Osavuosikatsaus 2/2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osavuosikatsaus 2/2010"

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus 2/

2 RAPORTIN TOIMITUSKUNTA Juhani Paajanen Patrik Marjamaa Raila Paukku Päivi Kontiola kaupunginjohtaja talousarviopäällikkö kaupunkistrategiapäällikkö taloussihteeri RAPORTIN LAADINNAN YHDYSHENKILÖVERKOSTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hannu Kyttälä Tilasto- ja tutkimus, p. (09) TALOUDEN KEHITYS Pauli Outila Taloussuunnittelu, p. (09) TOIMIALAT Kristiina Tikkala Taloussuunnittelu, p. (09) Marja Mäkinen Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus, p. (09) Pia Ojavuo Konsernihallinto p Pirjo van Nues Rahoitus, p. (09) Minna Sevon Talouspalvelukeskus p Anne Lindblad-Ahonen Tietohallinnon palvelukeskus, p. (09) Ari Toiva Sosiaali- ja terveydenhuolto, p. (09) Pirjo Kerminen Sivistysvirasto, p Ralf Nordström Maankäyttö, p. (09) Pirkko Immonen Maankäyttö/ympäristö, p. (09) Vesa Urtti Tilakeskus, p. (09) Maarit Hievanen Vapaa-aika ja asukaspalvelut, p. (09) LIIKELAITOKSET Petri Lahdentausta Työterveyshuolto, p. (09) Hanna Talka Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, p. (09) Jorma Suni Vantaan suun terveydenhuolto p. (09) HENKILÖSTÖ Kirsi-Marja Lievonen Henkilöstökeskus, p. (09)

3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Työttömiä oli kesäkuun lopulla 650 enemmän kuin vuotta aiemmin, työttömyysaste Vantaalla seudun korkein, 9,3 prosenttia Vantaalla oli kesäkuun 2010 lopussa työtöntä työnhakijaa (lomautetut mukaan luettuna), mikä on 650 enemmän kuin vuoden 2009 kesäkuussa. Vantaan työttömyysaste (9,3 %) oli edelleen Helsingin seudun korkein. Alhaisin työttömyysaste oli seudulla Siuntiossa, 4,7 prosenttia. Vantaan suuralueista työttömyysaste oli korkein Hakunilassa, 11,1 prosenttia, ja alhaisin Kivistössä, 5,9 prosenttia. Kesäkuun lopussa 2010 vantaalaisia oli lomautettuna 425 henkilöä, mikä on 245 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä on vähentynyt tasaisesti vuoden 2009 joulukuusta lähtien. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvussa, nuorisotyöttömyys edelleen yleistä Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita oli Vantaalla eli 470 enemmän kuin vuoden 2009 kesäkuun lopulla. Pitkäaikaistyöttömien määrä lähti kasvuun viime vuoden syyskuussa. Kaksi viidestä vantaalaisesta pitkäaikaistyöttömästä on vähintään 55-vuotias. Suuralueista vähintään vuoden työttömänä olleiden osuus kaikista alueen työttömistä oli suurin Hakunilassa, jossa se oli neljännes. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut edelleen vuoden aikana: heitä oli kesäkuun 2010 lopussa kaikkiaan runsas eli runsas 100 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus alueen kaikista työttömistä oli suurin Kivistössä ja Koivukylässä. Avoimia työpaikkoja oli yli hieman enemmän kuin vuoden 2009 kesäkuussa Avointen työpaikkojen määrä oli nyt suurempi kuin vuoden 2009 kesäkuussa. Terveydenhuollon ja sosiaalityön toimialalla avoimia työpaikkoja oli nyt vähemmän kuin vuotta aiemmin, muilla toimialoilla työpaikkoja oli avoinna enemmän kuin vuotta aiemmin. Alkuvuodesta asuntoja on valmistunut vähemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa Uusia asuntoja on valmistunut kesäkuun loppuun mennessä 569 kpl, mikä on 45 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Viidennes valmistuneista asunnoista on omakotitaloissa ja kaksi kolmannesta kerrostaloissa. Kaikista tammi-kesäkuussa valmistuneista asunnoista useampi kuin kaksi viidestä rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle ja useampi kuin joka neljäs Tikkurilan suuralueelle. Vähiten asuntoja alkuvuodesta on valmistunut Hakunilaan (10) ja Myyrmäkeen (14). Kaupunginosista eniten asuntoja rakennettiin Pakkalan (192), Tammiston (62), Hiekkaharjun (52) ja Jokiniemen (45 uutta asuntoa) kaupunginosiin. Vuoden toisella neljänneksellä asuntojen rakentamiseen myönnettyjen lupien määrä kausiluonteisesti kasvoi, pientalorakentaminen piristymässä? Asuntoja vuoden ensipuoliskolla myönnetyillä rakennusluvilla saa rakentaa 657, mikä on puolen sataa vähemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa myönnetyillä luvilla oli mahdollista rakentaa. Useampi kuin joka toinen alkuvuodesta myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista tehdään kerrostaloihin ja runsas viidennes omakotitaloon. Myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista joka neljäs valmistuu aikanaan Tikkurilan suuralueelle, joka viides Koivukylään ja joka kuudes Myyrmäkeen. Vähiten rakennuslupia asuntojen rakentamiseksi on myönnetty Hakunilan (37 asuntoa) suuralueelle. Asuntoja on alettu alkuvuodesta rakentaa 250 enemmän kuin tammi-kesäkuussa 2009 Kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana on aloitettu 833 uuden asunnon rakennustyöt. Vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona asuntojen aloituksia oli 254 vähemmän. Kerrostaloasuntojen aloituksia oli alkuvuoden aloituksista liki kaksi kolmesta ja omakotiasuntojen aloituksia yksi kuudesta. Useampi kuin joka neljäs tammi-kesäkuussa Vantaalla aloitetuista asunnoista valmistuu Tikkurilan suuralueelle ja lähes yhtä moni Koivukylään. Vähiten asuntojen aloituksia oli tammi-kesäkuussa Hakunilan (40) ja Myyrmäen (46 uutta asuntoa) suuralueilla. Asuntoja oli kesäkuun lopussa rakenteilla kaikkiaan kpl, mikä on satakunta asuntoa vähemmän kuin vuoden 2009 kesäkuun lopussa.

4 2 Kuluvana vuonna uusia asuntoja valmistunee enemmän kuin viime vuonna Alkuvuodesta valmistuneiden asuntojen, myönnettyjen rakennuslupien sekä aloitettujen rakennustöiden perusteella näyttää siltä, että asuntoja valmistuu tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna eli arviolta runsas puolisentoista tuhatta. Asuntojen neliöhinnat kohosivat Vantaalla yli 8 prosentilla vuoden aikana Vantaalla vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhintojen mediaani oli vuoden 2010 toisella neljänneksellä yli 8 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Rivitaloasunnoissa neliöhintojen mediaanin nousu oli lähes samaa luokkaa. Kerrostaloasunnoista neliöhinnat kohosivat vähiten yksiöissä. Helsingissä vanhojen asuntojen neliöhintojen mediaanin kasvu vuoden aikana oli talotyypistä riippumatta peräti 14 prosenttia. Helsingissä hintojen nousu oli suurinta kaksioissa (18 %) ja pienintä Vantaan tavoin yksiöissä. Espoossa rivitaloasuntojen neliöhintojen mediaani kohosi 12 prosentilla ja kerrostaloasuntojen prosenttiyksikköä enemmän. Espoossa vanhat kerrostaloasunnot olivat neliöhinnaltaan keskimäärin 660 euroa (29 %) ja Helsingissä peräti euroa (70 %) Vantaan neliöhintoja korkeammat. Rivitaloasunnot olivat Espoossa 520 (19 %) ja Helsingissä 500 euroa (18 %) kalliimpia kuin Vantaalla. Hintaero molempiin naapurikaupunkeihin on kasvanut. Vantaalla Aviapoliksen suuralueella myytiin kalleimmat asunnot Kerrostalojen keskimääräinen neliöhinta oli Vantaalla Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan euroa. Kalleimmat kerrostaloneliöt olivat Aviapoliksessa (3 340 ) ja halvimmat Koivukylässä (2 150 ). Kerrostaloyksiöneliöstä joutui maksamaan keskimäärin euroa, kaksioneliöstä viitisen sataa vähemmän ja sitä suuremmista kerrostaloneliöistä euroa. Yhtiömuotoisen pientaloneliön keskimääräinen hinta oli Vantaalla vuoden 2010 toisella neljänneksellä euroa. Kalleimmat pientaloneliöt olivat Aviapoliksessa, euroa, halvimmat Myyrmäessä, euroa. Pientaloyksiön keskimääräinen neliöhinta oli euroa, kaksion ja sitä suurempien asuntojen euroa. Aravavuokrat kohosivat Vantaalla vuonna 2009 hieman enemmän kuin muualla Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa Vantaalla vuonna 2009 peritty aravavuokra oli keskimäärin 10,16 euroa asuinneliötä kohden. Koko maassa se oli noin 1,20 euroa alempi, Helsingissä nelisen kymmentä senttiä alempi, mutta Espoossa pari kymmentä senttiä suurempi. Neliöhinta oli kasvanut vuoden aikana Vantaalla 5,3 prosenttia, muissa Pääkaupunkiseudun kunnissa ja koko maassa hieman vähemmän. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskimääräiset neliövuokrat olivat Vantaalla noin 1,7 euroa koko maata suuremmat. Vantaalla vuokrat olivat kuitenkin keskimäärin 0,7 euroa alemmat kuin Espoossa ja yli 2 euroa alemmat kuin Helsingissä. Näiden asuntojen neliövuokrat olivat kohonneet vuonna 2009 Vantaalla vähemmän (3,6 %) kuin Espoossa (4,6 %) ja Helsingissä (4,4 %), mutta enemmän kuin koko maassa (3,1 %). Muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui alkuvuodesta k-m 2, tästä on kolme viidesosaa liike- ja toimistorakennuksissa Vantaalle valmistui toimitiloja kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa k-m 2, noin k-m 2 vähemmän kuin vuoden 2009 tammi-kesäkuussa. Kolme viidesosaa tiloista rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle, neljäsosa Tikkurilaan ja käytännössä loput Myyrmäkeen. Kivistön, Koivukylän, Korson ja Hakunilan yhteenlaskettu osuus valmistuneesta toimitilakerrosalasta oli vajaa 5 prosenttia, vaikka näiden suuralueiden osuus Vantaalla asuvasta työvoimasta on yli 40 prosenttia. Valmistuneesta toimitilakerrosalasta kolme viidesosaa rakennettiin liike- ja toimistorakennuksiin ja kymmenesosa varastorakennuksiin. Lupia uusille toimitiloille on myönnetty yli k-m 2 rakentamiseen Rakennuslupia uusien toimitilojen rakentamiseen tai nykyisten tilojen laajennuksiin myönnettiin vuoden ensi puoliskolla runsas kerrosneliömetriä vähemmän kuin vuosi sitten eli k-m 2 :n verran. Kolme

5 3 viidennestä myönnetystä kerrosalasta rakennetaan varastorakennuksiin ja runsas viidennes liike- ja toimistorakennuksiin. Tiloista kaksi viidesosaa rakennetaan Aviapoliksen suuralueelle, runsas kolmannes Tikkurilaan ja seitsemäsosa Myyrmäkeen. Koivukylän, Korson ja Hakunilan osuus lupien kerrosalasta on vajaa kymmenesosa. Toimitilojen aloituksia on alkuvuodesta ollut saman verran kuin vuoden 2009 tammikesäkuussa Alkuvuodesta toimitiloja on alettu rakentaa kerrosaloissa mitattuna k-m 2 :n verran, mikä on sama määrä kuin vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli toimitilojen aloituksia. Kerrosalasta on vajaa kolmannes tarkoitettu varastorakennuksiin, toinen vajaa kolmannes teollisuusrakennuksiin ja viidennes liike- ja toimistorakennuksiin. Puolet aloitetusta toimitilakerrosalasta on Aviapoliksen suuralueella, vajaa kolmannes Tikkurilassa ja kymmenesosa Kivistön suuralueella. Myyrmäen, Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueiden yhteenlaskettu osuus aloitetusta toimitilakerrosalasta on kymmenesosa. Kesäkuun 2010 lopussa toimitiloja oli rakenteilla k-m 2, mikä on k-m 2 vähemmän kuin mikä oli vuoden takainen tilanne. Kuluvan vuoden aikana toimitiloja valmistuu Vantaalle selvästi viime vuosia vähemmän. Yritysten liikevaihto kääntynyt nousuun, henkilöstömäärä ei vielä Talouden syvä notkahdus näkyy myös Helsingin seudun yritysten liikevaihtoa, henkilöstöä ja palkkoja koskevissa Tilastokeskuksen suhdannetiedoissa. Yritysten liikevaihto kääntyi keväällä loivaan kasvuun ja oli huhtikuussa 5,5 prosenttia suurempi viime vuoden vastaavaan verrattuna. Viime vuonnahan yritysten liikevaihto romahti noin viidenneksellä, voimakkaimmin teollisuudessa, tukkukaupassa ja liikenteessä. Yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä on pienentynyt edelleen kevään aikana. Yritysten henkilöstömäärä oli toukokuussa 1,7 prosenttia vuoden takaista tilannetta pienempi. Taantuman vaikutus palkkasummaan on seudulla ollut liikevaihtoa ja henkilöstöä loivempi. Palkkasumma on kääntynyt keväällä vuodentakaisesta kasvuun ja oli toukokuussa 1,3 prosenttia suurempi kuin vuonna Teollisuudessa palkkasumma on edelleen laskenut ja kasvua on ollut muun muassa rahoituspuolella ja yksityisissä palveluissa. Lähteet: Väestö: Tilastokeskus: Väestön neljännesvuosi- ja kuukausitilastot sekä Statfin-tietokanta ja Facta kuntarekisteri ja Vantaan väestöennuste 2010, Työvoimatiedot: Tilastokeskus: Työvoimatiedustelun neljännesvuositilasto ja Uudenmaan ely-keskus sekä Vantaan TEtoimisto ja Rakentaminen: Facta kuntarekisteri: Rakentamisen kuukausi- ja neljännesvuositilastot, Tilastokeskus: Helsingin seudun uusimmat suhdannetiedot, Asuntojen hinnat ja vuokrat: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta.

6 4 TALOUDEN KEHITYS Valtiovarainministeriö arvioi talouden suhdannenäkymiä valoisiksi kansainvälisen talouden ja Suomenkin talouden osalta julkistaessaan valtion vuoden 2011 talousarvioehdotuksensa. Perusteina ovat vientikysyntä, kuluttajien luottamus sekä työttömyyden kasvun pysähtyminen. Valtiovarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen kasvuksi tänä vuonna 1,5 ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Myös inflaation arvioidaan pysyvän matalana ja työttömyyden kääntyvän laskuun. Suhdannekäänteestä huolimatta julkisen talouden alijäämän arvioidaan vielä kasvavan tänä vuonna ja velka-aste ylittää 50 prosentin rajan ensi vuonna. Kuntataloudessa on 0,5 prosentin alijäämä suhteessa kokonaistuotantoon ja alijäämän ennustetaan hieman pienevän mutta talouden pysyvän alijäämäisenä ensi vuonnakin. Uuden Mari Kiviniemen hallituksen ohjelmassa kiinnitetään voimakas huomio talouden taantuman vaikutuksiin julkisessa taloudessa ja julkisen talouden tasapainottamiseen ja kestävyysongelmiin. Sovittujen arvonlisäverojen, energiaverojen sekä makeis- ja virvoitusjuomaverojen korotusten finanssipolitiikkaa kiristäväksi vaikutukseksi arvioidaan vajaa prosentti bruttokansantuotteesta. Verotukseen ei tehtäne muita suurempia rakenteellisia uudistuksia vaan verotukseen ja finanssipolitiikkaan liittyvät valmistelut tähtäävät tulevaan hallitusohjelmaan, Kuntatalouteen valmistellaan kehysmenettely, jolla voidaan hallita keskipitkällä aikavälillä kuntien kustannuskehitystä turvaten palvelujen saatavuus koko Suomessa. Koko maan kunnallisverojen arvioidaan jäävän tänä vuonna 2,4 prosenttia viime vuotta pienemmiksi. Yhteisöveroja kuntien arvioidaan saavan noin 1,4 miljardia euroa, 17 prosentin kasvu viime vuoteen verrattuna. Yhteensä kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vain hieman, 0,2 prosenttia viime vuodesta. Suurista kaupungeista kunnallisveroja on kertynyt tammi-heinäkuussa Helsingissä 1,5 ja Espoossa 0,8 prosenttia viimevuotista vähemmän. Tampereella oli kunnallisverossa kasvua 2,5 prosenttia, Turussa 1,3 prosenttia, Oulussa 3,4 prosenttia ja Vantaalla 1,5 prosenttia. Helsinki piti kunnallisveroprosenttinsa ennallaan, Espoo korotti 0,25, Vantaa 0,50, Turku 0,75 sekä Oulu ja Tampere molemmat yhdellä prosenttiyksiköllä. Kaupungin talous Vantaalle on tilitetty kunnallisveroja yhteensä 366,4 milj. euroa tammi-kesäkuussa, 0,1 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2010 ennakoita on kertynyt 275,7 milj. euroa tammi-kesäkuussa ja kasvua vastaaviin vuoden 2009 ennakoihin oli 4,9 prosenttia. Kasvusta merkittävin osa tulee veroprosentin 0,50 prosenttiyksikön korotuksesta. Myös Vantaan jako-osuus on hieman noussut vuodesta Koko maassa kunnallisveroja oli kertynyt yhteensä noin milj. euroa tammi-kesäkuussa, 1,3 prosenttia viime vuoden vastaavia tilityksiä vähemmän. Tämä huolimatta kunnallisveroprosenttien korotuksista, kuntien painotettu keskiarvo nousi lähes puolella prosenttiyksiköllä, ja siitä että valtio korotti kuntaryhmän osuuden 61,72 prosenttiin verovuodelle Alkuvuoden tilitykset aiemmilta verovuosilta, 2008 lisäverot ja 2009 ennakoiden täydennykset, jäivät arvioitua pienemmiksi. Yhteisöveroja on kertynyt kaupungille tammi-kesäkuussa yhteensä 25,5 milj. euroa, 12,4 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Toukokuussa yritykset tilittivät runsaasti ennakontäydennysmaksuja vuodelta 2009 ja kesäkuussa vedettiin osa takaisin palautuksina. Vantaan jako-osuus vuodelle 2010 on noin 3,48 prosenttia kuntaryhmän osuudesta ja kasvoi hieman edellisvuodesta. Kuntaryhmän osuus yhteisöverosta on 31,99 prosenttia vuosina 2010 ja Kiinteistöveroa on kaupungille maksuunpantu tänä vuonna yhteensä noin 60,5 milj. euroa, joka alittaa talousarvion 1,5 milj. eurolla. Kiinteistöverot kasvavat edellisvuodesta noin 13 prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin korotus 1,00 prosenttiin on kasvun suurin tekijä. Kunnallisveroon liittyvästä epävarmuudesta huolimatta arvioidaan kaupungin verotulojen kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisena. Kaupunki saa valtionosuuksia ministeriöiden (Valtiovarainministeriö ja Opetusministeriö) päätösten mukaan 129 milj. euroa tänä vuonna ja talousarvio alittunee noin miljoonalla eurolla. Toimintatulojen ja -menojen kehitys Tammi-kesäkuussa 2010 Vantaan kaupungin toteutuneet toimintatulot, liikelaitokset ja rahastot mukaan lukien, olivat 184,8 milj. euroa, mikä on 50,6 prosenttia talousarvion 2010 mukaisista kaupungin toimintatuloista. Tulot ovat nousseet edellisvuoden kesäkuun lopun tilanteeseen nähden korkeammalla tasolla mm. maanmyyntivoittojen kasvusta sekä Vantaan Veden siirrosta muodostuneista käyttöomaisuuden myyntivoitoista johtuen.

7 5 Kaupungin (ml. liikelaitokset ja rahastot) tammi-kesäkuussa 2010 toteutuneet toimintamenot olivat 630,1 milj. euroa, mikä on 46,1 prosenttia talousarvion 2010 mukaisista toimintamenoista. Toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 599,0 milj. euroa eli 48,0 prosenttia talousarvion ilman valmistusta omaan käyttöön eriä lasketuista toimintamenoista. Vantaan Veden siirtyminen HSY-kuntayhtymään on aiheuttanut kertaluonteisia kirjauksia sekä käyttötalousettä investointiosaan. Satunnaisiin eriin on kirjattu siirtymiseen liittyviä tuloja 186,3 milj. euroa. Tästä johtuen tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen alla on esitetty myös tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä laskettuna. Huomioitava on myös em. siirtymiseen liittyvät, toimintatuloihin sisältyvät käyttöomaisuuden myyntivoitot, 9,7 milj. euroa. Rahoitussuunnitelmataulukossa Vantaan Veden siirtyminen HSY-kuntayhtymään näkyy satunnaisten erien ohella käyttöomaisuusinvestoinneissa ja käyttöomaisuuden myynnissä. Investointiosassa siirtyminen puolestaan vaikuttaa julkisen käyttöomaisuuden investointituloihin (HSY:lle siirretyn käyttöomaisuuden tasearvo) sekä osakkeiden ja osuuksien investointimenoihin. Kaupungin kesäkuun lopun toimintakate, -414,2 milj. euroa, on toteutunut talousarvioon nähden 46,9 prosenttisesti. Toimintakate on kasvanut vuoden 2009 vastaavaan ajankohtaan nähden 4,0 prosenttia. Osavuosikatsauksen laadintahetken arvion mukaan kaupungin korkokulut tulevat alittamaan budjetoidun noin 7,5 milj. eurolla. Toimialojen neljännesvuosiraporttien arvioiden mukaan toimialojen suurimman yksittäisen toimintakatteen ylitysuhan aiheuttaa erityisesti erikoissairaanhoito. Sosiaali- ja terveystoimen ennusteen mukainen ylitysuhka koko toimialan toimintakatetta tarkastellen on noin 11,5 milj. euroa. Vapaa-aika ja asukaspalvelujen toimialan toimintakatteen ylitysuhka on ennusteen mukaan 0,9 milj. euroa. Tilakeskuksen toimintatulot ovat ennusteen mukaan ylittymässä 0,4 milj. eurolla ja menot (ilman VOK) 0,9 milj. eurolla. Muiden toimialojen talous on toteutumassa talousarvion toimintakatteen puitteissa. Toimialojen ennusteisiin perustuva koko kaupungin tulosennuste päätyy 163,6 milj. euroon. Ilman satunnaisia eriä laskettu tulosennuste puolestaan päätyy näin ollen -22,7 milj. euroon. Toimintatulot, toimintamenot ja toimintakate - kaupunki, liikelaitokset ja rahastot Toimintatulot Toimintamenot (ilman vok) Toimintakate TP 2009 TA 2010 TOT 2010

8 Kunnallis- ja yhteisöveron kumulatiiviset tilitykset (M ) sekä muutosprosentti 6 Kunnallisvero Yhteisövero Yhteensä muutos % muutos % muutos % Tammikuu 66,3 66,2-0,1 0,1 0,0-104,6 66,3 66,2-0,2 Helmikuu 127,9 121,0-5,4 3,5 4,2 20,1 131,4 125,2-4,7 Maaliskuu 197,2 188,9-4,2 3,9 8,0 104,0 201,1 196,9-2,1 Huhtikuu 250,8 250,0-0,3 5,7 10,9 90,0 256,6 260,9 1,7 Toukokuu 308,4 311,8 1,1 14,2 23,0 61,2 322,7 334,7 3,7 Kesäkuu 366,0 366,4 0,1 22,7 25,5 12,4 388,7 392,0 0,9 Heinäkuu 428,2 25,6 453,8 Elokuu 486,2 28,6 514,8 Syyskuu 537,8 31,5 569,3 Lokakuu 589,5 33,9 623,5 Marraskuu 602,5 36,8 639,3 Joulukuu 670,9 39,2 710,2 Kunnallisveron ja yhteisöveron tilitykset (M ) 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20, ,0 0,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

9 7 TULOSLASKELMAOSA (mukana liikelaitokset ja rahastot) TA 2010 TOT ENNUSTE Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Tilikauden tulos Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä RAHOITUSSUUNNITELMA (mukana liikelaitokset ja rahastot) TA 2010 TOT ENNUSTE Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Nettoinvestoinnit Toiminnan ja investointien kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Nettolainanotto

10 KESKUSHALLINNON TOIMIALA (1 000 ) TP 2009 TA 2010 TOT 2010 TOT-% 2010 ENNUSTE 2010 TOIMINTATUOTOT ,2 % Valmistus omaan käyttöön ,4 % TOIMINTAKULUT ,7 % Toimintakulut ilman VOK ,4 % TOIMINTAKATE ,3 % TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % Tehtäväalue 10 YLEISHALLINTO 10 Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto % Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus % Kaupunginhallitus % % 50 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset % 0 0 Yleishallinto yhteensä % % 11 KESKUSHALLINTO 10 Keskushallinto % % 20 Konserni- ja rahoituspalvelut % 0 44 Keskushallinto yhteensä % % TA 2010 Toteutuma Keskushallinto/Konserni ja rahoituspalvelut Valmistus omaan käyttöön Yleishallinto Yleishallinto koostuu seuraavista talousarviokohdista: keskusvaalilautakunta, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus ja yhteistoimintaosuudet ja -avustukset. Tammi-kesäkuussa 2010 yleishallinnon toimintatulot ovat toteutuneet vuoden 2010 talousarvioon nähden 33 prosenttisesti, toimintamenot 49 prosenttisesti ja toimintakate 50 prosenttisesti. Osavuosikatsauksen tilanteessa yleishallinnon talous on kehittymässä talousarvion 2010 mukaisesti. Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tulosalueen toiminta on edennyt vahvistetun toimintasuunnitelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta on kokoontunut alkuvuonna yhteensä viisi kertaa ja työryhmät ovat kokoontuneet kaksi kertaa. Loppuvuoden osalta arvioidaan menoja kertyvän käyttösuunnitelman mukaisesti, jolloin määrärahan käyttöprosentiksi vuoden lopussa tullee 97 prosenttia. Keskushallinto Keskushallinto koostuu keskushallinnon tulosalueista (kaupunginkanslia, taloussuunnittelu, sisäinen tarkastus, henkilöstökeskus, viestintä ja hankintakeskus) sekä konserni- ja rahoituspalveluiden tulosalueista (konsernihallinto, rahoitus, talouspalvelukeskus, tietohallinto). Osavuosikatsauksen tilanteessa keskushallinnon

11 9 toimintatulot ovat toteutuneet talousarvioon nähden 134 prosenttisesti (sis. työterveyshuollon Kelakorvausten 1,5 milj. euron suoritus vuodelta 2008), toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön 43 prosenttisesti ja toimintakate 37 prosenttisesti. Keskushallinnon talous on kokonaisuutta tarkastellen toteutumassa talousarvion 2010 parempana. Keskushallinnossa on jatkettu tukipalveluiden tehostamista mm. SAP:in uusien osa-alueiden käyttöönoton kautta VanVan-hankkeen II-vaiheessa. Uusia kokonaisuuksia on otettu käyttöön mm. ulkoisen tilaamisen, lääketilaamisen, myyntilaskutuksen, budjetoinnin ja raportoinnin sekä matkanhallinnan alueilla. Kevään 2010 aikana käynnistyi VanVan-hankkeen III-vaihe, jonka sisältämien osa-alueiden käyttöönotto ajoittuu alkuvuoteen 2011.

12 10 12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (1 000 ) TP 2009 TA 2010 TOT 2010 TOT-% 2010 ENNUSTE 2010 TOIMINTATUOTOT ,3 % TOIMINTAKULUT ,6 % TOIMINTAKATE ,1 % TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % Tehtäväalue 01 Sosiaali- ja terveyslautakunta % 10 Talous- ja hallintopalvelut % % 20 Erikoissairaanhoito % Terveyspalvelut % % 40 Perhepalvelut % % 60 Vanhus- ja vammaispalvelut % % Yhteensä % % Talous Sosiaali- ja terveystoimen menomäärärahoista ilman erikoissairaanhoitoa arvioidaan syntyvän 0,5 milj. euron säästö. Tuloja arvioidaan kertyvän 0,7 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua vähemmän. Tulos (nettotoimintamenot) on suunniteltua 0,2 milj. euroa heikompi. Hus arvioi palvelusopimuksen ylittyvän 14,9 milj. euroa, erikoissairaanhoidon muissa menoissa ei ole ylityspaineita (ensihoito, eläkevastuut, helikopteritoiminta). Suun terveydenhuollon liikelaitos aloitti toimintansa Liikelaitostamisesta määräraha- ja ennusterakenteeseen aiheutuvat muutokset on otettu huomioon puolivuosikatsauksessa. Ylitys / säästöennusteet tulosalueittain Tulot Menot Netto Talous- ja hallintopalvelut Terveyspalvelut Perheiden palvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Oma toiminta yhteensä Erikoissairaanhoito josta HUS Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä Toiminnan keskeiset muutokset Terveyspalvelujen vastaanottotoiminnan palvelutuotanto alitti hieman viime vuoden vastaavan ajankohdan palvelutuotannon mm. influenssa A(H1N1) -rokotusohjelman läpiviemisen vuoksi. Rokotettuja oli alkuvuonna yli ; kaikkiaan rokotettuja on yli Kuusi terveysasemaa siirtyi tiimityömalliin huhtikuussa Listautumismallin suunnittelu on edennyt ja lääkäreiden palkkaneuvottelut ovat käynnissä tavoitteena paikallissopimus.

13 11 Suun terveydenhuollon kysyntä jatkoi kasvuaan, ja jonotilanne huononi alkuvuoden aikana. Vantaan kaupungin suun terveydenhuollon liikelaitos käynnisti toimintansa Jatkossa suun terveydenhuollon liikelaitos tuottaa sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittämät ja tilaamat suun terveydenhuollon palvelut. HUS-kuntayhtymä tuottaa vantaalaisten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut. Episodituotteiden (NordDRG-tuotteet) ja käyntituotteiden osalta palvelutuotanto on noussut tammi-toukokuussa 2010 noin 1,6 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Hoitopäivätuotteiden määrä on vähentynyt 4,4 prosenttia. HUS-palvelutuotannon kustannukset ovat pysyneet ennallaan viime vuoteen verrattuna. HUS:n laatiman ennusteen mukaan palvelutuotanto tulee kuitenkin ylittämään palvelusopimuksessa määritellyn erikoissairaanhoidon määrärahaan sovitetun palvelutuotannon, koska tämän vuoden erikoissairaanhoidon määrärahaa arvioitaessa yliarvioitiin HUS:n tuottavuuskehityksen taso eikä vuoden 2009 toteumaa ollut käytettäessä käyttösuunnitelmaa 2009 laadittaessa. Taloustaantuman seuraukset näkyvät toimialalla pitkään mm. toimeentulotukiasiakkaiden määrän kasvuna. Toimeentulotukea saaneita asiakaskotitalouksia oli tammi-kesäkuussa 13,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Työttömiä lomautetut mukaan lukien oli kesäkuun lopussa , mikä on 6,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös lastensuojeluilmoitusten ja asiakkuuksien määrä on kasvanut, mutta sijoitusten määrä on lähes viime vuoden tasolla. Asumispalveluihin on sijoitettu 15 uutta sairaalassa asumispalvelupaikkaa odottanutta mielenterveyskuntoutujaa. Pandemiarokotukset rasittivat alkuvuonna huomattavasti sekä neuvoloiden että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaa. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut tavoitteiden suuntaisesti. Koneelliseen lääkkeenjakeluun siirtyminen on vähentänyt kotihoidon asiakkaita, joten peittävyys ei ole kasvanut toivotusti. Simonkodin laajennus valmistui aikataulussa; Simonkylän vanhustenkeskus käynnistetään kokonaisuudessaan porrastetusti loppuvuoden aikana. Hoitotarvikejakelu siirtyi terveyspalvelujen vastuulle Paineita kohdistuu erityisesti asumispalvelujen ostoihin vanhuspalveluissa, kehitysvammahuollossa sekä VpL:n mukaisessa palveluasumisessa. Vammaispalvelujen organisaatiota uudistettiin huhtikuun alusta. Vantaa sosiaali- ja terveystoimi selvitti maaliskuussa asiakkaiden tyytyväisyyttä saamaansa palveluun kuuden palvelun osalta. Tulokset olivat erittäin hyviä. Asiakkaat kiittivät erityisesti henkilöstön avuliaisuutta ja ystävällisyyttä sekä ammattitaitoa. Haasteena sosiaali- ja terveystoimelle on julkisen kuvan kohentaminen, sillä asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin osoittautui paremmaksi kuin heidän yleinen mielikuvansa toimialan palveluista. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Puolivuotistietojen perusteella toimialan strategiset tavoitteet ovat pääosin toteutumassa tai etenevät tavoitteen suuntaisesti. Tavoite "Kaupunki kilpailuttaa joko yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tai yksin osan erikoissairaanhoidon elektiivisestä toiminnasta. Mahdollisuudet selvitetään vuonna 2010" ei tule toteutumaan, koska pääkaupunkiseudun kunnat eivät lähde asiassa yhteistoimintaan; mahdollisuuksia on kuitenkin selvitetty. Kaupunkitasoisen tavoitteen "Kaupungin toiminnoissa ja palveluissa on kahden prosentin tuottavuuden kasvu" toteuttamiseksi toimiala on käynnistänyt lukuisia Vantaan tuottavuusohjelmaankin sisältyviä hankkeita, joilla toimiala pyrkii asetetun tavoitteen saavuttamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan kehittämistoiminnan painopiste vuonna 2010 on Vantaa-sopimukseen sisältyvissä selvityksissä. Sosiaali- ja terveystoimi on hankkeistanut sopimuksen sosiaali- ja terveystoimea koskevat tavoitteet. Hankkeiden eteneminen selostetaan liitteessä Vantaa-sopimuksen seuranta : sosiaali- ja terveydenhuolto. Muut toimialan rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittämistyö kuvataan tulosalueiden kohdalla. Talous- ja hallintopalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen toiminta Tulosalue on osallistunut aktiivisesti toiminnanohjaushankkeen ja muiden tietoteknisten hankkeiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Syksyllä aloitettavaa tietovarasto- ja raportointihanketta on valmisteltu, ja sähköisten palvelujen (mm. Kanta) kehitystyötä jatkettu. Talousyksiköstä siirtyi toiminnanohjaushankkeen edistymisen myötä kaksi henkilöä talouspalvelukeskukseen. Tuottavuushanketta ja siihen liittyviä pilottiprojekteja on tuettu. Suoriteperusteisen budjetoinnin pilotointia

14 12 on valmisteltu. Palvelusetelijärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Tulosalueen työyhteisön kehittämishanke (Tahto) saatettiin päätökseen. Tulosalue on osallistunut HeVa-selvitysten tekoon sekä soster-teemaryhmässä että kuntatalousteemaryhmässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan henkilöstön määrä oli kesäkuussa työntekijää. Henkilöstön vaihtuvuus oli välisenä aikana 3,46 prosenttia. Samana aikana henkilökunta käytti säästösyistä palkattomia lomapäiviä yhteensä 139 päivää. Vuonna 2010 jatkettiin edellisenä vuonna valmistunutta toimistotyön selvityksen toteuttamista suunnitelman mukaan välisenä aikana vapautui yhteensä viisi toimistotyön vakanssia, joista yksi muutettiin asiantuntijan ja yksi asiakastyön vakanssiksi. Käyttösuunnitelmassa 2010 esitetyt rakenteelliset muutokset Vantaa-sopimushankkeista selkeimmin talous- ja hallintopalveluiden vastuulla on palvelusetelijärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen Vantaalle. Suun terveydenhuollon järjestelmän kehittäminen riippuu tietojärjestelmän saamisesta kohtuullisella hinnalla. Asiasta neuvotellaan FCG:n kanssa pks-yhteistyönä. Vanhus- ja vammaispalvelujen palvelusetelien suunnittelu etenee. Muiden Vantaa-sopimuksen hankkeiden toteutumista talous- ja hallintopalvelut tukee eri tavoin. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Tulosalueen käyttösuunnitelma toteutuu suunnitellusti. Käyttösuunnitelmaan sisältyy 2 milj. euron määräraha taloudellisen tilanteen aiheuttamiin kustannuksiin. Tätä määrärahaa ei käytetä talouden ja hallinnon menoihin eikä sen kohdentamisesta ole vielä päätöstä. Erikoissairaanhoito Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Vantaan erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa lähes kokonaisuudessaan HUS-kuntayhtymä. Erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta ja määrärahasta on sovittu vuonna 2009 käydyissä kuntaneuvotteluissa. HUS-kuntayhtymä tuottaa vantaalaisten tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut. Episodituotteiden (NordDRG-tuotteet) ja käyntituotteiden osalta palvelutuotanto on noussut tammi-toukokuussa 2010 noin 1,6 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Hoitopäivätuotteiden määrä on vähentynyt 4,4prosenttia. HUS-palvelutuotannon kustannukset ovat pysyneet ennallaan viime vuoteen verrattuna. HUS:n laatiman ennusteen mukaan palvelutuotanto tulee kuitenkin ylittämään palvelusopimuksessa määritellyn erikoissairaanhoidon määrärahaan sovitetun palvelutuotannon (ks. alla oleva taulukko), koska tämän vuoden erikoissairaanhoidon määrärahaa arvioitaessa yliarvioitiin HUS:n tuottavuuskehityksen taso eikä vuoden 2009 toteumaa ollut käytettäessä käyttösuunnitelmaa 2009 laadittaessa. HUS palvelutuotanto Vantaalle TP 2009 Toteuma 1-5/2010 Ennuste 2010 Poikkeama KS 2010 (lkm) Poikkeama KS 2010 (%) Hoitojaksot (NordDRG-tuotteet) ,7 Käyntituotteet ,7 NordDRG-tuott. Ja käynnit yht, ,2 Hoitopäivätuotteet ,9 Vantaan terveyskeskuksessa laadittujen lähetteiden määrä on laskenut 5,8 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tammi-toukokuussa 2010 kirjoitettiin alkuperäisiä lähetteitä kpl, joista terveyskeskuslähetteitä oli kpl (66 %). Loput lähetteet laadittiin yksityislääkäreiden ja työterveyslää-

15 13 käreiden vastaanotoilla. Suuri osa lähetteistä on HYKS:n sisäisiä lähetteitä, jotka tarvitaan, kun potilas siirretään hoitoon toiselle erikoisalalle. Toukokuun 2010 lopussa yli 6 kuukautta jonottaneita potilaita oli 229. Heistä 67 prosenttia oli silmätautien erikoisalan jonossa. Jonottaneiden suhteellinen määrä vastasi Helsingin ja Espoon vastaavaa. Lastenpsykiatrian vuodeosastojonossa oli yksi yli 3 kuukautta jonottanut potilas toukokuun 2010 päätyttyä. Nuorisopsykiatrian vuodeosastojonossa ei vastaavana aikana ollut yli 3 kuukautta jonottaneita. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Vantaan välisissä kuntaneuvotteluissa Vantaan maksuosuudeksi sovittiin 155 milj. euroa vuodeksi Palvelusopimuksen menoihin sisältyy kalliin hoidon tasausmaksu. HUS:n palvelutuotannon kustannukset olivat Vantaalle noin 71,0 milj. euroa tammi-toukokuussa HUS:n tekemän ennusteen mukaan vuoden 2010 Vantaan palvelusopimuksen kokonaiskustannukset tulevat olemaan 169,9 milj. euroa (poikkeama kuntaneuvottelussa sovittuun palvelusopimukseen +14,9 milj. euroa). Vuoden 2009 HUS-palvelusopimuksen mukaisen laskutuksen tilinpäätös oli 169,7 milj. euroa. Muita erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostoja ovat helikopteri-ensihoito, ylikäyttöpäivät sekä psykiatrian kuntoutuspalvelut, joiden laskutus on käyttösuunnitelman mukaista. Terveyspalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Terveyspalvelujen tulosalueen tulosyksiköt, vastaanottotoiminta, suun terveydenhuolto (tulosyksiköstä muodostettiin liikelaitos alkaen) ja terveyskeskuspäivystys (ostopalvelu, palveluntuottaja AttendoMedOne Oy, sopimus voimassa asti) ovat tuottaneet käyttösuunnitelman mukaiset palvelut kuntalaisille. Vastaanottotoiminnassa palvelutuotantovolyymi alittaa hieman viime vuoden vastaavan ajanjakson tuotannon. Valtakunnallisen Influenssa A(H1N1) -rokotusohjelman läpivieminen vähensi terveysasemien lääkärivastaanottoja. Henkilökuntaa siirtyi myös muista tulosyksiköistä rokottamaan kouluihin. Suun terveydenhuollon jonotilanne huononi edelleen. Toukokuun lopulla yli 6 kuukautta jonottaneita oli jo noin Suun terveydenhuollon kysyntä jatkoi edelleen kasvuaan. Suun terveydenhuollon tulosyksiköstä muodostettiin suun terveydenhuollon liikelaitos Suun terveydenhuollon liikelaitos tuottaa jatkossa sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittämät ja tilaamat suun terveydenhuollon palvelut huomioiden lakisääteiset velvoitteet ja kuntalaisten tarpeet. Määräraha varataan sosiaali- ja terveystoimen toimialan terveyspalvelujen käyttösuunnitelmaan. Kunnan kuntoutuspalvelujen piiriin on ohjattu lisääntyvästi potilaita erikoissairaanhoidosta, mikä on näkynyt pidentyneinä jonoina omassa toiminnassa. Sairaalapalvelujen lisääntyneeseen kuntoutus- ja toimintataerapiatarpeeseen on pystytty vastaamaan. Lääkärirekrytointi virkoihin on pysynyt vaikeana. Paikoin myös vuokralääkäreiden saanti on ollut hankalaa. Vastaanottotoiminnan tulosyksikössä tiimityömallin suunnittelu eteni alkuvuoden aikana ja kuusi terveysasemaa siirtyi tiimityömalliin huhtikuussa Listautumismallin suunnittelu on edennyt ja lääkäreiden palkkaneuvottelut ovat edelleen käynnissä tavoitteena paikallissopimus. Listautumismallin käynnistyminen on siirtynyt vuoden 2011 alkuun mm. palkkaneuvotteluiden hitaan etenemisen takia. ereseptin käyttöönoton suunnittelu on edennyt toimialalla kansallisen aikataulun eturintamassa. Kanta-hankkeen kansallinen eteneminen tullee viivästymään suunnitellusta, minkä vuoksi ereseptin käyttöönotto vuoden 2011 aikana on epävarmaa. Kouluterveydenhuollossa lääkärintarkastusohjelmaa on toteutettu suosituksiin verrattuna supistetusti vuonna 2009 tehdyn lautakuntapäätöksen mukaisesti (kaksi tarkastusta kolmen sijasta). Pandemiatilanne vaikeutti lääkärintarkastusten läpivientiä alkuvuodesta huomattavasti. Terveyskeskuspäivystyksen tuotti edelleen Attendo MedOne Oy. Terveyskeskuspäivystyksen toimivuutta selvitettiin Kuntaliiton omistaman FCG Oy:n toimesta huhtikuussa Arvioinnin perusteella ulkoistamista voidaan pitää pääosin onnistuneena asiakkaiden, talouden, toiminnan ja henkilöstön näkökulmista. Pääkaupunkiseudun kaikissa päivystyspisteissä on otettu käyttöön ns. triage-päivystyspotilaan ryhmittely, minkä

16 14 seurauksena lääkärissä hoidettujen päivystyspotilaiden määrä on laskenut noin 20 prosenttia. Osa lääkärikäynneistä on korvautunut kansallisen tavoitteen mukaisesti hoitajakäynneillä käynnistyi pääkaupunkiseudulla päivystyksen yhteiskäyttö eli vantaalainen päivystyspotilas on voinut hakeutua hoitoon Espoon tai Helsingin päivystyspisteisiin. Ensimmäisen toimintakuukauden aikana Helsingin päivystyksissä kävi 240 vantaalaista, vastaavina kuukausina ennen yhteiskäytön mahdollisuutta potilaita kävi noin Käyttösuunnitelmassa 2010 esitetyt rakenteelliset muutokset Suun terveydenhuollon liikelaitos käynnistyi Valmistelutyö onnistuttiin tekemään alkuvuoden aikana aikataulun mukaisesti. Terveysasematoiminnan kehittämishanke toteutettiin yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa ja se valmistui maaliskuun lopussa. Hankkeessa esitetyt toimenpiteet valmistellaan vuoden 2010 talousarviopäätöksentekoon. Hoitotarvikejakelun keskittäminen valmisteltiin alkuvuoden aikana yhdessä vanhus- ja vammaispalvelujen kanssa ja keskitetty toiminta terveyspalveluissa käynnistyi Erikoislääkäripalveluiden jalkauttaminen terveysasemille etenee yhteistyössä HYKS:n kanssa. Vuoden 2010 aikana suunnitellaan käynnistettäväksi sisätautilääkärin (reumalääkärin) toiminta terveyskeskuksessa. Sairaankuljetuksen hallinnointi ja määrärahat siirrettiin vuoden alussa keskushallinnosta sosiaali- ja terveystoimen terveyspalvelujen vastuulle. Terveyspalvelut vastaavat myös ensihoidon järjestämisestä (palvelun tuottaja HYKS). Sähköistä asiointia on edelleen laajennettu Korso-Koivukylän alueella (Forsante, verenohennuspotilaiden hoidon sähköinen palvelumuoto). Puhelinpalvelun parantamiseksi Orange -puhelinpalvelujärjestelmän käyttöä on laajennettu. Järjestelmä otetaan käyttöön kaikilla terveysasemilla vuoden loppuun mennessä. Veteraanikuntoutusta on kehitetty lisäämällä kotikuntoutusta ns. AKU-hankkeen puitteissa. Sitran rahoittamasta terveyskioskihankkeesta luovuttiin, koska Jumbosta ei löytynyt tarvittavia tiloja. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Tulosalueen käyttösuunnitelman ennustetaan toteutuvan suunnitellusti. Suun terveydenhuollon sopimusohjausneuvottelut on saatu päätökseen ja suun terveydenhuollon tilaus tuodaan sosiaali- ja terveydenlautakuntaan syyskuussa. Suun terveydenhuollon tilaus vuoden 2010 jälkipuoliskolle perustuu suun terveydenhuollon vuoden 2010 käyttösuunnitelman kehykseen. Suun terveydenhuollon liikelaitostamisesta määräraha- ja ennusterakenteeseen aiheutuvat muutokset on otettu huomioon puolivuosikatsauksessa. Perhepalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen toiminta Pandemiarokotuksista johtuva supistettu toiminta on jatkunut ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa alkuvuoden ajan. Lastenneuvoloissa leikki-ikäisten terveystarkastukset on toteutettu supistettuna, mutta kouluja opiskeluterveydenhuollossa huomattavalle osalle oppilaita ei ehditty tehdä terveystarkastuksia lukuvuoden aikana lainkaan. Lastensuojeluilmoitusten ja -asiakkuuksien määrä on edelleen kasvanut. Alkuvuoden aikana ilmoituksia on tehty 2 973, mikä on 200 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Sijaishuollossa olevien lasten määrä ei ole kasvanut vastaavasti. Sijoitusten määrä on lähes sama kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Kiireellisesti sijoitettuja ja huostaanotettuja lapsia oli alkuvuoden aikana 100, mikä on kolme lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Sijaishuollon kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet, koska sijaishuoltoa tarvitsevat lapset ovat entistä vaikeahoitoisempia ja tarvitsevat esimerkiksi erityisen huolenpidon paikkoja.

17 15 Mielenterveyskuntoutujien osalta sovittiin HUS:n ja Vantaan kesken yhteisesti, että asumispalveluihin sijoitettiin 15 uutta sairaalassa asumispalvelupaikkaa odottavaa asiakasta. Kasvanut määrärahatarve katetaan erikoissairaanhoidon kuluista. HUS arvioi, että sairaaloissa on edelleen kuusi asiakasta, jotka ovat tarvitsevat asumispalvelua, mutta heidän osaltaan ei ole vielä tehty kaupungille hakemusta asumispalvelupaikasta. Uusia asiakkaita ei enää tänä vuonna voida ottaa, sillä määräraha ylittyy. Maahanmuuttajien vastaanottotoiminnassa tehtiin vuoden alussa päätös olla antamatta kuntapaikkaa uusille pakolaisille, koska Vantaalle muuttaa niin paljon kotoutumislain mukaisiin palveluihin oikeutettuja pakolaisia suoraan vastaanottokeskuksista, muista kunnista ja perheenyhdistämispäätösten kautta. Tästä päätöksestä huolimatta uusien pakolaisten määrä on alkuvuodesta ylittänyt koko edellisen vuoden tason. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen aiesopimuksen täytäntöönpanoa on jatkettu suunnitelmien mukaan. Tavoitteena on toteuttaa 176 asuntoa pitkäaikaisasunnottomille vuosien aikana. Tähän mennessä asuntoja on hankittu yhteensä 47. Taloudellisen taantuman seurauksena toimeentulotuen asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet. Toimeentulotukea sai alkuvuoden aikana asiakaskotitaloutta, mikä on 13,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Työttömiä lomautetut mukaan lukien oli kesäkuun lopussa , mikä on 6,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Käyttösuunnitelmassa 2010 esitetyt rakenteelliset muutokset Vantaa-sopimuksen mukaiset hankkeet perhepalvelujen tulosalueen osalta on valmisteltu, mutta vain yksi päätös on toistaiseksi tehty: tammikuussa 2010 lautakunta päätti perhepalvelujen tilakysymyksistä. Tilakeskuksen lautakunta ei ole vielä tehnyt asiasta päätöstä, joten täytäntöönpano siirtynee. Muut esitykset on päätetty (sosterltk ) käsitellä toimialan talousarvion yhteydessä eli lautakunnassa. Lastensuojelun avopalvelujen toimintayksikkörakenteen muuttamisesta on päätetty ( lukien). Lastensuojelun sosiaalityö keskittyy nykyisen neljän toimintayksikön sijasta kolmeen yksikköön. Perhetyö keskitetään muiden avohuollon omien ja ostopalvelujen kanssa tukipalvelujen toimintayksiköksi. Aikuissosiaalityössä on tehty suunnitelma tulosyksikön toimintayksikkörakenteen muuttamiseksi (jako kahteen kolmen toimintayksikön sijasta). Perhepalveluista lastensuojelun avopalveluiden perhetyö osallistuu toimialan Tuottavuustalkoot - hankkeeseen. Tavoitteena on mm. lisätä asiakastyöhön käytettyä aikaa vähentämällä dokumentoinnin ja suunnittelun osuutta siten, että asiakastyöhön käytettyä aikaa lisätään 17 prosenttiyksiköllä 60 prosenttiin kokonaistyöajasta. Mikäli tavoitteeseen päästään, palkitaan työntekijöitä erikoispalkkiolla. Päihdepalveluissa ovat käynnistyneet ostopalveluina kotona tapahtuva katkaisuhoito ja jälkikuntoutus. Maaliskuun puolivälistä kesäkuun loppuun asiakkaita on ollut 44. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Tulosalueen menomäärärahasta arvioidaan syntyvän 0,3 milj. euron säästö. Tuloja arvioidaan kertyvän 2,0 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua vähemmän. Tulos (nettotoimintamenot) on suunniteltua 1,7 milj. euroa heikompi. Riskinä on se, että toimeentulotuen menokehitystä ei voida varmuudella ennustaa. Tulosalueen sisällä ylitysuhkaa on lastensuojelun sijaishuollossa (1,2 milj. euroa) ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa (1,2 milj. euroa). Vanhus- ja vammaispalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Vanhus- ja vammaispalvelujen tehtäväalue vastaa vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä vammaispalvelujen järjestämisestä. Vanhusten avopalvelujen vastuulle kuuluvat kotihoito, palvelutalot sekä ennaltaehkäisevät toiminnot. Sairaalapalvelut tarjoaa tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta sekä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon että kotoa tuleville potilaille. Hoiva-asumisen palvelut vastaa sekä omana toimintana tuotettavasta että ostopalveluna hankittavasta hoiva-asumisesta (vanhainkodit ja tehostettu asumispalvelu). Vammaispalvelujen tehtävänä on järjestää vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet sekä kehitysvammalain mukaiset palvelut.

18 16 Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut loppukeväästä tavoitteiden mukaisesti. Kasvua vuoden takaiseen tilanteeseen on 0,36 prosenttia ja kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on vuoden 2010 tavoitetasolla. Erikoissairaanhoidon jatkohoidon viiveet ovat pienentyneet verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Pitkäaikaishoitoon jonottavien määrä on vähentynyt alkuvuodesta, mutta viiveet hoitopaikan järjestämisessä ovat edelleen ajoittain olleet yli kolme kk. Palvelutalojen asukkaille ARA:n asettamat tiukat varallisuusrajat ovat osoittautuneet yhdeksi kotona asumista estäväksi tekijäksi. Koneelliseen lääkkeenjakeluun siirtyminen on vähentänyt kotihoidon asiakkaita, minkä takia kotihoidon peittävyys ei ole kasvanut. Omaishoidon tuen asiakasmäärä on pysynyt vuoden 2009 lopun tasolla. Omaishoitajien jaksamista parantavia tukitoimia on lisätty. Tulkkipalvelut siirtyvät Kelan järjestettäväksi Toinen geriatrinen akuuttiosasto käynnistetään Peijaksen sairaalan tiloihin mahdollistamaan iäkkäiden potilaiden tarkoituksenmukainen hoitotaso sekä hillitsemään erikoissairaanhoidon kustannuskasvua. Uusi osasto avautuu elokuussa. Kaunialan käyttö on lisääntynyt alkuvuodesta kaupungin tekemän sopimuksen mukaisesti 25 paikalla, jotka kohdistetaan pääosin pitkäaikaishoitoon, yhteensä käytössä on nyt 40 paikkaa. Simonkodin laajennus valmistui aikataulussa, jolloin Simonpirtin toiminta siirtyy uudisrakennukseen (Simonkylän hoivakoti). Simonkylän hoivakotien muu toiminta käynnistetään porrastetusti: 21 paikkaa otetaan käyttöön elokuussa ja 21 paikkaa joulukuussa. Simonkylän päivätoimintakeskus käynnistyy elokuussa. Asumispalvelujen asiakasmäärä on kasvanut kehitysvammahuollossa. Vammaisavustusten osalta asiakasmäärissä ei ole merkittäviä muutoksia. Käyttösuunnitelmassa 2010 esitetyt rakenteelliset muutokset a) Vantaa-sopimukseen sisältyvät rakenteelliset muutokset Hakunilan suuralueen vastaanottotoiminnan, neuvolan ja kotihoidon määräaikaista käänteistä kilpailutusta on valmisteltu yhteistyössä perhe- ja terveyspalvelujen kanssa ja valmistelu jatkuu. Lisääntyvään kotihoidon tuottamiseen pyritään saamaan lisää kumppaneita -hanke on käynnistynyt. Toimintamalli luodaan käyttösuunnitelman mukaisesti vuoden 2010 aikana. Simonkodin laajennuksen uudet osastot käynnistetään asumispalveluna. Koivukylän vanhustenkeskuksen rakentaminen on käynnistynyt. Geriatrisen akuuttiosasto 2:n suunnittelu etenee aikataulussa. Palvelusetelien käyttöönottoa on valmisteltu osana Sitran hanketta: Pisimmällä valmistelu on hoiva-asumisen osalta. b) Muut rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittäminen Vanhus- ja vammaispalvelujen asiakasmaksupäätösten tekeminen on keskitetty vuoden alusta asiakasmaksutiimille. Yli 65-vuotiaiden toimeentulotuen etuuskäsittelyn siirto vanhus- ja vammaispalveluista perhepalveluihin on käynnistynyt. Koneelliseen lääkkeen jakeluun siirtyminen kotihoidossa on käynnistetty. Hoitotarvikejakelu on siirretty terveyspalvelujen vastuulle alkaen. Kotihoidon lääkäreiden uusi toimintamalli käynnistyy keväällä 2010 yhden lääkärin voimin. Vammaispalvelujen toiminnan organisointi on uudistettu alkaen. Vaikeavammaisten palveluasumisen kilpailutusta on valmisteltu, tavoitteena toteutus vuoden 2011 alusta. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen kehittämistyötä on jatkettu. Hankkeelle haetaan jatkoaikaa vuoden 2011 huhtikuun loppuun. Tulosalueen talousarvion toteutuminen talous Tulosalueen menomäärärahan arvioidaan ylittyvän 1,7 milj. euroa. Ylityspaine koostuu vammaispalveluista ja hoiva-asumisen palveluista. Tuloja arvioidaan kertyvän 1,5 milj. euroa käyttösuunnitelmassa arvioitua enemmän. Säästöä syntyy omaishoidon tuessa, henkilökohtaisessa avussa sekä oman toiminnan henkilöstökustannuksissa. Tulos (nettotoimintamenot) on suunniteltua 0,3 milj. euroa heikompi.

19 17 13 OPETUSLAUTAKUNTA (1 000 ) TP 2009 TA 2010 TOT 2010 TOT-% 2010 ENNUSTE 2010 TOIMINTATUOTOT ,7 % TOIMINTAKULUT ,4 % TOIMINTAKATE ,0 % TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % Tehtäväalue 10 Opetuslautakunta % Yhteiset palvelut % Suomenkielinen perusopetus % % 40 Suomenkielinen lukiokoulutus % % 50 Varhaiskasvatus % % 55 Kirjasto- ja tietopalvelut % % 60 Muu koulutus Ammatillinen koulutus *) % % 80 Aikuisopisto *) % % 90 Ruotsinkielinen tulosalue % % Yhteensä % % *) Nettoyksikkö Sivistystoimen talous on kokonaisuutena toteutunut alkuvuonna suunnitellusti. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen on alkanut ja useita toiminnan kehittämiseen tähtääviä projekteja on meneillään. Nuoriso- ja aikuisasteen koulutuksessa jäi yhteishaussa ilman aloituspaikkaa 418 vantaalaista, peruskoulun päättänyttä nuorta, mikä on 8 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syksyyn mennessä valtaosalle näistä nuorista järjestyy opiskelupaikka. Ruotsinkielisellä tulosalueella kaikki peruskoulun päättäneet saivat jatko-opiskelupaikan. Eri tavoin järjestettyjen päivähoitopalvelujen piirissä on ollut 186 lasta enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Syksyllä lapsimäärän odotetaan tasaantuvan arvioidun mukaiseksi. Vantaa-lisän saajia on ollut kuitenkin 228 arvioitua vähemmän. Syksyllä käynnistyy kaksi uutta päiväkotia. Yhteiset palvelut Keskeinen toiminta Talous - ja hallintopalveluiden tulosalueen toiminnassa on jatkunut Heva - ja Seutuselvitysten tekoon osallistuminen. Toiminnanohjusjärjestelmän toisessa vaiheessa on oltu mukana hankintaosion, matkanhallinnan, taloussuunnittelun ja johdon raportoinnin 2. vaiheen suunnittelussa ja käyttöön otossa. Toimialan tieto- ja viestintätekniikan strategiaa on laadittu. Toimialan valmiussuunnitelma ja siihen liittyvä kriisiviestintäsuunnitelma on valmistunut. Peruskouluille on laadittu kodin ja koulun välisen viestinnän opas. Toimialan internetsivustojen uudistaminen on käynnistynyt. Arvio talousarvion toteutumisesta Yhteisten palveluiden talous on edennyt suunnittelun mukaisesti.

20 18 Suomenkielinen perusopetus Keskeinen toiminta Opetusministeriön myöntämä erillinen valtionavustus opetusryhmien pienentämiseen käytetään uusien luokkien perustamiseen, resurssiopettajien palkkaamiseen ja jakotunteihin. Kaikille koulujen loma-aikana työskenteleville koulunkäyntiavustajille järjestettiin työtä vammaisten lasten kesätoiminnassa. Keväällä 2010 perusopetuksen päätti nuorta. Syksyllä 2010 alkavaan ammatilliseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja suomenkieliseen lukiokoulutukseen on Vantaalla varattu yhteensä aloituspaikkaa, joten aloituspaikkoja on laskennallisesti 88 prosentille peruskoulun päättäneistä. Tämän lisäksi ilman koulutuspaikkaa jääville on varattu yhteensä 250 paikkaa ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen. Esiopetuksesta kouluun eli EsKo-tiedonsiirtoprosessi toteutettiin ensimmäisen kerran lukuvuoden aikana kaupunkitasoisena. OPE-TET -toimintaa laajennettiin ja mukaan saatiin uusia kouluja. Huhtikuussa toteutettiin Yritykset oppimisympäristöinä -koulutusprosessin viimeinen koulutuspäivä. Osana kehittämistoimintaa laadittiin kevään aikana kuntatasoinen ohjauksen tilan arviointijärjestelmä. Huhtikuussa toteutettuun ensimmäiseen arviointikyselyyn osallistuivat ylä- ja yhtenäiskoulujen rehtorit, oppilaanohjaajat ja 9. vuosiluokan oppilaat sekä heidän huoltajansa. Albaniankielinen Minne peruskoulun jälkeen? Toisen asteen koulutuksen opas julkaistiin kesäkuussa. Pääkaupunkiseudun oman äidinkielen opettajille järjestettiin Vantaalla koulutuspäivä Romanihankkeessa järjestettiin vantaalaisille romaniperheille keskustelutilaisuus Rekolanmäen koululla. Yläkoulun tukitoimia suunnitellut työryhmä sai valmiiksi ehdotuksensa yläkoulun pajatoiminnan kehittämiseksi vuosina Ehdotus käsiteltiin kesäkuussa opetus-, sosiaali- ja terveyslautakunnissa. Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkoston toiminta käynnistyi vuoden 2010 alussa opetushallituksen erityisavustuksella ( euroa). Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus arvioi kehittämistoimintaa. Tavoitteena on suunnitelmallisuuden, vaikuttavuuden ja yhteisöllisyyden kehittämisen kautta kehittää jaettua osaamista, uusia toimintamalleja ja rakenteita osaksi yhteistä pääomaa. Keväällä 2010 keskeisenä prosessina on ollut pääkaupunkiseudun pilottikoulujen verkostoituminen yli kuntarajojen. Osana tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaa järjestettiin esi-, perus- ja lisäopetuksen vantaalaiset Oppimisen tuki -messut, joissa vantaalaiset koulut, oppilaitokset ja yhteistyökumppanit esittelivät hyviä oppimisen ja kasvun tukemisen käytänteitään. Vaikuttaja-päivä järjestettiin Tilaisuuteen osallistui oppilas- ja opettajaedustaja 49 koulusta (joista 4 ruotsinkielisiä). Oppilaskuntien hallitusten tapaamiset järjestettiin alueittain yhteistyössä nuorisotoimen ja nuorisovaltuuston kanssa. Tapaamisiin osallistui oppilaita 34 koulusta. Suomen Lasten Parlamentin säätiön kanssa yhteistyössä tehty Osallistuvan toimintakulttuurin selvitys julkistettiin Opetushallituksen Kerhotoiminnan kehittäminen -hankkeeseen myönnettiin euron jatkorahoitus ajalle Uomarinteen koulu valittiin yhdeksi pilottikouluksi (valtakunnallisesti pilottikouluja 21 Liikkuva koulu - hankkeeseen) lukuvuodeksi Hanke toteutetaan perusopetuksen ja liikuntatoimen yhteistyönä. Rahaa hankkeelle myönnettiin euroa. Arvio talousarvion toteutumasta Vuoden 2010 talousarvioon on lisätty valtion erityisavustus (2,15 milj. euroa) menoihin ja tuloihin sekä kotikuntakorvauksiin menoihin lisäys 1,6 milj. euroa ja tuloihin 1,3 milj. euroa. Tämän hetken arvion mukaan perusopetus pysyy vuoden 2010 talousarviossa.

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 3/2010

Osavuosikatsaus 3/2010 Osavuosikatsaus 3/2010 15.11.2010 RAPORTIN TOIMITUSKUNTA Juhani Paajanen Patrik Marjamaa Raila Paukku Päivi Kontiola kaupunginjohtaja talousarviopäällikkö kaupunkistrategiapäällikkö taloussihteeri RAPORTIN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2010

Osavuosikatsaus 1/2010 Osavuosikatsaus 1/2010 6.5.2010 RAPORTIN TOIMITUSKUNTA Juhani Paajanen Patrik Marjamaa Raila Paukku Päivi Kontiola kaupunginjohtaja talousarviopäällikkö kaupunkistrategiapäällikkö taloussihteeri RAPORTIN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/ Osavuosikatsaus tammi-marraskuu 211 Mb 211 Ennuste Liikevaihto 79 224 752 73 135 176 92,3 8 862 68 72 719 384 89,9 1, 43 321 768 39 264 98 9,6 1, Liikeylijäämä / -alijäämä 1 597 226 ####### Sisäiset kulut

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Tilausten toteutuminen Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2015 Poikkeamaraportti ja keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukoiden toteutumat raportoitu asianomaisille lauta- ja johtokunnille Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000 TA 2015 POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA 8/2014 8/2015 1 000 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 Asunnot % % % % % %

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Julkaistu 22.10.2015 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 % 66,7

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO

TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO 43 KÄYTTÖTALOUSOSA 44 45 TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muita kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot