjasta Heikki Rytsälä Masennuslääkkeet yleislääkärin näkökulmasta Tavoitteet Masennuslääke on valittava oikein. Annoksen on oltava riittävän suuri, jotta depressioon saadaan

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Miten masennuslääke valitaan?

Miten masennuslääke valitaan? Tieteessä katsaus Hannu Koponen professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS, psykiatrian toimiala Jarmo Lappalainen LL, ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Masennuslääkkeet ja litium

Masennuslääkkeet ja litium 23. Masennuslääkkeet ja litium Masennuslääkkeet ja litium Depression osalta rajanveto normaalin ja patologisen välille on usein vielä vaikeampaa kuin monissa muissa psyykkisissä sairauksissa. Siksi ei

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja

Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja Lääkevaaka Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja Erkki Isometsä ja Erkka Syvälahti Depressiopotilaista noin 15 30 % ei saa selvää vastetta kahdessakaan peräkkäisessä lääkehoitoyrityksessä,

Lisätiedot

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoidon periaatteet Kivun patofysiologia ja lääkityksen valinta Perussairauteen vaikuttava lääkitys Kudosvauriokipu (nosiseptiivinen

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Johan Spoov. Erkka Syvälahti MASENNUSLÄÄKKEET. Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet LÄÄKELAITOS LÄKEMEDELSVERKET NATIONAL AGENCY FOR MEDICINES KELA

Johan Spoov. Erkka Syvälahti MASENNUSLÄÄKKEET. Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet LÄÄKELAITOS LÄKEMEDELSVERKET NATIONAL AGENCY FOR MEDICINES KELA Johan Spoov. Erkka Syvälahti K A P S E L I 3 2 MASENNUSLÄÄKKEET Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet LÄÄKELAITOS LÄKEMEDELSVERKET NATIONAL AGENCY FOR MEDICINES KELA MASENNUSLÄÄKKEET Käyttöaiheet ja hoidon

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen

Litiumia on käytetty vuosikymmeniä kaksisuuntaisen Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön muuttuva lääkehoito Esa Leinonen Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidon periaatteet ovat selkiintymässä. Lääkitys riippuu ennen kaikkea

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta?

Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Depressiofoorumi 17.11.2010 Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Tutkimusprofessori, THL Sidonnaisuudet: Osallistunut a) luennoitsijana, b) koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

Depressio. Käypä hoito -suositus. Keskeinen sanoma. Kohderyhmät

Depressio. Käypä hoito -suositus. Keskeinen sanoma. Kohderyhmät Käypä hoito -suositus Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä Keskeinen sanoma on keskeinen kansanterveysongelma ja painopistealuetta sekä perusterveydenhuollon että psykiatrisen erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Aripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Aripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Aripiprazol Stada 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Aripiprazol Stada 5 mg tabletti Aripiprazol Stada 10 mg tabletti Aripiprazol Stada

Lisätiedot

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMEISTA Autonominen hermosto säätelee mielen toimintoja (e.tunteet) Aistinelimet (näkö,kuulo) välittävät aistitietoa isoaivojen

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Ahdistuneisuushäiriöt

Ahdistuneisuushäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Hannu Naukkarinen Psykiatrian professori, ylilääkäri VSHP/HY/VVS Mielenterveyden ensiapu / Pohjanmaahanke Vaasa 21.2.2008 Johdanto uahdistuneisuus miellettiin omaksi sairausluokakseen

Lisätiedot

OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012. Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat. Henri Määttälä & Maarit Honkala

OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012. Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat. Henri Määttälä & Maarit Honkala OPAS SÄHKÖHOIDOSTA 22.11.2012 Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat Henri Määttälä & Maarit Honkala SISÄLLYS Sähköhoito 3 Potilaan oikeudet 5 Informoiminen potilaalle 6 Potilaan kokemus sähköhoidosta 8 Milloin

Lisätiedot

Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa

Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa Merja Viikki ja Esa Leinonen TEEMA: KATSAUS PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210301067 Author(s): Huuhka,

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet 27.11.2015 Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen

hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet 27.11.2015 Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen Yleislääkärin rooli masennuksen hoidossa,haasteet ja mahdollisuudet 27.11.2015 Yleislääkäripäivät Jarmo Lappalainen Sidonnaisuudet Nimi Jarmo Lappalainen Asema Ylilääkäri Tehtävä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa OTSIKKO Alaotsikko Mielenterveystalo.fi Nuorten Nettiterapiat.fi mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa

Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa Katsaus Virpi Tilli, Kirsi Suominen ja Hasse Karlsson Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa Paniikkihäiriö on yleinen psykiatrinen sairaus. Siihen liittyy usein muita samanaikaisia psykiatrisia

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Mirtazapin Teva 15 mg, 30 mg tai 45 mg tabletti, suussa hajoava mirtatsapiini

PAKKAUSSELOSTE. Mirtazapin Teva 15 mg, 30 mg tai 45 mg tabletti, suussa hajoava mirtatsapiini PAKKAUSSELOSTE Mirtazapin Teva 15 mg, 30 mg tai 45 mg tabletti, suussa hajoava mirtatsapiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste.

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Useimpiin psykiatrisiin sairauksiin liittyy

Useimpiin psykiatrisiin sairauksiin liittyy Seksuaalilääketiede Seksuaalisten toimintojen häiriintyminen psykiatrisissa sairauksissa Ulla Lepola ja Hannu Koponen Psykiatristen häiriöiden yhteydessä esiintyvät seksuaalisten toimintojen häiriöt ovat

Lisätiedot

MASENNUSLÄÄKEHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

MASENNUSLÄÄKEHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MASENNUSLÄÄKEHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Manninen Mervi ja Nummi Martta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Psykiatria 2009 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot