Naisen hormonihoito ja tromboosi. Risto Kaaja, Oskari Heikinheimo ja Vesa Rasi
|
|
- Karoliina Sipilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin hoidan Risto Kaaja, Oskari Heikinheimo ja Vesa Rasi Ehkäisytablettien käyttöön ja hormonikorvaushoitoon liittyy varsinkin alkuvaiheessa laskimotukosvaaran lisääntyminen. Erityisesti ehkäisytablettien käyttö on yksi tukostaipumuksen hankinnainen syy, joka voi tuoda esiin perinnöllisen tukostaipumuksen. Vaikka laskimotukosvaaran suhteen ei ole todettu suurta eroa toisen ja kolmannen polven progestiinia sisältävien ehkäisytablettien välillä, toisen sukupolven progestiinia sisältävä yhdistelmävalmiste lienee turvallisempi valinta nuorelle naiselle, jolla on tukostaipumuksen riskitekijöitä. Kolmannen sukupolven progestiinia sisältävät ehkäisytabletit ovat turvallisempia vanhemmille käyttäjille etenkin valtimotukosvaaran kannalta. Ehkäisytabletit eivät lisää valtimotukoksia merkittävästi, jos muut riskitekijät varsinkin tupakointi ja verenpainetauti puuttuvat. Hormonikorvaushoidon alkuun liittyvää tukosvaaraa voitaneen vähentää myöhentämällä hoidon aloitusta tai aloittamalla korvaushoito pienellä annoksella. Hormonikorvaushoidon valtimotukoksia ehkäisevä vaikutus on aikaisemmin terveellä naisella ilmeinen, mutta asian selvittävät etenevät sokkotutkimukset ovat vasta menossa. Jos naisella on jo ahtauttava valtimotauti, on hormonikorvaushoidon aloittamiseen suhtauduttava varoen, mutta menossa olevaa hoitoa ei tarvitse lopettaa. On odotettavissa, että sekä hankinnaisten että perinnöllisten vaaratekijöiden parempi tuntemus tekee näistä hoidoista entistä turvallisempia. Ehkäisytablettien käyttö ja hormonikorvaushoito ovat yleisiä ja turvallisia. Viime aikoina niiden haittavaikutuksia koskevat artikkelit ovat kuitenkin useasti ylittäneet uutiskynnyksen. Molempien osalta kyse on ollut yllättävästi laskimotukosvaaran kasvusta: ehkäisytabletin progestiini vaikuttaa tukosvaaraan, ja hormonikorvaushoitokin on osoittautunut laskimotukosvaaraa lisääväksi. Toisaalta hormonikorvaushoidon sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevästä vaikutuksesta on tullut epidemiologista näyttöä. Vaikka hormonihoidon tukoksille altistavia mekanismeja ei tunneta vielä riittävästi, vaaratekijöistä etenkin perinnöllisistä tiedetään yhä enemmän. Hormonikorvaushoidosta ja ehkäisytableteista on kirjoitettu paljon myös tämän lehden palstoilla (Kauppila 1996, Rutanen ja Lähteenmäki 1996, Vilska 1996) sekä muilla foorumeilla (Salmi 1997, Rutanen ja Ylikorkala 1998). Tässä artikkelissa käsittelemme verisuonitukoksen vaaraa ehkäisytablettien käytön ja hormonikorvaushoidon yhteydessä ja teemme ehdotuksia lääkkeen valinnasta ja hoidon vastaaiheista. Ehkäisyyn ja hormonikorvaushoitoon käytettävät hormonivalmisteet Markkinoilla olevissa yhdistelmäehkäisytableteissa estrogeenina on jo 1938 syntetisoitu estradiolin potentti johdos etinyyliestradioli. Yksivaiheisissa yhdistelmätableteissa sen vuorokausiannokset vaihtelevat välillä µg. Progestiinien jako kolmeen ryhmään on historiallinen. Ensimmäisen sukupolven johdos noretisteroni oli ensimmäinen ehkäisytableteissa käytetty progestiini. Levonorgestreeli on toisen sukupolven progestiini; se syntetisoitiin jo 1960-luvun alussa (Crook 1997). Pitkään markkinoilla olleena se onkin vertailuprogestiini tuoreimmissa pro- Duodecim 1999; 115:
2 Taulukko 1. Markkinoilla olevat yhdistelmäehkäisytabletit. Sukupolvi Progestiini ja sen annos Estrogeeni ja sen annos 2. Levonorgestreeli Etinyyliestradioli (EE 2 ) yksivaiheiset 150 µg 30 µg monivaiheiset µg µg Norgestimaatti EE 2 yksivaiheiset 250 µg 35 µg 3. Desogestreeli EE 2 yksivaiheiset 150 µg µg monivaiheiset µg µg»polveton» Gestodeeni EE 2 yksivaiheiset 75 µg µg monivaiheiset µg µg Syproteroniasetaatti yksivaiheiset 2 mg EE 2 35 µg monivaiheiset 2 mg estradiolivaleraatti 1 2 mg gestiinien turvallisuutta käsittelevissä tutkimuksissa. Norgestimaatti metaboloituu levonorgestreeliksi, jonka arvellaan olevan vaikuttava aine. Niinpä se luokitellaan usein toisen sukupolven progestiiniksi. Taulukossa 1 on esitetty markkinoilla olevat yhdistelmäehkäisytabletit hormonimäärineen. Kolmannen sukupolven progestiinit desogestreeli ja gestodeeni kehitettiin 1970-luvun aikana, ja markkinoille ne tulivat 1980-luvulla. Kehitystyön keskeisenä tavoitteena oli vähäinen androgeenisuus, edullisemmat vaikutukset seerumin lipideihin ja lipoproteiineihin ja siten mahdollisesti vähäisemmät kardiovaskulaariset sivuvaikutukset. Ovulaation estoon tarvittava vuorokausiannos on noin 100 µg levonorgestreelia, 60 µg desogestreelia, 40 µg gestodeenia ja 250 µg norgestimaattia. Ovulaation estää siis progestiini, estrogeenin tärkein tehtävä on kohdun limakalvon ylläpito (taulukko 1). Oraaliseen hormonikorvaushoitoon tarkoitetuissa yhdistelmävalmisteissa estrogeenikomponenttina on mikronoitu estradioli tai sen johdokset estradiolivaleraatti tai -hemihydraatti, joiden pidemmät puoliintumisajat mahdollistavat lääkkeen ottamisen kerran vuorokaudessa. Estrogeenivalmistetta voi käyttää ilman progestiinia vain, jos kohtu on poistettu. Muussa tilanteessa progestiinilisä syklisenä tai jatkuvana on välttämätön kohtusyöpäriskin vähentämiseksi. Hormonikorvaushoitoon tarkoitetuissa valmisteissa estradioliin on yhdistetty noretisteroniasetaatti, levonorgestreeli, dydrogesteroni tai medroksiprogesteroniasetaatti (MPA). Perinnöllinen ja hankinnainen tukostaipumus Tromboosi syntyy epäedullisten olosuhteiden ja perinnöllisten tai hankinnaisten vaaratekijöiden summana (taulukot 2 ja 3). Tärkeimmät nykyisin tunnetut tukostaipumuksen aiheuttavat häiriöt liittyvät joko trombiinin tuotannon säätelyn häiriintymiseen (proteiini C- ja proteiini S -järjestelmä) tai sekä trombiinin tuotannon että vaikutusten säätelyn häiriintymiseen (antitrombiini III -järjestelmä) (kuva 1) ja altistavat eri- Taulukko 2. Laskimo- ja valtimotukoksen vaaratekijöitä. Laskimotukos Leikkaus/trauma/immobilisaatio Pahanlaatuinen sairaus Raskaus/lapsivuodeaika Tekijä V:n geenivirhe AT/PC/PS-vajaus Ehkäisytabletit Hyperhomokysteinemia Lupusantikoagulantti Suuri fibrinogeenipitoisuus Protrombiinin geenivirhe Tekijä VIII:n suuri aktiivisuus Sydän- ja aivoinfarkti Verenpainetauti Tupakointi Diabetes Dyslipidemia (pieni HDL- ja suuri LDL-kolesterolipitoisuus) Ylipaino Ehkäisytabletit Hyperhomokysteinemia Lupusantikoagulantti Suuri fibrinogeenipitoisuus Tekijä VII:n suuri pitoisuus AT = antitrombiini III, PC = proteiini C, PS = proteiini S 1236 R. Kaaja ym.
3 Taulukko 3. Tukostaipumuksen perinnölliset syyt ja yleisyys. Syy Yleisyys Väestössä Laskimotukospotilailla Valtimotukospotilailla Antitrombiini III:n vajaus 1/ /100? Proteiini C:n vajaus 1/ /100? Proteiini S:n vajaus??? APC-resistenssi 4/100 20/100 5/100 Hyperprotrombinemia 0.7 4/ /100? APC = aktivoitu proteiini C tyisesti laskimotukoksille. Vuonna 1965 kuvatun perinnöllisen antitrombiini III:n vajauksen lisäksi tunnetaan hyvin neljä muuta perinnöllisen tukostaipumuksen syytä. Näitä ovat proteiini C:n ja proteiini S:n vajaus, perinnöllisen APCresistenssin aiheuttava hyytymistekijä V:n geenivirhe ja protrombiinin geenivirhe (Rosendaal 1997, Bertina ja Rosendaal 1998). Eräät näistä ovat harvinaisia, toiset hyvin yleisiä (taulukko 3). On ennakoitavissa, että tutkimuksissa löydetään vielä uusia vaaratekijöitä. Esimerkiksi ns. ulkoisen hyytymisreitin säätelyn, fibrinogeenin poikkeavuuksien, fibrinolyyttisen mekanismin ja verisuonten endoteelin osuus tunnetaan puutteellisesti. Ehkäisytabletit aiheuttavat vain vähäisiä muutoksia sellaisissa tekijöissä, joita on osattu mitata hemostaasista (hyytymismekanismi ja fibrinolyysi estäjineen, verihiutaleet ja verisuonen endoteeli). Tromboottisten ja antitromboottisten poikkeavuuksien on katsottu tasapainottavan toisiaan. Äskettäin on kuitenkin osoitettu, että ehkäisytablettien käyttö aiheuttaa ns. hankinnaista APC-resistenssiä, eli herkkyys aktivoidulle proteiini C:lle vähenee ja ehkäisytablettien käyttäjien plasma tuottaa koe-olosuhteissa normaalia enemmän trombiinia (Rosing ym. 1997). Onkin esitetty, että hankinnainen APC-resistenssi selittäisi ehkäisytablettien ja monen muunkin hankinnaisen vaaratekijän aiheuttaman tukosvaaran lisääntymisen. Näiden havaintojen (vaikutukset hyytymistekijöihin, fibrinolyysiin sekä APC-resistenssin kaltainen tila) kliinisen merkityksen ymmärtämistä vaikeuttaa TFPI TF + VII X + V IX + VIII XII + XI Ehkäisytabletti ja tukosvaaran lisääntyminen PROTROMBIINI T-AT AT III + PS TROMBIINI PC APC HEPARIINI Endoteeli TROMBOMODULIINI Kuva 1. Trombiinin synty ja säätely. Trombiinin muodostumista ja vaikutuksia vastustavaan säätelyjärjestelmään kuuluu viisi päätekijää: 1) antitrombiini III (AT III), joka neutraloi trombiinia ja muita hyytymisentsyymejä, 2) proteiini C (PC), joka inaktivoi hyytymistekijöitä V ja VIII, 3) proteiini S (PS), joka on proteiini C:n kofaktori, 4) trombomoduliini, jonka trombiinin kanssa muodostama kompleksi aktivoi proteiini C:n (APC), ja 5) TFPI (tissue factor pathway inhibitor), joka sammuttaa hyytymistekijä VII:n ja kudostekijän (tissue factor, TF) kompleksin aiheuttaman hyytymistapahtuman laukaisun. T-AT = trombiini-antitrombiinikompleiksi. 1237
4 tromboembolisten komplikaatioiden harvinaisuus käyttäjäväestössä. Tukosvaaran kannalta oleellisia tekijöitä ovat yksittäisen vaaratekijän aiheuttaman suhteellisen vaaran suuruus ja toisaalta vaaratekijän yleisyys. Antitrombiini III:n, proteiini C:n ja proteiini S:n vajauksesta ja ehkäisytabletteihin liittyvästä tukosvaarasta on melko vähän tietoa näiden häiriöiden harvinaisuuden vuoksi. Antitrombiini III:n vajaus lisää kuitenkin laskimotukosvaaraa selvästi, ja molemmat muut lisäävät sitä sen verran, että etenevää vertailevaa tutkimusta ei voitane eettisistä syistä tehdä. Leidenin Trombophilia Study -tutkimuksen mukaan tekijä V:n geenivirheen kantajan (heterotsygootti) laskimotukosvaara on seitsenkertainen ei-kantajaan verrattuna ja ehkäisytabletteja käyttävien kantajien vaara noin 35-kertainen (kuva 2) (Bloemenkamp ym. 1995). Tekijä V:n geenivirheen todettiin Leidenin tutkimuksessa lisäävän myös kolmannen polven progestiiniin liittyvää tukosvaaraa niin, että desogestreelivalmistetta käyttävien laskimotukosvaara oli lähes 50-kertainen verrattuna eikäyttäjä-ei-kantajiin, eli suhteellinen vaara lähestyi homotsygoottisen tekijä V:n kantajan riskiä. Näitä havaintoja tukee tuore tutkimustulos, jonka mukaan kolmannen sukupolven yhdistelmätabletteja käyttävien naisten plasma on selvästi vähemmän herkkä aktivoidulle proteiini C:lle kuin toisen sukupolven ehkäisytabletteja käyttävien, niin että heillä voidaan todeta perinnöllistä hyytymistekijä V:n geenivirhettä vastaava APC-resistenssi-ilmiö (Rosing ym. 1997). Mutaatiot tekijä V:tä ja protrombiinia koodittavissa geeneissä lisäävät myös aivolaskimotukoksen vaaraa, sillä lähes kaikki sen sairastaneet naiset ovat käyttäneet yhdistelmätabletteja tukoksen synnyn aikoihin ja jopa kolmanneksella on todettu jompikumpi mutaatio (Martinelli ym. 1998). Ehkäisytabletit ja laskimotukosvaara Laskimotukosvaara RR = 1 RR = 2 3 RR = 4 Ei E-tabl. 2. sukupolvi 3. sukupolvi RR = 6 Raskaus RR = 35 FV-mut. + E-tabl. Kuva 2. Absoluuttinen laskimotukosvaara (/ naisvuotta) ehkäisytabletteja käyttämättömillä, II tai III polven tabletteja käyttävillä, raskaana olevilla tai juuri synnyttäneillä sekä ehkäisytabletteja käyttävillä tekijä V:n mutaation kantajilla. RR = suhteellinen riskiluku. Viime vuosikymmenien tapaus-verrokki- ja kohorttitutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden ehkäisytablettien käytön ja idiopaattisen tromboembolian välillä: suhteellinen tromboemboliariski on 4 8-kertainen verrattuna eikäyttäjiin (Rosenberg ym. 1997). Laskimotukos todetaan yleensä alaraajassa, mutta se voi esiintyä myös lantionpohjassa tai yläraajan laskimoissa tai porttilaskimossa. Viimeksi mainittu voi olla hankala diagnosoida, mutta ruokatorvisuonikohjun akuutti vuoto ja hyperplenismin oireet saattavat johtaa oikeaan diagnoosiin. Ehkäisytabletin sisältämän estrogeenimäärän vähentäminen 50 µg:sta 35 µg:aan on vähentänyt laskimotulpan ilmaantuvuutta 100:sta 15 30:een sataatuhatta naisvuotta kohden. Annoksen vähentäminen edelleen 20 µg:aan ei ole enää pienentänyt vaaraa toivotulla tavalla (Vandenbroucke ym. 1997). Vuonna 1989 Saksan lääkintäviranomaiset kiinnittivät huomiota gestodeenia sisältävien ehkäisytablettien käyttöön liittyviin laskimotukoksiin. Vuosina julkaistiin useita yllättäviä tutkimustuloksia. Esimerkiksi Englannin Committee on Safety of Medicines»pakkojulkaisi» WHO:n (1995) tutkimuksen osan, jossa todettiin, että ehkäisytablettien käyttöön liittyi 4.2-kertainen laskimotukosvaara (95 %:n luottamusväli ) ei-käyttäjiin verrattuna. Mikä yllättävintä, estrogeenimäärällä ei näyttänyt olevan merkitystä, mutta kolmannen sukupolven progestiini desogestreeli tai gestodeeni li R. Kaaja ym.
5 Sydäninfarktivaara Aivoinfarktivaara RR = 2.4 RR = RR = RR = RR = 1 1 RR = Ei E-tabl. 2. sukupolvi 3. sukupolvi 0 Ei E-tabl. 2. sukupolvi 3. sukupolvi Kuva 3. Sydäninfarktivaara (/ naisvuotta) ehkäisytabletteja käyttämättömillä sekä II tai III polven tabletteja käyttävillä naisilla. RR = suhteellinen riskiluku. Kuva 4. Aivoinfarktivaara (/ naisvuotta) ehkäisytabletteja käyttämättömillä sekä II tai III polven tabletteja käyttävillä naisilla. RR = suhteellinen riskiluku. säsi tukosvaaran 2.6-kertaiseksi (95 %:n luottamusväli ). Tämä vahvistui muissa vastaavissa tutkimuksissa (Vandenbroucke ym. 1997). WHO:n tutkimuksessa vaara tuli esiin täysimittaisesti neljän kuukauden käytön jälkeen ja meni ohi kolmessa kuukaudessa käytön loputtua. Tutkimuksia on arvosteltu kovasti mm. siitä, että niihin on seurantatutkimuksina voinut liittyä monia virhelähteitä. Kolmannen sukupolven yhdistelmätabletteja on kirjoitettu juuri riskiryhmille. Lisäksi uusia, hiljattain markkinoille tulleita valmisteita on määrätty potilaille, joille aikaisemmat tabletit ovat sopineet huonosti. Potilaista ongelmattomimmat ovat taas jatkaneet heille hyvin sopivan vanhemman valmisteen käyttöä. Sittemmin ilmestyneissä laskimotukosvaaraa selvittäneissä tutkimuksissa on kolmannen sukupolven tabletteihin liittynyt edelleen lievästi suurentunut, noin kertainen laskimotukosvaara toisen sukupolven valmisteisiin verrattuna (Vandenbroucke ym. 1997). Voidaan olettaa, että vähäandrogeenisten kolmannen sukupolven progestiinien yhteydessä etinyyliestradiolin tukosta edistävät ominaisuudet ovat vallitsevampia kuin esimerkiksi levonorgestreelia sisältäviä ehkäisytabletteja käytettäessä. Ehkäisytabletit ja valtimotukosvaara Vaikka varhaisimmat epidemiologiset tutkimukset osoittivat ehkäisytablettien käytön lisäävän sydän- ja aivoinfarktin vaaraa, tuoreet tutkimukset eivät tätä enää tue. Kolmannen sukupolven progestiinien vähäiseen androgeenisuuteen kohdistetut toiveet näyttävät toteutuvan pienempänä sairastuvuutena sydäninfarktiin. Levonorgestreelitablettien käyttäjillä sydäninfarktiriski on kertainen verrattuna eikäyttäjiin (WHO 1997, Taskinen 1998). Kolmannen sukupolven progestiinin käyttäjillä ei todettu suurentunutta riskiä (kuva 3). Sydäninfarktivaara on kuitenkin todennäköisesti suurentunut progestiinityypistä huolimatta, jos ehkäisytabletin käyttäjällä on muita valtimotaudin vaaratekijöitä kuten verenpainetauti ja diabetes ja hän tupakoi. Nämä vaaratekijät vaikuttavat selvimmin sydäninfarktin esiintyvyyteen: tupakoivan yli 40-vuotiaan yhdistelmätablettien käyttäjän sydäninfarktivaara kasvaa lähes 400-kertaiseksi (WHO 1997). Nuoren, alle 35-vuotiaan, tupakoimattoman normaaliverenpaineisen ehkäisytabletteja käyttävän naisen vaara sairastua sydäninfarktiin ei eroa merkitsevästi ehkäisypillereitä käyttämättömän vaaras- 1239
6 ta. Sydän- tai aivoinfarktin vaarasta ehkäisypillereitä käyttävillä naisilla, joilla on perinnöllinen tukostaipumus, ei ole julkaistu vertailevia tutkimuksia, luultavasti siksi, että tapahtumia esiintyy nuorilla suhteellisen vähän. Onko valtimotukos suurempi uhka ehkäisytablettien käyttäjille kuin laskimotukos? Kuolevuus laskimo- tai valtimotukoksiin on vähäistä ehkäisytabletteja käyttävässä ikäryhmässä. Tuoreen tanskalaisen tutkimuksen mukaan laskimotukoksia esiintyi vuotiailla naisilla kaksi kertaa enemmän kuin valtimotukoksia, mutta vuotiailla tilanne oli päinvastainen, sillä tässä ryhmässä valtimotukoksia oli 50 % enemmän kuin laskimotukoksia (Lidegaard 1998). Kuolevuus valtimotukokseen oli suurempi kuin laskimotukoksen aiheuttama kuolevuus: 3.5-kertainen alle 30-vuotiailla ja 8.5-kertainen yli 30-vuotiailla. Kun tukosvaaraa analysoitiin molempien tukostyyppien kannalta, toisen sukupolven progestiinia sisältävän ehkäisytabletin todettiin aiheuttavan 30 % enemmän tukoksia, 2.6 kertaa enemmän tukoksista johtuvia kuolemia ja 2.2 kertaa enemmän invaliditeettia verrattuna kolmannen sukupolven progestiiniin. Tämäkin tutkimus on vain suuntaa antava, sillä se on luonteeltaan retrospektiivinen tapaus-verrokkitutkimus. Se kuitenkin tähdentää valtimotulpan vaaran huomioimista ehkäisytablettien käyttäjillä. Hormonikorvaushoito ja laskimotukos Hormonikorvaushoitoa on pidetty varsin turvallisena, eikä sen ole uskottu lisäävän laskimotulppariskiä käytetäänhän siinä ns. luonnollista estrogeenia. Varsin suurta hämmennystä saivatkin aikaan tutkimustulokset, joiden mukaan hormonikorvaushoito suurensi laskimotukos- ja keuhkoveritulppavaaran 2 4-kertaiseksi (taulukko 4) (Daly ym. 1996, Jick ym. 1996, Gutthann ym. 1997). Käytännössä tämä tarkoittaa yhtä ylimääräistä laskimotukosta 5 000:ta hormonikorvaushoitoa saavaa naista kohden vuodessa. Pelkkä estrogeeni lisää tukosvaaraa yhtä Taulukko 4. Hormonikorvaushoito ja laskimotukosvaara. Suhteellinen vaara Absoluuttinen vaara (1/ naisvuotta) Normaaliväestö 1 13 (50 79-vuotiaat naiset) Hormonikorvaushoitoa saavat naiset paljon kuin estrogeenin ja progestiinin yhdistelmä. Vaara näyttää olevan suurin hormonikorvaushoidon ensimmäisen vuoden aikana. Yksi selitys vaaran lisääntymiselle liittynee vaihdevuosien aikaan (perimenopaussi) aloitettuun korvaushoitoon, jolloin omaa estrogeenintuotantoa on vielä jäljellä ja eksogeenisella hormonilla suurennetaan edelleen seerumin estrogeenipitoisuutta. Perimenopaussin jälkeen estrogeenipitoisuus pienenee, esiintyy vähemmän pitoisuusvaihteluja ja laskimotukosvaara vähenee. Vaikka estrogeenin anto ihon kautta vaikuttaa vähemmän hyytymistekijäsynteesiin, se ei epidemiologisten tutkimusten mukaan näyttäisi vähentävän laskimotulppariskiä (Gutthann ym. 1997). Toisaalta tutkimusta, joka olisi suunniteltu juuri tämän asian selvittämiseksi, ei ole vielä julkaistu. Näistä tutkimuksista on myös suljettu pois naiset, joilla on tukoksen vaaratekijöitä, kuten aikaisempi tukos, sydänsairaus, diabetes tai syöpä. Tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin hormonikorvaushoidon turvallisuudesta muiden vaaratekijöiden kuten ylipainon, leikkauksen, muun immobilisaation tai perinnöllisen tukostaipumuksen yhteydessä on tietoa. Hormonikorvaushoito ja valtimotukosriski Hormonikorvaushoidon on epidemiologisten seurantatutkimusten valossa todettu suojaavan sydäninfarkteilta. Suurin osa tutkimuksista on tehty etenkin Yhdysvalloissa yleisesti käytetyllä tamman virtsasta eristetyllä konjugoituneella estrogeenilla. Runsaassa 40:ssä tapaus-verrokki- ja seurantatutkimuksessa on lähes poikkeuksetta tuloksena ollut sydäninfarktin määrän pieneneminen puoleen (Grodstein ym. 1996, Sourander ym. 1998). Progestiinilisän merkitystä ei 1240 R. Kaaja ym.
7 ole vielä arvioitu, sillä tutkimustieto perustuu valtaosin pelkästä estrogeenista saatuun kokemukseen. Erityisesti jo sepelvaltimotautiin sairastuneet näyttivät epidemiologisten tutkimusten valossa hyötyvän hormonikorvaushoidosta. American College of Physicians ja American Heart Association ennättivät jo suositella hormonikorvaushoitoa sydäninfarktin sekundaaripreventioksi. Tuore yhdysvaltalainen satunnaistettu lumekontrolloitu sekundaaripreventiotutkimus (HERS) antoi kuitenkin yllättävän tuloksen (Hulley ym. 1998). Noin naista sai konjugoitua estrogeenia ja progestiinia (MPA) ja naista lumelääkettä runsaan neljän vuoden ajan. Kaikki naiset olivat jo selvästi ohittaneet perimenopaussivaiheen (keski-ikä 67 v). Vaikka lipidimuutokset olivat ennakoidun positiiviset, ei eroa sydäninfarktien tai sydänkuolleisuuden määrässä havaittu. Sepelvaltimotapahtumia näytti esiintyvän jopa enemmän ensimmäisen vuoden aikana, vähemmän tutkimuksen lopulla (4 5 vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta). Hormonia saavassa ryhmässä ilmeni jälleen enemmän tromboembolisia komplikaatioita. Tutkimuksen yllättävän tuloksen syy on vielä epäselvä; ei tiedetä, johtuuko tämä estrogeenipitoisuuden kasvusta tai MPA:sta. Noin 10 %:lla angina pectorista sairastavista naisista todetaan koronaariangiografiassa normaalit sepelvaltimot. Tätä syndrooma X:ää esiintyy eniten menopaussin ohittaneilla naisilla, jotka eivät saa hormonikorvaushoitoa. Tähän mennessä julkaistut tutkimukset puoltavat estrogeenin suotuisaa vaikutusta sepelsuonten spasmin ehkäisyssä (Rosano ym. 1996). Hormonikorvaushoidolla ei näytä olevan epidemiologisisten tutkimusten perusteella ei-fataaleilta aivoinfarkteilta suojaavaa vaikutusta, ja se voi jopa lisätä TIA-kohtauksia (Grodstein ym. 1996, Pedersen ym. 1997). Sen sijaan se näyttää vähentävän kuolleisuutta aivoinfarktiin (Finucane ym. 1993, Sourander ym. 1998). Viitteitä aivoja suojaavasta vaikutuksesta on saatu tutkimuksissa, joissa on osoitettu Alzheimerin taudin puhkeamisen viivästyvän (Tang ym. 1996). Hormonikorvaushoidon asema sepelvaltimotaudin primaari- ja sekundaaripreventiossa on vielä avoin. Vasta ensi vuosituhannella päätty- vät prospektiiviset sokkotutkimukset antavat kunnollista lisätietoa asiasta. Nykytiedon valossa jo sepelvaltimotautiin sairastuneen naisen hormonikorvaushoidon aloittamiseen tulee suhtautua pidättyvästi. Aiemmin aloitettua korvaushoitoa voidaan jatkaa sepelvaltimotaudin toteamisen jälkeen. Jos sepelvaltimotaudin diagnoosi on epävarma, on syytä aloittaa pienellä estrogeeniannoksella ja suurentaa sitä asteittain, kunnes tavoiteannos on saavutettu. Näin on syytä menetellä siitäkin huolimatta, että potilaan vaihdevuosioireet saattavat aiheellistaa suuremman estrogeeniannoksen käyttämisen. Milloin hormonihoito on vasta-aiheinen? Ehkäisytablettien ja hormonikorvaushoidon vasta-aiheet on lueteltu taulukossa 5. Tilanne on ongelmallisin silloin, kun naisella on perinnöllinen tukostaipumus mutta ei tukosta. Jos tällainen henkilö on käyttänyt ehkäisytabletteja pitkään ehkä hankinnaisten vaaratilanteiden aikanakin tai kokenut raskauksia ongelmitta, ei tablettien käytön jatkamiselle tai korvaushoidolle yleensä ole estettä. Varovaisuutta on kuitenkin syytä noudattaa. Potilaalle on kerrottava tarkasti vaarat ja menettely oireiden yhteydessä. Vaikka vielä ei ole näyttöä siitä, että laastariestrogeeni aiheuttaisi vähemmän laskimotukoksia kuin tablettiestrogeeni, sen käyttöä voidaan harkita tilanteissa, jossa estrogeenihoito katsotaan aiheelliseksi tulppavaarasta huolimatta. Tuolloinkin suositellaan aluksi pieniä annoksia. Jos potilaalla on geenivirheen lisäksi ollut laskimotrombi, ehkäisytabletit ja hormonikorvaushoito jätetään luonnollisesti pois, ellei käytetä antikoagulanttisuojaa. Pitkäaikaisen varfariinilääkityksen aloittaminen pelkästään hormonihoitoa ajatellen ei ole perusteltua, sillä siihen liittyy selvä vuotoriski. Erityistilanteet Leikkaukseen valmistautuvan naisen ei ole syytä lopettaa hormonilääkitystään, sillä ei tiedetä varmasti, kuinka kauan ehkäisytablettien käytön tai hormonikorvaushoidon jälkeen tulppavaara kestää. Lisäksi ei-toivotun raskauden 1241
8 Taulukko 5. Hormonihoidon aloittamisen suhteellisia (+/-) ja ehdottomia (+) vasta-aiheita. Vasta-aihe Ehkäisytablettien Hormonikorvauskäyttö hoito Aikaisempi laskimotukos/keuhkoembolia + + (idiopaattinen tai perinnöllinen syy) Aikaisempi laskimotukos/keuhkoembolia +/- +/- (ortopedinen leikkaus, hoidettu syöpä) Perinnöllinen tulppataipumus: 1 mutaatio, +/- +/- ellei antitrombiini III:n vajausta Perinnöllinen tulppataipumus: useita mutaatioita + + (tekijä V -homotsygootti/heterotsyg. + protrombiinimutaatio) Muu tukostaipumuksen hankinnainen syy + +/- (fosfolipidivasta-aine) Tuore (< 6 kk) sydäninfarkti + +/- Tuore (< 6 kk) aivoinfarkti + +/- Diabetes (nefro/retinopatia ja verenpainetauti) + +/- Useita sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, ikä < 35 v +/- - 1 (verenpainetauti, tupakka, hyperkolesterolemia) Useita sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, ikä > 35 v (verenpainetauti, tupakka, hyperkolesterolemia) 1 Jos munasarjat on poistettu vaara kasvaa ja hoidon uudelleen aloittamiseen leikkauksen jälkeen liittyy tulppariskin kasvu. Jos naisella on tulppataipumusta lisääviä tekijöitä (ks. taulukot 2 ja 3), hänet suojataan pienimolekyylisellä hepariinilla operaation ja sen jälkeiseksi ajaksi. Samoin jos hormonilääkityksen aikana ilmaantuu jokin muu hankinnainen tilapäinen tukosvaara (taulukko 1), potilas suojataan tämän vaaran ajaksi pienimolekyylisellä hepariinilla harkinnan mukaisesti. Jos hänellä on vahva perinnöllinen tukostaipumus mutta tukosta ei vielä ole esiintynyt, hänen on myös hyvä saada hepariiniprofylaksia edellä kuvatuissa tilanteissa sekä ehkä ennen pitkälle lentomatkalle (yli neljä tuntia) lähtöä. Milloin tukostaipumuksen selvittely on paikallaan? Laskimotukoksen pienen mutta todellisen vaaran vuoksi jokaiselta, jolle harkitaan ehkäisytablettien määräämistä, pitää selvittää perusteellisesti henkilö- ja sukuanamneesi, kartoittaa vaaratekijät ja arvioida yksilöllistä riski-hyötysuhdetta. Arvioinnin tulos pitää kertoa kysyjälle. Tukostaipumuksen laboratorioselvittely on aiheellinen, jos ehkäisytabletteja tai hormonikorvaushoitoa pyytävällä on ollut laskimotukos tai jos ensimmäisen asteen sukulaisella on todettu perinnöllinen tukokselle altistava häiriö. Näistä yleisimmän eli tekijä V:n mutaation seulontaa on tarkasteltu useissa tutkimuksissa. Kolmen syvän laskimotukoksen välttäminen edellyttäisi erään tutkimuksen mukaan ehkäisytablettien kieltämistä naiselta, joilla on tekijä V:n geenivirhe. Yhden fataalin keuhkoembolian estäminen vaatisi naisen seulontaa, jotta löydettäisiin ne naista, joilta ehkäisypillerin käyttö pitäisi kieltää. Suuntaamatonta tutkimista, seulontaa, ei täten pidetä perusteltuna. Lopuksi Sekä ehkäisytablettien käyttöön että hormonikorvaushoitoon liittyy varsinkin alkuvaiheessa laskimotukosvaaran lisääntyminen. Hormonikorvaushoidon alkuun liittyvää tukosvaaraa voitaneen vähentää myöhentämällä hoidon aloi R. Kaaja ym.
9 tusta tai aloittamalla korvaushoito pienellä annoksella. Hormonikorvaushoidon valtimotukoksia ehkäisevä vaikutus on ilmeinen, mutta asian selvittävät etenevät sokkotutkimukset ovat vasta menossa. On odotettavissa, että sekä hankinnaisten että perinnöllisten vaaratekijöiden parempi ymmärtäminen tekee näistä hoidoista entistä turvallisempia. Kirjallisuutta Bertina R M, Rosendaal F R. Venous thrombosis the interaction of genes and environment. N Engl J Med 1998; 338: Bloemenkamp K W M, Rosendaal F R, Helmehost F M, Buller H R, Vandenbroucke J P. Enhancement by factor V Leiden mutation of risk of deep-vein thrombosis associated with oral contraceptives containing third-generation progestagen. Lancet 1995; 436: Crook D. Do different brands of oral contraceptives differ in their effects on cardiovascular disease? Br J Obstet Gynecol 1997; 104: Daly E, Vessey M P, Hawkins M M, Carson J L, Gough P, Marsh S. Risk of venous thromboembolisma in users of hormone replacement therapy. Lancet 1996; 348: Finucane F F, Madans J H, Bush T L, Wolf P H, Kleinman J C. Decreased risk of stroke among postmenopausal hormone users: results from a national cohort. Arch Intern Med 1993; 153: Grodstein F, Stampfer M J, Manson J E, Colditz G A, ym. Postmenopausal estrogen and progestin use and the risk of cardiovascular disease. N Engl J Med 1996: 335: Gutthann S P, Rodriguez A G, Castellsague J, Oliart A D. Hormone replacement therapy and risk of venous thromboembolism: population based case-control study. BMJ 1997; 314: Hulley S, Grady C, Bush T, ym. Randomized trial of estrogen plus progestin for secondary prevention of coronary heart disease in postmenopausal women. JAMA 1998; 280: Jick H, Derby L E, Myers M W, Vasilakis G, Newton K M. Risk of hospitaladmission for idiopathic venous thromboembolism among users of postmenopausal oestrogens. Lancet 1996; 348: Kauppila A. Progestiinien merkitys vaihdevuosien hormonikorvaushoidossa. Duodecim 1996; 112: Lidegaard O. Thrombotic diseases in young women and the influence of oral contraceptives. Am J Obstet Gynecol 1998; 179: S62 7. Martinelli I, Saccchi E, Landi G, Taioli E, Duca F, Mannucci P M. High risk of cerebral-vein thrombosis in carriers of a prothrombin-gene mutation and in users of oral contraceptives. N Engl J Med 1998; 338: Pedersen A T, Lidegaard O, Kreiner S, Ottesen B. Hormone replacement therapy and risk of non-fatal stroke. Lancet 1997; 350: Rosano G M, Peters N S, Lefroy D, ym. 17-beta-estradiol therapy lessens angina in postmenopausal women with syndrome X. J Am Coll Cardiol 1996; 28(6): Rosenberg L, Palmer J R, Sands M I, ym. Modern oral contraceptives and cardiovascular disease. Am J Obstet Gynecol 1997; 177: Rosendaal F. Thrombosis in the young: epidemiology and risk factors. A focus on venous thrombosis. Thromb Haemost 1997; 78(1): 1 6. Rosing J, Tans G, Nicolaes G A F, ym. Oral contraceptives and venous thrombosis: different sensitivities to activated protein C in women using second- and third generation contraceptives. Br J Haematol 1997; 97: Rutanen E-M, Lähteenmäki P. Vaihdevuosi-ikäinen vastaanotolla. Duodecim 1996; 112: Rutanen E-M, Ylikorkala O. Vaihdevuosien lääkehoito. Kapseli No 28, Salmi T. Hormonikorvaushoito onko siitä haittoja? Suom Lääkäril 1997; 27: Sourander L, Rajala T, Räihä I, Mäkinen J, Erkkola R, Helenius H. Cardiovascular and cancer morbidity and mortality and sudden cardiac death in postmenopausal women on oestrogen replacement therapy (ERT). Lancet 1998; 352: Tang M-X, Jacobs D, Stern Y, ym. Effect of oestrogen during menopause on risk and age at onset of Alzheimer s disease. Lancet 1996; 348: Taskinen M-R. Oestrogen replacement therapy and coronary heart disease. Ann Med 1998; 30: Vandenbroucke J P, Helmenhorst F M, Bloemenkamp K W M, Rosendaal F R. Third-generation oral contraceptive and deep venous thrombosis: from epidemiologic controversy to new insight in coagulation. Am J Obstet Gynecol 1997; 177: Vilska S. Vaihdevuosien hormonikorvaushoidon aloitus ja seuranta. Duodecim 1996; 112: World Health Organization Collaborative Study of Cardiovascular Disease and Steroid Hormone Contraception. Effect of different progestagens in low oestrogen oral contraceptives on venous thromboembolic disease. Lancet 1995; 346: World Health Organization Collaborative Study of Cardiovascular Disease and Steroid Hormone Contraception. Acute myocardial infarction and combined contraceptives: results of an international multicentre case-control study. Lancet 1997; 349: RISTO KAAJA, dosentti, erikoislääkäri risto.kaaja@huch.fi OSKARI HEIKINHEIMO, dosentti, sairaalalääkäri HYKS:n naistenklinikka Haartmaninkatu 2, Helsinki Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi VESA RASI, dosentti, osastonylilääkäri SPR Veripalvelu Kivihaantie 7, Helsinki 1243
Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta?
Raskauden ehkäisy Risto Kaaja ja Oskari Heikinheimo Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta? Nuorten synnyttämättömien naisten ensisijainen raskaudenehkäisymenetelmä on estrogeenia ja progestiinia
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotLaskimotukos on kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien. Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA
MARJA-LEENA NURMINEN LT, dosentti Ylilääkäri, Fimea Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA Laskimotukos voi liittyä harvinaisena haittana kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön.
LisätiedotVaihdevuosien hormonikorvaushoito sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Aila Tiitinen ja Matti J. Tikkanen
Lääkehoito Vaihdevuosien hormonikorvaushoito sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä Aila Tiitinen ja Matti J. Tikkanen Vaihdevuosien jälkeinen hormonikorvaushoito yleistyy koko ajan. Tavallisimmin estrogeenihoito
Lisätiedot19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio
LisätiedotTieteelliset johtopäätökset ja perusteet
Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset
LisätiedotRASKAUDEN EHKÄISY. Löytyykö sopiva pilleri? Anneli Kivijärvi
RASKAUDEN EHKÄISY Anneli Kivijärvi Tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin pohjautuvan tiedon, pilleriehkäisyä haluavan naisen huolellisen anamneesin ja sukuanamneesin perusteella lääkäri yhteistyössä potilaansa
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotNuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia
LisätiedotValmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi
Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2
LisätiedotYhdistelmäehkäisy ja verisuonitukosriski - EMA:n päätös. Ulla Ågren LT, Asiantuntijalääkäri, MSD Finland Vastaava lääkäri, YTHS Kuopio
Yhdistelmäehkäisy ja verisuonitukosriski - EMA:n päätös Ulla Ågren LT, Asiantuntijalääkäri, MSD Finland Vastaava lääkäri, YTHS Kuopio Selvitys hormonaalisista yhdistelmäehkäisyvalmisteista Sai alkunsa
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotEstrogeeni ja sydän- ja verisuonisairaudet. Tomi Mikkola ja Matti J. Tikkanen
Estrogeeni Estrogeeni ja sydän- ja verisuonisairaudet Tomi Mikkola ja Matti J. Tikkanen Lukuisat epidemiologiset ja kokeelliset tutkimukset ovat osoittaneet vaihdevuosi-iän hormonihoidon ja erityisesti
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: Zarelle 75 microgram filmcoated tablet RMP: Version 1.0 DLP: 28-02-2013 MAH: Stragen Nordic A/S 32 VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden
LisätiedotKymmenen vuotta WHItutkimuksen. mikä on muuttunut?
Kymmenen vuotta WHItutkimuksen julkaisusta mikä on muuttunut? Tomi Mikkola Dosentti, erikoislääkäri kliininen opettaja HYKS Naistenklinikka Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen a Cancer
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja
ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja
LisätiedotNuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751
Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotHormonaalinen ehkäisy 2015 missä mennään & mitä uutta?
Hormonaalinen ehkäisy 2015 missä mennään & mitä uutta? Oskari Heikinheimo Naistenklinikka, HY ja Kätilöopiston sairaala, HYKS oskari.heikinheimo@helsinki.fi Gynecologi Practici 16.1.2015 OHeikinheimo conflicts
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201509092275 Author(s): Hiltunen, Leena; Uotila, Jukka
LisätiedotErityisturvallisuustiedote
Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien
LisätiedotVuotohäiriöt hormonaalisen ehkäisyn aikana. Oskari Heikinheimo Naistentautien alueellinen koulutus Biomedicum
Vuotohäiriöt hormonaalisen ehkäisyn aikana Oskari Heikinheimo Naistentautien alueellinen koulutus Biomedicum 29.10.2018 Esityksen sisältö Millaista hormonaalista ehkäisyä Suomessa käytetään 2018? Vuotohäiriöt
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotTukostaipumuksen selvittely
Timea Szanto ja Kirsi Laasila Tukostaipumuksen selvittely Laskimotukos on monitekijäinen sairaus, joka on seurausta perinnöllisten tai hankinnaisten tukostaipumusten (trombofilioiden) ja riskitekijöiden
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotRaskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala
Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen 3.5.2017 Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Miksi tärkeä asia? Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9441 raskaudenkeskeytystä, mikä on pienin määrä vuonna 1970
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotEstrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala
Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotLiite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle 27 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee levonorgestreelia tai ulipristaaliasetaattia
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis
LisätiedotEhkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /
Ehkäisymenetelmät Ehkäisyn aloitus & valinta Mikäli raskaus ei ole ajankohtainen toive ja seksistä haluaa nauttia huoletta, on syytä huolehtia luotettavasta raskauden ehkäisystä Keskustele terveydenhoitajan
LisätiedotLiite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet
Liite II Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet 4 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee valmistetta nimeltä Seasonique
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emätinemulsiovoidetta sisältää estriolia 0,1 mg. Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotHormonikorvaushoito. Menopaussi
Hormonikorvaushoito El Johanna Haikonen Naistentaudit ja synnytykset, Satshp 8.12.2016 Klimakterium Menopaussi ajanjakso, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja sammuu Menopaussi Viimeiset oman hormonitoiminnan
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotPerimenopaussi ja hormonihoito
Katsaus tieteessä Henna Turunen LL, ETM, naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri HYKS Naistenklinikka henna.turunen@hus.fi Heli Lyytinen LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri HYKS
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotVagifem POTILASOHJE. 10µg 17ß-estradiol
Vagifem POTILASOHJE 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem - valmisteesta, joka on tarkoitettu estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisoireiden hoitoon. SISÄLTÖ Estrogeenituotannon väheneminen...3
LisätiedotMitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS
Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Sidonnaisuudet Osallistunut KYS edustajana kongresseihin, jossa sponsorina Pfizer ja Roche Osallistunut
LisätiedotOpas potilaalle/potilasta hoitavalle henkilölle
Opas potilaalle/potilasta hoitavalle henkilölle HEMLIBRA (emisitsumabi) Injektio ihon alle Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotMuutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista
17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.
LisätiedotLYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA
LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA EI AIHEESEEN LIITTYVIÄ SIDONNAISUUKSIA SIDONNAISUUDET Selvitettiin VTE esiintyvyyttä ja kuolleisuutta väestössä
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotVaihdevuosi-iän hormonihoito ja rintasyöpäriski: uutta tietoa Suomesta
Heli Lyytinen ja Olavi Ylikorkala KATSAUS Vaihdevuosi-iän hormonihoito ja rintasyöpäriski: uutta tietoa Suomesta Rintasyöpä on monitekijäinen sairaus, jonka kehittymiseen vaikuttavat muun muassa hormonaaliset
LisätiedotLÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA
PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen
LisätiedotONKO ENDOMETRIOOSI? MITEN HOIDAN?
ONKO ENDOMETRIOOSI? MITEN HOIDAN? Satu Tarjanne 29.10.2018 SIDONNAISUUDET Koulutus- ja kongressikuluja (Olympus) Luentopalkkio Astellas KÄSITELTÄVÄT ASIAT Kuinka tunnistan taudin? Kivun syyt Hormonaalinen
LisätiedotVaihdevuosien hormonihoidon vaikutuksia arvioitu uudelleen
KATSAUS tieteessä Tomi Mikkola LT, dosentti, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri HYKS, Naistenklinikka tomi.mikkola@hus.fi Vaihdevuosien hormonihoidon vaikutuksia arvioitu uudelleen Kymmenen vuotta
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotOpas laboratoriohenkilökunnalle
Opas laboratoriohenkilökunnalle HEMLIBRA (emisitsumabi) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla
LisätiedotGYNEKOLOGIA & UROLOGIA
GYNEKOLOGIA & UROLOGIA Päivi Polo LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Synnytys- ja naistentautiopin kliininen opettaja, Tyks Naistenklinikka ja Turun yliopisto Vaihdevuosien
LisätiedotLaskimotukos raskauden aikana. Risto Kaaja
Tromboosi Laskimotukos raskauden aikana Risto Kaaja Raskaus lisää laskimotukoksen vaaran kuusinkertaiseksi. Vaara on suurimmillaan heti synnytystä seuraavina päivinä ja on ohi vasta kuusi viikkoa synnytyksen
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Läpikuultava, väritön tai melkein väritön alkoholinhajuinen geeli
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI ESTROGEL 0,6 mg/g -geeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia (hemihydraattina) Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Vagifem 10 mikrog emätinpuikot. Estradioli
PAKKAUSSELOSTE Vagifem 10 mikrog emätinpuikot Estradioli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. Jos sinulla
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotSenshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on
LisätiedotVeterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotMiten hoidan estrogeenilla. Aila Tiitinen
Estrogeeni Miten hoidan estrogeenilla Aila Tiitinen Estrogeeni on tehokkain vaihdevuosiin liittyvien kuumien aaltojen ja hikoilun hoito, ja se estää myös osteoporoosia. Hoidolla on vasta-aiheita, jotka
LisätiedotAsiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni)
Asiaa ehkäisystä Gynekologian alueellinen koulutuspäivä 27.10.2017 Sonja Eronen Hormonaalinen ehkäisy Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni) Pilleri, laastari ja rengas Progestiiniehkäisy Pilleri,
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotPotilasesite. Jinarc (tolvaptaani)
Jinarc (tolvaptaani) Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla kaikista mahdollisesti saamistasi haittavaikutuksista.
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotNäin hoidan vaihdevuosioireita
Pauliina Tuomikoski ja Heli Lyytinen TEEMA: NÄIN HOIDAN: IKÄÄNTYVÄN NAISEN TERVEYS Hormonihoito on tehokkain hoito hikoiluihin ja kuumiin aaltoihin, jotka ovat tavallisimpia vaihdevuosioireita. Hormonihoidon
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotVagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon
Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu
LisätiedotNaisten terveys ja hormonien käyttö
Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa
LisätiedotIkääntyvän naisen verisuonten terveys
Petri Haapalahti ja Tomi Mikkola TEEMA: IKÄÄNTYVÄN NAISEN TERVEYS Ikääntyvän naisen verisuonten terveys Sydän- ja verisuonisairaudet ovat sekä miesten että naisten tärkeimpiä kuolinsyitä, mutta valtimotauti
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotDiane Nova (syproteroniasetaatti + etinyyliestradioli) 05/2014, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
1/8 Diane Nova (syproteroniasetaatti + etinyyliestradioli) 05/2014, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä 2.1.1
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus Pyöreä, valkoinen jakouurteellinen tabletti, jonka halkaisija on 7,1 mm. Tabletissa on merkintä Upjohn 50.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Provera 10 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg medroksiprogesteroniasetaattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta
LisätiedotUudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät
Näin hoidan Oskari Heikinheimo Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät joustavampia mahdollisuuksia raskaudenehkäisyyn Hormonaalisten ehkäisyvälineiden saralla on 2000 luvulla tapahtunut paljon. Markkinoille
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
Lisätiedot