TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSPROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSPROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017"

Transkriptio

1 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSPROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN KUNTAYHTYMÄ Kerava 2012

2 1

3 2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Sivu ALKUSANAT KUNNOSTUSHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT VEDENLAADUN KEHITYS JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA TUUSULANJÄRVEN HOITO- JA KUNNOSTUSTYÖT Yleiset vesiensuojelutoimenpiteet Hajakuormituksen vähentäminen Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet Kosteikot ja altaat Muut toimenpiteet Ravintoketjukunnostus Rantojen kunnostus Alusveden hapetus ja sedimentin kunnostus Yhteydet muihin vesistökunnostus- ja tutkimushankkeisiin Tuusulanjoen kunnostus ja pohjapato KUNNOSTUSPROJEKTIN HALLINNOINTI Lähtökohdat Projektin ohjausryhmä Kunnostustyöryhmä ja yhtymähallitus Henkilöresurssit Yhteistyöelimet Tiedotus ja julkaisutoiminta PROJEKTIN TALOUS JA RAHOITUS Toteutunut rahoitus Jatkorahoitus Liite 1. Hankkeen toteutuma vuonna 2011 ja tammi - elokuussa 2012 sekä arvio loppuvuoden 2012 menoista Liite 2. Hankkeen toteutus vuonna 2013 ja arvio käytettävän rahoituksen jakautumisesta eri kohteisiin ( ).

4 3 ALKUSANAT Vesistöjen kunnostustyöt ovat Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän tärkeä tehtäväryhmä viemärilaitostoiminnan ohella. Vesiensuojelutyön tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa monipuolisten virkistyskäyttömahdollisuuksien luomiseksi ja kehittämiseksi toimialueen vesistöissä. Hoito- ja kunnostustyöt perustuvat tutkimuksiin ja koko alueen huomioivaan yleissuunnitteluun. Tuusulanjärven kunnostaminen on alueellisesti tärkeä vesiensuojeluhanke. Järven vedenlaatu on jo parantunut hoitotoimien ansiosta, mutta vielä paremman ja pysyvän tuloksen saavuttaminen vaatii jatkossakin useita toisiaan tukevia hoitotoimenpiteitä ja ravinnekuormituksen huomattavaa vähentämistä. Tuusulanjärvi-projektin suurimmat haasteet kohdistuvat tällä hetkellä hajakuormituksen vähentämiseen Tämä on suunnittelukauden keskeinen toiminnan painopistealue. Viljelijöiden neuvontaa tehostetaan yhteistyössä ProAgria Uusimaan kanssa. Viljelijöitä kannustetaan maatalouden kuormituksen vähentämiseen mm. tilakohtaisella ravinnetaselaskennalla sekä suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen suunnittelulla ja niiden perustamisesta maksettavilla vesiensuojelupalkkioilla. Syyskuussa 2009 valmistunut Rantamo-Seittelin kosteikkoalue on merkittävä ravinnekuormituksen vähentämisen esimerkkihanke. Haja-asutuksen kuormitus tulee vähenemään jätevesiasetuksen toimeenpanon edetessä. Alueen kuntien kanssa tehdään yhteistyötä hulevesikuormituksen vähentämiseksi. Keravalla 21. päivänä syyskuuta 2012 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN KUNTAYHTYMÄ Yhtymähallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja Antero Alhonen Mauri Pekkarinen

5 4 1. KUNNOSTUSHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on suojella alueen vesistöjä, erityisesti Tuusulanjärveä, Keravanjokea ja Vantaanjokea, ja myös muita Suomenlahden lähivesiä jätevesiltä sekä luoda edellytykset niiden monipuoliselle virkistyskäytölle. Tavoitteeksi on jo kuntainliiton perustamissuunnitelmassa vuonna 1973 asetettu alueen vesistöjen veden laadun osalta hyvä uimakelpoisuus ja soveltuvuus virkistyskalastukseen sekä Tuusulanjärven osalta tila, jossa mahdollisimman monet arvokalat voivat viihtyä. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Keski-Uudenmaan meriviemäriä huolehtien sen käytöstä ja kunnossapidosta sekä suunnittelee ja toteuttaa vesistöjen kunnostustöitä ja muita vesiensuojelutoimia. Tuusulanjärven (pinta-ala 6 km 2 ) ja sen valuma-alueeseen kuuluvaa Rusutjärven (pintaala 1,3 km 2 ) kunnostus aloitettiin kuntayhtymän rahoituksella vuonna 1986 hyväksytyn kunnostussuunnitelman pohjalta. Järven tilan paraneminen oli hidasta ja luonnonolosuhteista johtuva levämäärän vaihtelu oli suurta vuoteen 1997 saakka. Vuonna 1999 Tuusulanjärven kunnostustyöt koottiin laajaksi yhteistyöhankkeeksi, Tuusulanjärven kunnostusprojektiksi, jota kuntayhtymä koordinoi. Hankkeessa toteutetut kunnostustoimet ovat selvästi nopeuttaneet järven tilan paranemista. Jatkossa järven tilan paranemiseen voidaan vaikuttaa erityisesti hajakuormitusta vähentämällä. EU:n vesienhoidon tavoitteena on saattaa kaikki pintavedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä. Tuusulanjärven ekologisessa luokittelussa on käytetty veden ravinnepitoisuuksien lisäksi kasviplanktonin määrää ja kalaston koostumusta. Näiden perusteella Tuusulanjärven tila on tällä hetkellä välttävä eikä hyvän tilan saavuttaminen ole mahdollista vuoteen 2015 mennessä, koska järveen on kertynyt paljon ravinteita pitkään jatkuneen kuormituksen seurauksena. Vesienhoitosuunnitelman mukainen tavoite on saattaa Tuusulanjärvi hyvään tilaan vuonna Järven tilan paraneminen lisää alueen vetovoimaisuutta ja lähiseudun asukkaiden mahdollisuuksia virkistyskalastukseen, uintiin sekä vesiin liittyvään ulkoiluun ja retkeilyyn. 2. VEDENLAADUN KEHITYS JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA Järvenpään jätevesien johtamista meriviemäriin vuonna 1979 seurasi Tuusulanjärven ravinnepitoisuuksien ja levätuotannon huomattava aleneminen ja talvisen happitilanteen paraneminen 1980-luvun alussa. Suuri hajakuormitus ja sisäinen kuormitus pitivät järven senkin jälkeen ylirehevänä, ja sinileväkukintoja esiintyi yleisesti. Kesän 1997 kaltaisen sinilevien massaesiintymisen todennäköisyys on kuitenkin jo tehtyjen kunnostustöiden ansiosta pienentynyt ja vedenlaatu parantunut selvästi 2000-luvun alussa luvulla vuoteen 2009 asti Tuusulanjärven sinilevämäärät olivat pieniä, mutta vuosina 2010 ja 2011 ne yllättäen runsastuivat. Kesät 2010 ja 2011 olivat lämpimiä, mikä suosii sinilevien kasvua. Lämpötila ei kuitenkaan yksin riitä selittämään leväkukintojen syntyä. Kalatutkimusten mukaan järven kalasto on muuttunut lahnavaltaiseksi. Lahnojen aiheuttama ravinteiden kierrätys (sisäinen kuormitus) voi olla hyvin suurta ja yhdessä suotuisien sääolojen kanssa ne ovat todennäköisesti aiheuttaneet

6 5 sinilevien runsastumisen vuosina 2010 ja Kesä 2012 puolestaan oli viileä ja sinilevät eivät runsastuneet. Tuusulanjärven valuma-alueeseen kuuluva Rusutjärvi rehevöityi voimakkaasti lähinnä hajakuormituksen vaikutuksesta 1980-luvulla. Järven tila parani 1990-luvulla merkittävästi mm. hoitokalastusten ( , ) ja vuonna 1992 aloitetun lisävesijuoksutuksen ansiosta. Rehevöityneitä rantoja on kunnostettu vuodesta 1999 lähtien Tuusulan kunnan rahoituksella. Tämän lisäksi järveen johdetaan vähäravinteista vettä Päijänne-tunnelista. Vuonna 2004 kunnan perustama Rusutjärven kunnostustyöryhmän laatima järven kunnostusohjelma julkaistiin Uudenmaan ympäristökeskuksen monistesarjassa syksyllä Tuusulan kunta on tilannut kunnostussuunnitelman päivityksen vuonna 2012 ja hoitotoimia tullaan toteuttamaan sen mukaan. Uudenmaan ELY-keskus seuraa Tuusulanjärven vedenlaatua osana vesienhoitoalueen seurantaohjelmaa, jota kuntayhtymän näytteenotto ja tutkimukset täydentävät. Tuusulanjärven hajakuormitusta seurataan Mäyränojan, Sarsalanojan ja Vuohikkaanojan vesinäyttein. Rusutjärven tilan kehitystä seurataan kuusi kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Molempien järvien vedenkorkeutta seurataan jatkuvatoimisilla mittauslaitteistoilla. Tavoitteiden toteutumisen indikaattorina on levien määrää kuvaava a- klorofyllipitoisuus, joka Tuusulanjärvelle on esitetty kolmivuotisjakson liukuvana keskiarvona kuvassa 1. Tavoitteena on a-klorofyllin keskimääräinen kasvukauden pitoisuustaso korkeintaan 25 µg/l vuoteen 2017 mennessä. Tämä täyttää uimaveden laatuvaatimukset siten, että sinilevien massaesiintymisiä ei normaalisti keskikesälläkään esiinny. Vuodelle 2013 a-klorofyllin tavoite on korkeintaan 31 µg/l ( keskiarvona), mikä täyttää uimaveden laatuvaatimukset loppukesää lukuun ottamatta. Vuoteen 2021 mennessä saavutettavan hyvän ekologinen tilan a-klorofyllin tavoitetaso on 20 µg/l.

7 6 a-klorofylli µg/l Jätevedet pois 1979 Tehokas kunnostus 1997 lähtien Vuosi + a-klorofyllin kesäkeskiarvot ja ennuste vuodelle 2012 Tavoite (3 v. liukuvat keskiarvot) a-klorofyllin kolmen vuoden liukuva keskiarvo Kuva 1. Tuusulanjärven levämäärää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden kehitys ja tavoitearvot vuosille TUUSULANJÄRVEN HOITO- JA KUNNOSTUSTYÖT Tuusulanjärven hoito- ja kunnostustöiden tulosten pysyvyys vaatii pitkäaikaista vesiensuojelutyötä ulkoisen, erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta aiheutuvan kuormituksen pienentämiseksi. Ilmastonmuutos voi jatkossa muodostua haasteeksi kunnostustoimien onnistumiselle. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään sateisuutta ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. 3.1 Yleiset vesiensuojelutoimenpiteet Kuntayhtymä pyrkii vaikuttamaan jäsenkuntiinsa ja muihin vesistöä kuormittavasta toiminnasta vastuussa oleviin osapuoliin siten, että toimialueella - kaikki taaja-asutus saadaan mahdollisimman nopeasti viemäriverkostojen piiriin myös taajaan asutuilla haja-asutusalueilla, - viemäriverkoston ulkopuolelle jäävältä haja-asutukselta edellytetään uuden jätevesiasetuksen ( ) nojalla tehokasta jätevesien puhdistusta; suositeltavia menetelmiä ovat mm. kompostoivat käymälät, fosforinpoistolla täydennetty maaperäkäsittely sekä WC-jätevesien johtaminen umpisäiliöön (suosituksena vähävetinen WC), jolloin harmaille vesille riittää maasuodatus, - taajama-alueiden hulevesien huippuvirtaamien tasaamista ja vesistökuormituksen vähentämistä edistäviä uudentyyppisiä ratkaisuja (mm. viheralueiden tasausaltaat ja veden imeytysrakenteet) pyritään toteuttamaan suunnitelmallisesti kaikilla uudisrakennusalueilla.

8 7 3.2 Hajakuormituksen vähentäminen Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet Tuusulanjärven kunnostusprojektissa noudatetaan soveltuvin osin vuonna 1996 valmistunutta maatalouden ympäristötuen erityistuen (EU) toimenpiteiden yleissuunnitelmaa. Peltoviljelystä aiheutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta pyritään vähentämään vesiuomien varsien suojakaistojen ja -vyöhykkeiden sekä kosteikkojen ja laskeutusaltaiden avulla. Kunnostusprojekti kannustaa viljelijöitä peltojen kasvukunnon ja ravinteiden pidätyskyvyn parantamiseen ja seurantaan tarjoamalla tiloille maksutonta peltolohkojen ravinnetaseiden laskentapalvelua. Ravinnetaseita on laskettu tilalle vuosille ja seurantalaskelmat tehtiin yhdeksälle tilalle vuonna Vuosina tehtiin tilakohtaiset ympäristönhoidon kartoitustyöt yhteistyössä ProAgria Uusimaan kanssa lähes kaikille valuma-alueen tiloille (n. 80 tilaa). Tuusulanjärven valuma-alueen ojien uomaeroosion torjunnasta valmistui suunnitelma opinnäytetyönä vuonna Kartoitusten pohjalta tapahtuvaa hankesuunnittelua tullaan jatkamaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Vuonna 2012 laaditaan Tuusulanjoen valuma-alueella suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnitelma ELY-keskuksen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Yleissuunnitelma tulee toimimaan pohjana maatiloilla tapahtuvalle neuvonnalle, joka tulee kohdistumaan seuraavan maataloustukikauden erityisympäristötukien mukaisten toimien suunnitteluun ja toteutukseen. Projekti edistää erityisympäristötukien hakemista kustantamalla tilojen erityisympäristötukisuunnitelmia sekä maksamalla vesiensuojelupalkkioita seuraavin maksuperiaattein: - Vesiensuojelua tai Natura-alueiden luonnon monimuotoisuutta edistävästä erityisympäristötukipäätöksestä (mm. suojavyöhykkeet, kosteikot, luonnon monimuotoisuus) maksetaan tilalle vesiensuojelupalkkio, 250 euroa. Tavoitteena on tällä kannustaa myös pieniä tiloja vesiensuojelutyöhön. Kyseessä on viljelijöiden vesiensuojeluun perehtymisestä aiheutuvan vaivannäön korvaaminen. - Keskimäärin vähintään 15 m leveiden suojavyöhykkeiden perustamisesta maksetaan edellisen lisäksi vyöhykkeiden ja sopimuskauden pituuteen perustuva kertaluonteinen vesiensuojelullinen suojavyöhykepalkkio, 0,20 euroa /metri sopimusvuotta kohden. Tarkoituksena on erityisesti suojavyöhykkeiden perustamiseen ja hoitoon sisältyvän ylimääräiseksi koetun vaivannäön korvaaminen. Kunnostusprojekti voi avustaa maatiloja myös muiden kuin tukikelpoisten vesiensuojeluhankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja rahoituksessa. Avustettavia kohteita voivat olla esimerkiksi pienet laskeutusaltaat ja kosteikot, suodinojat ja ojasuodattimet, ojien putkitukset ja eroosiosuojaukset.

9 Kosteikot ja altaat Järven tilan pysyvä paraneminen vaatii ulkoisen, erityisesti maataloudesta ja hajaasutuksesta aiheutuvan, kiintoaine- ja ravinnekuormituksen voimakasta pienentämistä. Tuusulanjärven ravinnekuormituksen on arvioitu olevan kaksinkertainen järven sietokykyyn nähden. Järveen tulevaa kuormitusta on pyritty vähentämään rakentamalla laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Ennen suunnittelukauden alkua on Tuusulanjärvellä toteutettu kunnostusprojektin rahoituksella seuraavat osahankkeet: - Pelinojan ja Räikilänojan suukosteikot / laskeutusallas ( ) - Rantamon 8 ha:n kosteikko Sarsalanojalla (2001) - Rusutjärven eteläpään suokosteikko (2002) - Mäyränojan suualueen 1,8 ha:n laskeutusallaskosteikko (2002), - Puutarhurin ja Hanhilahden laskeutusaltaat Mäyränojalla (2007) - Rantamon kosteikon laajennus ja Seittelin kosteikko (2009) - Koskelan ja Tikkapiilon altaat Mäyränojalla (2011). Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaatuvaikutuksia sekä kosteikkokasvillisuuden kehittymistä seurataan useampivuotisena yhteistyöhankkeena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. SYKE rahoittaa automaattisen vedenlaadunseurannan kokonaan, laatii alueelle hoitosuunnitelman ja kunnostusprojekti rahoittaa vedenlaadun manuaalisen seurannan. Kunnostusprojekti seuraa muiden kosteikkojen toimintaa näytteenotoin. Suurimpien tulopurojen (Sarsalanoja, Mäyränoja, Vuohikkaanoja) varteen pyritään toteuttamaan uusia kosteikkoja tai lasketusaltaita. Hankkeet vaativat tarkempaa suunnittelua yhteistyössä maanomistajien ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Mäyränojan alueen vesiensuojelun tehostamiseksi on erillinen suunnittelutyöryhmä selvittänyt Mäyränojan ojakosteikkojen sijoitusvaihtoehdot alueen maanomistajien kanssa. Näitä pienehköjä kosteikkoja ja muita vesiensuojelukohteita toteutetaan rahoitusja lupatilanteen salliessa Muut toimenpiteet Hanke seuraa hajakuormituksen vähentämismenetelmien tutkimusta ja kehitystyötä ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan esim. ojavesien fosforisaostuksen testaukseen. 3.3 Ravintoketjukunnostus Ravintoketjukunnostusta jatketaan vuosittain tehokkaalla, suunnitelmallisella hoitokalastuksella ja petokalaistutuksilla. Hoitokalastus on Tuusulanjärvellä kustannushyötysuhteeltaan tehokasta vesiensuojelua, ja se vähentää järven sisäistä kuormitusta. Hoitokalastuksen toteutus suunnitellaan yhteistyössä Tuusulanjärven osakaskuntien kanssa. Tässä tarvitaan myös kuntien aktiivista osallistumista osakaskuntien toimintaan. Vuonna 2012 allekirjoitettiin eri toimijoiden väliset osakaskuntakohtaiset sopimukset osakaskuntien kanssa vuosille Sopimuksiin sisältyvät hoitokalastuksen ohella myös muita järvellä toteutettavia toimenpiteitä.

10 9 Vuosien hoitokalastussaalis on yhteensä 713 tonnia (taulukko 1). Hoitokalastussaalis jäi pieneksi vuosina 2007 ja 2008 huonojen sääolojen takia. Taulukko 1. Tuusulanjärven vuosittaiset hoitokalastussaaliit. Vuosi Saalis (tn) kg/hehtaari ,9 122, ,2 101, ,3 180, ,4 40, ,9 55, ,7 31, ,0 141, ,3 81, ,8 66, ,1 48, ,7 29, ,7 63,9 31,4 107, ,1 80, ,5 79,8 Yhteensä 713, ,9 Tuusulanjärven lahnakanta on runsastunut nopeasti parin viime vuoden aikana johtuen suotuisista sääoloista. Tällä hetkellä lahnaa on niin runsaasti, että sitä tulee muutaman vuoden ajan kalastaa hyvin tehokkaasti (n tonnia vuodessa). Tämän jälkeen voidaan siirtyä kevyempään, biomassan kasvun estävään hoitokalastukseen. Lahnakannan vastetta tehokalastukseen seurataan saalisotoksista laskettavalla populaatioanalyysillä. Vuosittainen saalistavoite asetetaan päivitetyn lahnan populaatioanalyysin ja kesän lämpösumman perusteella. Petokalaistutuksilla pyritään parantamaan kalaston koostumusta. Viime vuosina on istutettu ankeriasta osakaskuntien toivomusten mukaan. 3.4 Rantojen kunnostus Umpeen kasvavia ruovikkorantoja on ruopattu virkistyskäyttömahdollisuuksien, maiseman ja kutupaikkojen parantamiseksi v laaditun itärannan kunnostussuunnitelman mukaisesti. Vuosina ruoppauksia on tehty myös linnuston- ja vesiensuojelun edistämiseksi länsirannan alueilla EU:n puoliksi rahoittamassa Lintulahdet Life -lintuvesien kunnostushankkeessa. Jatkossa uusien ruoppauskohteiden (mm. rantapalteiden poisto ja veneväylät Natura-alueiden poikki) toteutusedellytyksiä arvioidaan yhdessä ELY-keskuksen, metsähallituksen sekä kuntien ympäristö- ja kaavoitusviranomaisten kanssa. Ennen suunnittelukauden alkua on Tuusulanjärvellä toteutettu kuntayhtymän tai kunnostusprojektin rahoituksella seuraavat osahankkeet: - Järvenpään ruoppaus (1991) - Tuomalan rannan ruoppaus (2001) - Tuusulan Kirkkorannan ja Venerannan ruoppaukset (2003, 2006) - järven eteläpään ruoppaukset (virtauskanava, Natura-väylä) (2006)

11 10 - Loutinojan ja Sarsalanojan suistoalueiden hajotusojastojen ruoppaukset ( ). Tiheää vesikasvillisuutta on niitetty Tuusulanjärven itärannalla vuodesta 2000 lähtien useissa kohteissa ja länsirannan Natura-alueilla vuodesta 2005 lähtien. Niittojen tavoitteina on ollut parantaa maisemaa, lisätä vesistöjen virkistyskäyttöä, tehostaa linnuston suojelua ja parantaa kalojen kutualueita. Voimakkaasti levinnyttä karvalehteä on poistettu järven eteläosassa vuosina Karvalehden esiintymistä seurataan vuosittain ja vaikka se on runsastunut vuoden 2008 jälkeen, sen poistoon ei ole vielä ollut tarvetta. Vesikasvillisuuden niittosuunnitelmat perustuvat noin 3-5 vuoden välein toistettaviin kasvillisuuskartoituksiin. Kerrallaan niitettävät kohteet, karvalehden poistoa lukuun ottamatta, eivät saa olla liian suuria, jotta vesikasvustojen ravinteita pidättävä kyky tai alueen eläimistö eivät häiriinny. Myös rakennettujen kosteikkojen niittoja varaudutaan tekemään kosteikkojen hoitosuunnitelman mukaisesti. Seuraava vesikasvikartoitus tehdään vuonna 2014 ELY-keskuksen toimesta. 3.5 Alusveden hapetus ja sedimentin kunnostus Vuonna 1998 aloitettua tehostettua kesähapetusta jatketaan neljällä Mixox-laitteella. Hapetuksen tavoitteena on pitää alusvesi ja sen myötä sedimentin pintakerros hapellisena fosforin liukenemisen vähentämiseksi sedimentistä. Talviaikaista hapetusta jatketaan yhdellä laitteella. Tuusulanjärvellä toteutettiin 1990-luvulla laaja tutkimus sisäistä kuormitusta aiheuttavan sedimentin kunnostamisesta. Uutena kunnostuskeinona esitettiin 1,2 km²:n laajuisen syvännealueen mätäliejun käsittelyä ferrisulfaatilla sekä eristämistä 10 cm paksulla savipeitolla (kustannusarvio n. 2 milj. euroa). Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä jatkolupa on jo rauennut. Pohjasedimentin kunnostaminen voi tulla ajankohtaiseksi tulevaisuudessa jos kuormitus kasvaa voimakkaasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen takia. Uusien sedimentin kunnostamismenetelmien kehitys- ja tutkimustyötä seurataan aktiivisesti, mutta varsinaisia tutkimuksia Tuusulanjärvellä ei ole tällä hetkellä vireillä luvulla aloitettuja pohjasedimentin tilan seurantatutkimuksia (kaasunmuodostus-, sedimentaatioja pohjaeläinseurannat) kuitenkin jatketaan vuosittain. 3.6 Yhteydet muihin vesistökunnostus- ja tutkimushankkeisiin Kuntayhtymä seuraa tiiviisti muiden vesistökunnostushankkeiden edistymistä ja niissä käytettäviä kunnostustoimenpiteitä (mm. Säkylän Pyhäjärvi, Hiidenvesi ja Lahden Vesijärvi). Kunnostusprojekti järjestää seminaarin, johon pyydetään alustuksia eri järvikunnostushankkeiden toimijoilta. Lisäksi voidaan järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa pohditaan tarkemmin tiettyjä ongelmia ja niiden ratkaisuja. Kuntayhtymä seuraa myös vesistöjen kuormitukseen liittyvää tutkimusta, esim. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n koordinoimaa Vantaanjoen eroosio -hankekokonaisuutta (osahankkeina mm. suorakylvön ja kynnön vaikutus maan

12 11 eroosioherkkyyteen ja fosforikuormitukseen sekä jatkuvatoimisen kuormitusseurannan testaaminen). 3.7 Tuusulanjoen kunnostus ja pohjapato Tuusulanjoen uoman kunnostushanke valmistui toukokuussa Kunnostushankkeen tavoitteena oli luoda edellytykset Tuusulanjärven pohjapadon rakentamiselle. Vaasan hallinto-oikeus ei kuitenkaan antanut vuonna 2003 lupaa Tuusulanjärven pohjapadon toteutukselle. Kiinteän pohjapadon vaihtoehtona on tullut esille nykyisen padon saneeraaminen automatisoiduksi padoksi. Järven säännöstelykäytäntö ei tulisi merkittävästi muuttumaan, joten sen toteuttamismahdollisuudet ovat paremmat kuin kiinteän pohjapadon. Uudenmaan ELY-keskus valmistelee nykyisen padon saneeraussuunnitelmaa. Muutostöille ei ole vielä rahoitusta, joten niiden toteutusaikataulu ei ole vielä selvillä. 4. KUNNOSTUSPROJEKTIN HALLINNOINTI 4.1 Lähtökohdat Tuusulanjärven hoito- ja kunnostustyöt on vuoden 1999 alusta lähtien koottu erikseen rahoitettavaksi Tuusulanjärvi-projektiksi, jonka koordinointi tapahtuu Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymässä. Kunnostusprojektia ovat rahoittaneet pääasiassa Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta yhtä suurilla rahoitusosuuksilla sekä valtio vuonna 1999 solmitun sopimuksen mukaisesti. Valtion II-vaiheen rahoituksen (0,35 milj. euroa) varmistuttua vuosille projektia varauduttiin jatkamaan yhteistyöhankkeena ainakin vuoteen 2010 saakka. Kuntayhtymän taloussuunnitelmassa hankkeelle on esitetty jatkoa vuoteen 2017 asti. Rusutjärven rantojen kunnostustyöt ja muut kunnostusohjelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu Tuusulan kunnan erillisrahoituksella. Myöskään lisäveden johtamista, järven säännöstelyä ja kuntien viemäröintitöiden kustannuksia ei ole toteutettu kunnostusprojektin rahoituksella. 4.2 Projektin ohjausryhmä Kunnostustoimenpiteitä ja niihin liittyvää rahoitusta koordinoimaan on perustettu vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontunut ohjausryhmä, johon kukin taho on valinnut edustajansa seuraavasti: - kuntayhtymä 2 edustajaa - Järvenpää - Tuusula - kalastus- /osakaskunnat - Uudenmaan ELY-keskus 1 edustaja - Pro Tuusulanjärvi -liike - Tuusulan maataloustuottajat ry Tavoitteena on, että kunnat valitsevat ohjausryhmään kärkipoliitikkojaan tai johtavia virkamiehiään.

13 Kunnostustyöryhmä ja yhtymähallitus Intressiryhmien edustajista koostuvan kunnostustyöryhmän (n. 12 jäsentä) tehtävänä on valmistella käytännön kunnostustoimia ja ohjausryhmälle esiteltäviä asioita. Työryhmässä ovat olleet edustettuina kunnat, kuntayhtymä, Uudenmaan ELY-keskus, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Pro Tuusulanjärvi -kansalaisliike, ProAgria Uusimaa, Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys ry sekä osakaskunnat (Tuomala). Kuntayhtymässä kunnostustoimien urakka- ja sopimusasioista käytännössä päättävä ja myös kuntalain mukaisesti vastuullinen toimielin on yhtymähallitus. Sen 11 jäsenestä viisi on Tuusulasta ja Järvenpäästä. 4.4 Henkilöresurssit Kuntayhtymän toimihenkilöt osallistuvat Tuusulanjärven kunnostusprojektiin liittyviin koordinointi-, suunnittelu-, tutkimus- ja toteutustehtäviin seuraavan työaika-arvion puitteissa: Ympäristöasiantuntija Toimitusjohtaja 10 kk/vuosi 2 kk/vuosi Kuntayhtymä on perustanut ympäristöasiantuntijan toimen vuonna Ympäristöasiantuntija toimii hankeen projektivastaavana, jonka työaika sopeutetaan todellista koordinointitarvetta vastaavaksi. Kuntayhtymä palkkaa projektiin tilapäistä tai osapäiväistä henkilökuntaa määräaikaisiin työsuhteisiin tarpeen mukaan. 4.5 Yhteistyöelimet Projektiin liittyvää virkamiesyhteistyötä tehdään erityisesti kuntien (Järvenpää, Tuusula) ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Aatteellisella pohjalla toimiva Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys ry seuraa kunnostushanketta aktiivisesti ja myös rahoittaa kunnostusta tukevaa toimintaa. Kalastus-/osakaskuntien kanssa tapahtuva yhteydenpito on tiivistä mm. lupa- ja sopimusasioiden takia. Maatalouteen liittyvissä asioissa yhteistyötä tehdään ProAgria Uusimaan kanssa. Pro Tuusulanjärvi -kansalaisliikkeen jäsenet osallistuvat kunnostushanketta tukevaan toimintaan mm. tekemällä omaehtoisseurantaa (näkösyvyysmittaukset). Kuntayhtymä on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen ja edustettuna sen hallituksessa, yleissuunnittelujaostossa ja Vantaanjoki-neuvottelukunnassa. Yhdistyksen tehtäviin kuuluu Vantaanjoen vesistöaluetta koskevien laajahkojen vesiensuojeluhankkeiden koordinointi. 4.6 Tiedotus ja julkaisutoiminta Kuntayhtymä tiedottaa kunnostusprojektin hankkeiden suunnittelu- ja toteutustilanteesta alueen asukkaita paikallislehdissä (Keski-Uusimaa, Tuusulanjärven Viikkouutiset, Vartti). Tiedotuksessa hyödynnetään myös kunnostusprojektin internet-sivuja (osoitteessa sekä netti-tv:tä (osoitteessa Osa tiedotuksesta toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Asukkaiden ja kiinteistöjen etuja ja oikeuksia koskevissa hankkeissa järjestetään lisäksi

14 13 tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia. Maatalouden vesiensuojeluun liittyvissä tutkimus- ja neuvonta-asioissa pyritään järjestämään esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia ( Studia Onnela -luentosarja) yhteistyössä ProAgria Uusimaan kanssa. Viljelijöitä informoidaan tilaisuuksista ja tärkeistä vesiensuojeluasioista kirjeitse (jakelu n. 80 kpl). Projektin tuloksia on esitelty laajemmin tutkijoille ja kuntalaisille v järjestetyssä Tuusulanjärvi-seminaarissa. Seuraava seminaari, jonka kohderyhmänä olisivat ensisijaisesti järven käyttäjät ja kuntalaiset, on tarkoitus järjestää v Kuntayhtymä tuo projektia kuntalaisille tutuksi myös järven tuntumassa järjestettävissä yleisötapahtumissa. Projektista laaditaan v raportti, joka julkaistaan Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisusarjassa. Samassa sarjassa on julkaistu myös muita projektin selvityksiä. Kalastukseen liittyviä tutkimustuloksia on julkaistu muutaman vuoden välein Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisusarjassa. 5. PROJEKTIN TALOUS JA RAHOITUS 5.1 Toteutunut rahoitus Tuusulanjärven kunnostusprojektia rahoittavat Tuusulan kunta ja Järvenpään kaupunki sekä valtio (Taulukko 2). Vuosina kuntien myöntämä rahoitus on yhteensä 4,2 milj. euroa. Valtion rahoitusosuus on 0,749 milj. euroa. Tuusulanjärven Naturaalueita kunnostettiin Lintulahdet Life -hankkeessa vuosina Taulukko 2. Tuusulanjärven kunnostusprojektin toteutunut rahoitus vuosina Summat Vuosi Kuntien rahoitus Valtion rahoitus EU:n Life -rahoitus Kaikki yhteensä ,3 241, ,4 31,8 368, ,4 194,2 530, ,0 110,0 460, ,0 15,2 295, ,0 11,4 2,3 293, ,0 20,1 2,4 302, ,0 36,0 3,0 319, ,0 26,4 19,1 325, ,0 115,9 455, ,0 163,0 663, ,0 12,0 252, ,0 2,6 222, ,0 10,0 210,0 Yhteensä 4 164,1 748,6 26, ,5 Tuusulanjärven kunnostushankkeen eri toimenpiteiden kustannukset vuonna 2011 ja tammi - elokuussa 2012 on esitetty liitteessä 1. Tuusulanjärvi-projekti sisältyy kuntayhtymässä käyttötalouteen. Projektilta on vuodesta 2002 lähtien peritty kiinteää yleiskustannuslisää kattamaan osuuttaan kuntayhtymän yhteisistä kustannuksista. Yleiskustannuslisä alennettiin eurosta/vuosi

15 14 euroon vuonna Se vastaa noin 5 %:n osuutta kuntayhtymän vuotuisista yleiskuluista. 5.2 Jatkorahoitus Kuntayhtymä hoitaa Tuusulanjärvi-projektin talouden käyttötaloutensa puitteissa Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan vastatessa kustannuksista (Taulukko 3). Uudenmaan ELY-keskuksen rahoitusosuudeksi vuosille on arvioitu euroa/vuosi. Vuosittain haettava harkinnanvarainen avustus pyritään kohdistamaan ensisijaisesti vesiensuojelutoimiin, kuten kosteikkojen peruskunnostuksiin, uusien kohteiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen. Tämän lisäksi ELY-keskus toteuttaa vesienhoitoalueen seurantaohjelman mukaista vedenlaadun seurantaa Tuusulanjärvellä ja sen valuma-alueella. Seurannan kustannukset ovat olleet vuosittain euroa. Taulukko 3. Tuusulanjärvi-projektille esitettävä jatkorahoitus vuosina Summat euroa. Vuosi Valtion osuus (ELY-keskus) Järvenpää Tuusula Yhteensä Tuusulanjärvi-projektiin sisältyvien vesiensuojelu-, hoito- ja kunnostustöiden kustannukset vuosina ovat yhteensä euroa (taulukko 4). Kustannusten jakautuminen eri kohteisiin vuonna 2013 on esitetty liitteessä 1. Taulukko 4. Tuusulanjärvi-projektin kustannukset vuosina , summat Vuosi Hajakuormituksen vähentäminen - maatalous kosteikot ja altaat Kalastus (biomanipulaatio ja tutkimus) Rantojen kunnostus Hapetus /sedimentin kunnostus Yhteiset (mm. proj.vast. palkkakulut) Kiinteät yleiskulut Yht Tuusulanjärven kunnostusprojektin lisäksi Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta rahoittavat vesistöjen kunnostusmaksuilla kuntayhtymän suorittamia muita vesistön hoitotöitä. Päijänne-tunnelista pumpataan lisävettä Rusutjärveen pääasiassa kesäkaudella vähentämään leväesiintymiä. Lisävedellä on myös myönteinen vaikutus Tuusulanjärven ja Tuusulanjoen kesävedenkorkeuksiin kuivakausina. Lisäveden johtamisen kustannukset ovat 1,6 senttiä/m³ eli euroa vuodessa (ilman yleiskuluja), kun lisäveden määrä on 2,8 milj. m³ vuodessa ja lisävirtaama 0,2 m³/s. Lisäveden pumppaamistarve tarkistetaan suunnittelukauden aikana jos Tuusulanjärven luusuan

16 15 padon saneeraus toteutetaan. Rusutjärven lisäveden johtamisen ja Tuusulanjärven säännöstelyn menot katetaan vuosittain jäsenkunnilta perittävillä kunnostusmaksuilla Tuusulanjärven kunnostussuunnitelmassa (1986) esitettyjen seuraavien rahoitusosuuksien (%) mukaisesti (Taulukko 5). Taulukko 5. Kuntien rahoitusosuudet (%) lisäveden johtamisesta ja säännöstelystä aiheutuneiden kulujen jakamiseksi. Lisävesi Säännöstely Järvenpää Tuusula Kerava 5 Keravanjoen vesistön hoitokustannukset ovat yhteensä n vuonna 2013, mistä Järvenpään kaupungin osuus on 2 % ja Tuusulan kunnan osuus on 14 %. Yhteenveto kuntien vesienhoitomaksuista on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Järvenpään ja Tuusulan kunnostusmaksut Tuusulanjoen ja Keravanjoen vesistön hoitoon vuosina Summat euroa. Vuosi Järvenpää, säännöstely 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 Tuusula, säännöstely 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 Järvenpää, lisävesi 11,3 11,3 11,3 11,3 11,3 Tuusula, lisävesi 42,2 42,2 42,2 42,2 42,2 Järvenpää, Keravanjoki 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 Tuusula, Keravanjoki 22,7 22,7 22,7 22,7 22,7 Yhteensä 84,5 84,5 84,5 84,5 84,5

17 16 Liite 1. Hankkeen toteutuma vuonna 2011 ja tammi - elokuussa 2012 sekä arvio loppuvuoden 2012 menoista. Toteutuma v Toteutuma Arvio Rahoitussuunnitelma v Hajakuormituksen vähentäminen Maatalouden kuormituksen vähentäminen tiedotus ja neuvonta vesiensuojelupalkkiot ym. - Kosteikot ja altaat Koskelan ja Tikkapiilon altaat vanhojen kohteiden hoito ja seuranta Kalastus hoitokalastus tutkimus Rantojen kunnostus vesikasvien niitto - Järvenpään Natura-alueiden hoito - karvalahden poisto Hapetus /sedimentin kunnostus hapettimet - seuranta Yhteiset palkkakulut - muut Kiinteät yleiskulut Yht

18 17 Liite 2. Arvio käytettävän rahoituksen jakautumisesta eri kohteisiin vuonna 2013 ( ). Hajakuormituksen vähentäminen Vuoden 2013 rahoitusosuus Rahoitus yhteensä - Maatalouden kuormituksen vähentäminen tiedotus ja neuvonta (ProAgria Uusimaa) erityisympäristötoimenpiteiden suunnittelu vesiensuojelupalkkiot ravinnetaselaskelmat Kosteikot ja altaat vanhojen kohteiden hoito ja seuranta uusien kohteiden suunnittelu Kalastus - hoitokalastus - tutkimus Rantojen kunnostus - vesikasvien niitto - Järvenpään Natura-alueiden hoito - karvalahden poisto Hapetus /sedimentin kunnostus - hapettimet - seuranta Yhteiset - palkkakulut - muut Kiinteät yleiskulut Yht

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Aika: Torstai 14.4.2016 klo 8.00-10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Torstai 14.4.2016 klo 8.00-10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA OR 1/2016 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 14.4.2016 klo 8.00-10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Erkki

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 24.5.2013 klo 9.00-10.30 Paikka: Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 21.9.2012 klo 9.00-10:30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 2.2.2012 klo 8.30-11.20 Paikka: Osallistujat: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 12.2.2010 klo 9.10-10.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN ASIALISTA 2/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN ASIALISTA 2/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN ASIALISTA 2/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 24.9.2010 klo 9.00 Paikka: Osallistujat: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA KTR 1/2016 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 29.1.2016 klo 9.00-11.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat:

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 23.9.2011 klo 9.00-10.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 17.9.2010 klo 8.30-11.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Kuntayhtymän toimialue Päijänne -tunneli_

Kuntayhtymän toimialue Päijänne -tunneli_ KESKI-UUDENMAAN VESIEN- SUOJELUN KUNTAYHTYMÄ perustettu v. 1976 jäsenkunnat: Kerava, Järvenpää, Tuusula, Vantaa Keski-Uudenmaan meriviemäri: seudullinen vesiensuojeluratkaisu Keravanjoen ja Tuusulanjärven

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko 24.8.2011 klo 8.30-10.20 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 26.5.2011 klo 8.30-12:00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA 2/2016 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 8.4.2016 klo 8.30-11.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat:

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 18.12.2012 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 v. 2012 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Aika: Torstai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Torstai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA OR 2/2015 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 17.9.2015 klo 8.00-9.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Erkki

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai 24.5.2010 klo 8.30 10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa

Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/sami Moilanen / Vesienhoito ja vesivarat -yksikkö 11.5.2015 Esimerkkejä ajankohtaisista järvikunnostushankkeista

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA KTR 3/2016 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 9.9.2016 klo 9.00-11:15 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat:

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon hanke Toimintakertomus vuodelta 2011 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa

Lisätiedot

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista

Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon järjestelypalaverista Aika ja paikka: 25.9.2012, klo 13.00 14.30 Tapani Mähösen huone, Kanttila, Pieksämäki Läsnäolijat: Tapani Mähö, Hanna Kakriai, Timo Kauppi,

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA KTR 3/2015 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 4.9.2015 klo 9.00-11.45 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat:

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 4/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 4/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 4/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko 8.12.2011 klo 15.00-17.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA 4.12.2015 HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA 2016 2021 1 JOHDANTO Vesistöt luonnehtivat Länsi-Uudenmaan yleistä maisemaa ja ovat merkittävässä osassa alueen luontoarvoja. Karjaanjoen vesistö on

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

ç PERUS KÄSITYKSET MUUTOSAJURIT (driving forces) RAVINNE KUORMITUS JÄRVIEN TILA JA KÄYTTÖ JÄRVIEN HOITO JA KUNNOSTUS KUNNOSTUS MENETELMÄT TEEMAT 1. TULEVAISUUSTILA 2. TULEVAISUUSTILA 3. TULEVAISUUSTILA

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSHANKE TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSHANKE TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2.2.2017 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSHANKE TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2021 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 TUUSULANJÄRVEN VEDENLAADUN KEHITYS... 4 TUUSULANJÄRVEN

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Kitka-MuHa Työryhmän I kokous 2.9.2013 Kati Häkkilä, SYKE Vesistöihin kohdistuu monenlaista kuormitusta Kiintoainekuormitus liettää rantoja, syvänteitä sekä

Lisätiedot

Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry

Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry Kaveri III projekti 2008-2011 http://www.karhoismajanvesireitit.com Karhoismajan vesireittien toiminta-alue Kunnostushankkeiden aloitus Karhoismajan vesireittien

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

Kosteikot ja vesiensuojelu

Kosteikot ja vesiensuojelu SAARIJÄRVEN REITTI Kosteikot ja vesiensuojelu Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.-9.6.2016, Lappeenranta Tarja Stenman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) 1 Saarijärven reitti Huom! Suuntaa-antava

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Katsaus hanketoiminnan lähihistoriaan Pyhäjärvellä. Timo Yrjänä & Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katsaus hanketoiminnan lähihistoriaan Pyhäjärvellä. Timo Yrjänä & Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Katsaus hanketoiminnan lähihistoriaan Pyhäjärvellä Timo Yrjänä & Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pyhäjärven erityispiirteitä Iso järvi 126 km 2 vähäjärvisellä alueella Maakuntajärvi, asutuksen

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta Keskustelutilaisuus Kitkajärven tilasta ja tarpeista Hotelli Kirikeskus, Posio 27.11.2012 Birger Ylisaukko-oja sihteeri Monipuolista

Lisätiedot

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI Valkeakoski MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa Kalvola KÄRJENNIEMENSELKÄ VANAJANSELKÄ VANAJAVESIKESKUS TAKAJÄRVI RENKAJÄRVI Hattula Hämeenlinna Lammi Hämeenkoski PÄÄJÄRVI Hämeeseen on perustettu laaja-alainen

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot