TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSPROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSPROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017"

Transkriptio

1 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSPROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN KUNTAYHTYMÄ Kerava 2012

2 1

3 2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Sivu ALKUSANAT KUNNOSTUSHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT VEDENLAADUN KEHITYS JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA TUUSULANJÄRVEN HOITO- JA KUNNOSTUSTYÖT Yleiset vesiensuojelutoimenpiteet Hajakuormituksen vähentäminen Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet Kosteikot ja altaat Muut toimenpiteet Ravintoketjukunnostus Rantojen kunnostus Alusveden hapetus ja sedimentin kunnostus Yhteydet muihin vesistökunnostus- ja tutkimushankkeisiin Tuusulanjoen kunnostus ja pohjapato KUNNOSTUSPROJEKTIN HALLINNOINTI Lähtökohdat Projektin ohjausryhmä Kunnostustyöryhmä ja yhtymähallitus Henkilöresurssit Yhteistyöelimet Tiedotus ja julkaisutoiminta PROJEKTIN TALOUS JA RAHOITUS Toteutunut rahoitus Jatkorahoitus Liite 1. Hankkeen toteutuma vuonna 2011 ja tammi - elokuussa 2012 sekä arvio loppuvuoden 2012 menoista Liite 2. Hankkeen toteutus vuonna 2013 ja arvio käytettävän rahoituksen jakautumisesta eri kohteisiin ( ).

4 3 ALKUSANAT Vesistöjen kunnostustyöt ovat Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän tärkeä tehtäväryhmä viemärilaitostoiminnan ohella. Vesiensuojelutyön tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa monipuolisten virkistyskäyttömahdollisuuksien luomiseksi ja kehittämiseksi toimialueen vesistöissä. Hoito- ja kunnostustyöt perustuvat tutkimuksiin ja koko alueen huomioivaan yleissuunnitteluun. Tuusulanjärven kunnostaminen on alueellisesti tärkeä vesiensuojeluhanke. Järven vedenlaatu on jo parantunut hoitotoimien ansiosta, mutta vielä paremman ja pysyvän tuloksen saavuttaminen vaatii jatkossakin useita toisiaan tukevia hoitotoimenpiteitä ja ravinnekuormituksen huomattavaa vähentämistä. Tuusulanjärvi-projektin suurimmat haasteet kohdistuvat tällä hetkellä hajakuormituksen vähentämiseen Tämä on suunnittelukauden keskeinen toiminnan painopistealue. Viljelijöiden neuvontaa tehostetaan yhteistyössä ProAgria Uusimaan kanssa. Viljelijöitä kannustetaan maatalouden kuormituksen vähentämiseen mm. tilakohtaisella ravinnetaselaskennalla sekä suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen suunnittelulla ja niiden perustamisesta maksettavilla vesiensuojelupalkkioilla. Syyskuussa 2009 valmistunut Rantamo-Seittelin kosteikkoalue on merkittävä ravinnekuormituksen vähentämisen esimerkkihanke. Haja-asutuksen kuormitus tulee vähenemään jätevesiasetuksen toimeenpanon edetessä. Alueen kuntien kanssa tehdään yhteistyötä hulevesikuormituksen vähentämiseksi. Keravalla 21. päivänä syyskuuta 2012 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN KUNTAYHTYMÄ Yhtymähallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja Antero Alhonen Mauri Pekkarinen

5 4 1. KUNNOSTUSHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on suojella alueen vesistöjä, erityisesti Tuusulanjärveä, Keravanjokea ja Vantaanjokea, ja myös muita Suomenlahden lähivesiä jätevesiltä sekä luoda edellytykset niiden monipuoliselle virkistyskäytölle. Tavoitteeksi on jo kuntainliiton perustamissuunnitelmassa vuonna 1973 asetettu alueen vesistöjen veden laadun osalta hyvä uimakelpoisuus ja soveltuvuus virkistyskalastukseen sekä Tuusulanjärven osalta tila, jossa mahdollisimman monet arvokalat voivat viihtyä. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Keski-Uudenmaan meriviemäriä huolehtien sen käytöstä ja kunnossapidosta sekä suunnittelee ja toteuttaa vesistöjen kunnostustöitä ja muita vesiensuojelutoimia. Tuusulanjärven (pinta-ala 6 km 2 ) ja sen valuma-alueeseen kuuluvaa Rusutjärven (pintaala 1,3 km 2 ) kunnostus aloitettiin kuntayhtymän rahoituksella vuonna 1986 hyväksytyn kunnostussuunnitelman pohjalta. Järven tilan paraneminen oli hidasta ja luonnonolosuhteista johtuva levämäärän vaihtelu oli suurta vuoteen 1997 saakka. Vuonna 1999 Tuusulanjärven kunnostustyöt koottiin laajaksi yhteistyöhankkeeksi, Tuusulanjärven kunnostusprojektiksi, jota kuntayhtymä koordinoi. Hankkeessa toteutetut kunnostustoimet ovat selvästi nopeuttaneet järven tilan paranemista. Jatkossa järven tilan paranemiseen voidaan vaikuttaa erityisesti hajakuormitusta vähentämällä. EU:n vesienhoidon tavoitteena on saattaa kaikki pintavedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä. Tuusulanjärven ekologisessa luokittelussa on käytetty veden ravinnepitoisuuksien lisäksi kasviplanktonin määrää ja kalaston koostumusta. Näiden perusteella Tuusulanjärven tila on tällä hetkellä välttävä eikä hyvän tilan saavuttaminen ole mahdollista vuoteen 2015 mennessä, koska järveen on kertynyt paljon ravinteita pitkään jatkuneen kuormituksen seurauksena. Vesienhoitosuunnitelman mukainen tavoite on saattaa Tuusulanjärvi hyvään tilaan vuonna Järven tilan paraneminen lisää alueen vetovoimaisuutta ja lähiseudun asukkaiden mahdollisuuksia virkistyskalastukseen, uintiin sekä vesiin liittyvään ulkoiluun ja retkeilyyn. 2. VEDENLAADUN KEHITYS JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA Järvenpään jätevesien johtamista meriviemäriin vuonna 1979 seurasi Tuusulanjärven ravinnepitoisuuksien ja levätuotannon huomattava aleneminen ja talvisen happitilanteen paraneminen 1980-luvun alussa. Suuri hajakuormitus ja sisäinen kuormitus pitivät järven senkin jälkeen ylirehevänä, ja sinileväkukintoja esiintyi yleisesti. Kesän 1997 kaltaisen sinilevien massaesiintymisen todennäköisyys on kuitenkin jo tehtyjen kunnostustöiden ansiosta pienentynyt ja vedenlaatu parantunut selvästi 2000-luvun alussa luvulla vuoteen 2009 asti Tuusulanjärven sinilevämäärät olivat pieniä, mutta vuosina 2010 ja 2011 ne yllättäen runsastuivat. Kesät 2010 ja 2011 olivat lämpimiä, mikä suosii sinilevien kasvua. Lämpötila ei kuitenkaan yksin riitä selittämään leväkukintojen syntyä. Kalatutkimusten mukaan järven kalasto on muuttunut lahnavaltaiseksi. Lahnojen aiheuttama ravinteiden kierrätys (sisäinen kuormitus) voi olla hyvin suurta ja yhdessä suotuisien sääolojen kanssa ne ovat todennäköisesti aiheuttaneet

6 5 sinilevien runsastumisen vuosina 2010 ja Kesä 2012 puolestaan oli viileä ja sinilevät eivät runsastuneet. Tuusulanjärven valuma-alueeseen kuuluva Rusutjärvi rehevöityi voimakkaasti lähinnä hajakuormituksen vaikutuksesta 1980-luvulla. Järven tila parani 1990-luvulla merkittävästi mm. hoitokalastusten ( , ) ja vuonna 1992 aloitetun lisävesijuoksutuksen ansiosta. Rehevöityneitä rantoja on kunnostettu vuodesta 1999 lähtien Tuusulan kunnan rahoituksella. Tämän lisäksi järveen johdetaan vähäravinteista vettä Päijänne-tunnelista. Vuonna 2004 kunnan perustama Rusutjärven kunnostustyöryhmän laatima järven kunnostusohjelma julkaistiin Uudenmaan ympäristökeskuksen monistesarjassa syksyllä Tuusulan kunta on tilannut kunnostussuunnitelman päivityksen vuonna 2012 ja hoitotoimia tullaan toteuttamaan sen mukaan. Uudenmaan ELY-keskus seuraa Tuusulanjärven vedenlaatua osana vesienhoitoalueen seurantaohjelmaa, jota kuntayhtymän näytteenotto ja tutkimukset täydentävät. Tuusulanjärven hajakuormitusta seurataan Mäyränojan, Sarsalanojan ja Vuohikkaanojan vesinäyttein. Rusutjärven tilan kehitystä seurataan kuusi kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Molempien järvien vedenkorkeutta seurataan jatkuvatoimisilla mittauslaitteistoilla. Tavoitteiden toteutumisen indikaattorina on levien määrää kuvaava a- klorofyllipitoisuus, joka Tuusulanjärvelle on esitetty kolmivuotisjakson liukuvana keskiarvona kuvassa 1. Tavoitteena on a-klorofyllin keskimääräinen kasvukauden pitoisuustaso korkeintaan 25 µg/l vuoteen 2017 mennessä. Tämä täyttää uimaveden laatuvaatimukset siten, että sinilevien massaesiintymisiä ei normaalisti keskikesälläkään esiinny. Vuodelle 2013 a-klorofyllin tavoite on korkeintaan 31 µg/l ( keskiarvona), mikä täyttää uimaveden laatuvaatimukset loppukesää lukuun ottamatta. Vuoteen 2021 mennessä saavutettavan hyvän ekologinen tilan a-klorofyllin tavoitetaso on 20 µg/l.

7 6 a-klorofylli µg/l Jätevedet pois 1979 Tehokas kunnostus 1997 lähtien Vuosi + a-klorofyllin kesäkeskiarvot ja ennuste vuodelle 2012 Tavoite (3 v. liukuvat keskiarvot) a-klorofyllin kolmen vuoden liukuva keskiarvo Kuva 1. Tuusulanjärven levämäärää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden kehitys ja tavoitearvot vuosille TUUSULANJÄRVEN HOITO- JA KUNNOSTUSTYÖT Tuusulanjärven hoito- ja kunnostustöiden tulosten pysyvyys vaatii pitkäaikaista vesiensuojelutyötä ulkoisen, erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta aiheutuvan kuormituksen pienentämiseksi. Ilmastonmuutos voi jatkossa muodostua haasteeksi kunnostustoimien onnistumiselle. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään sateisuutta ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. 3.1 Yleiset vesiensuojelutoimenpiteet Kuntayhtymä pyrkii vaikuttamaan jäsenkuntiinsa ja muihin vesistöä kuormittavasta toiminnasta vastuussa oleviin osapuoliin siten, että toimialueella - kaikki taaja-asutus saadaan mahdollisimman nopeasti viemäriverkostojen piiriin myös taajaan asutuilla haja-asutusalueilla, - viemäriverkoston ulkopuolelle jäävältä haja-asutukselta edellytetään uuden jätevesiasetuksen ( ) nojalla tehokasta jätevesien puhdistusta; suositeltavia menetelmiä ovat mm. kompostoivat käymälät, fosforinpoistolla täydennetty maaperäkäsittely sekä WC-jätevesien johtaminen umpisäiliöön (suosituksena vähävetinen WC), jolloin harmaille vesille riittää maasuodatus, - taajama-alueiden hulevesien huippuvirtaamien tasaamista ja vesistökuormituksen vähentämistä edistäviä uudentyyppisiä ratkaisuja (mm. viheralueiden tasausaltaat ja veden imeytysrakenteet) pyritään toteuttamaan suunnitelmallisesti kaikilla uudisrakennusalueilla.

8 7 3.2 Hajakuormituksen vähentäminen Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet Tuusulanjärven kunnostusprojektissa noudatetaan soveltuvin osin vuonna 1996 valmistunutta maatalouden ympäristötuen erityistuen (EU) toimenpiteiden yleissuunnitelmaa. Peltoviljelystä aiheutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta pyritään vähentämään vesiuomien varsien suojakaistojen ja -vyöhykkeiden sekä kosteikkojen ja laskeutusaltaiden avulla. Kunnostusprojekti kannustaa viljelijöitä peltojen kasvukunnon ja ravinteiden pidätyskyvyn parantamiseen ja seurantaan tarjoamalla tiloille maksutonta peltolohkojen ravinnetaseiden laskentapalvelua. Ravinnetaseita on laskettu tilalle vuosille ja seurantalaskelmat tehtiin yhdeksälle tilalle vuonna Vuosina tehtiin tilakohtaiset ympäristönhoidon kartoitustyöt yhteistyössä ProAgria Uusimaan kanssa lähes kaikille valuma-alueen tiloille (n. 80 tilaa). Tuusulanjärven valuma-alueen ojien uomaeroosion torjunnasta valmistui suunnitelma opinnäytetyönä vuonna Kartoitusten pohjalta tapahtuvaa hankesuunnittelua tullaan jatkamaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Vuonna 2012 laaditaan Tuusulanjoen valuma-alueella suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnitelma ELY-keskuksen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Yleissuunnitelma tulee toimimaan pohjana maatiloilla tapahtuvalle neuvonnalle, joka tulee kohdistumaan seuraavan maataloustukikauden erityisympäristötukien mukaisten toimien suunnitteluun ja toteutukseen. Projekti edistää erityisympäristötukien hakemista kustantamalla tilojen erityisympäristötukisuunnitelmia sekä maksamalla vesiensuojelupalkkioita seuraavin maksuperiaattein: - Vesiensuojelua tai Natura-alueiden luonnon monimuotoisuutta edistävästä erityisympäristötukipäätöksestä (mm. suojavyöhykkeet, kosteikot, luonnon monimuotoisuus) maksetaan tilalle vesiensuojelupalkkio, 250 euroa. Tavoitteena on tällä kannustaa myös pieniä tiloja vesiensuojelutyöhön. Kyseessä on viljelijöiden vesiensuojeluun perehtymisestä aiheutuvan vaivannäön korvaaminen. - Keskimäärin vähintään 15 m leveiden suojavyöhykkeiden perustamisesta maksetaan edellisen lisäksi vyöhykkeiden ja sopimuskauden pituuteen perustuva kertaluonteinen vesiensuojelullinen suojavyöhykepalkkio, 0,20 euroa /metri sopimusvuotta kohden. Tarkoituksena on erityisesti suojavyöhykkeiden perustamiseen ja hoitoon sisältyvän ylimääräiseksi koetun vaivannäön korvaaminen. Kunnostusprojekti voi avustaa maatiloja myös muiden kuin tukikelpoisten vesiensuojeluhankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja rahoituksessa. Avustettavia kohteita voivat olla esimerkiksi pienet laskeutusaltaat ja kosteikot, suodinojat ja ojasuodattimet, ojien putkitukset ja eroosiosuojaukset.

9 Kosteikot ja altaat Järven tilan pysyvä paraneminen vaatii ulkoisen, erityisesti maataloudesta ja hajaasutuksesta aiheutuvan, kiintoaine- ja ravinnekuormituksen voimakasta pienentämistä. Tuusulanjärven ravinnekuormituksen on arvioitu olevan kaksinkertainen järven sietokykyyn nähden. Järveen tulevaa kuormitusta on pyritty vähentämään rakentamalla laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Ennen suunnittelukauden alkua on Tuusulanjärvellä toteutettu kunnostusprojektin rahoituksella seuraavat osahankkeet: - Pelinojan ja Räikilänojan suukosteikot / laskeutusallas ( ) - Rantamon 8 ha:n kosteikko Sarsalanojalla (2001) - Rusutjärven eteläpään suokosteikko (2002) - Mäyränojan suualueen 1,8 ha:n laskeutusallaskosteikko (2002), - Puutarhurin ja Hanhilahden laskeutusaltaat Mäyränojalla (2007) - Rantamon kosteikon laajennus ja Seittelin kosteikko (2009) - Koskelan ja Tikkapiilon altaat Mäyränojalla (2011). Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaatuvaikutuksia sekä kosteikkokasvillisuuden kehittymistä seurataan useampivuotisena yhteistyöhankkeena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. SYKE rahoittaa automaattisen vedenlaadunseurannan kokonaan, laatii alueelle hoitosuunnitelman ja kunnostusprojekti rahoittaa vedenlaadun manuaalisen seurannan. Kunnostusprojekti seuraa muiden kosteikkojen toimintaa näytteenotoin. Suurimpien tulopurojen (Sarsalanoja, Mäyränoja, Vuohikkaanoja) varteen pyritään toteuttamaan uusia kosteikkoja tai lasketusaltaita. Hankkeet vaativat tarkempaa suunnittelua yhteistyössä maanomistajien ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Mäyränojan alueen vesiensuojelun tehostamiseksi on erillinen suunnittelutyöryhmä selvittänyt Mäyränojan ojakosteikkojen sijoitusvaihtoehdot alueen maanomistajien kanssa. Näitä pienehköjä kosteikkoja ja muita vesiensuojelukohteita toteutetaan rahoitusja lupatilanteen salliessa Muut toimenpiteet Hanke seuraa hajakuormituksen vähentämismenetelmien tutkimusta ja kehitystyötä ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan esim. ojavesien fosforisaostuksen testaukseen. 3.3 Ravintoketjukunnostus Ravintoketjukunnostusta jatketaan vuosittain tehokkaalla, suunnitelmallisella hoitokalastuksella ja petokalaistutuksilla. Hoitokalastus on Tuusulanjärvellä kustannushyötysuhteeltaan tehokasta vesiensuojelua, ja se vähentää järven sisäistä kuormitusta. Hoitokalastuksen toteutus suunnitellaan yhteistyössä Tuusulanjärven osakaskuntien kanssa. Tässä tarvitaan myös kuntien aktiivista osallistumista osakaskuntien toimintaan. Vuonna 2012 allekirjoitettiin eri toimijoiden väliset osakaskuntakohtaiset sopimukset osakaskuntien kanssa vuosille Sopimuksiin sisältyvät hoitokalastuksen ohella myös muita järvellä toteutettavia toimenpiteitä.

10 9 Vuosien hoitokalastussaalis on yhteensä 713 tonnia (taulukko 1). Hoitokalastussaalis jäi pieneksi vuosina 2007 ja 2008 huonojen sääolojen takia. Taulukko 1. Tuusulanjärven vuosittaiset hoitokalastussaaliit. Vuosi Saalis (tn) kg/hehtaari ,9 122, ,2 101, ,3 180, ,4 40, ,9 55, ,7 31, ,0 141, ,3 81, ,8 66, ,1 48, ,7 29, ,7 63,9 31,4 107, ,1 80, ,5 79,8 Yhteensä 713, ,9 Tuusulanjärven lahnakanta on runsastunut nopeasti parin viime vuoden aikana johtuen suotuisista sääoloista. Tällä hetkellä lahnaa on niin runsaasti, että sitä tulee muutaman vuoden ajan kalastaa hyvin tehokkaasti (n tonnia vuodessa). Tämän jälkeen voidaan siirtyä kevyempään, biomassan kasvun estävään hoitokalastukseen. Lahnakannan vastetta tehokalastukseen seurataan saalisotoksista laskettavalla populaatioanalyysillä. Vuosittainen saalistavoite asetetaan päivitetyn lahnan populaatioanalyysin ja kesän lämpösumman perusteella. Petokalaistutuksilla pyritään parantamaan kalaston koostumusta. Viime vuosina on istutettu ankeriasta osakaskuntien toivomusten mukaan. 3.4 Rantojen kunnostus Umpeen kasvavia ruovikkorantoja on ruopattu virkistyskäyttömahdollisuuksien, maiseman ja kutupaikkojen parantamiseksi v laaditun itärannan kunnostussuunnitelman mukaisesti. Vuosina ruoppauksia on tehty myös linnuston- ja vesiensuojelun edistämiseksi länsirannan alueilla EU:n puoliksi rahoittamassa Lintulahdet Life -lintuvesien kunnostushankkeessa. Jatkossa uusien ruoppauskohteiden (mm. rantapalteiden poisto ja veneväylät Natura-alueiden poikki) toteutusedellytyksiä arvioidaan yhdessä ELY-keskuksen, metsähallituksen sekä kuntien ympäristö- ja kaavoitusviranomaisten kanssa. Ennen suunnittelukauden alkua on Tuusulanjärvellä toteutettu kuntayhtymän tai kunnostusprojektin rahoituksella seuraavat osahankkeet: - Järvenpään ruoppaus (1991) - Tuomalan rannan ruoppaus (2001) - Tuusulan Kirkkorannan ja Venerannan ruoppaukset (2003, 2006) - järven eteläpään ruoppaukset (virtauskanava, Natura-väylä) (2006)

11 10 - Loutinojan ja Sarsalanojan suistoalueiden hajotusojastojen ruoppaukset ( ). Tiheää vesikasvillisuutta on niitetty Tuusulanjärven itärannalla vuodesta 2000 lähtien useissa kohteissa ja länsirannan Natura-alueilla vuodesta 2005 lähtien. Niittojen tavoitteina on ollut parantaa maisemaa, lisätä vesistöjen virkistyskäyttöä, tehostaa linnuston suojelua ja parantaa kalojen kutualueita. Voimakkaasti levinnyttä karvalehteä on poistettu järven eteläosassa vuosina Karvalehden esiintymistä seurataan vuosittain ja vaikka se on runsastunut vuoden 2008 jälkeen, sen poistoon ei ole vielä ollut tarvetta. Vesikasvillisuuden niittosuunnitelmat perustuvat noin 3-5 vuoden välein toistettaviin kasvillisuuskartoituksiin. Kerrallaan niitettävät kohteet, karvalehden poistoa lukuun ottamatta, eivät saa olla liian suuria, jotta vesikasvustojen ravinteita pidättävä kyky tai alueen eläimistö eivät häiriinny. Myös rakennettujen kosteikkojen niittoja varaudutaan tekemään kosteikkojen hoitosuunnitelman mukaisesti. Seuraava vesikasvikartoitus tehdään vuonna 2014 ELY-keskuksen toimesta. 3.5 Alusveden hapetus ja sedimentin kunnostus Vuonna 1998 aloitettua tehostettua kesähapetusta jatketaan neljällä Mixox-laitteella. Hapetuksen tavoitteena on pitää alusvesi ja sen myötä sedimentin pintakerros hapellisena fosforin liukenemisen vähentämiseksi sedimentistä. Talviaikaista hapetusta jatketaan yhdellä laitteella. Tuusulanjärvellä toteutettiin 1990-luvulla laaja tutkimus sisäistä kuormitusta aiheuttavan sedimentin kunnostamisesta. Uutena kunnostuskeinona esitettiin 1,2 km²:n laajuisen syvännealueen mätäliejun käsittelyä ferrisulfaatilla sekä eristämistä 10 cm paksulla savipeitolla (kustannusarvio n. 2 milj. euroa). Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä jatkolupa on jo rauennut. Pohjasedimentin kunnostaminen voi tulla ajankohtaiseksi tulevaisuudessa jos kuormitus kasvaa voimakkaasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen takia. Uusien sedimentin kunnostamismenetelmien kehitys- ja tutkimustyötä seurataan aktiivisesti, mutta varsinaisia tutkimuksia Tuusulanjärvellä ei ole tällä hetkellä vireillä luvulla aloitettuja pohjasedimentin tilan seurantatutkimuksia (kaasunmuodostus-, sedimentaatioja pohjaeläinseurannat) kuitenkin jatketaan vuosittain. 3.6 Yhteydet muihin vesistökunnostus- ja tutkimushankkeisiin Kuntayhtymä seuraa tiiviisti muiden vesistökunnostushankkeiden edistymistä ja niissä käytettäviä kunnostustoimenpiteitä (mm. Säkylän Pyhäjärvi, Hiidenvesi ja Lahden Vesijärvi). Kunnostusprojekti järjestää seminaarin, johon pyydetään alustuksia eri järvikunnostushankkeiden toimijoilta. Lisäksi voidaan järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa pohditaan tarkemmin tiettyjä ongelmia ja niiden ratkaisuja. Kuntayhtymä seuraa myös vesistöjen kuormitukseen liittyvää tutkimusta, esim. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n koordinoimaa Vantaanjoen eroosio -hankekokonaisuutta (osahankkeina mm. suorakylvön ja kynnön vaikutus maan

12 11 eroosioherkkyyteen ja fosforikuormitukseen sekä jatkuvatoimisen kuormitusseurannan testaaminen). 3.7 Tuusulanjoen kunnostus ja pohjapato Tuusulanjoen uoman kunnostushanke valmistui toukokuussa Kunnostushankkeen tavoitteena oli luoda edellytykset Tuusulanjärven pohjapadon rakentamiselle. Vaasan hallinto-oikeus ei kuitenkaan antanut vuonna 2003 lupaa Tuusulanjärven pohjapadon toteutukselle. Kiinteän pohjapadon vaihtoehtona on tullut esille nykyisen padon saneeraaminen automatisoiduksi padoksi. Järven säännöstelykäytäntö ei tulisi merkittävästi muuttumaan, joten sen toteuttamismahdollisuudet ovat paremmat kuin kiinteän pohjapadon. Uudenmaan ELY-keskus valmistelee nykyisen padon saneeraussuunnitelmaa. Muutostöille ei ole vielä rahoitusta, joten niiden toteutusaikataulu ei ole vielä selvillä. 4. KUNNOSTUSPROJEKTIN HALLINNOINTI 4.1 Lähtökohdat Tuusulanjärven hoito- ja kunnostustyöt on vuoden 1999 alusta lähtien koottu erikseen rahoitettavaksi Tuusulanjärvi-projektiksi, jonka koordinointi tapahtuu Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymässä. Kunnostusprojektia ovat rahoittaneet pääasiassa Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta yhtä suurilla rahoitusosuuksilla sekä valtio vuonna 1999 solmitun sopimuksen mukaisesti. Valtion II-vaiheen rahoituksen (0,35 milj. euroa) varmistuttua vuosille projektia varauduttiin jatkamaan yhteistyöhankkeena ainakin vuoteen 2010 saakka. Kuntayhtymän taloussuunnitelmassa hankkeelle on esitetty jatkoa vuoteen 2017 asti. Rusutjärven rantojen kunnostustyöt ja muut kunnostusohjelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu Tuusulan kunnan erillisrahoituksella. Myöskään lisäveden johtamista, järven säännöstelyä ja kuntien viemäröintitöiden kustannuksia ei ole toteutettu kunnostusprojektin rahoituksella. 4.2 Projektin ohjausryhmä Kunnostustoimenpiteitä ja niihin liittyvää rahoitusta koordinoimaan on perustettu vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontunut ohjausryhmä, johon kukin taho on valinnut edustajansa seuraavasti: - kuntayhtymä 2 edustajaa - Järvenpää - Tuusula - kalastus- /osakaskunnat - Uudenmaan ELY-keskus 1 edustaja - Pro Tuusulanjärvi -liike - Tuusulan maataloustuottajat ry Tavoitteena on, että kunnat valitsevat ohjausryhmään kärkipoliitikkojaan tai johtavia virkamiehiään.

13 Kunnostustyöryhmä ja yhtymähallitus Intressiryhmien edustajista koostuvan kunnostustyöryhmän (n. 12 jäsentä) tehtävänä on valmistella käytännön kunnostustoimia ja ohjausryhmälle esiteltäviä asioita. Työryhmässä ovat olleet edustettuina kunnat, kuntayhtymä, Uudenmaan ELY-keskus, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Pro Tuusulanjärvi -kansalaisliike, ProAgria Uusimaa, Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys ry sekä osakaskunnat (Tuomala). Kuntayhtymässä kunnostustoimien urakka- ja sopimusasioista käytännössä päättävä ja myös kuntalain mukaisesti vastuullinen toimielin on yhtymähallitus. Sen 11 jäsenestä viisi on Tuusulasta ja Järvenpäästä. 4.4 Henkilöresurssit Kuntayhtymän toimihenkilöt osallistuvat Tuusulanjärven kunnostusprojektiin liittyviin koordinointi-, suunnittelu-, tutkimus- ja toteutustehtäviin seuraavan työaika-arvion puitteissa: Ympäristöasiantuntija Toimitusjohtaja 10 kk/vuosi 2 kk/vuosi Kuntayhtymä on perustanut ympäristöasiantuntijan toimen vuonna Ympäristöasiantuntija toimii hankeen projektivastaavana, jonka työaika sopeutetaan todellista koordinointitarvetta vastaavaksi. Kuntayhtymä palkkaa projektiin tilapäistä tai osapäiväistä henkilökuntaa määräaikaisiin työsuhteisiin tarpeen mukaan. 4.5 Yhteistyöelimet Projektiin liittyvää virkamiesyhteistyötä tehdään erityisesti kuntien (Järvenpää, Tuusula) ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Aatteellisella pohjalla toimiva Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys ry seuraa kunnostushanketta aktiivisesti ja myös rahoittaa kunnostusta tukevaa toimintaa. Kalastus-/osakaskuntien kanssa tapahtuva yhteydenpito on tiivistä mm. lupa- ja sopimusasioiden takia. Maatalouteen liittyvissä asioissa yhteistyötä tehdään ProAgria Uusimaan kanssa. Pro Tuusulanjärvi -kansalaisliikkeen jäsenet osallistuvat kunnostushanketta tukevaan toimintaan mm. tekemällä omaehtoisseurantaa (näkösyvyysmittaukset). Kuntayhtymä on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen ja edustettuna sen hallituksessa, yleissuunnittelujaostossa ja Vantaanjoki-neuvottelukunnassa. Yhdistyksen tehtäviin kuuluu Vantaanjoen vesistöaluetta koskevien laajahkojen vesiensuojeluhankkeiden koordinointi. 4.6 Tiedotus ja julkaisutoiminta Kuntayhtymä tiedottaa kunnostusprojektin hankkeiden suunnittelu- ja toteutustilanteesta alueen asukkaita paikallislehdissä (Keski-Uusimaa, Tuusulanjärven Viikkouutiset, Vartti). Tiedotuksessa hyödynnetään myös kunnostusprojektin internet-sivuja (osoitteessa sekä netti-tv:tä (osoitteessa Osa tiedotuksesta toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Asukkaiden ja kiinteistöjen etuja ja oikeuksia koskevissa hankkeissa järjestetään lisäksi

14 13 tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia. Maatalouden vesiensuojeluun liittyvissä tutkimus- ja neuvonta-asioissa pyritään järjestämään esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia ( Studia Onnela -luentosarja) yhteistyössä ProAgria Uusimaan kanssa. Viljelijöitä informoidaan tilaisuuksista ja tärkeistä vesiensuojeluasioista kirjeitse (jakelu n. 80 kpl). Projektin tuloksia on esitelty laajemmin tutkijoille ja kuntalaisille v järjestetyssä Tuusulanjärvi-seminaarissa. Seuraava seminaari, jonka kohderyhmänä olisivat ensisijaisesti järven käyttäjät ja kuntalaiset, on tarkoitus järjestää v Kuntayhtymä tuo projektia kuntalaisille tutuksi myös järven tuntumassa järjestettävissä yleisötapahtumissa. Projektista laaditaan v raportti, joka julkaistaan Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisusarjassa. Samassa sarjassa on julkaistu myös muita projektin selvityksiä. Kalastukseen liittyviä tutkimustuloksia on julkaistu muutaman vuoden välein Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisusarjassa. 5. PROJEKTIN TALOUS JA RAHOITUS 5.1 Toteutunut rahoitus Tuusulanjärven kunnostusprojektia rahoittavat Tuusulan kunta ja Järvenpään kaupunki sekä valtio (Taulukko 2). Vuosina kuntien myöntämä rahoitus on yhteensä 4,2 milj. euroa. Valtion rahoitusosuus on 0,749 milj. euroa. Tuusulanjärven Naturaalueita kunnostettiin Lintulahdet Life -hankkeessa vuosina Taulukko 2. Tuusulanjärven kunnostusprojektin toteutunut rahoitus vuosina Summat Vuosi Kuntien rahoitus Valtion rahoitus EU:n Life -rahoitus Kaikki yhteensä ,3 241, ,4 31,8 368, ,4 194,2 530, ,0 110,0 460, ,0 15,2 295, ,0 11,4 2,3 293, ,0 20,1 2,4 302, ,0 36,0 3,0 319, ,0 26,4 19,1 325, ,0 115,9 455, ,0 163,0 663, ,0 12,0 252, ,0 2,6 222, ,0 10,0 210,0 Yhteensä 4 164,1 748,6 26, ,5 Tuusulanjärven kunnostushankkeen eri toimenpiteiden kustannukset vuonna 2011 ja tammi - elokuussa 2012 on esitetty liitteessä 1. Tuusulanjärvi-projekti sisältyy kuntayhtymässä käyttötalouteen. Projektilta on vuodesta 2002 lähtien peritty kiinteää yleiskustannuslisää kattamaan osuuttaan kuntayhtymän yhteisistä kustannuksista. Yleiskustannuslisä alennettiin eurosta/vuosi

15 14 euroon vuonna Se vastaa noin 5 %:n osuutta kuntayhtymän vuotuisista yleiskuluista. 5.2 Jatkorahoitus Kuntayhtymä hoitaa Tuusulanjärvi-projektin talouden käyttötaloutensa puitteissa Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan vastatessa kustannuksista (Taulukko 3). Uudenmaan ELY-keskuksen rahoitusosuudeksi vuosille on arvioitu euroa/vuosi. Vuosittain haettava harkinnanvarainen avustus pyritään kohdistamaan ensisijaisesti vesiensuojelutoimiin, kuten kosteikkojen peruskunnostuksiin, uusien kohteiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen. Tämän lisäksi ELY-keskus toteuttaa vesienhoitoalueen seurantaohjelman mukaista vedenlaadun seurantaa Tuusulanjärvellä ja sen valuma-alueella. Seurannan kustannukset ovat olleet vuosittain euroa. Taulukko 3. Tuusulanjärvi-projektille esitettävä jatkorahoitus vuosina Summat euroa. Vuosi Valtion osuus (ELY-keskus) Järvenpää Tuusula Yhteensä Tuusulanjärvi-projektiin sisältyvien vesiensuojelu-, hoito- ja kunnostustöiden kustannukset vuosina ovat yhteensä euroa (taulukko 4). Kustannusten jakautuminen eri kohteisiin vuonna 2013 on esitetty liitteessä 1. Taulukko 4. Tuusulanjärvi-projektin kustannukset vuosina , summat Vuosi Hajakuormituksen vähentäminen - maatalous kosteikot ja altaat Kalastus (biomanipulaatio ja tutkimus) Rantojen kunnostus Hapetus /sedimentin kunnostus Yhteiset (mm. proj.vast. palkkakulut) Kiinteät yleiskulut Yht Tuusulanjärven kunnostusprojektin lisäksi Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta rahoittavat vesistöjen kunnostusmaksuilla kuntayhtymän suorittamia muita vesistön hoitotöitä. Päijänne-tunnelista pumpataan lisävettä Rusutjärveen pääasiassa kesäkaudella vähentämään leväesiintymiä. Lisävedellä on myös myönteinen vaikutus Tuusulanjärven ja Tuusulanjoen kesävedenkorkeuksiin kuivakausina. Lisäveden johtamisen kustannukset ovat 1,6 senttiä/m³ eli euroa vuodessa (ilman yleiskuluja), kun lisäveden määrä on 2,8 milj. m³ vuodessa ja lisävirtaama 0,2 m³/s. Lisäveden pumppaamistarve tarkistetaan suunnittelukauden aikana jos Tuusulanjärven luusuan

16 15 padon saneeraus toteutetaan. Rusutjärven lisäveden johtamisen ja Tuusulanjärven säännöstelyn menot katetaan vuosittain jäsenkunnilta perittävillä kunnostusmaksuilla Tuusulanjärven kunnostussuunnitelmassa (1986) esitettyjen seuraavien rahoitusosuuksien (%) mukaisesti (Taulukko 5). Taulukko 5. Kuntien rahoitusosuudet (%) lisäveden johtamisesta ja säännöstelystä aiheutuneiden kulujen jakamiseksi. Lisävesi Säännöstely Järvenpää Tuusula Kerava 5 Keravanjoen vesistön hoitokustannukset ovat yhteensä n vuonna 2013, mistä Järvenpään kaupungin osuus on 2 % ja Tuusulan kunnan osuus on 14 %. Yhteenveto kuntien vesienhoitomaksuista on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Järvenpään ja Tuusulan kunnostusmaksut Tuusulanjoen ja Keravanjoen vesistön hoitoon vuosina Summat euroa. Vuosi Järvenpää, säännöstely 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 Tuusula, säännöstely 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 Järvenpää, lisävesi 11,3 11,3 11,3 11,3 11,3 Tuusula, lisävesi 42,2 42,2 42,2 42,2 42,2 Järvenpää, Keravanjoki 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 Tuusula, Keravanjoki 22,7 22,7 22,7 22,7 22,7 Yhteensä 84,5 84,5 84,5 84,5 84,5

17 16 Liite 1. Hankkeen toteutuma vuonna 2011 ja tammi - elokuussa 2012 sekä arvio loppuvuoden 2012 menoista. Toteutuma v Toteutuma Arvio Rahoitussuunnitelma v Hajakuormituksen vähentäminen Maatalouden kuormituksen vähentäminen tiedotus ja neuvonta vesiensuojelupalkkiot ym. - Kosteikot ja altaat Koskelan ja Tikkapiilon altaat vanhojen kohteiden hoito ja seuranta Kalastus hoitokalastus tutkimus Rantojen kunnostus vesikasvien niitto - Järvenpään Natura-alueiden hoito - karvalahden poisto Hapetus /sedimentin kunnostus hapettimet - seuranta Yhteiset palkkakulut - muut Kiinteät yleiskulut Yht

18 17 Liite 2. Arvio käytettävän rahoituksen jakautumisesta eri kohteisiin vuonna 2013 ( ). Hajakuormituksen vähentäminen Vuoden 2013 rahoitusosuus Rahoitus yhteensä - Maatalouden kuormituksen vähentäminen tiedotus ja neuvonta (ProAgria Uusimaa) erityisympäristötoimenpiteiden suunnittelu vesiensuojelupalkkiot ravinnetaselaskelmat Kosteikot ja altaat vanhojen kohteiden hoito ja seuranta uusien kohteiden suunnittelu Kalastus - hoitokalastus - tutkimus Rantojen kunnostus - vesikasvien niitto - Järvenpään Natura-alueiden hoito - karvalahden poisto Hapetus /sedimentin kunnostus - hapettimet - seuranta Yhteiset - palkkakulut - muut Kiinteät yleiskulut Yht

Tehokas kunnostus 1997 lähtien

Tehokas kunnostus 1997 lähtien Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2015 1. Tavoitteet Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2015 on laadittu vuosille 2013 2017 hyväksytyn toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA OR 1/2015 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 12.2.2015 klo 8.00 10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Sakari

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko 23.5.2012 klo 14.00-15.45 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 11.2.2011 klo 9.05-10:20 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

Aika: Torstai 14.4.2016 klo 8.00-10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Aika: Torstai 14.4.2016 klo 8.00-10.00 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA OR 1/2016 TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 14.4.2016 klo 8.00-10.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Erkki

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 2.2.2012 klo 8.30-11.20 Paikka: Osallistujat: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200 Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 24.5.2013 klo 9.00-10.30 Paikka: Keravan Palvelutalosäätiön (Viertola) kabinetti Timontie 4, 04200

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 13.9.2012 klo 14.00-15.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2012 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 21.9.2012 klo 9.00-10:30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI Ohjausryhmä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 11.10.2013 klo 9.00-10.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 21.1.2010 klo 8.30-11.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 3/2010 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 17.9.2010 klo 8.30-11.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2013 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai 25.3.2013 klo 14.30-16.15 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 2/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 26.5.2011 klo 8.30-12:00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA 2/2016 TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 8.4.2016 klo 8.30-11.30 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat:

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2014 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2014 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Or 1/2014 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 7.2.2014 klo 9.00-10.45 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä, Kultasepänkatu

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava

TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto, Kultasepänkatu 4 B, Kerava TUUSULANJÄRVEN PÖYTÄKIRJA Ktr 1/2011 KUNNOSTAMISPROJEKTI TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai 21.1.2011 klo 8.30-11.00 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toimisto,

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI TERVANOKAN UIMARANTA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

UIMAVESIPROFIILI TERVANOKAN UIMARANTA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI TERVANOKAN UIMARANTA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Kuntayhtymän toimialue

Kuntayhtymän toimialue Kuntayhtymän toimialue kuntayhtymä perustettu v. 1976 - Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Vantaa - liikelaitoskuntayhtymäksi 2013 alkaen - HSY jäsenyhteisöksi Vantaan tilalle Keski-Uudenmaan meriviemärin tarkoitus:

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava PÖYTÄKIRJA TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai 15.5.2014 klo 8.30 9.40 Paikka: Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava Osallistujat: Mauri Pekkarinen

Lisätiedot

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen hanke Vesistökunnostusryhmän toinen kokoontuminen 15.12.2010 klo 13.00 Kosken Tl kunta

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden

Lisätiedot

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja 1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Mikkelin alapuolinen Saimaa

Mikkelin alapuolinen Saimaa Mikkelin alapuolinen Saimaa Valuma-alueen ja vesialueen hoidon yleissuunnitelma Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Lähtökohdat Vesialueen tila kohentunut 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta tämän

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU)

Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) KULKU -hankesuunnitelma, 4.11.2008 Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Hankesuunnitelma 1.1.2008 31.12.2009 (versio 2, päivitetty 31.10.2008) HANKKEEN TIEDOT Köyliönjärven

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon hanke Toimintakertomus vuodelta 2011 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi

PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA 2014 2020 Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi Pyhäjärvi on Lounais-Suomen suurin järvi, jolla on alueen asukkaille, kunnille ja teollisuudelle suuri merkitys. Pyhäjärven

Lisätiedot

Hanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007.

Hanke alkoi 15.9.2005 ja päättyi 31.10.2007. JÄRVIPAJA-HANKE 1(3) Osaprojekti A, Kettulan järvien kunnostus Kettulan järvien ystävät ry LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen tausta 2 Asetetut tavoitteet Vuonna 2004 vastaperustettu Kettulan järvien ystävät ry

Lisätiedot

TEHO:ssa tuumasta toimeen

TEHO:ssa tuumasta toimeen TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Mökkiläinen Saara Lilja-Rothsten. Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon

Mökkiläinen Saara Lilja-Rothsten. Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Mökkiläinen Saara Lilja-Rothsten Järven kunnostus mökkiläisten yhteistyönä Myrskylän ja Askolan Valkjärvi Esityksen rakenne 1) Valkjärven suojelutyö ja kunnostamistarve 2) Yleishyödyllinen LEADERkehittämishanke

Lisätiedot

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI Valkeakoski MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa Kalvola KÄRJENNIEMENSELKÄ VANAJANSELKÄ VANAJAVESIKESKUS TAKAJÄRVI RENKAJÄRVI Hattula Hämeenlinna Lammi Hämeenkoski PÄÄJÄRVI Hämeeseen on perustettu laaja-alainen

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Vesien kunnostus ja käyttö

Vesien kunnostus ja käyttö Vesien kunnostus ja käyttö Vesien- ja merenhoidon palauteseminaari Eeva-Kaarina Aaltonen, toiminnanjohtaja 29.1.2015, Härmän Kylpylä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio

Lisätiedot