Osavuosikatsaus 3/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osavuosikatsaus 3/2010"

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus 3/

2 RAPORTIN TOIMITUSKUNTA Juhani Paajanen Patrik Marjamaa Raila Paukku Päivi Kontiola kaupunginjohtaja talousarviopäällikkö kaupunkistrategiapäällikkö taloussihteeri RAPORTIN LAADINNAN YHDYSHENKILÖVERKOSTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hannu Kyttälä Tilasto- ja tutkimus, p. (09) TALOUDEN KEHITYS Patrik Marjamaa Taloussuunnittelu, p. (09) TOIMIALAT Kristiina Tikkala Taloussuunnittelu, p. (09) Marja Mäkinen Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus, p. (09) Pia Ojavuo Konsernihallinto p Pirjo van Nues Rahoitus, p. (09) Minna Sevon Talouspalvelukeskus p Anne Lindblad-Ahonen Tietohallinnon palvelukeskus, p. (09) Ari Toiva Sosiaali- ja terveydenhuolto, p. (09) Pirjo Kerminen Sivistysvirasto, p Ralf Nordström Maankäyttö, p. (09) Pirkko Immonen Maankäyttö/ympäristö, p. (09) Vesa Urtti Tilakeskus, p. (09) Maarit Hievanen Vapaa-aika ja asukaspalvelut, p. (09) LIIKELAITOKSET Petri Lahdentausta Työterveyshuolto, p. (09) Hanna Talka Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, p. (09) Jorma Suni Vantaan suun terveydenhuolto p. (09) HENKILÖSTÖ Kirsi-Marja Lievonen Henkilöstökeskus, p. (09)

3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestönkasvu ennustetun suuruista Pääkaupunkiseudun väkimäärän kasvu on ollut tammi-syyskuussa 2010 yli 700 henkilöä pienempää kuin viime vuonna. Syynä on Helsingin vetovoiman väheneminen. Helsingin väestönlisäys on tammi-syyskuussa ollut viidenneksen pienempää kuin viime vuoden tammi-syyskuussa, Espoossa se on ollut hieman suurempaa kuin viime vuonna ja Vantaalla samansuuruista. Vantaan saama muuttovoitto on kertynyt entistä enemmän ulkomailta, Espoossa muuttovoitto on tullut kokonaan ulkomailta. Koko Pääkaupunkiseudulle ulkomailta saatu muuttovoitto on ollut alkuvuodesta noin 550 viimevuotista pienempää. Maassamuutostakin on kertynyt muuttovoittoa lähes 300 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vähennys on kaikki tapahtunut Helsingissä. Helsingin seudun kehyskunnissa väestönlisäys kuluvan vuoden tammi-syyskuussa on ollut viidenneksen pienempää kuin vuotta aiemmin. Syynä on maassamuutosta kertyneen muuttovoiton pieneneminen. Vantaa on vuoden 2010 tammi-syyskuun aikana lisännyt väestöään suurista kaupungeista kolmanneksi eniten Helsingin ja Espoon jälkeen. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Vantaalla asui syyskuun 2010 lopussa asukasta. Kaupungin väkiluku on kasvanut vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana henkilöllä ja viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana henkilöllä. Kuluvan vuoden tammisyyskuun väestönlisäys on ollut yhtä suuri kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Kuvio 1. Väestönmuutos vuoden 2010 tammi-syyskuussa 10 suurimmassa kaupungissa Helsinki Espoo Vantaa Oulu Tampere Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola väestönmuutos, hlöä Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Muuttovoittoa on Vantaalle kertynyt maalis- ja huhtikuuta lukuun ottamatta joka kuukausi. Muuttovoitosta 85 prosenttia on tullut maahanmuutosta. Maahanmuutto on ollut voitollista joka kuukausi. Maassamuutossa nettomuutto oli tappiollinen helmi-, maalis- ja huhtikuussa sekä elo- ja syyskuussa Syntyneitä Vantaalla on ollut kolmisen kymmentä ja kuolleita nelisen kymmentä enemmän kuin vuosi sitten tammi-syyskuussa. Ennakkotiedon mukaan väkimäärä on lisääntynyt alkuvuodesta Korsoa lukuun ottamatta kaikilla suuralueilla, eniten Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla. Aviapoliksen suuralueella väestön määrä on kasvanut lähes 700 asukkaalla ja Tikkurilassa liki 500 asukkaalla. Väkimäärä on lisääntynyt alkuvuodesta 40 kaupunginosassa ja vähentynyt 19:ssä. Alkuvuoden aikana eniten ovat kasvaneet Pakkalan (+420) ja Hiekkaharjun (+310) kaupunginosat. Väestömäärän vähentymiset ovat olleet ylipäätään varsin pieniä. Syyskuun lopun ennakkotiedon mukaan päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut koko kunnan tasolla noin 180:llä. Väestöennusteessa kuluvan vuoden kasvuksi on arvioitu 235. Kivistön suuralueella lisäys on ollut hieman ennustettua suurempi ja Aviapoliksen suuralueella selvästi ennustettua pienempi. Hakunilassa päivähoitoikäisten lasten joukko on hieman kasvanut, ennusteessa sen odotettiin hieman vähenevän.

4 2 Peruskouluikäisten määrän väheneminen on ollut koko kunnan tasolla hieman vähäisempää kuin ennusteessa. Suuralueista Tikkurilassa ja Hakunilassa peruskouluikäisiä näyttää olevan vuoden lopussa hieman ennustettua enemmän, muilla suuralueilla kutakuinkin ennustettu määrä. Nuorten, vuotiaiden, määrä on kasvanut lähes ennustetulla tavalla. Korson suuralueelle ennustettu muutaman kymmenen henkilön lisäys onkin ollut samansuuruinen vähennys. Työikäisten, vuotiaiden, määrä ei ole toistaiseksi vähentynyt, vaikka niin on ennustettu, vaan on kasvanut vuoden alusta noin 500:lla. Tikkurilassa kasvu on ollut ennustettua suurempaa. Hakunilassa ikäryhmän pieneneminen ei ole ollut yhtä nopeaa kuin ennusteessa. Muilla alueilla kehitys on ollut ennustetun mukaista. Eläkeiän saavuttaneiden määrän on ennustettu kasvavan vuoden 2010 aikana vajaalla henkilöllä. Vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ikäryhmän lisäys on ollut henkilöä eli se on kasvanut hieman ennustettua hitaammin, näin on ollut etenkin Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla. Väestöennusteen mukaan Vantaan väkiluvun arvioitiin kasvavan kuluvana vuonna noin asukkaalla. Väkimäärän kasvu kokonaisuudessaan on ollut alkuvuodesta ennustetun mukaista. Työttömien määrä hitaasti laskussa Työttömänä olleiden työnhakijoiden määrä Vantaalla väheni noin 250 henkilöllä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Syyskuun lopulla työttömiä oli kuutisen sataa vähemmän kuin elokuussa. Työttömyysaste oli nyt 8,3 prosenttia. Suuralueista työttömyys aleni vuoden takaisiin lukuihin verrattuna Myyrmäessä, Kivistössä ja Hakunilassa, muilla hieman kasvoi tai pysyi ennallaan. Työttömyysaste oli alhaisin Aviapoliksen suuralueella (5,0 %), korkein Hakunilassa (9,8 %). Kuvio 2. Alle 30-vuotiaat työttömät suuralueilla neljännesvuosittain 9/2009-9/2010 työttömiä Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila joulukuu 2009 maaliskuu 2010 kesäkuu 2010 syyskuu 2010 Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähti kasvuun vuodenvaihteessa 2008/2009 ja saavutti ensimmäisen huippunsa vuoden 2009 kesäkuussa, jolloin heitä oli lähemmäs Toisen huippunsa nuorten työttömien määrä saavutti kuluvan vuoden heinäkuussa, jolloin lukumäärä lähenteli jo henkilöä. Sen jälkeen nuorten työttömien joukko alkoi pienetä niin, että heitä oli syyskuun lopulla satakunta vähemmän vuoden 2009 syyskuussa. Naapurikaupungeista, etenkin Espoossa, nuorten työttömyys on ollut selvästi pienempää kuin Vantaalla. Lomautettuna Vantaalla oli syyskuun lopussa nelisen sataa henkilöä vähemmän kuin vuoden 2009 syyskuun lopussa. Tukityössä oli tänä syksynä satakunta henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Naisten työttömyysaste oli kaikilla suuralueilla selvästi, yli kaksi prosenttiyksikköä, alempi kuin miehillä ja se oli kasvanut vuoden aikana saman verran kuin se oli miehillä alentunut

5 3 Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita oli lähes 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla, jyrkimmin Myyrmäen suuralueella. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin alueellisesti eriytynyttä, kuten työttömyys yleensäkin: Vantaan itäosissa pidempään kuin vuoden työttömänä olleita on suhteellisesti enemmän kuin läntisellä Vantaalla. Erityisen vaikeata pitkäaikaistyöttömyys on Hakunilassa. Kuvio 3. Pitkäaikaistyöttömät suuralueilla neljännesvuosittain 9/2009-9/2010 pitkäaikaistyöttömiä Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila joulukuu 2009 maaliskuu 2010 kesäkuu 2010 syyskuu 2010 Vantaalla työttömyysaste (8,3 %) oli syyskuun lopulla koko Helsingin seudun korkein ja kolmanneksi korkein koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Espoossa työttömyysaste oli 5,8 ja Helsingissä 7,7 prosenttia. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli runsas tuhat, Espoossa saman verran ja Helsingissä Uusien asuntojen aloituksia aiempaa enemmän Uusia asuntoja on valmistunut tammi-syyskuussa 930, mikä on lähes 150 asuntoa enemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Kuudennes valmistuneista asunnoista rakennettiin omakotitaloihin ja yli kaksi kolmannesta kerrostaloihin. Pientaloasuntojen osuus valmistuneista asunnoista on siis vajaa kolmannes. Kuvio 4. Kuukausittain aloitetut asunnot talotyypin mukaan tammikuusta aloitettuja asuntoja tammi maalis touko heinä syys marras tammi maalis touko heinä syys marras tammi maalis touko heinä syys marras tammi maalis touko heinä syys kerrostaloasunnot pientaloasunnot

6 4 Kaikista tammi-syyskuussa valmistuneista asunnoista joka kolmas (321) rakennettiin Aviapoliksen ja lähes joka kolmas (289) Tikkurilan suuralueelle. Koivukylään uusia asuntoja on valmistunut 131, Myyrmäkeen 75, Korsoon 64 ja Hakunilaan 16. Kivistöön, Korsoon ja Hakunilaan rakennettiin pelkästään pientaloasuntoja. Uusia asuinrakennuslupia vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana myönnetyillä luvilla saa rakentaa 1 080, mikä on 450 vähemmän kuin mitä viime vuoden tammi-syyskuussa myönnetyillä luvilla oli mahdollista rakentaa. Kaksi kolmesta alkuvuodesta myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista tehdään kerrostaloon ja joka viides omakotitaloon. Myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista kolme kymmenestä valmistuu aikanaan Koivukylän suuralueelle, lähes saman verran Tikkurilan suuralueelle, joka kymmenes Myyrmäkeen ja lähes saman verran Aviapolikseen ja Korsoon. Vähiten lupia on myönnetty Hakunilan (54) suuralueelle. Vain Kivistöön myönnetyt luvat ovat kaikki pientaloasunnoille. Kaikkiaan uuden asunnon rakennustyöt on pantu alulle alkuvuoden aikana. Vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona aloituksia oli vähemmän, asuntoa. Kerrostaloasuntojen aloituksia oli tammi-syyskuun aloituksista kaksi kolmesta ja omakotitalojen aloituksia joka seitsemäs. Joka neljäs tammi-syyskuussa Vantaalla aloitetuista asunnoista valmistuu Aviapoliksen suuralueelle, lähes yhtä moni Tikkurilaan ja joka seitsemäs Myyrmäkeen ja Koivukylään. Vähiten (54) asuntojen aloituksia oli vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Hakunilan suuralueella. Aloituksia on ollut varsin tasaisesti Vantaan eri osissa, Hakunilaa lukuun ottamatta. Asuntoja valmistunee tänä vuonna noin 1 400, ensi vuonna lähes Vantaalaistaloyhtiö maksaa veroja ja kunnallisia maksuja enää 2 prosenttia enemmän kuin espoolaistaloyhtiö, mutta 9 prosenttia vähemmän kuin helsinkiläistaloyhtiö Kiinteistöliiton indeksitalovertailun 1 mukaan vantaalaisessa taloyhtiössä maksetaan veroja ja kunnallisia maksuja keskimäärin 1,92 euroa asuinneliötä kohden kuukaudessa. Espoossa keskimääräinen kulu on 1,88 ja Helsingissä 2,10 euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna espoolaisten maksut olivat kohonneet 0,18 euroa asuinneliötä kohden. Vantaalla kasvua oli 0,07 ja Helsingissä 0,04 euroa. Esimerkiksi 50 neliön kaksiossa asuvalla vantaalaisella näitä kunnallisia kuluja on kuukaudessa keskimäärin vajaa 2,1 euroa enemmän kuin samankokoisessa kerrostaloasunnossa asuva espoolainen, mutta 8,7 euroa vähemmän kuin samankokoisessa asunnossa asuva helsinkiläinen. 75 neliön kolmiossa vantaalainen häviää kuukaudessa 3,15 eurolla espoolaiselle, mutta voittaa 13,05 eurolla helsinkiläisen asukkaan. Kymmenen suurimman kaupungin tilastossa Jyväskylä on kärjessä (kallein), Helsinki kolmantena, Vantaa kuudentena ja Espoo kahdeksantena. Oulussa verojen ja kunnallisten maksujen osuus on yli viidenneksen (0,50 euroa neliötä kohden kuukaudessa) pienempi kuin Jyväskylässä. Kuvio 5. Indeksitalon kiinteistöverot ja kunnalliset maksut 10 suurimmassa kaupungissa vuonna 2010 Oulu Kouvola Espoo Kuopio Vantaa Tampere Lahti Helsinki Turku Jyväskylä 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,60 1,80 2,00 2,20 2,40 euroa/m 2 /kk tontin vero rakennuksen kiinteistövero kaukolämpö vesi ja jätevesi sähkö jätehuolto 1 Indeksitalo on 30 vuotta vanha kuutiometrin suuruinen asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja siinä on 40 asuntoa. Lähde: Suomen Kiinteistöliitto

7 5 Tontin ja rakennuksen kiinteistöveroa Vantaalla maksetaan 32,6 senttiä asuinneliötä kohden kuukaudessa. Helsingissä näiden verojen osuus on 62,5 senttiä ja Espoossa 21,7 senttiä. Espoossa näiden verojen osuus on suurista kaupungeista pienin, Vantaalla neljänneksi pienin, Helsingissä ylivoimaisesti suurin. Suurimmasta menoerästä, kaukolämmöstä, maksavat turkulaiset eniten ja oululaiset vähiten. Vantaalaiset ovat tässäkin kuudennella sijalla. Vesi- ja jätevesimaksut ovat suurimmat Jyväskylässä, pienimmät Helsingissä. Sähkömaksuissa erot suurten kaupunkien välillä ovat varsin pienet. Tampereella jätehuolto on selvästi halvempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa, Turussa taas muita kalliimpaa. Viiden viime vuoden aikana indeksitalon verot ja kunnalliset maksut ovat kohonneet vertailukaupungeissa (10 suurinta) keskimäärin 22 prosenttia. Helsingissä kasvu on ollut 26 prosenttia, Espoossa 18 ja Vantaalla vain 9 prosenttia. Tontista ja rakennuksesta maksettujen verojen määrä asuinneliötä kohden on Vantaalla kasvanut 24 prosentilla, Espoossa 36 prosentilla ja Helsingissä peräti 69 prosenttia. Suurin vaihtelu on tontista perittävässä kiinteistöverossa, joka Helsingissä on lähes kolme kertaa suurempi kuin Vantaalla. Ero kuitenkin johtuu enemmän tontin verotusarvosta kuin tontin veroprosentista. Kaukolämmöstä perittävät maksut ovat Vantaalla kohonneet viidessä vuodessa 27 prosenttia. Espoossa kasvua on ollut 37 prosenttia ja Helsingissä 35 prosenttia. Vedestä ja jätevedestä aiheutuvat kulut olivat vähentyneet kaikissa kolmessa kaupungissa. Helsingissä muutos oli minimaalinen, Vantaalla suurin. Sähköstä aiheutuvat maksut olivat Espoossa ja Helsingissä kohonneet 33 prosentilla, Vantaalla 24 prosentilla. Jätehuollosta kaikissa kaupungeissa maksetaan saman verran. Viidessä vuodessa kustannukset olivat kasvaneet 8 prosentilla. Työpaikkarakentamisenkin aloitukset kasvussa Vantaalle valmistui toimitilaa kuluvan vuoden tammi-syyskuussa vähemmän kuin pitkään aikaan, k-m 2, mikä on alle kuudesosa viime vuoden tammi-syyskuussa valmistuneesta toimitilakerrosalasta. Runsas puolet kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle, neljäsosa Tikkurilan suuralueelle ja runsas kymmenesosa Myyrmäen suuralueelle. Puolet valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin liike- ja toimistorakennuksiin ja vajaa viidennes teollisuusrakennuksiin. Lupia uusien toimitilojen rakentamiseen tai nykyisten tilojen laajennuksiin myönnettiin vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana k-m 2 :n verran, mikä on neljännes vähemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Kerrosalasta yli puolet on tarkoitettu varastorakennusten ja vajaa neljännes liike- ja toimistorakennusten rakentamiseen. Luvilla myönnetystä kerrosalasta kaksi viidesosaa rakentuu aikanaan Aviapoliksen suuralueelle ja kolmannes Tikkurilan suuralueelle. Kuvio 6. Aloitetun toimitilarakentamisen kerrosala neljännesvuosittain rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan vuodesta kerrosneliömetriä muu varasto teollisuus liike ja toimisto

8 6 Alkuvuodesta toimitiloja on alettu rakentaa kerrosaloissa mitattuna k-m 2, mikä on k-m 2 enemmän kuin vuoden 2009 tammi-syyskuussa. Kerrosalasta runsas kolmannes tulee liike- ja toimistorakennuksiin, runsas neljännes varastorakennuksiin ja neljännes teollisuusrakennuksiin. Aloitetusta toimitilakerrosalasta yli kolmasosaa on Aviapoliksen suuralueella ja runsas neljäsosa Tikkurilan suuralueella. Toimitilojen vajaakäyttöasteen kohoaminen hidastui keväällä Catella Property Groupin syksyn 2010 Markkinakatsauksen mukaan talouden käänne näyttää pysäyttävän myös toimistomarkkinoiden jyrkimmän laskun. Elpyminen ei ole kuitenkaan yhtenäistä eri osamarkkinoilla ja positiivisen vireen jatkumiseen liittyy paljon epävarmuutta. Korkean vajaakäyttöasteen ennustetaan jatkuvan vielä pitkään. Vajaakäyttöaste Pääkaupunkiseudulla on kohonnut 12,8 prosenttiin, mutta nousun jyrkkyys on taittunut. Jyrkintä vajaakäyttöasteen nousu on vielä merkittävimmillä Helsingin keskustan ulkopuolisilla toimistoalueilla. Vuosina seudulle rakennettiin neliötä uutta toimistotilaa, joihin tehtiin usein 10 vuoden sopimuksia. Nyt sopimuskausi on loppumassa ja se mahdollistaa vuokralaiselle siirtymisen uudempiin entistä laadukkaampiin ja kustannustehokkaampiin tiloihin. Catella ennustaa tyhjän toimistotilan edelleen kasvavan loppuvuodesta, mutta maltillisemmin kuin alkuvuodesta. Liiketiloissa on ollut kohtuullisen paljon vaihtuvuutta, mutta tyhjäksi jääneelle tilalle on pääsääntöisesti löytynyt nopeasti uusi vuokralainen. Uuden liiketilan rakentamisen arvioidaan käynnistyvän hiljalleen ensi vuoden aikana. Tyhjien varasto- ja tuotantotilojen määrä on vakiintunut seudulla noin neliön tasolle jo kesällä Varastotilojen sijoittumisalue on laajenemassa pääkaupunkiseudun kunnista uudeksi logistiikkavyöhykkeeksi kilometrin säteelle Kehä III:sta. Erityisesti vähittäiskauppa tavoittelee siirtymisen myötä säästöjä niin tila- kuin kuljetuskustannuksissa. Pääkaupunkiseudun entisiä teollisuusalueita on tämän kehityksen myötä mahdollista muuttaa uuteen sopivampaan käyttöön. Lähteet: Väestö: Tilastokeskus: Väestön neljännesvuosi- ja kuukausitilastot, Facta kuntarekisteri ja Vantaan väestöennuste 2010, Rakentaminen: Facta kuntarekisteri, kuukausi- ja neljännesvuositilastot, Suomen Kiinteistöliitto, indeksitalovertailut, Catella Property Group: Markkinakatsaus, Suomi syksy 2010

