Osavuosikatsaus 2/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osavuosikatsaus 2/2010"

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus 2/

2 RAPORTIN TOIMITUSKUNTA Juhani Paajanen Patrik Marjamaa Raila Paukku Päivi Kontiola kaupunginjohtaja talousarviopäällikkö kaupunkistrategiapäällikkö taloussihteeri RAPORTIN LAADINNAN YHDYSHENKILÖVERKOSTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hannu Kyttälä Tilasto- ja tutkimus, p. (09) TALOUDEN KEHITYS Pauli Outila Taloussuunnittelu, p. (09) TOIMIALAT Kristiina Tikkala Taloussuunnittelu, p. (09) Marja Mäkinen Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus, p. (09) Pia Ojavuo Konsernihallinto p Pirjo van Nues Rahoitus, p. (09) Minna Sevon Talouspalvelukeskus p Anne Lindblad-Ahonen Tietohallinnon palvelukeskus, p. (09) Ari Toiva Sosiaali- ja terveydenhuolto, p. (09) Pirjo Kerminen Sivistysvirasto, p Ralf Nordström Maankäyttö, p. (09) Pirkko Immonen Maankäyttö/ympäristö, p. (09) Vesa Urtti Tilakeskus, p. (09) Maarit Hievanen Vapaa-aika ja asukaspalvelut, p. (09) LIIKELAITOKSET Petri Lahdentausta Työterveyshuolto, p. (09) Hanna Talka Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, p. (09) Jorma Suni Vantaan suun terveydenhuolto p. (09) HENKILÖSTÖ Kirsi-Marja Lievonen Henkilöstökeskus, p. (09)

3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Työttömiä oli kesäkuun lopulla 650 enemmän kuin vuotta aiemmin, työttömyysaste Vantaalla seudun korkein, 9,3 prosenttia Vantaalla oli kesäkuun 2010 lopussa työtöntä työnhakijaa (lomautetut mukaan luettuna), mikä on 650 enemmän kuin vuoden 2009 kesäkuussa. Vantaan työttömyysaste (9,3 %) oli edelleen Helsingin seudun korkein. Alhaisin työttömyysaste oli seudulla Siuntiossa, 4,7 prosenttia. Vantaan suuralueista työttömyysaste oli korkein Hakunilassa, 11,1 prosenttia, ja alhaisin Kivistössä, 5,9 prosenttia. Kesäkuun lopussa 2010 vantaalaisia oli lomautettuna 425 henkilöä, mikä on 245 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä on vähentynyt tasaisesti vuoden 2009 joulukuusta lähtien. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvussa, nuorisotyöttömyys edelleen yleistä Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita oli Vantaalla eli 470 enemmän kuin vuoden 2009 kesäkuun lopulla. Pitkäaikaistyöttömien määrä lähti kasvuun viime vuoden syyskuussa. Kaksi viidestä vantaalaisesta pitkäaikaistyöttömästä on vähintään 55-vuotias. Suuralueista vähintään vuoden työttömänä olleiden osuus kaikista alueen työttömistä oli suurin Hakunilassa, jossa se oli neljännes. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut edelleen vuoden aikana: heitä oli kesäkuun 2010 lopussa kaikkiaan runsas eli runsas 100 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus alueen kaikista työttömistä oli suurin Kivistössä ja Koivukylässä. Avoimia työpaikkoja oli yli hieman enemmän kuin vuoden 2009 kesäkuussa Avointen työpaikkojen määrä oli nyt suurempi kuin vuoden 2009 kesäkuussa. Terveydenhuollon ja sosiaalityön toimialalla avoimia työpaikkoja oli nyt vähemmän kuin vuotta aiemmin, muilla toimialoilla työpaikkoja oli avoinna enemmän kuin vuotta aiemmin. Alkuvuodesta asuntoja on valmistunut vähemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa Uusia asuntoja on valmistunut kesäkuun loppuun mennessä 569 kpl, mikä on 45 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Viidennes valmistuneista asunnoista on omakotitaloissa ja kaksi kolmannesta kerrostaloissa. Kaikista tammi-kesäkuussa valmistuneista asunnoista useampi kuin kaksi viidestä rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle ja useampi kuin joka neljäs Tikkurilan suuralueelle. Vähiten asuntoja alkuvuodesta on valmistunut Hakunilaan (10) ja Myyrmäkeen (14). Kaupunginosista eniten asuntoja rakennettiin Pakkalan (192), Tammiston (62), Hiekkaharjun (52) ja Jokiniemen (45 uutta asuntoa) kaupunginosiin. Vuoden toisella neljänneksellä asuntojen rakentamiseen myönnettyjen lupien määrä kausiluonteisesti kasvoi, pientalorakentaminen piristymässä? Asuntoja vuoden ensipuoliskolla myönnetyillä rakennusluvilla saa rakentaa 657, mikä on puolen sataa vähemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa myönnetyillä luvilla oli mahdollista rakentaa. Useampi kuin joka toinen alkuvuodesta myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista tehdään kerrostaloihin ja runsas viidennes omakotitaloon. Myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista joka neljäs valmistuu aikanaan Tikkurilan suuralueelle, joka viides Koivukylään ja joka kuudes Myyrmäkeen. Vähiten rakennuslupia asuntojen rakentamiseksi on myönnetty Hakunilan (37 asuntoa) suuralueelle. Asuntoja on alettu alkuvuodesta rakentaa 250 enemmän kuin tammi-kesäkuussa 2009 Kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana on aloitettu 833 uuden asunnon rakennustyöt. Vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona asuntojen aloituksia oli 254 vähemmän. Kerrostaloasuntojen aloituksia oli alkuvuoden aloituksista liki kaksi kolmesta ja omakotiasuntojen aloituksia yksi kuudesta. Useampi kuin joka neljäs tammi-kesäkuussa Vantaalla aloitetuista asunnoista valmistuu Tikkurilan suuralueelle ja lähes yhtä moni Koivukylään. Vähiten asuntojen aloituksia oli tammi-kesäkuussa Hakunilan (40) ja Myyrmäen (46 uutta asuntoa) suuralueilla. Asuntoja oli kesäkuun lopussa rakenteilla kaikkiaan kpl, mikä on satakunta asuntoa vähemmän kuin vuoden 2009 kesäkuun lopussa.

