Raportti aluehallintovirastojen toteuttamasta kuntien elintarvikevalvonnan

Transkriptio

1 Raportti aluehallintovirastojen toteuttamasta kuntien elintarvikevalvonnan auditoinneista vuonna 2011

2 Kuvailusivu 2 Julkaisija Kokoajat Julkaisun nimi Tiivistelmä Asiasanat Julkaisun numero Julkaisu lähtenyt kommenteille Julkaisu tarkastettavaksi esimiehille Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Anna Mizrahi, Emilia Savolainen ja Eeva Fieandt Raportti aluehallintovirastojen toteuttamasta kuntien elintarvikevalvonnan auditoinneista vuonna 2011 Aluehallintovirastojen toteuttamat kunnallisen elintarvikevalvonnan auditoinnit on aloitettu vuonna Vuonna 2011 aluehallintoviranomaiset auditoivat 13 kunnallisen valvontayksikön elintarvikevalvontaa ja 40 kohteen valvontaa. Auditoinnit tehtiin Eviran ohjetta 10010/1 apuna käyttäen. Kohdevalvonnan auditoinneilla käytettiin lisäksi niitä varten laadittua ohjetta painopisteistä (Eviran ohje 10020/1). Vaikka kunnallisen elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuus on kehittynyt selvästi, auditoinneilla tehtiin runsaasti kehitysehdotuksia ja lähes jokaisessa auditoinnissa havaittiin poikkeamia. Eniten poikkeamia oli valvonnan toteuttamisen vaatimustenmukaisuudessa. Myös pakkokeinojen delegointimenettelyssä oli odotettua enemmän poikkeamia. Myös kohdevalvonnan auditoinneissa eniten poikkeamia havaittiin valvonnan toteuttamisessa sekä valvontakohdetietojen tallentamisessa. Yleisesti kohdevalvonnan todettiin olevan vaatimustenmukaista tai pääosin vaatimustenmukaista yhteensä 7 valvontayksikössä ja lainsäädännön vaatimustenvastaista joko koko valvonnan tai joidenkin kohteiden valvonnan osalta yhteensä 6 valvontayksikössä. Yhdessä valvontayksikössä todettiin jopa vakavia puutteita valvonnassa. Useat muutokset paikallisen valvonnan toimintaympäristössä (yksiköiden yhdistyminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, elintarvikelain mittava muutos) ovat tuoneet mukanaan lisätyötä laatujärjestelmien, valvontasuunnitelmien ja muiden valvonnan asiakirjojen uusimisen muodossa. Aluehallintovirastot tekivät poikkeamista selvityspyyntöjä kuntiin ja seurasivat korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Auditoinnit valvonnan kehittämisen menetelmänä todettiin merkittäväksi valvonnan kehittämisen menetelmäksi. Auditointeja jatketaan seuraavina vuosina ja kohdevalvonnan auditointeja laajennetaan. Auditointi, kunnallinen elintarvikevalvonta, aluehallintovirastot Dnro 1854/0006/ osastonjohtaja Maria Teirikko, yksikönjohtajat Auli Vaarala, Arja Kaiponen, Ulla Poutiainen

3 Sisällysluettelo 3 1. Johdanto Auditointia koskeva lainsäädäntö, ohjeet ja auditoinnin toteutus Auditoinnin perusteet ja ohjeet Auditoinnin toteutus Toteuma valvontayksiköiden auditoinneista Valvonnan työvälineet Kunnan kirjallinen elintarvikevalvontasuunnitelma, sen hyväksyminen, seurantatapa ja elintarvikevalvonnan dokumentoidut menettelyt (laatujärjestelmä) Ajan tasalla oleva tiedosto valvontakohteista Elintarvikehuoneistojen omavalvonta Tarkastussuunnitelma ja riskitekijöiden arviointi Viranomaisvalvonnan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Valvonnan toteuttaminen Valvontakirjanpito Delegoinnit, hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset Suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta, terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Viestintä ja tiedotus Valvonnasta perittävät maksut Voimavarat, henkilöstön osaamisen varmistaminen Valvontasuunnitelman seuranta, toteutumisen arviointi ja raportointi Auditoinneissa havaittujen poikkeamien käsittely Auditointitulosten perusteella havaitut pääasialliset kehittämiskohteet kuntien elintarvikevalvonnassa Toteuma kunnallisen kohdevalvonnan auditoinneista Viranomaistoiminnassa havaitut hyvät käytännöt Viranomaistoiminnassa havaitut kehittämiskohteet ja kehitysehdotukset Valvonnan suunnitelmallisuus Valvontakohdetiedot Elintarvikehuoneistojen omavalvonta Tarkastussuunnitelma ja riskitekijöiden arviointi Viranomaisvalvonnan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Valvonnan toteuttaminen Valvontakirjanpito Hallinnolliset pakkokeinot ja niiden delegoinnit, rangaistusseuraamukset Painopisteet Viranomaistoiminnassa havaitut poikkeamat ja niiden lukumäärä Valvontakohdetiedot Elintarvikehuoneistojen omavalvonta Tarkastussuunnitelma ja riskitekijöiden arviointi Viranomaisvalvonnan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Valvonnan toteuttaminen Valvontakirjanpito Hallinnolliset pakkokeinot ja niiden delegoinnit, rangaistusseuraamukset Painopisteet Kohdevalvonnan auditoinnin yhteenveto Yhteenveto Liite 1: Poikkeamataulukko valvontayksikön auditoinnista Liite 2: VAMU- auditoinnit aluehallintovirastoittain vuosina

4 1. Johdanto 4 Kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointi perustuu elintarvikelain 31 :ssä aluehallintoviranomaisille asetettuun kunnallisen elintarvikevalvonnan ohjaus- ja arviointivelvoitteeseen ja sitä toteutetaan Eviran ja aluehallintovirastojen välisten tulossopimusten mukaisesti. Auditoinnin tarkoituksena on varmistaa, että kunnallinen elintarvikevalvonta täyttää viralliselle valvonnalle asetetut vaatimukset: Sen tarkoituksena on myös toimia kuntia ohjaavana menettelynä. Aluehallintovirastojen toteuttama paikallisen elintarvikevalvonnan auditointi on osa laajempaa valvonnan auditointijärjestelmää, jota auditoinnin yhteistyöryhmä koordinoi. Kuntien elintarvikevalvontaa arvioidaan tarkastelemalla toimintaa suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin ja annettuihin ohjeisiin, jotka koskevat valvonnan järjestämistä, suunnittelua ja toteutusta. Aluehallintovirasto tekee valvontasuunnitelmassaan sovitun määrän kuntien elintarvikevalvonnan auditointeja. Kunnallisen elintarvikevalvonnan auditoinnin tarkoituksena vuonna 2011 oli arvioida elintarvikevalvonnan säädöstenmukaisuutta sekä valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman (EVO) ja Eviran ohjeiden noudattamista valvonnassa. Valvontayksiköiden elintarvikevalvonnan auditointeja on tehty vuodesta 2004 ja kohdevalvonnan auditointeja tehtiin vuonna 2011 nyt toista vuotta. 2. Auditointia koskeva lainsäädäntö, ohjeet ja auditoinnin toteutus 2.1 Auditoinnin perusteet ja ohjeet Elintarvikevalvonnan auditoinnista on säädetty elintarvikelaissa (23/2006), valvonta-asetuksessa (EY 882/2004), valvontaohjelma-asetuksessa (78/2011) ja valvontasuunnitelma-asetuksessa (665/2006). Elintarvikevalvonnan auditointiperusteet on esitetty valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman (EVO) luvussa 3 Paikallisen elintarvikevalvonnan järjestäminen ja luvussa 4.3. Elintarvikevalvonnan auditoinnit. Auditointien menettelytavoista ja auditointien toteuttamiseksi on annettu seuraavat ohjeet: Aluehallintovirastojen toteuttama kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointi (Eviran ohje 10018/1) Liite 1 Valvontayksikön haastattelu ja asiakirjojen tarkastelu (aluehallintoviraston toteuttama kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointi) Liite 2 Auditointiraporttipohja (aluehallintoviraston toteuttama kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointi) Liite 3 Selvityspyyntömalli (Aluehallintoviraston toteuttama kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointi) Liite 4 Poikkeamaraporttipohja (Aluehallintoviraston toteuttama kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointi) Liite 5 Yhteenveto ja toteutumaraporttipohja (Aluehallintoviraston toteuttama kunnallisen elintarvikevalvonnan auditointi) Vuoden 2011 painopisteet aluehallintoviraston toteuttamassa kunnallisen elintarvikevalvonnan auditoinnissa (Eviran ohje 10020/1) Vuoden 2011 auditointikierroksen aikana Elintarvikelaki 23/2006 muuttui siten, että elintarvikehuoneistot jaetaan hyväksyttäviin elintarvikehuoneistoihin (laitokset) ja ilmoitettaviin elintarvikehuoneistoihin. Lisäksi velvollisuus omavalvontasuunnitelmien hyväksymiseen poistui elintarvikelain 23/2006 muutoksen myötä. Tämä saattaa heijastua kohdevalvonnan auditointien arvioihin poikkeamista riippuen toteutettujen auditointien ajankohdista. 2.2 Auditoinnin toteutus Auditointikokonaisuus koostuu valvontayksikön elintarvikevalvonnan yleisauditoinnista ja kohdevalvonnan auditoinneista. Yleisauditointeihin sisältyi haastatteluosuuksia, valvontaan liittyvien asiakirjojen tarkastelua, sekä valvontakohteiden tarkastusten ja niistä laadittujen tarkastuskertomusten arviointia. Kohdevalvonnan auditoinneissa aluehallintoviraston auditoijat osallistuivat kuntien elintarvikevalvonnan auditointikäynneillä paikallisten valvojien tekemille tarkastuksille. Auditoinnissa seurattavien tarkastusten kohteet oli valittu kunnissa riskiperusteisesti auditoivan aluehallintoviraston ohjauksen mukaisesti. Aluehallintoviraston pääauditoija oli voinut myös pyytää käyntien kohdistamista joihinkin tiettyihin elintarvikehuoneistoihin, esimerkiksi kohteen valvontahistoriaan perustuen.

5 5 Auditoinnin ennakkomateriaaleina oli käytettävissä osittain tai kokonaan seuraavia asiakirjoja: valvontasuunnitelma vuodelle 2011 (yhdeltä valvontayksiköltä se oli vuodelle 2012), edellisen vuoden toteutumisen arviointiraportti, ELTU- ja VASU tiedot vuodelta 2010, maksutaksapäätös, hallinnollisten pakkokeinojen delegointipäätös ja esim. selvitys riskinarvioinnin perusteista. Kohdevalvonnan auditointia varten pyydettiin lisäksi tarkastuskäynnin kohteena olevien elintarvikehuoneistojen tarkastus- ja viranomaisnäytteenottosuunnitelmat, esimerkki jonkin tarkastuskäynnin kohteena olevan elintarvikehuoneiston riskiluokittelusta (tai aluehallintoviraston niin halutessa kaikkien auditoinnin yhteydessä tarkastettavien huoneistojen riskiluokittelut ja niiden perusteet), tarkastuskäynnin kohteena olevien elintarvikehuoneistojen ja niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksymispäätökset ja tieto hyväksytyistä toiminnoista, tarkastuskäynnin kohteena olevia elintarvikehuoneistoja koskeva valvontakirjanpito (tarkastuskertomukset edelliseltä ja kuluvalta vuodelta, nk. ABCD- lomakkeet, mahdollisia hallinnollisia pakkokeinoja koskevat asiakirjat, ruokamyrkytysten selvitysraportit jne.), tarkastuskäynnin kohteena olevien elintarvikehuoneistojen omavalvontaohjelmat painopisteiden osalta, sekä tarkastuskäynnin kohteena olevien huoneistojen tarkastussuunnitelmien ja viranomaisnäytteenottosuunnitelmien toteutuma edellistä vuotta koskien. Haastatteluosuuksissa ja asiakirjojen tarkastelussa arvioitiin valvontakohdetietoihin, henkilöstövoimavaroihin ja henkilöstön koulutukseen, valvonnan työvälineisiin, riskitekijöiden arviointiin, valvonnan suunnitelmallisuuteen, valvonnan toteuttamiseen, omavalvonnan valvontaan, viranomaisvalvonnan näytteenottoon ja tutkimuksiin, valvontakirjanpitoon, hallinnollisten pakkokeinojen käyttöön, rangaistusseuraamuksiin, toimivallan delegointiin, terveysvaaratilanteisiin, viestintään, valvonnasta perittäviin maksuihin, sekä valvonnan toteutumisen seurantaan ja raportointiin liittyviä asioita valvontayksiköissä. Kohdevalvonnan auditoinnissa arvioitiin valvontayksikön toteuttamaa valvontaa havainnoimalla tarkastusten suorittamista ja yllä mainittujen menettelyjen ja ohjeiden mukaista toimintaa. Kohdevalvonnan auditoijaa pyydettiin erityisesti arvioimaan vuoden 2011 kohdevalvonnan auditoinnin painopistealueita, jotka olivat valvontakirjanpito, viranomaisvalvonnan näytteenotto ja tutkimukset, HACCP- järjestelmän valvonta, omavalvontanäytteiden ja tutkimusten valvonta, sekä eräiden pakkausmerkintöjen selvyyteen ja elintarvikkeen nimeen liittyvien vaatimusten valvonta. Valvontayksiön auditointiin osallistuivat Lounais-Suomen aluehallintovirasto (LSAVI) (Uudenkaupungin kaupunki, Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto, Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ympäristöjaosto, (Liedon kunnan ympäristölautakunnan antama selvitys poikkeamaraporttiin edellisen vuoden auditoinnista), Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI) (Staden Jakobstad, Valkeakosken ympäristöpalvelut, Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva), Itä-Suomen aluehallintovirasto (ISAVI) (Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Lieksan kaupunki, ympäristöterveydenhuolto), Pohjois- Suomen aluehallintovirasto (PSAVI) (Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos) ja Lapin aluehallintovirasto (LAAVI) (Sodankylän kunnan perusturvalautakunta, Kittilän kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöterveydenhuollon jaosto). Vuonna 2011 aluehallintovirastot tekivät 13 auditointia (yhden auditoinnin raportti ei ehtinyt tähän yhteenvetoon). Aluehallintovirastot auditoivat vuonna 2011 yhteensä 13 kunnallisen elintarvikevalvontayksikön kohdevalvontaa. Tähän kuului sekä hyväksyttäviä elintarvikehuoneistoja eli laitoksia (30 kpl) että ilmoitettavia elintarvikehuoneistoja (10 kpl). Laitoksista 12 oli liha-alan laitoksia, 8 maitoalan laitoksia, 9 kala-alan laitoksia ja 3 muna-alan laitoksia sekä ilmoitettavia elintarvikehuoneistoja seuraavasti: 4 ravintolaa, 3 leipomoa ja keskuskeittiö. Auditointeihin sisällytettiin siten yhteensä 40 elintarvikevalvontakohdetta. Näitä kohteita ja yleistä elintarvikevalvontaa koskevat havainnot on huomioitu tässä yhteenvedossa, vaikka raportoinnista tuleekin siten osittain päällekkäistä muun elintarvikevalvonnan auditoinnin raportoinnin (kohta 3) kanssa. Auditointeja tehtiin yhteensä viidessä aluehallintovirastossa: Itä-Suomen AVI, Pohjois-Suomen AVI, Lounais-Suomen AVI, Länsi- ja Sisäsuomen AVI ja Lapin AVI. Aluehallintovirastot olivat suunnitelleet vuodelle valvontayksikön ja yhteensä 51 kohdevalvonnan (luvussa on mukana osa laitosvalvonnan auditoinneista) auditointeja. Tulokset valvontayksikön auditoinneista ovat luvussa 3 ja kohdevalvonnan auditoinneista luvussa Toteuma valvontayksiköiden auditoinneista 3.1 Valvonnan työvälineet

6 6 Valvontayksiköissä työskentelyolosuhteet koettiin hyviksi ja välineet riittäviksi. Usea valvontayksikkö oli siirtynyt uusiin työtiloihin uudelleenorganisoinnin yhteydessä. Valvontayksiköiden yhdistäminen oli tuonut tarpeen yhdistää laatujärjestelmä. Tämä työ oli meneillään monissa valvontayksiköissä. Joissakin valvontayksiköissä laatujärjestelmän päivittäminen oli siirretty tulevaan yhteistoiminta-alueen muodostamisen yhteyteen. Auditoinneissa havaittiin kehittämistä laatujärjestelmissä ja esitettiin niiden ottamista aktiiviseen käyttöön. Laatujärjestelmän täydellinen puuttuminen nähtiin poikkeamana (yksi valvontayksikkö). Hyvänä käytäntönä todettiin, että ulkomaisia toimijoita varten ohjeista on eri kieliversioita. 3.2 Kunnan kirjallinen elintarvikevalvontasuunnitelma, sen hyväksyminen, seurantatapa ja elintarvikevalvonnan dokumentoidut menettelyt (laatujärjestelmä) Valvontasuunnitelman laatimista pidettiin valvontayksiköissä jo itsestään selvänä asiana. Tosin se puuttui yhdeltä valvontayksiköltä, josta merkittiin poikkeama. Tässäkin valvontayksikössä vuoden 2012 valvontasuunnitelma on laadittu. Poikkeama merkittiin myös tarkastuksen sisällön puutteellisesta kuvaamisesta ja hallinnollisten pakkokeinojen kuvaamisen puuttumisesta. Valvontasuunnitelmien sisältöön aluehallintoviraston auditoijat antoivat runsaasti kehitysehdotuksia: ehdotettiin kaikkia EVOn osa-alueiden kuvaamista, esitettiin valvontasuunnitelman korjaamista niin, että se paremmin vastaa yksikön tarpeisiin, ehdotettiin hallinnollisten pakkokeinojen käytön tarkempaa kuvausta ja valvonta-asetuksen näkökulman ottamista huomioon. 3.3 Ajan tasalla oleva tiedosto valvontakohteista Valvontakohteet oli tallennettu tiedonhallintajärjestelmään kohdetietorekisteriksi lähes kaikissa auditoiduissa valvontayksiköissä. Tiedot alkutuotannon valvontakohteista eivät vielä ole kohdetietorekisterissä. Osalla valvontayksiköitä kontaktimateriaalitoimijoiden tallentaminen oli meneillään. Valvontakohdetietojen tallentamisessa oli kuitenkin vielä kolmella valvontayksiköllä niin suuria puutteita, että niistä merkittiin poikkeama. Kehittämistä havaittiin käyttöoikeuksien lisäämisessä kaikille tarvitseville. Myös arkistonmuodostussuunnitelman loppuun saattamisen katsottiin yhdessä valvontakohteessa kehittävän toimintaa. 3.4 Elintarvikehuoneistojen omavalvonta Toimijan omavalvontasuunnitelman vaatimustenmukaisuutta tarkasteltiin toisissa valvontayksiköissä asti voimassa olleen lainsäädännön mukaan, jossa omavalvontasuunnitelman edellytetään olevan hyväksytty. Auditoinnissa havaittiin puutteita hyväksynnässä ja merkittiin sekä poikkeama että kehitysehdotus kattavasta omavalvontasuunnitelmasta, suunnitelman toteuttamisesta ja dokumentoinnista. Tarkastelu jälkeen voimaan astuneen lainsäädännön mukaan keskittyi tarkastajien ohjeisiin omavalvonnan valvontaan. Useissa tapauksissa tarkastajilla oli ohjeet tai niitä päivitettiin parhaillaan. Auditoijat esittivät käytettäväksi Eviran laatimia ns. ABCD - lomakkeita kattavan omavalvonnan valvontaan. Vahvuudeksi todettiin toimijoiden ohjeistaminen tarvittaessa eri kielillä. 3.5 Tarkastussuunnitelma ja riskitekijöiden arviointi Auditoinneissa havaittiin, että eri valvontayksiköissä määritetään tarkastustiheydet hyvin eri tavoin. Muutamalla auditoidulla valvontayksiköllä on oma riskiarviointimenetelmänsä, joka usein on muokattu tietojärjestelmän riskinarviointiohjeesta. Suurin osa valvontayksiköistä käyttää osaan kohteita jotakin riskinarviointimenetelmää ja osaan käytetään EVOssa olevia suosituksia soveltaen. Muutamassa valvontayksikössä tyydytään tarkastajan kokemukseen. Aluehallintovirastojen toteuttamissa auditoinneissa merkittiin kolme poikkeamaa riskiperusteisuuden puuttumisesta tarkastustiheyksiä suunniteltaessa ja perustelemattomista poikkeamisista EVOn suosituksista. Useita kehitysehdotuksia tehtiin riskiperusteisuuden laajempaan käyttöön. Monessa auditointiraportissa mainittiin, että käytössä on tarkastajakohtainen tarkastussuunnitelma. 3.6 Viranomaisvalvonnan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Monessa valvontayksikössä todettiin olevan käytössä kohdetyyppikohtainen näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma, joka oli pitkälti Eviran ohjeistuksen mukainen. Toisissa valvontayksiköissä käytettiin suunnitelmaa, joka perustui vakiintuneeseen käytäntöön. Osalla valvontayksiköistä näytteenottosuunnitelmassa oli otettu mukaan vain projektit ja osassa vain mikrobiologiset tutkimukset. Poikkeamina todettiin lakisääteisten tutkimusten puuttuminen suunnitelmasta (kahdessa valvontayksikössä) ja omavalvontanäytteiden ottamisesta. Kehitysehdotuksena oli useille valvontayksiköille kattava kohdekohtainen aikataulutettu ja näytemäärät kertova suunnitelma.

7 3.7 Valvonnan toteuttaminen Valvonnan toteuttamisen tarkastelussa kiinnitettiin huomiota tarkastuksen tekemiseen ennalta ilmoittamatta. Valvontayksiköistä kerrottiin, että tarkastukset tehtiin pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Perustelluissa tapauksissa poikettiin tästä menettelystä (perustarkastus, riskinarviointi tarkastuksen yhteydessä, kohde kaukana). Suunnitelmallisten tarkastusten toteumaan kiinnitettiin myös huomiota. Sen raportoitiin vaihtelevan 36 ja 60 %:n välillä. Näytteenottosuunnitelmissa toteuma oli yleensä selvästi suurempi. Poikkeamia ja kehitysehdotuksia kirjattiin mm. tietyn toimialan (esim. maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset) tarkastamisesta ylipäätään, tarkastuskertomuksen täydentämisestä ja esim. suunnitelmallisten tarkastusten osuuden kasvattamisesta. 3.8 Valvontakirjanpito Tavallisin menettely valvontayksiköillä oli se, että tarkastuskertomukset tehtiin jokaisesta tarkastuksesta ja tarkastuksilla käytettiin valmiita tarkastuskertomuspohjia. Useimmissa tapauksissa osa tarkastustuloksista vietiin tietojärjestelmään. Käytössä oli myös toimenpiteiden määräaikojen hälytysjärjestelmä. Kehittämistä todettiin siinä, että kaikki tarkastukset kirjattaisiin sellaisille yhteisille tarkastuskertomuspohjille, joista tiedot saataisiin vietyä tietojärjestelmään. Vielä ehdotettiin muutamalle valvontayksikölle, että tarkastuskertomukset toimitetaan aina myös toimijalle. 3.9 Delegoinnit, hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset Hallinnollisten pakkokeinojen delegointi on tehty kaikissa auditoiduissa valvontayksiköissä lukuun ottamatta kahta valvontayksikköä. Delegointipäätökset olivat pääosin vaatimustenmukaisia, mutta poikkeamiakin todettiin, mm. pakkokeinoja oli delegoitu viranhaltijalle tai muita virheitä delegoinnissa (yhteensä kolmessa valvontayksikössä). Kehitysehdotuksena esitettiin delegointimahdollisuuden käyttöä niissä valvontayksiköissä, joissa sitä ei ole käytetty ja toisaalta delegointipäätöksen päivittämistä. Hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä oli helpotettu koulutuksella ja ohjeilla, mutta vain muutamassa valvontayksikössä niiden käyttöä on lisätty. Auditoinnissa ehdotettiinkin pakkokeinojen käyttöä silloin kun se on tarpeellista. Muina kehitysehdotuksina oli kuulemiseen liittyvien asiakirjojen viimeistelyä Suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta, terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Auditointiraporttien mukaan kaikilla valvontayksiköillä oli jokin toimenpidesuunnitelma erityistilanteiden varalta ja yksi tai useampi vesi- ja ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmä oli perustettu. Poikkeamia havaittiin kuten vesivastaavan puuttuminen tai selvitystyöryhmää ei ollut hyväksytty lautakunnassa. Toimenpidesuunnitelmaan tehtiin kehitysehdotuksia ehdottamalla paikallisten erityispiirteiden huomioon ottamista toimenpidesuunnitelmaan, päivittämään suunnitelmaa ja ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmää kehotettiin kokoontumaan, vaikka tapauksia ei olisi ollut Viestintä ja tiedotus Auditoinneissa kävi ilmi, että suunnitelmallinen viestintä oli otettu huomioon valvontayksiköissä ainakin jollakin tasolla. Valvontayksiköillä oli käytössä kunnan yleinen viestintästrategia tai valvontasuunnitelmassa oli mainittu yleisesti viestintään liittyvistä asioista. Yksityiskohtaisempi ja yksin ympäristöterveydenhuoltoa koskeva viestintäsuunnitelma oli laadittu mahdollisia ruokamyrkytysepäilytilanteita varten. Viestinnän vahvuuksina todettiin avoin, aktiivinen tiedotuspolitiikka sekä monipuolinen ja -kielinen viestintä. Auditoinnissa ehdotettiin kehittämään viestintäsuunnitelmaa kaikki viestinnän osa-alueet kattavaksi ja vastuuhenkilön nimeämistä. Lisäksi ehdotettiin kuvauksen laatimista sisäisen viestinnän järjestäytymisestä Valvonnasta perittävät maksut Kaikilla auditoiduilla valvontayksiköillä oli käytössä lautakunnassa hyväksytty maksutaksa. Valvontayksiköt pääsääntöisesti perivät maksuja suunnitelman mukaisista tarkastuksista ja pakkokeinoihin johdosta tehdyistä lisätarkastuksista - poikkeuksena yksi valvontayksikkö, jolle merkittiin tästä poikkeama. Suurin osa valvontayksiköistä oli päivittänyt maksutaksan elintarvikelain muutoksen mukaiseksi. Osalla valvontayksikköjä oli päivitys vielä kesken ja siksi ehdotettiinkin täydentämistä (mm. vientivalvonnan maksut kattavammin mukaan päivityksen yhteydessä) Voimavarat, henkilöstön osaamisen varmistaminen Osalla auditoiduista valvontayksiköistä valvontasuunnitelmassa oli kuvattu elintarvikevalvontaan tarvittavat henkilöresurssit ja niitä oli verrattu tarpeeseen. Osa valvontayksiköistä oli suunnitellut 7

8 8 ryhtyvänsä resurssikuvaukseen yta alueiden muodostamisen jälkeen tai kun kaikki uudelleen organisoidun yksikön virat olisi täytetty. Auditoinnissa todettiin resurssivaje ja kahdessa tapauksessa siitä merkittiin poikkeama. Voimavarojen lisäämistä ehdotettiin lähes kaikissa auditoinneissa. Tehtäväkohtainen erikoistuminen oli aloitettu useissa valvontayksiköissä, erityisesti elintarvikehuoneistoja valvovien tarkastajien osalta. Tarkastajakohtainen koulutussuunnitelma oli vain muutamalla valvontayksiköllä. Koulutukseen oli kuitenkin varattu mahdollisuus osallistua ja mahdollisuutta oli käytetty. Henkilöstö kuvattiin osaavaksi ja päteväksi. Kehittämistä havaittiin vielä mm. koulutuksen suunnitelmallisuudesta Valvontasuunnitelman seuranta, toteutumisen arviointi ja raportointi Kaikissa auditoiduissa valvontayksiköissä toteutunutta valvontaa on verrattu valvontasuunnitelmaan, valvontatiedot on lähetetty asianmukaisesti aluehallintovirastoon yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, ja valvonnan toteuma on käsitelty lautakunnassa. Poikkeama merkittiin siitä, ettei lautakunta ollut ottanut kantaa elintarvikevalvonnan toteutumatta jäämiseen. Pääasiallisena kehittämisehdotuksena oli toteumaraportin kehittäminen, esimerkiksi sanallisen osuuden lisääminen numeroiden tueksi ja selitteeksi Auditoinneissa havaittujen poikkeamien käsittely Poikkeamia havaittiin kaikissa auditoiduissa valvontayksiköissä. Poikkeamia merkittiin kaikista muista asiakohdista paitsi valvontakirjanpito sekä viestintä ja tiedotus. Poikkeamia merkittiin eniten asiakohtaan valvonnan toteuttaminen (4 valvontayksikössä). Kaikkiaan poikkeamia merkittiin 27 kappaletta. Listaus valvontayksikön auditoinnin poikkeamista on koottu taulukkoon, joka on liitteessä 1. Aluehallintovirastot lähettivät valvontayksikköön poikkeamaraportin, jossa pyydettiin selvitystä poikkeamien korjaamisesta. (Vastaavat asiakirjat edellisen vuoden auditoinneista lähetettiin yhden valvontayksikön osalta tarkasteluvuoden aikana). Valvontayksikön tuli selvityksessään kuvata poikkeaman aiheuttamat korjaustoimenpiteet ja aiottu aikataulu toimenpiteille Auditointitulosten perusteella havaitut pääasialliset kehittämiskohteet kuntien elintarvikevalvonnassa Auditoinneissa kehitysehdotuksia tehtiin runsaasti ja kaikille valvontayksiköille. Kehittämistä oli kaikilla elintarvikevalvonnan osa-alueilla. Esille nousi erityisesti suunnitelmien päivitys- ja täydentämistarve, tietojärjestelmien tehokkaampi käyttö (oikeudet kaikille tarvitseville, kaikki kohteet ja valvontatiedot tietojärjestelmään), valvontakohteiden riskinarvioinnin loppuun saattaminen, tarkastussuunnitelmien laatiminen kohdekohtaisiksi ja näytteenottosuunnitelma riskiperusteiseksi. Suunnitelman mukaisten tarkastusten osuutta ehdotettiin lisättäväksi. Samoin ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia esitettiin lisättäväksi. Lisäksi tarkastuskertomusten yhdenmukaistaminen oli usein kehitysehdotuksena. Ympäristöterveydenhuollon omaa viestintää esitettiin lisättäväksi. Valvontayksiköiden resurssien tarvelaskelmat tulisi tuoda paremmin esiin. Kehitysehdotukset olivat hyvin samanlaisia kuin edellisenä vuotena. 4. Toteuma kunnallisen kohdevalvonnan auditoinneista 4.1 Viranomaistoiminnassa havaitut hyvät käytännöt Aluehallintovirastot raportoivat seuraavia positiivisia seikkoja tai hyviä käytäntöjä kunnallisessa kohdevalvonnassa (hyviä käytäntöjä oli havaittu kahdessa aluehallintovirastossa yhteensä 3 valvontayksikössä): Tarkastuskertomuksissa oli paikoin korostettu hyvin toimijan omaa vastuuta asian pysyvästä korjaamisesta (vaadittu esimerkiksi muutoksia omavalvontaan) eikä ainoastaan puututtu joihinkin yksityiskohtiin Tarkastajilla on käytössä valvontayksikön kaikki valvontakohteet kattava suunnitelma, johon tarkastukset on merkitty kuukauden tarkkuudella Tarkastuskertomuksiin oli kirjattu edellisessä tarkastuksessa havaittujen epäkohtien korjaamisen tarkastus Elintarvikevalvonnalla on laatujärjestelmä ja valvontakäytäntöjen yhtenäistäminen on aloitettu mm. laatimalla yhteisiä tarkastuslomakepohjia. Valvontahenkilöstö on tehtäviinsä pätevää. Omavalvontasuunnitelman laatimisesta on olemassa vieraskieliset ohjeet mm. englanniksi ja venäjäksi Toimijoiden koulutukseen ja ohjaukseen on panostettu

9 9 Viranhaltijat ovat velvollisia välittämään oppimiaan asioita myös muulle valvontayksikön henkilökunnalle 4.2 Viranomaistoiminnassa havaitut kehittämiskohteet ja kehitysehdotukset Aluehallintovirastot raportoivat seuraavia kehittämiskohteita ja kehitysehdotuksia kunnallisessa kohdevalvonnassa (kehittämiskohteita oli havaittu yhteensä 11 valvontayksikössä): Valvonnan suunnitelmallisuus (kehittämiskohteita raportoitiin 7 valvontayksikössä) Valvontasuunnitelma tulisi hyväksyttää lautakunnassa vähintään kolmen vuoden välein, koska elintarvikelaki edellyttää valvontasuunnitelman tarkastamista tällä aikasyklillä. Merkittävistä muutoksista tulisi tiedottaa lautakuntaa vuosittain. Päivitetty valvontasuunnitelma tulee toimittaa AVIin vuosittain Asiakirjojen käsittelyyn ja hallinnointiin tulisi luoda yhteiset menettelytavat. Elintarvikehuoneistojen hyväksymispäätöksille tulisi ottaa käyttöön yhteinen mallipohja, mistä ilmenee kaikki ajantasaisen lainsäädännön edellyttämät tiedot Päätösten liitteenä tulisi arkistoida myös päätöksen perusteena olevasta tarkastuksesta tehty tarkastuskertomus Hakemusasiakirjat tulee arkistoida viranomaisen toimesta siten, että ne ovat saatavilla. Eviraan tulee ilmoittaa ajantasaiset ja oikeat tiedot laitosten toiminnoista Myös muihin kuin tarkastussuunnitelman mukaisiin tehtäviin tulee varata työaikaa valvontasuunnitelmassa ja äkillisten tehtävien hoitoon tulee varautua niin, että ne eivät vaaranna suunnitelmallisen valvonnan toteuttamista Valvonnassa olisi hyvä käyttää tehokkaammin apuna Eviran ohjeita ja lainsäädäntöä liittyen esim. HACCP -järjestelmään, mikrobitutkimuksiin jne., jotta varmistetaan omavalvonnan säädöstenmukaisuus ja valvonnan yhdenmukaisuus. Ohjeisiin perehtymiseen ja muuhun valmistautumiseen käytettävä aika on huomioitava valvontasuunnitelmassa. Tarvittaessa ja etenkin kun puutteet tai epäkohdat toistuvat, on toimijalta syytä edellyttää pysyviä korjaustoimenpiteitä (suunnitelmaa) epäkohdan poistamiseksi Venäjän viennin vaatimat tarkastukset tulisi sisällyttää myös ko. laitoksen valvontasuunnitelmaan Maitolaitokset on syytä eritellä valvontasuunnitelmassa laitostyypeittäin muiden laitosten tapaan Valvontakohdetiedot (kehittämiskohteita raportoitiin 3 valvontayksikössä) Valvontakohdetietojärjestelmästä tulee tarkistaa, että tiedot ovat ajan tasalla kaikista valvontakohteista Kaikilla elintarvikekohteita valvovilla viranhaltijoilla täytyy olla käyttöoikeus kohdetietojärjestelmään Hyväksymispäätöksen tulee sisältää kaikki hyväksymishetkellä laitoksissa harjoitettavat toiminnot valvontatarpeen määrittämiseksi Laitosten yhteydessä toimivat myymälät ja liikkuva elintarvikehuoneisto tulee erottaa valvonnallisesti laitoksista omiksi kohteikseen Elintarvikehuoneistojen omavalvonta (kehittämiskohteita raportoitiin 9 valvontayksikössä) Tulee varmistaa, että kohteiden omavalvontasuunnitelmat ja omavalvonnan kuvaukset ovat ajantasaisia Omavalvonnan toteutumisen valvonnassa tulee varmentaa, että omavalvontaa toteutetaan suunnitelman mukaisesti ja toimenpiteet dokumentoidaan. Mikäli omavalvontasuunnitelman toteutuksessa on puutteita, tulee epäkohtien korjaamiseen antaa tarvittavat kehotukset ja tarvittaessa ryhtyä tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin Viranomaisten suorittamaa elintarvikehuoneistojen omavalvontaseurantaa tulisi kehittää. Tarkastuksia on harvoin, jolloin puuttuvia asioita ei ehditä kunnolla tarkastamaan Omavalvonnan päivitysten seuraamiseen käytäntönä voisi olla tarkastuskertomusten kirjaamisen lisäksi valvontakohteessa säilytettävä päivityskirjanpito, johon valvojalla on mahdollisuus kuitata nimikirjoituksellaan ja päivämäärällä tarkistamansa muutokset

10 10 Tarkastusten näkökulmaa tulisi muuttaa yksittäisten puutteiden havainnoinnista omavalvonnan toimivuuden havainnointiin Jotta KUTI1-tietojen päivittäminen saataisiin mahdollisimman pian loppuun, voitaisiin niiden valvontakohteiden osalta, joista puuttuu omavalvontasuunnitelman hyväksyminen, sopia yhteisesti jokin pvm, joka laitettaisiin hyväksymispäivämäärän kohtaan ja korjata se myöhemmin Laitosten omavalvontaa tulisi arvioida vuosittain laitoskohtaisten ABCD -lomakkeiden ja Eviran laitoskohtaisten valvontalomakkeiden avulla Jos laitoksen omavalvonta ei täytä lainsäädännön vaatimuksia, hyväksyminen tulee tehdä ehdollisesti Laitoksen omavalvontasuunnitelma ja omavalvonnan seurannasta syntyvät asiakirjat tulee olla henkilökunnan käytettävissä Valvojan tulee valvoa, että laitos korjaa takaisinveto-ohjettaan siten, että siinä huomioidaan sekä paikalliselle viranomaiselle että Eviraan tehtävä takaisinvetoilmoitus Tarkastussuunnitelma ja riskitekijöiden arviointi (kehittämiskohteita raportoitiin 9 valvontayksikössä) Kaikille kohteille tulee tehdä riskinarviointi ja tulokset dokumentoida. Kaikille kohteille tulee laatia kohdekohtaiset, aikataulutetut tarkastussuunnitelmat, joista ilmenee myös tarkastusten sisältö (perus- ja lisätarkastukset) ja tarkastukseen kuluva keskimääräinen aika Tarkastussuunnitelman toteutumista tulee seurata Ristiriitaisuudet riskinarvioinnin, valvontasuunnitelman ja toteutuneiden tarkastustiheyksien välillä tulisi oikaista Tarkastuskäyntien määrä tulisi nostaa EVO:n mukaiselle tasolle. Jos kuitenkin koetaan, että Eviran tarkastustiheyttä koskeva ohje ei sovellu kaikkein pienimpien laitosten tarkastustarpeen määrittelyyn, tulisi tämä ottaa huomioon omassa riskinarviointimallissa eikä jättää lopullista tarkastusmäärää viranhaltijan päätettäväksi. Tällä varmistettaisiin oman toimialueen toimijoiden yhdenvertaista kohtelua Tarkastushavaintojen perusteella laitoksen tarkastustiheys olisi voinut olla suurempi, jolloin valvonnalla olisi saattanut olla enemmän vaikuttavuutta Viranomaisvalvonnan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma (kehittämiskohteita raportoitiin 9 valvontayksikössä) Viranomaisnäytteiden ei tule korvata toimijan omavalvontanäytteenottoa. Jos toimija ei ole ottanut omavalvontanäytteitä suunnitelmansa mukaan, näytteenottoa tulisi tehostaa esim. hallinnollisia pakkokeinoja käyttäen. Toimijoita ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan ottamalla kunnan kustannuksella sellaisia näytteitä, jotka tulee lainsäädännön mukaan ottaa omavalvonnan valvontanäytteinä ja jotka yrityksen tulee maksaa (vesinäytteet) Tulee laatia ohjeistus, miten menetellään, jos tutkimustulokset ovat normaalista poikkeavia. Tehdyt toimenpiteet tulee dokumentoida Kohteille tulee laatia projektisuunnitelman lisäksi riskiperusteinen viranomaisnäytteenottosuunnitelma, jossa huomioidaan lainsäädännön vaatimukset. Näytteenoton tulokset tulisi huomioida valvontakohteen riskinarviointituloksissa ja valvontakohteen valvontahistoria tulisi ottaa huomioon näytteenottosuunnitelman laadinnassa Suunnitelman mukaiset viranomaisnäytteet tulisi ottaa. Huolehditaan, että näytelähetteessä on riittävät tiedot näytteenottokohteesta Itsejäljentävien näytteenottolomakkeiden teettäminen nopeuttaisi työtä Laitoskohtaisen näytteenoton tulee perustua kohteiden riskinarviointiin ja näytteenottosuunnitelma tulee liittää valvontasuunnitelmaan Valvonnan toteuttaminen (kehittämiskohteita raportoitiin 6 valvontayksikössä) Resurssipulaan tulisi kiinnittää huomiota ja sen korjaamiseksi tulee tehdä korjaavia toimenpiteitä. Myös ennalta arvaamattomiin tehtäviin tarvittavat henkilöresurssit on huomioitava. Lisäresurssien hankintaa tulisi aktiivisesti esittää valvontaviranomaiselle eli lautakunnalle, jotta suunnitelmallinen valvonta saataisiin toteutettua Annettuja korjausehdotuksia tulee seurata määräajan puitteissa Valvontayksikön tulisi miettiä käytäntöjä, miten voitaisiin lisätä ennalta ilmoittamattomien tarkastusten määrää

11 11 Työnjakoa sekä sijaisuuksien hoitamista on kehitettävä valvontayksikössä niin, että priorisointikriteerit ovat koko yksikön osalta samankaltaiset Valvontaa tulee suorittaa tarpeen eikä käytettävissä olevien resurssien mukaan. Eviran ohjeita ja tarkastuslomakkeita tulisi hyödyntää enemmän Toimijan omat suunnitelmat eivät saa vaikuttaa liikaa valvojan näkemyksiin ja toimintaan, jolloin voi olla vaarana, että valvonta ei ole puolueetonta eikä vastaa viranomaiselle asetettuja velvoitteita ja vaatimuksia Valvontakirjanpito (kehittämiskohteita raportoitiin 11 valvontayksikössä) Kaikista tarkastuksista tulee aina laatia tarkastuskertomus (jos tarkastuskertomusta ei aina tehdä, se luetaan poikkeamaksi) Tarkastuskertomusten selkeyteen tulisi kiinnittää huomiota Tarkastuskertomuksesta tulee ilmetä tarkastuskäynnin tarkoitus ja tarkastetut asiat, käytetyt valvontamenetelmät, tehdyt havainnot sekä edellytetyt korjaavat toimenpiteet määräaikoineen sekä valvonnan maksullisuus ja sovellettu lainsäädäntö. Epäkohtien korjaamisen seurannasta tulee pitää kirjaa Eviran laitosrekisteriin tulee ilmoittaa ajan tasaiset ja oikeat tiedot laitosten toiminnoista Toimijan kuuleminen tulee tehdä jokaisen tarkastuksen yhteydessä Hallinnolliset pakkokeinot ja niiden delegoinnit, rangaistusseuraamukset (kehittämiskohteita raportoitiin 5 valvontayksikössä) Pakkokeinojen käyttöä tulee harkita tarpeen mukaan, jotta ei tarvitsisi kehottaa samasta asiasta monta kertaa. Hallinnollisia pakkokeinoja on syytä käyttää tehokkaammin. Valvojien tulisi päästä tarjottavaan koulutukseen sekä heitä tulisi rohkaista ja opastaa tarvittavien pakkokeinojen käyttöön Hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä (mm. määräykset) tulisi delegoida viranhaltijoille toiminnan joustavuuden ja tarvittavien toimenpiteiden nopeuttamisen vuoksi Painopisteet (kehittämiskohteita raportoitiin 6 valvontayksikössä): Toimijan omavalvontanäytteitä ja tutkimuksia koskevan valvonnan arviointi: Kaikkien toimijoiden osalta tulee valvoa, että toimijat noudattavat lainsäädännön vaatimuksia näytteenoton osalta ja näytteitä otetaan suunnitelman mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että toimijat huomioivat Eviran ohjeen 10501/1 mikrobikriteeriasetuksen soveltamisesta Näytteenottosuunnitelmaa tulisi täydentää kemiallisilla tutkimuksilla Toimijan HACCP -järjestelmää koskevan valvonnan arviointi: Valvonnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että HACCP -järjestelmä on toimiva osa laitosten omavalvontajärjestelmää. Kaikissa kohteissa tulisi tehdä omavalvontaan liittyen HACCP - periaatteiden mukainen vaarojen arviointi tai käytetään oman toimialan laatimaa hyvän käytännön ohjetta Eräitä pakkausmerkintäsäädöksiä koskevan valvonnan arviointi: Kohteiden tarkastuksissa tulee valvoa myös pakkausmerkintöjen ja päällysten oikeellisuutta suunnitelmallisesti 4.3. Viranomaistoiminnassa havaitut poikkeamat ja niiden lukumäärä Aluehallintovirastot raportoivat seuraavia poikkeamia kunnallisessa kohdevalvonnassa (poikkeamia oli havaittu yhteensä 8 valvontayksikössä): Valvontakohdetiedot (poikkeamia raportoitiin 5 valvontayksikössä) Uudelleenhyväksymispäätökset eivät vastanneet laitosten toimintaa Hyväksymishetkellä valvontakohteen infrastruktuuri ja omavalvonta eivät täyttäneet lainsäädännön vaatimuksia Maidonkuljetuskalustoa ei ole hyväksytty

12 12 Lainsäädännön edellyttämiä elintarvikehuoneistohakemuksen liitteitä ei ollut auditoitujen laitosten uudelleenhyväksymistä tehtäessä pyydetty toimijoilta Kaikissa elintarvikehuoneistojen hyväksymispäätöksissä ei ollut lainsäädännön edellyttämiä tietoja Laitoksen omavalvontasuunnitelmaa ei ole hyväksytty voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti Elintarvikehuoneistojen omavalvonta (poikkeamia raportoitiin 3 valvontayksikössä) Laitosten omavalvontasuunnitelmien puutteisiin ei ole riittävästi puututtu uudelleenhyväksymisen yhteydessä Omavalvontasuunnitelma ei ole täyttänyt hyväksymishetkellä lainsäädännön vaatimuksia Valvontaviranomaisen laitosten omavalvonnan valvonta on puutteellista: laitoksen näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma ei vastannut mikrobikriteeriasetuksen vaatimuksia; laitoksen HACCP järjestelmä ei riittävässä määrin takaa vaarojen hallintaa Valvontaviranomainen ei ole käyttänyt elintarvikelain sallimia hallinnollisia pakkokeinoja. Omavalvonnan puuttuminen tai toimimattomuus aiheuttaa merkittävän terveysvaaran, mikä edellyttää pakkokeinojen käyttöä Tarkastussuunnitelma ja riskitekijöiden arviointi (poikkeamia raportoitiin 1 valvontayksikössä) Riskinarviointia ei ole tehty lainkaan tai sitä ei ole tehty ajantasaiseksi toiminnan muutosten yhteydessä. EVOn tarkastusohjeistusta ei ole noudatettu ja riskinarviointi ei vastaa valvontatarvetta Viranomaisvalvonnan näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma (poikkeamia raportoitiin 3 valvontayksikössä) Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma ei sisällä lakisääteistä laitoskohtaista näytteenottoa. Kaikkia viranomaisnäytteitä ei ole otettu tai niitä ei ole otettu vaatimusten mukaisesti Viranomainen ottaa omavalvontanäytteitä Valvontakohteen näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma ei vastannut maitoalan lainsäädännön, mikrobikriteeriasetuksen eikä näytteenottoasetuksen vaatimuksia. Omavalvonnan puutteellisen näytteenoton ja erityisesti HACCP järjestelmän puuttumisen vuoksi viranomainen ei ole voinut varmistua elintarvikkeiden turvallisuudesta Valvontaviranomainen ei ole ryhtynyt tarvittaviin hallinnollisiin pakkokeinoihin eikä tehnyt elintarvikelain 19 :n rikkomisesta (omavalvontavelvoite) esitutkintapyyntöä elintarvikelain 79 mukaisesti Valvontaviranomaisen laitosten omavalvonnan valvonta on puutteellista: laitoksen näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma ei vastannut mikrobikriteeriasetuksen eikä vierasaineasetuksen vaatimuksia; laitoksen HACCP- järjestelmä ei riittävässä määrin takaa vaarojen hallintaa; laitoksen tunnistusmerkki ei täytä eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygieniaasetuksen ja laitosasetuksen vaatimuksia Valvonnan toteuttaminen (poikkeamia raportoitiin 5 valvontayksikössä) Riskinarviointiin perustuva valvonta ei ole toteutunut. Kananmunapakkaamoiden munien kaupan pitämisen säädösten edellyttämiä tarkastuksia ei ole auditoinnissa tarkastetussa munapakkaamossa tehty vuosina Lihantarkastusta ei suoriteta viipymättä teurastuksen jälkeen Post mortem -tarkastuksen yhteydessä ei tehdä ruoansulatuskanavan, suoliliepeen, mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden silmämääräistä tarkastusta; mahaimusolmukkeiden ja suoliliepeen imusolmukkeiden tunnustelua ja tarvittaessa viiltelyä Maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksia ei ole valvontayksikön alueella tehty vuosina Kaikkia elintarvikesuunnitelman mukaisia tarkastuksia ei auditoinnissa tarkastetuissa elintarvikehuoneistoissa ollut tehty Tarvittavia elintarvikelain sallimia hallinnollisia pakkokeinoja ei ole käytetty terveysvaaran poistamiseksi

13 13 Tunnistusmerkit evät ole määräystenmukaisia, mutta vääriin ja väärin käytettyihin tunnistusmerkkeihin ei ole puututtu Valvontakirjanpito (poikkeamia raportoitiin 5 valvontayksikössä) Laitoksissa ei ole ryhdytty aina tarvittaviin toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi eikä epäkohtien korjaamista ole valvottu riittävästi Tarvittavia elintarvikelain mukaisia pakkokeinoja ei ole käytetty terveysvaaran poistamiseksi Valvojan tarkastuspöytäkirja ei sisältänyt selkeitä määräyksiä terveysvaaraa aiheuttavien epäkohtien poistamisesta eikä kehotusta laitoksessa tapahtuneiden toiminnallisten muutosten esittämisestä valvontaviranomaiselle Omavalvontasuunnitelman korjaamiselle säädösten mukaiseksi ei myöskään annettu määräaikaa eikä korjattua ja päivitettyä omavalvontasuunnitelmaa pyydetty esitettäväksi kirjallisesti hyväksymistä varten Vaikka laitoksessa oli runsaasti terveysvaaraa aiheuttavia rakenteellisia epäkohtia, ei niiden korjaamiselle annettu määräaikaa Tarkastuspöytäkirjan sovelletuista oikeusohjeista puuttui viittaus EU:n hygieniasäädöksiin ja mikrobikriteeriasetukseen sekä Eviran maitoalan laitoksen omavalvonta- ja näytteenottoohjeisiin Laitoksen omat suunnitelmat tuntuivat vaikuttavan liikaa valvojan näkemyksiin ja toimintaan, jolloin valvonta ei ollut puolueetonta eikä vastannut viranomaiselle asetettuja velvoitteita ja vaatimuksia Tarkastuspöytäkirjoista puuttuu sovellettu lainsäädäntö ja pykälät sekä toimijan kuulemiskohta Dokumentaatio tehdyistä korjaavista toimenpiteistä puuttui Laitoksen kaikkien toimintojen tulisi olla hyväksyttyjä, jotta laitos saisi niitä tehdä Hallinnolliset pakkokeinot ja niiden delegoinnit, rangaistusseuraamukset (poikkeamia raportoitiin 3 valvontayksikössä) Tarvittavia hallinnollisia pakkokeinoja ei ole käytetty terveysvaaran poistamiseksi: laitoksen terveysvaaraa aiheuttavia rakenteellisten epäkohtien korjaamisesta ei ole annettu määräystä määräaikoineen; omavalvonnan toimimattomuuden kuntoon saattamiseksi ei ole käytetty hallinnollisia pakkokeinoja Tutkintapyyntöä elintarvikerikkomuksesta (omavalvonnan puuttuminen) ei ole tehty Painopisteet (poikkeamia raportoitiin 1 valvontayksikössä) Valvontaviranomainen ei käyttänyt omavalvonnan ja pakkausmerkintöjen puutteiden johdosta tarvittavia elintarvikelain mukaisia hallinnollisia pakkokeinoja 4.4. Kohdevalvonnan auditoinnin yhteenveto Elintarvikevalvonnan taso vaihteli auditointiraporttien ja yhteenvetojen perusteella jonkin verran alueittain. Vain muutamassa auditoiduista valvontayksiköistä havaittiin hyviä käytäntöjä. Sen sijaan poikkeamia havaittiin suurimmassa osassa valvontayksiköitä, ja kehittämiskohteita havaittiin kaikissa auditoiduissa valvontayksiköissä Lapin AVIn kahta valvontayksikköä lukuun ottamatta. Valvonnan todettiin olevan vaatimustenmukaista tai pääosin vaatimustenmukaista yhteensä 7 valvontayksikössä ja lainsäädännön vaatimustenvastaista joko koko valvonnan tai joidenkin kohteiden valvonnan osalta yhteensä 6 valvontayksikössä. Yhdessä valvontayksikössä todettiin jopa vakavia puutteita valvonnassa. Hyviä käytäntöjä oli havaittu yhteensä 3 valvontayksikössä. Hyviksi käytännöiksi kirjattiin mm. tarkastusten kokonaisvaltaisuutta, jolloin pienimpiä yksityiskohtia ei ainoastaan tarkasteta ja kuukausittainen tarkastussuunnitelma. Hyvänä käytäntönä myös pidettiin, että tarkastuskertomuksiin oli kirjattu edellisessä tarkastuksessa havaittujen epäkohtien korjaamisen tarkastaminen. Elintarvikevalvonnan laatujärjestelmä ja valvontakäytäntöjen yhtenäistäminen katsottiin myös olevan hyvä käytäntö. Toimijoiden neuvontaan oli panostettu mm. laatimalla vieraskielisiä ohjeita ja antamalla koulutusta ja muuta neuvontaa. Valvontayksikön sisäinen tiedon jakaminen viranhaltijoiden kesken havaittiin myös hyväksi käytännöksi. Varsinaisia jaettavia hyviä käytäntöjä olivat mm. vieraskielis-

14 14 ten ohjeiden ja yhteisten tarkastuslomakkeiden laatiminen. Muiden kirjattujen hyvien käytäntöjen kohdalla on mietittävä, onko kyseessä kuitenkin vain voimassa olevan lainsäädännön vaatimusten toteutuminen. Tätä koskeva kehittämis- ja yhtenäistämistyö auditointien osalta on jo aloitettu. Kehittämiskohteita oli havaittu yhteensä 11 valvontayksikössä. Kehittämiskohteet liittyivät eniten valvontasuunnitelman sisältöön ja sen toteuttamiseen, mm. kaikkia valvontakohteita ei ole kaikkien valvontayksiköiden tietojärjestelmissä tai tiedot niistä eivät ole ajan tasalla. Valvontakirjanpitoon liittyviä kehittämiskohteita kirjattiin yhteensä 11 valvontayksikössä. Kaikista tarkastuksista tulee aina laatia tarkastuskertomus, josta tulee ilmetä tarkastuskäynnin tarkoitus ja tarkastetut asiat, käytetyt valvontamenetelmät, tehdyt havainnot sekä edellytetyt korjaavat toimenpiteet määräaikoineen sekä valvonnan maksullisuus ja sovellettu lainsäädäntö. Kehittämiskohteena raportoitiin yhdessä valvontayksikössä siitä, että valvontasuunnitelma tulee laatia tarpeen eikä resurssien mukaisesti. Neljässä valvontayksikössä todettiin, että hallinnollisia pakkokeinoja tulisi käyttää enemmän. Viranomaisnäytteenottoon liittyviä kehittämiskohteita kirjattiin yhteensä 9 valvontayksikössä. Kohteille tulee laatia riskiperusteinen viranomaisnäytteenottosuunnitelma, jossa huomioidaan lainsäädännön vaatimukset. Näytteenottosuunnitelmaan tulisi lisätä myös toimenpiteet, jotka aiheutuvat raja-arvojen ylitysten johdosta. Auditoinneilla todettiin kehittämiskohteita myös liittyen kohteiden riskinarviointiin. Joko kaikille kohteille ei ollut tehty riskinarviointia tai riskinarviointi tai sen dokumentointi oli puutteellista. Kaikille kohteille tulisi lisäksi laatia kohdekohtaiset, aikataulutetut tarkastussuunnitelmat. Yhdellä auditoinnilla kehittämiskohteeksi kirjattiin, että toimijan tulisi päivittää omavalvontasuunnitelmat ja omavalvonnan kuvaukset. Myös omavalvonnan toteuttaminen kirjattiin kehittämiskohteeksi. Yhdessä auditointiraportissa todettiin, että viranomaisten suorittamaa elintarvikehuoneistojen omavalvontaseurantaa tulisi kehittää. Poikkeamia havaittiin yhteensä 8 valvontayksikössä. Havaitut poikkeamat koskivat lähinnä laitosten hyväksymispäätösten puutteellisuutta ja/tai virheellisyyttä, omavalvontasuunnitelmien ja niiden valvonnan puutteellisuutta, näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmien puutteellisuutta, puutteita valvonnan toteuttamisessa, tarkastuspöytäkirjojen puutteita sekä puutteita hallinnollisten pakkokeinojen käytössä. Auditointiraporteista on nähtävissä, että poikkeamien ja kehittämisehdotusten kriteerit vaihtelevat aluehallintovirastoiittain. Jotkut Eviran auditointiohjeessa poikkeamiksi luokiteltavat asiat on merkitty kehittämiskohteiksi. Elintarvikelain muutoksesta johtuen kaikki AVIt eivät välttämättä ole maininneet elintarvikehuoneistojen ja omavalvontasuunnitelmien hyväksymisasioita poikkeamiksi/kehittämiskohteiksi, riippuen auditointien ajankohdasta. Painopisteiden osalta voidaan todeta, että niitä ei ollut käyty läpi kuin osassa kohdevalvonnan auditointeja (5 valvontayksikössä) ja niistä löytyi kehittämiskohteita erityisesti toimijan toteuttaman näytteenoton osalta (mm. mikrobikriteeriasetuksen huomioon ottaminen), HACCP -järjestelmän laatimisen ja toteuttamisen osalta sekä pakkausmerkintäsäädösten omavalvonnan osalta (4 valvontayksikössä). Painopisteistä on raportoitu verrattain vähän, mikä johtunee raporttipohjasta (uuteen päivitettyyn raporttipohjaan on tästä johtuen lisätty painopisteet omaksi kohdakseen). Kohdevalvonnan auditointi toteutettiin tässä muodossaan valtakunnallisesti nyt toista vuotta, joten tilanteen kehittymistä parempaan tai huonompaan suuntaan ei pystytty täysin arvioimaan.

15 5 Yhteenveto Aluehallintovirastoilla oli käytössään uusittu auditointiohje ja -lomakkeet. Kaikissa auditoinneissa käytettiin näitä asiakirjoja. Saatujen raporttien perusteella voidaan päätellä, että auditointi uusittujen ohjeiden avulla toteutui hyvin. Auditointien yhtenäisyys ei kuitenkaan ole vielä tavoitellulla tasolla, sillä mm. poikkeamat ja kehittämiskohteet on arvioitu eri aluehallintovirastoissa eri tavoin (eli sama asia on merkitty toisessa valvontayksikössä kehittämiskohteeksi, toisessa poikkeamaksi). Kyseessä on tulkinnanvarainen asia, minkä vuoksi kehittämiskohteet ja poikkeamat on syytä määritellä selkeämmin ohjeissa ja ohjeistuksessa. Auditointien kehittämistä ja yhtenäistämistä jatketaan yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Auditontikysymykset poikkesivat jonkin verran edellisten ohjeiden kysymyksistä. Kuitenkin auditointihavainnot ja varsinkin kehittämisehdotukset olivat samankaltaisia kuin edellisenä vuonna. Uutta asiakohtaa valvonnan työvälineet käytettiin auditoinneissa vain osittain. Tästä asiakohdasta saatiinkin Eviraan eniten palautetta: Kysymyksiä tulee pilkkoa ja tehdä käytännönläheiseksi. Evirassa päivitetään ohjeet lomakkeineen keväällä 2012 saadun palautteen mukaan. Aluehallintovirastot auditoivat vuonna 2011 kolmentoista valvontayksikön elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuutta (yhden valvontayksikön auditointiraportti ei ehtinyt tähän yhteenvetoon). Auditoitujen valvontayksiköiden määrä on huolestuttavan pieni. Valvontayksikön auditointeja tehtiin viidessä aluehallintovirastossa kuudesta. Tavoite kuitenkin oli, että kaikki aluehallintovirastot osallistuvat. Auditointien määrä on vähentynyt vuosittain ja vuonna 2011 auditointien määrä on tippunut vuoden 2004 tasolle, jolloin auditoinnit kunnissa aloitettiin (liite 2). Auditointien käyttökelpoisuus työkaluna toteuttaa aluehallintovirastoille elintarvikelaissa säädettyä velvollisuutta valvoa ja ohjata kuntien elintarvikevalvontaa ja elintarvikemääräysten noudattamista puhuu päinvastoin tarpeesta lisätä auditointeja. Aluehallintovirastot auditoivat vuonna 2011 yhteensä 13 kunnallisen elintarvikevalvontayksikön kohdevalvontaa. Tähän kuului sekä hyväksyttäviä elintarvikehuoneistoja eli laitoksia (30 kpl) että ilmoitettavia elintarvikehuoneistoja (10 kpl). Laitoksista 12 oli liha-alan laitoksia, 8 maitoalan laitoksia, 9 kala-alan laitoksia ja 3 muna-alan laitoksia sekä ilmoitettavia elintarvikehuoneistoja seuraavasti: 4 ravintolaa, 3 leipomoa ja keskuskeittiö. Auditointeihin sisällytettiin siten yhteensä 40 elintarvikevalvontakohdetta. Näitä kohteita ja yleistä elintarvikevalvontaa koskevat havainnot on huomioitu tässä yhteenvedossa, vaikka raportoinnista tuleekin siten osittain päällekkäistä muun elintarvikevalvonnan auditoinnin raportoinnin (kohta 3) kanssa. Auditointihavaintojen mukaan valvontayksiköiden elintarvikevalvonnan suunnitelmallisuus on lisääntynyt. Monen valvontayksikön tavoitteena on saattaa valvonta riskiperusteiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi kunnissa tehdään töitä resurssien sallimissa rajoissa. Valvontayksiköiden kokoaminen suurempiin yksiköihin on johtanut valvonnan lähes kaikkien asiakirjojen päivitystarpeeseen. Työ on suuri ja vielä kesken. Myös elintarvikelain muutoksen johdosta tehtävät muutokset valvonnassa näkyivät auditoinnin tuloksissa. Lisäksi valvontatietojen vieminen tiedonhallintajärjestelmiin vaikutti työskentelyyn paikallistasolla. Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueelta auditoitiin kolmen valvontayksikön toimintaa (kahden valvontayksikön auditointiraportit on mukana tässä) ja myös Itä-Suomen aluehallintoviraston alueelta kolmen valvontayksikön toimintaa. Pohjois- Suomen ja Lapin aluehallintovirasto alueelta auditoitiin kahden valvontayksikön toimintaa. Aluehallintovirastot olivat suunnitelleet elintarvikevalvonnan auditointeja vuodelle 2011 vaihtelevia määriä. Suomessa perustettiin vuonna uutta yhteistoiminta-aluetta, jotka sisälsivät yhteensä 22 kuntaa. Kunnissa, joissa oli liitytty vastikään johonkin suurempaan yksikköön, havaittiin ongelmia resurssien kohdentamisessa ja muita yksikön muodostamisen aiheuttamia haasteita. Aluehallintovirastot ovat auditoineet kunnallisen elintarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuutta vuodesta Auditointi valvonnan kehittämisvälineenä on osoittautunut tehokkaaksi. 15

16 Liite Liite 1: Poikkeamataulukko valvontayksikön auditoinnista Kunta/ky 3.1 Valvonnan työvälineet 3.3 Ajan tasalla oleva tiedosto valvontakohteista 3.4 Elintarvikehuoneistojen omavalvonta 3.5 Tarkastussuunnitelma ja riskitekijöiden arviointi 3.6 Viranomaisvalvonnan näytteenotto ja tutki- Uudenkaupungin kaupunki 3.2 Kunnan kirjallinen elintarvikevalvontasuunnitelma, sen hyväksyminen, seurantatapa ja elintarvikevalvonnan dokumentoidut menettelyt (laatujärjestelmä) Valvontasuunnitelmassa ei ole kuvattu tarkastuksen keskimääräistä aikaa eikä hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä tarkastuksia vähennetty EVOn suosituksista perustelematta Porin seutu Pyhäjärviseutu valvontayksiköllä ei ole laatujärjestelmää Valkeakoski Pirteva SOTE valvonta täyttää riskiperusteisuuden vain laitosvalvonnan osalta Mikkelin seutu suunnitelma ei sisällä kaikkia lakisääteisuunnitelma ei täytä lainsäädännön vaati- Lieksan kaupunki kohderekisterissä ei ole kaikkia kohteita omavalvontasuunnitelmaa ei ole hyväksytty lainsäädännön mukaisesti kaikilla kohteilla ei ole riskinarviointia, suunnitellut tarkastusmäärät ovat riskinarviointia pienempiä Kalajoen kaupungin yta Oulun seutu Sodankylä Kittilä v 2011 valvontasuunnitelma puuttuu puutteita valvontakohdetiedoissa puutteita valvontakohdetiedoissa

17 17 Kunta/ky mussuunnitelma 3.7 Valvonnan toteuttaminen 3.8 Valvontakirjanpito Uudenkaupungin kaupunki kaikkia elintarvikevalvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia ei ole tehty maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksia ei ole tehty vuosina Porin seutu Pyhäjärviseutu Valkeakoski Pirteva SOTE Mikkelin seutu siä viran- muksia omaistutki- muksia eikä vastaa mikrobikriteeriasetuksen osanäytevaatimuksia Tarkastaja ottaa omavalvontanäytteitä kuuleminen puuttui joistain tarkastuskertomuksista Lieksan kaupunki Kalajoen kaupungin yta Oulun seutu Sodankylä Kittilä valvontaa ei ole voitu panna toimeen valvontasuunnitelman mukaisesti virheellisiä delegointeja EL 61 ja 68 osalta ryhmää ei ole hyväksytty ympäristöjaostossa vesivastaava puuttuu ryhmästä 3.9 Delegoinnit, hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset 3.10 Suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta, terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot lihantarkastus delegoitu virheellisesti viranhaltijalle on delegoitu lautakunnan päätettäviä asioita 3.11 Viestintä ja tiedotus 3.12 Valvonnasta perittävät maksut pakkokeinopäätöksestä ei peritä maksua virheellinen maksunperintä

18 18 Kunta/ky 3.13 Voimavarat, henkilöstön osaamisen varmistaminen 3.14 Valvontasuunnitelman seuranta, toteutumisen arviointi ja raportointi Uudenkaupungin kaupunki valvontatiedot eivät ole tulleet AVIin valvontaohjelmassa mainitulla tavalla Porin seutu Pyhäjärviseutu Valkeakoski Pirteva SOTE valvontaan ei ole riittävästi resursseja Mikkelin seutu Lieksan kaupunki lautakunta todennut resurssivajeen, mutta ei ole ottanut siihen kantaa lautakunta ei ole ottanut kantaa elintarvikevalvonnan toteutumatta jäämiseen Kalajoen kaupungin yta Oulun seutu Sodankylä Kittilä

19 Liite 2: VAMU- auditoinnit aluehallintovirastoittain vuosina Oheiseen taulukkoon on koottu vuosien auditoinnit aluehallintovirastoittain. Vuoteen 2010 asti auditoinnit tehtiin lääninhallituksittain, joiden rajat poikkesivat aluehallintovirastojen rajoista. Tietojen esittäminen aluehallintovirastojen rajojen mukaan helpottaa uusien auditointien suunnittelussa. AVI ESAVI Lappeenranta Porvoo Hämeen meenlinna Forssa Hamina Janakkala Joutseno Järvenpää Kirkkonummi Kouvola Vantaa LSAVI Rauma Harjavalta Paimio-Sauvo Somero LSSAVI ITÄAVI PSAVI LAPPI Seinäjoki Jyväskylä Valkeakoski Siilinjärvi Kangasniemi Joensuu Ilomantsi Keski-Savo Liperi Outokumpu Kuusamo Rovaniemi Jämsä Ikaalinen Kokkola Kangasala Kristiinankaupunki Vaasa Juuka Juva-Puumala-Sulkava Koillis-Savo Leppävirta Nurmes ja Valimo Savonlinnan s Kainuu Pudasjärvi Utajärvi Kemi Tornio Hartola Iitti Lemi Mäntsälä Riihimäki Sysmä Ylämaa- Vironlahti- Miehikkälä Härkätie Luoteis- Satakunta Pori Turku Kauhajoki Kyrönmaa Lapua Malmi Sastamala Tampere Lieksa Mikkeli Nilsiä Pieksämäki Pielavesi-Keitele Tohmajärvi Raahen seutu Siiikalatva Vieska Inari Utsjoki Heinola Helsinki Hyvinkää Imatra Kotka Lahti Lohja Pori Turku Kuusiokunnat/Töysä Lapua Orivesi Palokka Heinävesi Ilomantsi Joroinen Keskikarjala Rautavaara Ylä-Savo Oulainen Taivalkoski Oulun seutu Kolari Tervola Espoo Kerava Lammi-Tuulos Loviisan seutu Pyhtää Tuusula Uusikaupunki Kaksineuvoinen Laukaa Närpiö Parkano Seinäjoki Itä-Savon sosteri Joensuu Kuopio Liperi Maaninka Sisä-Savon ky Kalajoki Kuusamo Reisjärvi Pello Ylitornio Hamina, Miehikkälä, Vironlahti Nurmijärvi Kouvola Pohjois-Satakunta Rauma Salo Raisio Lieto Vaasa Kontiolahti Lapinlahti Polvijärvi Nurmes, Valimo Siilinjärvi Kangasniemi Oulunkaari Kainuu Raasepori Päijät- Hämeen Sotey Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Länsirannikko JIK Keurusselkä Saarikka Kallio Helmi Rovaniemi Salla Uudenkaupungin kaupunki Pyhäjärviseutu Pori (Pietarsaari), Valkeakoski, Pirteva, (Länsirannikko) SOTE, Mikkelin seutu, Lieksa Oulun seutu, Kalajoki yta Sodankylä Kittilä yht (13)