TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN"

Transkriptio

1 Opetusmoniste 3 TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN Kari Huotari, Jarmo Partanen 1998 ISBN ISSN

2 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkötekniikan osasto UDK : TEOLLISUUSVERKKOJIEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN Kari Huotari Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 1998 ISBN ISSN Opetusmoniste 3

3 1 TIWISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Sähkötekniikan osasto, Sahkötekniikan laitos Kari Huotari, Jarmo Partanen Teollisuusverkkojen oikosulkuvirtojen laskeminen LTKK, Sähkötekniikan osasto, joulukuu 1998 Opetusmoniste 3 ISBN ISSN UDK : Hakusanat: Teollisuusverkko, oikosulkuvirta Tässä opetusmonisteessa käsitellään oikosulkuvirran sekä oikosulkusuojauksessa ja laitteiden mitoituksessa tarvittavien oikosulkusuureiden laskemista käytännön tarpeiden vaatimassa laajuudessa. Erityistä huomiota on kiinnitetty teollisuusverkon oikosulkukysymyksiin. Opetusmonisteessa on esitetty erään teollisuusverkon oikosulkusuoj ien asetteluperiaatteita sekä laskentaesimerkki oikosulkuvirtoj en laskemisesta. Lappeenrannassa Kari Huotari, Jarmo Partanen

4 11 KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET F G vikapaikka generaattori ylivirtareleenpikalaukaisun virtaasettelu 1> ylivirtareleen aikalaukaisun virtaasettelu pienjännitepääkeskuksen pääkatkaisijan pikalaukaisun virtaasettelu pienjännitepääkeskuksen pääkatkaisijari aikalaukaisun virtaasettelu K kytkin M muuntaja T muuntaja ylivirtareleen pikalaukaisun aikaasettelu t> ylivirtareleen aikalaukaisun aikaasettelu c sähkömotorististen voimien ja verkon nimellisjännitteen eron huomioiva kerroin eosq sinimuotoisen sähkön tehokerroin alkutilan sähkömotorinen voima muutostilan sähkömotorinen voima E pysyvän tilan sähkömotorinen voima 1 virta katkaisuvirta 1 dc oikosulkuvirrantasavirtakomponentti k 1 k pysyväntilan oikosulkuvirta, oikosulkuvirta yleensä alkuoikosulkuvirta r~m~ muutosoikosulkuvirta pienjännitepuolen pienin hetkellinen oikosulkuvirta pienjännitepuolen suurin hetkellinen oikosulkuvirta rksjm~ suurjännitepuolen pienin hetkellinen oikosulkuvirta I~ nimellisvirta sysäysoikosulkuvirta ekvivalenttinen terminen oikosulkuvirta L induktanssi 1 kaapelin pituus m moottorin nimellispätöteho napaparia kohti, tasavirtatekijä n vaihtovirtatekijä p napapariluku, suuntaajan pulssiluku muuntaj an kuormitushäviöteho nimellisvirralla nimellinen pätöteho q epätahtimoottorin katkaisukerroin R resistanssi r kaapelin resistanssi pituusyksikköä kohti S syöttävä verkko alkuoikosulkuteho

5 111 S~ nimellinen näennäisteho t aika tk oikosulun kestoaika tmin katkaisuviive u jännite Uk suhteellinen oikosulkujännite nimellisjännite lj~ nimellinen vaihejännite Ur suhteellinen oikosulkuresistanssi X reaktanssi x kaapelin reaktanssi pituusyksikköä kohti, suhteellinenreaktanssi X d pitkittäinen alkureaktanssi pitkittäinen muutosreaktanssi Z impedanssi Z~ Theveninin impedanssi Z 0 nollaimpedanssi Z 1 myötäimpedanssi Z 2 vastaimpedanssi jännitteen huippuarvo cx jännitteen vaihekulma kulmataajuus (0 vaihekulma aikavakio K sysäyskerroin alkuaikavakio muutosaikavakio ~~do ~ do tyhjäkäyntitilan alkuaikavakio tyhj äkäyntitilan muutosaikavakio tahtikoneenkatkaisukerroin, virtamuuntaj an muuntosuhde kerroin, joka määrittelee tahtikoneen maksimimagnetoinnin 2 min kerroin, jokamäärittelee tahtikoneen minimimagnetoinnin

6 iv SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET SISÄLLYSLUETTELO iv 1 JOHDANTO 1 2 OIKOSULKUVIRRAN TEOREETTINEN TARKASTELU Oikosulkuvirran luonne /1/, /3!, /9/ Oikosulkuvirran vaimeneminen /1/, /4/, /8/, /9/ Tasavirtakomponentin vaimeneminen Vaihtovirtakomponentin vaimeneminen 5 3 OIKOSULK~JVIRRANLASKEMINEN /1/, /9/ Theveninin menetelma Vikatapaukset /3/, /9/ Eri vikatapausten oikosulkuvirtojen vertailu /9/ 10 4 OIKOSULKUPIIRIN KOMPONENTTIEN IMPEDANSSIT /1/, /3/, /6/, /9/ Syöttävä verkko Tahtikoneet Kaksikäämimuuntajatja kuristimet Epätahtimoottorit Kaapelit, johdotja kiskot Verkon muu kuormitus Vikaimpedanssit 22 5 SÄRKÖVERKON OIKOSULKUSUOJAUKSESSA JA MITOITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT OIKOSULKUSUUREET /1/, /2!, /9! Alkuoikosulkuvirta 1 k Sysäysoikosulkuvirta i Pysyvän tilan oikosulkuvirta Katkaisuvirta Ia Ekvivalenttinen terminen oikosulkuvirta th 29 6 OIKOSULKUSUOJAUS Releasettelut Aikalaukaisu Pikalaukaisu Oikosulkumoottorin käynnistysvirtasysäys Muuntajankytkentävirtasysäys Esimerkkejä oikosulkusuojien releasetteluista Jakelumuuntajatja pienjännitepääkeskukset Alakytkinlaitoksetja niiden syöttöjohdot Ulkoverkon liityntäpiste ja generaattori 41 LÄHDELUETTELO 45 LIITE 1, Esimerkkilaskelma

7 1 1 JOHDANTO Oikosulkuvirtojen hallinnalla on keskeinen merkitys erityisesti teollisuuden sähkönjakeluverkoissa, joissa etäisyydet ovat lyhyitä ja oikosulkuvirrat kaikkialla suuria. Teollisuuslaitosten jakeluverkkoihin on yleensä liitetty suuria muuntajia, omia generaattoreita ja paljon muita pyöriviä sähkömoottoreita, minkä takia oikosulkuvirrat pyrkivät kasvamaan suuriksi. Toisaalta oikosulkuvirtojen olisi oltava mahdollisimman pieniä turvallisen toiminnan takaamiseksi ja vaurioiden välttämiseksi. Sähkönjakeluverkon kaikkien osien on kestettävä oikosulkuvirtojen termiset ja sähködynaamiset (mekaaniset) vaikutukset. Niiden määrittämistä ja oikosulkusuojauksen suunnittelua varten on tunnettava oikosulkuvirtojen suuruus verkon eri osissa. Suojauksen kannalta on tärkeää tuntea oikosulkuvirtojen suuruus nykyhetkellä erilaisissa syöttötilanteissa.. Mitoituksen kannalta on oikosulkuvirtojen määrittämisessä otettava huomioon tulevaisuudessa tapahtuva kehitys /1/. Oikosulkujen aiheuttajana saattaa olla eristyksen vanheneminen ja mekaaninen haurastuminen, korjaus ja huoltotoimenpiteiden yhteydessä asetettujen maadoitusten unohtuminen paikalleen, ylijännitteen aiheuttama valokaari eristysvälin ylitse, mekaaninen vaurio, virheelliset käyttötoimenpiteet (virheellinen tahdistus tai kuormitusvirran katkaiseminen erottimella)ja ilkivalta /2/. Seuraavassa esitetään oikosulun ja oikosulkulaskennan perusteoriaa sekä esimerkkejä säteettäisen teollisuusverkon oikosulkuvirtoj en laskemisesta ja oikosulkusuojien asetteluarvoj en määrittämisestä.

8 2 2 OIKOSULKUYIRRAN TEOREETTINEN TARKASTELU 2.1 Oikosulkuvirran luonne /1/, /3/, /9/ Tarkastellaan oikosulkuvirran syntymistä kuvan 2.1 mukaisen yksivaiheisen sijaiskytkennän avulla. Kytkimen K sulkeutuminen vastaa oikosulkiua kyseisessä kohdassa. Rk Xk K ~t) Kuva 2.1 Oikosulkupiirin yksivaiheinen sijaiskytkentä, jossa ei ole kuormitusta. Syöttöjännite olkoon u(t) i2sin(a~+ ~). Tällöin kuvan 2.1 piirille voidaan kirjoittaa differentiaaliyhtälö /1! Rkik +Lk~~sin(cot+a) (2.1) Yhtälöstä 2.1 saadaan oikosulkuvirraksi ratkaistua /1/ ik(t) ~~sin(wt +a (0k) e~sin(a(0k)] (2.2) jossa z2 on sinimuotoisen jännitteen huippuarvo Zk on oikosulkupiirin vaiheimpedanssi w on kulmataajuus t on aika oikosulun alkuhetkestä cx on j ännitteen vaihekulma nollakohdasta laskettuna oikosulun alkuhetkellä on oikosulkupiirin impedanssin vaihekulma i on oikosulkupiirin aikavakio

9 Oikosulkupiirin vaiheimpedanssi Zk, vaihekulma ~ja aikavakio ~ määritellään oikosulkupiirin resistanssin Rk ja reaktanssinxk avulla seuraavasti /3! 3 Zk~R~+X~ (2.3) x (Ok arctan~_k~ Rk (2.4) Xk wrk Lk Rk (2.5) Yhtälön (2.2) ensimmäinen termi on oikosulkuvirran vaihtovirtakomponentti. Jälkimmäinen termi on oikosulkuvirran tasavirtakomponentti, joka vaimenee aikavakiolla ~ Tasavirtakomponentti pakottaa oikosulkuvirran hetkellisarvon alkutilanteessa vikaa edeltäneen virran suuruiseksi. Koska kuvassa 2.1 ei ole kuormitusta, vikaa edeltänyt virta on nolla. Näin ollen tasa ja vaihtovirtakomponentit ovat alussa yhtäsuuria, mutta vastakkaismerkkisiä. Oikosulun syntyhetkellä on suuri vaikutus tasavirtakomponentin suuruuteen. Kun oikosulku tapahtuu hetkellä, jolloin cx 0 tai 180,ei tasavirtakomponenttia esiinny ollenkaan. Tällöin oikosulkuvirta on täysin symmetrinen, kuva 2.2a. Kolmivaihejärjestelmässä on muistettava, että oikosulkuvirta voi olla symmetrinen ainoastaan yhdessä vaiheessakerrallaan. Kytkettäessä muulla hetkellä on oikosulkuvirta tasavirtakomponentin takia epäsymmetrinen. Kun kytkentä tapahtuu hetkellä, jolloin cx ±90,on tasavirtakomponentilla suurin mahdollinen alkuarvo ja oikosulkuvirta on tällöin mahdollisimman epäsymmetrinen, kuva 2.2b. Oikosulkuvirta saavuttaa suurimman huippuarvonsa noin 10 ms kuluttua oikosulun syntyhetkestä. Tätä suurinta huippuarvoa sanotaan sysäysoikosulkuvirraksi i~.kuten kuvasta 2.2 havaitaan, on oikosulun syntyhetkellä suuri vaikutus sysäysoikosulkuvirran suuruuteen.

10 4 (a) Kuva 2.2 Tahtigeneraattorin syöttämit oikosulkuvirta eri oilcosulun syntyhetkillä: (a) symmetrinen oikosulkuvirta; (b) epäsymmetrinen oikosulkuvirta. Kuvassa 2.2 k on alkuoikosulkuvirta, 4 on muutosoikosulkuvirta, 4 on jatkuvan tilan oikosulkuvirta ja i 8 on oikosulkuvirran huippuarvo eli sysäysoikosulkuvirta. (b) Kolmivaiheisten oikosulkuvirtoj en muodostumista ei tässä tarkastella. Todettakoon vain, että symmetrinen kolmivaihejärjestelmä voidaan jakaa kolmeen kuvitteelliseen yksivaiheiseen piiriin. Tällöin eri vaiheiden oikosulkuvirrat voidaan esittää yhtälöillä /3/ i~(t)~~sin(wt+ cx (Ok) e~sin(a(ok)1 (2.6) ~r. 1 lsk(t) 1 sin(wt + cx (0k) e ~sin(cx ( k) (2.7) ZkL J i~(t) ~~sin(wt+ a+ 120 (0k) e~sin(cx+120 _(0k)1 (2.8) joissa merkinnät samat kuin yhtälössä (2.2). 2.2 Oikosulkuvirran vaimeneminen /1/, /4/, /8/, /9/ Tasavirtakomponentin vaimeneminen Oikosulkuvirran tasavirtakomponentti vaimenee verkon rakenteesta riippuvan tasavirtaaikavakion ~ mukaan. Oletetaan kuvan 2.1 tapauksessa impedanssin Zk muodostuvan tahtikoneen ja verkon muiden komponenttien summasta. Tällöin tasavirtaaikavakio voidaan esittää muodossa /9/

11 + x ~~o(rd+rfl) (2.9) 5 jossa Xd on generaattorin alkureaktanssi on generaattorin ja vikapaikan välinen reaktanssi Rd on generaattorin resistanssi R~on generaattorin ja vikapaikan välinen resistanssi cx on kulmataajuus Vaihtovirtakomponentin vaimeneminen Oikosulkuvirran vaihtovirtakomponentti vaimenee myös, mikäli tahti tai epätahtikoneiden syöttämä oikosulkuvirta muodostaa merkittävän osan kokonaisoikosulkuvirrasta. Vaimeneminen johtuu koneiden sisäisen impedanssin kasvamisesta oikosulun kestoaikana. Oletetaan edelleen kuvan 2.1 sijaiskytkennän impedanssin Zk muodostuvan tahtikoneen ja verkon muiden komponenttien summasta. Tällöin oikosulkuvirta voidaan esittää muodossa /9/ 1(t) ~~(I~ I~)e~sin(wt + cx ~)+ (I~ 4)e~ sin(wt + cx ~)+ Iksin(wt+ cx ~)+I~e~sin(a(0)] (2.10) jossa 4 on alkuoikosulkuvirta Ik ofl muutosoikosulkuvirta I~on jatkuvan tilan oikosulkuvirta on oikosulkuvirran alkuaikavakio on oikosulkuvirran muutosaikavakio

12 6 Yhtälön (2.10) oikosulkuvirroilla 4 Ik ja 4 tarkoitetaan, kuvan 2.2 mukaisesti, niiden oikosulun alkuhetkeen ekstrapoloituja tehollisarvoja. Niiden arvot voidaan laskea yhtälöillä /9/ ~j(rd ~]~)2 +(Xd +X 11 ) 2 (2.11) 4 V(Rd+Rn)2 +(Xd+Xfl) 2 E V(Rd ~~)2 +(Xd +X~) 2 (2.12) (2.13) joissa on generaattorin alkutilan sähkömotorinen voima on generaattorin muutostilan sähkömotorinen voima E on generaattorin pysyvän tilan sähkömotorinen voima Xd on generaattorin alkureaktanssi Xd on generaattorin muutosreaktanssi ~ on generaattorin pysyvän tilan reaktanssi Rd on generaattorin resistanssi R 11 on generaattorinja vikapaikan välinen resistanssi X~on generaattorin ja vikapaikan välinen reaktanssi Generaattorin sähkömotoristen voimien E, E ja E suuruudet riippuvat generaattorin kuormitusvirran suuruudesta juuri ennen oikosulun syntyä seuraavien yhtälöiden mukaisesti /3/ ~ Uflgt/Xdj (2.14) ~ng +JX~J (2.15) ~~Lng+JXdi. (2.16) joissa ~ng on tahtikoneen nimellinen vaihejännite 1 on tahtikoneen kuormitusvirta ennen oikosulkua

13 7 Tyhjäkäynnissä olevalle generaattorille pätee /9/ U E E E~ (2.17) Oikosulkuvirran vaihtokomponentin aikavakiot määritellään seuraavasti /3/ x, +x 11 ~do (2.18) x,+x d (2.19) ~ d+ ~ joissa on tyhjäkäyntitilan alkuaikavakio on tyhjäkäyntitilan muutosaikavakio Kun generaattorin ja vikapaikan välinen impedanssi tulee suureksi generaattorin impedanssiin verrattuna, ei generaattorin impedanssin muuttumisella oikosulun aikana ole sanottavaa merkitystä virtapiirin kokonaisimpedanssin kannalta. Tällöin yhtälöiden (2.1 1)(2.13) perusteella tulevat oikosulkuvirrat k 1 k ja k yhtäsuuriksi eli oikosulkuvirran vaihtokomponentti ei vaimene. Oikosulun sattuessa lähellä generaattoria, vaimenee oikosulkuvirran vaihtokomponentti eksponentiaalisesti aikavakioilla ~ ja i~kohti pysyvän tilan arvoja. Kuvassa 2.3 on esitetty vikapaikan vaikutus epäsymmetriseen oikosulkuvirtaan. j~ 2~I~ ~ 2~ ~k 2~Ik (a) Kuva 2.3 Epäsymmetrinen oikosulkuvirta: (a) oikosulku lähellä generaattoria; (b) oikosulku kaukana generaattorista. (b)

14 8 3 OIKOSULKUVIRRAN LASKEMINEN /1/, /9/ Laskettaessa likimääräistä kolmivaiheverkon kolmivaiheista oikosulkuvirtaa on ominaisoikosulkutehoon perustuva menetelmä helppokäyttöisin. Tämä menetelmä sopii hyvin säteittäisten verkkojen oikosulkutehojen käsinlaskentaan ja oikosulkuvirtojen suuruusluokkaarviointiin. Mikäli halutaan laskea oikosulkuvirrat tarkemminja saada selville myös vaihekulmat, on käytettävä Theveninin menetelmää. Seuraavassa esitellään Theveninin menetelmän periaate. Ominaisoikosulkutehoon perustuvaa menetelmää ei tässä käsitellä, vaan sen osalta viitataan vain lähteeseen /5/, jossa sitä on esitelty. 3.1 Theveninin menetelmä Theveninin menetelmä soveltuu hyvin teollisuusverkkojen oikosulkuvirtojen määrittämiseen, koska teollisuussähköverkkoj en oikosulkutapauksissa muodostuu vikapaikassa kulkeva virta useiden eri oikosulkulähteiden syöttämien oikosulkuvirtojen summana. Tällöin Theveninin teoreeman nojalla voidaan kaikkien oikosulkulähteiden sähkömotoriset voimat korvata yhdellä ainoalla sähkömotorisella voimalla, joka sijoitetaan vikapaikkaan. Tarkastellaan tilannetta kuvan 3.1 mukaisen yksinkertaisen verkon avulla. R~ ~T (R~+j(X~)~).~ (a) (b) S N F cuflv~ Kuva 3.1 Theveninin menetelmän periaate oikosulkulaskennassa: (a) tarkasteltava piiri. Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku pisteessä F; (b) tilannetta vastaava yksivaiheinen sijaiskytkentä. S 011 syöttävä verkko, R, syöttävän verkon oikosulkuresistanssi, X~syöttävän verkon oikosullcureaktanssi, M muuntaja, Rm muuntajan oikosullcuresistanssi ja Xm muuntajan oikosulkureaktanssi. ZT on edellisistä muodostettu Theveninin impedanssi.

15 9 Kuvassa 3.1 a esitetyssä verkossa tapahtuu vastukseton kolmivaiheinen oikosulku pisteessä F. Tilannetta vastaavan sijaiskytkennän (kuva 3.lb) perusteella voidaan oikosulkuvirta määritellä seuraavasti /9/ Lk 7 c~nv (3.1) jossa on verkon nimellisvaihejännite on Theveninin jännitelähteen navoista mitattu impedanssi vikapaikan jännitetasoon redusoituna c onjännitekerroin,jolla otetaan huomioon sähkömotoristen voimien ja verkon nimellisjäimitteen ero (taulukko 3.1) Theveninin impedanssia ZT laskettaessa kaikki vikavirtaa syöttävät lähteet sekä verkon muut komponentitkorvataan oikosulkuimpedansseillaan. Vikapaikkaan sijoitettavanjännitteen ~ kerroin c saadaan taulukosta 3.1 /6/. Taulukko 3.1 Jännitekerroin c standardin YDE 0102 mukaan. Suurinta oikosulkuvirtaa laskettaessa Cma~ Pienintä oikosulkuvirtaa laskettaessa Cmjn Nimellisjännite U~, Pienjännite 100 V 1000 V a)230/400v 1,00 0,95 b) muutjännitteet 1,05 1,00 KeskijännitelkV35kV 1,10 1,00 Suurjännite35kV230kV 1,10 1, Vikatapaukset /31,19/ Kolmivaiheinen eli syminetrinen oikosulku on oikosulkulaskujen perustapaus, koska tällöin esiintyy vain myötäimpedansseja eli kolmivaiheverkon komponenttien tavallisia oikosulkuimpedansseja. Sen sijaan epäsymmetrisiä oikosulkutapauksia laskettaessajoudutaan verkon eri osille muodostamaan myös niiden vasta ja nollaimpedanssit.

16 10 Seuraavissa kohdissa ei käsitellä epäsymmetristen vikatapausten teoreettista laskentaa, vaan tyydytään antamaan eri vikatapausten valmiit laskentayhtälöt. Asiaa on perusteellisesti käsitelty esimerkiksi lähteessä /3!. Kolmi, kaksi ja yksivaiheiset oikosulkuvirrat voidaan laskea yhtälöillä /3/ I~(~ ~ (3.2) cu k2 (3.3) ~hcun ki ~1 ~2 ~ (3.4) joissa c on taulukon 3.1 mukainen jännitekerroin on vikapaikan nimellispääjännite Z 1 on oikosulkupiirin myötäimpedanssi on oikosulkupiirin vastaimpedanssi on oikosulkupiirin nollaimpedanssi 3.3 Eri vikatapausten oikosulkuvirtojen vertailu /9/ Yleensä ei ole tarpeen laskea kaikkien vikatapausten oikosulkuvirtoja. Verkon ja kytkinlaitteiden mitoituksen tarkistamiseksi riittää, kun tunnetaan suurimmat verkossa esiintyvät oikosulkuvirrat. Toisaalta oikosulkusuojauksen toiminnan varmistamiseksi on tunnettava pienimmät verkon oikosulkuvirrat. Teollisuussähköverkot ovat yleensä mm. käyttövarmuussyistä maasta erotettuja, jolloin verkon oikosulkutapaukset rajoittuvat kaksi ja kolmivaiheisiin oikosulkuihin. Kaksivaiheinen oikosulkuvirta 42 voidaan esittää kolmivaiheisen oikosulkuvirran I~ avulla seuraavasti /9/

17 11 k2 z (35) 1+~ jossa on oikosulkupiirin vastaimpedanssi on oikosulkupiirin myötäimpedanssi Jotta kaksivaiheinen oikosulkuvirta olisi suurempi kuin kolmivaiheinen, täytyy seuraavan ehdon olla voimassa: Z 2 <0,73~Z 1.Tämä edellyttää, etteivät impedanssien vaihekulmat poikkea enempää kuin 15 toisistaan. Vastaimpedanssit ja myötäimpedanssit ovat yhtäsuuret muuntajilla, johdoilla ja ei pyörivillä kojeilla. Myös epätahtimoottoreilla ne ovat samansuuruiset. Sen sijaan tahtikoneilla vastaimpedanssit eroavat myötäimpedansseista. Tahtikoneen vastaimpedanssi on oikosulun alkuhetkillä tahtikoneen myötäimpedanssin suuruinen, jolloin koko oikosulkupiirin myötä ja vastaimpedanssit ovat yhtäsuuret. Tahtikoneen myötäreaktanssi kasvaa kuitenkin oikosulun kestoaikana saavuttaen lopulta tahtireaktanssin arvon. Tällöin tahtikoneen vastaimpedanssin suhde myötäimpedanssiin on suuruusluokkaa 0,1...0,15. Näin ollen kaksivaiheinen pysyvän tilan oikosulkuvirta voi lähellä tahtikonetta tapahtuvassa oikosulussa olla jopa 1,4 kertainen kolmivaiheiseen oikosulkuvirtaan verrattuna /1/. Käytännössä kaksivaiheinen oikosulkuvirta on aina kolmivaiheista oikosulkuvirtaa pienempi. Tämä johtuu siitä, että tavallisesti oikosulku ei kestä niin kauan, jotta pysyväntilan arvo saavutettaisiin. Sähköverkoissa, joissa tähtipisteet on maadoitettu, voi esiintyä myös yksivaiheisia oikosulkuja. Tähän ryhmään kuuluvat ainakin 380 V valaistusverkot ja osa suurjännitteisistä moottorikeskuksista. Yksivaiheinen oikosulkuvirta ki voidaan esittää kolmivaiheisen oikosulkuvirran I~avulla seuraavasti /9/

18 12 kl z z (3.6) 1+~+~ jossa Z~on oikosulkupiirin myötäimpedanssi on oikosulkupiirin vastaimpedanssi on oikosulkupiirin nollaimpedanssi Kun kyseessä on kaukana generaattorista tapahtuva oikosulku, kuten kaikki pienjänniteverkkojen oikosulut, on oikosulkupiirin vastaimpedanssi Z~myötäimpedanssin ~ suuruinen. Tällöin yhtälö (3.6) sievenee muotoon /9/ 3 z ~ (3.7) 2+~ Pienjännitepääkeskuksen oikosulkuvirtaa laskettaessa muodostaa muuntajan oikosulkuimpedanssi selvästi suurimman osan koko oikosulkupiirin impedanssista. Kun Dynkytkentäisillä muuntajilla on nollaimpedanssi suurinpiirtein myötäimpedanssin suuruinen, muodostuvat yksivaiheiset oikosulkuvirrat yhtäsuuriksi kuin kolmivaiheiset. Kuvassa 3.2 on esitetty standardin VDE 0102 mukainen diagrammi. Diagrammin avulla voidaan määrittää vikatapaukset,joissa esiintyvät suurimmat oikosulkuvirrat. Maasta erotetuille keski ja pienjänniteverkoille sekä käyttömaadoitetuille pienjänniteverkoille voidaan käyttää taulukon 3.2 mukaisia arvioita eri impedanssien suhteista /9/.

19 13 :1,0 * z 0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 Kuva 3.2 Vikatapaukset, joissa esiintyy suurin oikosulkuvirta oikosulkupiirin impedanssisuhteiden funktiona. Z 0, Z 1 ja Z 2 ovat oikosulkupiirin nolla, myötä ja vastaimpedanssit. Käyrästön edellytyksenä on, ettei impedanssien vaihekulmien ero ole yli yksivaiheinen oikosulku, 2 kaksivaiheinen oikosulku, 2M kaksivaiheinen oikosulku maakosketuksellaja 3 kolmivaiheinen oikosulku. xl Taulukko 3.2 Oikosulkupiirin impedanssisuhteet keski ja pienjänniteverkoissa. Z 0, Z 1 ja Z 2 ovat oikosulkupiirin nolla, myötä ja vastaimpedanssit. 4 on alkuoikosulkuvirta ja 4 pysyvän tilan oikosulkuvirta. Maasta erotettu verkko Keskijännite 120 kv Pienjännitteinen tai suuriresistanssisesti maadoitettu Käyttömaadoitettu verkko Pienjännitteinen Muuntajan kytkentäryhmä Dyn Z 2 /ZØ <0,01 <0,01 0, Z 2 /Z 1 : 4 k 1 0, Kuten kuvasta 3.2 voidaan havaita, saadaan taulukon 3.2 impedanssisuhteilla suurimmat oikosulkuvirrat kolmivaiheisissa oikosuluissa lukuunottamatta lähellä generaattoria sattuvia oikosulkuja, joissa kaksivaiheinen pysyvän tilan oikosulkuvirta voi olla vieläkin suurempi. Pienimmät oikosulkuvirrat saadaan maasta erotetuissa verkoissa kaksivaiheisissa oikosuluissa. Käyttömaadoitetuissa pienjänniteverkoissa pienimmät oikosulkuvirrat saadaan joko kaksi tai yksivaiheisissa oikosuluissa riippuen vikapaikan sijainnista syöttöpisteeseen nähden. Lähellä muuntajaa sattuvissa oikosuluissa saadaan pienimmät vikavirrat kaksivaiheisissa oikosuluissa, kun taas kauempana itse verkossa ovat yksivaiheiset oikosulkuvirrat pienimmät.

20 14 Epäsymmetristen vikojen ja Dynkytkentäisen muuntajan yhteydessä on muistettava vikavirtojen muuttuminen muuntajan ensiössä. Kolmivaiheinen vikavirta muuntuu suoraan muuntajan muuntosuhteen mukaisesti kaikissa vaiheissa. Kaksi ja yksivaiheisissa vioissa myös ensiön vikavirrat ovat epäsymmetrisiä, mutta eri lailla kuin toisiossa. Tätä havainnollistaa kuva 3.3 /2/. 1 f P 0 Kuva 3.3 Dynkytkentäisen muuntajan oikosulkuvirrat toision kolmi ja kaksivaiheisessa oikosulussa sekäyksivaiheisessa maasulussa. I~on vikavirta, p011 muuntajan muuntosuhde.

21 15 4 OIKOSULKUPIIRIN KOMPONENTTIEN IMPEDANSSIT /1/,/3/,/6/, /9/ Laskettaessa sähköverkon oikosulkuvirtoja Theveninin menetelmällä täytyy oikosulkupiirin eri komponentit kuvata riittävän tarkoilla matemaattisilla malleilla. Oikosulkuvirtaa syöttäviä komponentteja ovat syöttävä verkko, tahtikoneet ja epätahtimoottorit. Suurin osa oikosulkuvirrasta tulee verkon ja generaattoreiden syöttämänä, mutta myös tahti ja epätahtimoottoreiden syöttämä oikosulkuvirta tulee ottaa huomioon erityisesti sysäysoikosulkuvirtaa määritettäessä. Oikosulkuvirtaa rajoittavat piirin komponenttien impedanssit, joita ovat muuntajat, kuristimet,johdot, kaapelitja kiskot. Näistä muuntajat ja kuristimet ovat tärkeimpiä. Seuraavassa käsitellään verkon eri komponenttien kuvaamista matemaattisesti. Kuvaamista käsittelevä luku perustuu VDE standardiin Liitteen 1 kohdassa 1 on esitetty tähän kappaleeseen perustuva laskelma tehdasverkon komponenttien oikosulkuimpedanssien määrittämisestä. Koska epäsymmetrisiä oikosulkutapauksia ei käsitellä tässä yhteydessä, tarkoittaa jäljempänä mainittu impedanssi aina myötäimpedanssia ja oikosulkuvirta symmetristä kolmivaiheista oikosulkuvirtaa. 4.1 Syöttävä verkko Syöttävästä verkosta tunnetaan yleensä joko alkuoikosulkuvirta 4~ tai näennäinen alkuoikosulkuteho S~.Tällöin syöttävän verkon impedanssi Z~saadaan seuraavasti /6/ u 2 u Z~,,~ v~i (4.1) jossa U 11 on syöttävän verkon nimellispääjäimite S~ on syöttävän verkon näennäinen alkuoikosulkuteho 4,,, on syöttävän verkon alkuoikosulkuvirta c on taulukon 3.1 mukainen jännitekerroin

22 16 Syöttävän verkon ollessa nimellispääjännitteeltään yli 35 kv avojohtoverkko voidaan verkkosyötön impedanssin ajatella koostuvan pelkästä reaktanssiosasta eli ~jx~. Jos resistanssia ei tunneta voidaan impedanssi jakaa resistassi ja reaktanssiosaan seuraavasti /6/ R~0,1X~ja X~0,995Z~ (4.2) jossa R~,,on syöttävän verkon resistanssi on syöttävän verkon reaktanssi Pienjänniteverkkojen oikosulkuvirtoja laskettaessa syöttävän verkon pienjännitepuolelle redusoitu reaktanssi voidaan laskea yhtälöllä /1/ (4.3) ja resistanssi R~ 0,1X~ (4.4) joissa R~,,on syöttävän verkon resistanssi on syöttävän verkon reaktanssi U~,on pienjännitepuolen nimellispääjännite S~ on syöttävän verkon näennäisalkuoikosulkuteho Mikäli oikosulku tapahtuu lähellä muuntajaa, syöttävä verkko voidaan jättää huomiotta pienjänniteverkon oikosulkuvirtaa laskettaessa, jos syöttävän verkon näennäisen alkuoikosulkutehon S ~ja muuntajan nimellistehon S 11 välillä toteutuu epäyhtälö S ~>4OOS~/1/.

23 Tahtikoneet Tahtikoneiden reaktanssit voidaan määrittää yhtälöllä /3/ ~ xu~ 100 S 11 (4.5) jossa x on alku, muutos tai tahtireaktanssi prosentteina (f~on tahtikoneen nimellispääjännite S~on tahtikoneen nimellisnäennäisteho Tahtikoneen reaktanssit, resistanssit ja aikavakiot saadaan yleensä valmistaj alta. Mikäli valmistajan arvot puuttuvat, voidaan arvoina käyttää esimerkiksi lähteestä /5! saatavia arvoja. Sysäysoikosulkuvirtaa laskettaessa käytetään taulukon 4.1 mukaisia fiktiivisiä generaattorin resistanssiarvoja Rd, jotka ottavat huomioon oikosulkuvirran vaimenemisen ensimmäisen puolijakson aikana. Taulukko 4.1 Tahtikoneiden fiktiiviset resistanssiarvot /6/. Nimellisjännite/kV NimellistehofMVA Rd/Xd >1 > <100 kaikki 0,05 0,07 0,15 Kun alku ja sysäysoikosulkuvirta lasketaan käyttäen ekvivalenttista jännitelähdettä cu,~,.,,yhtälön (3.1) mukaisesti, on tahtikoneen resistanssi ja reaktanssi kerrottava kertoimella KG, joka määritellään seuraavasti /6/ U Cm~s n TT 1 + x sin(0iigm U ngm (4.5a) jossa Cm,~son taulukon 3.1 mukainen jännitekerroin

24 18 (4 on verkon nimellispääjännite on generaattorin tai moottorin nimellispääjännite Xd on tahtigeneraattorin tai moottorin suhteellinen alkureaktanssi (0nGM on generaattorin tai moottorin nimellisvirranja jännitteen välinen kulma 4.3 Kaksikäämimuuntajat ja kuristimet Kaksikäämimuuntajien oikosulkusuureet voidaan määrittää seuraavasti /6/ u u 2 kilpiarvojen perusteella Zk~~~ (4.6) R uru~ ~kn 4 k100s 3I~ (.7) (4.8) joissa Zk on muuntajan oikosulkuimpedanssi Rk on muuntajan oikosulkuresistanssi Xk on muuntajan oikosulkureaktanssi (4on muuntajan nimellispääjännite 4 on muuntajan nimellisvirta on muuntajan nimellisnäennäisteho P~,on muuntajan kokonaispätötehohäviöt nimellisvirralla Uk on muuntajan oikosulkujännite prosentteina Ur on muuntajan resistanssin aiheuttama oikosulkujännite prosentteina Suurilla muuntajilla oikosulkuimpedanssi voidaan korvata oikosulkureaktanssilla, koska resistanssin osuus impedanssissa on niin pieni. Resistanssi on kuitenkin otettava huomioon sysäysoikosulkuvirtaa i~tai oikosulkuvirran tasavirtakomponenttia 1 dc laskettaessa. Kuristinta käsitellään laskelmissa kuten muuntajaa, jonka muuntosuhde on yksi.

25 Kolmikäämimuuntajien impedanssien laskentaa ei tässä käsitellä. Laskentayhtälöt on esitetty esim. lähteessä /6/ Epätahtimoottorit Epätahtimoottorit ovat selvästi yleisimpiä teollisuuslaitoksissa käytössä olevista sähkökoneista. Käytettävien moottoreiden yksikkökoot eivät ole kovin suuria, mutta suuren lukumääränsä takia ne on otettava huomioon laskelmissa. Epätahtimoottorit vaikuttavat suurentavasti oikosulkuvirtaan symmetrisissä vioissa alkuoikosulku, sysäysoikosulku ja katkaisuvirtaan sekä epäsymmetrisissä vioissa myös pysyvän tilan oikosulkuvirtaan. Epätahtimoottorin oikosulkuimpedanssi Zm voidaan laskea seuraavasti /6/ Zm ~ ~ (4.9) jossa (4on moottorin nimellispääjännite 4 on moottorin nimellisvirta 1~on moottorin käynnistysvirta S~,on moottorin nimellisnäennäisteho Oikosulkuimpedanssi Zm voidaan jakaa resistanssiksi ja reaktanssiksi taulukon 4.2 avulla. Taulukko 4.2 Epätahtimoottoreiden Rm/Xm ja Xm/Zm suhteita. U~on moottorin nimellispääjännite, P~ on moottorinnimellispätöteho jap on moottorin napapariluku. U~IkV P 11 /p/mw Rm/Xm Xm/Zm 1 1 0,10 0,995 1 <1 0,15 0,989 <1 kaikki 0,42 0,922 Suurjännitemoottorit otetaan yleensä laskelmissa aina huomioon. Jos verkkoon on liitetty vain muutamia suurjännitemoottoreita, mallinnetaan ne kukin erikseen. Pienjännitemoottoreita ei niiden suuren lukumäärän takia kannata mallintaa jokaista erik

26 20 seen, vaan niistä on kätevä muodostaa muuntajakohtaiset ekvivalenttimoottorit. Ekvivalenttimoottoreiden oikosulkuimpedanssit lasketaan yhtälöllä (4.9). Jos moottorit on kytketty vialliseen verkkoon muuntajan välityksellä, ei moottoreita tai moottoriryhmiä tarvitse ottaa laskelmissa huomioon, mikäli seuraava epäyhtälö on voimassa /6/ 0,8 41 ~snt ~ 03 (. 0) s; jossa c on taulukon 3.1 mukainen j ännitekerroin on moottoreiden yhteenlaskettu nimellinen pätöteho on moottoreita syöttävien muuntajien yhteenlaskettu nimellinen näennäisteho Sk on alkuoikosulkuteho pisteessä, jossa tapahtuvaa oikosulkua tutkitaan (ilman kyseistä moottoriryhmää) 4.5 Kaapelit, johdot ja kiskot Teollisuuden keskijänniteverkoissa kaapelipituudet ovat niin lyhyitä, että niiden vaikutus oikosulkupiirin impedanssiin on vähäinen. Tarvittaessa kaapeleiden resistanssija reaktanssiarvot saadaan valmistajien luetteloista. Arvot on yleensä ilmoitettu pituusyksikköä kohti, jolloin kaapelin impedanssi ~ saadaan yhtälöllä /6/ Z~(r+jx)l (4.11) jossa r on kaapelin tasavirtaresistanssi (+20 C)pituusyksikköä kohti x on kaapelin reaktanssi pituusyksikköä kohti 1 on kaapeliyhteyden pituus

27 21 Lämpötilan ja virran ahdon vaikutus resistanssiin voidaan tarvittaessa ottaa huomioon yhtälöllä /7/ R~1+a20(v_20 C)](R20+AR) (4.12) jossa cx~on resistanssin lämpötilakerroin v on lämpötila, jossa resistanssi halutaan laskea R20 on tasavirtaresistanssi +20 C:ssa AR on lisäresistanssi, joka ottaa huomioon virran ahdon aiheuttamat lisähäviöt Avojohtojen impedanssin reaktanssi riippuu johdon rakenteesta ja ne on laskettava tapauskohtaisesti. Muutoin impedanssi lasketaan kuten kaapeleille. Kiskostot vaihtelevat huomattavasti sekä rakenteeltaan että johdinmateriaaliltaan. Yleisesti ne ovat pituudeltaan kuitenkin suhteellisen lyhyitä ja näin myös niiden impedanssit ovat pieniä suhteessa muihin oikosulkupiirin impedansseihin. Tämän takia kiskojen impedanssiarvoja ei tarvitse ottaa huomioon laskelmissa. 4.6 Verkon muu kuormitus Teollisuussähköverkkojen kuonnitus koostuu pyörivien koneiden lisäksi myös vähäisestä määrästä valaistus ja lämmityskuormia. Näiden kuormitusten vaikutus oikosulkuvirtaan on yleensä pieni, eikä niitä sen vuoksi oteta huomioon oikosulkuvirtoja laskettaessa. Loistehon kompensointiin käytettyjen rinnakkaiskondensaattoriparistoj en purkausvirtaa ei yleensä tarvitse ottaa huomioon oikosulkulaskelmissa. Rmnnakkaiskondensaattoreiden vaikutus oikosulkuvirtaan tulee tarkistaa ainoastaan keskijänniteverkoissakäytettäessä keskitettyä loistehon kompensointia.

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma. Juho Welling

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma. Juho Welling LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Juho Welling ELINTARVIKETEHTAAN SÄHKÖVERKON SELVITYS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työn tarkastajat: Työn ohjaaja:

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA 4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Helsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely

Helsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 30.10.2014 Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Mitoitus ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö

PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen 8. MAASLKSOJAS 8.1. Yleistä Maasulku on StM:ssä määritelty käyttömaadoittamattoman virtajohtimen ja maan tai maahan johtavassa yhteydessä olevan osan väliseksi eristysviaksi. Kaksoismaasulku on kyseessä

Lisätiedot

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy Sähköntuotantolaitteiston verkkoon liittämisen tekniset ehdot

Savon Voima Verkko Oy Sähköntuotantolaitteiston verkkoon liittämisen tekniset ehdot Ohje 1(10) Ari Salovaara 28.9.2009 Savon Voima Verkko Oy Sähköntuotantolaitteiston verkkoon liittämisen tekniset ehdot 1 Yleistä Savon Voima Verkko Oy:n (jatkossa Savon Voiman) jakelujärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU

JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU Mikko Broman Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio

Lisätiedot

Käytössä oleva versio näkyy käyttöoppaan alalaidan otsikkotaulusta tai tiedostonimestä.

Käytössä oleva versio näkyy käyttöoppaan alalaidan otsikkotaulusta tai tiedostonimestä. REVISIOSELVITYS Käytössä oleva versio näkyy käyttöoppaan alalaidan otsikkotaulusta tai tiedostonimestä. 1. PITUUS-OHJELMA Versio 1-1-57 on ensimmäinen myyntiversio. Versio 1-1-58 Muutettu niin että am

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot 1 (5) 1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot Taulukossa 1 on listattuna voimalaitoksen kustakin generaattoriyksiköstä toimitettavat sähköiset ja mekaaniset perustiedot. Taulukko 1. Generaattorista

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas Ostajan opas Julkaistu: 10.06.2005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Kaksiportainen suunnattu maasulkusuoja jakeluverkoille Vakioaikatoimintainen

Lisätiedot

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON 2001 1 (25) ALKULAUSE Keskustelu hajautetusta energian tuotannosta ja pienvoimaloiden kytkemisestä yleiseen jakeluverkkoon on jatkuvasti lisääntynyt eri puolilla

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Muuntajan ja generaattorin tehtävät sähkönsiirrossa,

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy Tekninen esite Pienjännitekojeet FuseLine Kahvasulakkeet, OFAM Esite OF FI 96-0 ABB Control Oy 95MDN5447 Kahvasulakkeet ja OFAM gg -sulakkeet johdon ylikuormitus- ja oikosulkusuojaksi -sulakkeet on suunniteltu

Lisätiedot

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2 Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton

Lisätiedot

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi.

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi. 1(5) KESKIJÄNNITELIITTYJÄN MUUNTAMOT 1 Yleistä Keskijänniteliittyjien muuntamot on suunniteltava ja rakennettava voimassa olevien standardien ja tässä ohjeessa annettujen Kuopion Oy:n lisäohjeiden mukaisesti.

Lisätiedot

Generaattorin suojauksen

Generaattorin suojauksen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Generaattorin suojauksen vaatimukset ja tarkasteleminen

Lisätiedot

7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet

7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet 7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet Suojaustavan valinnalla voidaan vaikuttaa suojauksen toimintanopeuteen, jolla on merkittävä vaikutus oikosulun aiheuttamiin haittoihin. Mitä nopeammin suojaus

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin

Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Johdanto G G G Suuntaus: Verkkoon kytkeytyy hajautettua voimantuotantoa Siirrytään käyttämään verkkoa suljetussa renkaassa

Lisätiedot

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet 25.03.1998 I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X TASAVOLLA Sähkökenttä, potentiaali, potentiaaliero, jännite, varaus, virta, vastus, teho Positiivinen Negatiivinen e e e e e Sähkövaraus e =,602 * 0 9 [As] w e Siirrettäessä varausta sähkökentässä täytyy

Lisätiedot

MDY-kiskosiltajärjestelmä Luotettava ja turvallinen ratkaisu tehonsiirtoon muuntajalta kojeistoon ja kojeisto-osien välillä

MDY-kiskosiltajärjestelmä Luotettava ja turvallinen ratkaisu tehonsiirtoon muuntajalta kojeistoon ja kojeisto-osien välillä MDY-kiskosiltajärjestelmä Luotettava ja turvallinen ratkaisu tehonsiirtoon muuntajalta kojeistoon ja kojeisto-osien välillä MDY-kiskosillan monipuoliset käyttömahdollisuudet MDY-kiskosiltajärjestelmä on

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö MKA STMÄK 176252 DSTANSSSUOJAUKSEN KOODNONT Projektityö Tarkastaja: Sami epo Alkusanat Tämä dokumentti on Tampereen teknillisen yliopiston sähkövoimatekniikan laitoksen järjestämällä kurssilla SVT-2490

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1. Tuotantolaitteistojen luokittelu käyttöominaisuuksien mukaisesti... 5 2 Yleiseen jakeluverkkoon

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SYMMETRISTEN KOMPONENTTIEN MALLINNUS

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SYMMETRISTEN KOMPONENTTIEN MALLINNUS TENIIAN JA LIIENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SYMMETRISTEN OMPONENTTIEN MALLINNUS Työn tekijä: Miika ukkonen Työn valvoja: Sampsa upari Työn ohjaaja: Ilkka inosmaa Työ hyväksytty:..

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON 25.3.2011 Yleistä Näissä ohjeissa luetaan jakeluverkoiksi kaikki alle 110 kv jännitetasoiset

Lisätiedot

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TABILOIDUT TEHOLÄHTEET Galvaanisesti erotettu verkosta, elektronisella sulakkeella. Ohjaus ja automaatiojärjestelmien syöttöön, versiot 12 ja 24V. TABILOIDUT ÄÄDETTÄVÄT TEHOLÄHTEET

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirrat BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viojen aiheuttajat lastollinen ylijännite Laitteiden toiintahäiriö tai virhetoiinta nhiillinen erehdys Yliuoritus BLA7 ähöveroteniian

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W himmentimet Mitta moduleina imellisjännite Tehohäviö nimelliskuormalla Himmennysperiaate Kuorman tyyppi hehkulamput 3 V halogeenilamput pienj. halog.lamput muuntajalla pienj. halog.lamput el. muuntajalla

Lisätiedot

Sähkövoimatekniikka TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO. Tuulivoimaan perustuvan hajautetun sähköntuotannon vaikutus keskijänniteverkon suojaukseen

Sähkövoimatekniikka TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO. Tuulivoimaan perustuvan hajautetun sähköntuotannon vaikutus keskijänniteverkon suojaukseen Sähkövoimatekniikka TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Raportti 4-2003 Tuulivoimaan perustuvan hajautetun sähköntuotannon vaikutus keskijänniteverkon suojaukseen Kari Mäki, Pertti Järventausta ja Sami Repo

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON JA VERKKOPALVELUN TEKNISET EDELLYTYKSET

SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON JA VERKKOPALVELUN TEKNISET EDELLYTYKSET 1(11) SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON JA VERKKOPALVELUN TEKNISET EDELLYTYKSET 1. Yleistä Tämän ohjeen tarkoituksena on määritellä tekniset seikat, joiden avulla mahdollistetaan

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ VUOSAAREN SATAMAN SÄHKÖVERKON SUOJAUS

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ VUOSAAREN SATAMAN SÄHKÖVERKON SUOJAUS TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ VUOSAAREN SATAMAN SÄHKÖVERKON SUOJAUS Työn tekijä: Marko Särkkä Työn valvoja: leht. Sampsa Kupari Työn ohjaaja: dipl.ins.

Lisätiedot

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä. Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,

Lisätiedot

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä OHJE 1 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten toteutusvaatimukset.

Lisätiedot

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka

Lisätiedot

MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA

MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA Diplomityö Tarkastaja: Tutkimuspäällikkö Kari Lahti Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen Tasasähkövoimansiirto Käsiteltävät asiat erilaiset tasasähköyhteydet pääkomponentit säätötavat suojaukset verkkovaikutukset edut ja

Lisätiedot

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN korvaa verkostosuosituksen SA 5:84 Julkaisija Sähköenergialiitto ry SENER puh. (9) 53 52, faksi (9) 535 21 PL 1, 11 HELSINKI Mannerheimintie

Lisätiedot

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten

Lisätiedot

HAJAUTETTU SÄHKÖN PIENTUOTANTO PIENJÄNNITTEISTEN JAKELUVERKKOJEN SUOJAUKSEN KANNALTA

HAJAUTETTU SÄHKÖN PIENTUOTANTO PIENJÄNNITTEISTEN JAKELUVERKKOJEN SUOJAUKSEN KANNALTA HAJAUTETTU SÄHKÖN PIENTUOTANTO PIENJÄNNITTEISTEN JAKELUVERKKOJEN SUOJAUKSEN KANNALTA Impacts of Distributed Small-Scale Production on Low Voltage Distribution Network Protection Arto Ylä-Outinen Kandidaatintyö

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!

Lisätiedot

9 MUUNTAJAT JA SÄHKÖLAITTEET

9 MUUNTAJAT JA SÄHKÖLAITTEET 9 MUUNTAJAT JA SÄHKÖLAITTEET 9.1 Yleistä Vaihtojännitettä suurennetaan ja pienennetään muuntajilla. 1900-luvun alussa muuntaja aiheutti sen, että vaihtosähkö syrjäytti tasasähkön miltei kokonaan. Muuntajat

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas

Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 1 C Ostajan opas SPAJ 1 C 1MRS75579 Julkaistu: 07.06.005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Jakeluverkon

Lisätiedot

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS 9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Suojauksen tarkoitus Tärkeimmät releet Distanssireleen

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Osoitin eli kompleksiluku: Trigonometrinen muoto

Lisätiedot

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI KEMIN ENERGIA OY:N SÄHKÖNJAKELUVERKKOON

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI KEMIN ENERGIA OY:N SÄHKÖNJAKELUVERKKOON 1.4.2015 OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI KEMIN ENERGIA OY:N SÄHKÖNJAKELUVERKKOON Yleistä Ohjeen tarkoituksena on määritellä ne ehdot, joiden avulla mahdollistetaan asiakkaiden omistamien,

Lisätiedot

STONEPLAN Tero Kotikivi

STONEPLAN Tero Kotikivi STONEPLAN Tero Kotikivi Kokemuksia ja näkemyksiä kuluttajamuuntamoiden toteutuksista suunnittelijan ja sähköverkkoyhtiön näkökulmasta Pääasiat Asiakasmuuntamoiden sijoitus Esteetön kulku kaikkina vuorokauden

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Valvonta- ja aikareleet Mittarit ja verkkoanalysaattorit Kuormituksenvartijat

Valvonta- ja aikareleet Mittarit ja verkkoanalysaattorit Kuormituksenvartijat Valvonta- ja aikareleet Mittarit ja verkkoanalysaattorit Kuormituksenvartijat Sisällys Verkkoanalysaattorit ja kwh-mittarit RS485-portilla... 3 Virta- jännite- ja kwh-mittarit... 4 Väylämuuntimet... 5

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Kontaktorit ja moottorikäynnistimet CI-TI TM Aikareleet ATI, BTI, MTI 520B11309

Tekniset tiedot. Kontaktorit ja moottorikäynnistimet CI-TI TM Aikareleet ATI, BTI, MTI 520B11309 Kontaktorit ja moottorikäynnistimet CI-TI TM Elokuu 2002 DKACT.PD.Coo.J2.20 520B11309 Johdanto MTI: - päästöhidastus - vetohidastus - Pulssitoiminnot - Tähti/kolmio vaihtokytkentä Toimintojen valinta AV

Lisätiedot

Max teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili 1.1 600 150

Max teho [MW] Sisäänmeno -ulostulo käyrä [MBtu/h] 1 Hiili 1.1 600 150 SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö Tentti, 6.2.2010 Sami Repo Tentissä saa käyttää omaa ohjelmoitavaa laskinta. Lisäksi tentissä saa olla mukana opiskelijan itsensä laatima kaavaluettelo,

Lisätiedot

Kondensaattoriparistojen suojarele SPAJ 160 C. Ostajan opas

Kondensaattoriparistojen suojarele SPAJ 160 C. Ostajan opas Kondensaattoriparistojen suojarele Ostajan opas Julkaistu: 07.06.2005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Yksi-, kaksi- tai kolmivaiheinen vakioaikatoimintainen

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI VANTAAN ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY:N SÄHKÖNJAKELUVERKKOON

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI VANTAAN ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY:N SÄHKÖNJAKELUVERKKOON Ohje 1 (15) OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI VANTAAN ENERGIA SÄHKÖVERKOT OY:N SÄHKÖNJAKELUVERKKOON Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 1.1 Tuotantolaitteistojen luokittelu käyttöominaisuuksien

Lisätiedot

Monitoisioisen muuntajan parametrien mittaus

Monitoisioisen muuntajan parametrien mittaus LAPPEENANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO BL10A1000 Kandidaatintyö ja seminaari KANDIDAATINTYÖ 10.1.007 Janne Lampio 060014 Säte TkK N Monitoisioisen muuntajan

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Työn ohjaajana ja tarkastajana on toiminut professori Jarmo Partanen. Toisena ohjaajana on toiminut sähköinsinööri Pekka Raukko.

Työn ohjaajana ja tarkastajana on toiminut professori Jarmo Partanen. Toisena ohjaajana on toiminut sähköinsinööri Pekka Raukko. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma MAASULKUVIRTOJEN KEHITYS JA KOMPENSOINTI HAMINAN ENERGIA OY:N KESKIJÄNNITEVERKOSSA Työn ohjaajana ja tarkastajana

Lisätiedot

Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta

Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi kwh-mittaus kylmälaitoksesta kwh-mittaus ADAP-KOOL:ssa tai m2:ssa m2 virtamuuntajat 3 vaihesyöttö virtatieto AKL 111A jännitetieto kwh-mittarin ominaisuudet Mittari

Lisätiedot

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla!

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla! MOOTTORIT ABB:n nykyaikaiset energiatehokkaat moottorit tuovat sinulle käytönaikaista säästöä. Moottorit ylittävät pakolliset hyötysuhdevaatimukset ja tämä on saavutettu jo ennestään laadukkaita tuotteita

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot