VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA. Jänispolun päiväkoti

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA Jänispolun päiväkoti Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma ja työsuunnitelma hyväksytty: Pirjo Stenman Yksikön esimies Mikko Mäkelä Johtokunnan puheenjohtaja Yksikön varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman toteutuksen arviointi: Pirjo Stenman Yksikön esimies Mikko Mäkelä Johtokunnan puheenjohtaja

2 2 (8) OSA A: VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Toiminta-ajatus Jänispolun päiväkodissa lapsi saa kasvaa omatoimiseksi, itseensä luottavaksi ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa uskovaksi yksilöksi. Pohjan päivähoidolle rakennamme kasvatuskumppaneina vanhempien kanssa. Arvot Kohtaamme jokaisen lapsen ainutlaatuisena yksilönä. Tuemme ja ohjaamme lasta hänen oman kehitystasonsa mukaisesti mm. pienryhmätoiminnassa. Kunnioitamme lasta ja hänen perhettään. Luomme lapselle turvallisen kasvu-, leikki- ja oppimisympäristön sekä luotettavat ihmissuhteet. Lapselle ominaiset tavat oppia Leikkiminen: Leikki kumpuaa luontaisesti lapsen sisältä. Se kehittää kaikkia lapsen aisteja ja saa eri sisältöjä lapsen mielikuvituksen myötä, sekä kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja. Liikkuminen: Liikunnan keinoin, kasvattaja innostaa lasta, omalla esimerkillään, löytämään arkiliikunnan ilon niin ohjatusti kuin omaehtoisestikin. Tutkiminen: Tutkimista tapahtuu kaiken aikaa erilaisissa tilanteissa, yhdessä ihmetellen, kokien ja eri aisteja käyttäen, vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten kanssa. Taiteellinen ilmaisu: Lapsella on mahdollisuus kokea oman ilmaisunsa kautta mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Kieli ja kommunikaatio Lapsen kielellistä kehitystä ja ajattelua tuetaan lapsen ikä- ja kehitystason mukaisesti eri menetelmin, huomioiden lapsen oma äidinkieli ja kulttuuri. Lasta kannustetaan ilmaisemaan itseään ja toimimaan eri vuorovaikutustilanteissa. Toiminnassa kasvattajat käyttävät monipuolista ja rikasta suomenkieltä. Tarvittaessa sanoja toistetaan ja toimintaa sanotetaan. Kommunikaation tukena käytämme mm. kuvia ja tukiviittomia.

3 3 (8) Sisällölliset orientaatiot Kasvattajan työvälineitä Orientaatiot muodostavat kehyksen siitä millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä lapselle tarjotaan toimintaa ja oppimista varten Aiheet ja sisällöt liittyvät lapsen lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikkien orientaatioiden välillä Matemaattinen orientaatio Leikinomaisesti ja toiminnallisesti matemaattisten käsitteiden ja ilmiöiden käsittely. Esteettinen orientaatio Sisältöalue avautuu lapselle havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja tekemisen kautta. Taiteellisten kokemusten, elämysten ja ilmaisun kautta lapsi oppii arvostamaan luontoa ja toisia ihmisiä. Eettinen orientaatio Lasten jokapäiväisessä elämässä pohditaan tilanteiden ja tapahtumien syy- ja seuraussuhteita. Luonnontieteellinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio tarkoittaa luonnon ilmiöiden, eläimien ja kasvien havainnointia ja tutustumista niihin eri vuodenaikoina. Lapselle metsä ja luonto ovat oivallisia oppimis- ja leikkimisympäristöjä. Lasta ohjataan käyttämään eri aisteja sekä tarjotaan mahdollisuus käyttää erilaisia välineitä havainnointiin ja tutkimiseen. Kierrätykseen ja jätteiden lajitteluun liittyviä asioita pohditaan yhdessä aikuisen kanssa. Historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa rakennetaan yhdessä lapsen kanssa kuvaa menneisyydestä. Apuna käytetään tarinoita ja esineitä. Lapsi tutustuu myös nyky-yhteiskuntamme toimintaan ja erilaisiin viestinvälineisiin. Aikuinen toimii tiedon aktiivisena ja innostavana välittäjänä. Uskonnollis- katsomuksellinen orientaatio Uskonnollis- katsomuksellisessa orientaatiossa lähtökohtana on lapsen oma uskonto ja katsomus. Uskonnolliset juhlat ovat osa lapsen kohtaamaa uskonnollista elämää. Janakkalan seurakunta järjestää päiväkodissa toiminta-aikana hartaushetkiä.

4 4 (8) Oppimis- ja toimintaympäristö Päiväkodissa lapsen varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta oppimisympäristöstä. Kasvattajat muokkaavat yhdessä lasten kanssa ympäristöstä suotuisan ja motivoivan lapsen kehityksen ja kasvun sekä oppimisen kannalta. Fyysisellä varhaiskasvatusympäristöllä tarkoitetaan päiväkodin rakenteellista ja toiminnallista ympäristöä. Hyvä ja toimiva, lasta palveleva varhaiskasvatusympäristö on turvallinen, lapsen leikkejä ja toimintaa ajatellen suunniteltu haasteellinen kokonaisuus, jossa lapsella on myös mahdollisuus rauhoittumiseen ja hiljentymiseen sekä aikuisen läheisyyteen. Ympäristö suunnitellaan lapsen ikätasoa vastaavaksi ja toimintaan kannustavaksi. Piha-alue, lähiympäristö ja liikuntahalli sekä niiden välineistö tarjoavat mahdollisuuden monipuolisiin leikkeihin ja aktiviteetteihin. Psyykkisellä varhaiskasvatusympäristöllä tarkoitetaan päiväkodin tunneilmapiiriä. Tunneilmapiiri on lämmin, kunnioittava, arvostava, kannustava ja rohkaiseva. Lapselle, tämän vanhemmille ja työyhteisölle välittämisen tunnetta luodaan turvallisilla ihmissuhteilla. Turvalliset ihmissuhteet tarjoavat hedelmällisen pohjan kestävälle ja toimivalle kasvatuskumppanuudelle. Lapsi saa olla oma itsensä. Aikuiset ovat lapsen saatavilla ja tukena. Aikuinen toimii lapsen mukana, havainnoi ja dokumentoi tämän toimia, rikastuttaa lapsen leikkejä ja antaa näin lapsen kehitykselle uusia haasteita. Sosiaalinen varhaiskasvatusympäristö rakentuu erilaisista lasten ja aikuisten välisistä vuorovaikutussuhteista. Lasta ohjataan suvaitsevaisuuteen kannustamalla häntä toisten kunnioittamiseen, hyväksymiseen ja tasavertaiseen kohtaamiseen. Ryhmätoiminnan avulla harjoitellaan sosiaalisia ja vuorovaikutus sekä tunnetaitoja. Lapsen mielipiteitä arvostetaan ja häntä kuunnellaan. Meillä lapsista tulee osallistamisen kautta aktiivisia toimijoita, joilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kasvatuskumppanuus lapsen kasvun tukena Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on säännöllinen ja tiivis yhteistyö lapsen vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyy vanhempien asiantuntemus omasta lapsestaan, lapsen osallisuus ja henkilöstön ammattitaito. Yhdessä vanhempien kanssa laaditaan lapselle, syksyllä, henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka tarkistetaan keväällä. Kasvatuskumppanuus perustuu molemminpuoliseen kuulemiseen, kunnioitukseen, luottamukseen ja dialogiin. Jänispolun päiväkodin johtokunta tukee kasvatuskumppanuutta mm. keskustelemalla päiväkodin toimintakulttuurista, suunnitelmista ja ajankohtaisista asioista.

5 5 (8) OSA B: TYÖSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSYKSIKKÖ: JÄNISPOLUN PÄIVÄKOTI Osoite: Jänispolku 5, Turenki Johtaja: Pirjo Stenman, päätalo Puhelin: Sähköpostiosoite: Ryhmät ja henkilökunta / päätalo, Jänispolku 5, Turenki, päätalon päivystysnumero: KURRET 2-5v. ryhmä, puh , kurret.janispolku@janakkala.fi Lastentarhanopettaja, varajohtaja Johanna Tauru Lasten päivähoitaja Anna-Leena Kantola Lasten päivähoitaja Miia Kuitunen Vek-päivähoitaja Tiina Bojang JÄNÖT 3-6v. ryhmä, puh , janot.janispolku@janakkala.fi Lastentarhanopettajan Annika Kauppila Lasten päivähoitaja Hannele Koskinen Lasten päivähoitaja Katja Nuutinen Lasten päivähoitaja Jonna Sibakow OTSOT3-6v. ryhmä, puh , otsot.janispolku@janakkala.fi Lastentarhanopettaja Soile Lehtonen Lasten päivähoitaja Paula Koskela Lasten päivähoitaja Jaana Rantala SIILIT 1-5v perhepäivähoidon varahoitoryhmä, puh , siilit.janispolku@janakkala.fi Lasten päivähoitaja Erika Laine Lasten päivähoitaja Jussi Tuomola Ryhmät ja henkilökunta /Pyhämäentien ryhmät Pyhämäentie 25 B ja C, Turenki ja Leikkivakka, Papintie 9, Turenki Päiväkodin johtaja Nina Seppä nina.seppa@janakkala.fi RYHMÄT/ Pyhämäki PEIPOT 1-5v. ryhmä, puh , peipot.janispolku@janakkala.fi Lastentarhanopettaja Soili Kinnari Lasten päivähoitaja Päivi Heinämäki Lasten päivähoitaja Anne Kero

6 6 (8) SIRKUT 1-5v ryhmä., puh , Lastentarhanopettaja Päivi Valtanen Lasten päivähoitaja Minna Koivula Lasten päivähoitaja Heidi Nieminen Ryhmäperhepäivähoitokoti LEIKKIVAKKA, Papintie 9, Turenki 1-5v., puh , Lasten päivähoitaja Minna Peltoniemi Perhepäivähoitaja Kirsti Haaman Perhepäivähoitaja Satu Tuominen MUU HENKILÖSTÖ: Hannele Jaatinen, palveluvastaava (Jänispolku 5) Riitta Miettinen, keittiöstä vastaava laitoshuoltaja (Pyhämäki 25 B ja C) Jatta Koskinen, laitoshuoltaja (Jänispolku 5) Niina Peltonen, laitoshuoltaja (Pyhämäki) Arto Lampén, kiinteistönhoitaja (Jänispolku 5 ja Papintie 9) Jyrki Selkämaa, Pyhämäentie 25 B ja C VARAHENKILÖ: Mirka Saarinen, varahenkilö, päivähoitaja Jänispolku/Kivitasku JOHTOKUNTA: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Salmi Heikki lautakunnan edustaja Mäkelä Mikko puheenjohtaja Santanen Eero varapuheenjohtaja Ruuskanen Marko Penttinen Pasi Peltola Ari Virolainen Matti Okkonen Tiia Henttonen Niina Virolainen Hanna-Mari Mikkola Johanna Pouttu Päivi (henk) Väntsi Ulla (henk) Sibakow Jonna (henk) Kantola Anna-Leena Stenman Pirjo esittelijä ja sihteeri Tauru Johanna Toimintavuoden tavoitteet ja teemat Teemoina arkiliikunta, kierrätys ja luova taide. Painotamme arkiliikuntaa sisällä ja ulkona. Arkiliikunta on kaikenlaista päivän mittaan tapahtuvaa liikkumista ja liikehtimistä esim. pihaleikeissä, arjen askareissa jne. Pyrkimyksenä on omaksua liikunnallinen, aktiivinen elämäntapa. Tehostamme kierrätystä kaikessa toiminnassamme.

7 7 (8) Luova taide; Hyödynnämme toiminnassamme erilaisia luovia ja osallistavia menetelmiä, kuten draamaa, musiikkia, taidetta, liikuntaa yms. Toimintavuoden tapahtumat, retket ja juhlat Syksy 2015 Lähiympäristöretket, Isänpäivä, itsenäisyyspäivä, vanhempainilta, isovanhempien päivä (leikkivakka), joulujuhla, turvallisuusharjoitukset, päätalolla 40 v. juhlaprojekti, koko varhaiskasvatuksen liikuntatapahtuma , Päätalolla ja Pyhämäentiellä ryhmien yhteiset musiikki- ja liikuntahetket. Kevät 2016 Lähiympäristöretket, Äitienpäivä, liikuntatapahtuma, perheiden toiminnallinen ilta, isovanhempien/ lapselle tärkeän aikuisen päivä (päätalo, Pyhämäki), vappu, kevätjuhla, turvallisuusharjoitukset, Päätalolla ja Pyhämäentiellä ryhmien yhteiset laulu- ja liikuntahetket. Työyhteisön kehittäminen toimintavuoden aikana Henkilöstön koulutukset (koulutuskalenterikoulutukset, pajakoulutukset ja muut täydennyskoulutukset) Kehityskeskustelut Ryhmävasut Tiimipalaverit, talon palaverit, lastentarhanopettajien sekä päivähoitajien pedagogiset laatupiirit Tyhy-päivä Työnohjaus tarvittaessa Työyhteisöillat 3 x syksyllä ja 3 x keväällä päätalolla ja pääskyillä. Pyhämäentiellä syyskaudella yhden kerran. Tenavanet Ryhmän opetussuunnitelma Jokainen ryhmä tekee ryhmälleen opetussuunnitelman. Se sisältää mm. tiimisopimuksen ja ryhmän vasun. Opetussuunnitelma pohjautuu mm. lasten vasuihin. Palaverikäytänteet Tiimipalaverit pidetään kerran viikossa. Talon palaverit ovat 1-2 viikon välein. Lastentarhanopettajien pedagoginen laatupiiri ja päivähoitajien pedagoginen laatupiiri on neljä kertaa toimintavuodessa. Täydennyskoulutukset kuuluvat jokaiselle henkilölle kolme päivää vuodessa koulutusoikeuden mukaan. Kehityskeskustelut Henkilökohtaiset keskustelut ovat yhden (Pyhämäki ja Leikkivakka) tai kahden vuoden (Päätalo ja pääskyt/halutessa useammin) välein. Tiimikehityskeskustelut (päätalo ja pääskyt) pidetään kahden vuoden välein. TYHY-päivä pidetään kerran vuodessa kesäisin.

8 8 (8) Tiedonkulku päiväkodin ja perheen välillä Päivittäiset kohtaamiset Alma (Lapsen päiväkirja) (Jänöillä, Otsoilla ja Pääskyillä) Tenavanet (mm. tiedotteet, kuvat, hoitoajat) (Kaikilla) Toteutuneen varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman arviointi Toukokuu 2016