Osavuosikatsaus 3/2010

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus 3/

2 RAPORTIN TOIMITUSKUNTA Juhani Paajanen Patrik Marjamaa Raila Paukku Päivi Kontiola kaupunginjohtaja talousarviopäällikkö kaupunkistrategiapäällikkö taloussihteeri RAPORTIN LAADINNAN YHDYSHENKILÖVERKOSTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hannu Kyttälä Tilasto- ja tutkimus, p. (09) TALOUDEN KEHITYS Patrik Marjamaa Taloussuunnittelu, p. (09) TOIMIALAT Kristiina Tikkala Taloussuunnittelu, p. (09) Marja Mäkinen Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus, p. (09) Pia Ojavuo Konsernihallinto p Pirjo van Nues Rahoitus, p. (09) Minna Sevon Talouspalvelukeskus p Anne Lindblad-Ahonen Tietohallinnon palvelukeskus, p. (09) Ari Toiva Sosiaali- ja terveydenhuolto, p. (09) Pirjo Kerminen Sivistysvirasto, p Ralf Nordström Maankäyttö, p. (09) Pirkko Immonen Maankäyttö/ympäristö, p. (09) Vesa Urtti Tilakeskus, p. (09) Maarit Hievanen Vapaa-aika ja asukaspalvelut, p. (09) LIIKELAITOKSET Petri Lahdentausta Työterveyshuolto, p. (09) Hanna Talka Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, p. (09) Jorma Suni Vantaan suun terveydenhuolto p. (09) HENKILÖSTÖ Kirsi-Marja Lievonen Henkilöstökeskus, p. (09)

3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestönkasvu ennustetun suuruista Pääkaupunkiseudun väkimäärän kasvu on ollut tammi-syyskuussa 2010 yli 700 henkilöä pienempää kuin viime vuonna. Syynä on Helsingin vetovoiman väheneminen. Helsingin väestönlisäys on tammi-syyskuussa ollut viidenneksen pienempää kuin viime vuoden tammi-syyskuussa, Espoossa se on ollut hieman suurempaa kuin viime vuonna ja Vantaalla samansuuruista. Vantaan saama muuttovoitto on kertynyt entistä enemmän ulkomailta, Espoossa muuttovoitto on tullut kokonaan ulkomailta. Koko Pääkaupunkiseudulle ulkomailta saatu muuttovoitto on ollut alkuvuodesta noin 550 viimevuotista pienempää. Maassamuutostakin on kertynyt muuttovoittoa lähes 300 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vähennys on kaikki tapahtunut Helsingissä. Helsingin seudun kehyskunnissa väestönlisäys kuluvan vuoden tammi-syyskuussa on ollut viidenneksen pienempää kuin vuotta aiemmin. Syynä on maassamuutosta kertyneen muuttovoiton pieneneminen. Vantaa on vuoden 2010 tammi-syyskuun aikana lisännyt väestöään suurista kaupungeista kolmanneksi eniten Helsingin ja Espoon jälkeen. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Vantaalla asui syyskuun 2010 lopussa asukasta. Kaupungin väkiluku on kasvanut vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana henkilöllä ja viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana henkilöllä. Kuluvan vuoden tammisyyskuun väestönlisäys on ollut yhtä suuri kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Kuvio 1. Väestönmuutos vuoden 2010 tammi-syyskuussa 10 suurimmassa kaupungissa Helsinki Espoo Vantaa Oulu Tampere Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola väestönmuutos, hlöä Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Muuttovoittoa on Vantaalle kertynyt maalis- ja huhtikuuta lukuun ottamatta joka kuukausi. Muuttovoitosta 85 prosenttia on tullut maahanmuutosta. Maahanmuutto on ollut voitollista joka kuukausi. Maassamuutossa nettomuutto oli tappiollinen helmi-, maalis- ja huhtikuussa sekä elo- ja syyskuussa Syntyneitä Vantaalla on ollut kolmisen kymmentä ja kuolleita nelisen kymmentä enemmän kuin vuosi sitten tammi-syyskuussa. Ennakkotiedon mukaan väkimäärä on lisääntynyt alkuvuodesta Korsoa lukuun ottamatta kaikilla suuralueilla, eniten Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla. Aviapoliksen suuralueella väestön määrä on kasvanut lähes 700 asukkaalla ja Tikkurilassa liki 500 asukkaalla. Väkimäärä on lisääntynyt alkuvuodesta 40 kaupunginosassa ja vähentynyt 19:ssä. Alkuvuoden aikana eniten ovat kasvaneet Pakkalan (+420) ja Hiekkaharjun (+310) kaupunginosat. Väestömäärän vähentymiset ovat olleet ylipäätään varsin pieniä. Syyskuun lopun ennakkotiedon mukaan päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut koko kunnan tasolla noin 180:llä. Väestöennusteessa kuluvan vuoden kasvuksi on arvioitu 235. Kivistön suuralueella lisäys on ollut hieman ennustettua suurempi ja Aviapoliksen suuralueella selvästi ennustettua pienempi. Hakunilassa päivähoitoikäisten lasten joukko on hieman kasvanut, ennusteessa sen odotettiin hieman vähenevän.

4 2 Peruskouluikäisten määrän väheneminen on ollut koko kunnan tasolla hieman vähäisempää kuin ennusteessa. Suuralueista Tikkurilassa ja Hakunilassa peruskouluikäisiä näyttää olevan vuoden lopussa hieman ennustettua enemmän, muilla suuralueilla kutakuinkin ennustettu määrä. Nuorten, vuotiaiden, määrä on kasvanut lähes ennustetulla tavalla. Korson suuralueelle ennustettu muutaman kymmenen henkilön lisäys onkin ollut samansuuruinen vähennys. Työikäisten, vuotiaiden, määrä ei ole toistaiseksi vähentynyt, vaikka niin on ennustettu, vaan on kasvanut vuoden alusta noin 500:lla. Tikkurilassa kasvu on ollut ennustettua suurempaa. Hakunilassa ikäryhmän pieneneminen ei ole ollut yhtä nopeaa kuin ennusteessa. Muilla alueilla kehitys on ollut ennustetun mukaista. Eläkeiän saavuttaneiden määrän on ennustettu kasvavan vuoden 2010 aikana vajaalla henkilöllä. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ikäryhmän lisäys on ollut henkilöä eli se on kasvanut hieman ennustettua hitaammin, näin on ollut etenkin Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla. Väestöennusteen mukaan Vantaan väkiluvun arvioitiin kasvavan kuluvana vuonna noin asukkaalla. Väkimäärän kasvu kokonaisuudessaan on ollut alkuvuodesta ennustetun mukaista. Työttömien määrä hitaasti laskussa Työttömänä olleiden työnhakijoiden määrä Vantaalla väheni noin 250 henkilöllä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Syyskuun lopulla työttömiä oli kuutisen sataa vähemmän kuin elokuussa. Työttömyysaste oli nyt 8,3 prosenttia. Suuralueista työttömyys aleni vuoden takaisiin lukuihin verrattuna Myyrmäessä, Kivistössä ja Hakunilassa, muilla hieman kasvoi tai pysyi ennallaan. Työttömyysaste oli alhaisin Aviapoliksen suuralueella (5,0 %), korkein Hakunilassa (9,8 %). Kuvio 2. Alle 30-vuotiaat työttömät suuralueilla neljännesvuosittain 9/2009-9/2010 työttömiä Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila joulukuu 2009 maaliskuu 2010 kesäkuu 2010 syyskuu 2010 Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähti kasvuun vuodenvaihteessa 2008/2009 ja saavutti ensimmäisen huippunsa vuoden 2009 kesäkuussa, jolloin heitä oli lähemmäs Toisen huippunsa nuorten työttömien määrä saavutti kuluvan vuoden heinäkuussa, jolloin lukumäärä lähenteli jo henkilöä. Sen jälkeen nuorten työttömien joukko alkoi pienetä niin, että heitä oli syyskuun lopulla satakunta vähemmän vuoden 2009 syyskuussa. Naapurikaupungeista, etenkin Espoossa, nuorten työttömyys on ollut selvästi pienempää kuin Vantaalla. Lomautettuna Vantaalla oli syyskuun lopussa nelisen sataa henkilöä vähemmän kuin vuoden 2009 syyskuun lopussa. Tukityössä oli tänä syksynä satakunta henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Naisten työttömyysaste oli kaikilla suuralueilla selvästi, yli kaksi prosenttiyksikköä, alempi kuin miehillä ja se oli kasvanut vuoden aikana saman verran kuin se oli miehillä alentunut

5 3 Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita oli lähes 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla, jyrkimmin Myyrmäen suuralueella. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin alueellisesti eriytynyttä, kuten työttömyys yleensäkin: Vantaan itäosissa pidempään kuin vuoden työttömänä olleita on suhteellisesti enemmän kuin läntisellä Vantaalla. Erityisen vaikeata pitkäaikaistyöttömyys on Hakunilassa. Kuvio 3. Pitkäaikaistyöttömät suuralueilla neljännesvuosittain 9/2009-9/2010 pitkäaikaistyöttömiä Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila joulukuu 2009 maaliskuu 2010 kesäkuu 2010 syyskuu 2010 Vantaalla työttömyysaste (8,3 %) oli syyskuun lopulla koko Helsingin seudun korkein ja kolmanneksi korkein koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Espoossa työttömyysaste oli 5,8 ja Helsingissä 7,7 prosenttia. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli runsas tuhat, Espoossa saman verran ja Helsingissä Uusien asuntojen aloituksia aiempaa enemmän Uusia asuntoja on valmistunut tammi-syyskuussa 930, mikä on lähes 150 asuntoa enemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Kuudennes valmistuneista asunnoista rakennettiin omakotitaloihin ja yli kaksi kolmannesta kerrostaloihin. Pientaloasuntojen osuus valmistuneista asunnoista on siis vajaa kolmannes. Kuvio 4. Kuukausittain aloitetut asunnot talotyypin mukaan tammikuusta aloitettuja asuntoja tammi maalis touko heinä syys marras tammi maalis touko heinä syys marras tammi maalis touko heinä syys marras tammi maalis touko heinä syys kerrostaloasunnot pientaloasunnot

6 4 Kaikista tammi-syyskuussa valmistuneista asunnoista joka kolmas (321) rakennettiin Aviapoliksen ja lähes joka kolmas (289) Tikkurilan suuralueelle. Koivukylään uusia asuntoja on valmistunut 131, Myyrmäkeen 75, Korsoon 64 ja Hakunilaan 16. Kivistöön, Korsoon ja Hakunilaan rakennettiin pelkästään pientaloasuntoja. Uusia asuinrakennuslupia vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana myönnetyillä luvilla saa rakentaa 1 080, mikä on 450 vähemmän kuin mitä viime vuoden tammi-syyskuussa myönnetyillä luvilla oli mahdollista rakentaa. Kaksi kolmesta alkuvuodesta myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista tehdään kerrostaloon ja joka viides omakotitaloon. Myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista kolme kymmenestä valmistuu aikanaan Koivukylän suuralueelle, lähes saman verran Tikkurilan suuralueelle, joka kymmenes Myyrmäkeen ja lähes saman verran Aviapolikseen ja Korsoon. Vähiten lupia on myönnetty Hakunilan (54) suuralueelle. Vain Kivistöön myönnetyt luvat ovat kaikki pientaloasunnoille. Kaikkiaan uuden asunnon rakennustyöt on pantu alulle alkuvuoden aikana. Vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona aloituksia oli vähemmän, asuntoa. Kerrostaloasuntojen aloituksia oli tammi-syyskuun aloituksista kaksi kolmesta ja omakotitalojen aloituksia joka seitsemäs. Joka neljäs tammi-syyskuussa Vantaalla aloitetuista asunnoista valmistuu Aviapoliksen suuralueelle, lähes yhtä moni Tikkurilaan ja joka seitsemäs Myyrmäkeen ja Koivukylään. Vähiten (54) asuntojen aloituksia oli vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Hakunilan suuralueella. Aloituksia on ollut varsin tasaisesti Vantaan eri osissa, Hakunilaa lukuun ottamatta. Asuntoja valmistunee tänä vuonna noin 1 400, ensi vuonna lähes Vantaalaistaloyhtiö maksaa veroja ja kunnallisia maksuja enää 2 prosenttia enemmän kuin espoolaistaloyhtiö, mutta 9 prosenttia vähemmän kuin helsinkiläistaloyhtiö Kiinteistöliiton indeksitalovertailun 1 mukaan vantaalaisessa taloyhtiössä maksetaan veroja ja kunnallisia maksuja keskimäärin 1,92 euroa asuinneliötä kohden kuukaudessa. Espoossa keskimääräinen kulu on 1,88 ja Helsingissä 2,10 euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna espoolaisten maksut olivat kohonneet 0,18 euroa asuinneliötä kohden. Vantaalla kasvua oli 0,07 ja Helsingissä 0,04 euroa. Esimerkiksi 50 neliön kaksiossa asuvalla vantaalaisella näitä kunnallisia kuluja on kuukaudessa keskimäärin vajaa 2,1 euroa enemmän kuin samankokoisessa kerrostaloasunnossa asuva espoolainen, mutta 8,7 euroa vähemmän kuin samankokoisessa asunnossa asuva helsinkiläinen. 75 neliön kolmiossa vantaalainen häviää kuukaudessa 3,15 eurolla espoolaiselle, mutta voittaa 13,05 eurolla helsinkiläisen asukkaan. Kymmenen suurimman kaupungin tilastossa Jyväskylä on kärjessä (kallein), Helsinki kolmantena, Vantaa kuudentena ja Espoo kahdeksantena. Oulussa verojen ja kunnallisten maksujen osuus on yli viidenneksen (0,50 euroa neliötä kohden kuukaudessa) pienempi kuin Jyväskylässä. Kuvio 5. Indeksitalon kiinteistöverot ja kunnalliset maksut 10 suurimmassa kaupungissa vuonna 2010 Oulu Kouvola Espoo Kuopio Vantaa Tampere Lahti Helsinki Turku Jyväskylä 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,60 1,80 2,00 2,20 2,40 euroa/m 2 /kk tontin vero rakennuksen kiinteistövero kaukolämpö vesi ja jätevesi sähkö jätehuolto 1 Indeksitalo on 30 vuotta vanha kuutiometrin suuruinen asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja siinä on 40 asuntoa. Lähde: Suomen Kiinteistöliitto

7 5 Tontin ja rakennuksen kiinteistöveroa Vantaalla maksetaan 32,6 senttiä asuinneliötä kohden kuukaudessa. Helsingissä näiden verojen osuus on 62,5 senttiä ja Espoossa 21,7 senttiä. Espoossa näiden verojen osuus on suurista kaupungeista pienin, Vantaalla neljänneksi pienin, Helsingissä ylivoimaisesti suurin. Suurimmasta menoerästä, kaukolämmöstä, maksavat turkulaiset eniten ja oululaiset vähiten. Vantaalaiset ovat tässäkin kuudennella sijalla. Vesi- ja jätevesimaksut ovat suurimmat Jyväskylässä, pienimmät Helsingissä. Sähkömaksuissa erot suurten kaupunkien välillä ovat varsin pienet. Tampereella jätehuolto on selvästi halvempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa, Turussa taas muita kalliimpaa. Viiden viime vuoden aikana indeksitalon verot ja kunnalliset maksut ovat kohonneet vertailukaupungeissa (10 suurinta) keskimäärin 22 prosenttia. Helsingissä kasvu on ollut 26 prosenttia, Espoossa 18 ja Vantaalla vain 9 prosenttia. Tontista ja rakennuksesta maksettujen verojen määrä asuinneliötä kohden on Vantaalla kasvanut 24 prosentilla, Espoossa 36 prosentilla ja Helsingissä peräti 69 prosenttia. Suurin vaihtelu on tontista perittävässä kiinteistöverossa, joka Helsingissä on lähes kolme kertaa suurempi kuin Vantaalla. Ero kuitenkin johtuu enemmän tontin verotusarvosta kuin tontin veroprosentista. Kaukolämmöstä perittävät maksut ovat Vantaalla kohonneet viidessä vuodessa 27 prosenttia. Espoossa kasvua on ollut 37 prosenttia ja Helsingissä 35 prosenttia. Vedestä ja jätevedestä aiheutuvat kulut olivat vähentyneet kaikissa kolmessa kaupungissa. Helsingissä muutos oli minimaalinen, Vantaalla suurin. Sähköstä aiheutuvat maksut olivat Espoossa ja Helsingissä kohonneet 33 prosentilla, Vantaalla 24 prosentilla. Jätehuollosta kaikissa kaupungeissa maksetaan saman verran. Viidessä vuodessa kustannukset olivat kasvaneet 8 prosentilla. Työpaikkarakentamisenkin aloitukset kasvussa Vantaalle valmistui toimitilaa kuluvan vuoden tammi-syyskuussa vähemmän kuin pitkään aikaan, k-m 2, mikä on alle kuudesosa viime vuoden tammi-syyskuussa valmistuneesta toimitilakerrosalasta. Runsas puolet kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle, neljäsosa Tikkurilan suuralueelle ja runsas kymmenesosa Myyrmäen suuralueelle. Puolet valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin liike- ja toimistorakennuksiin ja vajaa viidennes teollisuusrakennuksiin. Lupia uusien toimitilojen rakentamiseen tai nykyisten tilojen laajennuksiin myönnettiin vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana k-m 2 :n verran, mikä on neljännes vähemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Kerrosalasta yli puolet on tarkoitettu varastorakennusten ja vajaa neljännes liike- ja toimistorakennusten rakentamiseen. Luvilla myönnetystä kerrosalasta kaksi viidesosaa rakentuu aikanaan Aviapoliksen suuralueelle ja kolmannes Tikkurilan suuralueelle. Kuvio 6. Aloitetun toimitilarakentamisen kerrosala neljännesvuosittain rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan vuodesta kerrosneliömetriä muu varasto teollisuus liike ja toimisto

8 6 Alkuvuodesta toimitiloja on alettu rakentaa kerrosaloissa mitattuna k-m 2, mikä on k-m 2 enemmän kuin vuoden 2009 tammi-syyskuussa. Kerrosalasta runsas kolmannes tulee liike- ja toimistorakennuksiin, runsas neljännes varastorakennuksiin ja neljännes teollisuusrakennuksiin. Aloitetusta toimitilakerrosalasta yli kolmasosaa on Aviapoliksen suuralueella ja runsas neljäsosa Tikkurilan suuralueella. Toimitilojen vajaakäyttöasteen kohoaminen hidastui keväällä Catella Property Groupin syksyn 2010 Markkinakatsauksen mukaan talouden käänne näyttää pysäyttävän myös toimistomarkkinoiden jyrkimmän laskun. Elpyminen ei ole kuitenkaan yhtenäistä eri osamarkkinoilla ja positiivisen vireen jatkumiseen liittyy paljon epävarmuutta. Korkean vajaakäyttöasteen ennustetaan jatkuvan vielä pitkään. Vajaakäyttöaste Pääkaupunkiseudulla on kohonnut 12,8 prosenttiin, mutta nousun jyrkkyys on taittunut. Jyrkintä vajaakäyttöasteen nousu on vielä merkittävimmillä Helsingin keskustan ulkopuolisilla toimistoalueilla. Vuosina seudulle rakennettiin neliötä uutta toimistotilaa, joihin tehtiin usein 10 vuoden sopimuksia. Nyt sopimuskausi on loppumassa ja se mahdollistaa vuokralaiselle siirtymisen uudempiin entistä laadukkaampiin ja kustannustehokkaampiin tiloihin. Catella ennustaa tyhjän toimistotilan edelleen kasvavan loppuvuodesta, mutta maltillisemmin kuin alkuvuodesta. Liiketiloissa on ollut kohtuullisen paljon vaihtuvuutta, mutta tyhjäksi jääneelle tilalle on pääsääntöisesti löytynyt nopeasti uusi vuokralainen. Uuden liiketilan rakentamisen arvioidaan käynnistyvän hiljalleen ensi vuoden aikana. Tyhjien varasto- ja tuotantotilojen määrä on vakiintunut seudulla noin neliön tasolle jo kesällä Varastotilojen sijoittumisalue on laajenemassa pääkaupunkiseudun kunnista uudeksi logistiikkavyöhykkeeksi kilometrin säteelle Kehä III:sta. Erityisesti vähittäiskauppa tavoittelee siirtymisen myötä säästöjä niin tila- kuin kuljetuskustannuksissa. Pääkaupunkiseudun entisiä teollisuusalueita on tämän kehityksen myötä mahdollista muuttaa uuteen sopivampaan käyttöön. Lähteet: Väestö: Tilastokeskus: Väestön neljännesvuosi- ja kuukausitilastot, Facta kuntarekisteri ja Vantaan väestöennuste 2010, Rakentaminen: Facta kuntarekisteri, kuukausi- ja neljännesvuositilastot, Suomen Kiinteistöliitto, indeksitalovertailut, Catella Property Group: Markkinakatsaus, Suomi syksy 2010

9 7 TALOUDEN KEHITYS Vuoden 2010 edetessä Suomen ja kuntasektorin talousnäkymät ovat parantuneet. Valtion vuoden 2011 budjettiesityksen yhteydessä valtiovarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen kasvavan kuluvana vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Syyskuussa julkistetuissa ennustelaitosten arvioissa vuoden 2010 BKT:n kasvuvauhdiksi ennakoidaan 2-3,5 prosenttia ja vuoden 2011 kasvuksi 3-4 prosenttia. Talouden käännyttyä kasvuun VM arvioi työttömyysasteen laskevan 8,2 prosenttiin vuonna Palkkasumman arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 2,5 prosenttia ja vuosina palkkasumman kasvun arvioidaan olevan noin 4,5 prosenttia. Vuositason inflaation ennakoidaan pysyvän vuosina alle 2,5 prosentissa. Vuodelle 2010 keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 18,59 prosenttiyksiköstä 18,98 prosenttiyksikköön. Korottamalla kunnallisveroprosenttejaan kunnat kompensoivat tuloverotuksen muodostumiseen vähentävästi vaikuttaneita asteikkomuutoksia ja vähennysten kasvattamista. Suurista kaupungeista Helsinki piti kunnallisveroprosenttinsa ennallaan vuodelle 2010, Espoo korotti kunnallisveroa 0,25, Vantaa 0,50 ja Turku 0,75 prosenttiyksikköä sekä Oulu ja Tampere molemmat yhdellä prosenttiyksikköä. Vuoden 2009 verotuksen valmistuminen Vuoden 2009 verotuksen valmistuttua voidaan todeta, että vuoden 2009 koko maan kunnallisverot laskivat vuoteen 2008 nähden 0,2 prosentilla. Vuonna 2009 ansiotulot kasvoivat 1,7 prosentilla, mutta asteikkomuutosten ja vähennysten kasvattaminen vaikuttivat siihen, että vuoden 2009 koko maan kunnallisverotulot laskivat edellisvuodesta. Kansainvälistä rahoituskriisiä seuranneen taantuman vaikutukset näkyvät myös ansiotulojen kehityksen rakenteessa, vaikka yhteenlasketut ansiotulot edellisvuodesta vielä nousivatkin. Vuonna 2009 ansiotulot kehittyivät seuraavasti edellisvuoteen nähden: palkat -1,1 prosenttia, eläketulot +8,4 prosenttia, työttömyysturva +36,0 prosenttia ja muut etuudet +8,4 prosenttia. Vantaalaisten ansiotulot kasvoivat 1,8 prosentilla ja maksetut kunnallisverot 0,9 prosentilla edellisvuodesta. Koko maan yhteisöverot vuodelta 2009 laskivat lopulta 20,8 prosentilla vuodesta Tuotannon rakennemuutos ja taantuma vaikuttivat siihen, että yritysten tuloskehityksessä tapahtui suuria heilahteluja vuonna 2009, mikä tulee näkymään yhteisöveron jako-osuuksien muutoksissa. Yksittäisenä esimerkkinä voidaan nostaa esiin Nokia, jonka osuus koko maan yhteisöveroista on laskenut 20,6 prosentista (v. 2002) 1,5 prosenttiin (v. 2010). Vantaan kaupungin verotulojen kehitys Vantaalle on tilitetty verotuloja yhteensä 590,7 milj. euroa tammi-syyskuussa Edellisvuoteen nähden tammi-syyskuussa on veroja tilitetty kaupungille 3,5 prosenttia enemmän. Verolajeista kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet 2,8 prosenttia ja yhteisöveron tilitykset 13,7 prosenttia. Kunnallisveron vuoden 2010 ennakoita on kertynyt tammi-syyskuussa 460,0 milj. euroa, mikä tarkoittaa 6,3 prosentin kasvua verrattuna vuoden 2009 ennakoihin vastaavana ajankohtana. Kasvusta merkittävin osa tulee veroprosentin 0,50 prosenttiyksikön korotuksesta. Myös Vantaan jako-osuus on hieman noussut vuodesta Kiinteistöveroa on kaupungille maksuunpantu tänä vuonna yhteensä noin 60,5 milj. euroa, joka alittaa talousarvion 2010 kiinteistöveron tuloarvion 1,5 milj. eurolla. Kiinteistöveron tilitykset kohdistuvat pääosin lokamarraskuun verotilityksiin. Yhteisöveroa on tilitetty kaupungille tammi-syyskuussa 35,8 milj. euroa. Osavuosikatsauksen laadintahetken näkemys on, että talousarvion 2010 yhteisöveron tuloarvio 44 milj. euroa tulee ylittymään. Verohallinto on ennakoitunut joulukuun tilityksen yhteyteen sekä kuntaryhmän että Vantaan kaupungin kunnallisveron jako-osuuden nostoa. Vuoden 2010 tilitettyihin ennakoihin joulukuussa tehtävän oikaisun ansiosta talousarvion kokonaisverotuloarvio ylittynee muutamalla miljoonalla eurolla.

10 8 Tulojen ja menojen kehitys Tammi-syyskuussa 2010 Vantaan kaupungin toteutuneet toimintatulot, liikelaitokset ja rahastot mukaan lukien, olivat 252,5 milj. euroa, mikä on 66,6 prosenttia muutetun talousarvion 2010 mukaisista kaupungin toimintatuloista. Tammi-syyskuussa 2010 toteutuneet toimintamenot olivat 70,3 prosenttia muutetun talousarvion 2010 mukaisista toimintamenoista. Toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 911,9 milj. euroa eli 71,9 prosenttia talousarvion ilman valmistusta omaan käyttöön eriä lasketuista toimintamenoista. Kaupungin syyskuun lopun toimintakate, -659,3 milj. euroa, on toteutunut muutettuun talousarvioon nähden 74,1 prosenttisesti. Osavuosikatsauksen laadintahetken arvion mukaan kaupungin korkokulut tulevat alittamaan budjetoidun noin 12,0 milj. eurolla, valtionosuudet toteutuvat lähes budjetoidun mukaisesti ja verotulot ylittänevät talousarvion verotuloarvion. Poistojen on arvioitu asettuvan 65,5 milj. euron tasolle. Toimialojen neljännesvuosiraporttien arvioiden mukaan toimialojen suurimman yksittäisen toimintakatteen ylitysuhan aiheuttaa erikoissairaanhoito. Sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös vapaa-aika ja asukaspalvelut sekä sivistystoimi ovat esittäneet käyttötalouden määrärahamuutoksia vuodelle Vantaan Veden siirtyminen HSY-kuntayhtymään on aiheuttanut kertaluonteisia kirjauksia sekä käyttötalouteen että investointiosaan. Satunnaisiin eriin on kirjattu siirtymiseen liittyviä tuloja 196,0 milj. euroa. Vertailukelpoisuuden vuoksi tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen alla on esitetty tilikauden tulos myös ilman satunnaisia eriä laskettuna. Vuoden 2010 kolmannen osavuosikatsauksen koko kaupungin tulosennuste päätyy 170,5 milj. euroon. Ilman satunnaisia eriä laskettu tulosennuste puolestaan päätyy näin ollen -25,5 milj. euroon. Tuloslaskelman ennusteen tulot ja menot eivät sisällä kehä III:ta, jonka käyttötalouteen vuoden aikana kirjatut menot eliminoituvat tilinpäätöksessä. Suun terveydenhuolto on käsitelty sosiaali- ja terveystoimen ennusteessa vuoden 2010 alkuperäisen talousarvion rakenteen mukaisesti, joten suun terveydenhuollon tulot ja menot eivät myöskään näy tuloslaskelman ennusteessa. Rahoitussuunnitelmataulukossa Vantaan Veden siirtyminen HSY-kuntayhtymään näkyy satunnaisten erien ohella käyttöomaisuusinvestoinneissa ja käyttöomaisuuden myynnissä. Investointiosassa siirtyminen puolestaan vaikuttaa osakkeiden ja osuuksien investointimenoihin, joihin on kirjattu HSY:n osuuksista 93,1 milj. euron investointimenot Toimintatulot Toimintamenot (ilman vok) Toimintakate TP 2009 TA 2010 TOT 2010

11 9 Talousarvion toteumavertailu - verotulot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TOT 2010 TOT-% Verotulot yhteensä ,4 % Kunnallisvero ,5 % Yhteisövero ,4 % Kiinteistövero ,0 % Verotulot TA vs. TOT Verotulot yhteensä Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verolaji TP 2009 TA 2010 TOT 2010 Kuukausittaiset verotulotilitykset Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

12 10 TULOSLASKELMAOSA (mukana liikelaitokset ja rahastot) TA 2010 TOT ENNUSTE Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Tilikauden tulos Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä RAHOITUSSUUNNITELMA (mukana liikelaitokset ja rahastot) TA 2010 TOT ENNUSTE Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Nettoinvestoinnit Toiminnan ja investointien kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Nettolainanotto

13 KESKUSHALLINNON TOIMIALA TOT 1-9 TOT-% (1 000 ) TP 2009 TA ENNUSTE 2010 TOIMINTATUOTOT ,1 % Valmistus omaan käyttöön ,8 % TOIMINTAKULUT ,0 % Toimintakulut ilman VOK ,9 % TOIMINTAKATE ,8 % Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % 10 YLEISHALLINTO 10 Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto % Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus % Kaupunginhallitus % % 50 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset % 0 0 Yleishallinto yhteensä % % 11 KESKUSHALLINTO 10 Keskushallinto % % 20 Konserni- ja rahoituspalvelut % 0 89 Keskushallinto yhteensä % % Yleishallinto Yleishallinto koostuu seuraavista talousarviokohdista: keskusvaalilautakunta, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus ja yhteistoimintaosuudet ja -avustukset. Tammi-syyskuussa 2010 yleishallinnon toimintatulot ovat toteutuneet vuoden 2010 talousarvioon nähden 37 prosenttisesti myyntivoittojen jäätyä toteutumatta. Toimintamenot ovat toteutuneet 68 prosenttisesti ja toimintakate 71 prosenttisesti. Kolmannen osavuosikatsauksen tilanteessa yleishallinnon talous on kokonaisuutta tarkastellen kehittymässä talousarviota 2010 paremmin. Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tulosalueen toiminta on edennyt vahvistetun toimintasuunnitelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta on syyskuun loppuun mennessä kokoontunut kuusi kertaa ja työryhmät ovat kokoontuneet neljä kertaa. Loppuvuoden osalta arvioidaan menoja kertyvän käyttösuunnitelman mukaisesti, jolloin määrärahan käyttöprosentiksi vuoden lopussa tullee 97 prosenttia. Keskushallinto Keskushallinto koostuu keskushallinnon tulosalueista (kaupunginkanslia, taloussuunnittelu, sisäinen tarkastus, henkilöstökeskus, viestintä ja hankintakeskus) sekä konserni- ja rahoituspalveluiden tulosalueista (konsernihallinto, rahoitus, talouspalvelukeskus, tietohallinto). Osavuosikatsauksen tilanteessa keskushallinnon toimintatulot ovat toteutuneet talousarvioon nähden 143 prosenttisesti (sis. työterveyshuollon Kelakorvausten 1,5 milj. euron suoritus vuodelta 2008), toimintamenot

14 12 ilman valmistusta omaan käyttöön 64,5 prosenttisesti ja toimintakate 59 prosenttisesti. Keskushallinnon talous on kokonaisuutta tarkastellen toteutumassa selvästi talousarviota 2010 paremmin. Konserni- ja rahoituspalvelut koostuvat rahoitustoimesta, tietohallinnon palvelukeskuksesta, talouspalvelukeskuksesta ja konsernihallinnosta. Konserni- ja rahoituspalveluiden toimintakulujen kumulatiivinen toteumaprosentti tammi-syyskuulta 2010 on 64 prosenttia (70 % vuonna 2009) ja toimintakatteen 63 prosenttia (70 % vuonna 2009). Toimintamenojen arvioidaan toteutuvan käyttösuunnitelmaa alemmalla tasolla. Tietohallinnon investoinnit eivät tule toteutumaan täysimääräisesti.

15 13 12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO TOT 1-9 TOT-% (1 000 ) TP 2009 TA ENNUSTE 2010 TOIMINTATUOTOT ,3 % TOIMINTAKULUT ,3 % TOIMINTAKATE ,2 % Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % 01 Sosiaali- ja terveyslautakunta % Talous- ja hallintopalvelut % % 20 Erikoissairaanhoito % Terveyspalvelut % % 40 Perhepalvelut % % 60 Vanhus- ja vammaispalvelut % % Yhteensä % % Talous Sosiaali- ja terveystoimen menomäärärahoista ilman erikoissairaanhoitoa arvioidaan syntyvän 1,5 milj. euron säästö. Tuloja arvioidaan kertyvän 1,2 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua vähemmän. Tulos (nettotoimintamenot) on suunniteltua 0,3 milj. euroa parempi. Kastehankkeen rahoitusmenot ja -tulot sisältyvät sosiaali- ja terveystoimen talouden toteutumisennusteeseen. HUS arvioi Vantaan palvelutuotannon kustannusten ylittyvän 19,2 milj. euroa, erikoissairaanhoidon muissa menoissa ei ole ylityspaineita (ensihoito, eläkevastuut, helikopteritoiminta). Suun terveydenhuollon liikelaitos aloitti toimintansa Liikelaitostamisesta määräraha- ja ennusterakenteeseen aiheutuvat muutokset on otettu huomioon puolivuosikatsauksessa. Tulot: ylitys +/alitus - Menot: ylitys -/ säästö + Ylitys / säästöennusteet tulosalueittain Tulot Menot Netto Talous- ja hallintopalvelut Terveyspalvelut Kaste-ohjelma Perheiden palvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Oma toiminta yhteensä Erikoissairaanhoito josta HUS Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä Ylitysuhka menojen osalta on lisääntynyt puolivuosikatsauksen tilanteeseen verrattuna noin 3,3 milj. euroa, mikä johtuu erikoissairaanhoidon ylitysennusteen kasvamisesta.

16 14 Toiminnan painopisteet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotanto on pystynyt tuottamaan palvelut hoitotakuulainsäädännön puitteissa lukuun ottamatta suun terveydenhuoltoa. Terveyspalvelujen vastaanottotoiminnan palvelutuotantovolyymi on pysynyt kokonaisuutena ennallaan: lääkärikäynnit ovat hieman vähentyneet verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon, hoitajakäynnit lisääntyneet. Syyskuun 2010 alusta kaikilla terveysasemilla on siirrytty tiimityömalliin lääkäri- ja hoitajavastaanottotoiminnassa. Listautumismallin suunnittelu on loppusuoralla, ja lääkäreiden palkkaneuvottelut pyritään saamaan päätökseen marraskuun 2010 loppuun mennessä. Terveyskeskuspäivystyksen tuotti edelleen Attendo MedOne Oy. Tammi-syyskuussa 2010 alle kolmen tunnin odotusaika terveyskeskuspäivystyksen lääkärin vastaanotolle on toteutunut 99,6 prosentissa päivystyskäynneistä. Suun terveydenhuollon tulosyksiköstä muodostettiin suun terveydenhuollon liikelaitos Suun terveydenhuollon kysyntä on jatkanut edelleen kasvuaan, mutta jonotilanne on parantunut. Syyskuun lopussa yli 6 kuukautta jonottaneita oli alle HUS-kuntayhtymä tuottaa lähes kokonaisuudessaan vantaalaisten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut. Palvelutuotanto NordDRG-tuotteiden ja käyntituotteiden osalta on kasvanut tammi-syyskuussa 2010 noin 6,1 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Ennusteen mukaan palvelutuotanto tulee ylittämään HUS:n viime vuonna laatiman määrärahaan sovitetun palvelutuotantotason DRG-tuotteiden osalta noin 22,6 prosenttia ja käyntituotteiden osalta noin 8,4 prosenttia sekä alittamaan hoitopäivätuotteiden osalta noin -1,5 prosenttia. Terveyskeskuslääkärilähetteiden määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan verrattuna viime vuoteen. Perhepalveluissa uusien toimeentulotukiasiakkaiden määrän kasvu on tasaantunut syksyn aikana. Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli tammi-syyskuussa kuitenkin 13,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Toimeentulotukea myönnettiin tammi-syyskuussa vantaalaiselle. Lastensuojeluilmoitusten ja -asiakkuuksien määrä on edelleen kasvanut, mutta sijaishuollossa olevien lasten määrä on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla (568 eri lasta). Tammi-syyskuussa lastensuojeluilmoitus tehtiin eri lapsesta. Avohuollon asiakkaina oli kaikkiaan lasta ja nuorta. Sijaishuoltoa tarvitsevat lapset ovat kuitenkin entistä vaikeahoitoisempia ja tarvitsevat erityisen huolenpidon paikkoja; sijaishuollon kustannukset ovat kasvaneet. Psykososiaalisissa palvelujen osalta vuoden alussa tehtiin viranhaltijapäätös, jolla keskeytettiin pakolaisten kuntapaikkojen myöntäminen ajalle Siitä huolimatta Vantaalle on maahanmuuttajien vastaanottotoiminnan piiriin tullut syyskuun 2010 loppuun mennessä 150 pakolaista, kun heitä koko vuoden 2009 aikana tuli yhteensä 128. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon uudistetut terveystarkastusohjelmat otettiin käyttöön kokonaisuudessaan syyskuun alusta lukien. Vanhus- ja vammaispalveluissa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuoden aikana tavoitteiden mukaisesti. Kotihoidon asiakasmäärä on pysynyt vuoden aikana jokseenkin ennallaan. Koneelliseen lääkkeenjakeluun siirtyminen on osaltaan vähentänyt kotihoidon palvelujen tarvetta. Potilaat ovat päässeet viiveettä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon. Siirtoviiveet (sakkopäivät) ovat selvästi vähäisempiä verrattuna muihin pääkaupunkiseudun suuriin kuntiin. Myös pitkäaikaishoitoon jonottavien määrä on vähentynyt alkuvuodesta. Toisen geriatrisen akuuttiosaston toiminta käynnistyi elokuussa Peijaksen sairaalan tiloihin mahdollistamaan iäkkäiden potilaiden tarkoituksenmukaisen hoitotason sekä hillitsemään erikoissairaanhoidon kustannuskasvua. Simonkylän vanhustenkeskuksen käyttöönotto on edennyt suunnitellusti. Kuljetuspalvelussa asiakkaiden ja käytettyjen matkojen määrä on vuoden 2008 tasolla. Kehitysvammahuollon asumispalvelujen asiakasmäärä on kasvanut.

17 15 Strategisen tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan strategiset tavoitteet ovat toteutumassa pääosin täysin. Toimialan kehittämistoiminnan painopiste vuonna 2010 on ollut Vantaa-sopimukseen sisältyvissä tavoitteissa. Kaikki Vantaa-sopimuksen tavoitteet käsiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Toimialan tavoitteiden toteutuminen esitetään tarkemmin liitteissä. Muut toimialan rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittämistyö kuvataan tulosalueiden kohdalla. Talous- ja hallintopalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen toiminta Tulosalue on osallistunut aktiivisesti toiminnanohjaushankkeen ja muiden tietoteknisten hankkeiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Syksyllä aloitettua tietovarasto- ja raportointihanketta on valmisteltu. Sähköisten palvelujen (mm. Kanta) kehitystyötä on jatkettu. Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun 2011 suunnittelu yhteistyössä sivistystoimen ja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen kanssa on aloitettu. Tuottavuushanketta ja siihen liittyviä pilottiprojekteja on tuettu. Suoriteperusteisen budjetoinnin pilotointia on valmisteltu yhteistyössä tulosalueiden kanssa. Palvelusetelijärjestelmän kehittämistä on jatkettu. Tulosalue on osallistunut HeVa-selvitysten tekoon. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen hallinnon järjestämisessä on avustettu. Käyttösuunnitelmassa 2010 esitetyt rakenteelliset muutokset Vantaa-sopimushankkeista selkeimmin talous- ja hallintopalveluiden vastuulla on palvelusetelijärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen Vantaalle. Edelleen selvitetään sähköisen järjestelmän kehittämistä suun terveydenhuoltoon pks-yhteistyönä. Tavoitteena on ottaa suun terveydenhuollon palveluseteli käyttöön vuonna Vanhus- ja vammaispalvelujen palveluseteli tulee lautakunnan päätettäväksi marraskuussa. Suunnittelua toimitilojen käytön tehostamiseksi on jatkettu. Muiden Vantaa-sopimuksen hankkeiden toteutumista talous- ja hallintopalvelut tukee eri tavoin. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Tulosalueen käyttösuunnitelma toteutuu suunnitellusti. Käyttösuunnitelmaan sisältyy 2 milj. euron määräraha taloudellisen tilanteen aiheuttamiin kustannuksiin. Tätä määrärahaa ei käytetä talouden ja hallinnon menoihin, vaan se käytetään erikoissairaanhoidon ylityksen kattamiseen. Erikoissairaanhoito Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Vantaan erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa lähes kokonaisuudessaan HUS-kuntayhtymä. Erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta ja määrärahasta on sovittu vuonna 2009 käydyissä kuntaneuvotteluissa. Palvelutuotanto (NordDRG-tuotteet ja käyntituotteet) on kasvanut tammi-syyskuussa 2010 noin 6,1 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Ennusteen mukaan palvelutuotanto tulee ylittämään HUS:n viime vuonna laatiman määrärahaan sovitetun palvelutuotantotason DRG-tuotteiden osalta noin 22,6 prosenttia, käyntituotteiden osalta noin 8,4 prosenttia ja alittamaan hoitopäivätuotteiden osalta noin -1,5 prosenttia. Erikoissairaanhoidon tuotanto kuvataan tuotetasolla HUS:n laatimassa Vantaan erikoissairaanhoidon palvelusuunnitelmassa ja ennusteessa. Alla olevasta taulukosta nähdään erikoissairaanhoidon tuotannon toteuma ja ennuste suhteessa Vantaan käyttösuunnitelmaan 2010.

18 16 HUS palvelutuotanto Vantaalle TP 2009 KS 2010 Toteuma 1-9/2010 Ennuste 2010 Poikkeama KS 2010 (lkm) Poikkeama KS 2010 (%) Hoitojaksot (NordDRG-tuotteet) ,2 Käyntituotteet ,5 NordDRG-tuott. ja käynnit yht ,4 Hoitopäivätuotteet ,9 Vantaan terveyskeskuksessa laadittujen lähetteiden määrä on vähentynyt 0,7 prosenttia verrattuna viime vuoden tammi-syyskuun lähetekertymään. Tammi-syyskuussa 2010 kirjoitettiin HYKS-sairaanhoitoalueelle alkuperäistä lähetettä. Terveyskeskuslähetteitä oli kappaletta (69 %). Loput lähetteet laadittiin yksityislääkäreiden ja työterveyslääkäreiden vastaanotoilla. Suuri osa lähetteistä on HYKS:n sisäisiä lähetteitä, jotka tarvitaan, kun potilas siirretään hoitoon toiselle erikoisalalle. Syyskuun 2010 lopussa yli 6 kuukautta jonottaneita potilaita oli 204. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian vuodeosastojonossa ei vastaavana aikana ollut yli 3 kuukautta jonottaneita. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Vantaan välisissä kuntaneuvotteluissa Vantaan maksuosuudeksi sovittiin 155 milj. euroa vuodeksi Palvelutuotannon menoihin sisältyy kalliin hoidon tasausmaksu. HUS:n palvelutuotannon kustannukset olivat Vantaalle noin 129,6 milj. euroa tammi-syyskuussa HUS:n tekemän ennusteen mukaan HUS:n vuonna 2010 Vantaalle tuottamien palvelujen kokonaiskustannukset tulevat olemaan noin 174,2 milj. euroa (poikkeama kuntaneuvottelussa sovittuun kokonaiskustannukseen +19,2 milj. euroa). Vuoden 2009 HUS-palvelutuotannon kustannukset olivat 169,7 milj. euroa. Muita erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostoja ovat helikopteri-ensihoito, ylikäyttöpäivät sekä psykiatrian kuntoutuspalvelut, joiden laskutus on käyttösuunnitelman mukaista. Terveyspalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Terveyspalvelujen tulosalueen tulosyksiköt, vastaanottotoiminta, suun terveydenhuolto (tulosyksiköstä muodostettiin liikelaitos alkaen) ja terveyskeskuspäivystys (ostopalvelu, palveluntuottaja AttendoMedOne Oy, sopimus voimassa asti) ovat tuottaneet käyttösuunnitelman mukaiset palvelut kuntalaisille. Lisäksi tulosalueella toimii mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikkö, jonka tehtävänä on koordinoida Vantaalla tehtävää mielenterveys- ja päihdetyötä, vastata erikoissairaanhoidon kanssa tehtävästä yhteistyöstä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä sekä toteuttaa ja hallinnoida erilaisia valtakunnallisia ja paikallisia hankkeita. Vastaanottotoiminnassa palvelutuotantovolyymi alittaa lääkärikäyntien osalta hieman viime vuoden vastaavan ajanjakson tuotannon. Hoitajakäyntien osalta tavoite saavutetaan. Valtakunnallisen Influenssa A(H1N1) - rokotusohjelman läpivieminen vähensi alkuvuonna terveysasemien lääkärivastaanottoja. Vastaanottotoiminnassa lääkärin ajanvarausvastaanoton jonot ovat pidentyneet kaikilla terveysasemilla. Terveysasemilla on jouduttu panostamaan kiireellisten potilaiden hoitoon. Osaltaan jonoja pidentää myös lääkäripula etenkin Pohjois-Vantaalla sekä lisääntynyt kysyntä. Jonotusaika vaihtelee lääkäri- ja aluekohtaisesti kolmesta viiteen viikkoon. Suun terveydenhuollon jonotilanne on parantunut. Syyskuun lopussa yli 6 kuukautta jonottaneita oli alle 1 400, ja jonottaneiden määrä on edelleen lokakuun aikana vähentynyt. Suun terveydenhuollon kysyntä jatkoi edelleen kasvuaan. Suun terveydenhuollon tulosyksiköstä muodostettiin suun terveydenhuollon liikelaitos Suun terveydenhuollon liikelaitos tuottaa jatkossa sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittämät ja tilaamat suun terveydenhuollon palvelut huomioiden lakisääteiset velvoitteet ja kuntalaisten tarpeet. Määräraha varataan sosiaali- ja terveystoimen toimialan terveyspalvelujen käyttösuunnitelmaan.

19 17 Kunnan kuntoutuspalvelujen piiriin on ohjattu lisääntyvästi potilaita erikoissairaanhoidosta, mikä on näkynyt pidentyneinä jonoina omassa toiminnassa. Erityisesti on pyritty vastaamaan vanhus- ja vammaispalvelujen tarpeisiin mm. vahvistamalla Katriinan sairaalan toimintaterapiapalveluita kotiutumisten varmistamiseksi. Vastaanottotoiminnan tulosyksikössä tiimityömalliin siirtyminen on saatu päätökseen. Tiimityömalli on ollut käytössä lääkäri- ja hoitajavastaanottotoiminnassa kaikilla terveysasemilla syyskuun alusta Listautumismallin suunnittelu on loppusuoralla. Lääkäreiden palkkaneuvottelut pyritään saamaan päätökseen marraskuun 2010 loppuun mennessä, minkä jälkeen tehdään paikallinen sopimus. Listautumismalliin siirrytään vuoden 2011 alussa Länsi-Vantaan terveysasemilla ja vaiheittain vuoden 2011 aikana muilla terveysasemilla. Listamallin suunnittelu ja palkkaneuvottelut ovat vieneet suunniteltua enemmän aikaa. ereseptin käyttöönoton aikataulu on entisestään viivästynyt ja käyttöönotto siirtyy ainakin vuoteen 2012 valtakunnallisten tietoteknisten muutosten hitauden takia. Kouluterveydenhuollossa lääkärintarkastusohjelmaa on toteutettu supistetusti vuonna 2009 tehdyn lautakuntapäätöksen mukaisesti (kaksi tarkastusta kolmen sijasta). Pandemiatilanne vaikeutti lääkärintarkastusten läpivientiä alkuvuodesta huomattavasti. Tulosyksikkö on käyttänyt vuokralääkärityövoimaa koululaisten lääkärintarkastusten varmistamiseksi. Terveyskeskuspäivystyksen tuotti edelleen Attendo MedOne Oy. Terveyskeskuspäivystyksen toimivuutta selvitettiin Kuntaliiton omistaman FCG Oy:n toimesta huhtikuussa Arvioinnin perusteella ulkoistamista voidaan pitää pääosin onnistuneena asiakkaiden, talouden, toiminnan ja henkilöstön näkökulmista. Pääkaupunkiseudun kaikissa päivystyspisteissä on otettu käyttöön ns. triage-päivystyspotilaan ryhmittely, minkä seurauksena lääkärissä hoidettujen päivystyspotilaiden määrä on laskenut noin 20 prosenttia. Osa lääkärikäynneistä on korvautunut kansallisen tavoitteen mukaisesti hoitajakäynneillä. Terveyskeskuspäivystyksen toteutunutta odotusaikaa on seurattu kuukausittain. Tammi-syyskuussa 2010 alle kolmen tunnin odotusaika terveyskeskuspäivystyksen lääkärin vastaanotolle on toteutunut 99,6 prosentissa päivystyskäynneistä käynnistyi pääkaupunkiseudulla päivystyksen yhteiskäyttö eli vantaalainen päivystyspotilas on voinut hakeutua hoitoon Espoon tai Helsingin päivystyspisteisiin. Terveyskeskuspäivystyksen lääkäri- ja hoitajavastaanotoilla on käyty Helsingistä, Espoosta ja Kauniaisista kuukaudessa keskimäärin 53 kertaa. Vantaalaiset ovat käyneet pääkaupunkiseudun yhteiskäytön päivystyspisteissä Vantaan ulkopuolella keskimäärin 310 kertaa kuukaudessa. Mammografiaseulontoja on tehty suunniteltua enemmän ja toimintaan varattu määräraha ylittyy, koska osa vuoden 2009 seulonnoista on tehty tänä vuonna palveluntuottajan vaihtumisen takia. Terveyspalvelujen neuvontapuhelinpalveluja (10023) pääkaupunkiseudulle toteuttanut palveluntuottaja meni konkurssiin syyskuussa 2010 kolme kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä, minkä vuoksi palvelut jouduttiin hankkimaan suorahankintana kolmeksi kuukaudeksi ennen kilpailutetun hankinnan kautta uuden palveluntuottajan kanssa solmitun sopimuksen voimaantuloa Palvelu hankitaan yhdessä Helsingin ja muiden PKSkuntien kanssa. Käyttösuunnitelmassa 2010 esitetyt rakenteelliset muutokset Suun terveydenhuollon liikelaitos käynnistyi Valmistelutyö onnistuttiin tekemään alkuvuoden aikana aikataulun mukaisesti. Suun terveydenhuollon palvelusopimus on hyväksytty suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunnassa ja se käsitellään marraskuussa sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Suun terveydenhuollon tilaus vuoden 2010 jälkipuoliskolle perustuu suun terveydenhuollon vuoden 2010 käyttösuunnitelman kehykseen. Hoitotarvikejakelun keskittäminen valmisteltiin alkuvuoden aikana yhdessä vanhus- ja vammaispalvelujen kanssa ja yhdistetty toiminta terveyspalveluissa käynnistyi Erikoislääkäripalveluiden jalkauttaminen terveysasemille etenee yhteistyössä HYKS:n kanssa. Reumalääkärin ja kirurgisen ortopedian erikoislääkäritoimintojen käynnistämisen suunnittelu on loppuvaiheessa ja toiminnot käynnistyvät loppuvuoden aikana. Sairaankuljetuksen hallinnointi ja määrärahat siirrettiin vuoden alussa keskushallinnosta sosiaali- ja terveystoimen terveyspalvelujen vastuulle. Terveyspalvelut vastaavat myös ensihoidon järjestämisestä (palvelun tuottaja HYKS).

20 18 Sähköistä asiointia on edelleen laajennettu Korso - Koivukylän alueella (Forsante, verenohennuspotilaiden hoidon sähköinen palvelumuoto). Puhelinpalvelun parantamiseksi Orange -puhelunohjausjärjestelmä on käytössä Martinlaakson, Korson, Koivukylän ja Tikkurilan terveysasemilla. Järjestelmä otetaan käyttöön Myyrmäen, Hakunilan ja Länsimäen terveysasemilla loppuvuoden aikana. Veteraanikuntoutusta on kehitetty lisäämällä kotiinkuntoutusta ja vähentämällä vastaavasti laitoskuntoutusta. Kotiinkuntoutukseen osallistuu kolme lähihoitajaa, yksi fysioterapeuttti ja toimintaterapeutti. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Mielenterveys- ja päihdekeskuksen alaisuudessa toteutetaan vuosina Vantaalaisen hyvä mieli - hanke ja hallinnoidaan Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta rahoitettua ja koko Etelä-Suomen alueella toteutettavaa Mielen avain -hanketta. Mielen avain -hankkeen kolmentoista osahankkeen kustannukset maksetaan terveyspalvelujen budjetista, minkä jälkeen Länsi-Suomen aluehallintovirasto palauttaa kustannukset kokonaisuudessaan Vantaalle alkuvuodesta Mielen avaimen vuoden 2010 arvioidut menot ovat 1,6 milj. euroa, joka katetaan aluehallintovirastolta saatavalla korvauksella. Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen kokonaiskustannukset vuodelle 2010 ovat euroa, josta valtionavustuksena saadaan takaisin 75 prosenttia. Tulosalueen menomääräraha ilman Kaste-ohjelman Mielen avain -hankkeen hallinnointimenoja toteutunee käyttösuunnitelman mukaisesti. Tuloja arvioidaan kertyvän 1,2 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua vähemmän. Tulojen perusteena ollut palvelujen peittävyysarvio oli liian korkea, mikä tarkoittaa, että vuosimaksutulot ovat jääneet vähäisemmiksi. Vuoteen 2009 verrattuna tulot toteutunevat kuitenkin samalla tasolla. Tulos (nettotoimintamenot) on suunniteltua 1,2 milj. euroa heikompi. Perhepalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen toiminta Perhepalvelujen tulosalueen toiminta toteutuu suunnitelmien mukaisesti ja käyttösuunnitelmaa ei ylitetä. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon uudistetut terveystarkastusohjelmat otettiin käyttöön kokonaisuudessaan syyskuun alusta lukien. Pandemiarokotusten takia rästiin jääneitä terveystarkastuksia on alettu tehdä ja ne jatkuvat vielä ensi vuoden puolelle saakka. Lapsiperheiden kotipalvelujen palvelujentuottajat on kilpailutettu. Muilta osin toiminta on jatkunut vakiintuneesti. Psykososiaalisissa palvelujen osalta vuoden alussa tehtiin viranhaltijapäätös, jolla keskeytettiin pakolaisten kuntapaikkojen myöntäminen ajalle Siitä huolimatta Vantaalle on maahanmuuttajien vastaanottotoiminnan piiriin tullut syyskuun 2010 loppuun mennessä 150 pakolaista, kun heitä koko vuoden 2009 aikana tuli yhteensä 128. Uusista tulijoista 121 henkilöä on tullut suoraan vastaanottokeskuksista itsenäisesti ja 23 henkilöä pakolaisten perheenyhdistämisohjelman perusteella. Suuria perheenyhdistämisperheitä on tulossa myös loppuvuonna. Perhe- ja nuorisoneuvoloiden jonotusajat ovat pidentyneet suuren kysynnän ja tehtyjen rakenteellisten muutosten seurauksena. Ratkaisuja jonojen purkamiseksi haetaan. Kasvatusja perheneuvolatyön kehittämissuunnitelma valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Lastensuojeluilmoitusten ja -asiakkuuksien määrä on edelleen kasvanut. Sijaishuollossa olevien lasten määrä ei ole kasvanut vastaavasti. Sijoitusten määrä on lähes sama kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Sijaishuollon kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet, koska sijaishuoltoa tarvitsevat lapset ovat entistä vaikeahoitoisempia ja tarvitsevat erityisen huolenpidon paikkoja. Sitova tavoite kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän osalta toteutuu. Tämä kehitys kuvastaa sitä, että kasvaneista asiakasmääristä selvitään avohuollon tukitoimilla, joita on lisätty ja myös uusia työmuotoja on otettu syksyn aikana käyttöön. Suunnitelma perhehoidon lisäämiseksi sijaishuollossa on hyväksytty Uusien toimeentulotukiasiakkaiden määrän kasvu on tasaantunut syksyn aikana. Toimeentulotukipäätösten käsittelyssä ei kaikkia päätöksiä pystytä tekemään lain vaatiman seitsemän päivän aikana. Yli 65-vuotiaiden toimeentulotuen etuuskäsittelyn siirto vanhustenhuollosta aikuissosiaalityöhön on toteutettu. Erityistä tukea kohdennetaan nuorille toimeentulotukiasiakkaille. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen prosessia on edelleen kehitetty HUS:n kanssa ja edetään asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.