ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2010

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2010 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

2 1. JOHDANTO Elintarvikelain (23/2006) 48 mukaisesti kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelmaan sisällytetään alkutuotantopaikkojen, hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen ja ilmoitusta edellyttävän toiminnan valvonta. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) tarkastusten sisällön määrittely; 2) valvontakohteiden tarkastustiheys; 3) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteen tutkiminen; 4) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi; sekä 5) hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Valvontasuunnitelma-asetus ( 665/2006 ) edellyttää, että, suunnitelmassa kuvataan myös tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika. Laadinnassa otetaan huomioon Elintarviketurvallisuusviraston julkaisema valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma Kunnan elintarvikevalvontaviranomaisena toimiva toimielin käsittelee suunnitelman. Hyväksytty suunnitelma lähetetään tiedoksi lääninhallitukselle. 2. YLEISTÄ ELINTARVIKEVALVONNASTA Elintarvikelainsäädännön tarkoitus on suojata kuluttajaa turvaamalla elintarvikkeiden sopivuus ihmisravinnoksi ja estämällä niiden totuudenvastainen tai muuten harhaanjohtava markkinointi. Lainsäädäntö sisältää sekä tuotantoympäristöä että itse elintarviketta ja sen yhteydessä olevia materiaaleja ja merkintöjä koskevia määräyksiä. Valvonnan keinoja ovat tarkastukset, näytteenotto ja tutkimukset, ohjaus ja neuvonta sekä hallinnolliset pakkokeinot. Viranomaisvalvonnan lisäksi lainsäädäntö asettaa toiminnanharjoittajalle velvollisuuden varmistua omavalvonnalla toimintaympäristön ja elintarvikkeiden säädöstenmukaisuudesta. Viranomaisten tehtävä on valvoa, että yritysten omavalvonta on suunniteltu ja toimii edellytetyllä tavalla. 3. KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Elintarvikevalvontaa säätelevät pääosin elintarvikelaki (23/2006) ja sen nojalla annetut säädökset. Erityisesti valvontasuunnitelmaa koskee valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006), joka koskee myös muiden ympäristöterveydenhuollon alan lakien mukaista valvontaa. Keskeisessä asemassa valvontasuunnitelman kannalta ovat myös valvonta-asetus (EY) 882/2004 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä 2

3 ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta) ja Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) 854/2004 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä). Valvontasuunnitelmaan sisällytettävää viranomaisnäytteenottoa ohjaa Elintarvikkeiden mikrobiologiset vaatimukset -asetus (EY) 2073/2005. Muita keskeisiä säännöksiä elintarvikevalvonnan järjestämisen kannalta ovat: Alkutuotantoasetus (134/2006) Elintarvikehygienia-asetus (EY) 852/2004 Elintarvikevalvonta-asetus (321/2006) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) 853/2004 Ensisaapumisasetus (118/2006) Lihantarkastusasetus (38/ELO/2006) Yleinen elintarvikeasetus (EY) 178/2002 STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä ( 251/2007 ) MMM:n asetus eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta ( 28/2009 ) STM:n asetus elintarvikkeiden myynnistä ulkotilassa sekä suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta ( 731/2007 ) Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista ( 1174/2006 ) Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnan maksuista ( 1040/2007 ) 4. TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Valvonta-asetuksen (EY) 882/ artiklassa säädetään valvontatoiminnasta, valvontamenetelmistä ja valvontatekniikoista, joita viralliseen valvontaan liittyvissä tehtävissä käytetään. Näitä ovat mm. omavalvontajärjestelmän arviointi, tarkastustoiminta, seuranta, henkilöstön haastattelut sekä toimijan mittaustulosten lukeminen ja todentaminen viranomaisen omien laitteiden avulla. Oleellista menetelmien valinnassa on, että viranomainen voi valitsemillaan valvontamenetelmillä perustellusti varmistua siitä, että elintarvikelainsäädännön vaatimukset valvontakohteessa täyttyvät. Viranomaisvalvonnassa on hyvä käyttää erilaisia valvontamenetelmiä, jotta kohteen vaatimustenmukaisuudesta voidaan tehokkaasti varmistua. Todetessaan seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, on valvontaviranomaisen annettava elintarvikealan toimijalle ohjeita ja kehotuksia epäkohtien poistamisesta (elintarvikelaki 53 ). Valvontaviranomaisen on seurattava, että toimija poistaa epäkohdat, ja tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Käytännössä tarkastuksien sisältö on seuraava: Perustarkastuksessa (suoritetaan kerran vuodessa) käydään läpi kohteen asiakirjat, tilat, rakenteet ja pinnat, laitteet, välineet, toiminnot, tuotteet, omavalvonta ja mahdollisesti näissä tapahtuneet muutokset, sekä päivitetään laitoksen riskinarviointi. Perustarkastukseen käytettävä aika on yleensä noin 2-3 kertaa pidempi kuin lisätarkastukseen. 3

4 Lisätarkastuksessa tarkastuksen sisältö on yleensä rajoitetumpi. Lisätarkastuksen määrä ja sisältö suunnitellaan sekä perustarkastuksen että muiden mahdollisten tarkastuskohteesta saatujen tarkastustiheyteen vaikuttavien tietojen perusteella. Lisätarkastuksissa keskitytään pääsääntöisesti omavalvonnan toteutuksen, toiminnan hygienian ja tuotteiden määräystenmukaisuuden valvontaan. Tarkastuksia voidaan tehdä sekä ennalta ilmoittamattomana ajankohtana että sovitusti. Tarkastuksesta toimitetaan kohteeseen aina tarkastuspöytäkirja, jossa mainitaan suoritetut toimenpiteet, vaikka ei olisikaan todettu mitään huomautettavaa. Suoritetusta riskinarvioinnista toimitetaan selostus toimijalle. 5. VALVONTAKOHTEET, RISKINARVIOINTI JA TARKASTUSSUUNNITELMA Elintarvikevalvonnan valvontakohteet on kattavasti luetteloitu terveysvalvonnan käytössä olevaan tietokantaan, johon kirjataan myös valvontakohteisiin kohdistuneet tapahtumat. (TerveKuuohjelma). Äänekoskella on 152 elintarvikealan toimijaa. Kaikilla toimijoilla on oltava omavalvontasuunnitelma, jonka valvontaviranomainen hyväksyy. TerveKuu-tiedonhallintajärjestelmästä on käytössä versio 4.2. Kohdetyypin ja valvontatietojen perusteella kullekin kohteelle on 2007 tehty TerveKuu-ohjelmaa apuna käyttäen elintarvikehygieeninen riskinarviointi ja tähän perustuen suunnitelma tarkastuskäyntien määrästä. TerveKuu-ohjelman mukainen riskinarviointi perustuu seuraaviin seikkoihin: toiminnan laatuun ja laajuuteen; elintarvikkeiden käsittelyn ristikontaminaation vaaran ja valmistettavien, tarjoiltavien tai myytävien tuotteiden pilaantumisriskin arviointiin; omavalvonnan tasoon; henkilökunnan asiantuntemukseen; kohteen varustuksen tasoon ja siisteyteen; viranomaisohjeiden noudattamiseen sekä aikaisempien näytetulosten laatuun. Erityyppisten kohteiden riskilukuja ei voi suoraan verrata ohjelman laskentaperiaatteiden vuoksi. TerveKuun antaman riskiluvun perusteella ei suoraan lasketa tarkastusmääriä, vaan tarkastusmäärä määritetään riskinarvioinnin, riskiluvun ja valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman ohjeellisen tarkastusmäärän perusteella. Valvontaohjelman kohdetyyppikohtaiset tarkastusmäärät on esitetty liitteessä NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen ovat valvontamenetelmiä, joilla voidaan selvittää omavalvonnan toimivuutta sekä tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Suunnitelma omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi otettavista näytteistä ja tehtävistä tutkimuksista pohjautuu riskinarviointiin. Näytteenottosuunnitelma on elintarvikevalvontasuunnitelman liitteenä ( liite 2 ). Valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa esitettyjen seurantaohjelmien toteuttaminen sisältää näytteiden ottoa, johon kuntia pyydetään osallistumaan. Näihin seurantaohjelmiin kuuluu mm. kansallinen elävien eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma. 4

5 Ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä näytteenotto käynnistetään välittömästi. Näytteiden tutkimiseen myös erityistilanteissa on varattu määräraha. Kaikki viranomaisen ottamat näytteet tutkitaan Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen ympäristöosaston laboratoriossa (Eeronkatu 10, Jyväskylä). 7. RUOKAMYRKYTYSEPIDEMIOIDEN SELVITTÄMINEN Vuonna 2007 tuli voimaan STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä ( 251/2007 ). Asetuksen mukaan kunnassa tulee olla ruokamyrkytysten selvitystyöryhmä. Äänekosken kaupungissa ruokamyrkytysten selvitystyöryhmän kokoonpano on seuraava: Tapio Tammela, ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri Riitta Huikari, terveysvalvonnan johtaja, työryhmän yhdyshenkilö Jouni Jänkävaara, terveystarkastaja Mari Majamäki, työterveyshoitaja, tartuntatautien yhdyshenkilö Marja-Liisa Vihavainen, kunnaneläinlääkäri Esko Tourunen, vesihuollon liiketoiminnan päällikkö Ääneseudun Energia Varahenkilöinä ovat työryhmän jäsenten viransijaiset. Työryhmä kokoontuu tarvittaessa ja muuten kerran vuodessa. 8. VALVONNAN VOIMAVARAT JA HENKILÖSTÖN PÄTEVYYS Elintarvikevalvontaa suorittaa osana työtään kaksi terveystarkastajaa. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi työaikaa kuluu neuvontaan, koulutukseen ja hallinnollisiin tehtäviin. Terveysvalvonnan johtaja ( työaika 70 % ) hyväksyy elintarvikehuoneistot sekä omavalvontasuunnitelmat ja tarvittaessa tekee päätökset ilmoituksista. Elintarviketurvallisuusviraston virallista resurssienarviointitapaa käyttäen elintarvikevalvontaan käytetty työpanos vaihtelee jonkin verran vähimmäissuosituksiin nähden vuosittain, mutta on pysynyt hyväksyttävällä tasolla. Henkilökunta täyttää elintarvikelain vaatimusten mukaiset pätevyysvaatimukset. Koulutusten avulla turvataan asiantuntemuksen ylläpito ja tuetaan tehtäviin erikoistumista. Koulutuksessa tukeudutaan Eviran ja aluehallintoviraston (AVI) järjestämään koulutukseen, mutta tarpeista ja tarjonnasta riippuen osallistutaan myös muiden järjestävien toimijoiden koulutukseen. 9. VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT Kunnan valvontaviranomaisen tulee periä kunnan hyväksymän taksan mukainen maksu elintarvikealan toimijalta (elintarvikelaki 71 ).Maksun suuruus määräytyy toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten mukaisesti. Elintarvikehuoneistojen ja niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksyntä Elintarvikehuoneistot hyväksytään kuten elintarvikelain :ssä sekä elintarvikevalvonta-asetuksessa (321/2006) 5

6 säädetään. Huoneistonhyväksynnästä peritään hyväksytyn taksan mukainen maksu, johon sisältyy omavalvontasuunnitelman hyväksyminen. Tarkastuksesta, jonka kunnan valvontaviranomainen tekee elintarvikehuoneiston hyväksymiseksi, ei peritä erikseen maksua, vaan tarkastuksesta aiheutuneet kulut sisällytetään hyväksymisestä perittävään maksuun. Elintarvikelain 13.2 :n mukaisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä ei peritä maksua (elintarvikkeiden myynti tai muu luovutus on vähäistä toimijan samassa huoneistossa harjoittamaan muuhun elinkeinotoimintaan nähden). Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset Kunnan valvontasuunnitelman sisältyvistä tarkastuksista peritään maksu. Tarkastussuunnitelmaa laadittaessa erityyppisten valvontakohteiden tarkastustiheydet määritellään riskitekijöiden arviointiin perustuen. Elintarvikevalvonnan osalta tästä on ohje liitteenä 1. Valvontasuunnitelman mukainen näytteenotto ja tutkimus Näytteenotto ja tutkimukset, joista peritään maksu elintarvikealan toimijalta, sisällytetään kunnan valvontasuunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa määritellään omavalvonnan valvomiseksi otettavat näytteet ja tutkimukset. Kunnan toteuttamat projektit (ns. kartoitustutkimukset) ovat elintarvikealan toimijoille maksuttomia. Kuluttajavalituksen perusteella tai ruokamyrkytysepäilyn selvittämiseksi tehtävät tutkimukset ja muut valvontatoimet tehdään viranomaisen kustannuksella. Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämisestä johtuvien toimenpiteiden valvonta Tarkastuksista, näytteenotosta ja tutkimuksista, jotka kunnan valvontaviranomainen tekee antamiensa hallinnollisten pakkotoimien valvomiseksi, ovat elintarvikealan toimijoille maksullisia. Äänekosken kaupungin ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on hyväksytty ympäristölautakunnassa Taksa on nähtävillä Äänekosken kaupungin ympäristötoimistossa Kisakatu 4 Suolahti 10. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Arvio edellisen vuoden elintarvikesuunnitelman toteutumisesta tuodaan vuosittain ympäristölautakunnan käsiteltäväksi. Valvontasuunnitelma-asetuksen ( 665/2006 ) mukaan arviointi tulee tehdä ainakin seuraavien tekijöiden osalta: 1. tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin 2. tarkastusten kattavuus 3. näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin 4. valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen Lautakunnan käsittelemä arvio annetaan tiedoksi aluehallintovirastoon (AVI). 6

7 Liite 1. Kohteessa vuosittain toteutettavien tarkastusten ohjeellinen määrä ja tarkastuksiin käytettävä ohjeellinen aika ( Evira: Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma 2008 ) HYVÄKSYNTÄÄ EDELLYTTÄVÄ TOIMINTA EVIRA ohje tarkastusten määrästä vuodessa/kohde Tarkastukseen käytettävä aika / h Äänekoski vuosi 2010 Kohteet Tarkastukset Liha-alan laitokset Pienteurastamo Liha-alan laitos yli 10 milj. kg/v 23 4 Liha-alan laitos 1-10 milj. kg/v 11 3 Liha-alan laitos alle 1 milj. kg/v 11 2 Kala-alan laitokset Kala-alan laitos yli kg/v 11 3 Kala-alan laitos kg/v 5 3 Kala-alan laitos alle kg/v 5 2 Maitoalan laitokset Maitoalan laitos yli 2 milj. l/v Valio Äänekoski Maitoalan laitos milj. l/v 4 3 Maitoalan laitos alle l/v 4 2 Muu maitoalan laitos 3 2 Muna-alan laitokset Munapakkaamo yli kg/v 4 3 Munapakkaamo alle kg/v 2 2 Munatuotteiden valmistelaitos 3 4 Kasvisten pakkaamot ja kasvistuotteiden valmistuspaikat Valmistuspaikka, jossa pilkkomista tai muuta jalostusta

8 Pakkaamo, jossa vähäistä kauppakunnostusta Leipomot Helposti pilaantuvien leipomotuotteiden valmistusta Ruoka- ja kahvileivän valmistusta Muut valmistuspaikat sekä varastot ja kuljetustoiminnat Muu elintarvikkeiden valmistuspaikka (esimerkiksi yhdistelmäelintarvikkeiden valmistus ) Eläimistä saatavia elintarvikkeita varastoiva laitos 2 2 Elintarvikevarasto ( muu kuin edellä mainittu ) Elintarvikekuljetus 0, Ammattikeittiöt Keskuskeittiö ja ravintola, joka toimittaa ruokaa myös muualla tarjoiltavaksi Ravintola ( valmistus ja tarjoilu ko. paikassa ) Laitoskeittiö ( koulut, päiväkodit, sairaalat, henkilöstöravintolat; valmistus ja tarjoilu ko. paikassa ) Tarjoilukeittiö ( muualla valmistetun ruoan tarjoilua ) Tarjoilupaikka ( ei ruoan valmistusta; vähäistä tarjoilua ) 0, Myymälät ja myyntipaikat Myymälä, jossa ruoan valmistusta Helposti pilaantuvia elintarvikkeita myydään myös palvelumyyntinä Helposti pilaantuvat elintarvikkeet myydään teollisesti pakattuina ( esim. laatikkomyymälät ja kioskit ) 0, Elintarvikehuoneisto, jossa ei fyysisesti käsitellä elintarvikkeita ( maahantuonti, nettimyynti, agentuurit ) 0, Siirrettävä tila / liikkuva myyntilaite 3 0,7 3 1 Säännöllinen ( hyväksymistä edellyttävä ) ulkomyynti ja tarjoilu sekä siihen rinnastettava toiminta ILMOITUSTA EDELLYTTÄVÄ TOIMINTA 8

9 Äänekoski vuosi 2010 EVIRA ohje tarkastusten määrästä vuodessa/kohde Tarkastukseen käytettävä aika / h Kohteet Tarkastukset Alkutuotanto Maidontuotanto 0, Lihakarjan kasvatus, kalastus ja vesiviljely 0, Muu alkutuotanto 0, Muu ilmoitusta edellyttävä toiminta Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia tarvikkeita valmistavat laitokset, markkinoijat ja maahantuojat Elintarvikelain 13.2 :n mukainen ilmoitettava toiminta ( kohdat 2 18 ) 0, , Kaksi kertaa kolmessa vuodessa 3 Tämä kuvaa laitteen hyväksymispaikkakunnassa tapahtuvan valvonnan tiheyttä. Hyväksynnän tehnyt viranomainen pyytää toimijaa tuomaan siirrettävän tilan tarkastettavaksi säännöllisin väliajoin, mikäli toimintaa harjoitetaan pääsääntöisesti muilla paikkakunnilla 4 Kuvaa kohteen valvontatiheyttä niissä tapauksissa, kun ulkomyynti on luonteeltaan jatkuvaa ja samassa paikassa tapahtuvaa (esim. koko kesän samassa paikassa sijaitseva jäätelökioski tai grillikioski) 5 Kerran kolmessa vuodessa 6 Kerran viidessä vuodessa 7 Kerran 10 vuodessa 9

10 Liite 2. Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma 2010 Valvontakohdetyyppi Omavalvonnan valvontanäytteet Projektinäytteet Tutkimukset Näytteiden määrä Maitoalan laitos yli 2 milj. l/v - tuotenäytteet ( juusto ) - E. coli - Koagulaasipositiiviset stafylokokit - Listeria monocytogenes - Salmonella - 3 x 8 kpl - raaka-aine - mikrobilääkeainejäämät - 1 kpl - pintapuhtausnäytteet - kokonaispesäkeluku - 1 x 8 kpl Myymälät, joissa helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelyä - jauhelihanäytteet myymälöistä, jotka valmistavat itse jauhelihaa - palvelutiskissä myytävä valmisruoka - kokonaispesäkeluku - E. coli - kokonaispesäkeluku - Enterobacteriaceae - Bacillus cereus - kokonaispesäkeluku - myymälässä kypsennetty, lämpimänä myytävä liha - Enterobacteriaceae Laitoskeittiöt - ruokanäytteet - kokonaispesäkeluku - Enterobacteriaceae - Bacillus cereus -salaatit - E. coli ( vihersalaatti ) - Enterobacteriaceae ( kypsiä ainesosia sisältävät salaatit ) - Bacillus cereus Pizzeriat - salaatit - E. coli ( vihersalaatti ) - Enterobacteriaceae ( kypsiä - 1 x 2 kpl - 1 x 2 kpl 10

11 ainesosia sisältävät salaatit ) - Bacillus cereus - pintapuhtausnäytteet - kokonaispesäkeluku - 1 x 4 kpl Kahvilat, pikaruokapaikat, tarjoilukioskit - irtojäätelö, pehmytjäätelö - kokonaispesäkeluku - kolimuotoiset bakteerit - raa at pihvit, leikkeet - kokonaispesäkeluku - E.coli - lisäkesalaatit - E. coli ( vihersalaatti ) - Enterobacteriaceae ( kypsiä ainesosia sisältävät salaatit ) - Bacillus cereus Jäätelökioskit - irtojäätelö, pehmytjäätelö - kokonaispesäkeluku - kolimuotoiset bakteerit molemmat molemmat 11