TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSPROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSPROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017"

Transkriptio

1 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSPROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN KUNTAYHTYMÄ Kerava 2012

2 1

3 2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Sivu ALKUSANAT KUNNOSTUSHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT VEDENLAADUN KEHITYS JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA TUUSULANJÄRVEN HOITO- JA KUNNOSTUSTYÖT Yleiset vesiensuojelutoimenpiteet Hajakuormituksen vähentäminen Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet Kosteikot ja altaat Muut toimenpiteet Ravintoketjukunnostus Rantojen kunnostus Alusveden hapetus ja sedimentin kunnostus Yhteydet muihin vesistökunnostus- ja tutkimushankkeisiin Tuusulanjoen kunnostus ja pohjapato KUNNOSTUSPROJEKTIN HALLINNOINTI Lähtökohdat Projektin ohjausryhmä Kunnostustyöryhmä ja yhtymähallitus Henkilöresurssit Yhteistyöelimet Tiedotus ja julkaisutoiminta PROJEKTIN TALOUS JA RAHOITUS Toteutunut rahoitus Jatkorahoitus Liite 1. Hankkeen toteutuma vuonna 2011 ja tammi - elokuussa 2012 sekä arvio loppuvuoden 2012 menoista Liite 2. Hankkeen toteutus vuonna 2013 ja arvio käytettävän rahoituksen jakautumisesta eri kohteisiin ( ).

4 3 ALKUSANAT Vesistöjen kunnostustyöt ovat Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän tärkeä tehtäväryhmä viemärilaitostoiminnan ohella. Vesiensuojelutyön tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa monipuolisten virkistyskäyttömahdollisuuksien luomiseksi ja kehittämiseksi toimialueen vesistöissä. Hoito- ja kunnostustyöt perustuvat tutkimuksiin ja koko alueen huomioivaan yleissuunnitteluun. Tuusulanjärven kunnostaminen on alueellisesti tärkeä vesiensuojeluhanke. Järven vedenlaatu on jo parantunut hoitotoimien ansiosta, mutta vielä paremman ja pysyvän tuloksen saavuttaminen vaatii jatkossakin useita toisiaan tukevia hoitotoimenpiteitä ja ravinnekuormituksen huomattavaa vähentämistä. Tuusulanjärvi-projektin suurimmat haasteet kohdistuvat tällä hetkellä hajakuormituksen vähentämiseen Tämä on suunnittelukauden keskeinen toiminnan painopistealue. Viljelijöiden neuvontaa tehostetaan yhteistyössä ProAgria Uusimaan kanssa. Viljelijöitä kannustetaan maatalouden kuormituksen vähentämiseen mm. tilakohtaisella ravinnetaselaskennalla sekä suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen suunnittelulla ja niiden perustamisesta maksettavilla vesiensuojelupalkkioilla. Syyskuussa 2009 valmistunut Rantamo-Seittelin kosteikkoalue on merkittävä ravinnekuormituksen vähentämisen esimerkkihanke. Haja-asutuksen kuormitus tulee vähenemään jätevesiasetuksen toimeenpanon edetessä. Alueen kuntien kanssa tehdään yhteistyötä hulevesikuormituksen vähentämiseksi. Keravalla 21. päivänä syyskuuta 2012 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN KUNTAYHTYMÄ Yhtymähallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja Antero Alhonen Mauri Pekkarinen

5 4 1. KUNNOSTUSHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on suojella alueen vesistöjä, erityisesti Tuusulanjärveä, Keravanjokea ja Vantaanjokea, ja myös muita Suomenlahden lähivesiä jätevesiltä sekä luoda edellytykset niiden monipuoliselle virkistyskäytölle. Tavoitteeksi on jo kuntainliiton perustamissuunnitelmassa vuonna 1973 asetettu alueen vesistöjen veden laadun osalta hyvä uimakelpoisuus ja soveltuvuus virkistyskalastukseen sekä Tuusulanjärven osalta tila, jossa mahdollisimman monet arvokalat voivat viihtyä. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Keski-Uudenmaan meriviemäriä huolehtien sen käytöstä ja kunnossapidosta sekä suunnittelee ja toteuttaa vesistöjen kunnostustöitä ja muita vesiensuojelutoimia. Tuusulanjärven (pinta-ala 6 km 2 ) ja sen valuma-alueeseen kuuluvaa Rusutjärven (pintaala 1,3 km 2 ) kunnostus aloitettiin kuntayhtymän rahoituksella vuonna 1986 hyväksytyn kunnostussuunnitelman pohjalta. Järven tilan paraneminen oli hidasta ja luonnonolosuhteista johtuva levämäärän vaihtelu oli suurta vuoteen 1997 saakka. Vuonna 1999 Tuusulanjärven kunnostustyöt koottiin laajaksi yhteistyöhankkeeksi, Tuusulanjärven kunnostusprojektiksi, jota kuntayhtymä koordinoi. Hankkeessa toteutetut kunnostustoimet ovat selvästi nopeuttaneet järven tilan paranemista. Jatkossa järven tilan paranemiseen voidaan vaikuttaa erityisesti hajakuormitusta vähentämällä. EU:n vesienhoidon tavoitteena on saattaa kaikki pintavedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä. Tuusulanjärven ekologisessa luokittelussa on käytetty veden ravinnepitoisuuksien lisäksi kasviplanktonin määrää ja kalaston koostumusta. Näiden perusteella Tuusulanjärven tila on tällä hetkellä välttävä eikä hyvän tilan saavuttaminen ole mahdollista vuoteen 2015 mennessä, koska järveen on kertynyt paljon ravinteita pitkään jatkuneen kuormituksen seurauksena. Vesienhoitosuunnitelman mukainen tavoite on saattaa Tuusulanjärvi hyvään tilaan vuonna Järven tilan paraneminen lisää alueen vetovoimaisuutta ja lähiseudun asukkaiden mahdollisuuksia virkistyskalastukseen, uintiin sekä vesiin liittyvään ulkoiluun ja retkeilyyn. 2. VEDENLAADUN KEHITYS JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA Järvenpään jätevesien johtamista meriviemäriin vuonna 1979 seurasi Tuusulanjärven ravinnepitoisuuksien ja levätuotannon huomattava aleneminen ja talvisen happitilanteen paraneminen 1980-luvun alussa. Suuri hajakuormitus ja sisäinen kuormitus pitivät järven senkin jälkeen ylirehevänä, ja sinileväkukintoja esiintyi yleisesti. Kesän 1997 kaltaisen sinilevien massaesiintymisen todennäköisyys on kuitenkin jo tehtyjen kunnostustöiden ansiosta pienentynyt ja vedenlaatu parantunut selvästi 2000-luvun alussa luvulla vuoteen 2009 asti Tuusulanjärven sinilevämäärät olivat pieniä, mutta vuosina 2010 ja 2011 ne yllättäen runsastuivat. Kesät 2010 ja 2011 olivat lämpimiä, mikä suosii sinilevien kasvua. Lämpötila ei kuitenkaan yksin riitä selittämään leväkukintojen syntyä. Kalatutkimusten mukaan järven kalasto on muuttunut lahnavaltaiseksi. Lahnojen aiheuttama ravinteiden kierrätys (sisäinen kuormitus) voi olla hyvin suurta ja yhdessä suotuisien sääolojen kanssa ne ovat todennäköisesti aiheuttaneet

6 5 sinilevien runsastumisen vuosina 2010 ja Kesä 2012 puolestaan oli viileä ja sinilevät eivät runsastuneet. Tuusulanjärven valuma-alueeseen kuuluva Rusutjärvi rehevöityi voimakkaasti lähinnä hajakuormituksen vaikutuksesta 1980-luvulla. Järven tila parani 1990-luvulla merkittävästi mm. hoitokalastusten ( , ) ja vuonna 1992 aloitetun lisävesijuoksutuksen ansiosta. Rehevöityneitä rantoja on kunnostettu vuodesta 1999 lähtien Tuusulan kunnan rahoituksella. Tämän lisäksi järveen johdetaan vähäravinteista vettä Päijänne-tunnelista. Vuonna 2004 kunnan perustama Rusutjärven kunnostustyöryhmän laatima järven kunnostusohjelma julkaistiin Uudenmaan ympäristökeskuksen monistesarjassa syksyllä Tuusulan kunta on tilannut kunnostussuunnitelman päivityksen vuonna 2012 ja hoitotoimia tullaan toteuttamaan sen mukaan. Uudenmaan ELY-keskus seuraa Tuusulanjärven vedenlaatua osana vesienhoitoalueen seurantaohjelmaa, jota kuntayhtymän näytteenotto ja tutkimukset täydentävät. Tuusulanjärven hajakuormitusta seurataan Mäyränojan, Sarsalanojan ja Vuohikkaanojan vesinäyttein. Rusutjärven tilan kehitystä seurataan kuusi kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Molempien järvien vedenkorkeutta seurataan jatkuvatoimisilla mittauslaitteistoilla. Tavoitteiden toteutumisen indikaattorina on levien määrää kuvaava a- klorofyllipitoisuus, joka Tuusulanjärvelle on esitetty kolmivuotisjakson liukuvana keskiarvona kuvassa 1. Tavoitteena on a-klorofyllin keskimääräinen kasvukauden pitoisuustaso korkeintaan 25 µg/l vuoteen 2017 mennessä. Tämä täyttää uimaveden laatuvaatimukset siten, että sinilevien massaesiintymisiä ei normaalisti keskikesälläkään esiinny. Vuodelle 2013 a-klorofyllin tavoite on korkeintaan 31 µg/l ( keskiarvona), mikä täyttää uimaveden laatuvaatimukset loppukesää lukuun ottamatta. Vuoteen 2021 mennessä saavutettavan hyvän ekologinen tilan a-klorofyllin tavoitetaso on 20 µg/l.

7 6 a-klorofylli µg/l Jätevedet pois 1979 Tehokas kunnostus 1997 lähtien Vuosi + a-klorofyllin kesäkeskiarvot ja ennuste vuodelle 2012 Tavoite (3 v. liukuvat keskiarvot) a-klorofyllin kolmen vuoden liukuva keskiarvo Kuva 1. Tuusulanjärven levämäärää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden kehitys ja tavoitearvot vuosille TUUSULANJÄRVEN HOITO- JA KUNNOSTUSTYÖT Tuusulanjärven hoito- ja kunnostustöiden tulosten pysyvyys vaatii pitkäaikaista vesiensuojelutyötä ulkoisen, erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta aiheutuvan kuormituksen pienentämiseksi. Ilmastonmuutos voi jatkossa muodostua haasteeksi kunnostustoimien onnistumiselle. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään sateisuutta ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. 3.1 Yleiset vesiensuojelutoimenpiteet Kuntayhtymä pyrkii vaikuttamaan jäsenkuntiinsa ja muihin vesistöä kuormittavasta toiminnasta vastuussa oleviin osapuoliin siten, että toimialueella - kaikki taaja-asutus saadaan mahdollisimman nopeasti viemäriverkostojen piiriin myös taajaan asutuilla haja-asutusalueilla, - viemäriverkoston ulkopuolelle jäävältä haja-asutukselta edellytetään uuden jätevesiasetuksen ( ) nojalla tehokasta jätevesien puhdistusta; suositeltavia menetelmiä ovat mm. kompostoivat käymälät, fosforinpoistolla täydennetty maaperäkäsittely sekä WC-jätevesien johtaminen umpisäiliöön (suosituksena vähävetinen WC), jolloin harmaille vesille riittää maasuodatus, - taajama-alueiden hulevesien huippuvirtaamien tasaamista ja vesistökuormituksen vähentämistä edistäviä uudentyyppisiä ratkaisuja (mm. viheralueiden tasausaltaat ja veden imeytysrakenteet) pyritään toteuttamaan suunnitelmallisesti kaikilla uudisrakennusalueilla.

8 7 3.2 Hajakuormituksen vähentäminen Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet Tuusulanjärven kunnostusprojektissa noudatetaan soveltuvin osin vuonna 1996 valmistunutta maatalouden ympäristötuen erityistuen (EU) toimenpiteiden yleissuunnitelmaa. Peltoviljelystä aiheutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta pyritään vähentämään vesiuomien varsien suojakaistojen ja -vyöhykkeiden sekä kosteikkojen ja laskeutusaltaiden avulla. Kunnostusprojekti kannustaa viljelijöitä peltojen kasvukunnon ja ravinteiden pidätyskyvyn parantamiseen ja seurantaan tarjoamalla tiloille maksutonta peltolohkojen ravinnetaseiden laskentapalvelua. Ravinnetaseita on laskettu tilalle vuosille ja seurantalaskelmat tehtiin yhdeksälle tilalle vuonna Vuosina tehtiin tilakohtaiset ympäristönhoidon kartoitustyöt yhteistyössä ProAgria Uusimaan kanssa lähes kaikille valuma-alueen tiloille (n. 80 tilaa). Tuusulanjärven valuma-alueen ojien uomaeroosion torjunnasta valmistui suunnitelma opinnäytetyönä vuonna Kartoitusten pohjalta tapahtuvaa hankesuunnittelua tullaan jatkamaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Vuonna 2012 laaditaan Tuusulanjoen valuma-alueella suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnitelma ELY-keskuksen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Yleissuunnitelma tulee toimimaan pohjana maatiloilla tapahtuvalle neuvonnalle, joka tulee kohdistumaan seuraavan maataloustukikauden erityisympäristötukien mukaisten toimien suunnitteluun ja toteutukseen. Projekti edistää erityisympäristötukien hakemista kustantamalla tilojen erityisympäristötukisuunnitelmia sekä maksamalla vesiensuojelupalkkioita seuraavin maksuperiaattein: - Vesiensuojelua tai Natura-alueiden luonnon monimuotoisuutta edistävästä erityisympäristötukipäätöksestä (mm. suojavyöhykkeet, kosteikot, luonnon monimuotoisuus) maksetaan tilalle vesiensuojelupalkkio, 250 euroa. Tavoitteena on tällä kannustaa myös pieniä tiloja vesiensuojelutyöhön. Kyseessä on viljelijöiden vesiensuojeluun perehtymisestä aiheutuvan vaivannäön korvaaminen. - Keskimäärin vähintään 15 m leveiden suojavyöhykkeiden perustamisesta maksetaan edellisen lisäksi vyöhykkeiden ja sopimuskauden pituuteen perustuva kertaluonteinen vesiensuojelullinen suojavyöhykepalkkio, 0,20 euroa /metri sopimusvuotta kohden. Tarkoituksena on erityisesti suojavyöhykkeiden perustamiseen ja hoitoon sisältyvän ylimääräiseksi koetun vaivannäön korvaaminen. Kunnostusprojekti voi avustaa maatiloja myös muiden kuin tukikelpoisten vesiensuojeluhankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja rahoituksessa. Avustettavia kohteita voivat olla esimerkiksi pienet laskeutusaltaat ja kosteikot, suodinojat ja ojasuodattimet, ojien putkitukset ja eroosiosuojaukset.

9 Kosteikot ja altaat Järven tilan pysyvä paraneminen vaatii ulkoisen, erityisesti maataloudesta ja hajaasutuksesta aiheutuvan, kiintoaine- ja ravinnekuormituksen voimakasta pienentämistä. Tuusulanjärven ravinnekuormituksen on arvioitu olevan kaksinkertainen järven sietokykyyn nähden. Järveen tulevaa kuormitusta on pyritty vähentämään rakentamalla laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Ennen suunnittelukauden alkua on Tuusulanjärvellä toteutettu kunnostusprojektin rahoituksella seuraavat osahankkeet: - Pelinojan ja Räikilänojan suukosteikot / laskeutusallas ( ) - Rantamon 8 ha:n kosteikko Sarsalanojalla (2001) - Rusutjärven eteläpään suokosteikko (2002) - Mäyränojan suualueen 1,8 ha:n laskeutusallaskosteikko (2002), - Puutarhurin ja Hanhilahden laskeutusaltaat Mäyränojalla (2007) - Rantamon kosteikon laajennus ja Seittelin kosteikko (2009) - Koskelan ja Tikkapiilon altaat Mäyränojalla (2011). Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaatuvaikutuksia sekä kosteikkokasvillisuuden kehittymistä seurataan useampivuotisena yhteistyöhankkeena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. SYKE rahoittaa automaattisen vedenlaadunseurannan kokonaan, laatii alueelle hoitosuunnitelman ja kunnostusprojekti rahoittaa vedenlaadun manuaalisen seurannan. Kunnostusprojekti seuraa muiden kosteikkojen toimintaa näytteenotoin. Suurimpien tulopurojen (Sarsalanoja, Mäyränoja, Vuohikkaanoja) varteen pyritään toteuttamaan uusia kosteikkoja tai lasketusaltaita. Hankkeet vaativat tarkempaa suunnittelua yhteistyössä maanomistajien ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Mäyränojan alueen vesiensuojelun tehostamiseksi on erillinen suunnittelutyöryhmä selvittänyt Mäyränojan ojakosteikkojen sijoitusvaihtoehdot alueen maanomistajien kanssa. Näitä pienehköjä kosteikkoja ja muita vesiensuojelukohteita toteutetaan rahoitusja lupatilanteen salliessa Muut toimenpiteet Hanke seuraa hajakuormituksen vähentämismenetelmien tutkimusta ja kehitystyötä ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan esim. ojavesien fosforisaostuksen testaukseen. 3.3 Ravintoketjukunnostus Ravintoketjukunnostusta jatketaan vuosittain tehokkaalla, suunnitelmallisella hoitokalastuksella ja petokalaistutuksilla. Hoitokalastus on Tuusulanjärvellä kustannushyötysuhteeltaan tehokasta vesiensuojelua, ja se vähentää järven sisäistä kuormitusta. Hoitokalastuksen toteutus suunnitellaan yhteistyössä Tuusulanjärven osakaskuntien kanssa. Tässä tarvitaan myös kuntien aktiivista osallistumista osakaskuntien toimintaan. Vuonna 2012 allekirjoitettiin eri toimijoiden väliset osakaskuntakohtaiset sopimukset osakaskuntien kanssa vuosille Sopimuksiin sisältyvät hoitokalastuksen ohella myös muita järvellä toteutettavia toimenpiteitä.

10 9 Vuosien hoitokalastussaalis on yhteensä 713 tonnia (taulukko 1). Hoitokalastussaalis jäi pieneksi vuosina 2007 ja 2008 huonojen sääolojen takia. Taulukko 1. Tuusulanjärven vuosittaiset hoitokalastussaaliit. Vuosi Saalis (tn) kg/hehtaari ,9 122, ,2 101, ,3 180, ,4 40, ,9 55, ,7 31, ,0 141, ,3 81, ,8 66, ,1 48, ,7 29, ,7 63,9 31,4 107, ,1 80, ,5 79,8 Yhteensä 713, ,9 Tuusulanjärven lahnakanta on runsastunut nopeasti parin viime vuoden aikana johtuen suotuisista sääoloista. Tällä hetkellä lahnaa on niin runsaasti, että sitä tulee muutaman vuoden ajan kalastaa hyvin tehokkaasti (n tonnia vuodessa). Tämän jälkeen voidaan siirtyä kevyempään, biomassan kasvun estävään hoitokalastukseen. Lahnakannan vastetta tehokalastukseen seurataan saalisotoksista laskettavalla populaatioanalyysillä. Vuosittainen saalistavoite asetetaan päivitetyn lahnan populaatioanalyysin ja kesän lämpösumman perusteella. Petokalaistutuksilla pyritään parantamaan kalaston koostumusta. Viime vuosina on istutettu ankeriasta osakaskuntien toivomusten mukaan. 3.4 Rantojen kunnostus Umpeen kasvavia ruovikkorantoja on ruopattu virkistyskäyttömahdollisuuksien, maiseman ja kutupaikkojen parantamiseksi v laaditun itärannan kunnostussuunnitelman mukaisesti. Vuosina ruoppauksia on tehty myös linnuston- ja vesiensuojelun edistämiseksi länsirannan alueilla EU:n puoliksi rahoittamassa Lintulahdet Life -lintuvesien kunnostushankkeessa. Jatkossa uusien ruoppauskohteiden (mm. rantapalteiden poisto ja veneväylät Natura-alueiden poikki) toteutusedellytyksiä arvioidaan yhdessä ELY-keskuksen, metsähallituksen sekä kuntien ympäristö- ja kaavoitusviranomaisten kanssa. Ennen suunnittelukauden alkua on Tuusulanjärvellä toteutettu kuntayhtymän tai kunnostusprojektin rahoituksella seuraavat osahankkeet: - Järvenpään ruoppaus (1991) - Tuomalan rannan ruoppaus (2001) - Tuusulan Kirkkorannan ja Venerannan ruoppaukset (2003, 2006) - järven eteläpään ruoppaukset (virtauskanava, Natura-väylä) (2006)

11 10 - Loutinojan ja Sarsalanojan suistoalueiden hajotusojastojen ruoppaukset ( ). Tiheää vesikasvillisuutta on niitetty Tuusulanjärven itärannalla vuodesta 2000 lähtien useissa kohteissa ja länsirannan Natura-alueilla vuodesta 2005 lähtien. Niittojen tavoitteina on ollut parantaa maisemaa, lisätä vesistöjen virkistyskäyttöä, tehostaa linnuston suojelua ja parantaa kalojen kutualueita. Voimakkaasti levinnyttä karvalehteä on poistettu järven eteläosassa vuosina Karvalehden esiintymistä seurataan vuosittain ja vaikka se on runsastunut vuoden 2008 jälkeen, sen poistoon ei ole vielä ollut tarvetta. Vesikasvillisuuden niittosuunnitelmat perustuvat noin 3-5 vuoden välein toistettaviin kasvillisuuskartoituksiin. Kerrallaan niitettävät kohteet, karvalehden poistoa lukuun ottamatta, eivät saa olla liian suuria, jotta vesikasvustojen ravinteita pidättävä kyky tai alueen eläimistö eivät häiriinny. Myös rakennettujen kosteikkojen niittoja varaudutaan tekemään kosteikkojen hoitosuunnitelman mukaisesti. Seuraava vesikasvikartoitus tehdään vuonna 2014 ELY-keskuksen toimesta. 3.5 Alusveden hapetus ja sedimentin kunnostus Vuonna 1998 aloitettua tehostettua kesähapetusta jatketaan neljällä Mixox-laitteella. Hapetuksen tavoitteena on pitää alusvesi ja sen myötä sedimentin pintakerros hapellisena fosforin liukenemisen vähentämiseksi sedimentistä. Talviaikaista hapetusta jatketaan yhdellä laitteella. Tuusulanjärvellä toteutettiin 1990-luvulla laaja tutkimus sisäistä kuormitusta aiheuttavan sedimentin kunnostamisesta. Uutena kunnostuskeinona esitettiin 1,2 km²:n laajuisen syvännealueen mätäliejun käsittelyä ferrisulfaatilla sekä eristämistä 10 cm paksulla savipeitolla (kustannusarvio n. 2 milj. euroa). Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä jatkolupa on jo rauennut. Pohjasedimentin kunnostaminen voi tulla ajankohtaiseksi tulevaisuudessa jos kuormitus kasvaa voimakkaasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen takia. Uusien sedimentin kunnostamismenetelmien kehitys- ja tutkimustyötä seurataan aktiivisesti, mutta varsinaisia tutkimuksia Tuusulanjärvellä ei ole tällä hetkellä vireillä luvulla aloitettuja pohjasedimentin tilan seurantatutkimuksia (kaasunmuodostus-, sedimentaatioja pohjaeläinseurannat) kuitenkin jatketaan vuosittain. 3.6 Yhteydet muihin vesistökunnostus- ja tutkimushankkeisiin Kuntayhtymä seuraa tiiviisti muiden vesistökunnostushankkeiden edistymistä ja niissä käytettäviä kunnostustoimenpiteitä (mm. Säkylän Pyhäjärvi, Hiidenvesi ja Lahden Vesijärvi). Kunnostusprojekti järjestää seminaarin, johon pyydetään alustuksia eri järvikunnostushankkeiden toimijoilta. Lisäksi voidaan järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa pohditaan tarkemmin tiettyjä ongelmia ja niiden ratkaisuja. Kuntayhtymä seuraa myös vesistöjen kuormitukseen liittyvää tutkimusta, esim. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n koordinoimaa Vantaanjoen eroosio -hankekokonaisuutta (osahankkeina mm. suorakylvön ja kynnön vaikutus maan

12 11 eroosioherkkyyteen ja fosforikuormitukseen sekä jatkuvatoimisen kuormitusseurannan testaaminen). 3.7 Tuusulanjoen kunnostus ja pohjapato Tuusulanjoen uoman kunnostushanke valmistui toukokuussa Kunnostushankkeen tavoitteena oli luoda edellytykset Tuusulanjärven pohjapadon rakentamiselle. Vaasan hallinto-oikeus ei kuitenkaan antanut vuonna 2003 lupaa Tuusulanjärven pohjapadon toteutukselle. Kiinteän pohjapadon vaihtoehtona on tullut esille nykyisen padon saneeraaminen automatisoiduksi padoksi. Järven säännöstelykäytäntö ei tulisi merkittävästi muuttumaan, joten sen toteuttamismahdollisuudet ovat paremmat kuin kiinteän pohjapadon. Uudenmaan ELY-keskus valmistelee nykyisen padon saneeraussuunnitelmaa. Muutostöille ei ole vielä rahoitusta, joten niiden toteutusaikataulu ei ole vielä selvillä. 4. KUNNOSTUSPROJEKTIN HALLINNOINTI 4.1 Lähtökohdat Tuusulanjärven hoito- ja kunnostustyöt on vuoden 1999 alusta lähtien koottu erikseen rahoitettavaksi Tuusulanjärvi-projektiksi, jonka koordinointi tapahtuu Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymässä. Kunnostusprojektia ovat rahoittaneet pääasiassa Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta yhtä suurilla rahoitusosuuksilla sekä valtio vuonna 1999 solmitun sopimuksen mukaisesti. Valtion II-vaiheen rahoituksen (0,35 milj. euroa) varmistuttua vuosille projektia varauduttiin jatkamaan yhteistyöhankkeena ainakin vuoteen 2010 saakka. Kuntayhtymän taloussuunnitelmassa hankkeelle on esitetty jatkoa vuoteen 2017 asti. Rusutjärven rantojen kunnostustyöt ja muut kunnostusohjelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu Tuusulan kunnan erillisrahoituksella. Myöskään lisäveden johtamista, järven säännöstelyä ja kuntien viemäröintitöiden kustannuksia ei ole toteutettu kunnostusprojektin rahoituksella. 4.2 Projektin ohjausryhmä Kunnostustoimenpiteitä ja niihin liittyvää rahoitusta koordinoimaan on perustettu vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontunut ohjausryhmä, johon kukin taho on valinnut edustajansa seuraavasti: - kuntayhtymä 2 edustajaa - Järvenpää - Tuusula - kalastus- /osakaskunnat - Uudenmaan ELY-keskus 1 edustaja - Pro Tuusulanjärvi -liike - Tuusulan maataloustuottajat ry Tavoitteena on, että kunnat valitsevat ohjausryhmään kärkipoliitikkojaan tai johtavia virkamiehiään.

13 Kunnostustyöryhmä ja yhtymähallitus Intressiryhmien edustajista koostuvan kunnostustyöryhmän (n. 12 jäsentä) tehtävänä on valmistella käytännön kunnostustoimia ja ohjausryhmälle esiteltäviä asioita. Työryhmässä ovat olleet edustettuina kunnat, kuntayhtymä, Uudenmaan ELY-keskus, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Pro Tuusulanjärvi -kansalaisliike, ProAgria Uusimaa, Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys ry sekä osakaskunnat (Tuomala). Kuntayhtymässä kunnostustoimien urakka- ja sopimusasioista käytännössä päättävä ja myös kuntalain mukaisesti vastuullinen toimielin on yhtymähallitus. Sen 11 jäsenestä viisi on Tuusulasta ja Järvenpäästä. 4.4 Henkilöresurssit Kuntayhtymän toimihenkilöt osallistuvat Tuusulanjärven kunnostusprojektiin liittyviin koordinointi-, suunnittelu-, tutkimus- ja toteutustehtäviin seuraavan työaika-arvion puitteissa: Ympäristöasiantuntija Toimitusjohtaja 10 kk/vuosi 2 kk/vuosi Kuntayhtymä on perustanut ympäristöasiantuntijan toimen vuonna Ympäristöasiantuntija toimii hankeen projektivastaavana, jonka työaika sopeutetaan todellista koordinointitarvetta vastaavaksi. Kuntayhtymä palkkaa projektiin tilapäistä tai osapäiväistä henkilökuntaa määräaikaisiin työsuhteisiin tarpeen mukaan. 4.5 Yhteistyöelimet Projektiin liittyvää virkamiesyhteistyötä tehdään erityisesti kuntien (Järvenpää, Tuusula) ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Aatteellisella pohjalla toimiva Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys ry seuraa kunnostushanketta aktiivisesti ja myös rahoittaa kunnostusta tukevaa toimintaa. Kalastus-/osakaskuntien kanssa tapahtuva yhteydenpito on tiivistä mm. lupa- ja sopimusasioiden takia. Maatalouteen liittyvissä asioissa yhteistyötä tehdään ProAgria Uusimaan kanssa. Pro Tuusulanjärvi -kansalaisliikkeen jäsenet osallistuvat kunnostushanketta tukevaan toimintaan mm. tekemällä omaehtoisseurantaa (näkösyvyysmittaukset). Kuntayhtymä on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen ja edustettuna sen hallituksessa, yleissuunnittelujaostossa ja Vantaanjoki-neuvottelukunnassa. Yhdistyksen tehtäviin kuuluu Vantaanjoen vesistöaluetta koskevien laajahkojen vesiensuojeluhankkeiden koordinointi. 4.6 Tiedotus ja julkaisutoiminta Kuntayhtymä tiedottaa kunnostusprojektin hankkeiden suunnittelu- ja toteutustilanteesta alueen asukkaita paikallislehdissä (Keski-Uusimaa, Tuusulanjärven Viikkouutiset, Vartti). Tiedotuksessa hyödynnetään myös kunnostusprojektin internet-sivuja (osoitteessa sekä netti-tv:tä (osoitteessa Osa tiedotuksesta toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Asukkaiden ja kiinteistöjen etuja ja oikeuksia koskevissa hankkeissa järjestetään lisäksi

14 13 tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia. Maatalouden vesiensuojeluun liittyvissä tutkimus- ja neuvonta-asioissa pyritään järjestämään esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia ( Studia Onnela -luentosarja) yhteistyössä ProAgria Uusimaan kanssa. Viljelijöitä informoidaan tilaisuuksista ja tärkeistä vesiensuojeluasioista kirjeitse (jakelu n. 80 kpl). Projektin tuloksia on esitelty laajemmin tutkijoille ja kuntalaisille v järjestetyssä Tuusulanjärvi-seminaarissa. Seuraava seminaari, jonka kohderyhmänä olisivat ensisijaisesti järven käyttäjät ja kuntalaiset, on tarkoitus järjestää v Kuntayhtymä tuo projektia kuntalaisille tutuksi myös järven tuntumassa järjestettävissä yleisötapahtumissa. Projektista laaditaan v raportti, joka julkaistaan Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisusarjassa. Samassa sarjassa on julkaistu myös muita projektin selvityksiä. Kalastukseen liittyviä tutkimustuloksia on julkaistu muutaman vuoden välein Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisusarjassa. 5. PROJEKTIN TALOUS JA RAHOITUS 5.1 Toteutunut rahoitus Tuusulanjärven kunnostusprojektia rahoittavat Tuusulan kunta ja Järvenpään kaupunki sekä valtio (Taulukko 2). Vuosina kuntien myöntämä rahoitus on yhteensä 4,2 milj. euroa. Valtion rahoitusosuus on 0,749 milj. euroa. Tuusulanjärven Naturaalueita kunnostettiin Lintulahdet Life -hankkeessa vuosina Taulukko 2. Tuusulanjärven kunnostusprojektin toteutunut rahoitus vuosina Summat Vuosi Kuntien rahoitus Valtion rahoitus EU:n Life -rahoitus Kaikki yhteensä ,3 241, ,4 31,8 368, ,4 194,2 530, ,0 110,0 460, ,0 15,2 295, ,0 11,4 2,3 293, ,0 20,1 2,4 302, ,0 36,0 3,0 319, ,0 26,4 19,1 325, ,0 115,9 455, ,0 163,0 663, ,0 12,0 252, ,0 2,6 222, ,0 10,0 210,0 Yhteensä 4 164,1 748,6 26, ,5 Tuusulanjärven kunnostushankkeen eri toimenpiteiden kustannukset vuonna 2011 ja tammi - elokuussa 2012 on esitetty liitteessä 1. Tuusulanjärvi-projekti sisältyy kuntayhtymässä käyttötalouteen. Projektilta on vuodesta 2002 lähtien peritty kiinteää yleiskustannuslisää kattamaan osuuttaan kuntayhtymän yhteisistä kustannuksista. Yleiskustannuslisä alennettiin eurosta/vuosi

15 14 euroon vuonna Se vastaa noin 5 %:n osuutta kuntayhtymän vuotuisista yleiskuluista. 5.2 Jatkorahoitus Kuntayhtymä hoitaa Tuusulanjärvi-projektin talouden käyttötaloutensa puitteissa Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan vastatessa kustannuksista (Taulukko 3). Uudenmaan ELY-keskuksen rahoitusosuudeksi vuosille on arvioitu euroa/vuosi. Vuosittain haettava harkinnanvarainen avustus pyritään kohdistamaan ensisijaisesti vesiensuojelutoimiin, kuten kosteikkojen peruskunnostuksiin, uusien kohteiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen. Tämän lisäksi ELY-keskus toteuttaa vesienhoitoalueen seurantaohjelman mukaista vedenlaadun seurantaa Tuusulanjärvellä ja sen valuma-alueella. Seurannan kustannukset ovat olleet vuosittain euroa. Taulukko 3. Tuusulanjärvi-projektille esitettävä jatkorahoitus vuosina Summat euroa. Vuosi Valtion osuus (ELY-keskus) Järvenpää Tuusula Yhteensä Tuusulanjärvi-projektiin sisältyvien vesiensuojelu-, hoito- ja kunnostustöiden kustannukset vuosina ovat yhteensä euroa (taulukko 4). Kustannusten jakautuminen eri kohteisiin vuonna 2013 on esitetty liitteessä 1. Taulukko 4. Tuusulanjärvi-projektin kustannukset vuosina , summat Vuosi Hajakuormituksen vähentäminen - maatalous kosteikot ja altaat Kalastus (biomanipulaatio ja tutkimus) Rantojen kunnostus Hapetus /sedimentin kunnostus Yhteiset (mm. proj.vast. palkkakulut) Kiinteät yleiskulut Yht Tuusulanjärven kunnostusprojektin lisäksi Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta rahoittavat vesistöjen kunnostusmaksuilla kuntayhtymän suorittamia muita vesistön hoitotöitä. Päijänne-tunnelista pumpataan lisävettä Rusutjärveen pääasiassa kesäkaudella vähentämään leväesiintymiä. Lisävedellä on myös myönteinen vaikutus Tuusulanjärven ja Tuusulanjoen kesävedenkorkeuksiin kuivakausina. Lisäveden johtamisen kustannukset ovat 1,6 senttiä/m³ eli euroa vuodessa (ilman yleiskuluja), kun lisäveden määrä on 2,8 milj. m³ vuodessa ja lisävirtaama 0,2 m³/s. Lisäveden pumppaamistarve tarkistetaan suunnittelukauden aikana jos Tuusulanjärven luusuan

16 15 padon saneeraus toteutetaan. Rusutjärven lisäveden johtamisen ja Tuusulanjärven säännöstelyn menot katetaan vuosittain jäsenkunnilta perittävillä kunnostusmaksuilla Tuusulanjärven kunnostussuunnitelmassa (1986) esitettyjen seuraavien rahoitusosuuksien (%) mukaisesti (Taulukko 5). Taulukko 5. Kuntien rahoitusosuudet (%) lisäveden johtamisesta ja säännöstelystä aiheutuneiden kulujen jakamiseksi. Lisävesi Säännöstely Järvenpää Tuusula Kerava 5 Keravanjoen vesistön hoitokustannukset ovat yhteensä n vuonna 2013, mistä Järvenpään kaupungin osuus on 2 % ja Tuusulan kunnan osuus on 14 %. Yhteenveto kuntien vesienhoitomaksuista on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Järvenpään ja Tuusulan kunnostusmaksut Tuusulanjoen ja Keravanjoen vesistön hoitoon vuosina Summat euroa. Vuosi Järvenpää, säännöstely 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 Tuusula, säännöstely 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 Järvenpää, lisävesi 11,3 11,3 11,3 11,3 11,3 Tuusula, lisävesi 42,2 42,2 42,2 42,2 42,2 Järvenpää, Keravanjoki 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 Tuusula, Keravanjoki 22,7 22,7 22,7 22,7 22,7 Yhteensä 84,5 84,5 84,5 84,5 84,5

17 16 Liite 1. Hankkeen toteutuma vuonna 2011 ja tammi - elokuussa 2012 sekä arvio loppuvuoden 2012 menoista. Toteutuma v Toteutuma Arvio Rahoitussuunnitelma v Hajakuormituksen vähentäminen Maatalouden kuormituksen vähentäminen tiedotus ja neuvonta vesiensuojelupalkkiot ym. - Kosteikot ja altaat Koskelan ja Tikkapiilon altaat vanhojen kohteiden hoito ja seuranta Kalastus hoitokalastus tutkimus Rantojen kunnostus vesikasvien niitto - Järvenpään Natura-alueiden hoito - karvalahden poisto Hapetus /sedimentin kunnostus hapettimet - seuranta Yhteiset palkkakulut - muut Kiinteät yleiskulut Yht

18 17 Liite 2. Arvio käytettävän rahoituksen jakautumisesta eri kohteisiin vuonna 2013 ( ). Hajakuormituksen vähentäminen Vuoden 2013 rahoitusosuus Rahoitus yhteensä - Maatalouden kuormituksen vähentäminen tiedotus ja neuvonta (ProAgria Uusimaa) erityisympäristötoimenpiteiden suunnittelu vesiensuojelupalkkiot ravinnetaselaskelmat Kosteikot ja altaat vanhojen kohteiden hoito ja seuranta uusien kohteiden suunnittelu Kalastus - hoitokalastus - tutkimus Rantojen kunnostus - vesikasvien niitto - Järvenpään Natura-alueiden hoito - karvalahden poisto Hapetus /sedimentin kunnostus - hapettimet - seuranta Yhteiset - palkkakulut - muut Kiinteät yleiskulut Yht

Tehokas kunnostus 1997 lähtien

Tehokas kunnostus 1997 lähtien Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2015 1. Tavoitteet Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2015 on laadittu vuosille 2013 2017 hyväksytyn toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2017

Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2017 Kasviplanktonbiomassa mg/l Klorofylli-a µg/l luonnos 30.11.2016 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun lky Kultasepänkatu 4 B 04250 Kerava Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2017 1. Hankkeen

Lisätiedot

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA OR 1/2015 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Sakari

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko 23.5.2012 klo 14.00-15.45 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 11.2.2011 klo 9.05-10:20 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

Aika: Torstai 14.4.2016 klo 8.00-10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Torstai 14.4.2016 klo 8.00-10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA OR 1/2016 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 14.4.2016 klo 8.00-10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Erkki

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 2.2.2012 klo 8.30-11.20 Paikka: Osallistujat: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 24.5.2013 klo 9.00-10.30 Paikka: Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 12.2.2010 klo 9.10-10.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA KTR 1/2016 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 29.1.2016 klo 9.00-11.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat:

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN ASIALISTA 2/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN ASIALISTA 2/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN ASIALISTA 2/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 24.9.2010 klo 9.00 Paikka: Osallistujat: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 13.9.2012 klo 14.00-15.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 21.9.2012 klo 9.00-10:30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 11.10.2013 klo 9.00-10.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 21.1.2010 klo 8.30-11.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 23.9.2011 klo 9.00-10.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Kuntayhtymän toimialue Päijänne -tunneli_

Kuntayhtymän toimialue Päijänne -tunneli_ KESKI-UUDENMAAN VESIEN- SUOJELUN KUNTAYHTYMÄ perustettu v. 1976 jäsenkunnat: Kerava, Järvenpää, Tuusula, Vantaa Keski-Uudenmaan meriviemäri: seudullinen vesiensuojeluratkaisu Keravanjoen ja Tuusulanjärven

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 22.8.2013 klo 14.00-16.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko 24.8.2011 klo 8.30-10.20 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 17.9.2010 klo 8.30-11.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai 25.3.2013 klo 14.30-16.15 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 26.5.2011 klo 8.30-12:00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen

Lisätiedot

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA 2/2016 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 8.4.2016 klo 8.30-11.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat:

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2014 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2014 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2014 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 7.2.2014 klo 9.00-10.45 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä, Kultasepänkatu

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 21.1.2011 klo 8.30-11.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

Aika: Torstai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Torstai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA OR 2/2015 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 17.9.2015 klo 8.00-9.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Erkki

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE 18.12.2012 HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 1 JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksen hankesuunnitelma vuosille 2012-2015 hyväksyttiin vuonna 2011 rahoituspäätösten yhteydessä. Tämän

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai 24.5.2010 klo 8.30 10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 18.12.2012 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 v. 2012 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA KTR 3/2016 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 9.9.2016 klo 9.00-11:15 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat:

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen hanke Vesistökunnostusryhmän toinen kokoontuminen 15.12.2010 klo 13.00 Kosken Tl kunta

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA KTR 3/2015 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 4.9.2015 klo 9.00-11.45 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat:

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Kuntayhtymän toimialue

Kuntayhtymän toimialue Kuntayhtymän toimialue kuntayhtymä perustettu v. 1976 - Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Vantaa - liikelaitoskuntayhtymäksi 2013 alkaen - HSY jäsenyhteisöksi Vantaan tilalle Keski-Uudenmaan meriviemärin tarkoitus:

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI TERVANOKAN UIMARANTA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

UIMAVESIPROFIILI TERVANOKAN UIMARANTA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI TERVANOKAN UIMARANTA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 15.5.2014 klo 8.30 9.40 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Mauri Pekkarinen

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU)

Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) KULKU -hankesuunnitelma, 4.11.2008 Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Hankesuunnitelma 1.1.2008 31.12.2009 (versio 2, päivitetty 31.10.2008) HANKKEEN TIEDOT Köyliönjärven

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSHANKE TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSHANKE TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2.2.2017 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSHANKE TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2021 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 TUUSULANJÄRVEN VEDENLAADUN KEHITYS... 4 TUUSULANJÄRVEN

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 4/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 4/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 4/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko 8.12.2011 klo 15.00-17.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä

Lisätiedot

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja 1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Joroisselän alueen toiminta 12/2011

Joroisselän alueen toiminta 12/2011 Joroisselän alueen toiminta 12/2011 - mitä on tehty Joroisselän ja Joroisvirran veden laadun ja ympäristön monimuotoisuuden parantamiseksi? - mitä on tällä hetkellä suunnittellla? Joroisselän ja valuma-alueen

Lisätiedot

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA 4.12.2015 HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA 2016 2021 1 JOHDANTO Vesistöt luonnehtivat Länsi-Uudenmaan yleistä maisemaa ja ovat merkittävässä osassa alueen luontoarvoja. Karjaanjoen vesistö on

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Mikkelin alapuolinen Saimaa

Mikkelin alapuolinen Saimaa Mikkelin alapuolinen Saimaa Valuma-alueen ja vesialueen hoidon yleissuunnitelma Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Lähtökohdat Vesialueen tila kohentunut 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta tämän

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa

Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/sami Moilanen / Vesienhoito ja vesivarat -yksikkö 11.5.2015 Esimerkkejä ajankohtaisista järvikunnostushankkeista

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot