Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit
|
|
- Johannes Heikkinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit Sirpa Hartikainen, LT, Geriatrisen lääkehoidon professori Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
2 Miltä suomalaisen Alzheimerin tautia sairastava väestö, sairaudet ja lääkkeiden käyttö MEDALZ tutkimuksen valossa näyttää?
3 MEDALZ-tutkimus (MEDication use and ALZheimer s disease Maailman suurin Alzheimer kohortti henkilöä, joilla on Alzheimerin tauti ja kullekin 1-4 kaltaistettua verrokkia. Kohortti sisältää henkilöt, jotka ovat saaneet ensimmäisen Alzheimerin taudin lääkkeiden erityiskorvausoikeuden vuosina Aineisto koostuu useista kansallisista rekistereistä.
4
5 MEDALZ kohortin väestö Alzheimerin taudin (AT) diagnoosi hetkellä - keski-ikä 80 vuotta ja 65 % naisia - sydän/verenkiertosairaus yli 50 % sepelvaltimotaudin vuoksi sairaalassa 26 % aivohalvauksen vuoksi sairaalassa 9,7 % - diabetes 13 % - astma tai keuhkoahtaumatauti 8,8 % Ennen AT diagnoosia - lonkkamurtuma oli ollut 5,4 % - sairaalahoito psykiatrisen taudin vuoksi 23,6 %
6 Jotta voidaan tutkia lääkkeiden käytön yhteyttä terveysriskiin tai suojaan On tiedettävä - onko henkilö ollut lääkkeen käyttäjä vai ei - Jos käyttäjä niin kuinka pitkään ja millä annoksella keskimäärin
7 Lääkealtistuksen määritteleminen id ATC date of purchase vnr product strength pack_size nro of packs DDD N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG , N05AX RISPERDAL 1MG ,00
8 MEDALZ-tutkimuksessa on kehitetty lääkkeidenkäytön mallinnusmenetelmä 8 PRE2DUP from prescriptions to drug use periods Matemaattinen mallinnusmenetelmä, joka perustuu henkilön ostojen säännöllisyyteen Perustuu liukuvan keskiarvon laskentaan ostojen välillä Valmistenumero-kohtaisilla parametreillä kontrolloidaan ostojen yhdistymistä eli annoksen normaalia vaihtelua (ylä- ja alarajat) Huomioidaan sairaalajaksot eli niiden aikana ei käytetä kotiin ostettuja, Kelan korvaamia lääkkeitä Lasketaan aineistosta pakkauksen tyypillinen kesto =yksittäisen oston kesto
9 Lääkkeiden ostohistorian esikäsittely id ATC Nro of purchase date of purchase days_between DDD DDD_AVG N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0, N05AX ,00 0,1030
10 Lääkemallin lopputulema 0,14 DDDs/day * 5 (defined DDD value for risperidone) = 0,7 mg/day
11 PPI ja dementian riski Riski (HR) mille tahansa dementialle oli HR 1.44 (95 % LV ) PPI piti ostaa vähintään yhdellä reseptillä neljännesvuodessa 18 kk jaksoissa. Lyhin jakso sai olla 18 kk, vaikka juuri ennen dementia dg:tä
12 Lag window = aika diagnosista taaksepäin, jota ei huomioida altisteessa Ei ollut yhteyttä myöskään kumulatiivisen annoksen tai käyttöajan kanssa. Pääseekö PPI aivokudokseen? Vähän tutkittu ja eläinmalleissa viitteitä, että ainakin muutamat PPI:t voivat läpäistä veriaivoesteen.
13 Entäpä opoidit, ovatko Alzheimerin taudin riskitekijä Ei löytynyt yhteyttä AT riskiin, ei pitkäaikaisessa käytössä, eikä suurilla annoksilla Taipale H ym
14 Onko AKEn ja memantiinin käytössä eroa alueittain? Entäpä psyykenlääkkeiden Käyttö?
15 Ensimmäisenä vuonna AT:n lääkkeiden erityiskorvausoikeudesta mitä tahansa dementialääkettä, asetylkolinesteraasin estäjää (AKE) tai memantiinia ostaneiden osuudet %:na Alzheimerin tautia sairastavista ERVA alueittain 95 %:n luottamusväleineen
16 Psyykelääkkeiden käyttö vuosi erityiskorvauksen Lääkeaineryhmä saamisesta Alzheimerin tauti, N=69080 Käyttäjiä % Verrokit N= Käyttäjiä % 1 psyykelääke käytössä OR (95 % LV) Bentsodiatsepiinit ja Z-lääkkeet ,13 (1,11-1,15) - Bentsodiatsepiinit Tsopikloni, tsolpideemi Masennuslääkkeet ,01(2,95-3,07) Trisykliset masennuslääkkeet 0,9 1,5 SSRI 18 6 Muut uudet masennuslääkkeet 12 5 TAIPALE ET AL EUR NEUROPSYCHOPHARMACOL
17 Psyykelääkkeiden käyttö vuosi erityiskorvauksen Lääkeaineryhmä saamisesta Alzheimerin tautia sairastavat, N=69080 Käyttäjiä % Verrokit N= Käyttäjiä % TAIPALE ET AL EUR NEUROPSYCHOPHARMACOL OR (95 % LV) Psykoosilääkkeet ,20 (6,03-6,37) - ensimmäisen polven 2,5 1,4 - toisen polven 18 3 AT versus verrokki suurimmat erot vuotiailla, joissa AT:ta sairastavilla käyttö lähes 8 kertaista (OR 7,89), pienin ero yli 85 vuotiailla, ero on viisinkertainen (OR 4,97)
18 Kuinka pitkään psyykenlääkkeitä käytetään Alzheimerin tautia sairastavilla? Psykoosilääkkeet - Washout aika 10-3 vuotta ennen AT diagnoosia = jos oli tuona aikana käyttäjä ei otettu mukaan analyyseihin. - Seuranta alkoi 3 vuotta ennen AT diagnoosia. - Psykoosilääkkeen ensimmäinen käyttöjakso kestää keskimäärin 219 (IQR ) päivää
19 Psykoosilääkkeen ensimmäisen käyttöjakson kesto Alzheimerin tautia sairastavilla? käytön kesto kaikilla % Käytön kesto niillä, joilla mahdollisuus käyttää yli vuoden % Alle 6 kk kk kk Yli 2 vuotta Käyttö päättyi lääkehoidon lopetus 57 %, pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtyminen 19 %, kuolema 8 %, seuranta-aika päättyi 16 %
20 Entäpä kipulääkkeiden käyttö?
21 Mites kipulääkkeiden käyttö Alzheimerin tautia sairastavilla ja heidän verrokeillaan? Aleksi Hamina et al Eur J Pain. 2017
22 Entäpä eroaako opioidien käyttö? Aleksi Hamina et al Eur J Pain. 2017
23 Mites pitkäaikainen (vähintään puoli vuotta) opioidien käyttö Alzheimerin tautia sairastavilla ja heidän verrokeillaan (Aleksi Hamina ym. Pain 2016) laastarit
24 Vanhojen 90 v + vuotiaiden lääkkeiden käyttö
25 Alzheimerin tautia sairastavat alle ja päälle 90v. Vanhemmat terveempiä? (Taipale ym 2016)
26 Psyykelääkkeiden käyttö on suurempaa Alzheimerin tautia sairastavilla jopa yli 90 vuotiaana Taipale et al. Age Ageing 2016
27 Lääkkeiden käyttö 90 + väestöllä Alzheimerin taudin mukaan Taipale ym. Age Ageing 2016 AT ikä 90 v N=3,319 % (N) Verrokki ikä 90 v N=3,319, %(N) Adjusted OR (95% CI) Epilepsia ( ) Kipulääkkeet ( ) Opioidit ( ) NSAIDit ( ) Parasetamoli ( )
28 Lääkkeiden käyttö 90 + väestöllä Alzheimerin taudin mukaan Taipale ym. Age Ageing 2016 AT ikä 90 v N=3,319 % (N) Verrokki ikä 90 v N=3,319 %(N) Adjusted OR (95% CI) Diabetes ( ) Insuliini ( ) Oraaliset ( ) Sulfonylureat ( ) Sydän ja verenkierto ( ) Statiinit ( ) Astma/ COPD ( ) Antibiotit ( ) Bisfosfonaatit ( ) PPI:t ( )
29 Psyykenlääkeiden käytön aloitus suhteessa Alzheimerin taudin diagnosiin Puranen A ym Koponen M ym 2015 Saarelainen L ym. 2016
30 Lonkkamurtumien ilmaantuvuus 100 henkilövuotta kohden Alzheimerin tautia sairastavilla ja heidän verrokeillaan sukupuolen mukaan Naiset Miehet Tolppanen et al. BMC Geriatrics, 2016
31 Lonkkamurtumia/100 henkilövuotta kohden bentsojen/z-lääkkeiden käyttäjillä ja ei-käyttäjillä Alzheimerin tautia sairastavilla 100/hv lonkkamurtumia Bentsojen/z-lääkkeiden käyttäjillä 2,51 (95 % LV 2,15-2,86) Ei-käyttäjillä 1,56 (95 % LV 1,49-1,63) Verrokeilla 100 henkilövuotta kohden lonkkamurtumia Bentsojen/z-lääkkeiden käyttäjillä 1,35 (95 % LV 1,08-1,60) Ei käyttäjillä 0,64 (95 % LV 0,61-0,67) J Am Med Dir Assoc Jan;18(1):87.e15-87.e21
32 Bentsojen ja Z-lääkkeiden käytön riski lonkkamurtumiin Alzheimerin tautia sairastavilla bentsojen/zlääkkeiden käyttäjillä lonkkamurtuman riski (HR) verrattuna ei-käyttäjiin 1.43 (95 % LV 1,23-1,66) Verrokeilla bentsojen/zlääkkeiden käyttäjillä lonkkamurtuman riski (HR) verrattuna ei käyttäjiin on 1,58 (95 % LV 1,31-1,91) Lonkkamurtumariski oli samaa suuruusluokkaa bentsoilla ja Z-lääkkeillä Saarelainen ym. 2017
33 Alzheimerin tautia sairastavien psykoosilääkkeiden käyttäjien lonkkamurtuman riski (HR) käytön alusta Ikävakioitu ilmaantuvuus 100 henkilövuotta kohden (95% CI) Ei-käyttö 1.65 ( ) Antipsykootin käyttö 2.70 ( ) Koponen M ym J Clin Psychiatry
34 Onko eroa yleisimmin käytettyjen psykoosilääkkeiden välillä lonkkamurtumariskissä? Koponen M ym J Clin Psychiatry
35 Koponen M et al. J Alz Dis 2017 Antipsykoottien käyttö ja kuolleisuus AT:ta sairastavilla
36 January 2017
37 Lonkkamurtumia/100 henkilövuotta kohden masennuslääkkeiden käyttäjillä ja ei-käyttäjillä Alzheimerin tautia sairastavilla 100/hv lonkkamurtumia Masennuslääkkeiden käyttäjillä 3,01 (95 % LV 2,75-3,34) Ei-käyttäjillä 1,63 (95 % LV 1,56-1,70) Verrokeilla 100 henkilövuotta kohden lonkkamurtumia Masennuslääkkeiden käyttäjillä 2,28 (95 % LV 1,94-2,61) Ei käyttäjillä 0,69 (95 % LV 0,66-0,71) Torvinen Kiiskinen S ym 2017
38 Lonkkamurtuman riski masennuslääkkeiden käyttäjillä Hazard Ratio lonkkamurtumalle masennuslääkkeen käytön aikana 4 3,5 3,52 3 2,71 2,5 2 1, Non-use (=reference) 1, Unadjusted HR Adjusted HR 0,5 0 Persons with AD Persons without AD Torvinen Kiiskinen S ym 2017
39 Onko masennuslääkkeiden käytön alussa lonkkamurtuman riski suurempi? Aika käytön alusta, päiviä Alzheimerin tautia sairastavat HR (95 % LV) 3,30 (2,48-4,38) 2,42 (2,03-2,90) Verrokit HR (95 % LV) 3,92 (2,72-5,65) 3,31 (2,59-4,22) ,72 (1,37-2,16) 3,03 (2,23-4,11) ,50 (1,21-1,87) 2,27 (1,79-2,88) 2,58 (1,88-3,55) 3,36 (2,28-4,97) Torvinen -Kiiskinen S ym 2017
40 Entäpä pään vammat AT- sairastavilla masennuslääkkeiden käyttäjillä? Taipale H ym Alzheimer s Reseach & Therapy Alzheimerin tautia sairastavilla riski verrattuna ei-käyttäjiin - pään vammoille HR 1.35 (95 % Cl ) - traumaattisille aivovammoille 1.26 (95 % Cl ) Masennuslääkkeitä käytetään muistisairaiden käytösoireiden hoitoon olettaen, että ne ovat turvallisempia kuin psykoosilääkkeet tai bentsot/zlääkkeet. Tutkimusnäyttö ei tue tällaista käytäntöä!
41 Miten antidepressantit voivat aiheuttaa kaatumisia ja murtumia? Hyponatremia (SSRIs) Sedatiivinen vaikutus (mirtatsapiini, trisykliset) Vuodot serotonergisyys ja yhdessä muiden vuotoriskiä lisäävien lääkkeiden kanssa Aivohalvaus riski koholla Rytmihäiriöt sitalopraami (essitalopraami) EMAn varoitukset trisykliset
42 Kaikki psyykenlääkkeet lisäävät 42 lonkkamurtumien riskiä. Ei ole kaatumisvammojen suhteen turvallista psyykenlääkettä
43 Kiitoksia lisää tutkimustuloksia
Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä
Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.
Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.2015 Työtehtävät Lääkityksen selvittäminen (potilas, omainen, muut
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
Lääkkeet ja kuntoutuminen
Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat
Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö
40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus
Muistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto. Rekisterit ja potilasturvallisuus
Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Rekisterit ja potilasturvallisuus Suomessa Sairaalassa hoidetuista Joka kymmenes kohtaa vaaratilanteen Joka sadas kokee vakavan haitan Joka tuhannes kuolee tai
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan
ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa
Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa
Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa Muistisairaan hoidon kokonaisuus Käypä hoito suosituksen mukaan. Muistisairauden lääkehoito. Neuropsykiatristen eli käytösoireiden lääkehoito. Lääkkeetön
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
Potilastietojen käyttö tutkimuksessa hoitojen kehittämistä vai arkaluontoisten tietojen urkkimista. Esimerkkinä potilasturvallisuus.
Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Potilastietojen käyttö tutkimuksessa hoitojen kehittämistä vai arkaluontoisten tietojen urkkimista. Esimerkkinä potilasturvallisuus. Institute of Medicine 1999,
Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014
Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
Toimivat käytännöt - Alueellinen Kaatumisten Ehkäisyverkosto, AKE
Toimivat käytännöt - Alueellinen Kaatumisten Ehkäisyverkosto, AKE Sairaalamaailma terveyden edistäjänä Korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisyyn 11.6.2019 AKE pj., kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtT
Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.
LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET
UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö
Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla
Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
Geriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat?
Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Leena K Saastamoinen, FaT Jouko Verho, VTT Kelan tutkimusosaston seminaari 6.6.2012 Mitä tiedettiin? Lääkekustannusten lähes jatkuva kasvu. Lääkekustannusten
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa
Iäkkäiden kaatumisten ja murtumien ehkäisy. Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö IKINÄ -ohjelma
Iäkkäiden kaatumisten ja murtumien ehkäisy Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö IKINÄ -ohjelma VII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä, Helsinki 14.1.2011 1 VII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä, Helsinki
Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen
Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-
Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.
MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI -97 - TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL 4.2.2019 Terveys 1 SEURANTA VUONNA 1987/97 SYNTYNEISTÄ Kaikki Suomessa vuonna 1987/97 syntyneet,
Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä
Lonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla
Lonkkamurtumariski diabetesta sairastavilla Tomi Istolainen 1, Reijo Sund 1,2, Toni Rikkonen 1, Heikki Kröger 1,3 1. TULES-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto 2. Yhteiskuntatieteiden menetelmäkeskus,
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+
Tervaskannot 90+ Pauliina Halonen Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) MIKSI TERVASKANNOT? Pitkäikäisyys yleistyy 90 vuotiaiden
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
Muistisairauksien koko kuva
Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö
Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden
Pysytään pystyssä! - vinkkejä kaatumistapaturmien ehkäisyyn
Pysytään pystyssä! - vinkkejä kaatumistapaturmien ehkäisyyn 16.11.201 7 Anne Heikkilä 2 Kaatumistapaturmien taustaa Tapaturmissa loukkaantuu noin 1000 000 /vuosi Tapaturmissa kuolee noin 3 000 / vuosi
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
Alkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)
Sairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta
Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)
Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)
Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2
Keskitetyt palvelut Taustamateriaalia 10.5.2016 - työpaja 2 Aineisto Tarkastelujakso 2014-2015 Rovaniemi PTH Kontaktit & osastojaksot (A1,A2,K3) LKS Kontaktit & osastojaksot Kontaktit sisältävät kaikki
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
Alzheimerin taudin lääkkeet
Alzheimerin taudin lääkkeet Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta biolääketieteen laitos farmakologia Alois Alzheimer (1864-1915) Neurodegeneratiiviset sairaudet Amyloidiplakit Neurofibrillikimput Lewy
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit
Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia
MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia Alzheimerin taudin NYKYLÄÄKEHOITO JA LÄÄKEKEHITYKSEN HAASTEET
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
Kabergoliini ja sydän
Kabergoliini ja sydän Mirja Tiikkainen LT, Sisätautien el, endokrinologian sl HUS, Endokrinologia ENDOPÄIVÄT 30.-31.10.2008 Biomedicum, Helsinki 15.8.2008 PROLAKTINOOMAN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT DOPAMIINIAGONISTIT
Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto
Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto Mitä lääkkeitä välttäisit vanhuksilla? Dipyridamoli Oksibutyniini Fluoksetiini Diatsepaami Naprokseeni
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät
Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän
Suolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
Maria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri
RONNIN KYLÄLLÄ TEHDYSTÄ TUTKIMUKSEST A TYÖKALUJA ARJEN KEHITYSVAMMA TYÖHÖN Maria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri MIKSI TARVITAAN TUTKIMUSTA? 1. jotta ymmärrämme ihmisiä, joiden
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
Haasteellinen. opastan läheisiä?
Haasteellinen käyttäytyminen yttäytyminen ytyminen miten opastan läheisiä? Lääkintöneuvos neuvos Pirkko JänttiJ 25.5.2016 Muistisairaudet ovat erilaisia lzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Vaskulaarinen
Kuntouttavan toiminnan johtaminen
Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala
Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana
Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET
1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa
Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014
Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä
Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä. Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti
Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys Määritelty laissa (Laki kuolemansyyn selvittämisestä 459/1973) Oikeuslääkäri tekee Ruumiinavaus
Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto
Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten Kelan korvaamien RESEPTIlääkkeiden
Lääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan