Tässä lehdessä. Osviitan toimitus. Pääkirjoitus... 3 Puun ja kuoren välissä... 4 Kommentti... 8 Väitöskirjoissa tutkittua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä lehdessä. Osviitan toimitus. Pääkirjoitus... 3 Puun ja kuoren välissä... 4 Kommentti... 8 Väitöskirjoissa tutkittua... 10."

Transkriptio

1

2 Tässä lehdessä Hallitus Puheenjohtaja Markku Tynkkynen Varsinaiset jäsenet/varajäsenet Terttu Eriksson/Pekka Seppälä Sari Marita Ikäheimo/Tuula Halmirinne Arja Koski/Leena Inkilä Kati Kärkkäinen/Teija Heroja Aapo Pääkkö/ Jaakko Koskenheimo Pirjo Somerkivi/Pirjo Rantonen Anneli Tanttu/Leena Piha Kimmo Tapiala/ Juhani Vierimaa Toiminnanjohtaja Tuula Penttilä, Pääkirjoitus Puun ja kuoren välissä Kommentti Väitöskirjoissa tutkittua JÄSENINFO Toiminnanjohtajan palsta Jäseninfoa Toimintaa Satakunnasta Kehittämispäivä Työterveyspsykologi, kaaoksiin kurkistelija Empaattisen viestinnän merkitys työhyvinvoinnille, sitoutumiselle ja työnlaadulle.. 27 Spår i sanden Työnohjaajan valokuvakansiosta Kolumni Luettua Yhdistyksen osoite Suomen työnohjaajat ry Hietalahdenranta 13, Helsinki ISSN-L ISSN Osviitan toimitus Päätoimittaja Markku Tynkkynen Toimitussihteeri: Merja Viljanen Toimituskunta: Jussi Onnismaa, Heljä Ora, Heikki Syrjänen ja Timo Totro Taitto ja kuvitus: Sakari Sarho Painopaikka: Keuruun Laatupaino KLP Oy, 2015 Lehden osoite ja ilmoitusaineisto: Osoitteenmuutos tehdään internetissä: twww.suomentyönohjaajat.fi/osviitta Suomen työnohjaajien jäsenten ei tarvitse tehdä erikseen osoitteen muutosta Osviittaan, jäsentietojen ajantaisuus riittää. 2 2 / 2015

3 PÄÄKIRJOITUS Työelämään toivotaan lisää tehokkuutta. Pienemmällä palkalla, suuremmalla työmäärällä ja vähemmällä levolla tavoitellaan parempaa tuottavuutta. Samaan aikaan tiedetään, että kaikki edellä mainittu on yhteydessä työhyvinvointiin ja terveyteen. Ihminen, joka ei viihdy eikä pärjää työssään, ei ole myöskään tuottava. Ilman motivaatiota ja kokemusta oman työn merkityksellisyydestä on vaikeaa ponnistella hyvien tulosten eteen. Ei tarvitse paljoa ajatella huomatakseen, että lisääntyvät tehokkuusvaatimukset alkavat jossain vaiheessa murentaa ihmisen työhyvinvointia. Työstä tulee sekavaa, kiireistä, selviytymistaistelua. Työnohjaus on yksi lääke työhyvinvointiin ja terveyteen. Pysähtyminen työnohjauksellisessa ilmapiirissä mahdollistaa elämänkokonaisuuden jäsentymisen, joka vähentää sekavaa selviytymisen tunnetta hallinnan lisääntymisen suuntaan, kirjoittaa Sami Råman kokemuksestaan työterveyspsykologina. Muissakin tämän Osviitan artikkeleissa tutkitaan työnohjauksen ja työhyvinvoinnin sekä terveyden suhdetta. Työnohjauksella voidaan auttaa parempaan työhyvinvointiin. Parhaimmillaan ohjausprosessit tuottavat motivaatiota, intoa ja mielekkyyden lisääntymistä työntekijälle ja työtiimeille. Työnohjauksella on näin vaikuttavuutta, jota työnantaja siltä haluaa. Panostus kannattaa. Joskus huomaa kuitenkin ajattelevansa, että onko sitä työnohjaajana tässä kuitenkin jonkinlaisen kaksiteräisen miekan kanssa tekemisissä. Parhaimmillaan työnohjaajana tuotat työhyvinvointia. Mutta: oletko joskus osaltasi tukemassa sellaista, jossa ihminen on vain väline tehokkuuden rattaissa? Autat häntä jaksamaan jonkin matkaa eteenpäin ja samalla tuet tuhoavia ja ihmisen työhyvinvointia ja terveyttä uhkaavia rakenteita? Laastarityönohjausta. Heljä Ora kommentoi tässä lehdessä Erica Svärdin Call Centereitä käsittelevää artikkelia. Hän kyselee kommentissaan voisiko työnohjaajilla olla enemmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Itse olen kuluvan talven aikana miettinyt käsitettä poliittinen työnohjaus. Onko se ylipäänsä relevantti käsite ja jos on, mitä se pitäisi sisällään? Entä työnohjaajan oma työhyvinvointi, miten se voi ja miten sitä hoidetaan? Olen varma, että yksi hyvä tapa ovat työnohjaajien yhteiset kohtaamiset. Oulussa yhdistyksen kehittämispäivillä koolla oli seitsemänkymmentä työnohjaaja. Puhetta ja ajattelua, uusia tuttavuuksia ja ihmisten välistä yhteyttä. Samoin oli ilo tavata Oulun aluetyössä mukana olevia työnohjaajia ja kuulla heidän säännöllisestä yhteydenpidosta toisiinsa. Tai lukea tästä lehdestä Satakunnan työnohjaajien opintopiiristä. Tulla yhteen vertaistensa ja kuitenkin erilaisten kanssa, siinä yksi toimiva lääke työnohjaajan työhyvinvointiin. Eikä lomakaan huono juttu ole, jos sellaisen elämä antaa. Markku Tynkkynen 2 /

