ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA. Jänispolun päiväkoti

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA Jänispolun päiväkoti Työsuunnitelma hyväksytty: Pirjo Stenman Päiväkodin johtaja Eero Santanen Johtokunnan varapuheenjohtaja Työsuunnitelman toteutuksen arviointi: Päiväkodin johtaja Johtokunnan puheenjohtaja

2 2 (7) PÄIVÄKOTI: Jänispolun päiväkoti Päätalon päivystysnumero: Osoite: Jänispolku 5, Turenki Ryhmät, henkilökunta ja ryhmien erityispiirteet Jänispolun päiväkodin päätalon esiopetusryhmät Päiväkodin johtaja Pirjo Stenman JÄNÖT 3-6v. ryhmä puh Lastentarhanopettaja Isa Grahn Lasten päivähoitaja Hannele Koskinen Lasten päivähoitaja Minna Tuominen Varhaiserityiskasvatuksen päivähoitaja Tiina Jallow OTSOT 3-6v. ryhmä puh Lastentarhanopettaja Soile Lehtonen Lasten päivähoitaja Anna-Leena Kantola Lasten päivähoitaja Jaana Rantala Pyhämäentien ryhmät Pyhämäentie 25 C, Päiväkodin johtaja Nina Seppä TINTIT esiopetusryhmä puh lastentarhanopettaja Päivi Pouttu lastentarhanopettaja Päivi Valtanen lasten päivähoitaja Ulla Väntsi varhaiserityiskasvatuksen päivähoitaja Anu Vainio

3 3 (7) Johtokunta Varsinaiset jäsenet: Salmi Heikki, lautakunnan edustaja Mäkelä Mikko, puheenjohtaja Ruuskanen Marko Peltola Ari Okkonen Tiia Virolainen Hanna-Mari Pouttu Päivi (henk.) Sibakow Jonna (henk.) Stenman Pirjo, esittelijä ja sihteeri Varajäsenet: Santanen Eero, varapuheenjohtaja Penttinen Pasi Virolainen Matti Henttonen Niina Mikkola Johanna Väntsi Ulla (henk.) Kantola Anna-Leena (henk.) Tauru Johanna, varajohtaja Esiopetuksen työ- ja loma-ajat lukuvuonna Syyslukukausi joulujuhla päiväkodin määrittelemänä ajankohtana esiopetusajan ulkopuolella Syysloma (vko 42) Kevätlukukausi kevätjuhla päiväkodin määrittelemänä ajankohtana esiopetusajan ulkopuolella Talviloma (vko 9) Esiopetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet Esiopetuksen tavoitteet perustuvat Opetushallituksessa laaditun valtakunnallisen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ( ) sekä Janakkalan kunnan esiopetussuunnitelmaan ILMAISUN MONET MUODOT Ilmaisun eri alueiden harjoittaminen kehittää lasten oppimista, sosiaalisia taitoja ja vahvistavaa myönteistä minäkuvaa. Lapsille annetaan suunnittelu-, tuottamis- ja toteuttamismahdollisuus kannustavassa ja rohkaisevassa ilmapiirissä, missä opitaan arvostamaan omia ja toisten töitä. KIELEN RIKAS MAAILMA Perusta vahvalle itsetunnolle ja myönteiselle suhtautumiselle elinikäiseen oppimiseen luodaan kielen ja ilmaisun, sekä kommunikaation ja vuorovaikutuksen kautta. Näitä tärkeitä taitoja esiopetuksessa opetellaan mm. leikkien, pienryhmätoiminnan, yhteisten pelisääntöjen ja draaman avulla kaverisuhteiden syntyä. Aikuisten esimerkki vuorovaikutustilanteissa toimii mallina lapsille. MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME Monimuotoisessa ja muuttuvassa yhteiskunnassa lasten on tärkeää oppia ymmärtämään erilaisuutta ja kunnioittamaan erilaista ajattelua eettisellä tavalla. Katsomuskasvatuksessa

4 4 (7) kehitetään lasten valmiuksia kohdata ja ymmärtää erilaisia katsomuksellisia perinteitä ja niihin liittyviä tapoja. TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI Lasten matemaattisen ajattelun kehittyminen, luontosuhteen vahvistaminen sekä tutustuminen arjen teknologiaan tapahtuvat havainnoiden, tutkien, kokeilujen ja päättelyn avulla. Aikuiset yhdessä lasten kanssa hyödyntävät toiminnassa ja dokumentoinnissa nykyaikaista tieto- ja viestintäteknologiaa. KASVAN JA KEHITYN Lasten itsetunnon päivittäinen vahvistaminen tapahtuu lapsia rohkaisemalla, kannustamalla ja kehumalla. Myös aikuisten omilla esimerkeillä on keskeinen rooli tässä. Lasten aloitteet ja toiveet huomioiden taataan heidän osallisuutensa päivittäisessä toiminnassa. Oppimisympäristöt esiopetuksessa Esiopetuksessa lapsen oppimisympäristö muodostuu tiloista, välineistä, yhteisöistä ja käytännöistä. Aikuiset muokkaavat yhdessä lasten kanssa ympäristöstä suotuisan ja motivoivan lapsen kehityksen ja kasvun sekä oppimisen kannalta. Oppimisympäristössä ja sen rakentamisessa aikuisten tulee jatkuvasti havainnoida lasten kiinnostuksen kohteet sekä tarpeet. Oppimaisema koostuu oppimisympäristöistä, jossa jokaista lasta kannustetaan monipuoliseen oppimiseen ja omaan persoonalliseen tapaan oppia. Meillä lapsista tulee osallistamisen kautta aktiivisia toimijoita, joilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Monipuoliset työtavat Oppimisympäristöllä on tärkeä rooli monipuolisten työtapojen käytössä. Aktiivisessa oppimisympäristössä on ohjattuun ja itseohjautuvaan leikkiin ja opetteluun riittävästi sopivia materiaaleja, havainto- ja työvälineitä sekä mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiselle esiopetuksessa. Aktiiviset oppimisympäristöt mahdollistavat pienryhmätoiminnan, jonka avulla lasten myönteistä itsetunnon kehittämistä tuetaan onnistumisen kokemuksilla ja aikuisten kannustavalla palautteella. Aikuiset yhdessä lasten kanssa kehittävät aktiivisesti esiopetuksessa käytettäviä työtapoja ja lapsilta ja huoltajilta saadun palautteen sekä lapsiryhmän henkilöstön tekemän arvioinnin mukaan.

5 5 (7) Havainnointi, dokumentointi ja arviointi Matemaattisten valmiuksien kartoitukset (MAVALKAT), lasten esiopetussuunnitelmat ja lasten omat arviot siirtyvät lasten tuleviin kouluihin Kontrolloitu piirrostesti (KPT) Boehmin peruskäsite -kartoitus, tarvittaessa Huoltajilla mahdollisuus tutustua lapsen esiopetuspäivään lukuvuoden aikana Dokumentit toteutuneesta toiminnasta Tenavanetin ja ALMAn välityksellä (päätalo) Lukuvuoden esiopetuksen teemat Arkiliikunta, painotamme arkiliikuntaa sisällä ja ulkona. Arkiliikunta on kaikenlaista päivän mittaan tapahtuvaa liikkumista ja liikehtimistä esim. pihaleikeissä, arjen askareissa jne. Pyrkimyksenä on omaksua liikunnallinen, aktiivinen elämäntapa. Kierrätys, tehostamme kierrätystä kaikessa toiminnassamme. Luova taide, hyödynnämme toiminnassamme monipuolisesti erilaisia luovia ja osallistavia menetelmiä kuten draamaa, musiikkia, taidetta ja liikuntaa. Lukuvuoden tapahtumat, retket ja juhlat Syksy 2016: Syyskaudella 2016 pyrimme luomaan jokaiseen ryhmään lasten kanssa hyvän me-hengen. Annamme aikaa leikille ja yhdessäololle. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus esiopetusvierailuihin ryhmiin. Turvallisuusharjoitukset säännöllisesti syksyn aikana Ryhmien yhteiset toimintahetket Kasvisaarteen arvoitus (päätalo) Päiväkotirauhan julistus, jolloin puhumme ystävyydestä ja toisen huomioinnista, Pyhämäentiellä ja päätalolla vk 39 Vauhti Varpaat liikuntatempaus Uimakoulu marraskuussa (päätalo) Isänpäivän vietto Vanhempainilta/Mediakasvatusilta, jonka järjestää MLL, (päätalo ja Pyhämäki ) vk 46 -> Lasten oikeuksien päivä huomioidaan koko viikon eri tavoin Tieto- ja viestintäteknologiaprojekti, vko 47 (päätalo) Itsenäisyyspäivää juhlistamme Pyhämäentiellä ja päätalolla Joulujuhla on Jänispolun yksiköiden yhteinen kirkossa Kevät 2017: Turvallisuusharjoitukset säännöllisesti kevään aikana Ryhmien yhteiset toimintahetket Sanomalehtiviikko Vanhempainilta/perheiden toiminnallinen ilta Uimakoulu maaliskuussa (Pyhämäki)

6 6 (7) Lapselle tärkeän aikuisen päivä Vappu Äitienpäivän vietto Palo- ja pelastuslaitoksen antama turvallisuuskasvatus Kevätjuhla Kevätretki Laurinmäen torpparimuseolle Jos esiopetuksen toiminta-aikana järjestetään maksullista toimintaa (esim. konsertti, teatteri), se on vapaaehtoista. Päiväkodissa tarjotaan yhtäaikaisesti maksutonta toimintaa. Lisäksi kunnan kulttuuritoimi voi järjestää esiopetusvuoden aikana maksuttomia tapahtumia esioppilaille. Kasvatuskumppanuus esiopetuksessa A. Kasvattajan ja lapsen välillä: Osallistaminen ja lastenkokoukset (kts. esiopetuksen oppimisympäristöt ja työtavat) B. Kasvattajan ja vanhemman / huoltajan sekä lapsen välillä: Yhtenä esiopetuksen lähtökohtana on säännöllinen ja tiivis yhteistyö lapsen vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyy vanhempien asiantuntemus omasta lapsestaan, lapsen osallisuus ja henkilöstön ammattitaito. Kasvatuskumppanuus perustuu molemminpuoliseen kuulemiseen, kunnioitukseen, luottamukseen ja dialogiin. Uusien perheiden tutustumisilta (päätalo) Aloituskeskustelut Päiväkodin johtokunta Lasten vanhempien ja henkilöstön yhteistyöilta Lapsen Esiopetussuunnitelman teko Toiminnallinen ilta Lapsen Esiopetussuunnitelman arviointikeskustelu ja lapsen arvio Siirtopalaverit ALMA, lapsen oma päiväkirja, johon lapsi itse mm. kuvailee ja arvio päiväänsä (päätalo) Tenavanetin monipuolinen käyttö Päivittäiset keskustelut lasta tuodessa ja kotiin hakiessa Esiopetusvierailu Tarvittaessa vielä lisäksi kasvatuskeskustelut ja huolisiepparipalaverit C. Kasvattajien kesken: Tiimit ja palaverit; Ryhmäopetussuunnitelmaan tiimit kirjaavat sovitut pelisäännöt ja toimintatavat, joita arvioidaan ja muokataan säännöllisin väliajoin. Päätalolla lastentarhanopettajilla ja päivähoitajilla on omat pedagogiset laatupiirit, jotka kokoontuvat neljä kertaa vuodessa. D. Muiden yhteistyötahojen kanssa: Janakkalan kunnan esi- ja alkuopetus tekee yhteistyötä lukuvuoden aikana mm. seuraavasti: Päiväkotien johtajat ja rehtorit tapaavat säännöllisesti pedagogisessa johtoryhmässä, esi- ja alkuopettajat tapaavat toisiaan palavereissa ja yhteisissä koulutuksissa. Yhteistyössä noudatetaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön vuosikelloa. Lisäksi esiopetuksen yhteistyötahoja ovat kunnan kiertävä erityislastentarhanopettaja

7 7 (7) (kelto), koulukuraattori, koulupsykologi, koulun erityisopettajat, lastenneuvola, sosiaalitoimi, nuorisotoimi sekä eri sairaalat. Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa mm. Turengin koulu, liikuntatoimi, kulttuuritoimi, seurakunta ja tulkkikeskus. Lapsen esiopetussuunnitelma Jokaiselle lapselle laaditaan esiopetussuunnitelma esiopetusvuodelle yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Tässä suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen henkilökohtainen kehitystaso sekä yleiset esiopetuksen tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan lapsen ja vanhempien kanssa keskusteluissa. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitoa. Monialaiseen oppilashuoltoon kuuluu ohjaava, yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuolto. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Yksilöllisessä oppilashuollossa palvelut ja tuki suunnitellaan yksittäisen esioppilaan tarpeiden mukaan. Tukea annetaan esiopetuksessa yleisen tuen, tehostetun tuen sekä erityisen tuen periaatteita noudattaen. Oppilashuollon toimintaperiaatteita ovat luottamuksellisuus, huoltajien ja lasten osallisuus, monialaisuus sekä arviointi. Oppilashuollon monialaisuutta ja nivelvaiheen yhteistyötä Janakkalan kunnan esi- ja perusopetuksen välillä kuvataan esiopetussuunnitelmassa. Arviointi A. Toiminnan ja ryhmän arvioiminen Toiminnan arviointi perustuu päivittäin tehtyihin havaintoihin. Toimintaa tarkistetaan ja tehdään tarvittavia muutoksia mm. oman tiimin palavereissa viikoittain, henkilöstöilloissa sekä lastentarhanopettajien ja päivähoitajien pedagogisissa laatupiireissä. Arviointityökaluina käytämme mm. ryhmän opetussuunnitelmaa. B. Opettajan oman toiminnan arviointi Henkilöstö reflektoi omaa ja tiimin toimintaa itsekseen, tiiminä ja esimiehen kanssa suhteessa työlle asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi toimii suunnittelun pohjana niin yksilökuin tiimitasolla. C. Lapsen arviointi toiminnasta Lapsilta kerätään säännönmukaisesti palautetta toteutuneesta toiminnasta mm. kyselyt, äänestykset, hymiöt. D. Vanhempien arviointi toiminnasta

8 8 (7) Vanhemmilta otetaan vastaan palautetta päivittäisissä kohtaamisissa, esiopetuskeskusteluissa ja sähköisen viestinnän kautta. Vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toimintaamme aina halutessaan. Ennen esiopetuskeskustelua suosittelemme vanhempia tulemaan päiväkotiin seuraamaan omaa lastaan arjen toiminnoissa. Määräajoin kaikille vanhemmille jaetaan palautekyselyjä. Toteutuneen työsuunnitelman arviointi Keväällä 2017

9 9 (7)