9 7 TALOUDEN KEHITYS Vuoden 2010 edetessä Suomen ja kuntasektorin talousnäkymät ovat parantuneet. Valtion vuoden 2011 budjettiesityksen yhteydessä valtiovarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen kasvavan kuluvana vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Syyskuussa julkistetuissa ennustelaitosten arvioissa vuoden 2010 BKT:n kasvuvauhdiksi ennakoidaan 2-3,5 prosenttia ja vuoden 2011 kasvuksi 3-4 prosenttia. Talouden käännyttyä kasvuun VM arvioi työttömyysasteen laskevan 8,2 prosenttiin vuonna Palkkasumman arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 2,5 prosenttia ja vuosina palkkasumman kasvun arvioidaan olevan noin 4,5 prosenttia. Vuositason inflaation ennakoidaan pysyvän vuosina alle 2,5 prosentissa. Vuodelle 2010 keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 18,59 prosenttiyksiköstä 18,98 prosenttiyksikköön. Korottamalla kunnallisveroprosenttejaan kunnat kompensoivat tuloverotuksen muodostumiseen vähentävästi vaikuttaneita asteikkomuutoksia ja vähennysten kasvattamista. Suurista kaupungeista Helsinki piti kunnallisveroprosenttinsa ennallaan vuodelle 2010, Espoo korotti kunnallisveroa 0,25, Vantaa 0,50 ja Turku 0,75 prosenttiyksikköä sekä Oulu ja Tampere molemmat yhdellä prosenttiyksikköä. Vuoden 2009 verotuksen valmistuminen Vuoden 2009 verotuksen valmistuttua voidaan todeta, että vuoden 2009 koko maan kunnallisverot laskivat vuoteen 2008 nähden 0,2 prosentilla. Vuonna 2009 ansiotulot kasvoivat 1,7 prosentilla, mutta asteikkomuutosten ja vähennysten kasvattaminen vaikuttivat siihen, että vuoden 2009 koko maan kunnallisverotulot laskivat edellisvuodesta. Kansainvälistä rahoituskriisiä seuranneen taantuman vaikutukset näkyvät myös ansiotulojen kehityksen rakenteessa, vaikka yhteenlasketut ansiotulot edellisvuodesta vielä nousivatkin. Vuonna 2009 ansiotulot kehittyivät seuraavasti edellisvuoteen nähden: palkat -1,1 prosenttia, eläketulot +8,4 prosenttia, työttömyysturva +36,0 prosenttia ja muut etuudet +8,4 prosenttia. Vantaalaisten ansiotulot kasvoivat 1,8 prosentilla ja maksetut kunnallisverot 0,9 prosentilla edellisvuodesta. Koko maan yhteisöverot vuodelta 2009 laskivat lopulta 20,8 prosentilla vuodesta Tuotannon rakennemuutos ja taantuma vaikuttivat siihen, että yritysten tuloskehityksessä tapahtui suuria heilahteluja vuonna 2009, mikä tulee näkymään yhteisöveron jako-osuuksien muutoksissa. Yksittäisenä esimerkkinä voidaan nostaa esiin Nokia, jonka osuus koko maan yhteisöveroista on laskenut 20,6 prosentista (v. 2002) 1,5 prosenttiin (v. 2010). Vantaan kaupungin verotulojen kehitys Vantaalle on tilitetty verotuloja yhteensä 590,7 milj. euroa tammi-syyskuussa Edellisvuoteen nähden tammi-syyskuussa on veroja tilitetty kaupungille 3,5 prosenttia enemmän. Verolajeista kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet 2,8 prosenttia ja yhteisöveron tilitykset 13,7 prosenttia. Kunnallisveron vuoden 2010 ennakoita on kertynyt tammi-syyskuussa 460,0 milj. euroa, mikä tarkoittaa 6,3 prosentin kasvua verrattuna vuoden 2009 ennakoihin vastaavana ajankohtana. Kasvusta merkittävin osa tulee veroprosentin 0,50 prosenttiyksikön korotuksesta. Myös Vantaan jako-osuus on hieman noussut vuodesta Kiinteistöveroa on kaupungille maksuunpantu tänä vuonna yhteensä noin 60,5 milj. euroa, joka alittaa talousarvion 2010 kiinteistöveron tuloarvion 1,5 milj. eurolla. Kiinteistöveron tilitykset kohdistuvat pääosin lokamarraskuun verotilityksiin. Yhteisöveroa on tilitetty kaupungille tammi-syyskuussa 35,8 milj. euroa. Osavuosikatsauksen laadintahetken näkemys on, että talousarvion 2010 yhteisöveron tuloarvio 44 milj. euroa tulee ylittymään. Verohallinto on ennakoitunut joulukuun tilityksen yhteyteen sekä kuntaryhmän että Vantaan kaupungin kunnallisveron jako-osuuden nostoa. Vuoden 2010 tilitettyihin ennakoihin joulukuussa tehtävän oikaisun ansiosta talousarvion kokonaisverotuloarvio ylittynee muutamalla miljoonalla eurolla.

10 8 Tulojen ja menojen kehitys Tammi-syyskuussa 2010 Vantaan kaupungin toteutuneet toimintatulot, liikelaitokset ja rahastot mukaan lukien, olivat 252,5 milj. euroa, mikä on 66,6 prosenttia muutetun talousarvion 2010 mukaisista kaupungin toimintatuloista. Tammi-syyskuussa 2010 toteutuneet toimintamenot olivat 70,3 prosenttia muutetun talousarvion 2010 mukaisista toimintamenoista. Toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 911,9 milj. euroa eli 71,9 prosenttia talousarvion ilman valmistusta omaan käyttöön eriä lasketuista toimintamenoista. Kaupungin syyskuun lopun toimintakate, -659,3 milj. euroa, on toteutunut muutettuun talousarvioon nähden 74,1 prosenttisesti. Osavuosikatsauksen laadintahetken arvion mukaan kaupungin korkokulut tulevat alittamaan budjetoidun noin 12,0 milj. eurolla, valtionosuudet toteutuvat lähes budjetoidun mukaisesti ja verotulot ylittänevät talousarvion verotuloarvion. Poistojen on arvioitu asettuvan 65,5 milj. euron tasolle. Toimialojen neljännesvuosiraporttien arvioiden mukaan toimialojen suurimman yksittäisen toimintakatteen ylitysuhan aiheuttaa erikoissairaanhoito. Sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös vapaa-aika ja asukaspalvelut sekä sivistystoimi ovat esittäneet käyttötalouden määrärahamuutoksia vuodelle Vantaan Veden siirtyminen HSY-kuntayhtymään on aiheuttanut kertaluonteisia kirjauksia sekä käyttötalouteen että investointiosaan. Satunnaisiin eriin on kirjattu siirtymiseen liittyviä tuloja 196,0 milj. euroa. Vertailukelpoisuuden vuoksi tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen alla on esitetty tilikauden tulos myös ilman satunnaisia eriä laskettuna. Vuoden 2010 kolmannen osavuosikatsauksen koko kaupungin tulosennuste päätyy 170,5 milj. euroon. Ilman satunnaisia eriä laskettu tulosennuste puolestaan päätyy näin ollen -25,5 milj. euroon. Tuloslaskelman ennusteen tulot ja menot eivät sisällä kehä III:ta, jonka käyttötalouteen vuoden aikana kirjatut menot eliminoituvat tilinpäätöksessä. Suun terveydenhuolto on käsitelty sosiaali- ja terveystoimen ennusteessa vuoden 2010 alkuperäisen talousarvion rakenteen mukaisesti, joten suun terveydenhuollon tulot ja menot eivät myöskään näy tuloslaskelman ennusteessa. Rahoitussuunnitelmataulukossa Vantaan Veden siirtyminen HSY-kuntayhtymään näkyy satunnaisten erien ohella käyttöomaisuusinvestoinneissa ja käyttöomaisuuden myynnissä. Investointiosassa siirtyminen puolestaan vaikuttaa osakkeiden ja osuuksien investointimenoihin, joihin on kirjattu HSY:n osuuksista 93,1 milj. euron investointimenot Toimintatulot Toimintamenot (ilman vok) Toimintakate TP 2009 TA 2010 TOT 2010

11 9 Talousarvion toteumavertailu - verotulot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TOT 2010 TOT-% Verotulot yhteensä ,4 % Kunnallisvero ,5 % Yhteisövero ,4 % Kiinteistövero ,0 % Verotulot TA vs. TOT Verotulot yhteensä Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verolaji TP 2009 TA 2010 TOT 2010 Kuukausittaiset verotulotilitykset Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

12 10 TULOSLASKELMAOSA (mukana liikelaitokset ja rahastot) TA 2010 TOT ENNUSTE Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Tilikauden tulos Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä RAHOITUSSUUNNITELMA (mukana liikelaitokset ja rahastot) TA 2010 TOT ENNUSTE Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Nettoinvestoinnit Toiminnan ja investointien kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Nettolainanotto

13 KESKUSHALLINNON TOIMIALA TOT 1-9 TOT-% (1 000 ) TP 2009 TA ENNUSTE 2010 TOIMINTATUOTOT ,1 % Valmistus omaan käyttöön ,8 % TOIMINTAKULUT ,0 % Toimintakulut ilman VOK ,9 % TOIMINTAKATE ,8 % Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % 10 YLEISHALLINTO 10 Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto % Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus % Kaupunginhallitus % % 50 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset % 0 0 Yleishallinto yhteensä % % 11 KESKUSHALLINTO 10 Keskushallinto % % 20 Konserni- ja rahoituspalvelut % 0 89 Keskushallinto yhteensä % % Yleishallinto Yleishallinto koostuu seuraavista talousarviokohdista: keskusvaalilautakunta, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus ja yhteistoimintaosuudet ja -avustukset. Tammi-syyskuussa 2010 yleishallinnon toimintatulot ovat toteutuneet vuoden 2010 talousarvioon nähden 37 prosenttisesti myyntivoittojen jäätyä toteutumatta. Toimintamenot ovat toteutuneet 68 prosenttisesti ja toimintakate 71 prosenttisesti. Kolmannen osavuosikatsauksen tilanteessa yleishallinnon talous on kokonaisuutta tarkastellen kehittymässä talousarviota 2010 paremmin. Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tulosalueen toiminta on edennyt vahvistetun toimintasuunnitelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta on syyskuun loppuun mennessä kokoontunut kuusi kertaa ja työryhmät ovat kokoontuneet neljä kertaa. Loppuvuoden osalta arvioidaan menoja kertyvän käyttösuunnitelman mukaisesti, jolloin määrärahan käyttöprosentiksi vuoden lopussa tullee 97 prosenttia. Keskushallinto Keskushallinto koostuu keskushallinnon tulosalueista (kaupunginkanslia, taloussuunnittelu, sisäinen tarkastus, henkilöstökeskus, viestintä ja hankintakeskus) sekä konserni- ja rahoituspalveluiden tulosalueista (konsernihallinto, rahoitus, talouspalvelukeskus, tietohallinto). Osavuosikatsauksen tilanteessa keskushallinnon toimintatulot ovat toteutuneet talousarvioon nähden 143 prosenttisesti (sis. työterveyshuollon Kelakorvausten 1,5 milj. euron suoritus vuodelta 2008), toimintamenot

14 12 ilman valmistusta omaan käyttöön 64,5 prosenttisesti ja toimintakate 59 prosenttisesti. Keskushallinnon talous on kokonaisuutta tarkastellen toteutumassa selvästi talousarviota 2010 paremmin. Konserni- ja rahoituspalvelut koostuvat rahoitustoimesta, tietohallinnon palvelukeskuksesta, talouspalvelukeskuksesta ja konsernihallinnosta. Konserni- ja rahoituspalveluiden toimintakulujen kumulatiivinen toteumaprosentti tammi-syyskuulta 2010 on 64 prosenttia (70 % vuonna 2009) ja toimintakatteen 63 prosenttia (70 % vuonna 2009). Toimintamenojen arvioidaan toteutuvan käyttösuunnitelmaa alemmalla tasolla. Tietohallinnon investoinnit eivät tule toteutumaan täysimääräisesti.

15 13 12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO TOT 1-9 TOT-% (1 000 ) TP 2009 TA ENNUSTE 2010 TOIMINTATUOTOT ,3 % TOIMINTAKULUT ,3 % TOIMINTAKATE ,2 % Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % 01 Sosiaali- ja terveyslautakunta % Talous- ja hallintopalvelut % % 20 Erikoissairaanhoito % Terveyspalvelut % % 40 Perhepalvelut % % 60 Vanhus- ja vammaispalvelut % % Yhteensä % % Talous Sosiaali- ja terveystoimen menomäärärahoista ilman erikoissairaanhoitoa arvioidaan syntyvän 1,5 milj. euron säästö. Tuloja arvioidaan kertyvän 1,2 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua vähemmän. Tulos (nettotoimintamenot) on suunniteltua 0,3 milj. euroa parempi. Kastehankkeen rahoitusmenot ja -tulot sisältyvät sosiaali- ja terveystoimen talouden toteutumisennusteeseen. HUS arvioi Vantaan palvelutuotannon kustannusten ylittyvän 19,2 milj. euroa, erikoissairaanhoidon muissa menoissa ei ole ylityspaineita (ensihoito, eläkevastuut, helikopteritoiminta). Suun terveydenhuollon liikelaitos aloitti toimintansa Liikelaitostamisesta määräraha- ja ennusterakenteeseen aiheutuvat muutokset on otettu huomioon puolivuosikatsauksessa. Tulot: ylitys +/alitus - Menot: ylitys -/ säästö + Ylitys / säästöennusteet tulosalueittain Tulot Menot Netto Talous- ja hallintopalvelut Terveyspalvelut Kaste-ohjelma Perheiden palvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Oma toiminta yhteensä Erikoissairaanhoito josta HUS Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä Ylitysuhka menojen osalta on lisääntynyt puolivuosikatsauksen tilanteeseen verrattuna noin 3,3 milj. euroa, mikä johtuu erikoissairaanhoidon ylitysennusteen kasvamisesta.

16 14 Toiminnan painopisteet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotanto on pystynyt tuottamaan palvelut hoitotakuulainsäädännön puitteissa lukuun ottamatta suun terveydenhuoltoa. Terveyspalvelujen vastaanottotoiminnan palvelutuotantovolyymi on pysynyt kokonaisuutena ennallaan: lääkärikäynnit ovat hieman vähentyneet verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon, hoitajakäynnit lisääntyneet. Syyskuun 2010 alusta kaikilla terveysasemilla on siirrytty tiimityömalliin lääkäri- ja hoitajavastaanottotoiminnassa. Listautumismallin suunnittelu on loppusuoralla, ja lääkäreiden palkkaneuvottelut pyritään saamaan päätökseen marraskuun 2010 loppuun mennessä. Terveyskeskuspäivystyksen tuotti edelleen Attendo MedOne Oy. Tammi-syyskuussa 2010 alle kolmen tunnin odotusaika terveyskeskuspäivystyksen lääkärin vastaanotolle on toteutunut 99,6 prosentissa päivystyskäynneistä. Suun terveydenhuollon tulosyksiköstä muodostettiin suun terveydenhuollon liikelaitos Suun terveydenhuollon kysyntä on jatkanut edelleen kasvuaan, mutta jonotilanne on parantunut. Syyskuun lopussa yli 6 kuukautta jonottaneita oli alle HUS-kuntayhtymä tuottaa lähes kokonaisuudessaan vantaalaisten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut. Palvelutuotanto NordDRG-tuotteiden ja käyntituotteiden osalta on kasvanut tammi-syyskuussa 2010 noin 6,1 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Ennusteen mukaan palvelutuotanto tulee ylittämään HUS:n viime vuonna laatiman määrärahaan sovitetun palvelutuotantotason DRG-tuotteiden osalta noin 22,6 prosenttia ja käyntituotteiden osalta noin 8,4 prosenttia sekä alittamaan hoitopäivätuotteiden osalta noin -1,5 prosenttia. Terveyskeskuslääkärilähetteiden määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan verrattuna viime vuoteen. Perhepalveluissa uusien toimeentulotukiasiakkaiden määrän kasvu on tasaantunut syksyn aikana. Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli tammi-syyskuussa kuitenkin 13,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Toimeentulotukea myönnettiin tammi-syyskuussa vantaalaiselle. Lastensuojeluilmoitusten ja -asiakkuuksien määrä on edelleen kasvanut, mutta sijaishuollossa olevien lasten määrä on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla (568 eri lasta). Tammi-syyskuussa lastensuojeluilmoitus tehtiin eri lapsesta. Avohuollon asiakkaina oli kaikkiaan lasta ja nuorta. Sijaishuoltoa tarvitsevat lapset ovat kuitenkin entistä vaikeahoitoisempia ja tarvitsevat erityisen huolenpidon paikkoja; sijaishuollon kustannukset ovat kasvaneet. Psykososiaalisissa palvelujen osalta vuoden alussa tehtiin viranhaltijapäätös, jolla keskeytettiin pakolaisten kuntapaikkojen myöntäminen ajalle Siitä huolimatta Vantaalle on maahanmuuttajien vastaanottotoiminnan piiriin tullut syyskuun 2010 loppuun mennessä 150 pakolaista, kun heitä koko vuoden 2009 aikana tuli yhteensä 128. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon uudistetut terveystarkastusohjelmat otettiin käyttöön kokonaisuudessaan syyskuun alusta lukien. Vanhus- ja vammaispalveluissa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuoden aikana tavoitteiden mukaisesti. Kotihoidon asiakasmäärä on pysynyt vuoden aikana jokseenkin ennallaan. Koneelliseen lääkkeenjakeluun siirtyminen on osaltaan vähentänyt kotihoidon palvelujen tarvetta. Potilaat ovat päässeet viiveettä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon. Siirtoviiveet (sakkopäivät) ovat selvästi vähäisempiä verrattuna muihin pääkaupunkiseudun suuriin kuntiin. Myös pitkäaikaishoitoon jonottavien määrä on vähentynyt alkuvuodesta. Toisen geriatrisen akuuttiosaston toiminta käynnistyi elokuussa Peijaksen sairaalan tiloihin mahdollistamaan iäkkäiden potilaiden tarkoituksenmukaisen hoitotason sekä hillitsemään erikoissairaanhoidon kustannuskasvua. Simonkylän vanhustenkeskuksen käyttöönotto on edennyt suunnitellusti. Kuljetuspalvelussa asiakkaiden ja käytettyjen matkojen määrä on vuoden 2008 tasolla. Kehitysvammahuollon asumispalvelujen asiakasmäärä on kasvanut.

17 15 Strategisen tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan strategiset tavoitteet ovat toteutumassa pääosin täysin. Toimialan kehittämistoiminnan painopiste vuonna 2010 on ollut Vantaa-sopimukseen sisältyvissä tavoitteissa. Kaikki Vantaa-sopimuksen tavoitteet käsiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Toimialan tavoitteiden toteutuminen esitetään tarkemmin liitteissä. Muut toimialan rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittämistyö kuvataan tulosalueiden kohdalla. Talous- ja hallintopalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen toiminta Tulosalue on osallistunut aktiivisesti toiminnanohjaushankkeen ja muiden tietoteknisten hankkeiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Syksyllä aloitettua tietovarasto- ja raportointihanketta on valmisteltu. Sähköisten palvelujen (mm. Kanta) kehitystyötä on jatkettu. Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun 2011 suunnittelu yhteistyössä sivistystoimen ja vapaa-ajan ja asukaspalvelujen kanssa on aloitettu. Tuottavuushanketta ja siihen liittyviä pilottiprojekteja on tuettu. Suoriteperusteisen budjetoinnin pilotointia on valmisteltu yhteistyössä tulosalueiden kanssa. Palvelusetelijärjestelmän kehittämistä on jatkettu. Tulosalue on osallistunut HeVa-selvitysten tekoon. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen hallinnon järjestämisessä on avustettu. Käyttösuunnitelmassa 2010 esitetyt rakenteelliset muutokset Vantaa-sopimushankkeista selkeimmin talous- ja hallintopalveluiden vastuulla on palvelusetelijärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen Vantaalle. Edelleen selvitetään sähköisen järjestelmän kehittämistä suun terveydenhuoltoon pks-yhteistyönä. Tavoitteena on ottaa suun terveydenhuollon palveluseteli käyttöön vuonna Vanhus- ja vammaispalvelujen palveluseteli tulee lautakunnan päätettäväksi marraskuussa. Suunnittelua toimitilojen käytön tehostamiseksi on jatkettu. Muiden Vantaa-sopimuksen hankkeiden toteutumista talous- ja hallintopalvelut tukee eri tavoin. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Tulosalueen käyttösuunnitelma toteutuu suunnitellusti. Käyttösuunnitelmaan sisältyy 2 milj. euron määräraha taloudellisen tilanteen aiheuttamiin kustannuksiin. Tätä määrärahaa ei käytetä talouden ja hallinnon menoihin, vaan se käytetään erikoissairaanhoidon ylityksen kattamiseen. Erikoissairaanhoito Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Vantaan erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa lähes kokonaisuudessaan HUS-kuntayhtymä. Erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta ja määrärahasta on sovittu vuonna 2009 käydyissä kuntaneuvotteluissa. Palvelutuotanto (NordDRG-tuotteet ja käyntituotteet) on kasvanut tammi-syyskuussa 2010 noin 6,1 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Ennusteen mukaan palvelutuotanto tulee ylittämään HUS:n viime vuonna laatiman määrärahaan sovitetun palvelutuotantotason DRG-tuotteiden osalta noin 22,6 prosenttia, käyntituotteiden osalta noin 8,4 prosenttia ja alittamaan hoitopäivätuotteiden osalta noin -1,5 prosenttia. Erikoissairaanhoidon tuotanto kuvataan tuotetasolla HUS:n laatimassa Vantaan erikoissairaanhoidon palvelusuunnitelmassa ja ennusteessa. Alla olevasta taulukosta nähdään erikoissairaanhoidon tuotannon toteuma ja ennuste suhteessa Vantaan käyttösuunnitelmaan 2010.

18 16 HUS palvelutuotanto Vantaalle TP 2009 KS 2010 Toteuma 1-9/2010 Ennuste 2010 Poikkeama KS 2010 (lkm) Poikkeama KS 2010 (%) Hoitojaksot (NordDRG-tuotteet) ,2 Käyntituotteet ,5 NordDRG-tuott. ja käynnit yht ,4 Hoitopäivätuotteet ,9 Vantaan terveyskeskuksessa laadittujen lähetteiden määrä on vähentynyt 0,7 prosenttia verrattuna viime vuoden tammi-syyskuun lähetekertymään. Tammi-syyskuussa 2010 kirjoitettiin HYKS-sairaanhoitoalueelle alkuperäistä lähetettä. Terveyskeskuslähetteitä oli kappaletta (69 %). Loput lähetteet laadittiin yksityislääkäreiden ja työterveyslääkäreiden vastaanotoilla. Suuri osa lähetteistä on HYKS:n sisäisiä lähetteitä, jotka tarvitaan, kun potilas siirretään hoitoon toiselle erikoisalalle. Syyskuun 2010 lopussa yli 6 kuukautta jonottaneita potilaita oli 204. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian vuodeosastojonossa ei vastaavana aikana ollut yli 3 kuukautta jonottaneita. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Vantaan välisissä kuntaneuvotteluissa Vantaan maksuosuudeksi sovittiin 155 milj. euroa vuodeksi Palvelutuotannon menoihin sisältyy kalliin hoidon tasausmaksu. HUS:n palvelutuotannon kustannukset olivat Vantaalle noin 129,6 milj. euroa tammi-syyskuussa HUS:n tekemän ennusteen mukaan HUS:n vuonna 2010 Vantaalle tuottamien palvelujen kokonaiskustannukset tulevat olemaan noin 174,2 milj. euroa (poikkeama kuntaneuvottelussa sovittuun kokonaiskustannukseen +19,2 milj. euroa). Vuoden 2009 HUS-palvelutuotannon kustannukset olivat 169,7 milj. euroa. Muita erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostoja ovat helikopteri-ensihoito, ylikäyttöpäivät sekä psykiatrian kuntoutuspalvelut, joiden laskutus on käyttösuunnitelman mukaista. Terveyspalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Terveyspalvelujen tulosalueen tulosyksiköt, vastaanottotoiminta, suun terveydenhuolto (tulosyksiköstä muodostettiin liikelaitos alkaen) ja terveyskeskuspäivystys (ostopalvelu, palveluntuottaja AttendoMedOne Oy, sopimus voimassa asti) ovat tuottaneet käyttösuunnitelman mukaiset palvelut kuntalaisille. Lisäksi tulosalueella toimii mielenterveys- ja päihdekeskus -tulosyksikkö, jonka tehtävänä on koordinoida Vantaalla tehtävää mielenterveys- ja päihdetyötä, vastata erikoissairaanhoidon kanssa tehtävästä yhteistyöstä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä sekä toteuttaa ja hallinnoida erilaisia valtakunnallisia ja paikallisia hankkeita. Vastaanottotoiminnassa palvelutuotantovolyymi alittaa lääkärikäyntien osalta hieman viime vuoden vastaavan ajanjakson tuotannon. Hoitajakäyntien osalta tavoite saavutetaan. Valtakunnallisen Influenssa A(H1N1) - rokotusohjelman läpivieminen vähensi alkuvuonna terveysasemien lääkärivastaanottoja. Vastaanottotoiminnassa lääkärin ajanvarausvastaanoton jonot ovat pidentyneet kaikilla terveysasemilla. Terveysasemilla on jouduttu panostamaan kiireellisten potilaiden hoitoon. Osaltaan jonoja pidentää myös lääkäripula etenkin Pohjois-Vantaalla sekä lisääntynyt kysyntä. Jonotusaika vaihtelee lääkäri- ja aluekohtaisesti kolmesta viiteen viikkoon. Suun terveydenhuollon jonotilanne on parantunut. Syyskuun lopussa yli 6 kuukautta jonottaneita oli alle 1 400, ja jonottaneiden määrä on edelleen lokakuun aikana vähentynyt. Suun terveydenhuollon kysyntä jatkoi edelleen kasvuaan. Suun terveydenhuollon tulosyksiköstä muodostettiin suun terveydenhuollon liikelaitos Suun terveydenhuollon liikelaitos tuottaa jatkossa sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittämät ja tilaamat suun terveydenhuollon palvelut huomioiden lakisääteiset velvoitteet ja kuntalaisten tarpeet. Määräraha varataan sosiaali- ja terveystoimen toimialan terveyspalvelujen käyttösuunnitelmaan.

