TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN"

Transkriptio

1 Opetusmoniste 3 TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN Kari Huotari, Jarmo Partanen 1998 ISBN ISSN

2 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkötekniikan osasto UDK : TEOLLISUUSVERKKOJIEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN Kari Huotari Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 1998 ISBN ISSN Opetusmoniste 3

3 1 TIWISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Sähkötekniikan osasto, Sahkötekniikan laitos Kari Huotari, Jarmo Partanen Teollisuusverkkojen oikosulkuvirtojen laskeminen LTKK, Sähkötekniikan osasto, joulukuu 1998 Opetusmoniste 3 ISBN ISSN UDK : Hakusanat: Teollisuusverkko, oikosulkuvirta Tässä opetusmonisteessa käsitellään oikosulkuvirran sekä oikosulkusuojauksessa ja laitteiden mitoituksessa tarvittavien oikosulkusuureiden laskemista käytännön tarpeiden vaatimassa laajuudessa. Erityistä huomiota on kiinnitetty teollisuusverkon oikosulkukysymyksiin. Opetusmonisteessa on esitetty erään teollisuusverkon oikosulkusuoj ien asetteluperiaatteita sekä laskentaesimerkki oikosulkuvirtoj en laskemisesta. Lappeenrannassa Kari Huotari, Jarmo Partanen

4 11 KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET F G vikapaikka generaattori ylivirtareleenpikalaukaisun virtaasettelu 1> ylivirtareleen aikalaukaisun virtaasettelu pienjännitepääkeskuksen pääkatkaisijan pikalaukaisun virtaasettelu pienjännitepääkeskuksen pääkatkaisijari aikalaukaisun virtaasettelu K kytkin M muuntaja T muuntaja ylivirtareleen pikalaukaisun aikaasettelu t> ylivirtareleen aikalaukaisun aikaasettelu c sähkömotorististen voimien ja verkon nimellisjännitteen eron huomioiva kerroin eosq sinimuotoisen sähkön tehokerroin alkutilan sähkömotorinen voima muutostilan sähkömotorinen voima E pysyvän tilan sähkömotorinen voima 1 virta katkaisuvirta 1 dc oikosulkuvirrantasavirtakomponentti k 1 k pysyväntilan oikosulkuvirta, oikosulkuvirta yleensä alkuoikosulkuvirta r~m~ muutosoikosulkuvirta pienjännitepuolen pienin hetkellinen oikosulkuvirta pienjännitepuolen suurin hetkellinen oikosulkuvirta rksjm~ suurjännitepuolen pienin hetkellinen oikosulkuvirta I~ nimellisvirta sysäysoikosulkuvirta ekvivalenttinen terminen oikosulkuvirta L induktanssi 1 kaapelin pituus m moottorin nimellispätöteho napaparia kohti, tasavirtatekijä n vaihtovirtatekijä p napapariluku, suuntaajan pulssiluku muuntaj an kuormitushäviöteho nimellisvirralla nimellinen pätöteho q epätahtimoottorin katkaisukerroin R resistanssi r kaapelin resistanssi pituusyksikköä kohti S syöttävä verkko alkuoikosulkuteho

5 111 S~ nimellinen näennäisteho t aika tk oikosulun kestoaika tmin katkaisuviive u jännite Uk suhteellinen oikosulkujännite nimellisjännite lj~ nimellinen vaihejännite Ur suhteellinen oikosulkuresistanssi X reaktanssi x kaapelin reaktanssi pituusyksikköä kohti, suhteellinenreaktanssi X d pitkittäinen alkureaktanssi pitkittäinen muutosreaktanssi Z impedanssi Z~ Theveninin impedanssi Z 0 nollaimpedanssi Z 1 myötäimpedanssi Z 2 vastaimpedanssi jännitteen huippuarvo cx jännitteen vaihekulma kulmataajuus (0 vaihekulma aikavakio K sysäyskerroin alkuaikavakio muutosaikavakio ~~do ~ do tyhjäkäyntitilan alkuaikavakio tyhj äkäyntitilan muutosaikavakio tahtikoneenkatkaisukerroin, virtamuuntaj an muuntosuhde kerroin, joka määrittelee tahtikoneen maksimimagnetoinnin 2 min kerroin, jokamäärittelee tahtikoneen minimimagnetoinnin

6 iv SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET SISÄLLYSLUETTELO iv 1 JOHDANTO 1 2 OIKOSULKUVIRRAN TEOREETTINEN TARKASTELU Oikosulkuvirran luonne /1/, /3!, /9/ Oikosulkuvirran vaimeneminen /1/, /4/, /8/, /9/ Tasavirtakomponentin vaimeneminen Vaihtovirtakomponentin vaimeneminen 5 3 OIKOSULK~JVIRRANLASKEMINEN /1/, /9/ Theveninin menetelma Vikatapaukset /3/, /9/ Eri vikatapausten oikosulkuvirtojen vertailu /9/ 10 4 OIKOSULKUPIIRIN KOMPONENTTIEN IMPEDANSSIT /1/, /3/, /6/, /9/ Syöttävä verkko Tahtikoneet Kaksikäämimuuntajatja kuristimet Epätahtimoottorit Kaapelit, johdotja kiskot Verkon muu kuormitus Vikaimpedanssit 22 5 SÄRKÖVERKON OIKOSULKUSUOJAUKSESSA JA MITOITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT OIKOSULKUSUUREET /1/, /2!, /9! Alkuoikosulkuvirta 1 k Sysäysoikosulkuvirta i Pysyvän tilan oikosulkuvirta Katkaisuvirta Ia Ekvivalenttinen terminen oikosulkuvirta th 29 6 OIKOSULKUSUOJAUS Releasettelut Aikalaukaisu Pikalaukaisu Oikosulkumoottorin käynnistysvirtasysäys Muuntajankytkentävirtasysäys Esimerkkejä oikosulkusuojien releasetteluista Jakelumuuntajatja pienjännitepääkeskukset Alakytkinlaitoksetja niiden syöttöjohdot Ulkoverkon liityntäpiste ja generaattori 41 LÄHDELUETTELO 45 LIITE 1, Esimerkkilaskelma

7 1 1 JOHDANTO Oikosulkuvirtojen hallinnalla on keskeinen merkitys erityisesti teollisuuden sähkönjakeluverkoissa, joissa etäisyydet ovat lyhyitä ja oikosulkuvirrat kaikkialla suuria. Teollisuuslaitosten jakeluverkkoihin on yleensä liitetty suuria muuntajia, omia generaattoreita ja paljon muita pyöriviä sähkömoottoreita, minkä takia oikosulkuvirrat pyrkivät kasvamaan suuriksi. Toisaalta oikosulkuvirtojen olisi oltava mahdollisimman pieniä turvallisen toiminnan takaamiseksi ja vaurioiden välttämiseksi. Sähkönjakeluverkon kaikkien osien on kestettävä oikosulkuvirtojen termiset ja sähködynaamiset (mekaaniset) vaikutukset. Niiden määrittämistä ja oikosulkusuojauksen suunnittelua varten on tunnettava oikosulkuvirtojen suuruus verkon eri osissa. Suojauksen kannalta on tärkeää tuntea oikosulkuvirtojen suuruus nykyhetkellä erilaisissa syöttötilanteissa.. Mitoituksen kannalta on oikosulkuvirtojen määrittämisessä otettava huomioon tulevaisuudessa tapahtuva kehitys /1/. Oikosulkujen aiheuttajana saattaa olla eristyksen vanheneminen ja mekaaninen haurastuminen, korjaus ja huoltotoimenpiteiden yhteydessä asetettujen maadoitusten unohtuminen paikalleen, ylijännitteen aiheuttama valokaari eristysvälin ylitse, mekaaninen vaurio, virheelliset käyttötoimenpiteet (virheellinen tahdistus tai kuormitusvirran katkaiseminen erottimella)ja ilkivalta /2/. Seuraavassa esitetään oikosulun ja oikosulkulaskennan perusteoriaa sekä esimerkkejä säteettäisen teollisuusverkon oikosulkuvirtoj en laskemisesta ja oikosulkusuojien asetteluarvoj en määrittämisestä.

8 2 2 OIKOSULKUYIRRAN TEOREETTINEN TARKASTELU 2.1 Oikosulkuvirran luonne /1/, /3/, /9/ Tarkastellaan oikosulkuvirran syntymistä kuvan 2.1 mukaisen yksivaiheisen sijaiskytkennän avulla. Kytkimen K sulkeutuminen vastaa oikosulkiua kyseisessä kohdassa. Rk Xk K ~t) Kuva 2.1 Oikosulkupiirin yksivaiheinen sijaiskytkentä, jossa ei ole kuormitusta. Syöttöjännite olkoon u(t) i2sin(a~+ ~). Tällöin kuvan 2.1 piirille voidaan kirjoittaa differentiaaliyhtälö /1! Rkik +Lk~~sin(cot+a) (2.1) Yhtälöstä 2.1 saadaan oikosulkuvirraksi ratkaistua /1/ ik(t) ~~sin(wt +a (0k) e~sin(a(0k)] (2.2) jossa z2 on sinimuotoisen jännitteen huippuarvo Zk on oikosulkupiirin vaiheimpedanssi w on kulmataajuus t on aika oikosulun alkuhetkestä cx on j ännitteen vaihekulma nollakohdasta laskettuna oikosulun alkuhetkellä on oikosulkupiirin impedanssin vaihekulma i on oikosulkupiirin aikavakio

9 Oikosulkupiirin vaiheimpedanssi Zk, vaihekulma ~ja aikavakio ~ määritellään oikosulkupiirin resistanssin Rk ja reaktanssinxk avulla seuraavasti /3! 3 Zk~R~+X~ (2.3) x (Ok arctan~_k~ Rk (2.4) Xk wrk Lk Rk (2.5) Yhtälön (2.2) ensimmäinen termi on oikosulkuvirran vaihtovirtakomponentti. Jälkimmäinen termi on oikosulkuvirran tasavirtakomponentti, joka vaimenee aikavakiolla ~ Tasavirtakomponentti pakottaa oikosulkuvirran hetkellisarvon alkutilanteessa vikaa edeltäneen virran suuruiseksi. Koska kuvassa 2.1 ei ole kuormitusta, vikaa edeltänyt virta on nolla. Näin ollen tasa ja vaihtovirtakomponentit ovat alussa yhtäsuuria, mutta vastakkaismerkkisiä. Oikosulun syntyhetkellä on suuri vaikutus tasavirtakomponentin suuruuteen. Kun oikosulku tapahtuu hetkellä, jolloin cx 0 tai 180,ei tasavirtakomponenttia esiinny ollenkaan. Tällöin oikosulkuvirta on täysin symmetrinen, kuva 2.2a. Kolmivaihejärjestelmässä on muistettava, että oikosulkuvirta voi olla symmetrinen ainoastaan yhdessä vaiheessakerrallaan. Kytkettäessä muulla hetkellä on oikosulkuvirta tasavirtakomponentin takia epäsymmetrinen. Kun kytkentä tapahtuu hetkellä, jolloin cx ±90,on tasavirtakomponentilla suurin mahdollinen alkuarvo ja oikosulkuvirta on tällöin mahdollisimman epäsymmetrinen, kuva 2.2b. Oikosulkuvirta saavuttaa suurimman huippuarvonsa noin 10 ms kuluttua oikosulun syntyhetkestä. Tätä suurinta huippuarvoa sanotaan sysäysoikosulkuvirraksi i~.kuten kuvasta 2.2 havaitaan, on oikosulun syntyhetkellä suuri vaikutus sysäysoikosulkuvirran suuruuteen.

10 4 (a) Kuva 2.2 Tahtigeneraattorin syöttämit oikosulkuvirta eri oilcosulun syntyhetkillä: (a) symmetrinen oikosulkuvirta; (b) epäsymmetrinen oikosulkuvirta. Kuvassa 2.2 k on alkuoikosulkuvirta, 4 on muutosoikosulkuvirta, 4 on jatkuvan tilan oikosulkuvirta ja i 8 on oikosulkuvirran huippuarvo eli sysäysoikosulkuvirta. (b) Kolmivaiheisten oikosulkuvirtoj en muodostumista ei tässä tarkastella. Todettakoon vain, että symmetrinen kolmivaihejärjestelmä voidaan jakaa kolmeen kuvitteelliseen yksivaiheiseen piiriin. Tällöin eri vaiheiden oikosulkuvirrat voidaan esittää yhtälöillä /3/ i~(t)~~sin(wt+ cx (Ok) e~sin(a(ok)1 (2.6) ~r. 1 lsk(t) 1 sin(wt + cx (0k) e ~sin(cx ( k) (2.7) ZkL J i~(t) ~~sin(wt+ a+ 120 (0k) e~sin(cx+120 _(0k)1 (2.8) joissa merkinnät samat kuin yhtälössä (2.2). 2.2 Oikosulkuvirran vaimeneminen /1/, /4/, /8/, /9/ Tasavirtakomponentin vaimeneminen Oikosulkuvirran tasavirtakomponentti vaimenee verkon rakenteesta riippuvan tasavirtaaikavakion ~ mukaan. Oletetaan kuvan 2.1 tapauksessa impedanssin Zk muodostuvan tahtikoneen ja verkon muiden komponenttien summasta. Tällöin tasavirtaaikavakio voidaan esittää muodossa /9/

11 + x ~~o(rd+rfl) (2.9) 5 jossa Xd on generaattorin alkureaktanssi on generaattorin ja vikapaikan välinen reaktanssi Rd on generaattorin resistanssi R~on generaattorin ja vikapaikan välinen resistanssi cx on kulmataajuus Vaihtovirtakomponentin vaimeneminen Oikosulkuvirran vaihtovirtakomponentti vaimenee myös, mikäli tahti tai epätahtikoneiden syöttämä oikosulkuvirta muodostaa merkittävän osan kokonaisoikosulkuvirrasta. Vaimeneminen johtuu koneiden sisäisen impedanssin kasvamisesta oikosulun kestoaikana. Oletetaan edelleen kuvan 2.1 sijaiskytkennän impedanssin Zk muodostuvan tahtikoneen ja verkon muiden komponenttien summasta. Tällöin oikosulkuvirta voidaan esittää muodossa /9/ 1(t) ~~(I~ I~)e~sin(wt + cx ~)+ (I~ 4)e~ sin(wt + cx ~)+ Iksin(wt+ cx ~)+I~e~sin(a(0)] (2.10) jossa 4 on alkuoikosulkuvirta Ik ofl muutosoikosulkuvirta I~on jatkuvan tilan oikosulkuvirta on oikosulkuvirran alkuaikavakio on oikosulkuvirran muutosaikavakio

12 6 Yhtälön (2.10) oikosulkuvirroilla 4 Ik ja 4 tarkoitetaan, kuvan 2.2 mukaisesti, niiden oikosulun alkuhetkeen ekstrapoloituja tehollisarvoja. Niiden arvot voidaan laskea yhtälöillä /9/ ~j(rd ~]~)2 +(Xd +X 11 ) 2 (2.11) 4 V(Rd+Rn)2 +(Xd+Xfl) 2 E V(Rd ~~)2 +(Xd +X~) 2 (2.12) (2.13) joissa on generaattorin alkutilan sähkömotorinen voima on generaattorin muutostilan sähkömotorinen voima E on generaattorin pysyvän tilan sähkömotorinen voima Xd on generaattorin alkureaktanssi Xd on generaattorin muutosreaktanssi ~ on generaattorin pysyvän tilan reaktanssi Rd on generaattorin resistanssi R 11 on generaattorinja vikapaikan välinen resistanssi X~on generaattorin ja vikapaikan välinen reaktanssi Generaattorin sähkömotoristen voimien E, E ja E suuruudet riippuvat generaattorin kuormitusvirran suuruudesta juuri ennen oikosulun syntyä seuraavien yhtälöiden mukaisesti /3/ ~ Uflgt/Xdj (2.14) ~ng +JX~J (2.15) ~~Lng+JXdi. (2.16) joissa ~ng on tahtikoneen nimellinen vaihejännite 1 on tahtikoneen kuormitusvirta ennen oikosulkua

13 7 Tyhjäkäynnissä olevalle generaattorille pätee /9/ U E E E~ (2.17) Oikosulkuvirran vaihtokomponentin aikavakiot määritellään seuraavasti /3/ x, +x 11 ~do (2.18) x,+x d (2.19) ~ d+ ~ joissa on tyhjäkäyntitilan alkuaikavakio on tyhjäkäyntitilan muutosaikavakio Kun generaattorin ja vikapaikan välinen impedanssi tulee suureksi generaattorin impedanssiin verrattuna, ei generaattorin impedanssin muuttumisella oikosulun aikana ole sanottavaa merkitystä virtapiirin kokonaisimpedanssin kannalta. Tällöin yhtälöiden (2.1 1)(2.13) perusteella tulevat oikosulkuvirrat k 1 k ja k yhtäsuuriksi eli oikosulkuvirran vaihtokomponentti ei vaimene. Oikosulun sattuessa lähellä generaattoria, vaimenee oikosulkuvirran vaihtokomponentti eksponentiaalisesti aikavakioilla ~ ja i~kohti pysyvän tilan arvoja. Kuvassa 2.3 on esitetty vikapaikan vaikutus epäsymmetriseen oikosulkuvirtaan. j~ 2~I~ ~ 2~ ~k 2~Ik (a) Kuva 2.3 Epäsymmetrinen oikosulkuvirta: (a) oikosulku lähellä generaattoria; (b) oikosulku kaukana generaattorista. (b)

14 8 3 OIKOSULKUVIRRAN LASKEMINEN /1/, /9/ Laskettaessa likimääräistä kolmivaiheverkon kolmivaiheista oikosulkuvirtaa on ominaisoikosulkutehoon perustuva menetelmä helppokäyttöisin. Tämä menetelmä sopii hyvin säteittäisten verkkojen oikosulkutehojen käsinlaskentaan ja oikosulkuvirtojen suuruusluokkaarviointiin. Mikäli halutaan laskea oikosulkuvirrat tarkemminja saada selville myös vaihekulmat, on käytettävä Theveninin menetelmää. Seuraavassa esitellään Theveninin menetelmän periaate. Ominaisoikosulkutehoon perustuvaa menetelmää ei tässä käsitellä, vaan sen osalta viitataan vain lähteeseen /5/, jossa sitä on esitelty. 3.1 Theveninin menetelmä Theveninin menetelmä soveltuu hyvin teollisuusverkkojen oikosulkuvirtojen määrittämiseen, koska teollisuussähköverkkoj en oikosulkutapauksissa muodostuu vikapaikassa kulkeva virta useiden eri oikosulkulähteiden syöttämien oikosulkuvirtojen summana. Tällöin Theveninin teoreeman nojalla voidaan kaikkien oikosulkulähteiden sähkömotoriset voimat korvata yhdellä ainoalla sähkömotorisella voimalla, joka sijoitetaan vikapaikkaan. Tarkastellaan tilannetta kuvan 3.1 mukaisen yksinkertaisen verkon avulla. R~ ~T (R~+j(X~)~).~ (a) (b) S N F cuflv~ Kuva 3.1 Theveninin menetelmän periaate oikosulkulaskennassa: (a) tarkasteltava piiri. Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku pisteessä F; (b) tilannetta vastaava yksivaiheinen sijaiskytkentä. S 011 syöttävä verkko, R, syöttävän verkon oikosulkuresistanssi, X~syöttävän verkon oikosullcureaktanssi, M muuntaja, Rm muuntajan oikosullcuresistanssi ja Xm muuntajan oikosulkureaktanssi. ZT on edellisistä muodostettu Theveninin impedanssi.

15 9 Kuvassa 3.1 a esitetyssä verkossa tapahtuu vastukseton kolmivaiheinen oikosulku pisteessä F. Tilannetta vastaavan sijaiskytkennän (kuva 3.lb) perusteella voidaan oikosulkuvirta määritellä seuraavasti /9/ Lk 7 c~nv (3.1) jossa on verkon nimellisvaihejännite on Theveninin jännitelähteen navoista mitattu impedanssi vikapaikan jännitetasoon redusoituna c onjännitekerroin,jolla otetaan huomioon sähkömotoristen voimien ja verkon nimellisjäimitteen ero (taulukko 3.1) Theveninin impedanssia ZT laskettaessa kaikki vikavirtaa syöttävät lähteet sekä verkon muut komponentitkorvataan oikosulkuimpedansseillaan. Vikapaikkaan sijoitettavanjännitteen ~ kerroin c saadaan taulukosta 3.1 /6/. Taulukko 3.1 Jännitekerroin c standardin YDE 0102 mukaan. Suurinta oikosulkuvirtaa laskettaessa Cma~ Pienintä oikosulkuvirtaa laskettaessa Cmjn Nimellisjännite U~, Pienjännite 100 V 1000 V a)230/400v 1,00 0,95 b) muutjännitteet 1,05 1,00 KeskijännitelkV35kV 1,10 1,00 Suurjännite35kV230kV 1,10 1, Vikatapaukset /31,19/ Kolmivaiheinen eli syminetrinen oikosulku on oikosulkulaskujen perustapaus, koska tällöin esiintyy vain myötäimpedansseja eli kolmivaiheverkon komponenttien tavallisia oikosulkuimpedansseja. Sen sijaan epäsymmetrisiä oikosulkutapauksia laskettaessajoudutaan verkon eri osille muodostamaan myös niiden vasta ja nollaimpedanssit.

16 10 Seuraavissa kohdissa ei käsitellä epäsymmetristen vikatapausten teoreettista laskentaa, vaan tyydytään antamaan eri vikatapausten valmiit laskentayhtälöt. Asiaa on perusteellisesti käsitelty esimerkiksi lähteessä /3!. Kolmi, kaksi ja yksivaiheiset oikosulkuvirrat voidaan laskea yhtälöillä /3/ I~(~ ~ (3.2) cu k2 (3.3) ~hcun ki ~1 ~2 ~ (3.4) joissa c on taulukon 3.1 mukainen jännitekerroin on vikapaikan nimellispääjännite Z 1 on oikosulkupiirin myötäimpedanssi on oikosulkupiirin vastaimpedanssi on oikosulkupiirin nollaimpedanssi 3.3 Eri vikatapausten oikosulkuvirtojen vertailu /9/ Yleensä ei ole tarpeen laskea kaikkien vikatapausten oikosulkuvirtoja. Verkon ja kytkinlaitteiden mitoituksen tarkistamiseksi riittää, kun tunnetaan suurimmat verkossa esiintyvät oikosulkuvirrat. Toisaalta oikosulkusuojauksen toiminnan varmistamiseksi on tunnettava pienimmät verkon oikosulkuvirrat. Teollisuussähköverkot ovat yleensä mm. käyttövarmuussyistä maasta erotettuja, jolloin verkon oikosulkutapaukset rajoittuvat kaksi ja kolmivaiheisiin oikosulkuihin. Kaksivaiheinen oikosulkuvirta 42 voidaan esittää kolmivaiheisen oikosulkuvirran I~ avulla seuraavasti /9/

17 11 k2 z (35) 1+~ jossa on oikosulkupiirin vastaimpedanssi on oikosulkupiirin myötäimpedanssi Jotta kaksivaiheinen oikosulkuvirta olisi suurempi kuin kolmivaiheinen, täytyy seuraavan ehdon olla voimassa: Z 2 <0,73~Z 1.Tämä edellyttää, etteivät impedanssien vaihekulmat poikkea enempää kuin 15 toisistaan. Vastaimpedanssit ja myötäimpedanssit ovat yhtäsuuret muuntajilla, johdoilla ja ei pyörivillä kojeilla. Myös epätahtimoottoreilla ne ovat samansuuruiset. Sen sijaan tahtikoneilla vastaimpedanssit eroavat myötäimpedansseista. Tahtikoneen vastaimpedanssi on oikosulun alkuhetkillä tahtikoneen myötäimpedanssin suuruinen, jolloin koko oikosulkupiirin myötä ja vastaimpedanssit ovat yhtäsuuret. Tahtikoneen myötäreaktanssi kasvaa kuitenkin oikosulun kestoaikana saavuttaen lopulta tahtireaktanssin arvon. Tällöin tahtikoneen vastaimpedanssin suhde myötäimpedanssiin on suuruusluokkaa 0,1...0,15. Näin ollen kaksivaiheinen pysyvän tilan oikosulkuvirta voi lähellä tahtikonetta tapahtuvassa oikosulussa olla jopa 1,4 kertainen kolmivaiheiseen oikosulkuvirtaan verrattuna /1/. Käytännössä kaksivaiheinen oikosulkuvirta on aina kolmivaiheista oikosulkuvirtaa pienempi. Tämä johtuu siitä, että tavallisesti oikosulku ei kestä niin kauan, jotta pysyväntilan arvo saavutettaisiin. Sähköverkoissa, joissa tähtipisteet on maadoitettu, voi esiintyä myös yksivaiheisia oikosulkuja. Tähän ryhmään kuuluvat ainakin 380 V valaistusverkot ja osa suurjännitteisistä moottorikeskuksista. Yksivaiheinen oikosulkuvirta ki voidaan esittää kolmivaiheisen oikosulkuvirran I~avulla seuraavasti /9/

18 12 kl z z (3.6) 1+~+~ jossa Z~on oikosulkupiirin myötäimpedanssi on oikosulkupiirin vastaimpedanssi on oikosulkupiirin nollaimpedanssi Kun kyseessä on kaukana generaattorista tapahtuva oikosulku, kuten kaikki pienjänniteverkkojen oikosulut, on oikosulkupiirin vastaimpedanssi Z~myötäimpedanssin ~ suuruinen. Tällöin yhtälö (3.6) sievenee muotoon /9/ 3 z ~ (3.7) 2+~ Pienjännitepääkeskuksen oikosulkuvirtaa laskettaessa muodostaa muuntajan oikosulkuimpedanssi selvästi suurimman osan koko oikosulkupiirin impedanssista. Kun Dynkytkentäisillä muuntajilla on nollaimpedanssi suurinpiirtein myötäimpedanssin suuruinen, muodostuvat yksivaiheiset oikosulkuvirrat yhtäsuuriksi kuin kolmivaiheiset. Kuvassa 3.2 on esitetty standardin VDE 0102 mukainen diagrammi. Diagrammin avulla voidaan määrittää vikatapaukset,joissa esiintyvät suurimmat oikosulkuvirrat. Maasta erotetuille keski ja pienjänniteverkoille sekä käyttömaadoitetuille pienjänniteverkoille voidaan käyttää taulukon 3.2 mukaisia arvioita eri impedanssien suhteista /9/.

19 13 :1,0 * z 0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 Kuva 3.2 Vikatapaukset, joissa esiintyy suurin oikosulkuvirta oikosulkupiirin impedanssisuhteiden funktiona. Z 0, Z 1 ja Z 2 ovat oikosulkupiirin nolla, myötä ja vastaimpedanssit. Käyrästön edellytyksenä on, ettei impedanssien vaihekulmien ero ole yli yksivaiheinen oikosulku, 2 kaksivaiheinen oikosulku, 2M kaksivaiheinen oikosulku maakosketuksellaja 3 kolmivaiheinen oikosulku. xl Taulukko 3.2 Oikosulkupiirin impedanssisuhteet keski ja pienjänniteverkoissa. Z 0, Z 1 ja Z 2 ovat oikosulkupiirin nolla, myötä ja vastaimpedanssit. 4 on alkuoikosulkuvirta ja 4 pysyvän tilan oikosulkuvirta. Maasta erotettu verkko Keskijännite 120 kv Pienjännitteinen tai suuriresistanssisesti maadoitettu Käyttömaadoitettu verkko Pienjännitteinen Muuntajan kytkentäryhmä Dyn Z 2 /ZØ <0,01 <0,01 0, Z 2 /Z 1 : 4 k 1 0, Kuten kuvasta 3.2 voidaan havaita, saadaan taulukon 3.2 impedanssisuhteilla suurimmat oikosulkuvirrat kolmivaiheisissa oikosuluissa lukuunottamatta lähellä generaattoria sattuvia oikosulkuja, joissa kaksivaiheinen pysyvän tilan oikosulkuvirta voi olla vieläkin suurempi. Pienimmät oikosulkuvirrat saadaan maasta erotetuissa verkoissa kaksivaiheisissa oikosuluissa. Käyttömaadoitetuissa pienjänniteverkoissa pienimmät oikosulkuvirrat saadaan joko kaksi tai yksivaiheisissa oikosuluissa riippuen vikapaikan sijainnista syöttöpisteeseen nähden. Lähellä muuntajaa sattuvissa oikosuluissa saadaan pienimmät vikavirrat kaksivaiheisissa oikosuluissa, kun taas kauempana itse verkossa ovat yksivaiheiset oikosulkuvirrat pienimmät.

20 14 Epäsymmetristen vikojen ja Dynkytkentäisen muuntajan yhteydessä on muistettava vikavirtojen muuttuminen muuntajan ensiössä. Kolmivaiheinen vikavirta muuntuu suoraan muuntajan muuntosuhteen mukaisesti kaikissa vaiheissa. Kaksi ja yksivaiheisissa vioissa myös ensiön vikavirrat ovat epäsymmetrisiä, mutta eri lailla kuin toisiossa. Tätä havainnollistaa kuva 3.3 /2/. 1 f P 0 Kuva 3.3 Dynkytkentäisen muuntajan oikosulkuvirrat toision kolmi ja kaksivaiheisessa oikosulussa sekäyksivaiheisessa maasulussa. I~on vikavirta, p011 muuntajan muuntosuhde.

21 15 4 OIKOSULKUPIIRIN KOMPONENTTIEN IMPEDANSSIT /1/,/3/,/6/, /9/ Laskettaessa sähköverkon oikosulkuvirtoja Theveninin menetelmällä täytyy oikosulkupiirin eri komponentit kuvata riittävän tarkoilla matemaattisilla malleilla. Oikosulkuvirtaa syöttäviä komponentteja ovat syöttävä verkko, tahtikoneet ja epätahtimoottorit. Suurin osa oikosulkuvirrasta tulee verkon ja generaattoreiden syöttämänä, mutta myös tahti ja epätahtimoottoreiden syöttämä oikosulkuvirta tulee ottaa huomioon erityisesti sysäysoikosulkuvirtaa määritettäessä. Oikosulkuvirtaa rajoittavat piirin komponenttien impedanssit, joita ovat muuntajat, kuristimet,johdot, kaapelitja kiskot. Näistä muuntajat ja kuristimet ovat tärkeimpiä. Seuraavassa käsitellään verkon eri komponenttien kuvaamista matemaattisesti. Kuvaamista käsittelevä luku perustuu VDE standardiin Liitteen 1 kohdassa 1 on esitetty tähän kappaleeseen perustuva laskelma tehdasverkon komponenttien oikosulkuimpedanssien määrittämisestä. Koska epäsymmetrisiä oikosulkutapauksia ei käsitellä tässä yhteydessä, tarkoittaa jäljempänä mainittu impedanssi aina myötäimpedanssia ja oikosulkuvirta symmetristä kolmivaiheista oikosulkuvirtaa. 4.1 Syöttävä verkko Syöttävästä verkosta tunnetaan yleensä joko alkuoikosulkuvirta 4~ tai näennäinen alkuoikosulkuteho S~.Tällöin syöttävän verkon impedanssi Z~saadaan seuraavasti /6/ u 2 u Z~,,~ v~i (4.1) jossa U 11 on syöttävän verkon nimellispääjäimite S~ on syöttävän verkon näennäinen alkuoikosulkuteho 4,,, on syöttävän verkon alkuoikosulkuvirta c on taulukon 3.1 mukainen jännitekerroin

22 16 Syöttävän verkon ollessa nimellispääjännitteeltään yli 35 kv avojohtoverkko voidaan verkkosyötön impedanssin ajatella koostuvan pelkästä reaktanssiosasta eli ~jx~. Jos resistanssia ei tunneta voidaan impedanssi jakaa resistassi ja reaktanssiosaan seuraavasti /6/ R~0,1X~ja X~0,995Z~ (4.2) jossa R~,,on syöttävän verkon resistanssi on syöttävän verkon reaktanssi Pienjänniteverkkojen oikosulkuvirtoja laskettaessa syöttävän verkon pienjännitepuolelle redusoitu reaktanssi voidaan laskea yhtälöllä /1/ (4.3) ja resistanssi R~ 0,1X~ (4.4) joissa R~,,on syöttävän verkon resistanssi on syöttävän verkon reaktanssi U~,on pienjännitepuolen nimellispääjännite S~ on syöttävän verkon näennäisalkuoikosulkuteho Mikäli oikosulku tapahtuu lähellä muuntajaa, syöttävä verkko voidaan jättää huomiotta pienjänniteverkon oikosulkuvirtaa laskettaessa, jos syöttävän verkon näennäisen alkuoikosulkutehon S ~ja muuntajan nimellistehon S 11 välillä toteutuu epäyhtälö S ~>4OOS~/1/.

23 Tahtikoneet Tahtikoneiden reaktanssit voidaan määrittää yhtälöllä /3/ ~ xu~ 100 S 11 (4.5) jossa x on alku, muutos tai tahtireaktanssi prosentteina (f~on tahtikoneen nimellispääjännite S~on tahtikoneen nimellisnäennäisteho Tahtikoneen reaktanssit, resistanssit ja aikavakiot saadaan yleensä valmistaj alta. Mikäli valmistajan arvot puuttuvat, voidaan arvoina käyttää esimerkiksi lähteestä /5! saatavia arvoja. Sysäysoikosulkuvirtaa laskettaessa käytetään taulukon 4.1 mukaisia fiktiivisiä generaattorin resistanssiarvoja Rd, jotka ottavat huomioon oikosulkuvirran vaimenemisen ensimmäisen puolijakson aikana. Taulukko 4.1 Tahtikoneiden fiktiiviset resistanssiarvot /6/. Nimellisjännite/kV NimellistehofMVA Rd/Xd >1 > <100 kaikki 0,05 0,07 0,15 Kun alku ja sysäysoikosulkuvirta lasketaan käyttäen ekvivalenttista jännitelähdettä cu,~,.,,yhtälön (3.1) mukaisesti, on tahtikoneen resistanssi ja reaktanssi kerrottava kertoimella KG, joka määritellään seuraavasti /6/ U Cm~s n TT 1 + x sin(0iigm U ngm (4.5a) jossa Cm,~son taulukon 3.1 mukainen jännitekerroin

24 18 (4 on verkon nimellispääjännite on generaattorin tai moottorin nimellispääjännite Xd on tahtigeneraattorin tai moottorin suhteellinen alkureaktanssi (0nGM on generaattorin tai moottorin nimellisvirranja jännitteen välinen kulma 4.3 Kaksikäämimuuntajat ja kuristimet Kaksikäämimuuntajien oikosulkusuureet voidaan määrittää seuraavasti /6/ u u 2 kilpiarvojen perusteella Zk~~~ (4.6) R uru~ ~kn 4 k100s 3I~ (.7) (4.8) joissa Zk on muuntajan oikosulkuimpedanssi Rk on muuntajan oikosulkuresistanssi Xk on muuntajan oikosulkureaktanssi (4on muuntajan nimellispääjännite 4 on muuntajan nimellisvirta on muuntajan nimellisnäennäisteho P~,on muuntajan kokonaispätötehohäviöt nimellisvirralla Uk on muuntajan oikosulkujännite prosentteina Ur on muuntajan resistanssin aiheuttama oikosulkujännite prosentteina Suurilla muuntajilla oikosulkuimpedanssi voidaan korvata oikosulkureaktanssilla, koska resistanssin osuus impedanssissa on niin pieni. Resistanssi on kuitenkin otettava huomioon sysäysoikosulkuvirtaa i~tai oikosulkuvirran tasavirtakomponenttia 1 dc laskettaessa. Kuristinta käsitellään laskelmissa kuten muuntajaa, jonka muuntosuhde on yksi.

25 Kolmikäämimuuntajien impedanssien laskentaa ei tässä käsitellä. Laskentayhtälöt on esitetty esim. lähteessä /6/ Epätahtimoottorit Epätahtimoottorit ovat selvästi yleisimpiä teollisuuslaitoksissa käytössä olevista sähkökoneista. Käytettävien moottoreiden yksikkökoot eivät ole kovin suuria, mutta suuren lukumääränsä takia ne on otettava huomioon laskelmissa. Epätahtimoottorit vaikuttavat suurentavasti oikosulkuvirtaan symmetrisissä vioissa alkuoikosulku, sysäysoikosulku ja katkaisuvirtaan sekä epäsymmetrisissä vioissa myös pysyvän tilan oikosulkuvirtaan. Epätahtimoottorin oikosulkuimpedanssi Zm voidaan laskea seuraavasti /6/ Zm ~ ~ (4.9) jossa (4on moottorin nimellispääjännite 4 on moottorin nimellisvirta 1~on moottorin käynnistysvirta S~,on moottorin nimellisnäennäisteho Oikosulkuimpedanssi Zm voidaan jakaa resistanssiksi ja reaktanssiksi taulukon 4.2 avulla. Taulukko 4.2 Epätahtimoottoreiden Rm/Xm ja Xm/Zm suhteita. U~on moottorin nimellispääjännite, P~ on moottorinnimellispätöteho jap on moottorin napapariluku. U~IkV P 11 /p/mw Rm/Xm Xm/Zm 1 1 0,10 0,995 1 <1 0,15 0,989 <1 kaikki 0,42 0,922 Suurjännitemoottorit otetaan yleensä laskelmissa aina huomioon. Jos verkkoon on liitetty vain muutamia suurjännitemoottoreita, mallinnetaan ne kukin erikseen. Pienjännitemoottoreita ei niiden suuren lukumäärän takia kannata mallintaa jokaista erik

26 20 seen, vaan niistä on kätevä muodostaa muuntajakohtaiset ekvivalenttimoottorit. Ekvivalenttimoottoreiden oikosulkuimpedanssit lasketaan yhtälöllä (4.9). Jos moottorit on kytketty vialliseen verkkoon muuntajan välityksellä, ei moottoreita tai moottoriryhmiä tarvitse ottaa laskelmissa huomioon, mikäli seuraava epäyhtälö on voimassa /6/ 0,8 41 ~snt ~ 03 (. 0) s; jossa c on taulukon 3.1 mukainen j ännitekerroin on moottoreiden yhteenlaskettu nimellinen pätöteho on moottoreita syöttävien muuntajien yhteenlaskettu nimellinen näennäisteho Sk on alkuoikosulkuteho pisteessä, jossa tapahtuvaa oikosulkua tutkitaan (ilman kyseistä moottoriryhmää) 4.5 Kaapelit, johdot ja kiskot Teollisuuden keskijänniteverkoissa kaapelipituudet ovat niin lyhyitä, että niiden vaikutus oikosulkupiirin impedanssiin on vähäinen. Tarvittaessa kaapeleiden resistanssija reaktanssiarvot saadaan valmistajien luetteloista. Arvot on yleensä ilmoitettu pituusyksikköä kohti, jolloin kaapelin impedanssi ~ saadaan yhtälöllä /6/ Z~(r+jx)l (4.11) jossa r on kaapelin tasavirtaresistanssi (+20 C)pituusyksikköä kohti x on kaapelin reaktanssi pituusyksikköä kohti 1 on kaapeliyhteyden pituus

27 21 Lämpötilan ja virran ahdon vaikutus resistanssiin voidaan tarvittaessa ottaa huomioon yhtälöllä /7/ R~1+a20(v_20 C)](R20+AR) (4.12) jossa cx~on resistanssin lämpötilakerroin v on lämpötila, jossa resistanssi halutaan laskea R20 on tasavirtaresistanssi +20 C:ssa AR on lisäresistanssi, joka ottaa huomioon virran ahdon aiheuttamat lisähäviöt Avojohtojen impedanssin reaktanssi riippuu johdon rakenteesta ja ne on laskettava tapauskohtaisesti. Muutoin impedanssi lasketaan kuten kaapeleille. Kiskostot vaihtelevat huomattavasti sekä rakenteeltaan että johdinmateriaaliltaan. Yleisesti ne ovat pituudeltaan kuitenkin suhteellisen lyhyitä ja näin myös niiden impedanssit ovat pieniä suhteessa muihin oikosulkupiirin impedansseihin. Tämän takia kiskojen impedanssiarvoja ei tarvitse ottaa huomioon laskelmissa. 4.6 Verkon muu kuormitus Teollisuussähköverkkojen kuonnitus koostuu pyörivien koneiden lisäksi myös vähäisestä määrästä valaistus ja lämmityskuormia. Näiden kuormitusten vaikutus oikosulkuvirtaan on yleensä pieni, eikä niitä sen vuoksi oteta huomioon oikosulkuvirtoja laskettaessa. Loistehon kompensointiin käytettyjen rinnakkaiskondensaattoriparistoj en purkausvirtaa ei yleensä tarvitse ottaa huomioon oikosulkulaskelmissa. Rmnnakkaiskondensaattoreiden vaikutus oikosulkuvirtaan tulee tarkistaa ainoastaan keskijänniteverkoissakäytettäessä keskitettyä loistehon kompensointia.

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Helsinki Sähkötekniset laskentaohjelmat. Generaattori vikavirrat (1-0-9) ohjelman esittely

Helsinki Sähkötekniset laskentaohjelmat. Generaattori vikavirrat (1-0-9) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Generaattori vikavirrat (1-0-9) ohjelman esittely Generaattori_vikavirrat-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

Teollisuuslaitoksen sähköverkon oikosulkulaskelmat

Teollisuuslaitoksen sähköverkon oikosulkulaskelmat Teollisuuslaitoksen sähköverkon oikosulkulaskelmat Heikki Roivainen Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalan opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2014 ALKUSANAT 2 Haluan kiittää sähkökunnossapitoinsinööri

Lisätiedot

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden

Lisätiedot

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla LIITE I Vaihtosähkön perusteet Vaihtojännitteeksi kutsutaan jännitettä, jonka suunta vaihtelee. Vaihtojännite on valittuun suuntaan nähden vuorotellen positiivinen ja negatiivinen. Samalla tavalla määritellään

Lisätiedot

PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö

PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen 8. MAASLKSOJAS 8.1. Yleistä Maasulku on StM:ssä määritelty käyttömaadoittamattoman virtajohtimen ja maan tai maahan johtavassa yhteydessä olevan osan väliseksi eristysviaksi. Kaksoismaasulku on kyseessä

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Helsinki 1.9.16 AKKU (versio 1.1.9) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa, makroja sisältävässä

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy Tekninen esite Pienjännitekojeet FuseLine Kahvasulakkeet, OFAM Esite OF FI 96-0 ABB Control Oy 95MDN5447 Kahvasulakkeet ja OFAM gg -sulakkeet johdon ylikuormitus- ja oikosulkusuojaksi -sulakkeet on suunniteltu

Lisätiedot

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas Ostajan opas Julkaistu: 10.06.2005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Kaksiportainen suunnattu maasulkusuoja jakeluverkoille Vakioaikatoimintainen

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot 1 (5) 1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot Taulukossa 1 on listattuna voimalaitoksen kustakin generaattoriyksiköstä toimitettavat sähköiset ja mekaaniset perustiedot. Taulukko 1. Generaattorista

Lisätiedot

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 1 Luennon ydinasiat Muuntajan ja generaattorin tehtävät sähkönsiirrossa,

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN

Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN Jarkko Heikonen VERKOSTOLASKELMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN Sähkötekniikan koulutusohjelma 2014 VERKOSTOLASKEMIEN RAPORTTIPOHJIEN LAATIMINEN Heikonen, Jarkko Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU

JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU Mikko Broman Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien

Lisätiedot

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Theveninin ja Nortonin ekvivalentit, kuorman maksimiteho Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Theveninin ekvivalentti Nortonin ekvivalentti kuorman

Lisätiedot

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON 2001 1 (25) ALKULAUSE Keskustelu hajautetusta energian tuotannosta ja pienvoimaloiden kytkemisestä yleiseen jakeluverkkoon on jatkuvasti lisääntynyt eri puolilla

Lisätiedot

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI OULUN SEUDUN SÄHKÖ VERKKOPALVELUT OY:N (myöhemmin OSSV) JAKELUVERKKOON 25.3.2011 Yleistä Näissä ohjeissa luetaan jakeluverkoiksi kaikki alle 110 kv jännitetasoiset

Lisätiedot

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON

OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON OHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN LAITTEISTON LIITTÄMISEKSI SÄHKÖNJAKELUVERKKOON Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1. Tuotantolaitteistojen luokittelu käyttöominaisuuksien mukaisesti... 5 2 Yleiseen jakeluverkkoon

Lisätiedot

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET Tehtävä 1 Iso mies tarttuu pienjänniteverkon johtimeen jonka jännite on 230 V. Kuinka suuri virta miehen läpi kulkee, kun kehon resistanssi on 1000 Ω ja maaperän

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC. ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.

Lisätiedot

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö

MIKA RISTIMÄKI 176252 DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö MKA STMÄK 176252 DSTANSSSUOJAUKSEN KOODNONT Projektityö Tarkastaja: Sami epo Alkusanat Tämä dokumentti on Tampereen teknillisen yliopiston sähkövoimatekniikan laitoksen järjestämällä kurssilla SVT-2490

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

Pienjännitemittaroinnit

Pienjännitemittaroinnit 1 (9) Pienjännitemittaroinnit 230/400 V käyttöpaikkojen mittaus Suora mittaus, max. 63 A Suoraa mittausta käytetään, kun mittauksen etusulakkeiden koko on enintään 63 A. Kuormituksen kasvaessa voidaan

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u. DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, ratkaisuehdotukset Järjestelmien lineaarisuus ja aikainvarianttisuus Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet

Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Tekninen ohje 1 (8) Voimalaitosten jännitteensäädön asetteluperiaatteet Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteensäätö... 2 2.1 Jännitteensäädön säätötapa... 2 2.2 Jännitteensäädön asetusarvo... 2

Lisätiedot

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi

Lisätiedot

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit

Lisätiedot

Laukaisupiirin valvontarele SPER 1B1 C4. Ostajan opas

Laukaisupiirin valvontarele SPER 1B1 C4. Ostajan opas Laukaisupiirin valvontarele Ostajan opas Laukaisupiirin valvontarele 1MRS755876 Julkaistu: 01.07.2005 Tila: Päivitetty Versio: B/13.06.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Katkaisijan

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C = BMA58 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 6, Syksy 5. Olkoon [ 6 6 A =, B = 4 [ 3 4, C = 4 3 [ 5 Määritä matriisien A ja C ominaisarvot ja ominaisvektorit. Näytä lisäksi että matriisilla B

Lisätiedot

Exi-laitteet ja niiden asennus. Risto Sulonen VTT Expert Services Oy

Exi-laitteet ja niiden asennus. Risto Sulonen VTT Expert Services Oy Exi-laitteet ja niiden asennus Risto Sulonen VTT Expert Services Oy 25.4.2013 2 Perusperiaate Piiriin menevä energia < MIE Piirissä varastoituva tai syntyvä energia < MIE Laitteiden ja komponenttien pintalämpötilat

Lisätiedot

Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas

Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 144 C. Ostajan opas Yhdistetty ylivirta- ja maasulkurele SPAJ 1 C Ostajan opas SPAJ 1 C 1MRS75579 Julkaistu: 07.06.005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Jakeluverkon

Lisätiedot

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS 9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen S55.0 SÄHKÖTEKNKKA 9.5.000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,,5,8,9. välikoe: tehtävät,,,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske virta.

Lisätiedot

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015 1 SAT1050 PANAYYS / MAAT VSAPUSTO: APA, MATAB JA SMUNK -HAJOTUSTYÖ / SYKSY 2015 Harjoitustyön tarkoituksena on ensisijaisesti tutustua Aplac-, Matab ja Simulink simulointiohjelmistojen ominaisuuksiin ja

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 1 /8 Tehtävä 1. Häviötön linja (70 Ω), joka toimii taajuudella 280 MHz, on päätetty kuormaan Z = 60,3 /30,7 Ω. Käytä Smithin karttaa määrittäessäsi, kuinka suuri

Lisätiedot

Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje

Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje Uudistettuun ohjeeseen on siirretty EVY-asiat erillisestä ohjeesta Lisätty asiakasjohtojen

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 ELEC-E8419 syksyllä 016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Jännitteensäätö Periodit I II, 5 opintopistettä Liisa Haarla 10.10.016 1 Luennon ydinasiat Jännitteensäädön ja loistehon välinen yhteys Jännitteensäädössä

Lisätiedot

19.2. Kiskostot Tekniset vaihtoehdot Kuormitettavuus

19.2. Kiskostot Tekniset vaihtoehdot Kuormitettavuus 19.2. Kiskostot Luku 19: Sähköjohtojen mitoittaminen 19.2.1. Tekniset vaihtoehdot Suurten virtojen ( I n 1000 A ) siirto edellyttää virtapiireiltä muista johdoista oleellisesti poikkeavia ratkaisuja. Vaatimukset

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla!

Säästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla! MOOTTORIT ABB:n nykyaikaiset energiatehokkaat moottorit tuovat sinulle käytönaikaista säästöä. Moottorit ylittävät pakolliset hyötysuhdevaatimukset ja tämä on saavutettu jo ennestään laadukkaita tuotteita

Lisätiedot

Valuhartsieristeiset jakelumuuntajat

Valuhartsieristeiset jakelumuuntajat Valuhartsieristeiset jakelumuuntajat Valmistaja: TMC Transformers Standardimuuntajien tekniset tiedot Teho Ensiöpuolen eristystaso Väliottokytkin Toisiojännite Taajuus Kytkentäryhmä Jäähdytys Lämpötilaluokka

Lisätiedot

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin

Lisätiedot

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 2 ratkaisuiksi DEE-4000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen ratkaisuiksi Yleistä asiaa lämmönjohtumisen yleiseen osittaisdifferentiaaliyhtälöön liittyen Lämmönjohtumisen yleinen osittaisdifferentiaaliyhtälön

Lisätiedot

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN korvaa verkostosuosituksen SA 5:84 Julkaisija Sähköenergialiitto ry SENER puh. (9) 53 52, faksi (9) 535 21 PL 1, 11 HELSINKI Mannerheimintie

Lisätiedot

Kondensaattoriparistojen suojarele SPAJ 160 C. Ostajan opas

Kondensaattoriparistojen suojarele SPAJ 160 C. Ostajan opas Kondensaattoriparistojen suojarele Ostajan opas Julkaistu: 07.06.2005 Tila: päivitetty Versio: B/5.6.2006 Pidätämme itsellämme oikeudet muutoksiin Ominaisuudet Yksi-, kaksi- tai kolmivaiheinen vakioaikatoimintainen

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta. Tehtävä 2 : 1 Esitetään aluksi eräitä havaintoja. Jokaisella n Z + symbolilla H (n) merkitään kaikkien niiden verkkojen joukkoa, jotka vastaavat jotakin tehtävänannon ehtojen mukaista alkaanin hiiliketjua

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Sivu 2/7 JOHDANTO Hyvä asiakas! Kiitos, että olette valinneet laadukkaan suomalaisen FinnProp pientuulivoimalasäätimen. Tästä käyttö- ja

Lisätiedot

Monitoisioisen muuntajan parametrien mittaus

Monitoisioisen muuntajan parametrien mittaus LAPPEENANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO BL10A1000 Kandidaatintyö ja seminaari KANDIDAATINTYÖ 10.1.007 Janne Lampio 060014 Säte TkK N Monitoisioisen muuntajan

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen periaatteet. Jarno Sederlund ja Petri Parviainen

Kantaverkkoon liittymisen periaatteet. Jarno Sederlund ja Petri Parviainen 1 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Jarno Sederlund ja Petri Parviainen 2 Kantaverkkoon liittymisen periaatteet Sisällys 1. Kantaverkko mikä se on? 2. Liittyminen kantaverkkoon 3. Liityntähanke 4.

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.2.2016 Susanna Hurme Tervetuloa kurssille! Mitä on statiikka? Mitä on dynamiikka? Miksi niitä opiskellaan? Päivän aihe: Voiman käsite ja partikkelin tasapaino

Lisätiedot

2 Jousiliittimet SISÄLLYS

2 Jousiliittimet SISÄLLYS Jousiliittimet SISÄLLYS KULMALOHKOT 96 VAKIOLOHKOT 97 VAKIOLOHKOT KAKSIKEOKSISET 0 TOIMILAITELOHKOT 04 NOLLALOHKOT 4 MAALOHKOT 6 LOHKOT VEITSIKATKAISIMELLA 0 TULPPAPISTOKELOHKOT SULAKELOHKOT LOHKOT KOMPONENTEILLE

Lisätiedot

KESKIJÄNNITEJAKELUVERKON OIKOSULKUVIRTOJEN LASKENTA ABB DOC-LASKENTAOHJELMALLA

KESKIJÄNNITEJAKELUVERKON OIKOSULKUVIRTOJEN LASKENTA ABB DOC-LASKENTAOHJELMALLA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Risto Alatalo KESKIJÄNNITEJAKELUVERKON OIKOSULKUVIRTOJEN LASKENTA ABB DOC-LASKENTAOHJELMALLA Opinnäytetyö Tammikuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2015

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti

Lisätiedot

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz G-12-015, G-12-030, G-12-060 G-24-015, G-24-030, G-24-060 1. Laitteen kuvaus Virta päällä merkkivalo Virhe-merkkivalo (ylikuormitus, alhainen/korkea akun

Lisätiedot

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p. Viiden oheisen 3D-kappaleen kuvannot kolmesta suunnasta katsottuna on esitetty seuraavalla sivulla. Merkitse oheiseen

Lisätiedot