TEHOMUUNTAJAN DIFFERENTIAALISUOJAUS
|
|
- Marika Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ARI LEINO TEHOMUUNTAJAN DIFFERENTIAALISUOJAUS Projektityö Tarkastaja: Sami Repo
2 II SISÄLLYS 1. JOHDANTO MUUNTAJAN VIKATYYPIT DIFFERENTIAALISUOJAUKSEN PERUSPERIAATE DIFFERENTIAALISUOJAUKSEN EPÄIDEAALISUUKSIEN FYSIKAALINEN TAUSTA MUUNTAJAN TYHJÄKÄYNTIVIRTA VIRTAMUUNTAJAN VIRHEET KÄÄMIKYTKIMEN ASENNON VAIHTELU MUUNTAJAN RAUTASYDÄMEN MAGNETOITUMISKÄYRÄ Muuntajan kytkentävirtasysäys Muuntajan ylimagnetoituminen Virtamuuntajien kyllästyminen EROVIRTASUOJAN 7UT613/63X KÄYTTÖÖNOTTO MUUNTAJAN MITTAUSARVOJEN SOVITUS EROVIRTASUOJAN ASETTELUPARAMETRIT DIFFERENTIAALISUOJAUKSEN EPÄIDEAALISUUKSIEN HUOMIOIMINEN RELEEN SUOJAUSASETTELUILLA EROVIRTASUOJAN TOIMINNAN VAKAVOINTI Erovirran havahtumisarvo Laukaisukoordinaatiston lisäosat Erovirtasuojan pikalaukaisu EROVIRTASUOJAN LUKITUS Muuntajan kytkentävirtasysäyksen huomioiminen Muuntajan ylimagnetoitumisen huomioiminen Lisävakavointi suojausalueen ulkopuolisissa vioissa YHTEENVETO...19 LÄHTEET...20 LIITE 1. EROVIRTASUOJAUKSEN KESKEISET ASETTELUPARAMETRIT...21
3 1 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena on tutkia millaisia aseteltavia parametreja Siemensin Erovirtasuojassa 7UT613/63x on ja millä perusteella ne asetellaan. Suojattavaksi kohteeksi on valittu suurtehomuuntaja. Lisäksi työssä esitellään lyhyesti muuntajan differentiaalisuojaukseen liittyvä perusteoria.
4 2 2. MUUNTAJAN VIKATYYPIT Suurtehomuuntajavikoja tapahtuu harvemmin kuin yksi 100 muuntajavuotta kohti. Muuntajavian sattuessa muuntaja kuitenkin vaurioituu pahoin, mistä aiheutuu pitkä ja kallis korjaustyö. Lisäksi muuntaja on sähköverkon keskeinen komponentti, jota ei ole helppo korvata. Tärkeän asemansa takia muuntajaa suojataan ja valvotaan huolellisesti. [1] Muuntajavikoja voivat aiheuttaa eristyksen vanheneminen pitkäaikaisen ylilämpötilan vaikutuksesta, likaantunut ja ominaisuutensa menettänyt öljy, osittaispurkaukset eristyksessä, ilmastolliset ja kytkentäylijännitteet verkossa sekä ulkoisten vikojen aiheuttamien oikosulkuvirtojen voimavaikutukset käämeissä. [1] Suurin osa muuntajavaurioista on muuntajien käämityksessä. Käämivioista yleisimpiä ovat kierrossulut. IEEE:n muuntajavaurioista kymmenen vuoden ajalta keräämien tilastojen mukaan kierrossulkuja on käämivioista noin 24 % ja kaikista vioista 12 %. Käämisulut ovat varsin harvinaisia. Kuvassa 2.1 on lueteltu muuntajien vikatyyppejä. [2] Kuva 2.1. Muuntajan vikatyyppejä [2] a) Kierrossulku ylä- tai alajännitepuolen käämissä b) Käämisulku ylä- tai alajännitepuolen käämissä c) Kaksivaiheinen oikosulku ylä- tai alajännitepuolella d) Maasulku
5 3 3. DIFFERENTIAALISUOJAUKSEN PERUSPERIAATE Kuvassa 3.1 on esitetty differentiaalisuojauksen perusperiaate. Virtamuuntajat rajaavat suojattavan kohteen tarkoin muodostaen suojauksen suoja-alueen. Suoja-alue on virtajärjestelmän se osa, jossa sattuneen vian vaikutuksesta suoja toimii. Vian ollessa suojaalueen ulkopuolella suoja ei toimi. Differentiaalisuojausta sanotaan absoluuttisesti selektiiviseksi, sillä suoja toimii vain omalla suoja-alueellaan sattuvan vian vaikutuksesta. [3] 7UT613/63x suojan erovirta- ja vakavointisuure määritellään seuraavasti: Idiff = I1 + I2 Istab = I1 + I2 missä Idiff on erovirta Istab on vakavointivirta I1 ja I2 ovat virtamuuntajien CT1 ja CT2 toisiovirtojen osoittimet [4] Differentiaalisuojan toimintaperiaatteen ymmärtämiseksi on esitelty kolme eri tilannetta. Muuntajan ja virtamuuntajien oletetaan olevan ideaalisia ja niiden muuntosuhteiden olevan yksi. Kuvan 3.1 nuolet osoittavat virtojen positiiviset suunnat. Kuva 3.1. Differentiaalisuojauksen perusperiaate [4]
6 4 1. Kun suojattavassa kohteessa ei ole vikaa, kulkee virtamuuntajien läpi sama virta. I2 = -I1 Idiff = I1 + I2 = 0 Istab = I1 + I2 = 2 * I1 Laukaisua ei suoriteta, sillä mittauspiirin M mittaama erovirta on nolla. 2. Suojattavassa kohteessa sisäinen oikosulku samansuuruisin syötöin suojattavan kohteen molemmilta puolilta: I2 = I1 Idiff = I1 + I2 = 2 * I1 Istab = I1 + I2 = 2 * I1 Erovirta poikkeaa nollasta, mikä ideaalitapauksessa olisi merkki viasta. Toimintapisteen paikka laukaisukoordinaatistossa määrää laukaiseeko rele vian pois. 3. Sisäinen vika syötettynä vain toiselta puolelta. I2 = 0 Idiff = I1 + I2 = I1 Istab = I1 + I2 = I1 Erovirta poikkeaa nollasta, mikä ideaalitapauksessa olisi merkki viasta. Toimintapisteen paikka laukaisukoordinaatistossa määrää laukaiseeko rele vian pois. [4] Vakavointivirta Istab ja erovirta Idiff muodostavat laukaisukoordinaatiston vaaka- ja pystyakselit. Edellä olevista kolmesta esimerkkitapauksesta nähdään vakavointivirran ja erovirran olevan samansuuruiset, kun suojattavassa kohteessa on vika. Toimintapiste (Istab, Idiff) sijaitsee siis vian aikana origon kautta kulkevalla häiriösuoralla, jonka kulmakerroin on yksi. [4]
7 5 4. DIFFERENTIAALISUOJAUKSEN EPÄIDEAALISUUKSIEN FYSIKAALINEN TAUSTA Differentiaalisuojaus on periaatteena varsin yksinkertainen, mutta käytännössä siihen liittyy epäideaalisuuksista johtuvia stabiilisuusongelmia, jotka on jollakin tavoin ratkaistava. Suojauksen stabiilisuudella tarkoitetaan sen kykyä erotella suoja-alueella olevan vian aiheuttama erovirta muista erovirran lähteistä. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että yleensä stabiilisuutta kasvatettaessa herkkyys vikatilanteissa huononee ja päinvastoin. Suojauksen stabiilisuutta huonontavia tekijöitä ovat muuntajan tyhjäkäyntivirta, virtamuuntajien virheet, käämikytkimen asennon vaihtelu, muuntajan kytkentävirtasysäys, muuntajan ylimagnetoituminen ja virtamuuntajien kyllästyminen. [5, 6] 4.1 Muuntajan tyhjäkäyntivirta Muuntajan ensiöpuolen kokonaisvirta on tyhjäkäyntivirran ja ensiöpuolen jänniteportaaseen redusoidun kuormitusvirran summa. Muuntajan toisiopuolen kokonaisvirta on kuormitusvirran suuruinen. Suoja-alueelle tuleva tyhjäkäyntivirta on siis releen kannalta kokonaan erovirtaa. [7] 4.2 Virtamuuntajan virheet Virtamuuntajassa syntyy raudan magnetoinnista ja rautahäviöistä aiheutuvan tyhjäkäyntivirran tähden virtavirhe ja kulmavirhe. Virtamuuntajilla on standardeissa eri tarkoituksia varten eri tarkkuusluokkia. Tarkkuusluokka kertoo virtamuuntajan maksimivirheen. Virtamuuntajien erilaisista virheistä johtuen, virhe näkyy releen kannalta erovirtana. [7] 4.3 Käämikytkimen asennon vaihtelu Muuntajan eripuolilla olevien virtamuuntajien toisiovirrat on sovitettu siten, että muuntajan ensiö- ja toisiojännitteiden ollessa nimellisjännitteiden suuruiset, on releen mittaama erovirta nolla. Käämikytkimen asennon muuttuessa, ensiö- ja toisiojännitteet poikkeavat nimellisjännitteistä, mikä näky releen kannalta erovirtana. 4.4 Muuntajan rautasydämen magnetoitumiskäyrä Muuntajasydämissä käytetyn sydänmateriaalin ominaisuuksia kuvataan tavallisesti magnetoitumiskäyrällä. Muuntajasydämissä käytetään yleensä kidesuunnattua terästä, jonka maksimivuontiheys voi olla teoriassa 2 T suuruusluokkaa. [8]
8 6 Muuntajan rautasydämen kyllästyttyä magneettikentän voimakkuuden kasvattaminen kasvattaa magneettivuontiheyttä ilman magnetoitumissuoran mukaisesti (kuva 4.1). Kyllästyneen rautasydämen vuon kasvattamiseen vaaditaan siten erittäin suuri magnetoimisvirran kasvu. [8] Differentiaalisuojauksessa kytkentävirtasysäyksestä, ylimagnetoitumisesta ja virtamuuntajien kyllästymisistä aiheutuvat erovirrat johtuvat rautasydämen kyllästymisestä. Kuva 4.1. Tyypillinen muuntajan rautasydämen magnetoimiskäyrä. [8] Muuntajan kytkentävirtasysäys Rautasydämisessä, tyhjäkäyvässä, häviöttömässä ja hajavuottomassa yksivaiheisessa muuntajassa päävuo on sinimuotoinen ja 90 liitinjännitteestä jäljessä. Todellisessa muuntajassa vaihe-ero on hieman pienempi. [2] Liitinjännite dϕ u = dt josta vuo saadaan integroimalla t ϕ = udt + ϕ r 0 Vuon muutos on siis verrannollinen jännitteen puolijakson aikaintegraaliin. Jäännösvuo voi kasvattaa muuntajan rautasydämen vuota jos kytkentähetkellä jäännösvuon suunta on sama kuin vuon muutoksen suunta. [2] Suurin vuo saadaan kuvan 4.2 esittämässä epäedullisimmassa tapauksessa. Jännite on kytkentähetkellä nolla, vuo on kasvava ja jäännösvuo on positiivinen. Vuo saavuttaa hyvin suuren arvon. [9]
9 7 Kuva 4.2. Ensiöjännite ja magneettivuo kytkennän tapahtuessa hetkellä t = 0 [9] Muuntajan magnetoimiskäyrästä (kuva 4.1) nähdään, että muuntajan rautasydämen vuon kasvaessa tarpeeksi rautasydän kyllästyy ja vuon synnyttämiseen tarvitaan hyvin suuri magnetoimisvirta. Tätä kutsutaan kytkentävirtasysäykseksi, ja se saattaa moninkertaisesti ylittää muuntajan nimellisvirran. Kytkentävirtasysäys on magnetoimisvirtaa, joten se on releen kannalta kokonaan erovirtaa. Käämityksen resistanssi ja sydämen rautahäviöt aiheuttavat lopulta virran vaimenemisen jatkuvuustilan arvoon. [9] Kaikissa kytkentävirtasysäyksissä virran toisen harmonisen yliaallon osuus on merkittävästi suurempi kuin vikavirrassa. Vikavirta koostuu käytännössä perusaallosta ja mahdollisesta tasakomponentista. Toisen harmonisen osuus jatkuvuustilan magnetointivirran arvon ylittävässä kytkentävirrassa on yli 20 %. Kuvassa 4.3 on tyypillinen kolmivaihemuuntajan yhden vaiheen kytkentävirtasysäys [2] Kuva 4.3. Kolmivaihemuuntajan kytkentävirtasysäys [2]
10 Muuntajan ylimagnetoituminen Muuntajan sydämen vuontiheys on suoraan verrannollinen indusoituneeseen jännitteeseen ja kääntäen verrannollinen taajuuteen. Muuntajan liittimissä vaikuttava ylijännite mahdollisesti yhdistettynä verkon taajuuden laskuun aiheuttaa muuntajan ylimagnetoitumisen, jolloin muuntajan magnetointivirta kasvaa nopeasti. Differentiaalireleen kannalta magnetointivirta on erovirtaa. [2] Generaattoreiden muuntajat voivat ylimagnetoitua ylijännite- ja alitaajuustilanteissa generaattorien käynnistyksissä ja saarekekäytöissä. Kantaverkon muuntajilla voi esiintyä ylijännitteitä kuormitusten irrotessa äkkiä verkosta. [1] Muuntajan pysyvälle ylimagnetoinnille on ominaista parittoman harmonisen yliaallon muodostuminen ja ylimagnetoitumisen havaitaan tavallisesti erovirran viidennestä harmonisesta. [4] Virtamuuntajien kyllästyminen Suoja-alueen ulkopuolella olevien oikosulkujen aiheuttamissa oikosulkuvirroissa esiintyvä tasakomponentti vaikuttaa voimakkaasti induktiivisen virtamuuntajan toimintaan. Sen vaikutuksesta muuntajan magnetointivirta kasvaa suureksi, jolloin toisiovirran käyrämuoto leikkautuu. Tätä vaikutusta kutsutaan virtamuuntajan kyllästymiseksi. [5] Virtamuuntajan ensiökäämin läpi kulkeva kuvan 4.4 mukainen epäsymmetrinen oikosulkuvirran tasakomponentti synnyttää virtamuuntajan magneettipiirin magneettivuon tasakomponentin. Muuntajan magnetoimiskäyrästä nähdään, että jo pienehköt oikosulkuvirrat voivat tällöin kyllästää virtamuuntajan, sillä kokonaisvuo on vaihtokomponentin ja tasakomponentin summa. Kokonaisvuon saavuttaessa kuvan 4.5 mukaisesti kyllästymisarvonsa, toisiovirran käyrämuoto leikkautuu voimakkaasti. Virtamuuntajan toipumiseen kyllästymisestä vaikuttaa oikosulkuvirran tasakomponentin aikavakio, jonka määrää ensiötä syöttävä verkko. [5] Kuva 4.4. Suuren tasakomponentin kyllästämän virtamuuntajan ensiö- ja toisiovirta. Ensiövirta on redusoitu virtamuuntajan toisioon [5]
11 9 Kuva 4.5. Virtamuuntajan sydämen magneettivuontiheys, kun ensiössä on tasakomponentin sisältävä suuri oikosulkuvirta [5] Kyllästymisestä ei olisi juurikaan haittaa, jos suoja-alueen rajaavat virtamuuntajat kyllästyisivät yhtä paljon samanaikaisesti. Virtamuuntajien eriasteisesta tai eriaikaisesta kyllästymisestä johtuen rele havaitsee suoja-alueen ulkopuolisen oikosulun erovirtana. [5]
12 10 5. EROVIRTASUOJAN 7UT613/63x KÄYTTÖÖNOTTO Ennen suojan käyttöönottoa määritellään suojattavan kohteen tyyppi, sillä suoja tarjoaa erityyppisiä suojaustoimintoja suojattavan kohteen tyypistä riippuen. Lisäksi määritellään mitä suojaustoimintoja halutaan ottaa käyttöön, sillä kaikkia suojaustoimintoja ei tarvita tai ole mahdollista käyttää verkossa, jossa suojattavaa kohdetta aiotaan käyttää. [4] Seuraavaksi määritellään suojauskohteen rakenne tarkasti. Suojalle määritellään eri mittauspiireiltä vastaanotetut suureet ja kuinka ne liittyvät eri suojaustoimintoihin. Suojattavan kohteen määrittelyllä muodostetaan suojalle suojattavasta kohteesta täydellinen malli, jossa on esitetty myös käytettävissä olevat virran mittauspisteet. [4] Lopuksi yleisissä kojeistotiedoissa määritellään lisää tietoja suojattavasta kohteesta. Suojattavan kohteen määrittelyssä asetellaan nimellisarvot, muuntajan tähtipisteen maadoitustapa, kytkentäryhmä, taajuus ja vaihejärjestys. Lisäksi määritellään virtamuuntajien tiedot, jotta suoja pystyisi mittaamaan eri pisteiden arvot oikein tarvittavat korjauskertoimet huomioiden. [4] Yllä mainittujen tietojen määrittelyt ovat tarpeen suojattavan kohteen pääsuojaustoiminnan eli erovirtasuojan toiminnalle. Esimerkiksi erovirtasuoja tarvitsee tiedot muuntajan kytkentäryhmästä, nimellistehosta, nimellisjännitteestä ja virtamuuntajien ensiöiden nimellisvirroista, jotta suoja osaa laskea tarvittavat korjauskertoimet. [4] 5.1 Muuntajan mittausarvojen sovitus Suojan esiasetteluissa on määritelty, että erovirtasuojaus on pois päältä. Muuntajan eripuolilla olevien virtamuuntajien toisiovirrat poikkeavat toisistaan muuntajan ja virtamuuntajien muuntosuhteiden ja muuntajan kytkentäryhmän mukaisesti. Suojaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin muuntajan kytkentäryhmä ja sovituskertoimet on määritelty. Ilman näitä määrittelyjä suoja voi suorittaa mielivaltaisia toimintoja. [4] Muuntajan mittausarvojen sovitus suoritetaan täysin matemaattisesti. Suojalle syötetään tiedot muuntajan kytkentäryhmästä, nimellistehosta, nimellisjännitteestä ja virtamuuntajien ensiöiden nimellisvirrat. Näiden tietojen avulla suoja laskee sovituskertoimet, joilla virtamuuntajien toisiovirrat kerrotaan. Tämän jälkeen muuntajan eri puolien virrat ovat yhtenevät. Kuvassa 5.1 on esimerkki kaksikäämimuuntajan sovituskertoimien laskemisesta ja kuvassa 5.2 muuntajan kytkentäryhmän sovituksesta. [4]
13 11 Kuva 5.1. Kaksikäämimuuntajan muuntosuhteiden sovitus (vaihekulmapoikkeamia ei ole huomioitu)[4] Kuvan 5.1 esimerkin virtamuuntajien 1 ja 2 mittaamat virrat muutetaan 1 A suuruisiksi (virtamuuntajien toisionimellisvirrat ovat 1 A), muuntajan ensiön ja toision virtojen ollessa nimellisvirtojen suuruiset. Nimellistehon ja jännitteiden avulla lasketaan muuntajan ensiön ja toision nimellisvirrat. Jotta mitatuiksi virroiksi saadaan 1 A, jaetaan mitatut virrat muuntajien nimellisvirroilla ja kerrotan virtamuuntajien ensiöiden nimellisvirroilla. Kuva 5.2. Yd5 muuntajan kytkentäryhmän sovitus (virtojen suuruuden sovitusta ei ole otettu huomioon) [4]
14 12 Vasemmalla puolella olevalla kolmiokäämillä sovitettavat virrat muunnetaan vaihevirroiksi. Oikealla puolella olevalla tähtikäämillä sovitettavat virrat ovat yhteneviä vaihevirtojen kanssa. Sovituksessa käytetyn matriisin kertoimet riippuvat suojalle syötetystä kytkentäryhmästä. [4] 5.2 Erovirtasuojan asetteluparametrit Nykyaikaisessa releessä on satoja aseteltavia parametreja. Parametreilla voidaan vaikuttaa mm. erovirtasuojauksen laukaisun aikaviiveisiin, kasvattaa erovirtasuojan havahtumisarvoa kiinnikytkentähetkellä (suojattavan kohteen ollessa moottori) ja ottaa erovirtasuojan jokin toiminto käyttöön tai kytkeä toiminto pois. Parametreilla asetellaan myös edellä kuvattujen määrittelyjen arvot. Liitteen 1 taulukossa on keskeiset asetteluparametrit suojaa käytettäessä erovirtasuojaukseen.[4]
15 13 6. DIFFERENTIAALISUOJAUKSEN EPÄIDEAALISUUKSIEN HUOMIOIMINEN RELEEN SUOJAUSASETTELUILLA Ideaalisen differentiaalisuojauksen toimintapiste (Istab, Idiff) sijaitsee suoja-alueella olevan vian aikana laukaisukoordinaatistossa (kuva 6.1) origon kautta kulkevalla häiriösuoralla, jonka kulmakerroin on yksi. Kun suoja-alueella ei ole vikaa, sijaitsee toimintapiste vakavointivirran Istab muodostamalla vaaka-akselilla, sillä erovirta Idiff on nolla. Todellisen differentiaalisuojauksen toimintapiste sijaitsee epäideaalisuuksista johtuen suoja-alueella olevan vian aikana lähellä häiriösuoraa (ylä- tai alapuolella) ja kun suojaalueella ei ole vikaa, sijaitsee toimintapiste vakavointivirran Istab muodostaman vaakaakselin yläpuolella. Erovirta ei ole siis käytännössä koskaan nolla. Erovirtasuojan on jotenkin pystyttävä tunnistamaan, milloin laukaisukoordinaatistossa oleva toimintapiste on merkki suoja-alueella olevasta viasta. Erovirtasuojan parametreilla määritellään laukaisukoordinaatiston ominaiskäyrän muoto. Toimintapisteen sijaitessa ominaiskäyrän yläpuolella rele tekee laukaisun ja toimintapisteen sijaitessa ominaiskäyrän alapuolella laukaisua ei suoriteta. Kuva 6.1. Erovirtasuojan laukaisuominaiskäyrä [4]
16 Erovirtasuojan toiminnan vakavointi Suojauksen stabiilisuutta huonontavilla tekijöillä on ominaista erovirran kasvaminen suojattavan kohteen läpi kulkevan virran (ja samalla vakavointivirran) kasvaessa. Jotta suojan virheelliseltä toiminnalta vältytään, on suoja sopivasti vakavoitava, jolloin laukaisuun vaaditaan sitä suurempi erovirta, mitä suurempi on vakavointivirta. [6] Erovirran havahtumisarvo Erovirran havahtumisarvolla otetaan huomioon muuntajan tyhjäkäyntivirta, joka on releen kannalta kokonaan erovirtaa. Havahtumisarvo asetellaan parametrilla I-DIFF> suuremmaksi kuin muuntajan normaalitilanteen tyhjäkäyntivirta. Havahtumisarvolla asetellaan laukaisukoordinaatiston vaaka-akselin suuntaisen laukaisusuoran a korkeus välille I/Ino (esiaseteltu arvo on 0.20 I/Ino). [4] Laukaisukoordinaatiston lisäosat Laukaisukoordinaatistossa on kaksi lisäosaa. Laukaisusuoran b osuus sallii virtavirheet, jotka ovat voineet syntyä virtamuuntajien sekä jännitteen säädöllä varustetun käämin säätöalueen muuntosuhdevirheestä. Laukaisusuoran c osuus ottaa huomioon suurilla virroilla syntyvät virheet virtamuuntajien kyllästyessä. [4] Taulukosta 6.1 on laskettu miten käämikytkimen asennon vaihtelu ja suojattavan kohteen läpi kulkevan virran suuruus vaikuttavat erovirran suuruuteen. Taulukosta nähdään erovirran olevan suurimmillaan käämikytkimen asennon ollessaan säätöalueensa äärireunassa. Lisäksi taulukosta nähdään erovirran suuruuden olevan suoraan verrannollinen vakavointivirran suuruuteen. Taulukko 6.1. Muuntajan käämikytkimen asennon ja vakavointivirran suuruuden vaikutus erovirran suuruuteen. Muuntajan mittausarvot on sovitettu eli ensiö- ja toisiojännitteiden ollessa nimellisjännitteiden suuruiset on erovirta nolla Ensiöjännite Toisiojännite I1 I2 Idiff Istab 0,5 Vn1 1,0 Vn2 1,0 A -0,5 A 0,5 A 1,5 A 0,5 Vn1 1,0 Vn2 3,0 A -1,5 A 1,5 A 4,5 A 1,0 Vn1 1,0 Vn2 1,0 A -1,0 A 0,0 A 2,0 A 1,0 Vn1 1,0 Vn2 3,0 A -3,0 A 0,0 A 6,0 A 1,5 Vn1 1,0 Vn2 1,0 A -1,5 A 0,5 A 2,5 A 1,5 Vn1 1,0 Vn2 3,0 A -4,5 A 1,5 A 7,5 A Taulukosta 6.2 ovat erovirran ja vakavointivirran suuruudet, kun käämikytkimen muuntosuhteesta aiheutuva virhe ja virtamuuntajien virheistä aiheutuvat virheet ovat huomioitu. Taulukosta nähdään erovirran suuruuden olevan suoraan verrannollinen va-
17 15 kavointivirran suuruuteen. Taulukon arvojen avulla voidaan laskea erovirran ja vakavointivirran muodostaman suoran kulmakerroin. Taulukokko 6.2. Virtamuuntajien virheiden vaikutus taulukon 5.1 virtoihin. Virtamuuntajien maksimivirheet ovat 5 %, muuntajan ensiöjännite 0,5 Vn1 ja toisiojännite 1,0 Vn2 Virtamuunajien virheet CT1 CT2 I1 I2 Idiff Istab +5 % -5 % 0,95 A -0,475 A 0,475 A 1,425 A +5 % -5 % 2,85 A -1,425 A 1,425 A 4,275 A Vakavointivirran Istab muodostamalla vaaka-akselilla oleva laukaisusuoran b alkupiste asetellaan parametrilla BASE POINT 1 välille I/Ino (esiaseteltu arvo on 0.00 I/Ino) ja kulmakerroin parametrilla SLOPE 1 välille (esiaseteltu arvo on 0.25 I/Ino) siten, että muuntajan käämikytkimen asennosta ja virtamuuntajien virheistä aiheutuva erovirran arvo jää ominaiskäyrän alapuolelle. [4] Virtamuuntajan kyllästyminen pahenee suoja-alueen läpi kulkevan vikavirran kasvaessa, mikä näkyy erovirran kasvuna. Kyllästymisestä aiheutuva erovirran ja vakavointivirran välinen riippuvuus on varsin monimutkainen. Suositeltavaa onkin käyttää releen valmistajan suosittelemia asetusarvoja. Vakavointivirran Istab muodostamalla vaaka-akselilla oleva laukaisusuoran c alkupiste asetellaan parametrilla BASE POINT 2 välille I/Ino (esiaseteltu arvo on 2.50 I/Ino) ja kulmakerroin parametrilla SLOPE 2 välille (esiaseteltu arvo on 0.50 I/Ino). Suojauksen stabiilisuutta voidaan parantaa kulmakerrointa kasvattamalla. Tämä taas huonontaa releen herkkyyttä. [4] Erovirtasuojan pikalaukaisu Laukaisukoordinaatiston osuus d ottaa huomioon suoja-alueella olevat suurivirtaiset viat, jotka laukaistaan viiveettä pois, kun virran suuruus sulkee pois ulkoiset häiriöt. Suurivirtaisen vian havahtumisarvo asetellaan parametrilla I-DIFF>> tehomuuntajan kytkentävirtaa suuremmaksi. [2, 4] Suurivirtaisen vian havahtumisarvo voidaan asetella parametrilla I-DIFF>> välille I/Ino. Havahtumisarvon esiaseteltu arvo on 7.5 I/Ino. [4] 6.2 Erovirtasuojan lukitus Tietyissä stabiilisuutta huonontavissa tekijöissä toimintapiste voi joutua laukaisuominaiskäyrän yläpuolelle. Nämä häiriötekijät suoja havaitsee muilla tavoilla, minkä jälkeen suoja lukitsee releen toiminnan eikä laukaisua suoriteta.
18 Muuntajan kytkentävirtasysäyksen huomioiminen Yleisesti differentiaalireleissä käytössä oleva menetelmä kytkentävirtasysäyksen tunnistamiseksi ja releen lukitsemiseksi on verrata erovirrasta suodatettua toista harmonista yliaaltoa ja perusaaltoa keskenään. Releen toiminta lukitaan, kunnes toisen harmonisen osuus perusaallosta laskee asetellun lukitusrajan alapuolelle. [2] Toisen harmonisen ja perusaallon suhteen asettelussa on mahdollista käyttää releen mittaamia arvoja hyväksi. Rele voi mitata ja tallettaa muuntajan kytkentävirtasysäysten aikana toisen harmonisen ja perusaallon suhteen minimiarvot. Lukitusraja asetellaan esiintyneiden minimiarvojen perusteella. [2] Toisen harmonisen yliaallon suhde perusaaltoon asetellaan parametrilla 2. HARMONIC välille %. Releen parametrin 2. HARMONIC esiaseteltu arvo on 15 %. [4] Muuntajan ylimagnetoitumisen huomioiminen Muuntajan differentiaalireleen pitäisi lukita toimintansa kaikissa sellaisissa ylijännitetilanteissa, joissa ylimagnetoinnista ei ole välitöntä vaaraa muuntajalle. Toisaalta muuntajan lämpeneminen ja ylikuumeneminen ylimagnetoinnin seurauksena voi vaurioittaa muuntajan eristyksiä. Pahassa ylimagnetointitilanteessa muuntajan magnetointivirta voi olla suurimman sallitun kuormitusvirran suuruinen, ja muuntaja voi tuhoutua muutamassa sekunnissa. Differentiaalireleen annetaan tässä tilanteessa laukaista muuntaja nopeasti pois verkosta. [2] Muuntajan pysyvälle ylimagnetoinnille on ominaista parittoman harmonisen yliaallon muodostuminen. Ylimagnetoitumisen tunnistamiseen ja releen lukitsemiseen käytetään yleensä 5. harmonista yliaaltoa, sillä 3. harmoninen yliaalto usein eliminoituu muuntajilla (esim. kolmiokäämityksessä). [4]
19 17 Taulukko 6.3. Muuntajan magnetointivirta ja virran harmoniset ylijännitetilanteessa. Muuntajan nimellisteho on 60 MVA ja -jännite 78kV. Muuntajan sydänmateriaalina on kidesuunnattu teräs. Taulukossa U on jännite, U n nimellisjännite, I m muuntajan magnetointivirta, I n muuntajan nimellisvirta, harmoninen ja I 5 f viides harmoninen. [2] I 1 f magnetointivirran perusaalto, I 3 f kolmas Taulukossa 6.3 on erään muuntajan magnetointivirta ja virran harmoniset ylijännitetilanteessa. Taulukosta nähdään magnetointivirran kasvavan nopeasti jännitteen kasvaessa. Magnetointivirran kasvaessa viidennen harmonisen ja perusaallon suhde aluksi kasvaa. Magnetointivirran kasvaessa hyvin suureksi suhde pienenee. [2] Erovirran viidennen harmonisen ja perusaallon suhde asetellaan parametrilla 5. HARMONIC välille % siten, että muuntajan suurin sallittu kuormitusvirta ei pääse ylittymään. Erovirtasuojan ohjekirjan mukaan 30 % esiaseteltu arvo on sopiva toimintaraja. Tällöin releen toiminta lukittuu viidennen harmonisen ja perusaallon suhteen ylittäessä asetteluarvon. Magnetointivirran kasvaessa hyvin suureksi viidennen harmonisen ja perusaallon suhde alittaa asetteluarvon ja rele tekee laukaisun. [2, 4] Lisävakavointi suojausalueen ulkopuolisissa vioissa Vakavointivirran ja toimintakäyrän asettelujen avulla ei välttämättä saavuteta riittävää stabiilisuutta ulkoisissa vioissa, vaan suoja-alueen läpi kulkeva suuri vikavirta voi johtaa toimintapisteen siirtymisen laukaisualueelle. Releen laukaisu estetään lisävakavoinnilla. [4, 5] Välittömästi vian syntyhetken jälkeen oikosulkuvirta kasvaa nopeasti aiheuttaen voimaakaan vakavointivirran. Toimintapisteen paikka siirtyy kohdasta A kohtaan B (kuva 6.2). Virtamuuntajien erilaisista ja eriaikaisista kyllästymistä johtuen erovirta Idiff alkaa kasvamaan ja erovirta Istab pienenemään. Tämän seurauksena toimintapiste siirtyy laukaisualueelle kohtaan C ja ilman lisävakavointia rele tekisi laukaisun. [4]
20 18 Kuva 6.2. Lisävakavointi suojausalueen ulkopuolisissa vioissa [4] Virtamuuntajien kyllästyminen tunnistetaan ulkoisissa vioissa toimintapisteen siirtymisestä välittömästi vian jälkeen lisävakavointialueelle. Lisävakavointialueen alkuarvo asetellaan parametrilla I-ADD ON STAB. välille I/Ino siten, että kyseistä alkuarvoa pienemmillä arvoilla toimintapisteen paikan ei ole mahdollista siirtyä laukaisualueelle virtamuuntajien kyllästymisen seurauksena. Lisävakavointialueen esiaseteltu arvo on 4.00 I/Ino. [4]
21 19 7. YHTEENVETO Differentiaalisuojauksen epäideaalisuuksista johtuen suojan mittaama erovirta ei ole koskaan nolla. Ratkaistavia ongelmia ovat kytkentävirtasysäys, ylimagnetoituminen, virtamuuntajien kyllästyminen, tyhjäkäyntivirta, käämikytkimen asennon vaihtelu ja virtamuuntajien virheet. Siemensin Erovirtasuojassa 7UT613/63x edellä mainitut ongelmat ovat ratkaistu erovirran ja vakavointivirran muodostamalla laukaisukoordinaatistossa sijaitsevalla ominaiskäyrällä, jonka eri osuudet ottavat nämä ongelmat huomioon. Erovirran ja vakavointivirran muodostaman toimintapisteen sijaitessa laukaisualueella, rele tekee laukaisun, ellei releen toimintaa ole lukittu. Muuntajan kytkentävirtasysäys ja muuntajan ylimagnetoituminen tunnistetaan harmonisista yliaalloista, jonka jälkeen suoja lukitaan. Suurivirtaisissa suojausalueen ulkopuolisissa vioissa, jotka voivat johtaa toimintapisteen siirtymisen laukaisualueelle, laukaisu estetään lisävakavoinnilla.
22 20 LÄHTEET [1] Mörsky, J Relesuojaustekniikka.Otatieto. 459 s. [2] Myllymäki, J Tehomuuntajan differentiaalireleen suojausalgoritmin kehittäminen. Diplomityö. Tampereen teknillinen korkeakoulu. 86 s. [3] Paavola, M. Halme, H Sähkölaitosten suojareleet. WSOY. 168 s. [4] SIEMENS. Siprotec Erovirtasuoja 7UT613/63x. Käyttöohje. 650 s. [5] Tausa, M Generaattorin differentiaalisuojan kehittäminen. Diplomityö. Tampereen teknillinen korkeakoulu. 70 s. [6] ABB Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirja. [7] Paavola, M Sähkötekniikan oppikirja. 416 s. [8] Nousiainen, K. Magneettipiirit ja muuntajat Opetusmoniste. Tampereen teknillinen yliopisto. 108 s. [9] Tekniikan käsikirja 3. Gummerus. 792 s.
23 Liite 1. Erovirtasuojauksen keskeiset asetteluparametrit [4] 21
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotHarmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen
Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento 1: Muuntaja ja generaattori Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla https://mycourses.aalto.fi/mod/folder/view.php?id=136015 Luennon ydinasiat ja materiaalia
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta
LisätiedotMuuntajat ja sähköturvallisuus
OAMK Tekniikan yksikkö LABORATORIOTYÖ 1 Muuntajat ja sähköturvallisuus 1.1 Teoriaa Muuntaja on vaihtosähkömuunnin, jossa energia siirtyy ensiokaamista toisiokäämiin magneettikentän välityksellä. Tavanomaisen
LisätiedotBL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus
BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500
LisätiedotSIPROTEC 7UT63 DIFFERENTIAALIRELE T2 MUUNTAJAN SUOJANA
SIPROTEC 7UT63 DIFFERENTIAALIRELE T2 MUUNTAJAN SUOJANA Eemeli Hautajärvi Opinnäytetyö Tekniikka ja liikenne Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinööri (AMK) KEMI 2015 ALKUSANAT Ensiksi haluaisin kiittää
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden
LisätiedotSPAD 346 C. Vakavoitu differentiaalirele. Käyttöohje ja tekninen selostus SPAD 346 C 80...265 V ~ 18...80 V. f n. I 02 I n. I 1 I d I 2.
SPAD 6 C Vakavoitu differentiaalirele Käyttöohje ja tekninen selostus f n = 50Hz 60Hz I n = A 5A ( I ) I n = A 5A ( I ) I n = A 5A ( I 0 ) I n = A 5A ( I 0 ) 5 I I d I L L L I > IRF I 0 > I 0 > ΣI ΣI I
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Muuntajan ja generaattorin tehtävät sähkönsiirrossa,
LisätiedotTuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon
Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen
Lisätiedot11. TEHOMUUNTAJAT. 11.1. Tehomuuntajien liittimien merkitseminen
. TEHOMUUTAJAT Tehomuuntajia varten on olemassa kansainvälinen standardi EC 60076. Tehomuuntajat valmistetaan ja koestetaan tämän standardin mukaan. Useimmat kansalliset standardit pohjautuvat nykyään
LisätiedotFYSA2010 / K1 MUUNTAJA
FYSA2010 / K1 MUUNTAJA 1 Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotLisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.
MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)
Lisätiedot7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet
7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet Suojaustavan valinnalla voidaan vaikuttaa suojauksen toimintanopeuteen, jolla on merkittävä vaikutus oikosulun aiheuttamiin haittoihin. Mitä nopeammin suojaus
Lisätiedot1-vaiheinen 100 kva 1000 V / 100 V muuntajan standardimittaustulokset ovat. Short-circuit test L-voltage side shorted
SÄHKÖENERGATEKNKKA Harjoitus - luento 8 Tehtävä ka muuntaja, jonka muuntosuhde on / 4 halutaan käyttää säätömuuntajana muuntosuhteella 36 / 4 kytkemällä ensiö- ja toisiopuolet sarjaan kuvan mukaisesti.
LisätiedotVoimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä
Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa
Lisätiedot110 kv:n päämuuntajalähtöjen suojausselvitys Kymijoen vesivoimalaitoksilla
Teemu Halme 110 kv:n päämuuntajalähtöjen suojausselvitys Kymijoen vesivoimalaitoksilla Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 10.5.2016 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
LisätiedotGeneraattorin suojauksen
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Generaattorin suojauksen vaatimukset ja tarkasteleminen
LisätiedotErovirta- ja nollavirtarele SPAJ 115 C. Ostajan opas
Ostajan opas Julkaistu: 07.06.2005 Tila: Päivitetty Versio: B/30.05.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Herkkä erovirtasuojaporras nopeaan selektiiviseen maasulkusuojaukseen Vakioaika-
LisätiedotKESTOMAGNEETTI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432. Dynaaminen kenttäteoria SATE2010
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432 Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 KESTOMAGNEETTI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 16.1.2008 Työn tarkastaja
LisätiedotVAMP 265 -SUOJARELEEN KÄYT- TÖÖNOTTOKOESTUSOHJE
Jonne Laurila VAMP 265 -SUOJARELEEN KÄYT- TÖÖNOTTOKOESTUSOHJE Tekniikka ja liikenne 2010 2 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutusohjelmassa Vamp Oy:lle.
LisätiedotVakavoitu differentiaalierele SPAD 346 C. Ostajan opas
Ostajan opas Julkaistu: 12.05.2005 Tila: Päivitetty Versio: B/30.05.2006 Pidätämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta Ominaisuudet Rele sisältää kolmivaiheisen differentiaalisuojan, kolmivaiheisen
LisätiedotMoottorinsuojarele SPAM 150 C
Moottorinsuojarele SPAM 150 C 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY 26.9.2000 3.3.2014 Moottorinsuojarele SPAM 150 C P. Puttonen T. Messo 1 Johdanto Relesuojauksen kannalta keskeisimpiä
LisätiedotHelsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft
LisätiedotLääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset
Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry Ajankohtaispäivä Jouko Savolainen Käsiteltäviä asioita IT-verkko yleensä 1.vika 2.vika Vaadittava oikosulkuvirta Kosketusjännite
Lisätiedot9 MUUNTAJAT JA SÄHKÖLAITTEET
9 MUUNTAJAT JA SÄHKÖLAITTEET 9.1 Yleistä Vaihtojännitettä suurennetaan ja pienennetään muuntajilla. 1900-luvun alussa muuntaja aiheutti sen, että vaihtosähkö syrjäytti tasasähkön miltei kokonaan. Muuntajat
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet nduktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV nduktanssin määrittäminen Virta kulkee johtimessa, jonka poikkipinta on S a J S a d S A H F S b Virta aiheuttaa magneettikentän
LisätiedotMATTI HERNESNIEMI SARJAPARISTON EPÄBALANSSIVIRRAN MITTAUS. Diplomityö
MATTI HERNESNIEMI SARJAPARISTON EPÄBALANSSIVIRRAN MITTAUS Diplomityö Tarkastaja: TkT Kari Lahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 8.5.2013 ii TIIVISTELMÄ
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta GENERAATTORISUOJAUKSEN UUSINTA
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sanna Häsä GENERAATTORISUOJAUKSEN UUSINTA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin
LisätiedotKuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/
8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotKantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje
Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Uudistettuun ohjeeseen on siirretty EVY-asiat erillisestä ohjeesta Lisätty asiakasjohtojen
LisätiedotKolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015
Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotKuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi
31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde
LisätiedotMoottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan
Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan IEC standardin asettama vaatimus: IEC 60664-1:2007 Pienjänniteverkon laitteiden eristyskoordinaatio. Osa 1:Periaatteet, vaatimukset ja testit.
LisätiedotYlivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä
Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
LisätiedotELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla
ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Suojauksen tarkoitus Tärkeimmät releet Distanssireleen
LisätiedotMIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö
MKA STMÄK 176252 DSTANSSSUOJAUKSEN KOODNONT Projektityö Tarkastaja: Sami epo Alkusanat Tämä dokumentti on Tampereen teknillisen yliopiston sähkövoimatekniikan laitoksen järjestämällä kurssilla SVT-2490
LisätiedotJanne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin
Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Johdanto G G G Suuntaus: Verkkoon kytkeytyy hajautettua voimantuotantoa Siirrytään käyttämään verkkoa suljetussa renkaassa
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotPinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC MN-sarja Serie MN-SARJA Nämä ergonomiset mini-pihdit ovat sunniteltu matalien ja keskisuurien virtojen mittaamiseen välillä 0,01 A ja 240 A AC. Leukojen
LisätiedotM.7. Sisällysluettelo Virtamuuntajatand shunts. Sivu. Tuotteet 3 TC 5 TC 5,2 TC 6,2 TC 6 TC 8 TC 10 TC 12. Virtamuuntajat 7
Virtamuuntajat Tuoteluettelo 2008 Sisällysluettelo Tuotteet 3 TC TCH TC 5 TC 5,2 TC 6,2 TC 6 TC 8 TC 10 TC 12 TCH 6,2 TCH 6 TCH 8 TCH 10 TCH 12 Sivu Virtamuuntajat 7 Virtamuuntajat laskutukseen 8 TA TP
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotMuuntaja yleisesti MUUNTAJAN OMINAISUUKSISTA TEHO TYHJÄKÄYNTIJÄNNITE HYÖTYSUHDE POIKKEAMAT TYYPPITEHOSTA
lähde: http://www.trafomic.fi/muuntaja, luettu 2.9.2014 Muuntaja yleisesti Muuntaja on sähkölaite ilman liikkuvia osia. Sen toiminta perustuu sähkömagneettiseen induktioon, joten se toimii vain vaihtovirralla.
Lisätiedot10. MITTAUS-, OHJAUS- JA SUOJAUSLAITTEISTOT
10. MITTAUS-, OHJAUS- JA SUOJAUSLAITTEISTOT 10.1. Virtamuuntajat Yleistä virtamuuntajista Virtamuuntajan tarkoituksena on muuntaa piirin virta ko. piirin suojauksessa, valvonnassa ja mittauksessa käytettäville
LisätiedotSÄHKÖNJAKELUVERKON ASIAKASMUUNTAMOIDEN 20 KV -KOJEISTOT
SÄHKÖNJAKELUVERKON ASIAKASMUUNTAMOIDEN 20 KV -KOJEISTOT 1 2 3 Johdanto Tässä teknisessä erittelyssä määritellään Tampereen Sähköverkko Oy:n (TSV) vaatimukset 20 kv -kojeistoille, jotka liitetään TSV:n
LisätiedotTulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Vikavirrat (1-0-19)ohjelman esittely Vikavirrat ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 2007 XML-pohjaisessa,
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotKapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit
Lisätiedotd) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?
-08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin
Lisätiedot2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?
SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee
Lisätiedot3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake
30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana
LisätiedotS Suuntaajatekniikka Tentti
S - 81.3110 Suuntaajatekniikka Tentti 28.5.2008 1. Siniohjatun syklokonvertterin ohjaussuhde r = 0,6. Millä ohjauskulma-alueella suuntaajia ohjataan, kun kuormituksen tehokerroin on 1, 0,7 tai -1? Miten
LisätiedotMonitoisioisen muuntajan parametrien mittaus
LAPPEENANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO BL10A1000 Kandidaatintyö ja seminaari KANDIDAATINTYÖ 10.1.007 Janne Lampio 060014 Säte TkK N Monitoisioisen muuntajan
LisätiedotMagneettinen energia
Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee
LisätiedotTDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)
TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET
LisätiedotYhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas
Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 1 C Ostajan opas SPAJ 1 C 1MRS75579 Julkaistu: 07.06.005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Jakeluverkon
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa1
Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotLineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2
Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2 1 Seuraavat tarkastelut nojaavat trigonometrisille funktioille todistettuihin kaavoihin. sin(α + β) = sinα cosβ + cosα sinβ (1) cos(α + β) = cosα cosβ sinα
LisätiedotOhjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin
Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat
LisätiedotOikosulkumoottorikäyttö
Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,
Lisätiedot9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS
9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä
LisätiedotS. Kauppinen / H. Tulomäki
1 (8) Tutkimustyön tausta... 1 Verkon mallinnus... 2 Sähkön laatu saarekekäytössä ja VJV-vaatimukset... 2 Simulaatiot... 2 Simulaatio 1... 2 Simulaatio 2... 4 Simulaatio 3... 4 Simulaatio 4... 5 Simulaatio
LisätiedotValvonta- ja aikareleet Mittarit ja verkkoanalysaattorit Kuormituksenvartijat
Valvonta- ja aikareleet Mittarit ja verkkoanalysaattorit Kuormituksenvartijat Sisällys Verkkoanalysaattorit ja kwh-mittarit RS485-portilla... 3 Virta- jännite- ja kwh-mittarit... 4 Väylämuuntimet... 5
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotPIKAOHJE. Optima Ohjauskeskus. 408152 (fi)
PIKAOHJE Optima Ohjauskeskus 408152 (fi) ANTTI-TEOLLISUUS OY Koskentie 89 25340 Kanunki, Salo Puh. +358 2 774 4700 Fax +358 2 774 4777 E-mail: antti@antti-teollisuus.fi www.agrosec.com 7.8.2013 SISÄLLYS
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite
Lisätiedot1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot
1 (5) 1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot Taulukossa 1 on listattuna voimalaitoksen kustakin generaattoriyksiköstä toimitettavat sähköiset ja mekaaniset perustiedot. Taulukko 1. Generaattorista
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet
LisätiedotSinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla
LIITE I Vaihtosähkön perusteet Vaihtojännitteeksi kutsutaan jännitettä, jonka suunta vaihtelee. Vaihtojännite on valittuun suuntaan nähden vuorotellen positiivinen ja negatiivinen. Samalla tavalla määritellään
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotJännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset
LisätiedotPinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC MINI-SARJA Pienikokoinen, kompakti sekä erittäin kestävä minipihtisarja on suunniteltu mittaamaan virtoja muutamasta milliampeerista jopa 150 A AC
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.
LisätiedotTEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN
Opetusmoniste 3 TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN Kari Huotari, Jarmo Partanen 1998 ISBN 9517642822 ISSN 14558513 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkötekniikan osasto UDK 621.316.1:621.316.925
LisätiedotOsakäämikoneiden mittausohje
Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden
LisätiedotYlivirtasuojaus. Selektiivisyys
Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu
LisätiedotDEE Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt. Tasavirtakäyttö
Tasavirtakäyttö 1 Esiselostus 1.1 Mitä laitteita kuuluu Leonard-käyttöön, mikä on sen toimintaperiaate ja mihin ja miksi niitä käytetään? Luettele myös Leonard-käytön etuja ja haittoja. Kuva 1.1 Leonard-käyttö.
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotSTONEPLAN Tero Kotikivi
STONEPLAN Tero Kotikivi Kokemuksia ja näkemyksiä kuluttajamuuntamoiden toteutuksista suunnittelijan ja sähköverkkoyhtiön näkökulmasta Pääasiat Asiakasmuuntamoiden sijoitus Esteetön kulku kaikkina vuorokauden
Lisätiedot