Masennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Masennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen"

Transkriptio

1 Päivystyspsykiatria Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään riitä hoidoksi, ja se tulee kyseeseen suhteellisen harvoin. Akuutin psyykkisen kriisin kohdatessa pääpaino on yleensä tukea antavissa psykososiaalisissa hoitomuodoissa ja nopeasti vaikuttavassa anksiolyyttisessä lääkityksessä. Suuri osa depressioista uusiutuu kuitenkin jossain elämänvaiheessa. Usein tätä edeltää tiettyjen oireiden kuten univaikeuksien tai haluttomuuden lisääntyminen. Tällöin lääkehoidon uudelleen aloittamisessa on syytä olla aktiivinen. Toisaalta esimerkiksi paniikkihäiriöpotilaat kuormittavat päivystysvastaanottoja etenkin sairautensa alkuvaiheessa. Myös heille saattaa olla aiheellista aloittaa masennuslääkitys päivystystilanteessa. Ennen hoidon aloittamista on kuitenkin varmistettava sen riittävä seuranta ja jatkuvuus. Akuuttivaiheessa on myös aina arvioitava itsemurhariski, joka osaltaan ohjaa lääkevalintaa. Uudemmat masennuslääkkeet eivät ole yksinään käytettyinä erityisen toksisia yliannoksinakaan, joten niitä pidetään ensisijaisina hoidettaessa itsemurhavaarassa olevaa potilasta. Masennustilasta kärsii noin 2 5 % väestöstä (pisteprevalenssi) ja noin joka kymmenes terveydenhuollon potilaista (Sartorius 2001). Vakavaa tai pitkäaikaista masennuksesta potevista noin joka viides yrittää itsemurhaa ja sekamuotoisesta ahdistus- ja masennustilasta kärsivistäkin noin 10 %. Siten masennuspotilaiden kohtaaminen terveydenhuollossa on tavallista. Heidän arviointinsa päivystystilanteessa on vaativaa. Masennuksen lääkehoidon tavoitteet Duodecim 2002;118: Masennuksen lääkehoito voidaan jakaa akuuttivaiheen hoitoon ja keskipitkän aikavälin hoitoon. Akuutti hoitovaihe kestää 6 8 viikkoa ja sen tavoitteena on masennuksen oireiden lievitys. Hoidon valinnan onnistuessa depression keskeiset oireet voivat lievittyä jo kahden ensimmäisen viikon aikana (Blier 2001). Keskipitkän aikavälin hoito kattaa akuuttivaihetta seuraavan hoidon aina vuoteen asti. Sen tavoitteena on vasteen vakauttaminen ja potilaan toipuminen masennusjaksosta. Tämän vaiheen jälkeen osa potilaista tarvitsee pitempikestoista masennuksen estohoitoa (Bech 1999). Eräiden masennuslääkkeiden aloitus- ja ylläpito-annokset on esitetty taulukossa 1. Ihanteelliselle masennuslääkehoidolle asetettuja vaatimuksia ovat tehon nopea ilmaantuminen, vasteen ilmaantuminen suurelle osalle potilaista, masennuksen uusiutumisen esto ja masennukseen liittyvän itsemurhavaaran tehokas vähentäminen (Benkert ym. 1998). Kaikki nämä vaatimukset täyttävää masennuslääkettä ei ole käytössä. Nimenomaan akuuttitilanteita ja päivystyskäyttöä ajatellen merkittäviä haittoja ovat vasteen hidas ilmaantuminen ja hoidosta hyötymättömien kohtalaisen suuri osuus. Lisäksi vanhojen trisyklisten masennuslääkkeiden toksisuus on merkittävä haitta itsemurhavaaran sisältävän masennustilan hoidossa. Samoin vähemmän vä- 307

2 Taulukko 1. Eräiden masennuslääkkeiden tavallisia aloitus ja ylläpitoannoksia aikuispotilailla (mg/vrk). Lääke Aloitusannos Ylläpitoannos (mg/vrk) (mg/vrk) Amitriptyliini Fluoksetiini Klomipramiini Mirtatsapiini Moklobemidi Nortriptyliini Sertraliini Sitalopraami Venlafaksiini 37, syttävien serotoniinin takaisinoton estoon perustuvien ja uusien kaksikanavaisten masennuslääkkeiden sedaation puutetta on pidetty haittana erityisesti silloin, kun masennukseen liittyy merkittävää ahdistuneisuutta. Tämän vuoksi nimenomaan akuuttitilanteita varten on pyritty kehittämään nopeammin tehoavia hoitomuotoja. Masennuksen muista hoitomuodoista psykiatrinen sähköhoito vaikuttaa nopeammin, jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen tai ensimmäisen viikon aikana. Hitaan vasteen vuoksi masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään ole riittävä toimenpide, ja se tuleekin kyseeseen suhteellisen harvoin. Koska masennuslääkkeiden vaikutukset ilmenevät vasta 2 6 viikon kuluttua, niistä ei ole hyötyä äkillisissä kriisitilanteissa. Joskus masennuslääkkeiden käytön aloittamiseen yleisesti liittyvät haittavaikutukset saattavat jopa tilapäisesti lisätä potilaan oireita. Akuutin psyykkisen kriisin kohdatessa hoidon pääpaino on psykososiaalisessa hoitomuodossa, kriisiterapiassa tai nopeasti vaikuttavassa anksiolyyttisessä lääkityksessä ja usein niiden yhdistelmissä. Masennustila on depressiolääkkeiden keskeisintä käyttöaluetta. Näissä tilanteissa masennuslääkityksen pikainen aloittaminen on yleensä aiheellista. Ensin tulisi kuitenkin varmistaa lääkehoidon toteutumisen edellytykset, hoidon riittävä seuranta ja jatkuvuus sekä potilaan tarvitsema psykososiaalinen tuki. Perusterveydenhuollon päivystävä lääkäri saattaa olla jatkohoidon järjestämisessä aivan erilaisessa asemassa kuin esimerkiksi psykiatrisen yksikön päivystävä lääkäri, ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat keskeisesti masennuslääkehoidon aloittamisen ajoitukseen. Vähintään kaksi kolmesta masennustilaa sairastavasta hyötyy masennuslääkkeistä (Åsberg 1991). Lievemmissä, kroonisemmissa masennustiloissa lääkehoidon tehokkuus heikkenee ja sen tarve vähenee. Masennuslääkkeen valinta Masennuksen akuuttivaiheen lääkehoidossa on tärkeää löytää sopiva valmiste. Kannattaa opetella käyttämään muutamaa valmistetta, joilla on erilainen vaikutustapa ja eroja esimerkiksi väsyttävän vaikutuksen suhteen. Jos depressiopotilas on huomattavan ahdistunut tai nukkuu huonosti, voi olla perusteltua valita masennuslääke, jolla jo hoidon alkuvaiheessa on ahdistuneisuutta lievittävää tai väsyttävää vaikutusta. Esimerkiksi mirtatsapiini, mianseriini ja useimmat trisykliset masennuslääkkeet ovat sedatiivisia. Keskeisimmistä haittavaikutuksista on hyvä kertoa potilaalle etukäteen. Akuuttivaiheessa on myös aina arvioitava itsemurhariski ja päätettävä sen perusteella, mitä valmistetta ja kuinka paljon kerrallaan potilaalle voi määrätä. Masennuslääkkeen valintaan vaikuttavat keskeisesti myös potilaan ikä, hänen depressionsa aste ja sen keskeiset oireet sekä muut mahdolliset samanaikaiset sairaudet ja lääkehoidot. Vanhuksilla serotoniiniselektiivisiä masennuslääkkeitä pidetään usein ensisijaisina niiden hyvän siedettävyyden vuoksi. Eräiden serotoniiniselektiivisten masennuslääkkeiden metabolia hidastuu vanhuksilla, kun taas toisten metabolia ei juuri muutu. Tämän vuoksi esimerkiksi sitalopraamin ja paroksetiinin annokset ovat vanhuksilla keskimäärin pienemmät kuin keski-ikäisillä, mutta sertraliinin farmakokinetiikkaan ei vanheneminen näytä sanottavasti vaikuttavan (Warrington 1991, Leinonen ym. 1996). Fluoksetiinin ja erityisesti sen aktiivisen päämetaboliitin puoliintumisaika on pitkä, mutta sen mahdollisesta pitenemisestä vanhuksilla on ristiriitaisia tietoja. Lisäksi näiden lääkeaineiden yhteisvaikutuspotentiaalissa on eroja. Paroksetiini 308 E. Leinonen ym.

3 ja fluoksetiini estävät voimakkaasti CYP2D6- entsyymiä ja voivat siten aiheuttaa interaktioita mm. monien neuroleptien kanssa. Sen sijaan sitalopraamin vaikutus maksan sytokromientsyymeihin on vähäinen. Toisena masennuslääkeryhmänä vanhusten depression hoidossa tulevat nykyisin kyseeseen ns. kaksikanavaiset masennuslääkkeet, kuten mirtatsapiini ja venlafaksiini. Ne vaikuttavat, joskin eri mekanismilla sekä aivojen serotoniini- että noradrenaliinijärjestelmiin. Niiltäkin puuttuvat pääosin vanhemmille masennuslääkkeille tyypilliset antikolinergiset ja asentohypotensiota aiheuttavat vaikutukset. Mirtatsapiinin farmakokinetiikka vanhuksilla ei ilmeisesti muutu merkittävästi, joten heidän hoidossaan voidaan yleensä käyttää samaa annosaluetta kuin keski-ikäisten potilaidenkin hoidossa. Venlafaksiinin metabolian lievää hidastumista on todettu vanhuksilla, mutta se ei välttämättä edellytä annoksen pienentämistä. Psykoottisessa depressiossa masennuslääkkeiden teho on selvästi huonompi kuin ei-psykoottisessa. Psykoosilääkkeet yhdistettynä antidepressiiviseen lääkitykseen parantavat merkittävästi psykoottisen depression hoitotuloksia, vaikka keskivaikeankin masennustilan lääkehoidoksi riittää yleensä pelkkä depressiolääke (Anton ja Burch 1986). Näissä tapauksissa psykoosilääkkeen käyttö aloitetaan usein ennen masennuslääkitystä. Psykoottisen depression lääkehoidon arviointi edellyttää yleensä psykiatrian erikoislääkärin konsultaatiota. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan terveydentilan muutoksiin on syytä reagoida nopeasti. Vaiheen kääntyessä depressioon on myös masennuslääkitys yleensä aloitettava pikaisesti. Tällöin masennuslääke yhdistetään mielialaa tasoittavaan lääkitykseen. Jo hoitoa aloitettaessa on kuitenkin pidettävä mielessä, ettei masennuslääkkeitä saisi»unohtaa päälle», koska ne voivat altistaa manialle. Hoito lopetetaankin usein jo 6 12 viikon jälkeen (Leinonen 1999). Synnytyksen jälkeinen masennus tulisi diagnosoida varhain ja hoito aloittaa aktiivisesti. Tila voi vaatia sairaalahoitoa, varsinkin jos potilaalla on itsemurhariski. Synnytyksen jälkeinen psykoosi vaatii lähes aina sairaalahoidon. Serotoniiniselektiivisiä masennuslääkkeitä käytetään myös synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Ainakin paroksetiinin ja sertraliinin on todettu olevan turvallisia lääkkeitä, jos äiti haluaa jatkaa imettämistä (Epperson ym. 2001, Hendrick ym. 2001). Aloitusannokset ja haittavaikutukset Haittavaikutusten vähentämiseksi masennuslääkitys aloitetaan pienellä annoksella. Selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä käytettäessä aloitetaan tavallisesti annoksella, joka on % suunnitellusta lopullisesta hoitoannoksesta. Trisyklisten masennuslääkkeiden käyttö aloitetaan usein tätäkin varovaisemmin. Jopa % depressioista uusiutuu jossain elämänvaiheessa (Coryell ym. 1994). Usein masennustilan uusiutumista edeltää tiettyjen oireiden kuten univaikeuksien tai haluttomuuden lisääntyminen. Tällöin lääkehoidon uudelleen aloittamisessa on syytä olla hyvin aktiivinen. Jos potilas on aiemmin hyötynyt jostain tietystä masennuslääkkeestä, kannattaa hoito aloittaa nimenomaan tällä valmisteella (Rush ja Kupfer 1995). Vanhat trisykliset masennuslääkkeet (esim. amitriptyliini, doksepiini, klomipramiini, nortriptyliini, trimipramiini) ovat vaikeissa depressioissa ja laitoshoidossa joskus käyttökelpoisia. Trisykliset masennuslääkkeet aiheuttavat perifeerisiä antikolinergisia sivuvaikutuksia ainakin hoidon alussa miltei säännöllisesti. Lisäksi ne saattavat aiheuttaa asentohypotensiota. Jos potilaalla on jo ennen hoitoa sydämen sähköisen johtumisen häiriö, voi trisyklisen masennuslääkkeen käyttö aiheuttaa johtumisaikojen vaarallisen pitenemisen. Myrkytystilanteissa trisykliset masennuslääkkeet ovat hengenvaarallisia, mikä usein rajoittaa niiden käyttöä päivystyspotilaiden hoidossa. Jo alle mg trisyklistä masennuslääkettä voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen. Riskiä voidaan vähentää riittävän tiheiden hoitokontaktien ja pienten lääkepakkausten avulla. Uudemmat selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini ja sitalopraami) ja ns. kaksikanavaiset depressiolääkkeet (mirtatsapiini ja 309

4 venlafaksiini) ovat yleensä osoittautuneet yhtä tehokkaiksi kuin trisykliset masennuslääkkeet masennustilan hoidossa. Etenkin akuuttitilanteissa lääkettä valittaessa valmisteen turvallisuus on usein ratkaiseva tekijä. Uudemmat masennuslääkkeet eivät ole yksinään käytettynä erityisen toksisia yliannoksinakaan, joten niitä pidetään ensisijaisina itsemurhavaarassa olevan potilaan hoidossa (Montgomery 1995). Myös uudempia masennuslääkkeitä käytettäessä hoitovaste ilmaantuu suhteellisen hitaasti, joten niistä ei ole välitöntä hyötyä päivystystilanteissa. Toisaalta esimerkiksi mirtatsapiinin ja venlafaksiinin antidepressiivisen vaikutuksen on esitetty alkavan nopeammin: ensimmäiset merkit oireiden lievittymisestä saattavat olla nähtävissä jo 1 2 viikon kuluttua (Leinonen ym. 1999, Nierenberg 2001). Uudemmat masennuslääkkeet eivät käytännössä vaikuta sydämen johtorataan, eivätkä antikolinergiset haittavaikutukset tai asentohypotensio ole niiden ongelmana. Selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien haittavaikutuksia ovat yleensä hoidon alkuvaiheessa esiintyvät pahoinvointi ja hikoilu. Myös päänsärkyä, vapinaa, liiallista aktivoitumista ja unihäiriöitä ilmaantuu suhteellisen usein. Yleensä nämä oireet ovat kuitenkin lieviä ja menevät nopeasti ohi. Venlafaksiinin haittavaikutukset ovat hyvin samantyyppisiä kuin selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä. Mirtatsapiini aiheuttaa useammin sedaatiota. Ahdistunut potilas päivystysvastaanotolla Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisimpia psykiatrisia häiriöitä, joista kärsii ainakin 7 10 % suomalaisista (Lehtinen ym. 1990). Ne ovat usein pitkäkestoisia, ja niihin liittyy samanaikaisen masennuksen kehittymisen ja päihteiden käytön lisääntymisen riski. Esimerkiksi paniikkihäiriöön liittyy suurentunut itsemurhariski, varsinkin jos siihen liittyy muuta samanaikaista psykiatrista sairastavuutta (Lepola ym. 1996). Masennuslääkkeet ovat nykysuositusten mukaan ensisijaislääkkeitä myös monissa ahdistuneisuushäiriöissä (Leinonen ym. 2000). Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät ovat osoittautuneet tehokkaiksi paniikkihäiriössä, sosiaalisten tilanteiden ja julkisten paikkojen pelossa, yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä, traumaperäisessä stressireaktiossa ja myös pakko-oireisessa häiriössä. Usein näihin häiriöihin liittyy muuta samanaikaista sairastavuutta, joko toinen ahdistuneisuushäiriö, masennus tai alkoholin liikakäyttö. Varsinkin tällöin masennuslääkkeet ovat suositeltavia (Ballenger ym. 1998). Myös ahdistuneisuushäiriöissä pitkäaikaisen lääkehoidon aloittaminen päivystystilanteessa on vain harvoin aiheellista. Ahdistuneisuushäiriöpotilaat eivät useinkaan hakeudu päivystysvastaanotoille lukuun ottamatta paniikkipotilaita ja akuutista traumaperäisestä reaktiosta kärsiviä. Useimmiten tällöin ensiapuna käytetään edelleen bentsodiatsepiineja. Paniikkipotilaat saattavat kuitenkin käyttää varsinkin sairautensa alkuvaiheessa runsaasti päivystyspalveluita. Usein ensimmäinen yhteydenotto onkin päivystysluonteinen. Potilaalle selvitetään sairauden luonne ja hänet ohjataan tavallisesti normaalille vastaanottokäynnille. Joskus toistuvien ensiapuluonteisten käyntien yhteydessä voidaan aloittaa masennuslääkitys. Hoitovasteen nopeuttamiseksi voidaan masennuslääkkeen tukena käyttää alussa tilapäisesti bentsodiatsepiineja (Sheehan 1999). Paniikkihäiriössä selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät kuten sitalopraami, paroksetiini ja sertraliini, ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Lääkehoito tulee aloittaa pienillä annoksilla sivuvaikutusten vähentämiseksi (American Psychiatric Association 1998). Akuutissa traumaperäisessä stressireaktiossa ja sopeutumishäiriöissä tärkeintä on sairastumiseen johtaneen tilanteen selvittely ja lääkehoito on toissijainen vaihtoehto (Henrikson ja Lönnqvist 2001). Jos potilaalla on ollut aikaisemmin vastaavia sairastumisvaiheita, jotka ovat esimerkiksi johtaneet masennukseen, voidaan harkita selektiivisen serotoniinilääkkeen käytön aloittamista jo päivystyskäynnillä (Foa ym. 1999). Lopuksi Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yleensä yksinään riitä akuutin masennus- tai ahdistuspotilaan hoidoksi ja tulee 310 E. Leinonen ym.

5 kyseeseen suhteellisen harvoin. Näiden lääkkeiden vaikutukset ilmenevät hitaasti, joten niistä ei ole välitöntä hyötyä. Joskus masennuslääkityksen aloittamiseen yleisesti liittyvät haittavaikutukset saattavat jopa tilapäisesti lisätä potilaan oireita. Kuitenkin esimerkiksi toistuva masennus tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön depressiovaihe edellyttävät aktiivisuutta lääkehoidon aloittamisessa, ja usein masennuslääkitys onkin syytä aloittaa jo ensioireiden ilmetessä. Ahdistuneisuushäiriöisistä erityisesti paniikkihäiriöpotilaat kuormittavat päivystysvastaanottoja kohtausten vuoksi. Välittömän ensiavun lisäksi lääkehoitoa olisi suunniteltava pitkälle aikavälille, ja joskus masennuslääkehoito on perusteltua aloittaa paniikkipotilaalle jo päivystystilanteessa. Lääkehoidon toivottujen vaikutusten nykyistä nopeampi alkaminen on keskeinen tekijä masennuslääkkeiden kehittelyssä. Tällaista lääkettä odotellessa joudutaan akuuttitilanteissa turvautumaan oireenmukaisempiin lääkehoidon vaihtoehtoihin masennuslääkkeiden asemasta tai niiden ohella. Kirjallisuutta Anton RF, Burch EA. Amoxapine versus amitriptyline combined with perphenazine in the treatment od psychotic depression. Am J Psychiatry 1986;147: American Psychiatric Association. Practice guideline for the treatment of the patients with panic disorder. Am J Psychiatry 1998;155 Suppl 5:1 34. Ballenger JC, Davidson JRT, Lecrubier Y, ym. Consensus statement on panic disorder from the international consensus group on depression and anxiety. J Clin Psychiatry 1998;59 Suppl 8: Bech P. Pharmacological treatment of depressive disorders: a review. Kirjassa: Maj M, Sartorius N. Depressive disorders. WPA series evidence and experience in psychiatry. Chichester: John Wiley & Sons Ltd, Benkert O, Burkart M, Wetzel H. Existing therapies with newer antidepressants their strengths and weaknesses. Kirjassa: Briley M, Montgomery S. Antidepressant therapy at the dawn of the third millenium. Lontoo: Martin Dunitz Ltd, Blier P. Pharmacology of rapid-onset antidepressant treatment strategies. J Clin Psychiatry 2001;62 Suppl 15:12 7. Coryell W, Akiskal HS, Leon AC, ym. The time course of nonchronic major depressive disorder. Arch Gen Psychiatry 1994;51: Epperson N, Czarkowski KA, Ward-O Brien D, ym. Maternal sertraline treatment and serotonin transport in breast-feeding motherinfant pairs. Am J Psychiatry 2001;158: Foa EB, Davidson JRT, Frances A. The expert concensus guideline series: Treatment of posttraumatic stress disorder. J Clin Psychiatry 1999; 60 Suppl 16:1 76. Hendrick V, Fukuchi A, Altshuler L, ym. Use of sertraline, paroxetine and fluvoxamine by nursing women. Br J Psychiatry 2001;179: Henrikson M, Lönnqvist J. Traumaperäinen stressireaktio. Kirjassa: Lönnqvist J, Henrikson M, Marttunen M, Partonen T. Psykiatria, 2. painos. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Leinonen E. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön muuttuva lääkehoito. Duodecim 1999;115: Leinonen E, Lepola U, Koponen H. Ahdistuneisuuden lääkehoito. Duodecim 2000;116: Leinonen E, Lepola U, Koponen H, Kinnunen I. The effect of age and concomitant treatment with other psychoactive drugs on serum concentrations of citalopram measured with a nonenanatioselective method. The Drug Monit 1996;18: Leinonen E, Skarstein J, Behnke K, ym. Efficary and tolerability of mirtazapine versus citalopram: a double-blind, randomized study in patients with major depressive disorder. Int Clin Psychopharmacol 1999;14: Lepola U, Koponen H, Leinonen E. A naturalistic 6-year follow-up study of patients with panic disorder. Acta Psychiatr Scand 1996;93: Lehtinen V, Joukamaa M, Lahtela K, ym. Prevalence of mental disorders among adults in Finland: basic results from Mini Finland Health Survey. Acta Psychiatr Scand 1990;81: Montgomery SA. Selective serotonin reuptake inhibitors in the acute treatment of depression. Kirjassa: Bloom FE, Kupfer DJ. Psychopharmacology, the fourth generation of progress. New York: Raven, 1995, s Nierenberg AA. Do some antidepressants work faster than others? J Clin Psychiatry 2001;62 Suppl 15:22 5. Rush AJ, Kupfer DJ. Strategies and tactics in the treatment of depression. Kirjassa: Gabbard GO. Treatment of psychiatric disorders. Washington DC: American Psychiatric Press, 1995, Sartorius N. The economic and social burden of depression. J Clin Psychiatry 2001;62 Suppl 15:8 11. Sheehan DV. Current concepts in the treatment of panic disorder. J Clin Psychiatry 1999;60 Suppl 18: Åsberg, M. Affectica syndrom. Kirjassa: Åsberg M, Herlofson J. Psykiatri. Kristiansand: Pilgrim Press 1991, s Warringtron SJ. Clinical implications of the pharmacology of sertraline. Int Clin Psychopharmacol 1991;6 Suppl 2:11 21 ESA LEINONEN, professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, psykiatrian opetusala ja TAYS:n psykogeriatrian klinikka Pitkäniemi HANNU KOPONEN, ma. professori, ylilääkäri Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka ja Lapin sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosalue Muurolan sairaala Totonvaara ULLA LEPOLA, dosentti Oulun ja Helsingin yliopiston psykiatrian klinikka Kuopion Psykiatripalvelu Oy Asemakatu 46 B Kuopio 311

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 25.2.2016, VERSIO 2 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Äidin lääkkeet ja imetys

Äidin lääkkeet ja imetys Taustaa Rintamaito on ideaali ravinnonlähde vastasyntyneelle lapselle Imetyksen hyödyt niin lapsen kuin äidin terveydelle, sekä äiti-lapsi suhteelle ovat kiistattomat WHO: täysimetys 6kk ikään asti, korvikkeita

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Aripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Aripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Aripiprazol Stada 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Aripiprazol Stada 5 mg tabletti Aripiprazol Stada 10 mg tabletti Aripiprazol Stada

Lisätiedot

Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja

Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja Lääkevaaka Lääkeresistentin depression lääkehoidon suuntaviivoja Erkki Isometsä ja Erkka Syvälahti Depressiopotilaista noin 15 30 % ei saa selvää vastetta kahdessakaan peräkkäisessä lääkehoitoyrityksessä,

Lisätiedot

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia Tämä opas sisältää tietoa Lariam (meflokiini) -tablettien käyttöön lääkkeellisenä profylaksiana liittyvistä haittavaikutuksista, etenkin neuropsykiatrisista

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys 10.11.2016 Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Keskivaikean tai vaikean pakko-oireisen ensisijaiseen psykoterapeuttiseen (CBT) hoitoon voidaan

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

CYP2D6-geenitesti masennuslääkityksen yhteydessä

CYP2D6-geenitesti masennuslääkityksen yhteydessä Farmakogenetiikka Kari Raaska, Pertti Neuvonen ja Janne Backman CYP2D6-geenitesti masennuslääkityksen yhteydessä Trisyklisten masennuslääkkeiden farmakokinetiikassa on huomattavia yksilöiden välisiä eroja,

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan PSYYKE JA LÄÄKE Tiia Talvitie FM Tiedottaja, Fimea Päivi Ruokoniemi LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Hyperici (Hypericum perforatum L.) herbae recent. extr. spir. sicc. (3,1-4,0:1) 40-73 mg respond. tot hypericin.

VALMISTEYHTEENVETO. Hyperici (Hypericum perforatum L.) herbae recent. extr. spir. sicc. (3,1-4,0:1) 40-73 mg respond. tot hypericin. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Hyperiforce Nova, tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Hyperici (Hypericum perforatum L.) herbae recent. extr. spir. sicc. (3,1-4,0:1) 40-73 mg respond.

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Hydroxyzinhydrochlorid EQL Pharma 25 mg kalvopäällysteiset tabletit päivämäärä 7.1.2014, versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen

Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä. Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Mitä on vaikuttava lääkehoito? Biologiset lääkkeet esimerkkinä Antti Viitanen Toimitusjohtaja Novartis Finland Oy 11.11.2016 Vaikuttavuustavoitteet SOTE-johtamisen ytimeen Huomio resursseista ja rakenteista

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Skudex 75 mg / 25 mg kalvopäällysteinen tabletti , v. 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Skudex 75 mg / 25 mg kalvopäällysteinen tabletti , v. 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Skudex 75 mg / 25 mg kalvopäällysteinen tabletti 28.12.2015, v. 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kivulla voi olla

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä

Lisätiedot

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0 Vaikuttavat aineet (kansainvälinen INN-nimi tai Fentanyyli (fentanyylisitraattina) yleinen nimi): Farmakoterapeuttinen ryhmä (ATC-koodi): Opioidianalgeetit, fenyylipiperidiinijohdannaiset, N02ABO3 Myyntiluvan

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot