ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA. Jänispolun päiväkoti

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA Jänispolun päiväkoti Työsuunnitelma hyväksytty: Pirjo Stenman Päiväkodin johtaja Mikko Mäkelä Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman toteutuksen arviointi: Pirjo Stenman Päiväkodin johtaja Mikko Mäkelä Johtokunnan puheenjohtaja

2 2 (7) PÄIVÄKOTI: Jänispolun päiväkoti Päätalon päivystysnumero: Osoite: Jänispolku 5, Turenki Ryhmät, henkilökunta ja ryhmien erityispiirteet Jänispolun päiväkodin päätalon esiopetusryhmät ja Turengin koulun esiopetusryhmä: Päiväkodin johtaja Pirjo Stenman Puhelin: Esiopetusryhmä Pääskyt, Turengin koulu, Koulutie 2 A2, Turenki Henna Juppo, lastentarhanopettaja Esiopetusryhmä Otsot, Jänispolku 5, Turenki Soile Lehtonen, lastentarhanopettaja Paula Koskela, lasten päivähoitaja Jaana Rantala, lasten päivähoitaja Esiopetusryhmä Jänöt, Jänispolku 5, Turenki Annika Kauppila, lastentarhanopettaja Hannele Koskinen, lasten päivähoitaja Jonna Sibakow, lasten päivähoitaja Katja Nuutinen, lasten päivähoitaja Pyhämäentien ryhmät Pyhämäentie 25 C, Päiväkodin johtaja Nina Seppä nina.seppa@janakkala.fi Esiopetusryhmä Tintit, Pyhämäentie 25 C, Turenki Päivi Pouttu, lastentarhanopettaja Laura Silen, lastentarhanopettaja Ulla Väntsi, lasten päivähoitaja Johtokunta Varsinaiset jäsenet: Salmi Heikki, lautakunnan edustaja Mäkelä Mikko, puheenjohtaja Ruuskanen Marko Peltola Ari Okkonen Tiia Virolainen Hanna-Mari Pouttu Päivi (henk.) Sibakow Jonna (henk.) Stenman Pirjo, esittelijä ja sihteeri Varajäsenet: Santanen Eero, varapuheenjohtaja Penttinen Pasi Virolainen Matti Henttonen Niina Mikkola Johanna Väntsi Ulla (henk.) Kantola Anna-Leena (henk.) Tauru Johanna, varajohtaja

3 3 (7) Lukuvuoden työaika ja lomat esiopetuksessa Syyslukukausi Syysloma Joululoma Kevätlukukausi Talviloma vko Helatorstain jälkeinen vapaa Joulujuhla ja kevätjuhla ovat päiväkodin määrittelemänä ajankohtana esiopetuksen ulkopuolella. Esiopetuksen oppimisympäristö ja työtavat Päiväkodin varhaiskasvatusympäristö Päiväkodissa lapsen varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta oppimisympäristöstä. Kasvattajat muokkaavat yhdessä lasten kanssa ympäristöstä suotuisan ja motivoivan lapsen kehityksen ja kasvun sekä oppimisen kannalta. Fyysisellä varhaiskasvatusympäristöllä tarkoitetaan päiväkodin rakenteellista ja toiminnallista ympäristöä. Hyvä ja toimiva, lasta palveleva varhaiskasvatusympäristö on turvallinen, lapsen leikkejä ja toimintaa ajatellen suunniteltu haasteellinen kokonaisuus, jossa lapsella on myös mahdollisuus rauhoittumiseen ja hiljentymiseen sekä aikuisen läheisyyteen. Ympäristö suunnitellaan lapsen ikätasoa vastaavaksi ja toimintaan kannustavaksi. Piha-alue, lähiympäristö ja liikuntahalli sekä niiden välineistö tarjoavat mahdollisuuden monipuolisiin leikkeihin ja aktiviteetteihin. Psyykkisellä varhaiskasvatusympäristöllä tarkoitetaan päiväkodin tunneilmapiiriä. Tunneilmapiiri on lämmin, kunnioittava, arvostava, kannustava ja rohkaiseva. Lapselle, tämän vanhemmille ja työyhteisölle välittämisen tunnetta luodaan turvallisilla ihmissuhteilla. Turvalliset ihmissuhteet tarjoavat hedelmällisen pohjan kestävälle ja toimivalle kasvatuskumppanuudelle. Lapsi saa olla oma itsensä. Aikuiset ovat lapsen saatavilla ja tukena. Aikuinen toimii lapsen mukana, havainnoi ja dokumentoi tämän toimia, rikastuttaa lapsen leikkejä ja antaa näin lapsen kehitykselle uusia haasteita. Sosiaalinen varhaiskasvatusympäristö rakentuu erilaisista lasten ja aikuisten välisistä vuorovaikutussuhteista. Lasta ohjataan suvaitsevaisuuteen kannustamalla häntä toisten kunnioittamiseen, hyväksymiseen ja tasavertaiseen kohtaamiseen. Ryhmätoiminnan avulla harjoitellaan sosiaalisia ja vuorovaikutus sekä tunnetaitoja. Lapsen mielipiteitä arvostetaan ja häntä kuunnellaan. Meillä lapsista tulee osallistamisen kautta aktiivisia toimijoita, joilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

4 4 (7) Työtavat Toiminnallinen ja kokemuksellinen oppiminen yhdessä tutkien ja oivaltaen Oppimateriaaleihin liittyvä yhteinen ohjeistus lainaukseen, käyttöön ja palauttamiseen Lukujärjestys yhteisten alueiden käytöstä (päätalon sali) Pienryhmätoiminta suunnitellaan lapsiryhmän lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan esiopetuksen tavoitteet huomioiden Taitoni-kokoelma, esiopetuksessa täytämme ja kartutamme Taitoni nimistä kokoelmaa, joka sisältää mm. erilaisia harjoituksia ja tehtäviä. Taitoni täydentyy yksilöllisesti, tukien lapsen oppimista ja hänen vahvuuksiaan ja mielenkiinnon kohteitaan. Lopputulos on aina tekijänsä näköinen kokonaisuus. Yksikkökohtaisesti kehitetään erilaisia yhteistyömuotoja, mm. tutkiva ja osallistava kirjapaja, yhteiset laulu ja liikuntahetket. Tablettien käyttöä tullaan opettelemaan Havainnointi, dokumentointi ja arviointi Esiopetussuunnitelmakeskustelut syksyllä ja keväällä, vanhempien ja esioppilaan kanssa Kasvun kansio / Taitoni-kokoelma Lapsen omat arviot Valokuvat Matemaattisten valmiuksien kartoitukset (MAVALKAT) Kielellisten valmiuksien, Sosioemotionaalisten taitojen, Työskentelytaitojen havainnointilomakkeet, tarvittaessa Kontrolloitu piirrostesti (KPT) Vanhemmat mukaan oman lapsen havainnointiin (Esu-vierailut) Esikoulusta kouluun -lomake (ESKO) kouluun lähteville Boehmin peruskäsite -kartoitus, tarvittaessa Dokumentit toteutuneesta toiminnasta Esiopetuksen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteet perustuvat Opetushallituksessa laaditun valtakunnallisen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2010) sekä Janakkalan kunnan esiopetussuunnitelmaan (2011). Opetushallituksen perusteet muuttuivat ja Janakkalan kunnan opetussuunnitelma tehdään valmiiksi vuonna Toimintavuonna esiopetuksessamme otamme käyttöön uusia työmuotoja uuden esiopetussuunnitelmaperusteiden mukaan. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. Sisältöalueet tulevat esiopetuksessa luonnollisella tavalla esiin leikin sekä motivoivan oppimisympäristön kautta. Leikinomaisen toiminnan kautta lapsella on mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta. Lapsi oppii huolehtimaan itsestään, tehtävistään, tavaroistaan ja ottamaan vastuun ympäristöstään. Hän oppii omatoimisuuteen ja omaksuu hyvät käytöstavat, selviytymisen arkipäivän tilanteissa, vuorovaikutustaidot ja erilaisuuden hyväksymisen. Esiopetusvuonna lapsi itse luo omaa Taitoni-kokoelmaa, joka on yksilöllinen jokaisella lapsella. (kts. työtavat).

5 5 (7) Esiopetusryhmät tekevät yhteistyötä Turengin koulun ja muiden esiopetusryhmien kanssa. Lukuvuoden esiopetuksen teemat Arkiliikunta, painotamme arkiliikuntaa sisällä ja ulkona. Arkiliikunta on kaikenlaista päivän mittaan tapahtuvaa liikkumista ja liikehtimistä esim. pihaleikeissä, arjen askareissa jne. Pyrkimyksenä on omaksua liikunnallinen, aktiivinen elämäntapa. Kierrätys, tehostamme kierrätystä kaikessa toiminnassamme. Luova taide, hyödynnämme toiminnassamme monipuolisesti erilaisia luovia ja osallistavia menetelmiä kuten draamaa, musiikkia, taidetta ja liikuntaa. Lisäksi esiopetuksessa painotamme myös teemoja: Minä ja ryhmä Lähiympäristö ja kotiseutu Kasvan koululaiseksi Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Teemoja käsittelemme lapsiryhmien kiinnostusten mukaan. Lisäksi hyödynnämme Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelmaa sekä liikennekasvatusmateriaalia. Vuoden aikana lasten kiinnostuksesta ja tehdyistä havainnoista nousevat teemat ja projektit näkyvät ryhmän omassa opetussuunnitelmassa. Kulttuuriperinteen siirtämisessä hyödynnämme mm. Mauri Kunnaksen kirjoja. Tuemme lapsen vuorovaikutus ja oppimistaitoja opastamalla lapsia käyttämään monipuolisesti ja turvallisesti tietotekniikkaa sekä hyödynnämme mm. Tenavanettiä yhteistyövälineenä vanhempien kanssa ja digitaalisen kasvunkansion luomisessa. Lukuvuoden tapahtumat, retket ja juhlat Syksy 2015: Retket metsään ja lähiympäristöön, turvallisuusharjoitukset, Isänpäivä, Itsenäisyyspäivä, Joulujuhla, kulttuuritapahtuma, Varpaat vauhtiin liikuntakampanja, päätalon 40v. juhlaprojekti, yhteisiä tapahtumia alkuopetuksen kanssa mm. Pelle Kaija Pum konsertti Turengin koululla; koko varhaiskasvatuksen liikuntatapahtuma , Päätalolla ja Pyhämäentiellä ryhmien yhteiset laulu- ja liikuntahetket. Kevät 2016: Lähiympäristöretket, turvallisuusharjoitukset mm. palo- ja pelastuslaitoksen antama turvallisuuskasvatus, Isovanhempienpäivä/Lapselle tärkeän aikuisen päivä, Sanomalehtiviikko, perheille toiminnallinen ilta, kouluvierailu, Vappujuhla, Äitienpäivä, Kevätjuhla, kevätretki; kokopäiväretki Laurinmäen torpparimuseolle, kulttuuritapahtuma, yhteisiä tapahtumia alkuopetuksen kanssa mm. Turengin koululla liikuntatapahtuma keväällä, Päätalolla ja Pyhämäentiellä ryhmien yhteiset laulu- ja liikuntahetket. Jos esiopetuksen toiminta-aikana järjestetään maksullista toimintaa (esim. konsertti, teatteri), se on vapaaehtoista. Päiväkodissa tarjotaan yhtäaikaisesti maksutonta toimintaa. Kasvatuskumppanuus esiopetuksessa

6 6 (7) A. Kasvattajan ja lapsen välillä: Osallistaminen ja lastenkokoukset (kts. esiopetuksen oppimisympäristöt ja työtavat) B. Kasvattajan ja vanhemman / huoltajan sekä lapsen välillä: Yhtenä esiopetuksen lähtökohtana on säännöllinen ja tiivis yhteistyö lapsen vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyy vanhempien asiantuntemus omasta lapsestaan, lapsen osallisuus ja henkilöstön ammattitaito. Kasvatuskumppanuus perustuu molemminpuoliseen kuulemiseen, kunnioitukseen, luottamukseen ja dialogiin. Uusien perheiden tutustumisilta Aloituskeskustelut Päiväkodin johtokunta Lasten vanhempien ja henkilöstön yhteistyöilta Lasten Esiopetussuunnitelman teko Toiminnallinen ilta Keväällä pidetään Lapsen Esiopetussuunnitelman arviointikeskustelu, yhteistyössä vanhempien ja lasten kanssa sekä esikoulusta kouluun (ESKO) lomakkeen täyttö. Siirtopalaverit Alma, lapsen oma päiväkirja, johon lapsi itse mm. kuvailee ja arvio päiväänsä (Jänöillä, Otsoilla ja Pääskyillä) Tenavanetin käyttöönotto ja monipuolinen käyttö Päivittäiset keskustelut lasta tuodessa ja kotiin hakiessa Esiopetus- vierailu Tarvittaessa vielä lisäksi kasvatuskeskustelut ja huolisiepparipalaverit C. Kasvattajien kesken: Tiimit ja palaverit; Ryhmäopetussuunnitelmaan tiimit kirjaavat sovitut pelisäännöt ja toimintatavat, joita arvioidaan ja muokataan säännöllisin väliajoin. Lastentarhanopettajilla ja päivähoitajilla on omat pedagogiset laatupiirit, jotka kokoontuvat neljä kertaa vuodessa. D. Muiden yhteistyötahojen kanssa: Janakkalan kunnan esi- ja alkuopetus tekee yhteistyötä lukuvuoden aikana mm. seuraavasti: Päiväkotien johtajat ja rehtorit tapaavat säännöllisesti pedagogisessa johtoryhmässä, esi- ja alkuopettajat tapaavat toisiaan palavereissa ja yhteisissä koulutuksissa. Yhteistyössä noudatetaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyön vuosikelloa. Lisäksi esiopetuksen yhteistyötahoja ovat kunnan kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), koulukuraattori, koulupsykologi, koulun erityisopettajat, lastenneuvola, sosiaalitoimi, nuorisotoimi sekä eri sairaalat. Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa mm. Turengin koulu, liikuntatoimi, kulttuuritoimi, seurakunta ja tulkkikeskus. Lapsen esiopetussuunnitelma Jokaiselle lapselle laaditaan esiopetussuunnitelma esiopetusvuodelle yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Tässä suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen henkilökohtainen kehitystaso sekä yleiset esiopetuksen tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan lapsen ja vanhempien kanssa keskusteluissa.

7 7 (7) Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Oppilashuoltoa on yhteisöllistä ja yksilöllistä. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Yksilöllisessä oppilashuollossa palvelut ja tuki suunnitellaan yksittäisen esioppilaan tarpeiden mukaan. Tukea annetaan esiopetuksessa yleisen tuen, tehostetun tuen sekä erityisen tuen periaatteita noudattaen. Oppilashuollon toimintaperiaatteita ovat: varhainen puuttuminen, luottamuksellisuus, vanhempien ja lasten osallisuus sekä monialaisuus. Oppilashuollon monialaisuutta ja nivelvaiheen yhteistyötä Janakkalan kunnan esi- ja perusopetuksen välillä kuvataan esiopetussuunnitelmassa. Arviointi A. Toiminnan ja ryhmän arvioiminen Toiminnan arviointi perustuu päivittäin tehtyihin havaintoihin. Toimintaa tarkistetaan ja tehdään tarvittavia muutoksia mm. oman tiimin palavereissa viikoittain, työyhteisöilloissa (noin kuusi kertaa lukukaudessa), lastentarhanopettajien ja päivähoitajien pedagogisissa laatupiireissä. Arvioinnintyökaluina käytämme mm. ryhmän opetussuunnitelmaa, Mavalkoja (kts. havainnointi, dokumentointi ja arviointi), Miniversoa (päiväkotisovittelutyötapa). B. Opettajan oman toiminnan arviointi Henkilöstö reflektoi omaa ja tiimin toimintaa itsekseen, tiiminä ja esimiehen kanssa suhteessa työlle asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi toimii suunnittelun pohjana niin yksilökuin tiimitasolla. C. Lapsen arviointi toiminnasta Lapsilta kerätään säännönmukaisesti palautetta toteutuneesta toiminnasta mm. kyselyt, äänestykset, hymiöt. D. Vanhempien arviointi toiminnasta Vanhemmilta otetaan vastaan palautetta päivittäisissä kohtaamisissa, esiopetuskeskusteluissa ja sähköisen viestinnän kautta. Vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toimintaamme aina halutessaan. Ennen esiopetuskeskustelua suosittelemme vanhempia tulemaan päiväkotiin seuraamaan omaa lastaan arjen toiminnoissa. Määräajoin kaikille vanhemmille jaetaan palautekyselyjä. Toteutuneen työsuunnitelman arviointi Keväällä 2016

8 8 (7)