19 17 Kunnan kuntoutuspalvelujen piiriin on ohjattu lisääntyvästi potilaita erikoissairaanhoidosta, mikä on näkynyt pidentyneinä jonoina omassa toiminnassa. Erityisesti on pyritty vastaamaan vanhus- ja vammaispalvelujen tarpeisiin mm. vahvistamalla Katriinan sairaalan toimintaterapiapalveluita kotiutumisten varmistamiseksi. Vastaanottotoiminnan tulosyksikössä tiimityömalliin siirtyminen on saatu päätökseen. Tiimityömalli on ollut käytössä lääkäri- ja hoitajavastaanottotoiminnassa kaikilla terveysasemilla syyskuun alusta Listautumismallin suunnittelu on loppusuoralla. Lääkäreiden palkkaneuvottelut pyritään saamaan päätökseen marraskuun 2010 loppuun mennessä, minkä jälkeen tehdään paikallinen sopimus. Listautumismalliin siirrytään vuoden 2011 alussa Länsi-Vantaan terveysasemilla ja vaiheittain vuoden 2011 aikana muilla terveysasemilla. Listamallin suunnittelu ja palkkaneuvottelut ovat vieneet suunniteltua enemmän aikaa. ereseptin käyttöönoton aikataulu on entisestään viivästynyt ja käyttöönotto siirtyy ainakin vuoteen 2012 valtakunnallisten tietoteknisten muutosten hitauden takia. Kouluterveydenhuollossa lääkärintarkastusohjelmaa on toteutettu supistetusti vuonna 2009 tehdyn lautakuntapäätöksen mukaisesti (kaksi tarkastusta kolmen sijasta). Pandemiatilanne vaikeutti lääkärintarkastusten läpivientiä alkuvuodesta huomattavasti. Tulosyksikkö on käyttänyt vuokralääkärityövoimaa koululaisten lääkärintarkastusten varmistamiseksi. Terveyskeskuspäivystyksen tuotti edelleen Attendo MedOne Oy. Terveyskeskuspäivystyksen toimivuutta selvitettiin Kuntaliiton omistaman FCG Oy:n toimesta huhtikuussa Arvioinnin perusteella ulkoistamista voidaan pitää pääosin onnistuneena asiakkaiden, talouden, toiminnan ja henkilöstön näkökulmista. Pääkaupunkiseudun kaikissa päivystyspisteissä on otettu käyttöön ns. triage-päivystyspotilaan ryhmittely, minkä seurauksena lääkärissä hoidettujen päivystyspotilaiden määrä on laskenut noin 20 prosenttia. Osa lääkärikäynneistä on korvautunut kansallisen tavoitteen mukaisesti hoitajakäynneillä. Terveyskeskuspäivystyksen toteutunutta odotusaikaa on seurattu kuukausittain. Tammi-syyskuussa 2010 alle kolmen tunnin odotusaika terveyskeskuspäivystyksen lääkärin vastaanotolle on toteutunut 99,6 prosentissa päivystyskäynneistä käynnistyi pääkaupunkiseudulla päivystyksen yhteiskäyttö eli vantaalainen päivystyspotilas on voinut hakeutua hoitoon Espoon tai Helsingin päivystyspisteisiin. Terveyskeskuspäivystyksen lääkäri- ja hoitajavastaanotoilla on käyty Helsingistä, Espoosta ja Kauniaisista kuukaudessa keskimäärin 53 kertaa. Vantaalaiset ovat käyneet pääkaupunkiseudun yhteiskäytön päivystyspisteissä Vantaan ulkopuolella keskimäärin 310 kertaa kuukaudessa. Mammografiaseulontoja on tehty suunniteltua enemmän ja toimintaan varattu määräraha ylittyy, koska osa vuoden 2009 seulonnoista on tehty tänä vuonna palveluntuottajan vaihtumisen takia. Terveyspalvelujen neuvontapuhelinpalveluja (10023) pääkaupunkiseudulle toteuttanut palveluntuottaja meni konkurssiin syyskuussa 2010 kolme kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä, minkä vuoksi palvelut jouduttiin hankkimaan suorahankintana kolmeksi kuukaudeksi ennen kilpailutetun hankinnan kautta uuden palveluntuottajan kanssa solmitun sopimuksen voimaantuloa Palvelu hankitaan yhdessä Helsingin ja muiden PKSkuntien kanssa. Käyttösuunnitelmassa 2010 esitetyt rakenteelliset muutokset Suun terveydenhuollon liikelaitos käynnistyi Valmistelutyö onnistuttiin tekemään alkuvuoden aikana aikataulun mukaisesti. Suun terveydenhuollon palvelusopimus on hyväksytty suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunnassa ja se käsitellään marraskuussa sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Suun terveydenhuollon tilaus vuoden 2010 jälkipuoliskolle perustuu suun terveydenhuollon vuoden 2010 käyttösuunnitelman kehykseen. Hoitotarvikejakelun keskittäminen valmisteltiin alkuvuoden aikana yhdessä vanhus- ja vammaispalvelujen kanssa ja yhdistetty toiminta terveyspalveluissa käynnistyi Erikoislääkäripalveluiden jalkauttaminen terveysasemille etenee yhteistyössä HYKS:n kanssa. Reumalääkärin ja kirurgisen ortopedian erikoislääkäritoimintojen käynnistämisen suunnittelu on loppuvaiheessa ja toiminnot käynnistyvät loppuvuoden aikana. Sairaankuljetuksen hallinnointi ja määrärahat siirrettiin vuoden alussa keskushallinnosta sosiaali- ja terveystoimen terveyspalvelujen vastuulle. Terveyspalvelut vastaavat myös ensihoidon järjestämisestä (palvelun tuottaja HYKS).

20 18 Sähköistä asiointia on edelleen laajennettu Korso - Koivukylän alueella (Forsante, verenohennuspotilaiden hoidon sähköinen palvelumuoto). Puhelinpalvelun parantamiseksi Orange -puhelunohjausjärjestelmä on käytössä Martinlaakson, Korson, Koivukylän ja Tikkurilan terveysasemilla. Järjestelmä otetaan käyttöön Myyrmäen, Hakunilan ja Länsimäen terveysasemilla loppuvuoden aikana. Veteraanikuntoutusta on kehitetty lisäämällä kotiinkuntoutusta ja vähentämällä vastaavasti laitoskuntoutusta. Kotiinkuntoutukseen osallistuu kolme lähihoitajaa, yksi fysioterapeuttti ja toimintaterapeutti. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Mielenterveys- ja päihdekeskuksen alaisuudessa toteutetaan vuosina Vantaalaisen hyvä mieli - hanke ja hallinnoidaan Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta rahoitettua ja koko Etelä-Suomen alueella toteutettavaa Mielen avain -hanketta. Mielen avain -hankkeen kolmentoista osahankkeen kustannukset maksetaan terveyspalvelujen budjetista, minkä jälkeen Länsi-Suomen aluehallintovirasto palauttaa kustannukset kokonaisuudessaan Vantaalle alkuvuodesta Mielen avaimen vuoden 2010 arvioidut menot ovat 1,6 milj. euroa, joka katetaan aluehallintovirastolta saatavalla korvauksella. Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen kokonaiskustannukset vuodelle 2010 ovat euroa, josta valtionavustuksena saadaan takaisin 75 prosenttia. Tulosalueen menomääräraha ilman Kaste-ohjelman Mielen avain -hankkeen hallinnointimenoja toteutunee käyttösuunnitelman mukaisesti. Tuloja arvioidaan kertyvän 1,2 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua vähemmän. Tulojen perusteena ollut palvelujen peittävyysarvio oli liian korkea, mikä tarkoittaa, että vuosimaksutulot ovat jääneet vähäisemmiksi. Vuoteen 2009 verrattuna tulot toteutunevat kuitenkin samalla tasolla. Tulos (nettotoimintamenot) on suunniteltua 1,2 milj. euroa heikompi. Perhepalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen toiminta Perhepalvelujen tulosalueen toiminta toteutuu suunnitelmien mukaisesti ja käyttösuunnitelmaa ei ylitetä. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon uudistetut terveystarkastusohjelmat otettiin käyttöön kokonaisuudessaan syyskuun alusta lukien. Pandemiarokotusten takia rästiin jääneitä terveystarkastuksia on alettu tehdä ja ne jatkuvat vielä ensi vuoden puolelle saakka. Lapsiperheiden kotipalvelujen palvelujentuottajat on kilpailutettu. Muilta osin toiminta on jatkunut vakiintuneesti. Psykososiaalisissa palvelujen osalta vuoden alussa tehtiin viranhaltijapäätös, jolla keskeytettiin pakolaisten kuntapaikkojen myöntäminen ajalle Siitä huolimatta Vantaalle on maahanmuuttajien vastaanottotoiminnan piiriin tullut syyskuun 2010 loppuun mennessä 150 pakolaista, kun heitä koko vuoden 2009 aikana tuli yhteensä 128. Uusista tulijoista 121 henkilöä on tullut suoraan vastaanottokeskuksista itsenäisesti ja 23 henkilöä pakolaisten perheenyhdistämisohjelman perusteella. Suuria perheenyhdistämisperheitä on tulossa myös loppuvuonna. Perhe- ja nuorisoneuvoloiden jonotusajat ovat pidentyneet suuren kysynnän ja tehtyjen rakenteellisten muutosten seurauksena. Ratkaisuja jonojen purkamiseksi haetaan. Kasvatusja perheneuvolatyön kehittämissuunnitelma valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Lastensuojeluilmoitusten ja -asiakkuuksien määrä on edelleen kasvanut. Sijaishuollossa olevien lasten määrä ei ole kasvanut vastaavasti. Sijoitusten määrä on lähes sama kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Sijaishuollon kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet, koska sijaishuoltoa tarvitsevat lapset ovat entistä vaikeahoitoisempia ja tarvitsevat erityisen huolenpidon paikkoja. Sitova tavoite kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän osalta toteutuu. Tämä kehitys kuvastaa sitä, että kasvaneista asiakasmääristä selvitään avohuollon tukitoimilla, joita on lisätty ja myös uusia työmuotoja on otettu syksyn aikana käyttöön. Suunnitelma perhehoidon lisäämiseksi sijaishuollossa on hyväksytty Uusien toimeentulotukiasiakkaiden määrän kasvu on tasaantunut syksyn aikana. Toimeentulotukipäätösten käsittelyssä ei kaikkia päätöksiä pystytä tekemään lain vaatiman seitsemän päivän aikana. Yli 65-vuotiaiden toimeentulotuen etuuskäsittelyn siirto vanhustenhuollosta aikuissosiaalityöhön on toteutettu. Erityistä tukea kohdennetaan nuorille toimeentulotukiasiakkaille. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen prosessia on edelleen kehitetty HUS:n kanssa ja edetään asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 31.7.216 Väestömäärä kesäkuussa 75 422 Joensuun väestömäärä oli kesäkuun lopussa 75 422. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden kesäkuuhun nähden 481 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus 23.9. Eksote yhteensä tammi-elokuu EKSOTE 1000 EUR Muutos Tammi-elokuu Koko vuosi TP 2014 E vs. TP 2014 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Toteuma EUR

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Kaupunginhallitus 297 26.11.2012 Kaupunginvaltuusto 77 03.12.2012 Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Karviaisessa on

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2016 Lahden kaupunki Talous ja henkilöstö Henkilöstön määrä vähentynyt vuoden takaisesta Toimialojen ennuste talousarvioon nähden Toimintatulot talousarvion mukaiset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Tammi-syyskuun tulos 2016

Tammi-syyskuun tulos 2016 Tammi-syyskuun tulos Eksote Tammi-syyskuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-syyskuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 338,4 338,1 0,2 451,1 450,8 0,3 Nettotoimintamenot

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 Asukasluku tammikuussa 16466 (laskeva) Muuttotase kotimaassa 201 oli -72 henkeä Syntyvyystase 201 oli - 8 henkeä Nettomaahanmuutto 201 oli + 16

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tammi-huhtikuun tulos 2016

Tammi-huhtikuun tulos 2016 Tammi-huhtikuun tulos 2016 Eksote Tammi-huhtikuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-huhtikuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 150,1 150,3-0,1

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.5.215] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Maaliskuu 215 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tähän maaliskuun kuukausiraporttiin on talousarvion 215 luvut korjattu yhteistoimintaneuvottelujen

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos 2016

Tammi-elokuun tulos 2016 Tammi-elokuun tulos 2016 Eksote Tammi-elokuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-elokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 300,8 300,6 0,2 451,1

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014 Raportointi jäsenkunnille Tammi-syyskuu 2014 Eksoten tulos Tammi-syyskuu 2014 Muutos 2014 Tammi-syyskuu 2014 Koko vuosi TP 2013 EKSOTE YHTEENSÄ 1000 EUR E2014 vs. TP 2013 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Julkaistu 22.10.2015 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 % 66,7

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5469/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5469/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 357 Asianro 5469/02.02.02/2015 Talousarviomuutokset vuodelle 2015 Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Talousarviomuutoksia vuodelle

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot