Tässä lehdessä. Osviitan toimitus. Pääkirjoitus... 3 Puun ja kuoren välissä... 4 Kommentti... 8 Väitöskirjoissa tutkittua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä lehdessä. Osviitan toimitus. Pääkirjoitus... 3 Puun ja kuoren välissä... 4 Kommentti... 8 Väitöskirjoissa tutkittua... 10."

Transkriptio

1

2 Tässä lehdessä Hallitus Puheenjohtaja Markku Tynkkynen Varsinaiset jäsenet/varajäsenet Terttu Eriksson/Pekka Seppälä Sari Marita Ikäheimo/Tuula Halmirinne Arja Koski/Leena Inkilä Kati Kärkkäinen/Teija Heroja Aapo Pääkkö/ Jaakko Koskenheimo Pirjo Somerkivi/Pirjo Rantonen Anneli Tanttu/Leena Piha Kimmo Tapiala/ Juhani Vierimaa Toiminnanjohtaja Tuula Penttilä, Pääkirjoitus Puun ja kuoren välissä Kommentti Väitöskirjoissa tutkittua JÄSENINFO Toiminnanjohtajan palsta Jäseninfoa Toimintaa Satakunnasta Kehittämispäivä Työterveyspsykologi, kaaoksiin kurkistelija Empaattisen viestinnän merkitys työhyvinvoinnille, sitoutumiselle ja työnlaadulle.. 27 Spår i sanden Työnohjaajan valokuvakansiosta Kolumni Luettua Yhdistyksen osoite Suomen työnohjaajat ry Hietalahdenranta 13, Helsinki ISSN-L ISSN Osviitan toimitus Päätoimittaja Markku Tynkkynen Toimitussihteeri: Merja Viljanen Toimituskunta: Jussi Onnismaa, Heljä Ora, Heikki Syrjänen ja Timo Totro Taitto ja kuvitus: Sakari Sarho Painopaikka: Keuruun Laatupaino KLP Oy, 2015 Lehden osoite ja ilmoitusaineisto: Osoitteenmuutos tehdään internetissä: twww.suomentyönohjaajat.fi/osviitta Suomen työnohjaajien jäsenten ei tarvitse tehdä erikseen osoitteen muutosta Osviittaan, jäsentietojen ajantaisuus riittää. 2 2 / 2015

3 PÄÄKIRJOITUS Työelämään toivotaan lisää tehokkuutta. Pienemmällä palkalla, suuremmalla työmäärällä ja vähemmällä levolla tavoitellaan parempaa tuottavuutta. Samaan aikaan tiedetään, että kaikki edellä mainittu on yhteydessä työhyvinvointiin ja terveyteen. Ihminen, joka ei viihdy eikä pärjää työssään, ei ole myöskään tuottava. Ilman motivaatiota ja kokemusta oman työn merkityksellisyydestä on vaikeaa ponnistella hyvien tulosten eteen. Ei tarvitse paljoa ajatella huomatakseen, että lisääntyvät tehokkuusvaatimukset alkavat jossain vaiheessa murentaa ihmisen työhyvinvointia. Työstä tulee sekavaa, kiireistä, selviytymistaistelua. Työnohjaus on yksi lääke työhyvinvointiin ja terveyteen. Pysähtyminen työnohjauksellisessa ilmapiirissä mahdollistaa elämänkokonaisuuden jäsentymisen, joka vähentää sekavaa selviytymisen tunnetta hallinnan lisääntymisen suuntaan, kirjoittaa Sami Råman kokemuksestaan työterveyspsykologina. Muissakin tämän Osviitan artikkeleissa tutkitaan työnohjauksen ja työhyvinvoinnin sekä terveyden suhdetta. Työnohjauksella voidaan auttaa parempaan työhyvinvointiin. Parhaimmillaan ohjausprosessit tuottavat motivaatiota, intoa ja mielekkyyden lisääntymistä työntekijälle ja työtiimeille. Työnohjauksella on näin vaikuttavuutta, jota työnantaja siltä haluaa. Panostus kannattaa. Joskus huomaa kuitenkin ajattelevansa, että onko sitä työnohjaajana tässä kuitenkin jonkinlaisen kaksiteräisen miekan kanssa tekemisissä. Parhaimmillaan työnohjaajana tuotat työhyvinvointia. Mutta: oletko joskus osaltasi tukemassa sellaista, jossa ihminen on vain väline tehokkuuden rattaissa? Autat häntä jaksamaan jonkin matkaa eteenpäin ja samalla tuet tuhoavia ja ihmisen työhyvinvointia ja terveyttä uhkaavia rakenteita? Laastarityönohjausta. Heljä Ora kommentoi tässä lehdessä Erica Svärdin Call Centereitä käsittelevää artikkelia. Hän kyselee kommentissaan voisiko työnohjaajilla olla enemmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Itse olen kuluvan talven aikana miettinyt käsitettä poliittinen työnohjaus. Onko se ylipäänsä relevantti käsite ja jos on, mitä se pitäisi sisällään? Entä työnohjaajan oma työhyvinvointi, miten se voi ja miten sitä hoidetaan? Olen varma, että yksi hyvä tapa ovat työnohjaajien yhteiset kohtaamiset. Oulussa yhdistyksen kehittämispäivillä koolla oli seitsemänkymmentä työnohjaaja. Puhetta ja ajattelua, uusia tuttavuuksia ja ihmisten välistä yhteyttä. Samoin oli ilo tavata Oulun aluetyössä mukana olevia työnohjaajia ja kuulla heidän säännöllisestä yhteydenpidosta toisiinsa. Tai lukea tästä lehdestä Satakunnan työnohjaajien opintopiiristä. Tulla yhteen vertaistensa ja kuitenkin erilaisten kanssa, siinä yksi toimiva lääke työnohjaajan työhyvinvointiin. Eikä lomakaan huono juttu ole, jos sellaisen elämä antaa. Markku Tynkkynen 2 /

4 Puun ja kuoren välissä Erica Svärd Artikkelissa avataan Call Centereiden (yhteyskeskusten) toimintaa eri tutkimusten valossa. Lukija johdatellaan toimialan käytänteisiin ja siihen, miten työ koetaan Call Centereissä. Artikkelissa esitellään myös havaintoja tutkimustuloksista, jotka on kerätty TEKESIN Liideriohjemassa tehdyn organisaatio 2.0 tutkimuksen aikana. Artikkelin tavoitteena on tuoda uutta näkökulmaa työnohjauksen kenttään. Lisäksi tavoitteena on pohtia, mitä työnohjauksella saataisiin aikaan yhteyskeskusorganisaatioissa. 4 2 / 2015

5 Työntekijät toimivat kovassa ristipaineessa. Asiakaspalvelijat haluaisivat palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Toisaalta työtä seurataan tarkasti ja tavoitteisiin tulee päästä päivittäin. Miten saada hyvä asiakaskokemus ja olla tuloksellinen? Call Center toimijana Call Centereitä kutsutaan myös yhteyskeskuksiksi. Yhteyskeskukset hoitavat esimerkiksi asiakaspalvelua ja myyntityötä. Niissä tuotetaan myös verkko- ja sisällöntuotantopalveluita. Toki palveluvalikoima voi olla laajempikin. Asiakaspalvelutyössä puhelimeen vastaamista kutsutaan inbound-toiminnaksi. Vaihtoehtoisesti keskuksista soitetaan ulospäin eli kontaktoidaan asiakasta. Tätä toimintaa kutsutaan outbound-toiminnaksi. Yhteyskusten työtä voidaan luonnehtia myös puhelinpalvelualaksi. Leimaavaa toiminnalle on henkilökunnan suuri vaihtuvuus. Toinen tyypillinen piirre on se, että toimiala tarjoaa nuorille pääsyn työmarkkinoille. Toki alalla työskentelee eri-ikäisiä ihmisiä, mutta tämä toimiala mahdollistaa työpaikkoja etenkin nuorille. Ala on tietointensiivistä, mutta varsinaista ammatillista koulutusta tai aiempaa työkokemusta ei tarvita. Työvoiman nopeaa vaihtuvuutta pidetään alalla täysin normaalina. Tutkimusten mukaan mielikuvat yhteyskeskuksista ovat kahdenlaisia. Ala nähdään tietointensiivisenä uuden teknologian työpaikkana tai ala nähdään puhelinpalvelutyönä, missä työ on rajoittunutta ja rutiininomaista. Pinnalle nousee myös työntekijöihin kohdistuva valvonta. Valvonta ei tässä tapauksessa tarkoita työntekijöiden valvontaa vaan työn sisältöön liittyvää kontrollia. Valvonnan avulla pyritään tehostamaan toimintaa ja seuraamaan saatua tulosta. Työntekijöitä verrataan jopa Fordin tehtailla työskenteleviin liukuhihnatyöläisiin. Työnkuva vaihtelee hyvin paljon riippuen siitä millaisten toimeksiantojen parissa Call Center -henkilö työskentelee. Tyypillistä kuitenkin on, että työntekijä ei voi paljoa vaikuttaa omaan työnkuvaansa. Hän joutuu usein myös sopeutumaan nopeasti vaihtuviin työtehtäviin. Työtehtävien vaihtuminen vaatii käytännössä työntekijältä nopeaa oppimiskykyä. Ala kehittyy nopeasti, koska myös teknologia etenee nopeasti ja sähköinen asiointi yleistyy. Palvelutuotteet ja monikanavainen viestintä kehittyvät huimaa vauhtia. Tämän lisäksi asiakkaiden palvelut ja tuotteet kehittyvät samassa tahdissa uuden teknologian kanssa. Liideri- ohjelma TEKESIN Liideri-ohjelmaan kuuluvassa Organisaatio 2.0 tutkimusprojektissa tutkitaan organisaation yhteistä ymmärrystä ja työn merkityksellisyyttä edistäviä työtapoja sekä tuottavia työnteon tapoja. Tämän artikkelin tutkimuskohteena ovat olleet uuden sukupolven edustajat, joiden kohdeorganisaatio toimii tuloshakuisessa asiakasrajapinnassa. Tässä artikkelissa aineistosta tuodaan esille, 2 /

6 miten esimiehet ja työntekijät kokevat työnsä Call Centereissä. Esimiestyön haastavuus ja sen merkitys Call Centerissä Lähiesimies joutuu omassa työssään ottamaan huomioon toimeksiantajan, oman esimiehen ja oman tiiminsä. Miten toimia kannattavasti ja tuloksellisesti? 6 2 / 2015 Lähiesimies joutuu omassa työssään ottamaan huomioon toimeksiantajan, oman esimiehen ja oman tiiminsä. Miten toimia kannattavasti ja tuloksellisesti? Esimiestyö nähdään haastavana, koska erisuuntiin meneviä tavoitteita on vaikea toteuttaa. Ristiriitaisuutta aiheuttaa se, että esimiehellä on operatiivinen vastuu sekä henkilöstöstä, että tuloksesta ja kannattavuudesta. Toisaalta toimeksiantaja säätelee vahvasti toimintamallin ja raamit, miten toimitaan. Arjessa esimiehen tehtävä on pitää yllä tiimihenkeä ja auttaa henkilöstöä jaksamaan ja motivoitumaan työssään. Esimiehellä pitäisi olla valmentava ote omaan työhönsä. Esimiehen työpäivät ovat kiireisiä. On haastavaa toimia niin, että kiire ei näkyisi omille tiimiläisille. Esimiehellä voi olla ideoita kehittää toimintaa, mutta toimeksiantajan toimintatavat ja raamit estävät kehitystyön. Tämä tarkoittaa esimiehelle sitä, että hän ei voi lähteä viemään omia ideoitaan eteenpäin. Tutkimusaineistossa asia ilmaistiin niin, ettei voi lähteä sooloilemaan toiseen suuntaan. Työprosessia on ohjattava tietyllä tavalla ja sovituilla säännöillä. Aineistossa nousi esille myös, että ajoittain on epäselvää, mihin saakka oma päätöksentekovalta riittää. Kun on epäselvää, mihin saakka voi tehdä päätöksiä, niin päätöksenteko venyy. Toimintaympäristö on erittäin hektinen, ja päätöksiä pitäisi saada aikaan nopeasti. Se vaikuttaa esimiehen toimintaan arjessa. Esimiestyötä on tehty myös kaverilliselta pohjalta. Palautteen mukaan tämä ei ole organisaatiossa toivottu toimintatapa. Esimiestyöhön haluttiin valmentavaa otetta. Esimiestyö nähtiin niin, että esimiehen tehtävä on antaa välineitä ja auttaa alaisia heidän tavoitteidensa saavuttamisessa. Tiimiläinen Työntekijät toimivat kovassa ristipaineessa. Asiakaspalvelijat haluaisivat palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Toisaalta työtä seurataan tarkasti ja tavoitteisiin tulee päästä päivittäin. Miten saada hyvä asiakaskokemus ja olla tuloksellinen? Haastateltavilla oli hyvin monenlaisia taustoja. Haastateltavat edustivat juuri työelämään astuvia tai vielä opiskelevia nuoria. Myös ammatilliset taustat olivat hyvin erilaisia. Työpaikka nähtiin viihtyisänä. Viihtyisyys kumpuaa siitä, että haastateltavat kertoivat omista kokemuksistaan muilla työpaikoilla. Osalla oli kokemuksia organisaatioista, joissa he eivät ole voineet ottaa asioita puheeksi. Koettiin, että tässä organisaatiossa asioista voitiin puhua eikä ongelmia lakaistu maton

7 Työn tulosta seurataan tarkasti esimerkiksi tehokkuuslukujen kautta. Jos tavoitteisiin ei päästä, asiasta huomautetaan helposti. Tavoitteet on saavutettava joka päivä, koska muuten tulee huonoa palautetta. Alaiset kokevat, että tavoitteita on todella haastavaa saavuttaa, koska asiat muuttuvat koko ajan ja aikarajat tekemiselle ovat niin tiukat, että niissä on välillä melkein mahdoton pysyä. Esimies puuttuu helposti asioihin. Miten saada asiakkaalle yksilöllinen palvelukokemus, kun työtä on kuitenkin tehtävä liukuhihnameiningillä. Ristiriitaisuus laadukkaan asiakaspalvelun ja asioiden mahdollisimman nopean tekemisen välillä nousi useasti esille. Yhteisesti asioiden läpi käyminen palavereissa oli vähentynyt, koska kiireen vuoksi tiimipalavereita oli peruttu. Työntekijät kokivat peruuntuneet tiimipalaverit harmillisina, koska ei ollut paikkaa eikä aikaa, missä asioita olisi voinut käydä yhdessä läpi. Työnkuvaan nähtiin myös kuuluvan nopeat muutokset ja jatkuva hektisyys. Kehittyminen nopeaksi oppijaksi ja muutosten vieminen arkeen on tärkeä ominaisuus Call Center -toiminnassa. Työnohjaus Call Centerissä alle. Työntekijöiden vaihtuvuudesta puhuttiin paljon. Työssä tulee uutta koko ajan ja erilaisia asioita on muistettava todella paljon. Muutoksista viestitään sähköpostitse. Työntekijät kokivat, että on todella haasteellista löytää oleellinen tieto pelkän sähköpostiviestin perusteella. Työntekijät toimivat kovassa ristipaineessa. Asiakaspalvelijat haluaisivat palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Toisaalta työtä seurataan tarkasti ja tavoitteisiin tulee päästä päivittäin. Miten saada hyvä asiakaskokemus ja olla tuloksellinen? Tämän päivän toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Mistä löytää aika Call Centerissä toimiville esimiehille ja työntekijöille työnohjaukseen? Lisäksi työnohjaus käsitteenä on useimmille toimialalla työskenteleville uusi ja vieras. Kannattaako pohtia, miten työnohjaus sopii Call Centerissä toimijoille ja mitä se voisi olla. Valmista mallia ei ole, koska työnohjausperinteitä ei ole olemassa. Call Center esimiehet ja työntekijät voidaan nähdä potentiaalisian asiakkaina työnohjaajille. Työnohjaus muuttaa muotoaa ja elää ajan hengessä. Erica Svärd työnohjaaja ( Story) Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lehtori (taloushallinto) 2 /

8 kommentti Ehtisi edes ajatella Kommenttina edelliseen artikkeliin, tarkastelen tässä muutamia ongelmallisia kokemuksia yhteyskeskusten inbound- tilanteissa. Näkökulma on subjektiivinen, yksi tapa vastata työnohjausta koskeviin kysymyksiin. Innostun Call Centereitä koskevista tutkimustuloksista. Artikkeli valaisee taustoja asiakaskokemuksilleni. Erityisesti minua askarruttaa kysymys siitä, miksi Call Centerit ovat yleistyneet ja toimiala laajentunut. Vastauksena ovat tehokkuustavoitteet, teknologian kehitys, sähköisen asioinnin lisääntyminen ja uusien palvelutuotteiden kehitys. Tutkimuksessa nousi kuitenkin vahvasti esiin ristiriitaisuus laadukkaan asiakaspalvelun ja asioiden nopean tekemisen välillä: kuinka yhdistää liukuhihnameininki yksilölliseen palvelukokemukseen? Jospa vastaus on: ei mitenkään. Mitä työnohjauksella silloin voitaisiin saavuttaa? Pitäisikö pohtia vaikuttamista rakenteisiin vai auttaa esimiehiä ja työntekijöitä selviytymään ristiriitaisista odotuksista? Työnohjaajana minua kiinnostavat työelämän ilmiöt yleisestikin. Artikkelissa kysyttiin miten työnohjaus sopii Call Centerin työntekijöille ja mitä se voisi olla. Esille nousi monia kysymyksiä. Esimiehet kokevat olevansa puun ja kuoren välissä. Työntekijät ovat kovien tulospaineiden, kiireen ja valvonnan alaisina. Entä asiakkaat? Kokemukseni Call Centereistä asiakkaana ovat aika huonoja. Pidän enemmän palvelutiskeistä, pienten yksiköiden persoonallisista puhelinkeskuksista ja virkailijoista, joilla on nimi ja kasvot. Pohtiessani työnohjaajana vastausta kysymyksiin työnohjauksen mahdollisuuksista tällä toimialalla, törmäsin ajatukseen työnohjauksen ja työnohjaajan roolista yksittäisillä työpaikoilla ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Onko työnohjauksella yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Vai onko tehtävämme auttaa ihmisiä sietämään sietämättömiä olosuhteita? Tehokkuutta vai anonyymia jonotuspalvelua Yhteyskeskuksissa pyritään työn tehokkuuteen ja asiakaspalvelun laatuun. Seuraavassa on kolme esimerkkiä puhelinpalvelun tehokkuudesta. Kohteena ovat puhelinoperaattori, vakuutusyhtiö ja tavarataloketju. Kokemus operaattorista: Valitsen numeron. Minulle vastaa nauhoitettu ääni: valitse yksi jos..., valitse kaksi, jos. Hyvä, valitsen ykkösen. Nauhoitettu ääni jatkaa: valitse yksi jos, voit myös asioida verkossa Miten niin voin, kun kysymykseni koskee verkon katkoksia. Hyvä valitsen kolme. Jään odottamaan. Odotan ja odotan, kytken puhelimen kaiuttimen päälle. Taukomusiikkia, nauhoitettu ääni jatkaa: valitettavasti keskuksessamme on ruuhkaa. Taukomusiikkia. Odotan 15 minuuttia, alan hermostua. Nauhoitettu ääni sanoo: voit myös jättää soittopyynnön, soitamme takaisin. Jätän soittopyynnön aamupäivällä klo 10, saan takaisinsoiton seuraavana päivänä klo 16, kun istun autossa Länsiväylän ruuhkassa. Puhelun jälkeen saan puhelimeeni kyselyn palvelukokemuksesta. Mistä palvelusta? Virkailija oli ystävällinen, yritti palvella. Odotin yli vuorokauden. Miksi näitä kyselyjä tehdään? Päättelen, että kyseessä on pseudotutkimus, jolla ei pyritäkään palvelun laadun kehittämiseen vaan tilastodataan, joka ehkä antaa jollain tavalla Call Centereiden olemassaololle oikeutuksen. Vakuutusyhtiöön jonotan 10 minuuttia, saan palvelua nimettömältä virkailijalta ja 8 2 / 2015

9 kehotuksen asioida verkossa, tätä asiaa ei voida hoitaa puhelimessa. Soitan tavarataloon kysyäkseni erästä kirjaa. Puheluuni vastataan heti, ystävällinen virkailija kysyy: Kuinka voin auttaa? Keskus vastaa kaikkien tavaratalojen kaikkien osastojen tiedusteluihin joten hän joutuu ottamaan välipuhelun tavaratalon kirjaosastolle, joka ei juuri nyt ehdi vastaamaan. Kiitän ja tilaan kirjan Amazonista. Tehokasta? Mietin myös, voisiko tilanne maassamme olla parempi, jos kaikesta palvelusta ei leikattaisi, tehtäisiin ostaminen helpommaksi tai edes mahdolliseksi. Parasta oli palkka Miettiessäni työnohjauksen vaikuttavuutta ja roolia muistelin aiemmin haastattelemaani Call Centerin työntekijää ja esimiestä. Työntekijä oli nuori opiskelija, joka istui puhelinpalvelussa yhden kesän. Kokemus oli hyvä. Työyhteisö tuki toisiaan, esimies oli kaveri, säännöt olivat selkeät, asiakas ei ollut yleensä oikeassa. Parasta oli palkka ja kielitaidon karttuminen. Esimies, jota haastattelin pohti aidosti työntekijöiden jaksamista ja asiakaspalvelun laatua. Kunnianhimoisena tavoitteena oli minimoida jonotusaika, saada työuriin kiertoa ja jaksottaa työtehtäviä. Tässä yrityksessä työurat olivat pitkiä. Olisiko työnohjauksella vaikutusta Pohdin pitkään työnohjauksen sopivuutta Call Centereihin. Miten työnohjausta kannattaisi tarjota ja perustella? Voisinko edes työnohjata työntekijöitä toimimaan rakenteellisesti vinoutuneessa tilanteessa. Onko työnohjauksella yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Vai onko tehtävämme auttaa ihmisiä sietämään sietämättömiä olosuhteita? Päättelen kuitenkin, että aina on mahdollisuuksia ja työnohjaukselle on sijaa tällä toimialalla. Vaikuttavuuden edellytyksenä näkisin sen, että työnohjaukselle annettaisiin aikaa ja ihmisille mahdollisuus kokoontua kiireettömästi kasvokkain. Voisin ajatella työnohjauksen roolin näissä tilanteissa liittyvän siihen, että työntekijä saisi purkaa kokemuksiaan asiakastilanteista. Työntekijät voisivat myös miettiä omaa työuraansa ja kehittymismahdollisuuksiaan ja jaksamistaan. Ehkä parasta, mitä voisin tarjota, olisi tilaisuus pysähtyä hetkeksi. Antaa aikaa ajatella. Voisimme käydä läpi mielen hallinnan ja stressin vähentämisen keinoja, tunteiden hallintaa ja sisäisen autonomisuuden kehittämistä. Voisimme kokeilla ratkaisukeskeisesti näkökulman vaihtamista kehitysmomenttiin: Mitä hyötyä voi olla haastavien tilanteiden kohtaamisessa päivittäin? Miten voisi kehittää omaa työnkuvaa? Esimiestyössä työnohjauksella voisi olla paljonkin sijaa. Työnohjauksessa olisi mahdollisuus haastaa, kyseenalaistaa, antaa aikaa pysähtyä ja ajatella. Voitaisiin tuoda esille vaihtoehtoisia toimintamalleja, luoda keskustelevaa kulttuuria ja miettiä mahdollisuuksia oman päätöksentekovallan lisäämiselle. Avoimeksi jää silti kysymys siitä, voisiko työnohjaajilla olla enemmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mihin näitä ruohonjuurikokemuksia voisi kerätä ja jalostaa ongelmista ratkaisuja? Heljä Ora YTM, ratkaisukeskeinen työnohjaaja 2 /

10 VÄITÖSKIRJOISSA TUTKITTUA Työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksista väitöskirjoissa Pirjo Sirola-Karvinen Työhyvinvointia pidetään tänäpäivänä yhtenä johtamistyön välineenä ja organisaation merkittävänä kilpailutekijänä. Käsitteenä työnhyvinvointi on selkeytymätön. Työhyvinvoinnin kontekstuaalisuus ja subjektiivisuus ovat kuitenkin yleisesti hyväksyttyjä ulottuvuuksia. Työhyvinvointia kuvataan sekä sen poissaololla, kuten työuupumus tai työmotivaation puute että, sen läsnäololla kuten työnimu tai työnilo. Yhtämieltä ollaan siitä, että työhyvinvoinnilla on merkitystä ihmisten työssä viihtymiseen, jaksamiseen ja työuriin. Myös uudeksi kansansairaudeksi muodostunut masennus linkitetään nyttemmin työhyvinvointiin. Tässä tarkasteltavat väitöskirjat valottavat työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksia, sen käsitteellisen ja funktionaalisen kehityksen kautta, työuupumuksen ja masennuksen kautta, yksilön työhön liittyvien tekijöiden ja voimavarojen sekä työhyvinvoinnin pitkäaikaisvaikutusten kautta. LAINE PERTTI Työhvinvoinnin kehittäminen Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden laitos. Turun yliopiston julkaisuja. Annales universitatis turkuensis sarja ser.cosa- tom. 372 SCRIPTA LINGUA FENNICA EDITA. SANNA RIKALA Työssä uupuvat naiset ja masennus. Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1334 ISBN (nid.). ISBN (pdf)ISSN-L ISSN X ISSN uta.fi PAHKIN KRISTA Staying well in an unstable world of work - Prospective cohort study of the determinants of employee well-being. University of Helsinki.Faculty of Social Sciences Social Psychology. People and Work Research Reports 107 Finnish of Occupational Health Helsinki AIRILA AULI Work characteristics, personal resources, and employee well-being: A longitudinal. study among Finnish firefighters. University of Helsinki. Faculty of Social Sciences Social Psychology. People and Work Research Reports 109 Finnish of Occupational Health Helsinki / 2015

11 Työhyvinvoinnin kehittämisen haasteet LAINE PERTTI Työhvinvoinnin kehittäminen Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Laine, Pertti ( ). Julkaisun pysyvä osoite on URN:ISBN: Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden laitos. Turun yliopiston julkaisuja Pertti Laineen tutkimusta ohjasi tutkijan ennakkokäsitys, jonka mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen vaikuttaa oleellisesti se, miten työhyvinvoinnin käsitteellinen ala mielletään, millaisessa toimintaympäristössä ja tilanteessa kehittäminen tapahtuu ja miten sitoutuneita kehittämisen avainhenkilöt siihen ovat. Neljästä osatutkimuksesta koostuneen tutkimuksen tavoitteena oli työhyvinvoinnin hyvän kehittämisprosessin tarkastelu näistä ennakkokäsityksistä käsin. Pääasiassa tarkastelu tapahtui monitapaustutkimuksissa laadullisia aineistoja hyödyntäen. Yksi tutkimuksen tavoite oli osoittaa työhyvinvoinnin kehittämisen haasteellisuus ja monimuotoisuus. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkasteltiin työhyvinvoinnin määrittely -ja sisältökysymyksiä. Tuloksena havaittiin, että työhyvinvointia ilmiönä ja siihen liittyvää metateoriaa ei ole kotimaisissa tieteellisissä artikkeleissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana juurikaan esiintynyt. Työhyvinvoinnin määrittely puuttui lähes kokonaan. Tutkitussa aineistossa merkille pantavaa oli yhteiskuntatieteellisten näkökulmien harvalukuisuus ja liiketaloustieteellisen näkökulman puuttuminen kokonaan. Psykologia oli työhyvinvointia sivuavien teemojen käsittelyä hallinnut tieteenala. Sen tähden lähestymisessä korostui usein yksilöiden ongelmakeskeinen ja patologinen näkökulma. Kuitenkin nykyaikainen työhyvinvointikäsitys tuntui korostavan laaja-alaista, kokonaisvaltaista ja systeemistä Työhyvinvoinnin strategisesta merkityksen keskustelusta huolimatta näyttää siltä, että uuden, resurssipohjaisen ja työntekijöiden hyvinvoinnin aidosti huomioonottavan strategia-ajattelun juurruttaminen vaatii vielä aikamoisen kulttuurimuutoksen. näkemystä työhyvinvoinnista, ja siihen kuului myös työn imun positiivinen merkitys. Havaittiin myös, että työhyvinvoinnin tutkimus edellyttäisi usean tieteenalan kontribuutiota ja monitieteisyyden konkretisointia. Tutkimushavainnot muodostivat työhyvinvoinnin diskursiivisen määrittelyn, joka tarkensi perinteisiä kirjamääritelmiä. Tulosten pohjalta ehdotettiin myös eräänlaista käsitteellistä mallia kuvaamaan työhyvinvoinnin sisällöllistä alaa. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin puolestaan työhyvinvoinnin sidosta toimintaympäristöönsä työhyvinvoinnin kontekstuaalisuutta kahden esimerkkitoimialan aineistojen avulla. Tavoitteena oli tutkia, miten hyvin neljällä tärkeällä työprosessilähtöisellä, kontekstuaalisuutta kuvaavalla muuttujalla (työn mielekkyys, vaikutusmahdollisuudet, työn hallinta sekä liian suuri työmäärä eli kiire) voidaan kuvata työhyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Neljällä geneerisellä muuttujalla ja pelkistävällä nelikenttä-kuvauksella saatiin hyvin esille esimerkkitoimialojen työhyvinvointitekijöiden erot. Edellytystekijöiden eroista huolimatta ihmisten käsitys omasta työhyvinvoinnistaan oli keskimäärin hyvin samalla tasolla. Ihmiset ovat sopeutuneet työhyvinvoinnin näkökulmasta haasteellisiin toimintaympäristöihin. Tämä antaa myös aiheen olettaa, että muilla kuin työprosessilähtöisillä tekijöillä (esimerkiksi työpaikan sosiaalisilla suhteilla) on tärkeä merkitys yleisen työhyvinvointikokemuksen syntymisessä. Näyttäisi siis siltä, että meillä on laadullisesti hyvinkin erilaisia työhyvinvointeja. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin työhyvinvoinnin kannalta keskeisten henkilöiden strategista sitoutumista työhyvinvoinnin kehittämishankkeeseen. Strategista sitoutumista tutkittiin strategisen puheen avulla: miten tietoisia henkilöt olivat oman organisaationsa keskeisistä strategisista kysymyksistä ja millaise- 2 /

12 VÄITÖSKIRJOISSA TUTKITTUA na he näkivät työhyvinvoinnin strategisen merkityksen. Aineisto kerättiin 18 henkilön puolistrukturoiduilla haastatteluilla neljästä organisaatiosta. Tuloksena havaittiin, että strateginen tietoisuus ja sitä kautta valmius tarkastella työhyvinvoinnin strategista merkitystä oli kaikissa henkilöstöryhmissä hyvä. Kuitenkin edelleen oli tyypillistä, että hyvinvointikysymyksiä ei spontaanisti liitetty strategisiin liiketoimintayhteyksiin vaikka kysyttäessä ihmiset kykenivät helposti nimeämään työhyvinvoinnista koituvia strategisia hyötyjä. Tästä erillisyydestä voi seurata se, että liiketoiminta-strategiassa tärkeäksi miellettyjä asioita (esimerkiksi kustannustehokkuutta) saatetaan toteuttaa muistamatta niiden hyvinvointivaikutuksia. Vaikka työhyvinvoinnin strategisesta merkityksestä käydään paljon keskustelua, näyttää siltä, että uuden, resurssipohjaisen ja työntekijöiden hyvinvoinnin aidosti huomioonottavan strategia-ajattelun juurruttaminen vaatii vielä aikamoisen kulttuurimuutoksen. Neljäs osatutkimus käsitteli työhyvinvoinnin kehittämisen hyvän prosessin edellytyksiä ja käytännön mahdollisuuksia pääasiassa kahden organisaation kehittämishankkeista kootun aineiston pohjalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten hankkeissa toteutuivat aikaisemmin esille nostetut työhyvinvointikäsitys, työhyvinvoinnin kehittämisen tomintaympäristö ja strateginen sitoutuminen kehittämiseen. Tulokset osoittivat, että vaikka meillä on hyvä tietoisuus hyvän kehittämisprosessin ominaisuuksista, se ei välttämättä takaa hankkeiden onnistumista. Kontekstuaalisen ja kulttuuristen tekijöiden merkitys voi kuitenkin käytännössä osoittautua odotettua suuremmaksi ja oleellisesti heikentää työhyvinvointihankkeiden tuloksia. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että työhyvinvoinnin kehittämistä vaikeuttavat ainakin työhyvinvoinnin käsitteen epämää- Laineen väitöstutkimuksessa havaittiin, että työhyvinvoinnin kehittämistä vaikeuttavat ainakin työhyvinvoinnin käsitteen epämääräisyys, työhyvinvointiedellytysten erilaisuus erilaisissa työpaikoissa, heikko strateginen sitoutuminen ja käytännön vaikeus toteuttaa tiedossa olevia hyvän kehittämisen ideaaleja. (Pääluottamusmiehen määrittely työhyvinvoinnista, autenttinen lainaus Pertti Laineen tutkimuksesta) räisyys, työhyvinvointiedellytysten erilaisuus erilaisissa työpaikoissa, heikko strateginen sitoutuminen ja käytännön vaikeus toteuttaa tiedossa olevia hyvän kehittämisen ideaaleja. Koko tutkimuksen yhteenvetona luonnosteltiin malli työhyvinvoinnin kehittämisprosessiin ja sen tuloksellisuuteen yhteydessä olevista tekijöistä. Tavoitteena oli jäsentää kokonaisvaltaisesti hahmotetun työhyvinvoinnin kehittämisprosessin yleisiä edellytyksiä,ja tätä varten rakennetut käsitteelliset viitekehykset ja niistä muodostuva kokonaiskuva työhyvinvoinnin kehittämisestä on tutkimuksen varsinainen kontribuutio. Työhyvinvointi... jos kuvailis tolleen laajemmin niin työhyvinvointi ilmenee... ja mun mielest se on hyvin tärkee työnantajan kanssakin se et on suhteellisen mukava tulla töihin tavallaan, et se menee niinku omalla painollaan tai jopa niin et siin olis edes hitunen simmost innostustakin mukana, siin olis sitä motivaatioo. Mut et tietysti siihen liittyy sit ihan... jos ajatellaan työn tekemisen kannalta, et sul on työkalut tehdä sitä, sul on riittävä koulutus, työ ei saa olla liian haastavaa sun omiin kykyihis ja tietoihis nähden ja sitten tietysti se kiire ja tuotannollinen vauhti tietysti vaikuttaa, et se kuormitus olis sopiva...ja sit tietysti henkilösuhteet niin omien työkavereitten kuin sit niinku kaikkien yhteistyö... toisen osaston työntekijöiden ja omien työkavereitten... ja mun mielest sit se on tärkeää ihan työnantajan kanssakin et toiminta on sujuvaa ja tulee semmonen tunne et tehdään yhdessä... ja sit siin on tietysti fyysinen hyvinvointi kans sitten tulee siihen jaksamiseen... niinku ihan konkreettisesti et ei nyt kolota joka päivä ja oo hirveen väsyny / 2015

13 Työuupumuksen ja masennuksen rajapinnoilla SANNA RIKALA Työssä uupuvat naiset ja masennus. Julkaisun pysyvä osoite on Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Acta Electronica Universitatis Tamperensis. Sanna Rikala esittää väitöstutkimuksessaan masennusta ja sukupuolta koskevan kirjallisuuskatsauksensa perusteella, että naisten yliedustus masentuneiden joukossa on monitekijäinen ilmiö, joka muodostuu kuormittavien elämän olosuhteiden, sukupuolinormien ja psyykkistä pahoinvointia jäsentävien ymmärrys- ja puhetapojen yhteisvaikutuksessa. Tutkimus tarkastelee työssä uupuvien naisten masennusta yhteiskunnallisena ja sukupuolittuneena ilmiönä. Tutkimus keskittyy erityisesti työn olosuhteista kumpuavan uupumisen ja sairaudeksi määrittyvän masennuksen välisen rajanvedon problematiikkaan. Tarkastelun kohteena on, mitä oikeastaan tapahtuu prosesseissa, joissa työelämässä koetut ongelmat jäsentyvät vähitellen yksilölliseksi uupumustilaksi, joka usein diagnosoidaan masennukseksi. Tarkastelua kehystävät keskustelut työelämän ongelmien yksilöllistymisestä ja lääketieteellistymisestä sekä masennuksen muodostumisesta kansansairaudeksi 1990-luvulla. Tutkimuksen keskeinenkysymys on, millaista toimijuutta työssä uupumisen prosesseissa muotoutuu. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa toiminnan sukupuolittuneita ehtoja ja sukupuolta koskevia neuvotteluja työssä uupumisen prosesseissa. Tutkimuksen keskeinen löydös on, että työssä uupuvat naiset asettuivat tietoisesti työn ongelmia yksilöllistäviä tulkintoja vastaan. Tämä vastahankaisuus näkyi sekä työssä uupumisen prosesseissa että tapahtumille jälkikäteen annetuissa tulkinnoissa. Työssä uupuvat eivät palaneet Työssä uupuvat eivät palaneet loppuun yksinkertaisesti työn vaatimusten kasvaessa, vaan myös käydessään sisäistä kamppailua tilanteen saamasta tulkinnasta. Työssä uupuvien elämänhallinnan (koherenssin) tunne oli heikompi ja heidän työssään kokemansa sosiaalinen tuki oli vähäisempää kuin hyvinvoivilla työntekijöillä. loppuun yksinkertaisesti työn vaatimusten kasvaessa, vaan myös käydessään sisäistä kamppailua tilanteen saamasta tulkinnasta. Masennusdiagnoosiin liittyvien ristiriitojen käsittely ja sosiaalinen kipu näyttäytyi vät yhtä merkittävänä kärsimyksen lähteenä kuin kiire ja työpaineet. Lääketieteellinen käsitys masennuksesta nivoutuikin tiiviisti osaksi toimijuuden muodostelmia. Löydökset tukevat teoriaa, jonka mukaan sairauskokemukset rakentuvat sosiaalisesti vuorovaikutteisessa suhteessa lääketieteelliseen tietoon ja käytäntöihin. Työhyvinvoinnin voimavarat PAHKIN KRISTA Staying well in an unstable world of work - Prospective cohort study of the determinants of employee wellbeing. University of Helsinki.Faculty of Social Sciences Social Psychology. People and Work Research Reports 107 Finnish of Occupational Health Helsinki Krista Pahkin väitöskirjassa selvitetään niitä työhön liittyviä ja yksilöllisiä voimavaroja, jotka tukevat työntekijöiden työhyvinvointia läpi työuran ja organisaatiomuutosten. Väitöskirjassa työhyvinvointia tarkastellaan ja mitataan sekä terveytenä (mm. sairauspoissaoloina) että henkisenä hyvinvointina, jota kuvaavat niin kuormittuneisuus ( stressi, työuupumus) kuin jaksaminen (työtyytyväisyys, työn ilo). Työhyvinvoinnin mittareina käytettiin sekä vastaajan subjektiivista arvioita tilanteestaan että objektiivista tietoa tarjoavia rekisteritietoja. Työhyvinvointiin yhteydessä olevina tekijöinä tarkasteltiin niin yksilöllisiä kuin työhön liittyviä tekijöitä (työn piirteet,organisaation toiminta, työympäristö). Työelämän häilyvyys huomioitiin tarkastelemalla erityyppisiä organisaatiomuutoksia. Työn empiirisen aineiston muodostaa suomalaisen metsäteollisuuden työntekijöiden kohorttitutkimus. Tutkimusai- 2 /

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM Lectio praecursoria Aalto Yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 8.10.2010 World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work Niina Nurmi, KM HAJAUTETTU TIIMI = Työryhmä,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Mindgame Oy:n asiantuntijat Terhi Mets urheilupsykologi (PsL),

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Enemmän työhyvinvointia

Enemmän työhyvinvointia Enemmän työhyvinvointia Helmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen ENEMMÄN TYÖHYVINVOINTIA Helmiä työhyvinvoinnin kehittämiseen E N E M M Ä N O S A A M I S T A 1 Monimuotoisuus erilainen työntekijä uhka vai

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut 1. Yleistä Tässä palvelukuvauksessa määritellään Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelun yhteiset tavoitteet, toimintatavan

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski 1. Mitä ajatella ristiriidoista? 2. Mihin pyrkiä niiden suhteen organisaatioissa? 3. Miten päästä tavoitteeseen?

Lisätiedot