Mielenterveyden häiriöt ja psykiatrinen lääkehoito
|
|
- Matti Virtanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 L2 farmakologian kurssi Mielenterveyden häiriöt ja psykiatrinen lääkehoito Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Ylilääkäri, HYKS psykiatrian tulosyksikkö
2 Melartin & Isometsä, 2009
3 ? Melartin & Isometsä, 2009
4 peruskäsitteitä
5 Mielenterveys? hyvinvointi Laaja määritelmä mielenterveys on psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia Suppea määritelmä mielenterveyden häiriöt, joiden hoito on psykiatrian ydintehtävä mielenterveyden häiriöt
6 Mitä mielenterveyden häiriöt ovat? Oireyhtymiä, kriteerit määritelty diagnoosiluokituksissa (ICD-10, DSM-5). Lähtökohtana yksilössä ilmenevä psyykkisten toimintojen häiriö, joista seuraa subjektiivista kärsimystä ja/tai toimintakyvyn laskua. Pelkkä sosiaalinen poikkeavuus, esimerkiksi poikkeava poliittinen tai yhteiskunnallinen vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai konflikti yksilön ja yhteiskunnan välillä ei itsessään ole peruste. Luokittelun kohteena ovat oireyhtymät, ei ihmiset.
7 ICD-10 DSM-5
8 Mielenterveyden häiriöiden 12 kk esiintyvyys Euroopassa Wittchen H-U & Jacobi F, European Neuropsychopharmacology 2005;15: Häiriö Naiset (%) Miehet (%) Kaikki (%) Päihderiippuvuus 1,3 5,6 3,4 Psykoottinen häiriö 2,5 2,6 2,6 Vakava masennustila 11,2 5,5 8,3 Bipolaarihäiriö 1,1 0,6 0,8 Ahdistuneisuushäiriö 16,3 7,8 12,0 Somatoforminen häiriö 15,0 7,1 11,0 Syömishäiriö 0,5 0,2 0,3 Jokin häiriö 33,2 21,7 27,4
9 Mielenterveyden häiriöiden periytyvyys eli heritabiliteetti on korkein vaikeimmissa häiriöissä (skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö) Intrauteriininen ympäristö, obstetriset komplikaatiot Varhaiskehitys ohjelmoi stressireaktioihin liittyvää HPA -(hypotalamusaivolisäke-lisämunuais)-akselia Kiintymyssuhteiden häiriöt, psykologinen kehityshistoria, traumaattiset tapahtumat Temperamentti ja persoonallisuus Ajankohtaiset laukaisevat stressorit, krooninen stressi Laukaisevat kemialliset tekijät, esimerkiksi päihteet
10 Psykiatrinen lääkehoito Yksilöpsykoterapia Pari- ja perheterapiat Verkostotapaamiset, ryhmäterapiat ja vertaisryhmät Yllämainittujen hoitomuotojen yhdistely tarpeenmukaisesti hoito on räätälintyötä, perustana näyttö käytettyjen hoitojen vaikuttavuudesta
11 Psykofarmakologisen hoidon teho hyvin dokumentoitu, pääsääntöisesti vaikuttavuus kohtalaista tasoa, nopein keino lievittää häiriöiden oireita Lyhytpsykoterapiat osoitettu vaikuttaviksi depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä, mutta soveltuvat yksinään vain lievempiin ja kapeaalaisempiin häiriöihin Pitkien psykoterapioiden vaikuttavuudesta alkanut kertyä näyttöä, mutta tietoa yhä tarvitaan lisää Erilaiset psykososiaaliset tuki-interventiot kuten psykoedukaatio on osoitettu hyödyllisiksi. Biologisten ja psykososiaalisten hoitomuotojen yhdistäminen on yleensä tehokkainta
12 Psykiatrisen diagnostiikan keskeisiä käsitteitä Psykoosi: häiriö todellisuudentajussa Mieliala: pitkäaikainen tunnevire Ahdistuneisuus: pelkoa ilman ulkoista syytä Päihderiippuvuus: pakonomainen, hallitsematon tarve päihteen käyttöön Persoonallisuushäiriö: poikkeavat persoonallisuuden piirteet haittaavat sopeutumista ja alentavat toimintakykyä Monihäiriöisyys: Samalla henkilöllä esiintyy useampia psykiatrisia oireyhtymiä
13 Psykiatrisia häiriöryhmiä Skitsofrenia ja muut psykoosit Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Persoonallisuushäiriöt Päihdehäiriöt Syömishäiriöt Elimelliset mielenterveyden häiriöt
14 ahdistuneisuushäiriöt
15 Pelko vai ahdistuneisuus? Ahdistuneisuuden tunteella tarkoitetaan sisäistä jännitystä, levottomuuden, kauhun tai paniikin tunnetta. Ahdistuneisuus on kokemuksena hyvin pitkälti pelon kaltainen tunnetila. Pelon kognitiivisena sisältönä on todellinen ulkoinen vaara. Ahdistuneisuudessa todellista vaaraa ei ole, tai henkilö itse ainakin ymmärtää pelon tunteensa suhteettomaksi ulkoiseen uhkaan nähden. Ahdistuneisuuden tunne pelkoemootio ilman todellista ulkoista vaaraa.
16 Kirjasta Higgins ES & George MS. The Neuroscience of Clinical Psychiatry. Lippincott Williams & Wilkins, 2007.
17 Ahdistuneisuushäiriöt Ahdistuneisuusoireet Välttämiskäyttäytyminen Paniikkihäiriö ilman agorafobiaa Toistuvia, myös spontaaneja Ei esiinny paniikkikohtauksia Paniikkihäiriö ja agorafobia Toistuvia, myös spontaaneja Julkiset paikat paniikkikohtauksia Sosiaalinen fobia Ahdistuneisuus sosiaalisissa Sosiaaliset tilanteet tilanteissa Määräkohteinen pelko Ahdistuneisuus kohteelle Fobian kohde altistuessa Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Krooninen ahdistuneisuus Ei esiinny ja kyvyttömyys hallita huolestuneisuutta Pakko-oireinen häiriö Pakkoajatuksia ja Obsessioiden kohteisiin -toimintoja liittyvä välttäminen Traumaperäinen stressihäiriö Traumamielikuvien Traumaan assosioituvat toistuminen, kohonnut tilanteet vireystila, turtuminen
18 Ahdistuneisuushäiriöiden elinaikaprevalenssi vuotiailla suomalaisilla (Suvisaari J ym., Psychol Med 2009) Miehet (%) Naiset (%) Kaikki (%) Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 0,3 0,5 0,4 Paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko 1,5 3,9 2,7 Paniikkihäiriö ilman julkisten paikkojen pelkoa 0,4 1,5 0,9 Julkisten paikkojen pelko ilman paniikkihäiriötä 0,8 1,5 1,1 Sosiaalinen fobia 3,0 3,1 3,1 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) 0 1,8 0,9 Pakko-oireinen häiriö 0,4 0,9 0,7 Määräkohteinen pelko 1,0 3,8 2,4 Määrittämätön ahdistuneisuushäiriö 2,8 3,9 3,4 Ahdistuneisuushäiriöt yhteensä 8,4 16,9 12,6
19 Paniikkikohtaus Paniikkikohtauksella tarkoitetaan voimakasta ja äkillisesti ilmaantuvaa erittäin intensiivistä ahdistuksen, pelon tai pakokauhun tunnetta. Kohtaus alkaa yleensä nopeasti muutaman (<10) minuutin kuluessa, ja siihen liittyy voimakkaita somaattisia ja kognitiivisia oireita. Kohtaus kestää tavallisesti minuutteja, useimmiten alle puoli tuntia, mutta jälkioireineen joskus jopa tunteja. On yleistä, että paniikkikohtauksen kokenut alkaa pelätä uuden kohtauksen ilmaantumista, ja alkaa sen vuoksi vältellä paikkoja joissa kohtaus saattaisi tulla ( -> agorafobia)
20 Roy-Byrne P et al. Lancet 2006;368:
21 Paniikkihäiriön hoito Lääkehoito Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI:t), venlafaksiini (SNRI) trisykliset lääkkeet muut masennuslääkkeet bentsodiatsepiinit vain poikkeustapauksissa pitkäaikaisesti Psykoterapia kognitiivinen psykoterapia psykodynaaminen lyhytpsykoterapia
22 Paniikkihäiriön kognitiivinen malli: katastrofitulkinta (geneettinen alttius, varhaiset kokemukset, elämänhistoria...) vaaran skeemojen muodostuminen sisäinen tai ulkoinen laukaiseva tekijä uhka paniikkikohtauksesta ahdistus virhetulkinta fysiologiset tai kognitiiviset oireet välttäminen, turvakäyttäytyminen, valikoiva tarkkaavaisuus Kajaste S. Kirjassa: Kognitiivinen psykoterapia. Duodecim, 2008.
23 Paniikkihäiriön kognitiivinen ja behavioraalinen hoito Kognitiivinen hoito pyrkimyksenä paniikkioireisiin liittyvien katastrofitulkintojen muuttaminen realistisemmiksi Behavioraalinen hoito välttämiskäyttäytymisen lopettaminen altistushoito
24 Ahdistuneisuushäiriö Näyttöä ml tehosta Suositeltava lääke(ryhmä) Huomattavaa Paniikkihäiriö (agorafobia +/-) Kyllä SSRI:t, venlafaksiini Matala aloitusannos (25-50%) Agorafobia (ei paniikkihäiriötä) Ei - Sosiaalinen fobia, laaja-alainen Kyllä SSRI:t, venlafaksiini, moklobemidi Sosiaalinen fobia, kapea-alainen Ei - Määräkohteinen pelko Ei - Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD) Kyllä SSRI:t, venlafaksiini, (agomelatiini) Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) Kyllä SSRI:t, venlafaksiini, mirtatsapiini Pakko-oireinen häiriö (OCD) Kyllä SSRI:t, klomipramiini Korkeampi annos kuin depression hoidossa
25 mielialahäiriöt
26 masennuksen tunne masentunut mieliala masennusoireyhtymät (kliininen depressio)
27 Mielialahäiriöt Masennustila ja toistuva masennus Kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarihäiriö) - tyyppi I: depressio- ja maniajaksoja - tyyppi II: depressio- ja hypomaanisia jaksoja
28 Masennustila (yksittäinen) depressiojakso Toistuva masennus toistuvia masennusjaksoja
29 Masennustilan oirekriteerit Masennusjakso on kestänyt vähintään kahden viikon ajan A. Todetaan vähintään kaksi seuraavista oireista 1. masentunut mieliala suurimman osan aikaa 2. kiinnostuksen tai mielihyvän menetys 3. vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys B. Lisäksi oireita siten, että yhteensä vähintään 4/10 4. itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen 5. perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset 6. toistuvat kuolemanajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen 7. keskittymisvaikeudet 8. psykomotoriikan muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus) 9. unihäiriöt 10. ruokahalun ja painon muutos
30 Depressio väestössä 0,5% psykoottiset depressiot 4-5% vaikea keskivaikea lievä Masennustila ja toistuva masennus (F32-33) 10-15% lievät masennusoireet masentunut mieliala
31 Depression vaikeusaste ja akuuttivaiheen hoito: Hoitomuoto Lievä Keskivaikea Vaikea Psykoottinen Psykoterapiat + + (+) - Antidepressiivinen lääkehoito Antipsykoottinen lääkehoito Aivojen sähköhoito (ECT) Depression Käypä hoito, 2014
32 Hoidon tehoon vaikuttavat spesifit ja epäspesifit tekijät yhdessä 60% 50% 40% spesifi hoitovaikutus (ES 0,3, NNT 6) 30% epäspesifi lumevaikutus 20% 10% spontaaniparaneminen 0% ei hoitoa lume masennuslääke Spesifin tehon olomassaolo on tärkeää hoidon uskottavuudelle; terveydenhuollon päätöksenteossa hoitoja joko annetaan tai ei, ja siksi erot muihin hoitoihin ja hoitamatta jättämiseen ovat olennaisia.
33
34 Trisykliset masennuslääkkeet Lääkeaine Aloitusannos Hoitoannos Sivuvaikutukset (mg/vrk) (mg/vrk) amitriptyliini Antikolinergisia, alfa1- ja H1-salpauksen aiheuttamia doksepiini Antikolinergisia, alfa1- ja H1-salpauksen aiheuttamia klomipramiini Antikolinergisia, alfa1- ja H1-salpauksen aiheuttamia nortriptyliini Antikolinergisia ja alfa1-salpauksen aiheuttamia trimipramiini Antikolinergisia, alfa1- ja H1-salpauksen aiheuttamia Trisyklisen lääkkeen seerumipitoisuuden määrittäminen on suositeltavaa. Taulukossa esitetyt annokset viittaavat aikuispotilaiden annoksiin.
35 Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) Lääkeaine Aloitusannos depressiossa (mg/vrk) Hoitoannos depressiossa (mg/vrk) Tavallisia sivuvaikutuksia essitalopraami Pahoinvointi, GI-oireet, seksuaaliset sivuvaikutukset fluoksetiini Pahoinvointi, GI-oireet, seksuaaliset sivuvaikutukset fluvoksamiini Pahoinvointi, GI-oireet, seksuaaliset sivuvaikutukset paroksetiini Pahoinvointi, GI-oireet, seksuaaliset sivuvaikutukset sertraliini Pahoinvointi, GI-oireet, seksuaaliset sivuvaikutukset sitalopraami Pahoinvointi, GI-oireet, seksuaaliset sivuvaikutukset
36 Muita depressiolääkkeitä, I Lääkeaine Vaikutusmekanismi Aloitusannos (mg/vrk) Hoitoannos (mg/vrk) Sivuvaikutuksia agomelatiini MT 1 ja 2, 5-HT2C Päänsärky, huimaus, maksatoksisuus bupropioni NRI + DRI 150mg Kouristukset (0,1%/450mg); unettomuus, päänsärky, GI-oireet duloksetiini SRI+NRI Kuten SSRI:t mianseriini alfa2, 5-HT2A Huimaus, väsymys milnasipraani SRI+NRI Kuten SSRI:t mirtatsapiini alfa1 ja 2, 5-HT2A Väsymys, painonnousu
37 Muita depressiolääkkeitä, II Lääkeaine Vaikutusmekanismi Aloitusannos (mg/vrk) Hoitoannos (mg/vrk) Sivuvaikutuksia moklobemidi reversiibeli MAO-A-inhibitio Unettomuus, huimaus reboksetiini NRI Ahdistuneisuus, yliaktivoituminen venlafaksiini SRI+NRI Kuten SSRI:t, RR nousu tratsodoni alfa2, 5-HT2A Väsymys, huimaus, rytmihäiriöt vortioksetiini SRI, 5HT 1A, 5HT 1B, 5HT 1D, 5HT 4, 5HT Pahoinvointi
38 Harmer CJ, ym. How do antidepressants work? New perspectives for refining future treatment approaches. Lancet Psychiatry 2017;4:
39 ? Melartin & Isometsä, 2009
40 Serotonergiset radat aivoissa Masennuslääkeiden vaikutusmekanismin kannalta Raphe-tumakkeista lähtevät nousevat hermoradat ovat keskeisiä. Ne säätelevät limbistä järjestelmää ja etuaivokuorta.
41 Depressioon liittyy - emootioiden säätelyn hermoverkon ja - palkitsemisjärjestelmän toiminnan häiriintyminen. - Masennuslääkkeillä on näihin pääsääntöisesti normalisoiva vaikutus. - Serotonerginen vaikutus emootioiden säätelyssä, dopaminerginen palkitsemisjärjestelmissä. Phillips ML et al. Am J Psychiatry 2015;172:
42 DeRubeis RJ et al., Nature Reviews of Neuroscience, 2008
43 Masennustilojen hoidon vaiheet 6 kk toistuvat häiriöjaksot uusiutuminen uudelleen puhkeaminen Akuuttihoito Jatkohoito Ylläpitohoito Depression Käypä hoito, 2014
44 Kay R. Jamison Touched with Fire, 1993 An Unquiet Mind, 1995 Night Falls Fast, 1999
45 Tyyppi I kaksisuuntainen mielialahäiriö mania mania Tyyppi II kaksisuuntainen mielialahäiriö hypomania hypomania
46 Maaninen jakso Mieliala on koholla, ekspansiivinen tai ärtynyt, ja selvästi henkilölle tavanomaisesta poikkeava. Mielialan muutos on huomattava ja kestänyt vähintään viikon ajan. Vähintään kolme (neljä, mikäli mieliala ainoastaan ärtynyt) seuraavista oireista siten, että aiheuttavat vakavan päivittäisen toimintakyvyn häiriintymisen. 1. toimeliaisuuden lisääntyminen tai fyysinen rauhattomuus 2. puheliaisuuden lisääntyminen (puhetulva) 3. ajatuksenriento tai tunne kiihtyneestä ajatustoiminnasta 4. sosiaalinen estottomuus 5. vähentynyt unentarve 6. kohonnut itsetunto tai suuruuskuvitelmat, grandiositeetti 7. häiriöherkkyys, tai jatkuvat muutokset toiminnassa tai suunnitelmissa 8. uhkarohkea tai vastuuton käyttäytyminen, jonka riskejä henkilö ei tunnista 9. lisääntynyt sukupuolinen halukkuus tai holtittomuus
47 Hypomaaninen jakso A. Mieliala on koholla tai ärtyisä henkilölle poikkeuksellisella tavalla vähintään neljän päivän ajan. B. Vähintään kolme seuraavista oireista siten, että ainakin jonkinasteista toimintakyvyn häiriintymistä 1. toimeliaisuuden lisääntyminen tai fyysinen rauhattomuus 2. puheliaisuuden lisääntyminen 3. keskittymisvaikeudet ja häiriöherkkyys 4. unen tarpeen väheneminen 5. seksuaalisen halukkuuden lisääntyminen 6. lievä rahojen tuhlailu tai muu vastuuton käytös 7. lisääntynyt seurallisuus tai tuttavallisuus
48 Manian lääkehoito Maniaan tehoavat [näyttö A] aripipratsoli asenapiini haloperidoli karbamatsepiini ketiapiini litium olantsapiini risperidoni tsiprasidoni valproaatti Lääkevalinnat: Yksilöllisen hyöty-haittasuhteen perusteella Mahdollinen masennuslääke pitää lopettaa! Mitä vaikeampi mania on, sitä useammin yhdistetään lääkehoitoja Samanaikainen valproaatin tai litiumin tai molempien ja uudemman psykoosilääkkeen yhteiskäyttö on tehokkain manian hoito Psykoottisen manian lääkehoitoon soveltuvat ensisijaisesti uudemmat psykoosilääkkeet. Sähköhoitoa (ECT) voidaan harkita vaikeaoireisissa ja -hoitoisissa manioissa. Klotsapiini joskus hoitoresistenteissä manioissa Kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito, 2013
49 Bipolaarisen depression lääkehoito tavallisen masennuksen! Lääkehoito tyyppi I ja II depressiossa Ketiapiini ( mg) [A] Lamotrigiini (50-200mg/vrk) [B] Litium (0,80-1,20 mmol/l) [tyyppi I:ssä C] Valproaatti [tyyppi I, C] Litium/valproaatti + SSRI [tyyppi I: C, tyyppi II: D] Olantsapiini + SSRI [tyyppi I: C] Sähköhoito (ECT) Muita suosituksia ylläpitohoidon optimointi Yo. lääkkeiden kombinointi Varo trisyklisiä/kaksoisvaikuttavia masennuslääkkeitä maniariskin vuoksi! Kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito, 2013
50 Bipolaarihäiriön hoidon vaiheet: ylläpitohoitoa kaikille toistuvat häiriöjaksot uusiutuminen uudelleen puhkeaminen Akuuttihoito Ylläpitohoito
51 Ylläpitohoito Tyyppi I Litium [A] Ketiapiini [A] Lamotrigiini [A, ei monoterapiana] Olantsapiini [A] Aripipratsoli [B] Tyyppi II Ketiapiini [B] Litium [C] Lamotrigiini [D] Valproaatti [D] Karbamatsepiini [D] Valproaatti [B] Kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito, 2013
52 psykoosit
53 Psykoosit Psykoottisen henkilön todellisuudentaju on vakavasti häiriintynyt. Delirium - tajunnan häiriö - puutteellinen orientaatio, kognitiiviset puutokset Positiiviset oireet - hallusinaatiot l. aistiharhat - deluusiot l. harhaluulot Negatiiviset oireet - anhedonia kiinnostuksen ja mielihyvän menettäminen - tunneilmaisun latistuminen ja puheen sisällön köyhtyminen Hajanaisuuteen liittyvät oireet - hajanainen puhe ja käytös - epäsopiva tunneilmaisu (ristiriita puheen sisällön suhteen) Skitsofrenia, skitsoaffektiivinen häiriö, harhaluuloisuushäiriö...
54 Skitsofreniaan liittyvät psykoosioireet: Skitsofrenialle luonteenomaisia psykoosioireita (ICD-10) ovat mm: Kuuloharhat, joissa äänet kommentoivat potilaan käyttäytymistä, keskustelevat potilaasta keskenään, tai joissa äänet tulevat jostakin ruumiinosasta. Kokemus ajatusten kaikumisesta, ajatusten siirrosta tai riistosta, tai ajatusten lähettämisestä Hallintaan, kontrollointiin, vaikuttamiseen tai ohjatuksi tulemiseen liittyvät harhaluulot Muut (bisarrit) harhaluulot, jotka ovat kulttuuriin sopimattomia ja täysin mahdottomia Voimakkaan asiaankuulumaton tai hajanainen puhe tai neologismien (uudissanojen) yleinen käyttö
55 Miten psykoosi kehittyy? Hietala J ym., Duodecim 2015;131:
56 Aivojen dopamiiniradat: Aivoissa on kolme keskeistä dopaminergistä hermoratojen järjestelmää. Näistä mesolimbisten ratojen toiminta on keskeistä psykoosien ja myös monien muiden mielenterveyden häiriöiden kannalta.
57 Psykoosilääkkeet ovat D2-reseptoreiden antagonisteja
58 uusia hoitomuotoja tulevaisuudessa?
59 Williams LM. Lancet Psychiatry 2016;3:
60 Neurofeedback depression hoidossa??? Williams LM. Am J Psychiatry 2017;174: Uunituoreessa tutkimuksessa selvitettiin funktionaaliseen magneettikuvaukseen perustuvan palautteen hyödyllisyyttä depression hoidossa. Potilaiden tehtävänä oli palauttaa mieleen positiivisia muistoja, ja he saivat palautetta aivojen mantelitumakkeen verenvirtauksesta. Tarkoituksena oli stimuloida positiivia tunteita. Pienessä 2 hoitokerran lumekontrolloidussa hoitokokeessa 2/3 potilaista hyötyi interventiosta (lumeryhmässä 13%). Tämä on täysin kokeellista hoitoa, ja vasta ensimmäinen askel. Aika näyttää syntyykö näistä menetelmistä hyödyllisiä hoitomuotoja.
61 Gaze-Contingent Music Reward Therapy for Social Anxiety Disorder??? Uunituoreessa tutkimuksessa selvitettiin uuden hoitomuodon tehoa sosiaaliseen fobiaan. Hoidossa potilas katsoo kasvokuvia, joilla on neutraali tai inhon ilme; taustalla soi potilaan lempimusiikki. Inhokuvien kohdalla musiikki lakkaa. Hoito ohjaa tarkkaavuutta inhon havaitsemisesta neutraaliin suuntaan. Sosiaalisen fobian oireet lievittyivät ja teho säilyi 3 kk ajan! Tämä on aivan kokeellinen hoitomuoto, ja vasta toistetut uudet tutkimukset kertovat, onko hoidosta oikeasti hyötyä. Lazarov A, ym. Gaze-Contingent Music Reward Therapy for Social Anxiety Disorder: A Randomized Controlled Trial. Am J Psychiatry 2017;174:
62 kysymyksiä?
Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista
07.01.2013 Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Ylilääkäri, HYKS psykiatria hyvinvointi Laaja määritelmä mielenterveys
LisätiedotMielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista
09.01.2014 Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Ylilääkäri, HYKS psykiatrian tulosyksikkö www.helsinki.fi/yliopisto Mielenterveys?
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotMasennuslääkkeet. Pekka Rauhala
Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 28.8. 2017 Psyykenlääkkeet Ahdistusneisuushäiriöiden lääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Sic! 2/2016 Masennus? Tunnetila Mieliala
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotDepression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa
20.09.2012 Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Melartin & Isometsä, 2009 Pelko vai ahdistuneisuus? ahdistuneisuus Ahdistuneisuuden
LisätiedotKaksisuuntainen mielialahäiriö Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ylilääkäri Päivi Kiviniemi
Kaksisuuntainen mielialahäiriö 2017 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ylilääkäri Päivi Kiviniemi paivi.kiviniemi@tampere.fi Kaksisuuntainen ( bipolaarinen) mielialahäiriö Pitkäaikainen mielenterveyden häiriö,
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotKAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA. Mauri Marttunen professori HY, HYKS
KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA Mauri Marttunen professori HY, HYKS Sidonnaisuudet Työnantajat: Helsingin yliopisto, HYKS Konsultaatio- ja luentopalkkiot: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki,
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotDepression Käypä hoito
Depression Käypä hoito - mitä uutta päivityksessä? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Sidonnaisuudet (2013-2015) q Luentopalkkio tai tukea kokousmatkalle: o Columbia
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotÄidin lääkkeet ja imetys
Taustaa Rintamaito on ideaali ravinnonlähde vastasyntyneelle lapselle Imetyksen hyödyt niin lapsen kuin äidin terveydelle, sekä äiti-lapsi suhteelle ovat kiistattomat WHO: täysimetys 6kk ikään asti, korvikkeita
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala
Psykoosilääkkeet Antipsykootit Pekka Rauhala 28.8. 2017 Mielenterveyden häiriöitä Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2013 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotPSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA
PSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja HY, psykiatrian klinikka/hyks, Peijas Kysymys: MITÄ ON MIELENTERVEYS? Mikä on tyypillistä ihmiselle
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotLääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta?
Depressiofoorumi 17.11.2010 Lääkettä,, terapiaa, molempia vai jotakin muuta? Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Tutkimusprofessori, THL Sidonnaisuudet: Osallistunut a) luennoitsijana, b) koulutustilaisuuksien
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotKaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Katsaus tieteessä Kirsi Suominen psykiatrian dosentti Helsingin kaupunki, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus- ja hoitokeskus Kela, Etera kirsi.suominen@hel.fi Hanna Valtonen psykiatrian dosentti
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 19.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotEscitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit
Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotKehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
LisätiedotTUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotNUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi
NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet
LisätiedotLääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010
Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa
LisätiedotSisällys. I Potilaan tutkiminen ja diagnostiikka. 1 Psykiatria ja mielenterveys Potilaan tutkiminen 43
Sisällys Lukijalle 5 I Potilaan tutkiminen ja diagnostiikka 1 Psykiatria ja mielenterveys 18, Johannes Lehtonen Psykiatria tieteenalana 19 Psykiatria ja mielenterveyden häiriöt 19 Psykiatrian tietopohja
LisätiedotMuistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri
Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen
LisätiedotYDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA
1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO. Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti Psyykenlääkkeistä: Vaikutus perustuu keskushermoston toimintaan vaikuttamiseen, hermosolujen
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotPsykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu?
Psykoosit Kliiniset piirteet Etiologia Hoito Jesper Ekelund, LT, dos. Professori, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Psykoosin määritelmä
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotHIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS
HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS 2.2.2017 HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 Psyykenlääkkeet Epilepsialääkkeet Alzheimerin
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotEnsiapua mielenterveydelle työpajan arjessa. Jyväskylä
Ensiapua mielenterveydelle työpajan arjessa Jyväskylä 18.4.2018 25.4.2018 1 Tavoitteet Osallistuja saa tietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöstä ja niiden ilmenemisestä arkipäivässä Osallistujalla
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotPSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan
PSYYKE JA LÄÄKE Tiia Talvitie FM Tiedottaja, Fimea Päivi Ruokoniemi LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKaksisuuntainen mielialahäiriö (Bipolar)
Kaksisuuntainen mielialahäiriö (Bipolar) Voimaa arkeen luento Seinäjoki 24.9.2019 Jyrki Tuulari Psykologi, kognitiivinen kouluttajapsykoterapeutti! Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden
LisätiedotMasennustila on vanhuusiän yleisin psykiatrinen
Näin hoidan Marko Sorvaniemi Masennustila on yleisin vanhuusiän psykiatrinen sairaus. Vanhuusiän masennustilan diagnostiset kriteerit ovat samat kuin työikäisillä. on tehokasta yhtä hyvin akuutin kuin
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 25.2.2016, VERSIO 2 VI.2 Julkisen
LisätiedotITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja
ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja TAHALLINEN ITSEN VAHIN- GOITTAMINEN ITSEMURHA PARASUISIDI ITSEMUTILOIN- TI LIEVÄ VAIKEA STEREOTYYP- PINEN
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotAripiprazole Accord (aripipratsoli)
Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13
LisätiedotMielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala
Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotSkitsofreniasta kärsivän tukeminen
Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia
LisätiedotOpiskelukyvyn arviointi
Opiskelukyvyn arviointi Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotVanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?
Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Valtakunnallinen vanhuspsykiatrian koulutuspäivä 8.10.2009 Tampere LT, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen Neuro- ja vanhuspsykiatria, TAYS Yleistä väen
LisätiedotMieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla
LisätiedotLemilvo (aripipratsoli)
Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille
LisätiedotKeräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki
Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki 20.9.2017 Pakko-oireisen kirjon häiriöt tavallisesti on katsottu dysmorfisen ruumiinkuvahäiriön,
LisätiedotDepressio. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä.
https://helda.helsinki.fi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä 2004 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä,
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotLukijalle. Mielialahäiriöt
Mielialahäiriöt Lukijalle Lääkärin työssä potilaan toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito on keskeinen tavoite. Tämä tavoite korostuu kroonisissa ja uusiutuvissa sairauksissa, joissa täydellinen paraneminen
LisätiedotLukijalle. Mielialahäiriöt
Mielialahäiriöt Lukijalle Lääkärin työssä potilaan toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito on keskeinen tavoite. Tämä tavoite korostuu kroonisissa ja uusiutuvissa sairauksissa, joissa täydellinen paraneminen
LisätiedotMasennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen
Päivystyspsykiatria Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään riitä hoidoksi, ja se tulee kyseeseen suhteellisen harvoin. Akuutin psyykkisen
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Depressio
Käypä hoito -suositus Päivitetty 29.9.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on
LisätiedotPSYYKKISESTI OIREILEVAN OPPILAAN TUKI JA HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA. Kajaani Mira Talala KM, Kognitiivinen psykoterapeutti
PSYYKKISESTI OIREILEVAN OPPILAAN TUKI JA HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA Kajaani 8.2.2018 Mira Talala KM, Kognitiivinen psykoterapeutti OPPILAAN HAASTEELLISEN KÄYTÖKSEN TAKANA ON AINA JOKU (PSYKOSOSIAALINEN)
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotDepressio. Käypä hoito -suositus. Keskeinen sanoma. Kohderyhmät
Käypä hoito -suositus Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä Keskeinen sanoma on keskeinen kansanterveysongelma ja painopistealuetta sekä perusterveydenhuollon että psykiatrisen erikoissairaanhoidon
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA MASENNUS
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA MASENNUS Risto Vataja Ylilääkäri, HUS Psykiatria/ Gero-neuro-päihdepsykiatrian linja Sidonnaisuudet: Vakuutusoikeuden asiantuntijajäsen VALVIRAn pysyvä asiantuntija Aivohalvauksen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotPSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011
PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMEISTA Autonominen hermosto säätelee mielen toimintoja (e.tunteet) Aistinelimet (näkö,kuulo) välittävät aistitietoa isoaivojen
LisätiedotAhdistuneisuushäiriöt
Ahdistuneisuushäiriöt Hannu Naukkarinen Psykiatrian professori, ylilääkäri VSHP/HY/VVS Mielenterveyden ensiapu / Pohjanmaahanke Vaasa 21.2.2008 Johdanto uahdistuneisuus miellettiin omaksi sairausluokakseen
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotMielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotLASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS
LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian
LisätiedotAkuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö
Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman tavallisimmat psyykkiset seuraamukset jaetaan stressireaktioihin ja stressihäiriöihin. Stressireaktiot
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
Lisätiedot