4 Puun ja kuoren välissä Erica Svärd Artikkelissa avataan Call Centereiden (yhteyskeskusten) toimintaa eri tutkimusten valossa. Lukija johdatellaan toimialan käytänteisiin ja siihen, miten työ koetaan Call Centereissä. Artikkelissa esitellään myös havaintoja tutkimustuloksista, jotka on kerätty TEKESIN Liideriohjemassa tehdyn organisaatio 2.0 tutkimuksen aikana. Artikkelin tavoitteena on tuoda uutta näkökulmaa työnohjauksen kenttään. Lisäksi tavoitteena on pohtia, mitä työnohjauksella saataisiin aikaan yhteyskeskusorganisaatioissa. 4 2 / 2015

5 Työntekijät toimivat kovassa ristipaineessa. Asiakaspalvelijat haluaisivat palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Toisaalta työtä seurataan tarkasti ja tavoitteisiin tulee päästä päivittäin. Miten saada hyvä asiakaskokemus ja olla tuloksellinen? Call Center toimijana Call Centereitä kutsutaan myös yhteyskeskuksiksi. Yhteyskeskukset hoitavat esimerkiksi asiakaspalvelua ja myyntityötä. Niissä tuotetaan myös verkko- ja sisällöntuotantopalveluita. Toki palveluvalikoima voi olla laajempikin. Asiakaspalvelutyössä puhelimeen vastaamista kutsutaan inbound-toiminnaksi. Vaihtoehtoisesti keskuksista soitetaan ulospäin eli kontaktoidaan asiakasta. Tätä toimintaa kutsutaan outbound-toiminnaksi. Yhteyskusten työtä voidaan luonnehtia myös puhelinpalvelualaksi. Leimaavaa toiminnalle on henkilökunnan suuri vaihtuvuus. Toinen tyypillinen piirre on se, että toimiala tarjoaa nuorille pääsyn työmarkkinoille. Toki alalla työskentelee eri-ikäisiä ihmisiä, mutta tämä toimiala mahdollistaa työpaikkoja etenkin nuorille. Ala on tietointensiivistä, mutta varsinaista ammatillista koulutusta tai aiempaa työkokemusta ei tarvita. Työvoiman nopeaa vaihtuvuutta pidetään alalla täysin normaalina. Tutkimusten mukaan mielikuvat yhteyskeskuksista ovat kahdenlaisia. Ala nähdään tietointensiivisenä uuden teknologian työpaikkana tai ala nähdään puhelinpalvelutyönä, missä työ on rajoittunutta ja rutiininomaista. Pinnalle nousee myös työntekijöihin kohdistuva valvonta. Valvonta ei tässä tapauksessa tarkoita työntekijöiden valvontaa vaan työn sisältöön liittyvää kontrollia. Valvonnan avulla pyritään tehostamaan toimintaa ja seuraamaan saatua tulosta. Työntekijöitä verrataan jopa Fordin tehtailla työskenteleviin liukuhihnatyöläisiin. Työnkuva vaihtelee hyvin paljon riippuen siitä millaisten toimeksiantojen parissa Call Center -henkilö työskentelee. Tyypillistä kuitenkin on, että työntekijä ei voi paljoa vaikuttaa omaan työnkuvaansa. Hän joutuu usein myös sopeutumaan nopeasti vaihtuviin työtehtäviin. Työtehtävien vaihtuminen vaatii käytännössä työntekijältä nopeaa oppimiskykyä. Ala kehittyy nopeasti, koska myös teknologia etenee nopeasti ja sähköinen asiointi yleistyy. Palvelutuotteet ja monikanavainen viestintä kehittyvät huimaa vauhtia. Tämän lisäksi asiakkaiden palvelut ja tuotteet kehittyvät samassa tahdissa uuden teknologian kanssa. Liideri- ohjelma TEKESIN Liideri-ohjelmaan kuuluvassa Organisaatio 2.0 tutkimusprojektissa tutkitaan organisaation yhteistä ymmärrystä ja työn merkityksellisyyttä edistäviä työtapoja sekä tuottavia työnteon tapoja. Tämän artikkelin tutkimuskohteena ovat olleet uuden sukupolven edustajat, joiden kohdeorganisaatio toimii tuloshakuisessa asiakasrajapinnassa. Tässä artikkelissa aineistosta tuodaan esille, 2 /

6 miten esimiehet ja työntekijät kokevat työnsä Call Centereissä. Esimiestyön haastavuus ja sen merkitys Call Centerissä Lähiesimies joutuu omassa työssään ottamaan huomioon toimeksiantajan, oman esimiehen ja oman tiiminsä. Miten toimia kannattavasti ja tuloksellisesti? 6 2 / 2015 Lähiesimies joutuu omassa työssään ottamaan huomioon toimeksiantajan, oman esimiehen ja oman tiiminsä. Miten toimia kannattavasti ja tuloksellisesti? Esimiestyö nähdään haastavana, koska erisuuntiin meneviä tavoitteita on vaikea toteuttaa. Ristiriitaisuutta aiheuttaa se, että esimiehellä on operatiivinen vastuu sekä henkilöstöstä, että tuloksesta ja kannattavuudesta. Toisaalta toimeksiantaja säätelee vahvasti toimintamallin ja raamit, miten toimitaan. Arjessa esimiehen tehtävä on pitää yllä tiimihenkeä ja auttaa henkilöstöä jaksamaan ja motivoitumaan työssään. Esimiehellä pitäisi olla valmentava ote omaan työhönsä. Esimiehen työpäivät ovat kiireisiä. On haastavaa toimia niin, että kiire ei näkyisi omille tiimiläisille. Esimiehellä voi olla ideoita kehittää toimintaa, mutta toimeksiantajan toimintatavat ja raamit estävät kehitystyön. Tämä tarkoittaa esimiehelle sitä, että hän ei voi lähteä viemään omia ideoitaan eteenpäin. Tutkimusaineistossa asia ilmaistiin niin, ettei voi lähteä sooloilemaan toiseen suuntaan. Työprosessia on ohjattava tietyllä tavalla ja sovituilla säännöillä. Aineistossa nousi esille myös, että ajoittain on epäselvää, mihin saakka oma päätöksentekovalta riittää. Kun on epäselvää, mihin saakka voi tehdä päätöksiä, niin päätöksenteko venyy. Toimintaympäristö on erittäin hektinen, ja päätöksiä pitäisi saada aikaan nopeasti. Se vaikuttaa esimiehen toimintaan arjessa. Esimiestyötä on tehty myös kaverilliselta pohjalta. Palautteen mukaan tämä ei ole organisaatiossa toivottu toimintatapa. Esimiestyöhön haluttiin valmentavaa otetta. Esimiestyö nähtiin niin, että esimiehen tehtävä on antaa välineitä ja auttaa alaisia heidän tavoitteidensa saavuttamisessa. Tiimiläinen Työntekijät toimivat kovassa ristipaineessa. Asiakaspalvelijat haluaisivat palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Toisaalta työtä seurataan tarkasti ja tavoitteisiin tulee päästä päivittäin. Miten saada hyvä asiakaskokemus ja olla tuloksellinen? Haastateltavilla oli hyvin monenlaisia taustoja. Haastateltavat edustivat juuri työelämään astuvia tai vielä opiskelevia nuoria. Myös ammatilliset taustat olivat hyvin erilaisia. Työpaikka nähtiin viihtyisänä. Viihtyisyys kumpuaa siitä, että haastateltavat kertoivat omista kokemuksistaan muilla työpaikoilla. Osalla oli kokemuksia organisaatioista, joissa he eivät ole voineet ottaa asioita puheeksi. Koettiin, että tässä organisaatiossa asioista voitiin puhua eikä ongelmia lakaistu maton

7 Työn tulosta seurataan tarkasti esimerkiksi tehokkuuslukujen kautta. Jos tavoitteisiin ei päästä, asiasta huomautetaan helposti. Tavoitteet on saavutettava joka päivä, koska muuten tulee huonoa palautetta. Alaiset kokevat, että tavoitteita on todella haastavaa saavuttaa, koska asiat muuttuvat koko ajan ja aikarajat tekemiselle ovat niin tiukat, että niissä on välillä melkein mahdoton pysyä. Esimies puuttuu helposti asioihin. Miten saada asiakkaalle yksilöllinen palvelukokemus, kun työtä on kuitenkin tehtävä liukuhihnameiningillä. Ristiriitaisuus laadukkaan asiakaspalvelun ja asioiden mahdollisimman nopean tekemisen välillä nousi useasti esille. Yhteisesti asioiden läpi käyminen palavereissa oli vähentynyt, koska kiireen vuoksi tiimipalavereita oli peruttu. Työntekijät kokivat peruuntuneet tiimipalaverit harmillisina, koska ei ollut paikkaa eikä aikaa, missä asioita olisi voinut käydä yhdessä läpi. Työnkuvaan nähtiin myös kuuluvan nopeat muutokset ja jatkuva hektisyys. Kehittyminen nopeaksi oppijaksi ja muutosten vieminen arkeen on tärkeä ominaisuus Call Center -toiminnassa. Työnohjaus Call Centerissä alle. Työntekijöiden vaihtuvuudesta puhuttiin paljon. Työssä tulee uutta koko ajan ja erilaisia asioita on muistettava todella paljon. Muutoksista viestitään sähköpostitse. Työntekijät kokivat, että on todella haasteellista löytää oleellinen tieto pelkän sähköpostiviestin perusteella. Työntekijät toimivat kovassa ristipaineessa. Asiakaspalvelijat haluaisivat palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Toisaalta työtä seurataan tarkasti ja tavoitteisiin tulee päästä päivittäin. Miten saada hyvä asiakaskokemus ja olla tuloksellinen? Tämän päivän toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Mistä löytää aika Call Centerissä toimiville esimiehille ja työntekijöille työnohjaukseen? Lisäksi työnohjaus käsitteenä on useimmille toimialalla työskenteleville uusi ja vieras. Kannattaako pohtia, miten työnohjaus sopii Call Centerissä toimijoille ja mitä se voisi olla. Valmista mallia ei ole, koska työnohjausperinteitä ei ole olemassa. Call Center esimiehet ja työntekijät voidaan nähdä potentiaalisian asiakkaina työnohjaajille. Työnohjaus muuttaa muotoaa ja elää ajan hengessä. Erica Svärd työnohjaaja ( Story) Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lehtori (taloushallinto) 2 /

8 kommentti Ehtisi edes ajatella Kommenttina edelliseen artikkeliin, tarkastelen tässä muutamia ongelmallisia kokemuksia yhteyskeskusten inbound- tilanteissa. Näkökulma on subjektiivinen, yksi tapa vastata työnohjausta koskeviin kysymyksiin. Innostun Call Centereitä koskevista tutkimustuloksista. Artikkeli valaisee taustoja asiakaskokemuksilleni. Erityisesti minua askarruttaa kysymys siitä, miksi Call Centerit ovat yleistyneet ja toimiala laajentunut. Vastauksena ovat tehokkuustavoitteet, teknologian kehitys, sähköisen asioinnin lisääntyminen ja uusien palvelutuotteiden kehitys. Tutkimuksessa nousi kuitenkin vahvasti esiin ristiriitaisuus laadukkaan asiakaspalvelun ja asioiden nopean tekemisen välillä: kuinka yhdistää liukuhihnameininki yksilölliseen palvelukokemukseen? Jospa vastaus on: ei mitenkään. Mitä työnohjauksella silloin voitaisiin saavuttaa? Pitäisikö pohtia vaikuttamista rakenteisiin vai auttaa esimiehiä ja työntekijöitä selviytymään ristiriitaisista odotuksista? Työnohjaajana minua kiinnostavat työelämän ilmiöt yleisestikin. Artikkelissa kysyttiin miten työnohjaus sopii Call Centerin työntekijöille ja mitä se voisi olla. Esille nousi monia kysymyksiä. Esimiehet kokevat olevansa puun ja kuoren välissä. Työntekijät ovat kovien tulospaineiden, kiireen ja valvonnan alaisina. Entä asiakkaat? Kokemukseni Call Centereistä asiakkaana ovat aika huonoja. Pidän enemmän palvelutiskeistä, pienten yksiköiden persoonallisista puhelinkeskuksista ja virkailijoista, joilla on nimi ja kasvot. Pohtiessani työnohjaajana vastausta kysymyksiin työnohjauksen mahdollisuuksista tällä toimialalla, törmäsin ajatukseen työnohjauksen ja työnohjaajan roolista yksittäisillä työpaikoilla ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Onko työnohjauksella yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Vai onko tehtävämme auttaa ihmisiä sietämään sietämättömiä olosuhteita? Tehokkuutta vai anonyymia jonotuspalvelua Yhteyskeskuksissa pyritään työn tehokkuuteen ja asiakaspalvelun laatuun. Seuraavassa on kolme esimerkkiä puhelinpalvelun tehokkuudesta. Kohteena ovat puhelinoperaattori, vakuutusyhtiö ja tavarataloketju. Kokemus operaattorista: Valitsen numeron. Minulle vastaa nauhoitettu ääni: valitse yksi jos..., valitse kaksi, jos. Hyvä, valitsen ykkösen. Nauhoitettu ääni jatkaa: valitse yksi jos, voit myös asioida verkossa Miten niin voin, kun kysymykseni koskee verkon katkoksia. Hyvä valitsen kolme. Jään odottamaan. Odotan ja odotan, kytken puhelimen kaiuttimen päälle. Taukomusiikkia, nauhoitettu ääni jatkaa: valitettavasti keskuksessamme on ruuhkaa. Taukomusiikkia. Odotan 15 minuuttia, alan hermostua. Nauhoitettu ääni sanoo: voit myös jättää soittopyynnön, soitamme takaisin. Jätän soittopyynnön aamupäivällä klo 10, saan takaisinsoiton seuraavana päivänä klo 16, kun istun autossa Länsiväylän ruuhkassa. Puhelun jälkeen saan puhelimeeni kyselyn palvelukokemuksesta. Mistä palvelusta? Virkailija oli ystävällinen, yritti palvella. Odotin yli vuorokauden. Miksi näitä kyselyjä tehdään? Päättelen, että kyseessä on pseudotutkimus, jolla ei pyritäkään palvelun laadun kehittämiseen vaan tilastodataan, joka ehkä antaa jollain tavalla Call Centereiden olemassaololle oikeutuksen. Vakuutusyhtiöön jonotan 10 minuuttia, saan palvelua nimettömältä virkailijalta ja 8 2 / 2015

9 kehotuksen asioida verkossa, tätä asiaa ei voida hoitaa puhelimessa. Soitan tavarataloon kysyäkseni erästä kirjaa. Puheluuni vastataan heti, ystävällinen virkailija kysyy: Kuinka voin auttaa? Keskus vastaa kaikkien tavaratalojen kaikkien osastojen tiedusteluihin joten hän joutuu ottamaan välipuhelun tavaratalon kirjaosastolle, joka ei juuri nyt ehdi vastaamaan. Kiitän ja tilaan kirjan Amazonista. Tehokasta? Mietin myös, voisiko tilanne maassamme olla parempi, jos kaikesta palvelusta ei leikattaisi, tehtäisiin ostaminen helpommaksi tai edes mahdolliseksi. Parasta oli palkka Miettiessäni työnohjauksen vaikuttavuutta ja roolia muistelin aiemmin haastattelemaani Call Centerin työntekijää ja esimiestä. Työntekijä oli nuori opiskelija, joka istui puhelinpalvelussa yhden kesän. Kokemus oli hyvä. Työyhteisö tuki toisiaan, esimies oli kaveri, säännöt olivat selkeät, asiakas ei ollut yleensä oikeassa. Parasta oli palkka ja kielitaidon karttuminen. Esimies, jota haastattelin pohti aidosti työntekijöiden jaksamista ja asiakaspalvelun laatua. Kunnianhimoisena tavoitteena oli minimoida jonotusaika, saada työuriin kiertoa ja jaksottaa työtehtäviä. Tässä yrityksessä työurat olivat pitkiä. Olisiko työnohjauksella vaikutusta Pohdin pitkään työnohjauksen sopivuutta Call Centereihin. Miten työnohjausta kannattaisi tarjota ja perustella? Voisinko edes työnohjata työntekijöitä toimimaan rakenteellisesti vinoutuneessa tilanteessa. Onko työnohjauksella yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Vai onko tehtävämme auttaa ihmisiä sietämään sietämättömiä olosuhteita? Päättelen kuitenkin, että aina on mahdollisuuksia ja työnohjaukselle on sijaa tällä toimialalla. Vaikuttavuuden edellytyksenä näkisin sen, että työnohjaukselle annettaisiin aikaa ja ihmisille mahdollisuus kokoontua kiireettömästi kasvokkain. Voisin ajatella työnohjauksen roolin näissä tilanteissa liittyvän siihen, että työntekijä saisi purkaa kokemuksiaan asiakastilanteista. Työntekijät voisivat myös miettiä omaa työuraansa ja kehittymismahdollisuuksiaan ja jaksamistaan. Ehkä parasta, mitä voisin tarjota, olisi tilaisuus pysähtyä hetkeksi. Antaa aikaa ajatella. Voisimme käydä läpi mielen hallinnan ja stressin vähentämisen keinoja, tunteiden hallintaa ja sisäisen autonomisuuden kehittämistä. Voisimme kokeilla ratkaisukeskeisesti näkökulman vaihtamista kehitysmomenttiin: Mitä hyötyä voi olla haastavien tilanteiden kohtaamisessa päivittäin? Miten voisi kehittää omaa työnkuvaa? Esimiestyössä työnohjauksella voisi olla paljonkin sijaa. Työnohjauksessa olisi mahdollisuus haastaa, kyseenalaistaa, antaa aikaa pysähtyä ja ajatella. Voitaisiin tuoda esille vaihtoehtoisia toimintamalleja, luoda keskustelevaa kulttuuria ja miettiä mahdollisuuksia oman päätöksentekovallan lisäämiselle. Avoimeksi jää silti kysymys siitä, voisiko työnohjaajilla olla enemmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mihin näitä ruohonjuurikokemuksia voisi kerätä ja jalostaa ongelmista ratkaisuja? Heljä Ora YTM, ratkaisukeskeinen työnohjaaja 2 /

10 VÄITÖSKIRJOISSA TUTKITTUA Työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksista väitöskirjoissa Pirjo Sirola-Karvinen Työhyvinvointia pidetään tänäpäivänä yhtenä johtamistyön välineenä ja organisaation merkittävänä kilpailutekijänä. Käsitteenä työnhyvinvointi on selkeytymätön. Työhyvinvoinnin kontekstuaalisuus ja subjektiivisuus ovat kuitenkin yleisesti hyväksyttyjä ulottuvuuksia. Työhyvinvointia kuvataan sekä sen poissaololla, kuten työuupumus tai työmotivaation puute että, sen läsnäololla kuten työnimu tai työnilo. Yhtämieltä ollaan siitä, että työhyvinvoinnilla on merkitystä ihmisten työssä viihtymiseen, jaksamiseen ja työuriin. Myös uudeksi kansansairaudeksi muodostunut masennus linkitetään nyttemmin työhyvinvointiin. Tässä tarkasteltavat väitöskirjat valottavat työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksia, sen käsitteellisen ja funktionaalisen kehityksen kautta, työuupumuksen ja masennuksen kautta, yksilön työhön liittyvien tekijöiden ja voimavarojen sekä työhyvinvoinnin pitkäaikaisvaikutusten kautta. LAINE PERTTI Työhvinvoinnin kehittäminen Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden laitos. Turun yliopiston julkaisuja. Annales universitatis turkuensis sarja ser.cosa- tom. 372 SCRIPTA LINGUA FENNICA EDITA. SANNA RIKALA Työssä uupuvat naiset ja masennus. Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1334 ISBN (nid.). ISBN (pdf)ISSN-L ISSN X ISSN uta.fi PAHKIN KRISTA Staying well in an unstable world of work - Prospective cohort study of the determinants of employee well-being. University of Helsinki.Faculty of Social Sciences Social Psychology. People and Work Research Reports 107 Finnish of Occupational Health Helsinki AIRILA AULI Work characteristics, personal resources, and employee well-being: A longitudinal. study among Finnish firefighters. University of Helsinki. Faculty of Social Sciences Social Psychology. People and Work Research Reports 109 Finnish of Occupational Health Helsinki / 2015

11 Työhyvinvoinnin kehittämisen haasteet LAINE PERTTI Työhvinvoinnin kehittäminen Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Laine, Pertti ( ). Julkaisun pysyvä osoite on URN:ISBN: Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden laitos. Turun yliopiston julkaisuja Pertti Laineen tutkimusta ohjasi tutkijan ennakkokäsitys, jonka mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen vaikuttaa oleellisesti se, miten työhyvinvoinnin käsitteellinen ala mielletään, millaisessa toimintaympäristössä ja tilanteessa kehittäminen tapahtuu ja miten sitoutuneita kehittämisen avainhenkilöt siihen ovat. Neljästä osatutkimuksesta koostuneen tutkimuksen tavoitteena oli työhyvinvoinnin hyvän kehittämisprosessin tarkastelu näistä ennakkokäsityksistä käsin. Pääasiassa tarkastelu tapahtui monitapaustutkimuksissa laadullisia aineistoja hyödyntäen. Yksi tutkimuksen tavoite oli osoittaa työhyvinvoinnin kehittämisen haasteellisuus ja monimuotoisuus. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkasteltiin työhyvinvoinnin määrittely -ja sisältökysymyksiä. Tuloksena havaittiin, että työhyvinvointia ilmiönä ja siihen liittyvää metateoriaa ei ole kotimaisissa tieteellisissä artikkeleissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana juurikaan esiintynyt. Työhyvinvoinnin määrittely puuttui lähes kokonaan. Tutkitussa aineistossa merkille pantavaa oli yhteiskuntatieteellisten näkökulmien harvalukuisuus ja liiketaloustieteellisen näkökulman puuttuminen kokonaan. Psykologia oli työhyvinvointia sivuavien teemojen käsittelyä hallinnut tieteenala. Sen tähden lähestymisessä korostui usein yksilöiden ongelmakeskeinen ja patologinen näkökulma. Kuitenkin nykyaikainen työhyvinvointikäsitys tuntui korostavan laaja-alaista, kokonaisvaltaista ja systeemistä Työhyvinvoinnin strategisesta merkityksen keskustelusta huolimatta näyttää siltä, että uuden, resurssipohjaisen ja työntekijöiden hyvinvoinnin aidosti huomioonottavan strategia-ajattelun juurruttaminen vaatii vielä aikamoisen kulttuurimuutoksen. näkemystä työhyvinvoinnista, ja siihen kuului myös työn imun positiivinen merkitys. Havaittiin myös, että työhyvinvoinnin tutkimus edellyttäisi usean tieteenalan kontribuutiota ja monitieteisyyden konkretisointia. Tutkimushavainnot muodostivat työhyvinvoinnin diskursiivisen määrittelyn, joka tarkensi perinteisiä kirjamääritelmiä. Tulosten pohjalta ehdotettiin myös eräänlaista käsitteellistä mallia kuvaamaan työhyvinvoinnin sisällöllistä alaa. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin puolestaan työhyvinvoinnin sidosta toimintaympäristöönsä työhyvinvoinnin kontekstuaalisuutta kahden esimerkkitoimialan aineistojen avulla. Tavoitteena oli tutkia, miten hyvin neljällä tärkeällä työprosessilähtöisellä, kontekstuaalisuutta kuvaavalla muuttujalla (työn mielekkyys, vaikutusmahdollisuudet, työn hallinta sekä liian suuri työmäärä eli kiire) voidaan kuvata työhyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Neljällä geneerisellä muuttujalla ja pelkistävällä nelikenttä-kuvauksella saatiin hyvin esille esimerkkitoimialojen työhyvinvointitekijöiden erot. Edellytystekijöiden eroista huolimatta ihmisten käsitys omasta työhyvinvoinnistaan oli keskimäärin hyvin samalla tasolla. Ihmiset ovat sopeutuneet työhyvinvoinnin näkökulmasta haasteellisiin toimintaympäristöihin. Tämä antaa myös aiheen olettaa, että muilla kuin työprosessilähtöisillä tekijöillä (esimerkiksi työpaikan sosiaalisilla suhteilla) on tärkeä merkitys yleisen työhyvinvointikokemuksen syntymisessä. Näyttäisi siis siltä, että meillä on laadullisesti hyvinkin erilaisia työhyvinvointeja. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin työhyvinvoinnin kannalta keskeisten henkilöiden strategista sitoutumista työhyvinvoinnin kehittämishankkeeseen. Strategista sitoutumista tutkittiin strategisen puheen avulla: miten tietoisia henkilöt olivat oman organisaationsa keskeisistä strategisista kysymyksistä ja millaise- 2 /

12 VÄITÖSKIRJOISSA TUTKITTUA na he näkivät työhyvinvoinnin strategisen merkityksen. Aineisto kerättiin 18 henkilön puolistrukturoiduilla haastatteluilla neljästä organisaatiosta. Tuloksena havaittiin, että strateginen tietoisuus ja sitä kautta valmius tarkastella työhyvinvoinnin strategista merkitystä oli kaikissa henkilöstöryhmissä hyvä. Kuitenkin edelleen oli tyypillistä, että hyvinvointikysymyksiä ei spontaanisti liitetty strategisiin liiketoimintayhteyksiin vaikka kysyttäessä ihmiset kykenivät helposti nimeämään työhyvinvoinnista koituvia strategisia hyötyjä. Tästä erillisyydestä voi seurata se, että liiketoiminta-strategiassa tärkeäksi miellettyjä asioita (esimerkiksi kustannustehokkuutta) saatetaan toteuttaa muistamatta niiden hyvinvointivaikutuksia. Vaikka työhyvinvoinnin strategisesta merkityksestä käydään paljon keskustelua, näyttää siltä, että uuden, resurssipohjaisen ja työntekijöiden hyvinvoinnin aidosti huomioonottavan strategia-ajattelun juurruttaminen vaatii vielä aikamoisen kulttuurimuutoksen. Neljäs osatutkimus käsitteli työhyvinvoinnin kehittämisen hyvän prosessin edellytyksiä ja käytännön mahdollisuuksia pääasiassa kahden organisaation kehittämishankkeista kootun aineiston pohjalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten hankkeissa toteutuivat aikaisemmin esille nostetut työhyvinvointikäsitys, työhyvinvoinnin kehittämisen tomintaympäristö ja strateginen sitoutuminen kehittämiseen. Tulokset osoittivat, että vaikka meillä on hyvä tietoisuus hyvän kehittämisprosessin ominaisuuksista, se ei välttämättä takaa hankkeiden onnistumista. Kontekstuaalisen ja kulttuuristen tekijöiden merkitys voi kuitenkin käytännössä osoittautua odotettua suuremmaksi ja oleellisesti heikentää työhyvinvointihankkeiden tuloksia. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että työhyvinvoinnin kehittämistä vaikeuttavat ainakin työhyvinvoinnin käsitteen epämää- Laineen väitöstutkimuksessa havaittiin, että työhyvinvoinnin kehittämistä vaikeuttavat ainakin työhyvinvoinnin käsitteen epämääräisyys, työhyvinvointiedellytysten erilaisuus erilaisissa työpaikoissa, heikko strateginen sitoutuminen ja käytännön vaikeus toteuttaa tiedossa olevia hyvän kehittämisen ideaaleja. (Pääluottamusmiehen määrittely työhyvinvoinnista, autenttinen lainaus Pertti Laineen tutkimuksesta) räisyys, työhyvinvointiedellytysten erilaisuus erilaisissa työpaikoissa, heikko strateginen sitoutuminen ja käytännön vaikeus toteuttaa tiedossa olevia hyvän kehittämisen ideaaleja. Koko tutkimuksen yhteenvetona luonnosteltiin malli työhyvinvoinnin kehittämisprosessiin ja sen tuloksellisuuteen yhteydessä olevista tekijöistä. Tavoitteena oli jäsentää kokonaisvaltaisesti hahmotetun työhyvinvoinnin kehittämisprosessin yleisiä edellytyksiä,ja tätä varten rakennetut käsitteelliset viitekehykset ja niistä muodostuva kokonaiskuva työhyvinvoinnin kehittämisestä on tutkimuksen varsinainen kontribuutio. Työhyvinvointi... jos kuvailis tolleen laajemmin niin työhyvinvointi ilmenee... ja mun mielest se on hyvin tärkee työnantajan kanssakin se et on suhteellisen mukava tulla töihin tavallaan, et se menee niinku omalla painollaan tai jopa niin et siin olis edes hitunen simmost innostustakin mukana, siin olis sitä motivaatioo. Mut et tietysti siihen liittyy sit ihan... jos ajatellaan työn tekemisen kannalta, et sul on työkalut tehdä sitä, sul on riittävä koulutus, työ ei saa olla liian haastavaa sun omiin kykyihis ja tietoihis nähden ja sitten tietysti se kiire ja tuotannollinen vauhti tietysti vaikuttaa, et se kuormitus olis sopiva...ja sit tietysti henkilösuhteet niin omien työkavereitten kuin sit niinku kaikkien yhteistyö... toisen osaston työntekijöiden ja omien työkavereitten... ja mun mielest sit se on tärkeää ihan työnantajan kanssakin et toiminta on sujuvaa ja tulee semmonen tunne et tehdään yhdessä... ja sit siin on tietysti fyysinen hyvinvointi kans sitten tulee siihen jaksamiseen... niinku ihan konkreettisesti et ei nyt kolota joka päivä ja oo hirveen väsyny / 2015

13 Työuupumuksen ja masennuksen rajapinnoilla SANNA RIKALA Työssä uupuvat naiset ja masennus. Julkaisun pysyvä osoite on Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Acta Electronica Universitatis Tamperensis. Sanna Rikala esittää väitöstutkimuksessaan masennusta ja sukupuolta koskevan kirjallisuuskatsauksensa perusteella, että naisten yliedustus masentuneiden joukossa on monitekijäinen ilmiö, joka muodostuu kuormittavien elämän olosuhteiden, sukupuolinormien ja psyykkistä pahoinvointia jäsentävien ymmärrys- ja puhetapojen yhteisvaikutuksessa. Tutkimus tarkastelee työssä uupuvien naisten masennusta yhteiskunnallisena ja sukupuolittuneena ilmiönä. Tutkimus keskittyy erityisesti työn olosuhteista kumpuavan uupumisen ja sairaudeksi määrittyvän masennuksen välisen rajanvedon problematiikkaan. Tarkastelun kohteena on, mitä oikeastaan tapahtuu prosesseissa, joissa työelämässä koetut ongelmat jäsentyvät vähitellen yksilölliseksi uupumustilaksi, joka usein diagnosoidaan masennukseksi. Tarkastelua kehystävät keskustelut työelämän ongelmien yksilöllistymisestä ja lääketieteellistymisestä sekä masennuksen muodostumisesta kansansairaudeksi 1990-luvulla. Tutkimuksen keskeinenkysymys on, millaista toimijuutta työssä uupumisen prosesseissa muotoutuu. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa toiminnan sukupuolittuneita ehtoja ja sukupuolta koskevia neuvotteluja työssä uupumisen prosesseissa. Tutkimuksen keskeinen löydös on, että työssä uupuvat naiset asettuivat tietoisesti työn ongelmia yksilöllistäviä tulkintoja vastaan. Tämä vastahankaisuus näkyi sekä työssä uupumisen prosesseissa että tapahtumille jälkikäteen annetuissa tulkinnoissa. Työssä uupuvat eivät palaneet Työssä uupuvat eivät palaneet loppuun yksinkertaisesti työn vaatimusten kasvaessa, vaan myös käydessään sisäistä kamppailua tilanteen saamasta tulkinnasta. Työssä uupuvien elämänhallinnan (koherenssin) tunne oli heikompi ja heidän työssään kokemansa sosiaalinen tuki oli vähäisempää kuin hyvinvoivilla työntekijöillä. loppuun yksinkertaisesti työn vaatimusten kasvaessa, vaan myös käydessään sisäistä kamppailua tilanteen saamasta tulkinnasta. Masennusdiagnoosiin liittyvien ristiriitojen käsittely ja sosiaalinen kipu näyttäytyi vät yhtä merkittävänä kärsimyksen lähteenä kuin kiire ja työpaineet. Lääketieteellinen käsitys masennuksesta nivoutuikin tiiviisti osaksi toimijuuden muodostelmia. Löydökset tukevat teoriaa, jonka mukaan sairauskokemukset rakentuvat sosiaalisesti vuorovaikutteisessa suhteessa lääketieteelliseen tietoon ja käytäntöihin. Työhyvinvoinnin voimavarat PAHKIN KRISTA Staying well in an unstable world of work - Prospective cohort study of the determinants of employee wellbeing. University of Helsinki.Faculty of Social Sciences Social Psychology. People and Work Research Reports 107 Finnish of Occupational Health Helsinki Krista Pahkin väitöskirjassa selvitetään niitä työhön liittyviä ja yksilöllisiä voimavaroja, jotka tukevat työntekijöiden työhyvinvointia läpi työuran ja organisaatiomuutosten. Väitöskirjassa työhyvinvointia tarkastellaan ja mitataan sekä terveytenä (mm. sairauspoissaoloina) että henkisenä hyvinvointina, jota kuvaavat niin kuormittuneisuus ( stressi, työuupumus) kuin jaksaminen (työtyytyväisyys, työn ilo). Työhyvinvoinnin mittareina käytettiin sekä vastaajan subjektiivista arvioita tilanteestaan että objektiivista tietoa tarjoavia rekisteritietoja. Työhyvinvointiin yhteydessä olevina tekijöinä tarkasteltiin niin yksilöllisiä kuin työhön liittyviä tekijöitä (työn piirteet,organisaation toiminta, työympäristö). Työelämän häilyvyys huomioitiin tarkastelemalla erityyppisiä organisaatiomuutoksia. Työn empiirisen aineiston muodostaa suomalaisen metsäteollisuuden työntekijöiden kohorttitutkimus. Tutkimusai- 2 /

Puun ja kuoren välissä

Puun ja kuoren välissä Puun ja kuoren välissä Erica Svärd Artikkelissa avataan Call Centereiden (yhteyskeskusten) toimintaa eri tutkimusten valossa. Lukija johdatellaan toimialan käytänteisiin ja siihen, miten työ koetaan Call

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lean-kokemuksia Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lapin Yrityskonttori KJ Pentti Pakisjärvi PN Ritva Halvari PN Pirkko Kariniemi Joht. Terttu Alaraatikka Rovaniemi / Ranua YPN Sari Vaarala YPN Sinikka Hämäläinen-

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor 8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy TIIVISTELMÄ Muutos on osa työelämää. Työelämän muutokset

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi Organisaatiomuutos uhka vai mahdollisuus henkilöstön hyvinvoinnille? Krista Pahkin Sisältö Miksi kiinnittää huomiota organisaatiomuutoksiin?

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille. uef.fi/tyosuojelupaivat2016

Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille. uef.fi/tyosuojelupaivat2016 Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille uef.fi/tyosuojelupaivat2016 Yliopistosta hyvinvoiva työyhteisö Työhyvinvoinnin kehittäminen säästövaateiden puristuksessa Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät

Lisätiedot

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Investoi EBW johtajuustaitoihin EBW työelämän tunneäly järjestelmä antaa johtajuuden voiman sinun käsiisi! Sinä tiedät, millaista johtajuustyyppiä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot