Voimaannuttaminen ohjaavassa koulutuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voimaannuttaminen ohjaavassa koulutuksessa"

Transkriptio

1 Voimaannuttaminen ohjaavassa koulutuksessa Petteri Ora Pro Gradu tutkielma Sosiaalipsykologia Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Huhtikuu 2010

2 Tampereen yliopisto Sosiaalitutkimuksen laitos Petteri Ora: Voimaannuttaminen ohjaavassa koulutuksessa Pro Gradu tutkielma, 84 sivua, 17 liitesivua Sosiaalipsykologia Huhtikuu 2010 Tiivistelmä Tämän tutkimuksen kohteena ovat ohjaavien kouluttajien käsitykset voimaantumisen (empowerment) olemuksesta ja merkityksestä omassa ohjaustyössään. Aineistona on yhdeksän ohjaavan kouluttajan haastattelut. Voimaantuminen ja voimaannuttaminen liittyvät ammatillisen kuntoutuksen ekologiseen paradigmaan. Siinä kuntoutuksen päämääränä nähdään ihmisen voimaantuminen. Ammatillisen kuntoutuksen ideaalina voimaantuminen tarkoittaa ihmistä, joka on kykenevä asettamaan itselleen omia tavoitteitaan ja toimimaan tuloksellisesti niiden saavuttamiseksi. Voimaantuminen on käsitteenä lähellä elämänhallinnan käsitettä. Tutkimuksen yleisenä teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Sen mukaan yhdessä organisaatiossa tekemäni haastattelut heijastavat yhden paikallisyhteisön jatkuvasti uudistuvaa käsitteellistä todellisuutta. Tutkimusmenetelmänä käytän sisällönanalyysia. Tutkimuksen ensimmäisenä tuloksena on kuvaus voimaannuttavasta ohjauksesta asiakkaan voimaantumisen polulla. Siinä kuvataan ne ohjausprosessin osat, joita haastatellut ohjaajat pitivät voimaantumisen kannalta tärkeimpinä. Tutkimuksen toisena tuloksena esitän ohjaavan kouluttajan, aineiston ja asiakkaan välisiin suhteisiin perustuvan analyysin hiljaisen tiedon asemasta ohjauksessa. Hiljainen tieto ohjauksessa auttaa käsittelemään ohjaussuhteen kysymyksiä vallasta, identiteetistä ja asiantuntijuudesta. Tutkimus hyödyttää uraohjauksesta päättäviä organisaatioita (työhallinto, kela, eläkevakuutusyhtiöt) selvittämällä voimaantumisen ilmenemistä ja sen tukemiseen pyrkivien interventioiden sisältöjä. Tieto on tarpeen kurssien sisältöjä määriteltäessä. Tutkimuksesta hyötyvät myös ohjaavat kouluttajat, jotka tutkimusten tuloksien perusteella osaavat suunnata ja kehittää työtään voimaantumisen eteen entistä paremmin. Kolmanneksi tutkimuksesta hyötyvät opiskelijat, joiden eteen ohjaavaa työtä tehdään. Asiasanat: voimaantuminen, valtaistaminen, empowerment, ammatillinen kuntoutus, sisällönanalyysi, hiljainen tieto

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Ammatillinen kuntoutus ja ohjaava koulutus Ammatillisen kuntoutuksen toimintakenttä Ammatillisen kuntoutuksen sisältö Ohjaava koulutus ammatillisena kuntoutuksena Ohjaavat kouluttajat Ohjaus käytäntöinä ja oppimisena Ammatillinen kuntoutus ja voimaantuminen Kohti ekologista kuntoutuskäsitettä Voimaantumisen toimintakentät Mitä voimaantuminen tarkoittaa? Voimaantuminen ohjaavassa koulutuksessa Tutkimuksen kohde ja tutkimuskysymykset Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta Institutionaalisen vuorovaikutuksen tutkimus Tutkimuskohteen tarkentaminen ja metodin valinta Haastattelu tutkimusvalintana Tutkimuskohteen valinta ja tutkimusasetelman perustelut Tutkimuksen tausta Tutkimuksen konteksti Ohjaava koulutus Kiipulassa Aineiston hankinta ja analyysivalinta Haastattelujen toteuttaminen ja analyysin alku Sisällön analyysi Aineiston analyysin kuvaus Tutkimuksen tulos I: voimaantumisen polku Voimaannuttavan ohjauksen elementit Voimaantumisen olemus ja merkitys Voimaantumisen havaitseminen Prosessin alun merkitys Ryhmän merkitys Ohjaajan roolit ja työmenetelmät Ohjauksen rajankäyntiä ja ammatillisuus ohjauksessa Oman voimaantumisen ja työyhteisön merkitys Tutkimuksen tulosten tarkastelua Hiljainen tieto ohjauksessa Haastattelusta hiljaiseen tietoon Hiljaisen tiedon määritelmästä ja käytöstä 69

4 9.3. Hiljainen tieto voimaannuttamisesta ohjaavassa koulutuksessa Tutkimusaineiston analyysi ja tulokset II: ohjaajan hiljainen tieto Asiantuntijuus Identiteetti Valta Pohdinta ja päätelmät Kohti voimaannuttamisen interventioteoriaa Aktivointipolitiikan paradoksit eli voimaannuttamisen yhteiskunnalliset rajat 81 Lähteet 85 Liite 1: Ohjaus auttamismuotojen kentässä 93 Liite 2: Haastattelupyyntö 94 Liite 3: Voimaantumisen polun elementit 95

5 1. Johdanto Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää voimaantumisen (empowerment) sisältöjä, merkitystä ja tuottamista työttömiin kohdistuvan ammatillisen kuntoutuksen uraohjauksessa. Tutkimus kohdentuu yhden oppilaitosorganisaation sisällä ohjaavan koulutuksen kouluttajien käsityksiin asiasta. Tutkimuksen yleisenä teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Sen mukaan organisaatiossa käsitteellinen todellisuus syntyy ja uusiutuu päivittäisen vuorovaikutuksen avulla. Ammatillisessa kuntoutuksessa voimaantuminen ilmenee normatiivisena ja ideaalisena toimintaa ohjaavana käsitteenä. Käsite esiintyy normatiivisena alan toimintaa ohjaavissa hallinnollisissa teksteissä. Ideaalisena käsite näyttäytyy monissa ammatillista kuntoutusta käsittelevissä oppikirjoissa ja tutkimuksissa. Voimaantumisen käsitteellä ei kuitenkaan ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Työttömien ammatillisessa kuntoutuksessa voimaantuminen nähdään joko itsenäisenä välitavoitteena tai merkittävänä osana työllistymistavoitteen toteutumista. Voimaantumisen sisältöjen toteutumista voidaan tarkastella esimerkiksi mittaamalla operationaalistamisen kautta tai määrittelemällä voimaantuminen kohdejoukon kanssa. Tätä tutkielmaa varten haastattelin yhdeksää ohjaavaa kouluttajaa, ja kysyin heiltä heidän käsityksiään voimaannuttamisen merkityksestä ja tuottamisesta. Voimaantuminen (empowerment) on myös keskeinen osa nykyistä kuntoutusparadigmaa. Vajavuuskeskeisestä paradigmasta on siirrytty kohti valtaistavaa eli ekologista paradigmaa (Järvikoski 2008, 50; Järvikoski & Härkäpää 2004, ). Valtaistaminen on eräs empowerment-käsitteen käännöksistä ja tarkoittaa tässä kuntoutumisen hahmottamista prosessiksi, jossa kuntoutuja on aktiivisesti vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa muokaten suhdettaan siihen. Lapin yliopiston kuntoutuksen professori Aila Järvikoski esittää tuoreessa kirjoituksessaan, että kuntoutuksen perimmäinen tavoite on pysyvä myönteinen muutos yksilöympäristösuhteessa, joka voi näkyä esimerkiksi työssä selviytymisen paranemisena tai sosiaalisen integraation vahvistumisena (Järvikoski 2008, 54). Päätetavoitteen ohella Järvikoski kehottaa kuntoutuksen tutkijoita kiinnittämään entistä enemmän huomiota 1

6 prosessin kuvaamiseen ja välitavoitteisiin. Tätä kautta saataisiin luotua kuntoutuksen interventioteorioita, joiden avulla voitaisiin kuvata toimintaa, kontekstia ja muutoksiin johtavia reittejä. (emt. 57) Eräs mahdollinen tapa käsittää interventioteoria on kuvata se yhden organisaation sisällä vallitsevana toimintatapana. Ammatillisen kuntoutuksen uraohjauksessa pyritään vaikuttamaan yksilön ja hänen monitasoisen ympäristönsä väliseen vuorovaikutusprosessiin. Kuntoutuksen tehtävä ja tavoite on valtaistaa tai voimaannuttaa ihminen, jotta hän voisi itse ohjata elämäänsä. Tutkielmani tavoite on valtaistamisen / voimaannuttamisen interventioteorian hahmottelu yhdessä kontekstissa. Suomalainen kuntoutustutkimus vetoaa usein paradigman muutokseen vajavuuksien korjaamisesta kohti ihmisen elämänhallinnan ja empowermentin vahvistamista. Paradigmat eivät muutu itsestään, vaan takana on yhteiskunnallinen muutos ja tässä tapauksessa ammatillisen kuntoutuksen toimintaedellytysten ja sille asetettujen tavoitteiden muutos. Samalla kun tarkastelen pienessä mittakaavassa ammatillisen kuntoutuksen prosessia, yritän sen kautta laajemminkin ymmärtää kuntoutuksen ja työllisyydenhoidon politiikkoja ja sitä muutoksessa olevaa yhteiskunnallista todellisuutta, johon ne yrittävät vaikuttaa. Tutkimuksen takana on oma työni ohjaavana kouluttajana ja ammatillisen kuntoutuksen muissa tehtävissä. Halusin selvittää, voiko voimaantumisen käsitettä käyttäen saada esiin jotain oleellista ohjaavan kouluttajan työstä. Samalla halusin antaa voimaantumiselle itsessään jotain konkreettista sisältöä. Käsitettä käytetään paljon kuntoutuksen eri yhteyksissä, mutta sen sisältöä näkee harvoin tarkemmin pohdittavan. Tutkimuksesta voisi myös olla hyötyä ammatillisen kuntoutuksen ohjauksen kehittämisessä. Tutkimuksen kohteena on ohjaavien kouluttajien toiminta ammatillisen kuntoutuksen tehtävässä, jossa eräänä päämääränä, toiminnan tuloksena, on ihmisen voimaantuminen. Alustava tutkimusongelma on se, kuinka voimaantuminen ilmenee ohjaavien kouluttajien työssä heidän omasta näkökulmastaan katsottuna. Minkälaisen muodon käytännön työssä saa ammatillisen kuntoutuksen ekologinen ja valtaistava paradigma eli toimintatapa? 2

7 Esittelen ensin tutkimuksen alueen, johon kuuluvat ammatillinen kuntoutus ja ohjaava koulutus sen yhtenä ilmentymänä. Sen jälkeen valotan voimaantumisen käsitettä ja sen yhteyttä ammatilliseen kuntoutukseen. Empiirinen osa koostu yhdeksän ohjaavan kouluttajan haastattelun analyysista. Tutkimuksen tuloksena kuvaan a) yhden paikallisyhteisön käsityksiä voimaantumisen merkityksestä työttömien ammatillisen kuntoutuksen uraohjauksessa sekä b) saman yhteisön käsityksen siitä, miten voimaantuminen tietyssä kontekstissa tuotetaan ja mitkä ovat sen tuottamisen ehdot ja otolliset tilanteet ja c) ne hiljaisen tiedon olettamukset, jotka tulkitsen ohjaavilla kouluttajille olevan työnsä taustalla. 3

8 2. Ohjaava koulutus ammatillisena kuntoutuksena 2.1. Ammatillisen kuntoutuksen toimintakenttä Ammatillisen kuntoutuksen perustehtävä on ihmisen työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Tehtävänsä toteuttamiseksi ammatillinen kuntoutus tukee niin työmarkkinoille pyrkiviä kuin siellä jo olevia työkyvyn ja työtehtävien kestävään yhdistämiseen. Ammatillista kuntoutusta toteuttavat Suomessa monet organisaatiot (terveydenhuolto, kela, työeläkelaitokset, työhallinto). Hallituksen 2002 eduskunnalle antamassa kuntoutusselonteossa ennakoitiin kuntoutuksen kysynnän kasvua lähimpien vuosien aikana. Ikääntyviä työntekijöitä tulisi tukea jaksamaan vielä pari vuotta, pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytyneitä tulisi vetää työmarkkinoille korvaamaan eläkkeelle lähtijöitä. Edelleen mainitaan, että oikein toteutettuna kuntoutus paitsi lisää elämänlaatua, myös säästää muiden palvelujen ja sosiaaliturvan kustannuksia. (Kuntoutusselonteko 2002; Paatero 2002). Nykyaikaisen kuntoutuksen juuret löytyvät 1800-luvun puolelta, jolloin invalideja ja aistivammaisia autettiin elämässä eteenpäin ja pyrittiin kouluttamaan ammatteihin. Toimijoina olivat useimmin hyväntekeväisyys- ja vammaisjärjestöt. Maailmansotien välissä Suomessakin jo viriteltiin kuntoutusta laajemmin sairaiden ja vammaisten palauttamiseksi yhteiskuntaan, mutta vasta toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin varsinainen kuntoutusjärjestelmä. Välittömänä syynä tietysti oli tarve yli sodassa vammautuneen miehen saaminen yhteiskunnan tuottavaksi osaksi sota aiheutti myös työvoimapulan. (Haimi & Hurme 2007, 27-28) 1970-luvulta alkaen kuntoutus on laajentunut niin määrällisesti kuin sisällöllisestikin. Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistui 1960-luvun lopussa noin 5000 asiakasta, 1990 noin ja vuonna 2007 yksilölliseen kuntoutukseen jo yli suomalaista. (Järvikoski & Härkäpää emt. 45; Kelan kuntoutustilasto 2007) Sama asiakasmäärien kohoaminen näkyy muidenkin kuntoutuspalveluja järjestävien organisaatioiden tilastoissa. 4

9 Kuntoutuksen asiakasmäärän kasvun takana oli muutos kuntoutuksen kohderyhmän määrittelyssä. Vähitellen 1970-luvulla invalidihuoltolakia väljennettiin siten, että kuntoutukseen olivat oikeutettuja myös mielenterveyden häiriöitä potevat ja erilaiset kroonisista sairauksista kärsivät. Tiukka ja näihin päiviin asti jatkunut keskustelu koskee sitä, pitääkö kuntoutukseen pääsyn ehtona olla lääkärinlausunto sairaudesta, viasta tai vammasta tai sen uhkasta. Kuntoutusselonteossa 2002 käsitellään pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden kuntouttamista, mutta edelleen kuntoutuksen päävirta muodostuu lääkärin B-lausunnon kautta. Suomen nykyinen kuntoutusjärjestelmä luotiin 1991 kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistuksessa. Muutoksien tavoitteena oli kuntoutusjärjestelmän työnjaon selkiyttäminen, yhteistyön parantaminen ja asiakkaan aseman asettaminen kuntoutustoiminnassa etusijalle. Laissa kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä korostettiin moniammatillisuuden merkitystä kuntoutumisprosessissa. Edelleen korostettiin työikäisten ja töissä vielä olevien kuntoutuksen tärkeyttä. (Rissanen 2008) Asiakaslähtöisyys ja moniammatillisuus ennakoivat uutta ajattelutapaa kuntoutuksessa. Vajavuuskeskeisestä ajattelusta oltiin virallisesti siirtymässä kontekstuaaliseen tai ekologiseen lähestymistapaan Ammatillisen kuntoutuksen sisältö Uuden kuntoutuslainsäädännön myötä kuntoutustoimintaa alettiin tarkastella asiakkaan eli kuntoutujan näkökulmasta. Kuntoutuja nähdään kokonaisena ihmisenä omassa toimintaympäristössään. Muutos näkyy myös asiakirjateksteissä. Suomalaisittain viimeisin kuntoutuksen virallinen määritelmä löytyy Kuntoutusselonteosta (2002). Sen mukaan kuntoutumisen näkökulmasta kuntoutus voidaan määritellä ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. (Kuntoutusselonteko 2002, 3) Kuntoutus jaetaan usein neljään lohkoon: lääkinnällinen, sosiaalinen, kasvatuksellinen ja ammatillinen kuntoutus. Jako on sisällöllisesti ongelmallinen ja muuttunut aikojen kuluessa. Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa kuntoutus jaettiin kahtia: lääkinnälliseen ja ammatilliseen, korjaavaan ja työllistävään. Kuntoutuksen laajentumisen myötä mukaan tuli sosiaalinen kuntoutus, jolla on viitattu ihmisen sosiaalisiin suhteisiin sekä 5

10 kuntoutuksen kohteena että lähtökohtana. Kasvatuksellinen kuntoutus viittaa koulujärjestelmään integroituihin erityispalveluihin, esimerkiksi erityisopetukseen. (Haimi & Hurme 2007, 38-39, 67) Kuntoutus voidaan nähdä erilaisten toimenpiteiden kokonaisuutena, prosessina tai yhteiskunnallisena toimintajärjestelmänä (Järvikoski & Härkäpää 17-24). Kuntoutuksen nelijako toimii ainoastaan tarkasteltaessa kuntoutusta sektoroituneena järjestelmänä yhteiskunnan tasolla. Sekä prosessissa että toimenpiteiden kokonaisuutena kuntoutus kuntoutujan näkökulmasta voi sisältää yhtä aikaa niin lääkinnällisiä, ammatillisia, kasvatuksellisia kuin sosiaalisiakin elementtejä. Niin myös ammatillinen kuntoutus voi sisältää monia kuntoutuksen eri osa-alueiden elementtejä. Ammatillinen kuntoutus kohdistuu ihmisiin, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Pääsy työn syrjään voi olla hankalaa (syntymästään sairaat tai vammaiset) tai työmarkkinoille paluu voi mutkistua (eri syistä pitkittynyt työttömyys, joka usein yhdistyy alentuneeseen työ- ja toimintakykyyn). Ammatillinen kuntoutus voidaan nähdä yksilön oppimis- tai muutosprosessina, jossa lisätään ammatillisia valmiuksia ja elämänhallintaa. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat mm. ohjaus ja neuvonta, ammatillinen koulutus, työkokeilut sekä tuettu työllistäminen. (Järvikoski ja Härkäpää 2004, ) Ammatillisella kuntoutuksella pyritään vaikuttamaan sekä yksilön taitoihin (työvoiman tarjonta) että työmarkkinoiden olosuhteisiin (työvoiman kysyntä). Jälkimmäisessä on kyse työtehtävien räätälöinnistä kuntoutujan kykyjä vastaaviksi sekä työnantajien asenteisiin vaikuttamisesta. (emt. 198) Ammatillisen kuntoutuksen välineinä henkilökohtainen ohjaus ja työtehtävän mukaan räätälöity koulutus on monissa selvityksissä todettu onnistuneen työllistymisprosessin edellytyksiksi (esim. Ala-Kauhaluoma ym. 2005; Arnkil 2006). Lisäksi tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä ja konkreettista toimintaa työpaikalla työyhteisön kanssa. Reseptin näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta sen toteuttaminen ammatillisen kuntoutuksen järjestelmässä ei ole mitenkään itsestään selvää. Ammatillisen kuntoutuksen työnjako on edelleen hieman epäselvä ja päällekkäisyyksiä sisältävä. Pääsääntöisesti kuitenkin terveydenhuoltojärjestelmä, tapaturma- ja liikenne- 6

11 vakuutusjärjestelmä ja työeläkelaitokset huolehtivat työssä vakaasti olevien ammatillisesta kuntoutuksesta. Työhallinnolle kuuluu työttömäksi ilmoittautuneiden ammatillinen kuntoutus. Kela on ns. viimesijainen kuntouttaja, joten sille kuuluu vastuu esimerkiksi nuorten ja muiden toimijoiden kuntoutukseen kelpaamattomien ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä. (Kuntoutusasiain neuvottelukunta 2003) Ihmisten uravalintaa ja mahdollisuuksia tarkentavaa ohjaavaa koulutusta hieman eri muotoisena järjestävät niin työhallinto, Vakuutuskuntoutus VKK ry. (tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten yhteistoimijana), Kela kuin työeläkelaitoksetkin. Myös järjestöillä ja erilaisilla projekteilla (ESR, RAY) on merkittävä osa tämän kaltaisen ammatillisen kuntoutuksen tuottajina Ohjaava koulutus ammatillisena kuntoutuksena Ammatillista kuntoutusta toteutetaan ohjaavan koulutuksen nimellä lähinnä aikuisoppilaitoksissa. Nimeke on vakiintunut työhallinnon järjestämille uraohjauskursseille, mutta samansisältöisenä toimintaa toteutetaan muillekin maksajatahoille. Puhun tutkimuksessani selvyyden vuoksi ohjaavasta koulutuksesta tarkoittaessani ryhmämuotoisia elämän- ja työuran suunnittelun kursseja, jotka on suunnattu pitkäaikaistyöttömille ja/tai työ- ja toimintakyvyltään heikentyneille työtä hakeville kansalaisille. Ohjaava koulutus luotiin 1970-luvun alussa työhallinnon ammatinvalinnan ohjauksen jatkeeksi saattamaan työmarkkinoille sinne ensi kertaa tai katkoksen jälkeen pyrkiviä. Lähtökohtana oli työvoimapula ja yhteiskunnallinen rakennemuutos. Ensimmäiset ohjattavat ryhmät olivat työmarkkinoille palaavat kotiäidit. (Onnismaa ja Taskinen 1994) Ideana oli antaa lisätukea ryhmille, joiden kiinnittyminen työmarkkinoille ei ollut helppoa. Ohjaava koulutus on säilyttänyt paikkansa työvoimapoliittisen koulutuksen erityisenä muotona ja valtakunnallisesti koulutuksen vuosittain aloittaa toistakymmentä tuhatta henkilöä. Ohjaavan koulutuksen osuus kaikesta työvoimapoliittisesta koulutuksesta on ollut kymmenisen prosenttia luvun lopulla noin puolet koulutuksesta oli suunnattu jollekin erityisryhmälle (maahanmuuttajat, nuoret, vajaakuntoiset ym.) ja loput olivat kaikille avoimia. Käytännössä työvoimatoimistot ovat alueillaan ostaneet koulutukset 7

12 tarjoajilta. (Onnismaa 2000, 151) Kiipulassa ohjaavaa koulutusta on järjestetty vuodesta 1978 useilla paikkakunnilla. Kuntoutuksen ja Kelan repertuaariin ohjaavan koulutuksen kaltainen malli on hiipinyt vähitellen 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Silloin Kuntoutussäätiö aloitti VAKhankkeensa, jossa kehitettiin voimavarasuuntaista kuntoutusta. Lähtökohtana oli etsiä vaihtoehtoa medikaalis-diagnostisesti painottuneelle perinteiselle kuntoutusparadigmalle. (Riikonen 2000) Ohjaava koulutus jatkaa kuntoutusta koulutuksellisin keinoin. Pasanen (2007, 4-7) näkee perusasetelman kuntoutus koulutus jatkumossa muodostuvan siten, että medikalistiseen perinteeseen kiinnittynyt perinteinen kuntoutus on kyvytön tuottamaan ihmisille ammatillista uudelleenorientaatiota, joka kuitenkin uuteen ammattiin sijoittuvalle on onnistuneen siirtymän edellytys. Ohjaavan koulutuksen funktio on perinteisten kuntoutuksen muotojen jatkaminen ja täydentäminen. Oleellista ohjaavassa koulutuksessa tältä kannalta on kokonaisvaltaisuus, asiakkaan tilanteesta lähteminen ja subjektiuden korostaminen. Vehviläinen (2001, 19-20) jakaa ohjaavan koulutuksen nimissä järjestetyt kurssit kolmeen kategoriaan: tietopainotteiset lyhytkurssit, joilla keskitytään työnhaun taitoihin, kurssit, joilla kartoitetaan opiskelijoiden elämäntilannetta laajemmin kohti tulevaisuuden toimintasuunnitelmaa ja kurssit, joilla painottuvat yleiset elämänhallinnan kysymykset. Ohjaavan koulutuksen toteuttamisen sisällöllisiä ominaispiirteitä ovat (Silvennoinen 2007, 12): projektimainen tiedonhankinta, useimmiten kurssilaisten kanssa tuotetuista aiheista, henkilökohtainen ja ryhmäohjaus, työkokeilu- ja harjoittelujaksot, joissa testataan ja täsmennetään omia suunnitelmia. 8

13 Parin kuukauden mittaisissa ja sitä pidemmissä koulutuksissa toistuvat samat sisällölliset asiat. Työhallinnon hankintaohje (2006, 50) määrittelee kurssiohjelmaan kuuluvaksi mm. työelämän vaatimusten tuntemuksen, osaamiskartoituksen, elämäntilanteen selkeyttämisen, työ- ym. harjoittelut sekä erilaisten realististen suunnitelmien tekemisen. Kouluttaja ja toteuttava organisaatio voivat siten melko vapaasti ja luovasti harkita sopivan toteuttamistavan. Työhallinnon käsitteistössä ohjaava koulutus on osa valmentavan koulutuksen repertuaaria. Valmentavan työvoimakoulutuksen ensisijainen tavoite ei ole välitön työllistyminen, vaan sen avulla ohjataan työnhakijoita valitsemaan sopivia ammatillisia koulutusvaihtoehtoja ja parannetaan esim. pitkäaikaistyöttömien, ikääntyvien, maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten työllistymisedellytyksiä ja ehkäistään syrjäytymistä. (Myllylä & Pukkio 2007) Ohjaavan koulutuksen tyyppisiä kursseja järjestetään muutenkin kuin työhallinnon ostamina ja ohjeistamina. Esimerkiksi Kiipulan ammattiopiston aikuiskoulutus on yhdessä Kelan kanssa kehittänyt OTE-kuntoutusmallin, jossa ohjataan kuntoutusrahalla olevia ihmisiä työn syrjään. Tyypillisiä asiakkaita ovat mielenterveyskuntoutujat, jotka pitkän sairasloman jälkeen palaavat työmarkkinoille ja vaikeampien somaattisten vaivojen (astma, allergiat, tule-vaivat) kanssa sinnittelevät ihmiset. OTE-kuntoutus tulee päättymään vuoden 2010 aikana ja sen tehtäviä jatkavat Kelan uuteen standardiin perustuvat ammatillisen kuntoutuksen kurssit (Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi 17/2009). Yhteiskunnan järjestämien kurssien lisäksi yhdistykset ja projektit (mm. Euroopan Sosiaalirahasto ja Raha-automaattiyhdistys rahoittajina) järjestävät monenmoisia koulutuksia, joiden sapluunassa noudatetaan ohjaavan koulutuksen mallia. Myös opetushallitus on järjestänyt vastaavia koulutuksia, mutta vain nuorille Ohjaavat kouluttajat Ohjaavan koulutuksen alkuvuosikymmenten psykologisesta painotuksesta on siirrytty kasvatustieteelliseen orientaatioon (Silvennoinen 2007, 12). Toisaalta ohjaava koulutus on aina ollut monitieteistä ja yhtälailla psykologien, sosiaalipsykologien kuin aikuiskas- 9

14 vatuksenkin kiinnostuksen kohteena (Vehviläinen 2001, 21). Ohjaavalla koulutuksella ei ole selkeää yhtenäistä teoriaa, ja monitieteisenä professiona se on jäänyt heikoksi verrattuna esimerkiksi ammatinvalinnanohjaukseen tai terapiakäytäntöihin. Ohjaava koulutus toimintakäytäntönä ankkuroituu useimmiten työvoimapoliittisen koulutuksen osaksi, mutta poikkeaa pedagogisen käytäntönsä osalta selvästi tavanomaisesta ammatillisesta koulutuksesta. (Pasanen 2007, 13-15) Myös ohjaavien kouluttajien ammatti-identiteettiä on pidetty heikkona. Silvennoisen (2007, ) mukaan ohjaavan kouluttajan tehtävät eivät muodosta oikeaa ammattia, koska ohjaavilla kouluttajilla ei ole yhtenäistä ammatillista sosialisaatiota, identiteettiä eikä yhteiskunnallista asemaa. Ammatin yleistettävien tunnuspiirteiden heikentyminen on yleinen trendi työmarkkinoilla. Työelämässä yksilö muokkaa oman tehtäväkokonaisuutensa omien henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mukaiseksi. Ohjaavassa koulutuksessa tällainen ammattiosaamisen despesialisaatio näkyy siinä, että eri kouluttajat ja ohjaajat tekevät samaa työtä hyvin erilaisilla orientaatioilla ja menetelmillä. (emt.) Ohjaukselle tietyn organisaation sisällä tällainen tilanne tuottaa sekä hyviä että haitalliseksi katsottavia seurauksia. Ongelmaksi nousee ensinnäkin laatu. Jos ohjaajat toteuttavat työtään kukin omalla tavallaan, on vaikea selittää tilaajalle, mistä tuloksellisuus ja toiminnan hyvyys oikein johtuvat. Toiseksi tiedon kumulatiivisuus on vähäistä, jos menetelmärepertuaari on kovin kirjava eivätkä eri keinot kohtaa toisiaan. Menetelmällinen kirjavuus anything goes on toisaalta myös rikkaus. Ohjauksen henkilökohtaistaminen ja aito asiakkaan tilanteesta lähteminen edellyttävät laajaa näkemystä mahdollisista keinoista. Esimerkiksi Pasanen (2007, 14-15) näkee ohjaavan koulutuksen olennaisimmaksi piirteeksi juuri opiskelijoiden itse määrittämien tilanteiden prosessointiin heittäytymisen. Ideaalitilanteessa ohjauksen toteuttajat ja välineet voitaisiin valita tapauskohtaisesti. Kanadalainen ohjauksen tutkija ja ohjaaja Vance R. Peavy kritisoi kaavamaista lähestymistapaa ohjauksessa. Hänen mukaansa ei ole olemassa joka paikkaan soveltuvia valmiita ohjausinterventioita, vaan ohjauksessa tulee toimi kluovasti asiakkaan ja tilanteen vaatimusten ja mahdollisuuksien mukaan. Tällä tavalla toimivia ohjaajia Peavy ku- 10

15 vaa termillä bricoleur, viitaten ikään kuin ohjauksen käsityöläisiin, jotka annetuista aineksista luovat aina jotain uutta. Peavyn mukaan ohjaus on bricoleurille taidetta. (Peavy 2006, ) Ohjauksen professio liittyy kysymykseen ohjausasiantuntijuudesta eli siitä, mikä on ohjaajan erityinen kompetenssi ohjausprosessissa. Perinteinen kuntoutuskäsitys ja myös ohjaajuus sen sisällä edusti ns. ensimmäisen vaiheen ohjausasiantuntijuutta (Silvennoinen 2007, 156; Onnismaa 2007, ). Ohjaajalla katsottiin olevan käytössään tiettyjä menetelmiä ja tietoa, joiden avulla hän pystyi asettamaan ohjattavan autettavan positioon. Edelleen esimerkiksi psykometriikkaan perustuva ohjauskäytäntö lähtee tästä asetelmasta liikkeelle. On huomattava, että kyse ei ole vain ohjaajan tai asiantuntijan suhtautumisesta, vaan usein ohjattava toivoo selkeitä objektiivisia neuvoja tilanteeseensa. Toisen aallon asiantuntijuudessa ohjaaja joutuu tuottamaan ensimmäisen aallon asiakkaalle pettymyksen. Ohjaajalla ei ole valmiita toimintamalleja eikä selkeästi annettua roolia. Uusi ohjausasiantuntijuus pohjautuu ohjaajan ja asiakkaan tasavertaisille rooleille ohjaussuhteessa. Syntyy ns. jaetun asiantuntijuuden tilanne, jossa neuvottelun ja dialogin keinoin pyritään määrittelemään ongelma ja kehittämään asiakkaalle itselleen tapoja ja välineitä ratkaista pulmansa. Uudessa ohjausasiantuntijuudelle tunnusomaista on myös sen moniammatillisuus. (Onnismaa emt.; Silvennoinen emt.; Vanhalakka- Ruoho & Juutilainen 2003) 2.5. Ohjaus käytäntöinä ja oppimisena Se, mitä ohjaavat kouluttajat tekevät, on ohjaamista. Ohjaus on työmenetelmä, jota käytetään monella areenalla: työpakoilla, kouluissa, kuntoutuksessa. Ohjaavan koulutuksen yhteydessä ohjausta voisi kuvata laaja-alaiseksi elämänsuunnittelun menetelmäksi (Onnismaa 2007, 7). Ohjaus ei ole tiedonjakamista, vaan yhdessä asiakkaan kanssa käytävää dialogista keskustelua, jolla pyritään jäsentämään asiakkaan kokemuksia ja mahdollisuuksia oman elämänsä ja työmarkkina-asemansa suhteen (Silvennoinen 2007, ). 11

16 Ohjauksen tarve postmodernissa yhteiskunnassamme johtuu toisaalta elämäntapahtumien muuttumisesta ennustamattomiksi ja epäjatkuviksi ja toisaalta traditionaalisten yhteisöllisten siteiden puuttumisesta. Tyypillinen ohjaavan koulutuksen asiakas on pudonnut työelämän jatkuvan kehittymisen kelkasta eikä oikein tiedä, keneltä hakisi hyviä neuvoja ja viisautta. Usein perheenjäsenet ja ystävät tuntevat jaettua avuttomuutta tilanteessa. Ohjauksen yhteiskunnallinen missio on antaa ihmiselle paikka reflektoida omaa tilannettaan ja turvatusti etsiä ja kokeilla uusia mahdollisia avauksia oman elämänsä suhteen. (Peavy 2000; Spangar et.al. 2000) Keskeistä ohjauksessa on ohjaussuhteen muodostaminen. Se on alusta, jonka päällä käydään neuvotteluja ja kehitellään uusia merkityksiä ja ratkaisuja. Sekä ohjaaja että asiakas tuo neuvotteluun oman näkemyksensä, joiden pohjalta sitten haetaan ratkaisuja. (Spangar 2000, 16) Ohjaussuhteessa pyritään lisäämään opiskelijoiden itseohjautuvuutta, jotta heistä tulisi riippumattomia oman elämänsä herroja (Vehviläinen 2001, 25-26). Ohjaussuhde on siis väliaikainen tapahtuma, joka pyrkii tekemään itsensä tarpeettomaksi. Ohjausasiakkaalle ohjaus on matka itseen. Itsereflektiolla tähdätään omien toimintakäytäntöjen ja tilanteen mahdollisimman realistiseen analyysiin. Itseluottamusta ja omavoimaisuutta lisäämällä annetaan välineitä oman elämän muuttamiseen ja uuden oppimiseen. Reflektion välineinä ohjauksessa käytetään puhutun ja kirjoitetun kielen ohella toiminnallisia menetelmiä, musiikkia ja visuaalisia mahdollisuuksia. (Vanhalakka- Ruoho 2002). Jaetun asiantuntijuuden käsitteen keskeinen idea on, että ohjattava on omien asioidensa asiantuntija ja ohjaaja ohjausprosessin. (Onnismaa 2007, 26-27) Parhaimmillaan ohjaussuhteesta muodostuu oppimiskumppanuus (Vanhalakka-Ruoho & Juutilainen 2003). Oppimiskumppanuus edellyttää molemminpuolisen jakamisen taitoja. Sekä ohjaaja että asiakas tuovat yhteiseen neuvotteluun ja dialogiin käsityksensä oikeasta ja väärästä, tilanteista ja tulkinnoista. Jotta ohjaussuhteessa voidaan edetä kohti asiakkaan voimaantumista, on molempien osapuolten oltava valmiit muuttamaan käsityksiään. Jos ohjaaja takertuu omiin merkityksiinsä ja oikeina pitämiinsä tulkintoihin, ei hän ehkä saavuta asiakkaan kannalta parhaita mahdollisia tulkintoja. Aito asiakaslähtöisyys edellyttää heittäytymistä ja kykyä omaan kriittiseen reflektioon (Mezirow 1995). 12

17 Kirsti Vänskä (2002) kuvaa ohjauskeskustelua oppimisen prosessina, jossa ohjaajan tehtävä on olla mahdollistaja. Perustana on jaetun asiantuntijuuden idea. Vänskä kuvaa ohjauskeskustelussa oppimista jatkuvan syklin avulla. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan asiakkaan arjen todellisuutta ja toimintatapoja. Seuraavaksi jäsennetään havaintoja, annetaan asioille nimiä. Kolmannessa vaiheessa tietoiseksi tulemisen jälkeen etsitään uusia vaihtoehtoja ja näkökulmia. Neljänneksi kokeillaan uusia tapoja toimia. Neljäs vaihe edellyttää merkityksien uudistamista, koska toiminnalliset valinnat ovat viime kädessä arvopohjaisia. Vänskä (emt.) erottaa ohjauksen traditioissa konstruktivistisen / empowerment orientaation ja traditionaalisen behavioristisen orientaation. Jälkimmäisessä ohjaus on syitä etsivää ja korjaavaa ohjaajalähtöistä toimintaa. Ensin mainitussa ohjaus alkaa todellisen maailman suhteiden tutkimisella ja johtaa muuttumismahdollisuutta tukeviin ohjaustekoihin. Vänskän mukaan kaikkia ohjaustapoja tarvitaan ja käytetään jossain vaiheessa ohjausta. Viime kädessä kyse on oppimiskäsityksestä jaetun asiantuntijuuden tilanteessa. 3. Ammatillinen kuntoutus ja voimaannuttaminen 3.1. Kohti ekologista kuntoutuskäytäntöä Kuntoutuksen uuden paradigman 1 peruslähtökohtana on ihminen toimijana omassa ympäristössään. Vajaakuntoisuus, vammaisuus tai syrjäytyneisyys nähdään yksilön ja hänen ympäristönsä välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Järjestelmäkeskeisyyden sijasta kuntoutusprosessin keskiöön nostetaan aktiivinen, oman elämänsä hallintaan pyrkivä ihminen. Kuntoutus ei kohdistu pelkästään yksilöön, vaan pyrkii ottamaan prosessin osaksi koko ihmisen toimintaympäristön. Tällaista kuntoutusnäkemystä nimite- 1 Paradigmalla tieteessä tarkoitetaan vallitsevaa ja hyväksyttävää tapaa käsittää todellisuuden olemus (ontologia) ja se, miten siitä saadaan tietoa (epistemologia). Vallitseva paradigma on tiedeyhteisön enemmistön jakama ja ohjaa tutkimusta niin sisällöllisesti kuin menetelmällisestikin. paradigman käsitteen isänä pidetään Thomas Kuhnia, joskin tieteen kehittymiselle on muitakin selittäjiä. (esim. Pietilä 1983, 82-95) Paradigma muuttuu, kun vallitseva konstruktio tutkimuksesta saa rinnalleen vahvoja kilpailijoita, jotka näyttävät pystyvän selittämään todellisuutta paremmin kuin entinen paradigma (esim. Eskola 1994, 13-55). On huomattava etteivät paradigmat useinkaan sinänsä häviä, vaan vanha jää rajoituksineenkin edelleen elämään uuden rinnalle. 13

18 tään ekologiseksi kuntoutusajatteluksi. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 52-55; Järvikoski 2008, 49-51) Ekologista paradigmaa on myös kutsuttu valtaistavaksi tai voimaannuttavaksi (empowerment) paradigmaksi (Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelma 2003, 24-26). Kuntoutustoiminnan tavoitteena on tällöin avata ihmiselle uusia mahdollisuuksia kehittämällä niin yksilö kuin hänen ympäristöäänkin. Edelleen pyritään vahvistamaan kuntoutujan elämänhallintaa ja tukemaan hänen elämänprojektejaan. Keinoina ovat mahdollisimman aidoissa ympäristöissä työpaikoilla, kotona, lähipiirissä tapahtuva kuntoutus. Laitosten sijaan on kehitetty erilaisia avokuntoutuksen malleja, kuntoutusluotsausta yms. Valtaistava tai voimaannuttava paradigma kuulostaa selkeältä, mutta sen toteuttaminen käytännössä on osoittautunut ongelmalliseksi. Paradigmamuutoksesta on Suomessakin keskusteltu julkaisutasolla jo ainakin 1990-luvun puolivälistä, ja maailmalla ekologisen kuntoutuksen ajatukset valtasivat alaa jo 1970-luvulla (Järvikoski & Härkäpää 2004, 52-53). Jotain kertonee myös se, että tekstistä toiseen uusi paradigma esitetään tulemisensa prosessissa olevana samojen kaavioiden kautta (esim. Järvikoski 2008, 49-51). Olen seuraavaan koonnut keskeiset uuden paradigman mukaisen toiminnan toteuttamisen haasteet aikalaiskeskustelusta (Lindh 2007; Suikkanen ja Lindh 2007; Vilkkumaa 2008; Rissanen 2008). Ensimmäinen haaste on järjestelmä. Suomeen luotiin sotien jälkeen vahva kuntoutuslaitosten ketju toteuttamaan laitoskuntoutusta. Malli on ainutlaatuinen Euroopassa. Ongelma on, että ekologinen kuntoutus edellyttää toimintaa asiakkaan lähipiirissä, ei matkustamista johonkin laitokseen. Laitoksissa onkin päällä akuutti rahoituskriisi, ja toiminta tulee konkurssien myötä muuttumaan. Toinen tekstistä toiseen toistuva järjestelmätason haaste on toimijoiden ja lakien sekavuus. Tämä aiheuttaa sen, ettei kuntoutusasiakas juuri voi hallita omaa kuntoutumisprosessiaan, kun asiantuntijoillakin (esim. terveyskeskuslääkärillä) on hankaluuksia hahmottaa kokonaisuutta. Kuntoutus sisältää paljon nivelkohtia: esimerkiksi lääkinnällisestä kasvatukselliseen ja edelleen ammatilliseen kuntoutukseen siirtyminen tarkoittaa aina uuden hallintokunnan ja sääntöviidakon esiin putkahtamista. Tätä paikkaamaan 14

19 luodut moniammatilliset tiimit eivät tutkimusten mukaan toimi tehokkaasti yhdessä ja usein tulevat lisäksi jyränneeksi asiakkaan. Kolmas haaste koskee toimintaa ja menetelmiä. Ekologisen mallin mukaisesti toteutettu kuntoutus edellyttää yhteistyötä esimerkiksi työpaikoilla. Työpaikkakuntoutukseen asetetut toiveet eivät kuitenkaan ole kovinkaan hyvin toteutuneet. Yhteistyö työnantajien kanssa ei ole sujunut odotetusti ja malleja työtehtävien joustavasta räätälöinnistä tai vähittäisestä työhön palamisesta ei juuri ole syntynyt. Varhaisen puuttumisen ongelmaksi on noussut kuntoutustarpeen tunnistaminen ja konkreettisten tavoitteiden puute kuntoutussuunnittelussa. Edelleen yhteistyö työterveyshuollon kanssa takkuaa. Menetelmäpuolella merkille pantavaa on uusien innovaatioiden vähäisyys. Erilaiset kuntoutusohjaaja tai luotsi kokeilut ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Niissä asiakkaan luottohenkilö huolehtii yhdessä asiakkaan kanssa prosessin sujuvuudesta ja tuloksellisuudesta. Esimerkiksi tuetun työllistymisen malli, jossa työhönvalmentaja tukee asiakasta, perustuu tällaiseen saattajan / ohjaajan käyttöön. Verrattuna koko ammatillisen kuntoutuksen volyymiin mallia käytetään kuitenkin varsin vähän. Vallalla oleva kuntoutusmalli on edelleenkin sektori- ja asiantuntijakeskeinen. Menetelmien kehittämisen haasteisiin liittyy myös se, ettei ammatillisen kuntoutuksen menetelmistä ole kertynyt paljoakaan luotettavaa vaikuttavuustietoa. Tarvitaan lisää tutkittua tietoa ammatillisen kuntoutuksen interventioista, niiden toteutuksesta ja tuloksista. Uuden paradigman mukaisia käytäntöjä on tutkittava niiden olemukseen soveltuvalla tavalla voimaantumisen ehdoilla. Jos kritiikki käännetään tavoitekielelle, voimaannuttavan ammatillisen kuntoutuksen kehittämisessä on ainakin seuraavia haasteita ja tavoitteita: Jalkautuminen asiakkaiden arkiympäristöön ja työpaikoille autenttisen kuvan saamiseksi asiakkaan työnteon mahdollisuuksista ja rajoitteista. Tähän liittyy kliinisen työkyvyn käsitteen purkaminen työllistymiskyvyksi, työnoppimiskyvyksi ja työssäpysymiskyvyksi, koska työkyky on välttämättä aina suhteessa suoritettaviin konkreettisiin tehtäviin. Ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavien henkilöiden osaamisen lisääminen työtehtävien tuntemuksen ja analyysin alueilla työn räätälöinnin perustaksi. Sekä kouluttajilta että kuntoutuksen ohjaajilta edellytetään työn tekemisen ja siihen vaadittavan osaamisen tuntemista, jotta voidaan arvioida asiakkaan työllistymisessään tarvitsemaa tukea. Tähän liittyy myös kyky tehdä yhteistyötä työnantajien ja työpaikan henkilöstön kanssa. 15

20 Uusien tehtävien ja työnjaon opetteleminen. Verkostomaiseen työtapaan siirtyminen edellyttää vanhojen sektoroituneiden tehtäväkuvien purkamista ja uusien luomista. Esimerkiksi työhönvalmentajien ammattikunta tulee korvaamaan niin kuntoutuksen kuin koulutuksenkin puolella vanhoja ammattikuntia. Kuntoutuksen ja koulutuksen tuotantotapaa on muutettava yhdenkeskeisestä monenkeskeiseksi. Koulutuksen sisältöjen on lähdettävä työtehtävien vaatimuksista ja koulutus on toteutettava mahdollisimman paljon työpaikan kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Prosessissa tarvittava tuki räätälöidään palveluohjauksen avulla Voimaantumisen toimintakentät Uuden kuntoutusajattelu ytimessä on ajatus asiakkaan valtaistamisesta ja voimaannuttamisesta. Jotta uutta kuntoutusmallia voidaan ymmärtää ja kehittää, on ymmärrettävä mitä voimaantumisella tarkoitetaan tai voidaan tarkoittaa. Voimaannuttamisen englanninkielinen kantasana on empowerment. Kirjallisuudesta sille löytyy yhteydestä riippuen suomennoksina esimerkiksi voimaantuminen, valtaistuminen, täysivaltaistuminen, omavoimaantuminen, voimavaraistuminen ja pontevoituminen. Englanti-Suomi suursanakirja antaa empowermentille kaksi merkitystä: valtuuttaminen ja kykeneväksi tekeminen (Hurme ym. 1990). Longman Dictionary (2005) taas kertoo sanan tarkoittavan vallan antamista jollekulle oman elämäntilanteensa kontrolloimiseen ja toiseksi juridisen vallan antamisen (valtuuttamisen). Empowermentin merkityksissä erottuu siis sisäinen kyky ja voima sekä ulkoinen mahdollisuus ja valta tehdä jotain. Useimmiten empowerment käännetään voimaantumiseksi tai valtautumiseksi / valtaantumiseksi. Kehitysmaakontekstissa empowermentia tutkinut Järvinen (2009) päätyy käyttämään sanasta suomennosta voimaantuminen ja jakamaan sen tarkastelun kahdelle tasolle. Hänen mukaansa voimaantuminen on yhtäältä henkilökohtainen prosessi, johon liittyy kognitiivisia, affektiivisia ja konatiivisia 2 prosesseja. Toisaalta voimaantumiseen liittyy aina sosiaalinen aspekti ja sen sosiaaliset ulottuvuudet konkretisoituvat yhteisöissä ja organisaatioissa. 2 Konaatiolla viitataan ammattikasvatuksessa oman toiminnan kontrollikykyyn, suoritusorientaatioon ja tietoisiksi motiiveiksi ja toiminta-aikomuksiksi käännettyihin affektiohin (Ruohotie & Pincrich 2000, 2). 16

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet

Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet ja haasteet Janne Jalava 1 Työ- ja toimintakonseptit historiallisessa murroksessa suomalaisissa työorganisaatioissa on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke 2014-2015. Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus

Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke 2014-2015. Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus Työpaikkakouluttajat valmentaen vahvoiksi - hanke 2014-2015 Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen uudistamisen toimenpidekokonaisuus Päätavoitteet Työpaikkakouluttajan osaaminen Roolin sisäistäminen

Lisätiedot