VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA. Jänispolun päiväkoti

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA Jänispolun päiväkoti Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma ja työsuunnitelma hyväksytty: Soile Lehtonen Yksikön esimies Reeta Rumbin Johtokunnan varapuheenjohtaja Yksikön varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman toteutuksen arviointi: Pirjo Stenman Yksikön esimies Tytti Laakso Johtokunnan puheenjohtaja

2 2 (10) OSA A: VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Toiminta-ajatus Jänispolun päiväkodissa lapsi saa kasvaa omatoimiseksi, itseensä luottavaksi ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa uskovaksi yksilöksi. Pohjan päivähoidolle rakennamme kasvatuskumppaneina vanhempien kanssa. Arvot Kohtaamme jokaisen lapsen ainutlaatuisena yksilönä. Tuemme ja ohjaamme lasta hänen oman kehitystasonsa mukaisesti mm. pienryhmätoiminnassa. Kunnioitamme lasta ja hänen perhettään. Luomme lapselle turvallisen kasvu-, leikki- ja oppimisympäristön sekä luotettavat ihmissuhteet. Lapselle ominaiset tavat oppia Leikkiminen: Leikki kumpuaa luontaisesti lapsen sisältä. Se kehittää kaikkia lapsen aisteja ja saa eri sisältöjä lapsen mielikuvituksen myötä, sekä kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja. Liikkuminen: Liikunnan keinoin, kasvattaja innostaa lasta, omalla esimerkillään, löytämään arkiliikunnan ilon niin ohjatusti kuin omaehtoisestikin. Tutkiminen: Tutkimista tapahtuu kaiken aikaa erilaisissa tilanteissa, yhdessä ihmetellen, kokien ja eri aisteja käyttäen, vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten kanssa. Taiteellinen ilmaisu: Lapsella on mahdollisuus kokea oman ilmaisunsa kautta mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta.

3 3 (10) Kieli ja kommunikaatio Lapsen kielellistä kehitystä ja ajattelua tuetaan lapsen ikä- ja kehitystason mukaisesti eri menetelmin, huomioiden lapsen oma äidinkieli ja kulttuuri. Lasta kannustetaan ilmaisemaan itseään ja toimimaan eri vuorovaikutustilanteissa. Toiminnassa kasvattajat käyttävät monipuolista ja rikasta suomenkieltä. Tarvittaessa sanoja toistetaan ja toimintaa sanotetaan. Kommunikaation tukena käytämme mm. kuvia ja tukiviittomia. Sisällölliset orientaatiot Kasvattajan työvälineitä Orientaatiot muodostavat kehyksen siitä millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä lapselle tarjotaan toimintaa ja oppimista varten Aiheet ja sisällöt liittyvät lapsen lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikkien orientaatioiden välillä Matemaattinen orientaatio Leikinomaisesti ja toiminnallisesti matemaattisten käsitteiden ja ilmiöiden käsittely. Esteettinen orientaatio Sisältöalue avautuu lapselle havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja tekemisen kautta. Taiteellisten kokemusten, elämysten ja ilmaisun kautta lapsi oppii arvostamaan luontoa ja toisia ihmisiä. Eettinen orientaatio Lasten jokapäiväisessä elämässä pohditaan tilanteiden ja tapahtumien syy- ja seuraussuhteita. Luonnontieteellinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio tarkoittaa luonnon ilmiöiden, eläimien ja kasvien havainnointia ja tutustumista niihin eri vuodenaikoina. Lapselle metsä ja luonto ovat oivallisia oppimis- ja leikkimisympäristöjä. Lasta ohjataan käyttämään eri aisteja sekä tarjotaan mahdollisuus käyttää erilaisia välineitä havainnointiin ja tutkimiseen. Kierrätykseen ja jätteiden lajitteluun liittyviä asioita pohditaan yhdessä aikuisen kanssa.

4 4 (10) Historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa rakennetaan yhdessä lapsen kanssa kuvaa menneisyydestä. Apuna käytetään tarinoita ja esineitä. Lapsi tutustuu myös nyky-yhteiskuntamme toimintaan ja erilaisiin viestinvälineisiin. Aikuinen toimii tiedon aktiivisena ja innostavana välittäjänä. Uskonnollis- katsomuksellinen orientaatio Uskonnollis- katsomuksellisessa orientaatiossa lähtökohtana on lapsen oma uskonto ja katsomus. Uskonnolliset juhlat ovat osa lapsen kohtaamaa uskonnollista elämää. Janakkalan seurakunta järjestää päiväkodissa toiminta-aikana hartaushetkiä. Oppimis- ja toimintaympäristö Päiväkodissa lapsen varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta oppimisympäristöstä. Kasvattajat muokkaavat yhdessä lasten kanssa ympäristöstä suotuisan ja motivoivan lapsen kehityksen ja kasvun sekä oppimisen kannalta. Fyysisellä varhaiskasvatusympäristöllä tarkoitetaan päiväkodin rakenteellista ja toiminnallista ympäristöä. Hyvä ja toimiva, lasta palveleva varhaiskasvatusympäristö on turvallinen, lapsen leikkejä ja toimintaa ajatellen suunniteltu haasteellinen kokonaisuus, jossa lapsella on myös mahdollisuus rauhoittumiseen ja hiljentymiseen sekä aikuisen läheisyyteen. Ympäristö suunnitellaan lapsen ikätasoa vastaavaksi ja toimintaan kannustavaksi. Piha-alue, lähiympäristö ja liikuntahalli sekä niiden välineistö tarjoavat mahdollisuuden monipuolisiin leikkeihin ja aktiviteetteihin. Psyykkisellä varhaiskasvatusympäristöllä tarkoitetaan päiväkodin tunneilmapiiriä. Tunneilmapiiri on lämmin, kunnioittava, arvostava, kannustava ja rohkaiseva. Lapselle, tämän vanhemmille ja työyhteisölle välittämisen tunnetta luodaan turvallisilla ihmissuhteilla. Turvalliset ihmissuhteet tarjoavat hedelmällisen pohjan kestävälle ja toimivalle kasvatuskumppanuudelle. Lapsi saa olla oma itsensä. Aikuiset ovat lapsen saatavilla ja tukena. Aikuinen toimii lapsen mukana, havainnoi ja dokumentoi tämän toimia, rikastuttaa lapsen leikkejä ja antaa näin lapsen kehitykselle uusia haasteita. Sosiaalinen varhaiskasvatusympäristö rakentuu erilaisista lasten ja aikuisten välisistä vuorovaikutussuhteista. Lasta ohjataan suvaitsevaisuuteen kannustamalla häntä toisten kunnioittamiseen, hyväksymiseen ja tasavertaiseen kohtaamiseen. Ryhmätoiminnan avulla harjoitellaan sosiaalisia ja vuorovaikutus sekä tunnetaitoja. Lapsen mielipiteitä arvostetaan ja häntä kuunnellaan. Lapsella on mahdollisuus vaikuttaa asioihin muun muassa toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

5 5 (10) Kasvatuskumppanuus lapsen kasvun tukena Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on säännöllinen ja tiivis yhteistyö lapsen vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyy vanhempien asiantuntemus omasta lapsestaan, lapsen osallisuus ja henkilöstön ammattitaito. Yhdessä vanhempien kanssa laaditaan lapselle, syksyllä, henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka tarkistetaan keväällä.kasvatuskumppanuus perustuu molemminpuoliseen kuulemiseen, kunnioitukseen, luottamukseen ja dialogiin. Jänispolun päiväkodin johtokunta tukee kasvatuskumppanuutta mm. keskustelemalla päiväkodin toimintakulttuurista, suunnitelmista ja ajankohtaisista asioista.

6 6 (10) OSA B: TYÖSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSYKSIKKÖ: JÄNISPOLUN PÄIVÄKOTI: Osoite: Jänispolku 5, Turenki Johtaja: Pirjo Stenman, puh RYHMÄT/päätalo KURRET 2-5v., puh , JÄNÖT 3-6v. (päivähoito ja esiopetus), puh , OTSOT 6v. (päivähoito ja esiopetus), puh , SIILIT 1-5v (perhepäivähoidon vararyhmä), puh , Päivystysnumero: RYHMÄT/ Pyhämäki: PEIPOT 1-5v., puh , TINTIT 4-6v. (päivähoito ja esiopetus), puh , Osoite: Pyhämäentie 25 C, Turenki SIRKUT 1-5v., puh , Osoite: Pyhämäentie 25 B, Turenki Ryhmäperhepäivähoitokoti LEIKKIVAKKA 1-5v., puh , Osoite: Papintie 9, Turenki

7 7 (10) HENKILÖKUNTA: KURRET: Krista Palomäki, lastentarhanopettaja Anna-Leena Kantola, lasten päivähoitaja Miia Kuitunen, lasten päivähoitaja OTSOT: Soili Kinnari, lastentarhanopettaja Marika Enckell, lastentarhanopettaja Jaana Rantala, lasten päivähoitaja Elsa-Maria Nikkanen, ryhmäavustaja JÄNÖT: Annika Virtanen, lastentarhanopettaja Jonna Sibakow, lasten päivähoitaja Sini Tolppa, lasten päivähoitaja Hannele Koskinen, lasten päivähoitaja Katja Hankimo, ryhmäavustaja SIILIT: Erika Laine, päivähoitaja Jussi Tuomola, päivähoitaja PEIPOT: Päivi Pouttu, lastentarhanopettaja Päivi Heinämäki, päivähoitaja Anne Kero, päivähoitaja Niina Peltonen, laitoshuoltaja TINTIT: Anna Saarinen, lastentarhanopettaja Outi Sarvanne-Ravantti, lasten päivähoitaja ( osittain) Ida Antila, lasten päivähoitajan sijainen Ulla Väntsi, lasten päivähoitaja Jatta Koskinen, laitoshuoltaja SIRKUT: Päivi Valtanen, lastentarhanopettaja Minna Koivula, lasten päivähoitaja Heidi Nieminen, lasten päivähoitaja Astri Painilainen, varhaiserityiskasvatuksen päivähoitaja Riitta Miettinen, laitoshuoltaja

8 8 (10) LEIKKIVAKKA: Minna Peltoniemi, päivähoitaja Kirsi Haaman, ryhmäperhepäivähoitaja Satu Tuominen, ryhmäperhepäivähoitaja MUU HENKILÖSTÖ: Päivi Kivistö, palveluvastaava (Jänispolku 5) Marja-Liisa Papinsilta, laitoshuoltaja (Jänispolku 5) Arto Lampén, kiinteistönhoitaja (Jänispolku 5 ja Papintie 9) Jyrki Selkämaa, Pyhämäentie 25 B ja C VARAHENKILÖ: Mirka Saarinen, varahenkilö, päivähoitaja Jänispolku/Kettukallio, JOHTOKUNTA: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Salmi Heikki lautakunnan edustaja Laakso Tytti puheenjohtaja Rintakumpu Esa Rumbin Reeta varapuheenjohtaja Koivuniemi Ilkka Mbangutse Kanyabukombo Mäkelä Rami Isosomppi Kimmo Pulkkinen Mirka Peltola Ari Forell Mari Valtanen Päivi Sibakow Jonna Kuitunen Miia Pouttu Päivi Stenman Pirjo esittelijä ja sihteeri Lehtonen Soile

9 9 (10) Toimintavuoden tavoitteet ja teemat Teemoina arkiliikunta, kierrätys ja luova taide. Painotamme arkiliikuntaa sisällä ja ulkona. Tehostamme kierrätystä kaikessa toiminnassamme. Toimintavuoden tapahtumat, retket ja juhlat Syksy 2014 Lähiympäristöretket, Isänpäivä, itsenäisyyspäivä, vanhempainilta, isovanhempien päivä (leikkivakka), joulujuhla, turvallisuusharjoitukset Kevät 2015 Lähiympäristöretket, Äitienpäivä, liikuntatapahtuma, perhetapahtuma, isovanhempien päivä (päätalo, Pyhämäki), vappu, kevätjuhla, turvallisuusharjoitukset Työyhteisön kehittäminen toimintavuoden aikana Henkilöstön koulutukset Kehityskeskustelut Ryhmävasut Tiimipalaverit, infopalaverit ja talon palaverit Tyhy-päivä Työnohjaus Työyhteisöillat syksyllä ja keväällä Toimintatapakeskustelut Extranet Ryhmän opetussuunnitelma Jokainen ryhmä tekee ryhmälleen opetussuunnitelman. Se sisältää mm. tiimisopimuksen ja ryhmän vasun. Opetussuunnitelma pohjautuu mm. lasten vasuihin. Palaverikäytänteet Tiimipalaverit pidetään kerran viikossa. Talon palaverit ovat 2 4 kertaa kuukaudessa. Infopalaverit pidetään kolmen viikon välein. Lastentarhanopettajien pedagoginen laatupiiri on neljä kertaa toimintavuodessa. Täydennyskoulutukset kuuluvat jokaiselle henkilölle kolme päivää vuodessa koulutusoikeuden mukaan. Kehityskeskustelut Henkilökohtaiset keskustelut ovat kahden vuoden välein. (Halutessa vuosittain.) Tiimikehityskeskustelut pidetään kahden vuoden välein. TYHY-päivä pidetään kerran vuodessa.

10 10 (10) Tiedonkulku päiväkodin ja perheen välillä Päivittäiset kohtaamiset Alma Extranet ( mm. tiedotteet, kuvat, hoitoajat) Toteutuneen varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman arviointi Keväällä 2015