4 2 Kuluvana vuonna uusia asuntoja valmistunee enemmän kuin viime vuonna Alkuvuodesta valmistuneiden asuntojen, myönnettyjen rakennuslupien sekä aloitettujen rakennustöiden perusteella näyttää siltä, että asuntoja valmistuu tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna eli arviolta runsas puolisentoista tuhatta. Asuntojen neliöhinnat kohosivat Vantaalla yli 8 prosentilla vuoden aikana Vantaalla vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhintojen mediaani oli vuoden 2010 toisella neljänneksellä yli 8 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Rivitaloasunnoissa neliöhintojen mediaanin nousu oli lähes samaa luokkaa. Kerrostaloasunnoista neliöhinnat kohosivat vähiten yksiöissä. Helsingissä vanhojen asuntojen neliöhintojen mediaanin kasvu vuoden aikana oli talotyypistä riippumatta peräti 14 prosenttia. Helsingissä hintojen nousu oli suurinta kaksioissa (18 %) ja pienintä Vantaan tavoin yksiöissä. Espoossa rivitaloasuntojen neliöhintojen mediaani kohosi 12 prosentilla ja kerrostaloasuntojen prosenttiyksikköä enemmän. Espoossa vanhat kerrostaloasunnot olivat neliöhinnaltaan keskimäärin 660 euroa (29 %) ja Helsingissä peräti euroa (70 %) Vantaan neliöhintoja korkeammat. Rivitaloasunnot olivat Espoossa 520 (19 %) ja Helsingissä 500 euroa (18 %) kalliimpia kuin Vantaalla. Hintaero molempiin naapurikaupunkeihin on kasvanut. Vantaalla Aviapoliksen suuralueella myytiin kalleimmat asunnot Kerrostalojen keskimääräinen neliöhinta oli Vantaalla Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan euroa. Kalleimmat kerrostaloneliöt olivat Aviapoliksessa (3 340 ) ja halvimmat Koivukylässä (2 150 ). Kerrostaloyksiöneliöstä joutui maksamaan keskimäärin euroa, kaksioneliöstä viitisen sataa vähemmän ja sitä suuremmista kerrostaloneliöistä euroa. Yhtiömuotoisen pientaloneliön keskimääräinen hinta oli Vantaalla vuoden 2010 toisella neljänneksellä euroa. Kalleimmat pientaloneliöt olivat Aviapoliksessa, euroa, halvimmat Myyrmäessä, euroa. Pientaloyksiön keskimääräinen neliöhinta oli euroa, kaksion ja sitä suurempien asuntojen euroa. Aravavuokrat kohosivat Vantaalla vuonna 2009 hieman enemmän kuin muualla Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa Vantaalla vuonna 2009 peritty aravavuokra oli keskimäärin 10,16 euroa asuinneliötä kohden. Koko maassa se oli noin 1,20 euroa alempi, Helsingissä nelisen kymmentä senttiä alempi, mutta Espoossa pari kymmentä senttiä suurempi. Neliöhinta oli kasvanut vuoden aikana Vantaalla 5,3 prosenttia, muissa Pääkaupunkiseudun kunnissa ja koko maassa hieman vähemmän. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskimääräiset neliövuokrat olivat Vantaalla noin 1,7 euroa koko maata suuremmat. Vantaalla vuokrat olivat kuitenkin keskimäärin 0,7 euroa alemmat kuin Espoossa ja yli 2 euroa alemmat kuin Helsingissä. Näiden asuntojen neliövuokrat olivat kohonneet vuonna 2009 Vantaalla vähemmän (3,6 %) kuin Espoossa (4,6 %) ja Helsingissä (4,4 %), mutta enemmän kuin koko maassa (3,1 %). Muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui alkuvuodesta k-m 2, tästä on kolme viidesosaa liike- ja toimistorakennuksissa Vantaalle valmistui toimitiloja kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa k-m 2, noin k-m 2 vähemmän kuin vuoden 2009 tammi-kesäkuussa. Kolme viidesosaa tiloista rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle, neljäsosa Tikkurilaan ja käytännössä loput Myyrmäkeen. Kivistön, Koivukylän, Korson ja Hakunilan yhteenlaskettu osuus valmistuneesta toimitilakerrosalasta oli vajaa 5 prosenttia, vaikka näiden suuralueiden osuus Vantaalla asuvasta työvoimasta on yli 40 prosenttia. Valmistuneesta toimitilakerrosalasta kolme viidesosaa rakennettiin liike- ja toimistorakennuksiin ja kymmenesosa varastorakennuksiin. Lupia uusille toimitiloille on myönnetty yli k-m 2 rakentamiseen Rakennuslupia uusien toimitilojen rakentamiseen tai nykyisten tilojen laajennuksiin myönnettiin vuoden ensi puoliskolla runsas kerrosneliömetriä vähemmän kuin vuosi sitten eli k-m 2 :n verran. Kolme

5 3 viidennestä myönnetystä kerrosalasta rakennetaan varastorakennuksiin ja runsas viidennes liike- ja toimistorakennuksiin. Tiloista kaksi viidesosaa rakennetaan Aviapoliksen suuralueelle, runsas kolmannes Tikkurilaan ja seitsemäsosa Myyrmäkeen. Koivukylän, Korson ja Hakunilan osuus lupien kerrosalasta on vajaa kymmenesosa. Toimitilojen aloituksia on alkuvuodesta ollut saman verran kuin vuoden 2009 tammikesäkuussa Alkuvuodesta toimitiloja on alettu rakentaa kerrosaloissa mitattuna k-m 2 :n verran, mikä on sama määrä kuin vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli toimitilojen aloituksia. Kerrosalasta on vajaa kolmannes tarkoitettu varastorakennuksiin, toinen vajaa kolmannes teollisuusrakennuksiin ja viidennes liike- ja toimistorakennuksiin. Puolet aloitetusta toimitilakerrosalasta on Aviapoliksen suuralueella, vajaa kolmannes Tikkurilassa ja kymmenesosa Kivistön suuralueella. Myyrmäen, Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueiden yhteenlaskettu osuus aloitetusta toimitilakerrosalasta on kymmenesosa. Kesäkuun 2010 lopussa toimitiloja oli rakenteilla k-m 2, mikä on k-m 2 vähemmän kuin mikä oli vuoden takainen tilanne. Kuluvan vuoden aikana toimitiloja valmistuu Vantaalle selvästi viime vuosia vähemmän. Yritysten liikevaihto kääntynyt nousuun, henkilöstömäärä ei vielä Talouden syvä notkahdus näkyy myös Helsingin seudun yritysten liikevaihtoa, henkilöstöä ja palkkoja koskevissa Tilastokeskuksen suhdannetiedoissa. Yritysten liikevaihto kääntyi keväällä loivaan kasvuun ja oli huhtikuussa 5,5 prosenttia suurempi viime vuoden vastaavaan verrattuna. Viime vuonnahan yritysten liikevaihto romahti noin viidenneksellä, voimakkaimmin teollisuudessa, tukkukaupassa ja liikenteessä. Yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä on pienentynyt edelleen kevään aikana. Yritysten henkilöstömäärä oli toukokuussa 1,7 prosenttia vuoden takaista tilannetta pienempi. Taantuman vaikutus palkkasummaan on seudulla ollut liikevaihtoa ja henkilöstöä loivempi. Palkkasumma on kääntynyt keväällä vuodentakaisesta kasvuun ja oli toukokuussa 1,3 prosenttia suurempi kuin vuonna Teollisuudessa palkkasumma on edelleen laskenut ja kasvua on ollut muun muassa rahoituspuolella ja yksityisissä palveluissa. Lähteet: Väestö: Tilastokeskus: Väestön neljännesvuosi- ja kuukausitilastot sekä Statfin-tietokanta ja Facta kuntarekisteri ja Vantaan väestöennuste 2010, Työvoimatiedot: Tilastokeskus: Työvoimatiedustelun neljännesvuositilasto ja Uudenmaan ely-keskus sekä Vantaan TEtoimisto ja Rakentaminen: Facta kuntarekisteri: Rakentamisen kuukausi- ja neljännesvuositilastot, Tilastokeskus: Helsingin seudun uusimmat suhdannetiedot, Asuntojen hinnat ja vuokrat: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta.

6 4 TALOUDEN KEHITYS Valtiovarainministeriö arvioi talouden suhdannenäkymiä valoisiksi kansainvälisen talouden ja Suomenkin talouden osalta julkistaessaan valtion vuoden 2011 talousarvioehdotuksensa. Perusteina ovat vientikysyntä, kuluttajien luottamus sekä työttömyyden kasvun pysähtyminen. Valtiovarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen kasvuksi tänä vuonna 1,5 ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Myös inflaation arvioidaan pysyvän matalana ja työttömyyden kääntyvän laskuun. Suhdannekäänteestä huolimatta julkisen talouden alijäämän arvioidaan vielä kasvavan tänä vuonna ja velka-aste ylittää 50 prosentin rajan ensi vuonna. Kuntataloudessa on 0,5 prosentin alijäämä suhteessa kokonaistuotantoon ja alijäämän ennustetaan hieman pienevän mutta talouden pysyvän alijäämäisenä ensi vuonnakin. Uuden Mari Kiviniemen hallituksen ohjelmassa kiinnitetään voimakas huomio talouden taantuman vaikutuksiin julkisessa taloudessa ja julkisen talouden tasapainottamiseen ja kestävyysongelmiin. Sovittujen arvonlisäverojen, energiaverojen sekä makeis- ja virvoitusjuomaverojen korotusten finanssipolitiikkaa kiristäväksi vaikutukseksi arvioidaan vajaa prosentti bruttokansantuotteesta. Verotukseen ei tehtäne muita suurempia rakenteellisia uudistuksia vaan verotukseen ja finanssipolitiikkaan liittyvät valmistelut tähtäävät tulevaan hallitusohjelmaan, Kuntatalouteen valmistellaan kehysmenettely, jolla voidaan hallita keskipitkällä aikavälillä kuntien kustannuskehitystä turvaten palvelujen saatavuus koko Suomessa. Koko maan kunnallisverojen arvioidaan jäävän tänä vuonna 2,4 prosenttia viime vuotta pienemmiksi. Yhteisöveroja kuntien arvioidaan saavan noin 1,4 miljardia euroa, 17 prosentin kasvu viime vuoteen verrattuna. Yhteensä kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vain hieman, 0,2 prosenttia viime vuodesta. Suurista kaupungeista kunnallisveroja on kertynyt tammi-heinäkuussa Helsingissä 1,5 ja Espoossa 0,8 prosenttia viimevuotista vähemmän. Tampereella oli kunnallisverossa kasvua 2,5 prosenttia, Turussa 1,3 prosenttia, Oulussa 3,4 prosenttia ja Vantaalla 1,5 prosenttia. Helsinki piti kunnallisveroprosenttinsa ennallaan, Espoo korotti 0,25, Vantaa 0,50, Turku 0,75 sekä Oulu ja Tampere molemmat yhdellä prosenttiyksiköllä. Kaupungin talous Vantaalle on tilitetty kunnallisveroja yhteensä 366,4 milj. euroa tammi-kesäkuussa, 0,1 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2010 ennakoita on kertynyt 275,7 milj. euroa tammi-kesäkuussa ja kasvua vastaaviin vuoden 2009 ennakoihin oli 4,9 prosenttia. Kasvusta merkittävin osa tulee veroprosentin 0,50 prosenttiyksikön korotuksesta. Myös Vantaan jako-osuus on hieman noussut vuodesta Koko maassa kunnallisveroja oli kertynyt yhteensä noin milj. euroa tammi-kesäkuussa, 1,3 prosenttia viime vuoden vastaavia tilityksiä vähemmän. Tämä huolimatta kunnallisveroprosenttien korotuksista, kuntien painotettu keskiarvo nousi lähes puolella prosenttiyksiköllä, ja siitä että valtio korotti kuntaryhmän osuuden 61,72 prosenttiin verovuodelle Alkuvuoden tilitykset aiemmilta verovuosilta, 2008 lisäverot ja 2009 ennakoiden täydennykset, jäivät arvioitua pienemmiksi. Yhteisöveroja on kertynyt kaupungille tammi-kesäkuussa yhteensä 25,5 milj. euroa, 12,4 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Toukokuussa yritykset tilittivät runsaasti ennakontäydennysmaksuja vuodelta 2009 ja kesäkuussa vedettiin osa takaisin palautuksina. Vantaan jako-osuus vuodelle 2010 on noin 3,48 prosenttia kuntaryhmän osuudesta ja kasvoi hieman edellisvuodesta. Kuntaryhmän osuus yhteisöverosta on 31,99 prosenttia vuosina 2010 ja Kiinteistöveroa on kaupungille maksuunpantu tänä vuonna yhteensä noin 60,5 milj. euroa, joka alittaa talousarvion 1,5 milj. eurolla. Kiinteistöverot kasvavat edellisvuodesta noin 13 prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin korotus 1,00 prosenttiin on kasvun suurin tekijä. Kunnallisveroon liittyvästä epävarmuudesta huolimatta arvioidaan kaupungin verotulojen kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisena. Kaupunki saa valtionosuuksia ministeriöiden (Valtiovarainministeriö ja Opetusministeriö) päätösten mukaan 129 milj. euroa tänä vuonna ja talousarvio alittunee noin miljoonalla eurolla. Toimintatulojen ja -menojen kehitys Tammi-kesäkuussa 2010 Vantaan kaupungin toteutuneet toimintatulot, liikelaitokset ja rahastot mukaan lukien, olivat 184,8 milj. euroa, mikä on 50,6 prosenttia talousarvion 2010 mukaisista kaupungin toimintatuloista. Tulot ovat nousseet edellisvuoden kesäkuun lopun tilanteeseen nähden korkeammalla tasolla mm. maanmyyntivoittojen kasvusta sekä Vantaan Veden siirrosta muodostuneista käyttöomaisuuden myyntivoitoista johtuen.

7 5 Kaupungin (ml. liikelaitokset ja rahastot) tammi-kesäkuussa 2010 toteutuneet toimintamenot olivat 630,1 milj. euroa, mikä on 46,1 prosenttia talousarvion 2010 mukaisista toimintamenoista. Toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 599,0 milj. euroa eli 48,0 prosenttia talousarvion ilman valmistusta omaan käyttöön eriä lasketuista toimintamenoista. Vantaan Veden siirtyminen HSY-kuntayhtymään on aiheuttanut kertaluonteisia kirjauksia sekä käyttötalousettä investointiosaan. Satunnaisiin eriin on kirjattu siirtymiseen liittyviä tuloja 186,3 milj. euroa. Tästä johtuen tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen alla on esitetty myös tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä laskettuna. Huomioitava on myös em. siirtymiseen liittyvät, toimintatuloihin sisältyvät käyttöomaisuuden myyntivoitot, 9,7 milj. euroa. Rahoitussuunnitelmataulukossa Vantaan Veden siirtyminen HSY-kuntayhtymään näkyy satunnaisten erien ohella käyttöomaisuusinvestoinneissa ja käyttöomaisuuden myynnissä. Investointiosassa siirtyminen puolestaan vaikuttaa julkisen käyttöomaisuuden investointituloihin (HSY:lle siirretyn käyttöomaisuuden tasearvo) sekä osakkeiden ja osuuksien investointimenoihin. Kaupungin kesäkuun lopun toimintakate, -414,2 milj. euroa, on toteutunut talousarvioon nähden 46,9 prosenttisesti. Toimintakate on kasvanut vuoden 2009 vastaavaan ajankohtaan nähden 4,0 prosenttia. Osavuosikatsauksen laadintahetken arvion mukaan kaupungin korkokulut tulevat alittamaan budjetoidun noin 7,5 milj. eurolla. Toimialojen neljännesvuosiraporttien arvioiden mukaan toimialojen suurimman yksittäisen toimintakatteen ylitysuhan aiheuttaa erityisesti erikoissairaanhoito. Sosiaali- ja terveystoimen ennusteen mukainen ylitysuhka koko toimialan toimintakatetta tarkastellen on noin 11,5 milj. euroa. Vapaa-aika ja asukaspalvelujen toimialan toimintakatteen ylitysuhka on ennusteen mukaan 0,9 milj. euroa. Tilakeskuksen toimintatulot ovat ennusteen mukaan ylittymässä 0,4 milj. eurolla ja menot (ilman VOK) 0,9 milj. eurolla. Muiden toimialojen talous on toteutumassa talousarvion toimintakatteen puitteissa. Toimialojen ennusteisiin perustuva koko kaupungin tulosennuste päätyy 163,6 milj. euroon. Ilman satunnaisia eriä laskettu tulosennuste puolestaan päätyy näin ollen -22,7 milj. euroon. Toimintatulot, toimintamenot ja toimintakate - kaupunki, liikelaitokset ja rahastot Toimintatulot Toimintamenot (ilman vok) Toimintakate TP 2009 TA 2010 TOT 2010

8 Kunnallis- ja yhteisöveron kumulatiiviset tilitykset (M ) sekä muutosprosentti 6 Kunnallisvero Yhteisövero Yhteensä muutos % muutos % muutos % Tammikuu 66,3 66,2-0,1 0,1 0,0-104,6 66,3 66,2-0,2 Helmikuu 127,9 121,0-5,4 3,5 4,2 20,1 131,4 125,2-4,7 Maaliskuu 197,2 188,9-4,2 3,9 8,0 104,0 201,1 196,9-2,1 Huhtikuu 250,8 250,0-0,3 5,7 10,9 90,0 256,6 260,9 1,7 Toukokuu 308,4 311,8 1,1 14,2 23,0 61,2 322,7 334,7 3,7 Kesäkuu 366,0 366,4 0,1 22,7 25,5 12,4 388,7 392,0 0,9 Heinäkuu 428,2 25,6 453,8 Elokuu 486,2 28,6 514,8 Syyskuu 537,8 31,5 569,3 Lokakuu 589,5 33,9 623,5 Marraskuu 602,5 36,8 639,3 Joulukuu 670,9 39,2 710,2 Kunnallisveron ja yhteisöveron tilitykset (M ) 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20, ,0 0,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

9 7 TULOSLASKELMAOSA (mukana liikelaitokset ja rahastot) TA 2010 TOT ENNUSTE Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Tilikauden tulos Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä RAHOITUSSUUNNITELMA (mukana liikelaitokset ja rahastot) TA 2010 TOT ENNUSTE Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Nettoinvestoinnit Toiminnan ja investointien kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Nettolainanotto

10 KESKUSHALLINNON TOIMIALA (1 000 ) TP 2009 TA 2010 TOT 2010 TOT-% 2010 ENNUSTE 2010 TOIMINTATUOTOT ,2 % Valmistus omaan käyttöön ,4 % TOIMINTAKULUT ,7 % Toimintakulut ilman VOK ,4 % TOIMINTAKATE ,3 % TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % Tehtäväalue 10 YLEISHALLINTO 10 Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto % Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus % Kaupunginhallitus % % 50 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset % 0 0 Yleishallinto yhteensä % % 11 KESKUSHALLINTO 10 Keskushallinto % % 20 Konserni- ja rahoituspalvelut % 0 44 Keskushallinto yhteensä % % TA 2010 Toteutuma Keskushallinto/Konserni ja rahoituspalvelut Valmistus omaan käyttöön Yleishallinto Yleishallinto koostuu seuraavista talousarviokohdista: keskusvaalilautakunta, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus ja yhteistoimintaosuudet ja -avustukset. Tammi-kesäkuussa 2010 yleishallinnon toimintatulot ovat toteutuneet vuoden 2010 talousarvioon nähden 33 prosenttisesti, toimintamenot 49 prosenttisesti ja toimintakate 50 prosenttisesti. Osavuosikatsauksen tilanteessa yleishallinnon talous on kehittymässä talousarvion 2010 mukaisesti. Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tulosalueen toiminta on edennyt vahvistetun toimintasuunnitelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta on kokoontunut alkuvuonna yhteensä viisi kertaa ja työryhmät ovat kokoontuneet kaksi kertaa. Loppuvuoden osalta arvioidaan menoja kertyvän käyttösuunnitelman mukaisesti, jolloin määrärahan käyttöprosentiksi vuoden lopussa tullee 97 prosenttia. Keskushallinto Keskushallinto koostuu keskushallinnon tulosalueista (kaupunginkanslia, taloussuunnittelu, sisäinen tarkastus, henkilöstökeskus, viestintä ja hankintakeskus) sekä konserni- ja rahoituspalveluiden tulosalueista (konsernihallinto, rahoitus, talouspalvelukeskus, tietohallinto). Osavuosikatsauksen tilanteessa keskushallinnon

11 9 toimintatulot ovat toteutuneet talousarvioon nähden 134 prosenttisesti (sis. työterveyshuollon Kelakorvausten 1,5 milj. euron suoritus vuodelta 2008), toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön 43 prosenttisesti ja toimintakate 37 prosenttisesti. Keskushallinnon talous on kokonaisuutta tarkastellen toteutumassa talousarvion 2010 parempana. Keskushallinnossa on jatkettu tukipalveluiden tehostamista mm. SAP:in uusien osa-alueiden käyttöönoton kautta VanVan-hankkeen II-vaiheessa. Uusia kokonaisuuksia on otettu käyttöön mm. ulkoisen tilaamisen, lääketilaamisen, myyntilaskutuksen, budjetoinnin ja raportoinnin sekä matkanhallinnan alueilla. Kevään 2010 aikana käynnistyi VanVan-hankkeen III-vaihe, jonka sisältämien osa-alueiden käyttöönotto ajoittuu alkuvuoteen 2011.

12 10 12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (1 000 ) TP 2009 TA 2010 TOT 2010 TOT-% 2010 ENNUSTE 2010 TOIMINTATUOTOT ,3 % TOIMINTAKULUT ,6 % TOIMINTAKATE ,1 % TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % Tehtäväalue 01 Sosiaali- ja terveyslautakunta % 10 Talous- ja hallintopalvelut % % 20 Erikoissairaanhoito % Terveyspalvelut % % 40 Perhepalvelut % % 60 Vanhus- ja vammaispalvelut % % Yhteensä % % Talous Sosiaali- ja terveystoimen menomäärärahoista ilman erikoissairaanhoitoa arvioidaan syntyvän 0,5 milj. euron säästö. Tuloja arvioidaan kertyvän 0,7 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua vähemmän. Tulos (nettotoimintamenot) on suunniteltua 0,2 milj. euroa heikompi. Hus arvioi palvelusopimuksen ylittyvän 14,9 milj. euroa, erikoissairaanhoidon muissa menoissa ei ole ylityspaineita (ensihoito, eläkevastuut, helikopteritoiminta). Suun terveydenhuollon liikelaitos aloitti toimintansa Liikelaitostamisesta määräraha- ja ennusterakenteeseen aiheutuvat muutokset on otettu huomioon puolivuosikatsauksessa. Ylitys / säästöennusteet tulosalueittain Tulot Menot Netto Talous- ja hallintopalvelut Terveyspalvelut Perheiden palvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Oma toiminta yhteensä Erikoissairaanhoito josta HUS Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä Toiminnan keskeiset muutokset Terveyspalvelujen vastaanottotoiminnan palvelutuotanto alitti hieman viime vuoden vastaavan ajankohdan palvelutuotannon mm. influenssa A(H1N1) -rokotusohjelman läpiviemisen vuoksi. Rokotettuja oli alkuvuonna yli ; kaikkiaan rokotettuja on yli Kuusi terveysasemaa siirtyi tiimityömalliin huhtikuussa Listautumismallin suunnittelu on edennyt ja lääkäreiden palkkaneuvottelut ovat käynnissä tavoitteena paikallissopimus.

13 11 Suun terveydenhuollon kysyntä jatkoi kasvuaan, ja jonotilanne huononi alkuvuoden aikana. Vantaan kaupungin suun terveydenhuollon liikelaitos käynnisti toimintansa Jatkossa suun terveydenhuollon liikelaitos tuottaa sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittämät ja tilaamat suun terveydenhuollon palvelut. HUS-kuntayhtymä tuottaa vantaalaisten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut. Episodituotteiden (NordDRG-tuotteet) ja käyntituotteiden osalta palvelutuotanto on noussut tammi-toukokuussa 2010 noin 1,6 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Hoitopäivätuotteiden määrä on vähentynyt 4,4 prosenttia. HUS-palvelutuotannon kustannukset ovat pysyneet ennallaan viime vuoteen verrattuna. HUS:n laatiman ennusteen mukaan palvelutuotanto tulee kuitenkin ylittämään palvelusopimuksessa määritellyn erikoissairaanhoidon määrärahaan sovitetun palvelutuotannon, koska tämän vuoden erikoissairaanhoidon määrärahaa arvioitaessa yliarvioitiin HUS:n tuottavuuskehityksen taso eikä vuoden 2009 toteumaa ollut käytettäessä käyttösuunnitelmaa 2009 laadittaessa. Taloustaantuman seuraukset näkyvät toimialalla pitkään mm. toimeentulotukiasiakkaiden määrän kasvuna. Toimeentulotukea saaneita asiakaskotitalouksia oli tammi-kesäkuussa 13,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Työttömiä lomautetut mukaan lukien oli kesäkuun lopussa , mikä on 6,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös lastensuojeluilmoitusten ja asiakkuuksien määrä on kasvanut, mutta sijoitusten määrä on lähes viime vuoden tasolla. Asumispalveluihin on sijoitettu 15 uutta sairaalassa asumispalvelupaikkaa odottanutta mielenterveyskuntoutujaa. Pandemiarokotukset rasittivat alkuvuonna huomattavasti sekä neuvoloiden että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaa. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut tavoitteiden suuntaisesti. Koneelliseen lääkkeenjakeluun siirtyminen on vähentänyt kotihoidon asiakkaita, joten peittävyys ei ole kasvanut toivotusti. Simonkodin laajennus valmistui aikataulussa; Simonkylän vanhustenkeskus käynnistetään kokonaisuudessaan porrastetusti loppuvuoden aikana. Hoitotarvikejakelu siirtyi terveyspalvelujen vastuulle Paineita kohdistuu erityisesti asumispalvelujen ostoihin vanhuspalveluissa, kehitysvammahuollossa sekä VpL:n mukaisessa palveluasumisessa. Vammaispalvelujen organisaatiota uudistettiin huhtikuun alusta. Vantaa sosiaali- ja terveystoimi selvitti maaliskuussa asiakkaiden tyytyväisyyttä saamaansa palveluun kuuden palvelun osalta. Tulokset olivat erittäin hyviä. Asiakkaat kiittivät erityisesti henkilöstön avuliaisuutta ja ystävällisyyttä sekä ammattitaitoa. Haasteena sosiaali- ja terveystoimelle on julkisen kuvan kohentaminen, sillä asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin osoittautui paremmaksi kuin heidän yleinen mielikuvansa toimialan palveluista. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Puolivuotistietojen perusteella toimialan strategiset tavoitteet ovat pääosin toteutumassa tai etenevät tavoitteen suuntaisesti. Tavoite "Kaupunki kilpailuttaa joko yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tai yksin osan erikoissairaanhoidon elektiivisestä toiminnasta. Mahdollisuudet selvitetään vuonna 2010" ei tule toteutumaan, koska pääkaupunkiseudun kunnat eivät lähde asiassa yhteistoimintaan; mahdollisuuksia on kuitenkin selvitetty. Kaupunkitasoisen tavoitteen "Kaupungin toiminnoissa ja palveluissa on kahden prosentin tuottavuuden kasvu" toteuttamiseksi toimiala on käynnistänyt lukuisia Vantaan tuottavuusohjelmaankin sisältyviä hankkeita, joilla toimiala pyrkii asetetun tavoitteen saavuttamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan kehittämistoiminnan painopiste vuonna 2010 on Vantaa-sopimukseen sisältyvissä selvityksissä. Sosiaali- ja terveystoimi on hankkeistanut sopimuksen sosiaali- ja terveystoimea koskevat tavoitteet. Hankkeiden eteneminen selostetaan liitteessä Vantaa-sopimuksen seuranta : sosiaali- ja terveydenhuolto. Muut toimialan rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittämistyö kuvataan tulosalueiden kohdalla. Talous- ja hallintopalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen toiminta Tulosalue on osallistunut aktiivisesti toiminnanohjaushankkeen ja muiden tietoteknisten hankkeiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Syksyllä aloitettavaa tietovarasto- ja raportointihanketta on valmisteltu, ja sähköisten palvelujen (mm. Kanta) kehitystyötä jatkettu. Talousyksiköstä siirtyi toiminnanohjaushankkeen edistymisen myötä kaksi henkilöä talouspalvelukeskukseen. Tuottavuushanketta ja siihen liittyviä pilottiprojekteja on tuettu. Suoriteperusteisen budjetoinnin pilotointia

14 12 on valmisteltu. Palvelusetelijärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Tulosalueen työyhteisön kehittämishanke (Tahto) saatettiin päätökseen. Tulosalue on osallistunut HeVa-selvitysten tekoon sekä soster-teemaryhmässä että kuntatalousteemaryhmässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan henkilöstön määrä oli kesäkuussa työntekijää. Henkilöstön vaihtuvuus oli välisenä aikana 3,46 prosenttia. Samana aikana henkilökunta käytti säästösyistä palkattomia lomapäiviä yhteensä 139 päivää. Vuonna 2010 jatkettiin edellisenä vuonna valmistunutta toimistotyön selvityksen toteuttamista suunnitelman mukaan välisenä aikana vapautui yhteensä viisi toimistotyön vakanssia, joista yksi muutettiin asiantuntijan ja yksi asiakastyön vakanssiksi. Käyttösuunnitelmassa 2010 esitetyt rakenteelliset muutokset Vantaa-sopimushankkeista selkeimmin talous- ja hallintopalveluiden vastuulla on palvelusetelijärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen Vantaalle. Suun terveydenhuollon järjestelmän kehittäminen riippuu tietojärjestelmän saamisesta kohtuullisella hinnalla. Asiasta neuvotellaan FCG:n kanssa pks-yhteistyönä. Vanhus- ja vammaispalvelujen palvelusetelien suunnittelu etenee. Muiden Vantaa-sopimuksen hankkeiden toteutumista talous- ja hallintopalvelut tukee eri tavoin. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Tulosalueen käyttösuunnitelma toteutuu suunnitellusti. Käyttösuunnitelmaan sisältyy 2 milj. euron määräraha taloudellisen tilanteen aiheuttamiin kustannuksiin. Tätä määrärahaa ei käytetä talouden ja hallinnon menoihin eikä sen kohdentamisesta ole vielä päätöstä. Erikoissairaanhoito Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Vantaan erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa lähes kokonaisuudessaan HUS-kuntayhtymä. Erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta ja määrärahasta on sovittu vuonna 2009 käydyissä kuntaneuvotteluissa. HUS-kuntayhtymä tuottaa vantaalaisten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut. Episodituotteiden (NordDRG-tuotteet) ja käyntituotteiden osalta palvelutuotanto on noussut tammi-toukokuussa 2010 noin 1,6 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Hoitopäivätuotteiden määrä on vähentynyt 4,4prosenttia. HUS-palvelutuotannon kustannukset ovat pysyneet ennallaan viime vuoteen verrattuna. HUS:n laatiman ennusteen mukaan palvelutuotanto tulee kuitenkin ylittämään palvelusopimuksessa määritellyn erikoissairaanhoidon määrärahaan sovitetun palvelutuotannon (ks. alla oleva taulukko), koska tämän vuoden erikoissairaanhoidon määrärahaa arvioitaessa yliarvioitiin HUS:n tuottavuuskehityksen taso eikä vuoden 2009 toteumaa ollut käytettäessä käyttösuunnitelmaa 2009 laadittaessa. HUS palvelutuotanto Vantaalle TP 2009 Toteuma 1-5/2010 Ennuste 2010 Poikkeama KS 2010 (lkm) Poikkeama KS 2010 (%) Hoitojaksot (NordDRG-tuotteet) ,7 Käyntituotteet ,7 NordDRG-tuott. Ja käynnit yht, ,2 Hoitopäivätuotteet ,9 Vantaan terveyskeskuksessa laadittujen lähetteiden määrä on laskenut 5,8 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tammi-toukokuussa 2010 kirjoitettiin alkuperäisiä lähetteitä kpl, joista terveyskeskuslähetteitä oli kpl (66 %). Loput lähetteet laadittiin yksityislääkäreiden ja työterveyslää-

15 13 käreiden vastaanotoilla. Suuri osa lähetteistä on HYKS:n sisäisiä lähetteitä, jotka tarvitaan, kun potilas siirretään hoitoon toiselle erikoisalalle. Toukokuun 2010 lopussa yli 6 kuukautta jonottaneita potilaita oli 229. Heistä 67 prosenttia oli silmätautien erikoisalan jonossa. Jonottaneiden suhteellinen määrä vastasi Helsingin ja Espoon vastaavaa. Lastenpsykiatrian vuodeosastojonossa oli yksi yli 3 kuukautta jonottanut potilas toukokuun 2010 päätyttyä. Nuorisopsykiatrian vuodeosastojonossa ei vastaavana aikana ollut yli 3 kuukautta jonottaneita. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Vantaan välisissä kuntaneuvotteluissa Vantaan maksuosuudeksi sovittiin 155 milj. euroa vuodeksi Palvelusopimuksen menoihin sisältyy kalliin hoidon tasausmaksu. HUS:n palvelutuotannon kustannukset olivat Vantaalle noin 71,0 milj. euroa tammi-toukokuussa HUS:n tekemän ennusteen mukaan vuoden 2010 Vantaan palvelusopimuksen kokonaiskustannukset tulevat olemaan 169,9 milj. euroa (poikkeama kuntaneuvottelussa sovittuun palvelusopimukseen +14,9 milj. euroa). Vuoden 2009 HUS-palvelusopimuksen mukaisen laskutuksen tilinpäätös oli 169,7 milj. euroa. Muita erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostoja ovat helikopteri-ensihoito, ylikäyttöpäivät sekä psykiatrian kuntoutuspalvelut, joiden laskutus on käyttösuunnitelman mukaista. Terveyspalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Terveyspalvelujen tulosalueen tulosyksiköt, vastaanottotoiminta, suun terveydenhuolto (tulosyksiköstä muodostettiin liikelaitos alkaen) ja terveyskeskuspäivystys (ostopalvelu, palveluntuottaja AttendoMedOne Oy, sopimus voimassa asti) ovat tuottaneet käyttösuunnitelman mukaiset palvelut kuntalaisille. Vastaanottotoiminnassa palvelutuotantovolyymi alittaa hieman viime vuoden vastaavan ajanjakson tuotannon. Valtakunnallisen Influenssa A(H1N1) -rokotusohjelman läpivieminen vähensi terveysasemien lääkärivastaanottoja. Henkilökuntaa siirtyi myös muista tulosyksiköistä rokottamaan kouluihin. Suun terveydenhuollon jonotilanne huononi edelleen. Toukokuun lopulla yli 6 kuukautta jonottaneita oli jo noin Suun terveydenhuollon kysyntä jatkoi edelleen kasvuaan. Suun terveydenhuollon tulosyksiköstä muodostettiin suun terveydenhuollon liikelaitos Suun terveydenhuollon liikelaitos tuottaa jatkossa sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittämät ja tilaamat suun terveydenhuollon palvelut huomioiden lakisääteiset velvoitteet ja kuntalaisten tarpeet. Määräraha varataan sosiaali- ja terveystoimen toimialan terveyspalvelujen käyttösuunnitelmaan. Kunnan kuntoutuspalvelujen piiriin on ohjattu lisääntyvästi potilaita erikoissairaanhoidosta, mikä on näkynyt pidentyneinä jonoina omassa toiminnassa. Sairaalapalvelujen lisääntyneeseen kuntoutus- ja toimintataerapiatarpeeseen on pystytty vastaamaan. Lääkärirekrytointi virkoihin on pysynyt vaikeana. Paikoin myös vuokralääkäreiden saanti on ollut hankalaa. Vastaanottotoiminnan tulosyksikössä tiimityömallin suunnittelu eteni alkuvuoden aikana ja kuusi terveysasemaa siirtyi tiimityömalliin huhtikuussa Listautumismallin suunnittelu on edennyt ja lääkäreiden palkkaneuvottelut ovat edelleen käynnissä tavoitteena paikallissopimus. Listautumismallin käynnistyminen on siirtynyt vuoden 2011 alkuun mm. palkkaneuvotteluiden hitaan etenemisen takia. ereseptin käyttöönoton suunnittelu on edennyt toimialalla kansallisen aikataulun eturintamassa. Kanta-hankkeen kansallinen eteneminen tullee viivästymään suunnitellusta, minkä vuoksi ereseptin käyttöönotto vuoden 2011 aikana on epävarmaa. Kouluterveydenhuollossa lääkärintarkastusohjelmaa on toteutettu suosituksiin verrattuna supistetusti vuonna 2009 tehdyn lautakuntapäätöksen mukaisesti (kaksi tarkastusta kolmen sijasta). Pandemiatilanne vaikeutti lääkärintarkastusten läpivientiä alkuvuodesta huomattavasti. Terveyskeskuspäivystyksen tuotti edelleen Attendo MedOne Oy. Terveyskeskuspäivystyksen toimivuutta selvitettiin Kuntaliiton omistaman FCG Oy:n toimesta huhtikuussa Arvioinnin perusteella ulkoistamista voidaan pitää pääosin onnistuneena asiakkaiden, talouden, toiminnan ja henkilöstön näkökulmista. Pääkaupunkiseudun kaikissa päivystyspisteissä on otettu käyttöön ns. triage-päivystyspotilaan ryhmittely, minkä

16 14 seurauksena lääkärissä hoidettujen päivystyspotilaiden määrä on laskenut noin 20 prosenttia. Osa lääkärikäynneistä on korvautunut kansallisen tavoitteen mukaisesti hoitajakäynneillä käynnistyi pääkaupunkiseudulla päivystyksen yhteiskäyttö eli vantaalainen päivystyspotilas on voinut hakeutua hoitoon Espoon tai Helsingin päivystyspisteisiin. Ensimmäisen toimintakuukauden aikana Helsingin päivystyksissä kävi 240 vantaalaista, vastaavina kuukausina ennen yhteiskäytön mahdollisuutta potilaita kävi noin Käyttösuunnitelmassa 2010 esitetyt rakenteelliset muutokset Suun terveydenhuollon liikelaitos käynnistyi Valmistelutyö onnistuttiin tekemään alkuvuoden aikana aikataulun mukaisesti. Terveysasematoiminnan kehittämishanke toteutettiin yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa ja se valmistui maaliskuun lopussa. Hankkeessa esitetyt toimenpiteet valmistellaan vuoden 2010 talousarviopäätöksentekoon. Hoitotarvikejakelun keskittäminen valmisteltiin alkuvuoden aikana yhdessä vanhus- ja vammaispalvelujen kanssa ja keskitetty toiminta terveyspalveluissa käynnistyi Erikoislääkäripalveluiden jalkauttaminen terveysasemille etenee yhteistyössä HYKS:n kanssa. Vuoden 2010 aikana suunnitellaan käynnistettäväksi sisätautilääkärin (reumalääkärin) toiminta terveyskeskuksessa. Sairaankuljetuksen hallinnointi ja määrärahat siirrettiin vuoden alussa keskushallinnosta sosiaali- ja terveystoimen terveyspalvelujen vastuulle. Terveyspalvelut vastaavat myös ensihoidon järjestämisestä (palvelun tuottaja HYKS). Sähköistä asiointia on edelleen laajennettu Korso-Koivukylän alueella (Forsante, verenohennuspotilaiden hoidon sähköinen palvelumuoto). Puhelinpalvelun parantamiseksi Orange -puhelinpalvelujärjestelmän käyttöä on laajennettu. Järjestelmä otetaan käyttöön kaikilla terveysasemilla vuoden loppuun mennessä. Veteraanikuntoutusta on kehitetty lisäämällä kotikuntoutusta ns. AKU-hankkeen puitteissa. Sitran rahoittamasta terveyskioskihankkeesta luovuttiin, koska Jumbosta ei löytynyt tarvittavia tiloja. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Tulosalueen käyttösuunnitelman ennustetaan toteutuvan suunnitellusti. Suun terveydenhuollon sopimusohjausneuvottelut on saatu päätökseen ja suun terveydenhuollon tilaus tuodaan sosiaali- ja terveydenlautakuntaan syyskuussa. Suun terveydenhuollon tilaus vuoden 2010 jälkipuoliskolle perustuu suun terveydenhuollon vuoden 2010 käyttösuunnitelman kehykseen. Suun terveydenhuollon liikelaitostamisesta määräraha- ja ennusterakenteeseen aiheutuvat muutokset on otettu huomioon puolivuosikatsauksessa. Perhepalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen toiminta Pandemiarokotuksista johtuva supistettu toiminta on jatkunut ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa alkuvuoden ajan. Lastenneuvoloissa leikki-ikäisten terveystarkastukset on toteutettu supistettuna, mutta kouluja opiskeluterveydenhuollossa huomattavalle osalle oppilaita ei ehditty tehdä terveystarkastuksia lukuvuoden aikana lainkaan. Lastensuojeluilmoitusten ja -asiakkuuksien määrä on edelleen kasvanut. Alkuvuoden aikana ilmoituksia on tehty 2 973, mikä on 200 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Sijaishuollossa olevien lasten määrä ei ole kasvanut vastaavasti. Sijoitusten määrä on lähes sama kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Kiireellisesti sijoitettuja ja huostaanotettuja lapsia oli alkuvuoden aikana 100, mikä on kolme lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Sijaishuollon kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet, koska sijaishuoltoa tarvitsevat lapset ovat entistä vaikeahoitoisempia ja tarvitsevat esimerkiksi erityisen huolenpidon paikkoja.

17 15 Mielenterveyskuntoutujien osalta sovittiin HUS:n ja Vantaan kesken yhteisesti, että asumispalveluihin sijoitettiin 15 uutta sairaalassa asumispalvelupaikkaa odottavaa asiakasta. Kasvanut määrärahatarve katetaan erikoissairaanhoidon kuluista. HUS arvioi, että sairaaloissa on edelleen kuusi asiakasta, jotka ovat tarvitsevat asumispalvelua, mutta heidän osaltaan ei ole vielä tehty kaupungille hakemusta asumispalvelupaikasta. Uusia asiakkaita ei enää tänä vuonna voida ottaa, sillä määräraha ylittyy. Maahanmuuttajien vastaanottotoiminnassa tehtiin vuoden alussa päätös olla antamatta kuntapaikkaa uusille pakolaisille, koska Vantaalle muuttaa niin paljon kotoutumislain mukaisiin palveluihin oikeutettuja pakolaisia suoraan vastaanottokeskuksista, muista kunnista ja perheenyhdistämispäätösten kautta. Tästä päätöksestä huolimatta uusien pakolaisten määrä on alkuvuodesta ylittänyt koko edellisen vuoden tason. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen aiesopimuksen täytäntöönpanoa on jatkettu suunnitelmien mukaan. Tavoitteena on toteuttaa 176 asuntoa pitkäaikaisasunnottomille vuosien aikana. Tähän mennessä asuntoja on hankittu yhteensä 47. Taloudellisen taantuman seurauksena toimeentulotuen asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet. Toimeentulotukea sai alkuvuoden aikana asiakaskotitaloutta, mikä on 13,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Työttömiä lomautetut mukaan lukien oli kesäkuun lopussa , mikä on 6,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Käyttösuunnitelmassa 2010 esitetyt rakenteelliset muutokset Vantaa-sopimuksen mukaiset hankkeet perhepalvelujen tulosalueen osalta on valmisteltu, mutta vain yksi päätös on toistaiseksi tehty: tammikuussa 2010 lautakunta päätti perhepalvelujen tilakysymyksistä. Tilakeskuksen lautakunta ei ole vielä tehnyt asiasta päätöstä, joten täytäntöönpano siirtynee. Muut esitykset on päätetty (sosterltk ) käsitellä toimialan talousarvion yhteydessä eli lautakunnassa. Lastensuojelun avopalvelujen toimintayksikkörakenteen muuttamisesta on päätetty ( lukien). Lastensuojelun sosiaalityö keskittyy nykyisen neljän toimintayksikön sijasta kolmeen yksikköön. Perhetyö keskitetään muiden avohuollon omien ja ostopalvelujen kanssa tukipalvelujen toimintayksiköksi. Aikuissosiaalityössä on tehty suunnitelma tulosyksikön toimintayksikkörakenteen muuttamiseksi (jako kahteen kolmen toimintayksikön sijasta). Perhepalveluista lastensuojelun avopalveluiden perhetyö osallistuu toimialan Tuottavuustalkoot - hankkeeseen. Tavoitteena on mm. lisätä asiakastyöhön käytettyä aikaa vähentämällä dokumentoinnin ja suunnittelun osuutta siten, että asiakastyöhön käytettyä aikaa lisätään 17 prosenttiyksiköllä 60 prosenttiin kokonaistyöajasta. Mikäli tavoitteeseen päästään, palkitaan työntekijöitä erikoispalkkiolla. Päihdepalveluissa ovat käynnistyneet ostopalveluina kotona tapahtuva katkaisuhoito ja jälkikuntoutus. Maaliskuun puolivälistä kesäkuun loppuun asiakkaita on ollut 44. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Tulosalueen menomäärärahasta arvioidaan syntyvän 0,3 milj. euron säästö. Tuloja arvioidaan kertyvän 2,0 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua vähemmän. Tulos (nettotoimintamenot) on suunniteltua 1,7 milj. euroa heikompi. Riskinä on se, että toimeentulotuen menokehitystä ei voida varmuudella ennustaa. Tulosalueen sisällä ylitysuhkaa on lastensuojelun sijaishuollossa (1,2 milj. euroa) ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa (1,2 milj. euroa). Vanhus- ja vammaispalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Vanhus- ja vammaispalvelujen tehtäväalue vastaa vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä vammaispalvelujen järjestämisestä. Vanhusten avopalvelujen vastuulle kuuluvat kotihoito, palvelutalot sekä ennaltaehkäisevät toiminnot. Sairaalapalvelut tarjoaa tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta sekä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon että kotoa tuleville potilaille. Hoiva-asumisen palvelut vastaa sekä omana toimintana tuotettavasta että ostopalveluna hankittavasta hoiva-asumisesta (vanhainkodit ja tehostettu asumispalvelu). Vammaispalvelujen tehtävänä on järjestää vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet sekä kehitysvammalain mukaiset palvelut.

18 16 Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut loppukeväästä tavoitteiden mukaisesti. Kasvua vuoden takaiseen tilanteeseen on 0,36 prosenttia ja kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on vuoden 2010 tavoitetasolla. Erikoissairaanhoidon jatkohoidon viiveet ovat pienentyneet verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Pitkäaikaishoitoon jonottavien määrä on vähentynyt alkuvuodesta, mutta viiveet hoitopaikan järjestämisessä ovat edelleen ajoittain olleet yli kolme kk. Palvelutalojen asukkaille ARA:n asettamat tiukat varallisuusrajat ovat osoittautuneet yhdeksi kotona asumista estäväksi tekijäksi. Koneelliseen lääkkeenjakeluun siirtyminen on vähentänyt kotihoidon asiakkaita, minkä takia kotihoidon peittävyys ei ole kasvanut. Omaishoidon tuen asiakasmäärä on pysynyt vuoden 2009 lopun tasolla. Omaishoitajien jaksamista parantavia tukitoimia on lisätty. Tulkkipalvelut siirtyvät Kelan järjestettäväksi Toinen geriatrinen akuuttiosasto käynnistetään Peijaksen sairaalan tiloihin mahdollistamaan iäkkäiden potilaiden tarkoituksenmukainen hoitotaso sekä hillitsemään erikoissairaanhoidon kustannuskasvua. Uusi osasto avautuu elokuussa. Kaunialan käyttö on lisääntynyt alkuvuodesta kaupungin tekemän sopimuksen mukaisesti 25 paikalla, jotka kohdistetaan pääosin pitkäaikaishoitoon, yhteensä käytössä on nyt 40 paikkaa. Simonkodin laajennus valmistui aikataulussa, jolloin Simonpirtin toiminta siirtyy uudisrakennukseen (Simonkylän hoivakoti). Simonkylän hoivakotien muu toiminta käynnistetään porrastetusti: 21 paikkaa otetaan käyttöön elokuussa ja 21 paikkaa joulukuussa. Simonkylän päivätoimintakeskus käynnistyy elokuussa. Asumispalvelujen asiakasmäärä on kasvanut kehitysvammahuollossa. Vammaisavustusten osalta asiakasmäärissä ei ole merkittäviä muutoksia. Käyttösuunnitelmassa 2010 esitetyt rakenteelliset muutokset a) Vantaa-sopimukseen sisältyvät rakenteelliset muutokset Hakunilan suuralueen vastaanottotoiminnan, neuvolan ja kotihoidon määräaikaista käänteistä kilpailutusta on valmisteltu yhteistyössä perhe- ja terveyspalvelujen kanssa ja valmistelu jatkuu. Lisääntyvään kotihoidon tuottamiseen pyritään saamaan lisää kumppaneita -hanke on käynnistynyt. Toimintamalli luodaan käyttösuunnitelman mukaisesti vuoden 2010 aikana. Simonkodin laajennuksen uudet osastot käynnistetään asumispalveluna. Koivukylän vanhustenkeskuksen rakentaminen on käynnistynyt. Geriatrisen akuuttiosasto 2:n suunnittelu etenee aikataulussa. Palvelusetelien käyttöönottoa on valmisteltu osana Sitran hanketta: Pisimmällä valmistelu on hoiva-asumisen osalta. b) Muut rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittäminen Vanhus- ja vammaispalvelujen asiakasmaksupäätösten tekeminen on keskitetty vuoden alusta asiakasmaksutiimille. Yli 65-vuotiaiden toimeentulotuen etuuskäsittelyn siirto vanhus- ja vammaispalveluista perhepalveluihin on käynnistynyt. Koneelliseen lääkkeen jakeluun siirtyminen kotihoidossa on käynnistetty. Hoitotarvikejakelu on siirretty terveyspalvelujen vastuulle alkaen. Kotihoidon lääkäreiden uusi toimintamalli käynnistyy keväällä 2010 yhden lääkärin voimin. Vammaispalvelujen toiminnan organisointi on uudistettu alkaen. Vaikeavammaisten palveluasumisen kilpailutusta on valmisteltu, tavoitteena toteutus vuoden 2011 alusta. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen kehittämistyötä on jatkettu. Hankkeelle haetaan jatkoaikaa vuoden 2011 huhtikuun loppuun. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Tulosalueen menomäärärahan arvioidaan ylittyvän 1,7 milj. euroa. Ylityspaine koostuu vammaispalveluista ja hoiva-asumisen palveluista. Tuloja arvioidaan kertyvän 1,5 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua enemmän. Säästöä syntyy omaishoidon tuessa, henkilökohtaisessa avussa sekä oman toiminnan henkilöstökustannuksissa. Tulos (nettotoimintamenot) on suunniteltua 0,3 milj. euroa heikompi.

19 17 13 OPETUSLAUTAKUNTA (1 000 ) TP 2009 TA 2010 TOT 2010 TOT-% 2010 ENNUSTE 2010 TOIMINTATUOTOT ,7 % TOIMINTAKULUT ,4 % TOIMINTAKATE ,0 % TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % Tehtäväalue 10 Opetuslautakunta % Yhteiset palvelut % Suomenkielinen perusopetus % % 40 Suomenkielinen lukiokoulutus % % 50 Varhaiskasvatus % % 55 Kirjasto- ja tietopalvelut % % 60 Muu koulutus Ammatillinen koulutus *) % % 80 Aikuisopisto *) % % 90 Ruotsinkielinen tulosalue % % Yhteensä % % *) Nettoyksikkö Sivistystoimen talous on kokonaisuutena toteutunut alkuvuonna suunnitellusti. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen on alkanut ja useita toiminnan kehittämiseen tähtääviä projekteja on meneillään. Nuoriso- ja aikuisasteen koulutuksessa jäi yhteishaussa ilman aloituspaikkaa 418 vantaalaista, peruskoulun päättänyttä nuorta, mikä on 8 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syksyyn mennessä valtaosalle näistä nuorista järjestyy opiskelupaikka. Ruotsinkielisellä tulosalueella kaikki peruskoulun päättäneet saivat jatko-opiskelupaikan. Eri tavoin järjestettyjen päivähoitopalvelujen piirissä on ollut 186 lasta enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Syksyllä lapsimäärän odotetaan tasaantuvan arvioidun mukaiseksi. Vantaa-lisän saajia on ollut kuitenkin 228 arvioitua vähemmän. Syksyllä käynnistyy kaksi uutta päiväkotia. Yhteiset palvelut Keskeinen toiminta Talous - ja hallintopalveluiden tulosalueen toiminnassa on jatkunut Heva - ja Seutuselvitysten tekoon osallistuminen. Toiminnanohjusjärjestelmän toisessa vaiheessa on oltu mukana hankintaosion, matkanhallinnan, taloussuunnittelun ja johdon raportoinnin 2. vaiheen suunnittelussa ja käyttöön otossa. Toimialan tieto- ja viestintätekniikan strategiaa on laadittu. Toimialan valmiussuunnitelma ja siihen liittyvä kriisiviestintäsuunnitelma on valmistunut. Peruskouluille on laadittu kodin ja koulun välisen viestinnän opas. Toimialan internetsivustojen uudistaminen on käynnistynyt. Arvio talousarvion toteutumisesta Yhteisten palveluiden talous on edennyt suunnittelun mukaisesti.

20 18 Suomenkielinen perusopetus Keskeinen toiminta Opetusministeriön myöntämä erillinen valtionavustus opetusryhmien pienentämiseen käytetään uusien luokkien perustamiseen, resurssiopettajien palkkaamiseen ja jakotunteihin. Kaikille koulujen loma-aikana työskenteleville koulunkäyntiavustajille järjestettiin työtä vammaisten lasten kesätoiminnassa. Keväällä 2010 perusopetuksen päätti nuorta. Syksyllä 2010 alkavaan ammatilliseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja suomenkieliseen lukiokoulutukseen on Vantaalla varattu yhteensä aloituspaikkaa, joten aloituspaikkoja on laskennallisesti 88 prosentille peruskoulun päättäneistä. Tämän lisäksi ilman koulutuspaikkaa jääville on varattu yhteensä 250 paikkaa ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen. Esiopetuksesta kouluun eli EsKo-tiedonsiirtoprosessi toteutettiin ensimmäisen kerran lukuvuoden aikana kaupunkitasoisena. OPE-TET -toimintaa laajennettiin ja mukaan saatiin uusia kouluja. Huhtikuussa toteutettiin Yritykset oppimisympäristöinä -koulutusprosessin viimeinen koulutuspäivä. Osana kehittämistoimintaa laadittiin kevään aikana kuntatasoinen ohjauksen tilan arviointijärjestelmä. Huhtikuussa toteutettuun ensimmäiseen arviointikyselyyn osallistuivat ylä- ja yhtenäiskoulujen rehtorit, oppilaanohjaajat ja 9. vuosiluokan oppilaat sekä heidän huoltajansa. Albaniankielinen Minne peruskoulun jälkeen? Toisen asteen koulutuksen opas julkaistiin kesäkuussa. Pääkaupunkiseudun oman äidinkielen opettajille järjestettiin Vantaalla koulutuspäivä Romanihankkeessa järjestettiin vantaalaisille romaniperheille keskustelutilaisuus Rekolanmäen koululla. Yläkoulun tukitoimia suunnitellut työryhmä sai valmiiksi ehdotuksensa yläkoulun pajatoiminnan kehittämiseksi vuosina Ehdotus käsiteltiin kesäkuussa opetus-, sosiaali- ja terveyslautakunnissa. Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkoston toiminta käynnistyi vuoden 2010 alussa opetushallituksen erityisavustuksella ( euroa). Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus arvioi kehittämistoimintaa. Tavoitteena on suunnitelmallisuuden, vaikuttavuuden ja yhteisöllisyyden kehittämisen kautta kehittää jaettua osaamista, uusia toimintamalleja ja rakenteita osaksi yhteistä pääomaa. Keväällä 2010 keskeisenä prosessina on ollut pääkaupunkiseudun pilottikoulujen verkostoituminen yli kuntarajojen. Osana tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaa järjestettiin esi-, perus- ja lisäopetuksen vantaalaiset Oppimisen tuki -messut, joissa vantaalaiset koulut, oppilaitokset ja yhteistyökumppanit esittelivät hyviä oppimisen ja kasvun tukemisen käytänteitään. Vaikuttaja-päivä järjestettiin Tilaisuuteen osallistui oppilas- ja opettajaedustaja 49 koulusta (joista 4 ruotsinkielisiä). Oppilaskuntien hallitusten tapaamiset järjestettiin alueittain yhteistyössä nuorisotoimen ja nuorisovaltuuston kanssa. Tapaamisiin osallistui oppilaita 34 koulusta. Suomen Lasten Parlamentin säätiön kanssa yhteistyössä tehty Osallistuvan toimintakulttuurin selvitys julkistettiin Opetushallituksen Kerhotoiminnan kehittäminen -hankkeeseen myönnettiin euron jatkorahoitus ajalle Uomarinteen koulu valittiin yhdeksi pilottikouluksi (valtakunnallisesti pilottikouluja 21 Liikkuva koulu - hankkeeseen) lukuvuodeksi Hanke toteutetaan perusopetuksen ja liikuntatoimen yhteistyönä. Rahaa hankkeelle myönnettiin euroa. Arvio talousarvion toteutumasta Vuoden 2010 talousarvioon on lisätty valtion erityisavustus (2,15 milj. euroa) menoihin ja tuloihin sekä kotikuntakorvauksiin menoihin lisäys 1,6 milj. euroa ja tuloihin 1,3 milj. euroa. Tämän hetken arvion mukaan perusopetus pysyy vuoden 2010 talousarviossa.

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 3/2010

Osavuosikatsaus 3/2010 Osavuosikatsaus 3/2010 15.11.2010 RAPORTIN TOIMITUSKUNTA Juhani Paajanen Patrik Marjamaa Raila Paukku Päivi Kontiola kaupunginjohtaja talousarviopäällikkö kaupunkistrategiapäällikkö taloussihteeri RAPORTIN

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 31.12. Väestömäärän kehitys jatkuu myönteisenä Joensuun väestömäärä oli marraskuun lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 75 92. Väestömäärä oli 386 edellisen vuoden marraskuuta

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54635 54664 54652 54633 54572

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät 20.03.2013 Sivu 1 / 1 890/00.01.01/2013 30 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Hietanen Tommi, puh. (09) 816 23001 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 1.9.216] KUUKAUSIRAPORTTI HEINÄKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Heinäkuu 216 HEINÄKUU PÄHKINÄNKUORESSA Heinäkuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2010

Osavuosikatsaus 1/2010 Osavuosikatsaus 1/2010 6.5.2010 RAPORTIN TOIMITUSKUNTA Juhani Paajanen Patrik Marjamaa Raila Paukku Päivi Kontiola kaupunginjohtaja talousarviopäällikkö kaupunkistrategiapäällikkö taloussihteeri RAPORTIN

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Tammi-toukokuun tulos 2017

Tammi-toukokuun tulos 2017 Tammi-toukokuun tulos 2017 Eksote Toukokuun tulos ja ennuste 2017 EKSOTE 2017 Tammi-toukokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 183,4 183,4 0,0 440,2

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 31.7.215 Väestömäärä kesäkuussa 74 941 Joensuun väestömäärä oli kesäkuussa väestötietojärjestelmän mukaan 74 941. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden kesäkuuhun nähden 691 henkilöllä.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 Asukasluku tammikuussa 16466 (laskeva) Muuttotase kotimaassa 201 oli -72 henkeä Syntyvyystase 201 oli - 8 henkeä Nettomaahanmuutto 201 oli + 16

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot