ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008"

Transkriptio

1 ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tähän julkaisu käsittelee Artjärven Pyhäjärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tutkimustuloksia vuodelta 28. Tarkkailu koostui verkkokoekalastuksista. Yleisimmistä saalislajeista (lahna, särki ja ahven) tehtiin myös iänmääritykset suomuista. Vuosi 28 oli kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellisen tarkkailun viimeinen tarkkailuvuosi, ja julkaisun lopussa on tehty yhteenveto koekalastustuloksista vuosilta 2-28 sekä arvioitu tämän perusteella järven tilaa ja kalaston rakenteen ajallisia muutoksia. Koekalastustulosten perusteella Pyhäjärven kalasto oli rehevälle järvelle tyypillisesti särkikalavaltainen, mutta toisaalta myös kuhakannat olivat melko vahvat. Pyhäjärven itä- ja länsiosien välillä havaittiin yksikkösaaliissa tilastollisesti merkitseviä ero. Ero johtui pääasiassa aiemmin kuormitetun itäosan suuremmista lahna- ja pasurisaaliista. Itäosalla lahnan ja pasurin osuus yksikkösaaliista (kpl/koeverkko) oli 6 %, mutta järven länsiosalla 34 %. Pyhäjärven itäosan kalaston rakenne viittasi länsiosaa rehevämpään veden- ja pohjanlaatuun. Ahvenen, särjen ja lahnan iänmääritysten perusteella kalojen pituuden ja painon kehitys oli myös hieman hitaampaa aiemmin kuormitetulla itäosalla. Tarkkailutulokset osoittivat, että Artjärven Pyhäjärven kalaston rakenne näyttäisi muuttuneen tarkastelujaksolla 2-28, mutta tässä tapauksessa muutos näyttäisi tapahtuneen parempaan suuntaan. Yksikkösaaliit ovat pienentyneet, vaikkakin särkikalojen osuus on etenkin järven itäpäässä yhä merkittävä.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 TULOKSET LAJISTO KALAYHTEISÖJEN JA YKSIKKÖSAALIIDEN ALUEELLINEN VERTAILU 3 4 AHVENEN, SÄRJEN JA LAHNAN IÄNMÄÄRITYKSET 4 5 TULOSTEN TARKASTELU JA KALAKANTOJEN RAKENNE VIITTEET Liite 1. Koealojen A (itäpää) ja B (länsipää) verkkokohtaiset yksikkösaaliit (kpl/laji/koeverkko) vuonna 28.

4 1 JOHDANTO Artjärven kunta sai Länsi-Suomen vesioikeudelta luvan (päätös Dnro.94/1998/3) johtaa kunnan viemäriverkostosta tulevat jätevedet jätevedenpuhdistamossa käsiteltyinä Koskenkylänjoen vesistöalueeseen (16.3) kuuluvaan Säyhteenjokeen. Noin 2 metriä jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella Säyhteenjoki purkautuu alapuolisen Pyhäjärven itäpäähän. Järven itäpää on suhteellisen matala, mutta kokonaisuudessaan Pyhäjärvi on valuma-alueensa suurin ja syvin järvi. Pyhäjärven syvin kohta on yli 66 metriä ja keskisyvyydeltään (21,5 m) se on Suomen syvin järvi. Länsi-Suomen vesioikeuden lupamääräyksessä (päätös Dnro. 94/1998/3) edellytetään, että luvansaajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutuksia Pyhäjärven kalastoon Hämeen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatiman tarkkailuohjelman mukaan, jonka Hämeen TE-keskus hyväksyi kirjeellään Dnro.11/5723/, koekalastukset tehdään joka toinen vuosi ja kalastustiedustelu joka neljäs vuosi. Joka neljäs vuosi koekalastuksien yhteydessä on määrä tehdä myös yleisimpien saalilajien (ahven, lahna ja särki) iänmääritykset. Artjärven kunnan jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa jonka jälkeen kunnan jätevedet on johdettu Orimattilan jätevedenpuhdistamoon. Kunnalla oli voimassaoleva ympäristölupa vuoden 28 loppuun asti. Hämeen TE-keskus katsoi, että kalataloudellista tarkkailua tulee jatkaa ympäristöluvan voimassaoloajan loppuun asti vaikka kuormitus puhdistamolta olikin tarkkailuvuonna jo loppunut. Näin ollen vuoden 28 kalataloudellinen tarkkailu jää viimeiseksi kunnan jätevedenpuhdistamon tarkkailuvuodeksi. Kalataloudellinen tarkkailu koostui verkkokoekalastuksista ja kalojen iänmäärityksistä. Tuloksia verrataan aikaisempien tarkkailuvuosien tuloksiin ja tehdään yhteenveto yksikkösaaliiden ja kalaston rakenteen muutoksista aikavälillä AINEISTO JA MENETELMÄT Koekalastusmenetelmänä käytettiin NORDIC-koeverkkosarjaa, joka on 3 m pitkä ja 1,5 m korkea. Verkko koostuu 12 eri harvuisesta hapaasta (kukin 2,5 m pitkä), joiden solmuvälit ovat 5, 6.25, 8, 1, 12.5, 15.5, 19.5, 24, 29, 34, 43 ja 5 mm. Havaspanelit ovat verkossa satunnaisessa järjestyksessä. Koekalastusalueita oli 2, alue A on järven itäpäässä, johon kunnan käsitellyt jätevedet aiemmin laskivat, ja vertailualue B on järven länsipäässä. Kumpikin koeala oli kooltaan 1 ha ja alueet jaettiin Appelbergin ja Berquistin (1994) suositusten mukaisesti koekalastusvyöhykkeisiin. Koekalastusvyöhykkeet olivat kummallakin alueella: -3 m ja 3-6 m. Pyyntiponnistus syvyysvyöhykettä kohti määräytyi Appelbergin ja Berquistin (1994) suositusten mukaisesti. Näillä perusteilla kummallekin syvyysvyöhykkeelle tuli pyyntiponnistukseksi seitsemän verkkovuorokautta, eli 14 koealaa kohti ja yhteensä 28. Koekalastukset tehtiin kahden viikon aikana elokuussa 28. Verkot laskettiin päivän päätteeksi (klo ) ja nostettiin aamulla (klo. 8.). Kalastusajaksi muodostui noin tuntia, mikä on hieman yli suositusten. Koealojen ja syvyysvyöhykkeiden sisällä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 1

5 verkot laskettiin kukin satunnaisiin ruutuihin, jolla varmistettiin havaintojen riippumattomuus. Kalat mitattiin ja punnittiin solmuväli- ja lajikohtaisesti. Ahvenista, särjistä ja lahnoista otettiin lisäksi suomunäytteitä kasvututkimuksia varten. Näytekaloiksi valittiin saaliista satunnaisesti 3 eri kokoista kalaa, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva lajien kasvusta vertailtavilla alueilla. Koealojen välisessä kalayhteisötarkastelussa käytettiin tilastollisena menetelmänä PerMANOVA -testiä (mm. McCune & Grace 22). PerMANOVA on permutaatiopohjainen, varianssianalyysin (ANOVA) kaltainen menetelmä a-priori ryhmien vertailuun. Testi soveltuu erinomaisesti ekologisille aineistoille, sillä testi perustuu näytteiden ja koeryhmien lajiaineistojen vertailuun (McCune & Mefford 1999). Testin etäisyysmittarina käytettiin Sørensenin-etäisyysindeksiä. Koko tarkkailujakson (2-28) koekalastusaineistojen vertailuun käytettiin niin ikään PerMANOVA-testiä. Aineiston analysointi tehtiin PC-ORD ohjelmalla (McCune & Mefford 1999). 3 TULOKSET 3.1 LAJISTO Pyhäjärveltä tavattiin koekalastuksissa kaikkiaan 1 eri kalalajia (hauki, ahven, kuha, kiiski, kuore, särki, lahna, pasuri, salakka ja suutari). Koealalla A (aiemmin kuormitettu itäpää) yleisimmät saalislajit olivat lahna ja pasuri (kuva 1). Biomassoissa tarkasteltuna kuha oli myös keskeinen saalislaji. Sen sijaan koealalla B saalislajien runsaussuhteet olivat järven itäosaa tasaisemmat ja etenkin kiiskeä ja ahventa saatiin enemmän saaliiksi. Yksilömäärissä tarkasteltuna yleisimmät saalislajit olivat ahven, kiiski, lahna ja pasuri (kuva 1). Kuha oli jälleen biomassoissa tarkasteltuna keskeinen saalislaji. Lajikohtaiset saaliit kultakin alalta ja syvyysvyöhykkeeltä on taulukoitu liitteeseen 1. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29

6 Salakka 1 % Särki 12 % Koeala A kpl/verkkovrk Ahven 5 % Kiiski 13 % Kuha 4 % Pasuri 2 % Salakka,4 % Koeala A g/verkkovrk Särki 5 % Ahven 13 % Kiiski 5 % Kuore 5 % Pasuri 29 % Lahna 31 % Lahna 24 % Kuore 1 % Kuha 32 % Suutari,1 % Särki 15 % Koeala B kpl/verkkovrk Ahven 19 % Suutari 4 % Salakka 1 % Särki 8 % Koeala B g/verkkovrk Ahven 24 % Salakka 4 % Hauki % Pasuri 9 % Pasuri 19 % Kiiski 18 % Lahna 9 % Kuore,1 % Hauki 2 % Kiiski 3 % Lahna 15 % Kuore 1 % Kuha 9 % Kuha 4 % Kuva 1. Koealojen saalislajien suhteellinen osuus kokonaissaaliista (kpl ja g). 3.2 KALAYHTEISÖJEN JA YKSIKKÖSAALIIDEN ALUEELLINEN VERTAILU PerMANOVA -testin perusteella alojen A ja B kalayhteisöissä ja lajien runsauksissa oli tilastollisesti merkitsevää ero (F-testisuure: 2.6, p =.3*), mihin viittasi jo keskeisimpien saalislajien runsauksien erot (kuva 1). Syvyysvyöhykkeiden väliset yksikkösaaliiden erot koealojen sisällä olivat niin ikään tilastollisesti merkitsevät (F-testisuure: 8.5, p =.2***). Ero syvyysvyöhykkeiden välillä oli kummankin koealan sisällä siten selvempi kuin alueiden väliset erot. Koealojen ja syvyysvyöhykkeiden välinen interaktio ei sen sijaan ollut tilastollisesti merkitsevä (p =.26), joten saaliiden erot eri syvyysvyöhykkeillä olivat koealojen välillä samansuuntaisia. Kappalemääräisten yksikkösaaliiden (kpl/verkkovrk.) perusteella koealan A saaliit olivat suuremmat kuin vertailualan B saaliit (kuvat 2 ja 3). Sen sijaan biomassoissa tarkasteltuna koealan B yksikkösaaliit olivat suuremmat (kuvat 2 ja 3). Koealojen keskimääräiset yksikkösaaliit, joihin on laskettu kummankin syvyysvyöhykkeen saaliit olivat: ala A: 84 kpl ja 1363 g/verkkovrk. ja ala B: 64 kpl ja 269 g/verkkovrk. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 3

7 15 kpl/verkkovrk g/verkkovrk kpl/verkkovrk g/verkkovrk Koeala A -3 m Koeala B -3 m Kuva 2. Syvyysvyöhykkeen -3 m keskimääräiset yksikkösaaliit (kpl ja g/verkkovrk.) Pyhäjärven koealoilla A (kuormitettu itäpää) ja B (länsipää). 5 kpl/verkkovrk g/verkkovrk kpl/verkkovrk g/verkkovrk. 1 5 Koeala A 3-6 m Koeala B 3-6 m Kuva 3. Syvyysvyöhykkeen 3-6 m keskimääräiset yksikkösaaliit (kpl ja g/verkkovrk.) Pyhäjärven koealoilla A (kuormitettu itäpää) ja B (länsipää). 4 AHVENEN, SÄRJEN JA LAHNAN IÄNMÄÄRITYKSET Tarkkailuohjelman mukaisesti kerättiin ahvenelta, särjeltä ja lahnalta suomunäytteitä satunnaisesti erikokoisilta yksilöiltä. Tulosten perusteella lajien pituuskasvua kuvasi parhaiten logaritmista käyrä, jossa vanhimpien yksilöiden kohdalla pituuden kasvu hidastui (kuvat 4-6). Lajien painonkehitystä kuvasi sen sijaan parhaiten eksponentiaalinen käyrä, jossa paino alkaa nopeasti kasvaa kalojen saavuttaessa tietyn ikävaiheen (kuvat 4-6). 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29

8 Tulosten perusteella tarkasteltavat lajit olivat kasvaneet viiteen ikävuoteen asti pääasiassa pituutta ja vasta myöhemmin painon kehitys on ollut huomattavaa. Näyttäisi myös siltä, että lajien kasvun- ja painonkehityksessä oli pieniä alueellisia eroja, sillä alueelta A (kuormitettu itäpää) kerätyt havainnot ja niihin sovitetut käyrät osoittivat tarkasteltujen lajien kasvaneen hitaammin järven itäpäässä. Alue A Alue B 35 y = 1,798x 2,139 3 Paino (g) y = 2,63x 2, Ikä (v.+) Alue A Alue B 3 y = 19,951Ln(x) +, Pituus (mm) y = 98,617Ln(x) + 13, Ikä (v.+) Kuva 4. Ahvenen painon (g) ja pituuden (mm) suhde kalan ikään Pyhäjärven koealoilla A (itäpää) ja B (länsipään vertailualue) vuonna 28. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 5

9 35 Alue A Alue B y = 4,215e,333x 3 25 Paino (g) y = 3,586e,332x Ikä (v.+) Alue A Alue B 3 y = 76,917Ln(x) + 21,24 25 Pituus (mm) y = 57,861Ln(x) + 45, Ikä (v.+) Kuva 5. Särjen painon (g) ja pituuden (mm) suhde kalan ikään Pyhäjärven koealoilla A (itäpää) ja B (länsipään vertailualue) vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29

10 Alue A Alue B Paino (g) y = 5,38e,365x y = 4,766e,357x Ikä (v.+) Alue A Alue B 4 35 Pituus (mm) y = 8,619Ln(x) + 42,899 y = 74,5Ln(x) + 51, Ikä (v.+) Kuva 6. Lahnan painon (g) ja pituuden (mm) suhde kalan ikään Pyhäjärven koealoilla A (itäpää) ja B (länsipään vertailualue) vuonna 28. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 7

11 5 TULOSTEN TARKASTELU JA KALAKANTOJEN RAKENNE 2-28 Koekalastustulosten perusteella Pyhäjärven kalasto oli rehevälle järvelle tyypillisesti särkikalavaltainen, mutta toisaalta myös kuhakannat olivat melko vahvat. Mikäli petokalojen osuus kokonaissaaliista jää alle 2 %:n pidetään kalakannan koostumusta rehevän veden kalastona ja hoitokalastuksen tarve on ilmeinen (Sammalkorpi ym. 1999). Kummallakin koealalla kuhan ja hauen saaliit eivät yksilömäärissä tarkasteltuna yltäneet 2 %:n tasolle, mutta biomassoissa mitattuna yksistään kuhan osuus oli kummallakin alalla yli 3 %. Myös keskimääräiset yksikkösaaliit olivat rehevälle järvelle tyypillisesti melko runsaat, noin 1,3 kg (ala A) ja 2, kg (ala B). Karuissa järvissä keskimääräinen yksikkösaalis jää yleensä selvästi alle yhden kilogramman (Raunio 22). Koealojen välillä havaittiin yksikkösaaliissa tilastollisesti merkitseviä ero. Ero johtui pääasiassa aiemmin kuormitetun itäosan suuremmista lahna- ja pasurisaaliista. Koalalla A lahnan ja pasurin osuus yksikkösaaliista (kpl/koeverkko) oli 6 %, mutta alalla B 34 %. Vastaavasti ahvenen osuus saaliista oli koealalla B 19 % ja koealalla A vain 5 %. Näin ollen Pyhäjärven itäosan kalaston rakenne viittasi alueen rehevämpään veden- ja pohjanlaatuun. Ahvenen, särjen ja lahnan iänmääritysten perusteella kalojen paino alkoi selvästi kasvaa vasta noin viiden ikävuoden jälkeen. Petokalojen kasvunopeus saattaa sen sijaan olla hyvä, sillä saalislajien kannat olivat vahvat. Tulokset viittasivat myös siihen, että tarkasteltujen lajien pituuden ja painon kehitys oli hieman hitaampaa aiemmin kuormitetulla itäosalla. Tulokset eroavat edellisistä iänmäärityksistä (v. 24), joissa vastaavaa eroa kalojen kasvussa ei havaittu. Pyhäjärven kalataloustarkkailusta kertyneen aineiston perusteella voidaan tarkastella järven kalaston rakennetta ja yksikkösaaliita aikavälillä Aineistoa on kerätty kahden vuoden välein. Syvyysvyöhykkeellä -3 m aiemmin kuormitetun itäosan yksikkösaaliit ovat pääsääntöisesti olleet suurempia kuin vertailualalla (kuva 7). Ainoan poikkeuksen muodosti vuosi 26, jolloin läntisen koealan saaliit olivat suuremmat kuin kuormitetun alueen. Pitkän aikavälin tulosten perusteella näyttäisi myös siltä, että yksikkösaaliit ovat laskeneet kummallakin koealalla vuosikymmenen alun tasosta. Syvemmällä vyöhykkeellä (3-6 m) vertailualan saaliit ovat taas olleet yhtä poikkeusvuotta lukuun ottamatta suuremmat kuin kuormitetun koealan (kuva 7). Vertailualan syvemmän vyöhykkeen suuremmat yksikkösaaliit selittyvät ahvenen, särjen ja salakan suuremmilla saaliilla. Vuosienvälinen vaihtelu syvemmän vyöhykkeen saaliissa on ollut myös suurempaa kuin matalammalla syvyysvyöhykkeellä. Vaihtelut syvyysvyöhykkeen 3-6 m yksikkösaaliissa ovat kuitenkin pääsääntöisesti olleet koealoilla aina samansuuntaisia. Tilastollisen tarkastelun perusteella vuosien ja koealueiden väliset erot kalayhteisöjen rakenteessa olivat tilastollisesti merkitseviä (PerMANOVA: p <.1***). Koealojen ja vuosien välinen interaktio oli niin ikään tilastollisesti merkitsevä (p =.3*). Vaikka graafisen tarkastelun perusteella näyttikin siltä, että vuosienväliset muutokset koealojen yksikkösaaliissa ovat olleet pääsääntöisesti saman suuntaisia, oli yhdysvaikutus kuitenkin tilastollisesti merkitsevä. Tulos saattaa liittyä kalojen ryvästyneisyyteen eli epätasaiseen jakautumiseen vesistössä, jolloin yksittäisenä vuonna saatetaan sattumasta johtuen saada poikkeavia tuloksia, vaikka todellisuudessa kalaston rakenteessa ja biomassoissa ei 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29

12 olisikaan tapahtunut muutoksia. Perinteiset tilastolliset menetelmät ovat melko huonosti soveltuvia tämän tyyppisin aineistoihin, ja saattavat tuottaa liian herkästi tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Yhteenvetona Artjärven Pyhäjärven kalaston rakenteen voidaan katsoa muuttuneen tarkastelujaksolla 2-28, mutta tässä tapauksessa muutos näyttäisi tapahtuneen parempaan suuntaan. Yksikkösaaliit ovat pienentyneet, vaikkakin särkikalojen osuus on etenkin järven itäpäässä yhä merkittävä. Toisaalta Pyhäjärven kuhakannat näyttäisivät olevan melko vahvat. Vielä vuoden 24 tulosten perusteella näytti siltä, että järven kalaston rakenteessa ei ole tapahtunut muutosta, kun tarkastelujakso oli vuodesta 2 vuoteen 24 (Raunio 25). Nyt kun jätevesikuormitus on loppunut, on järven tilan positiiviselle kehitykselle jatkossakin hyvät edellytykset. On tosin huomattava, että hajakuormitukseen nähden pistekuormituksen osuus oli suhteellisen vähäinen. Hajakuormituksen vähentämiseen suunnatut vesiensuojelutoimet ovat siten keskeisessä roolissa Pyhäjärven ekologisen tilan parantamisessa. Keskimääräinen yksikkösaalis (kpl/koeverkko) Koeala A -3m Koeala B -3m Keskimääräinen yksikkösaalis (kpl/koeverkko) Koeala A 3-6m Koeala B 3-6m Kuva 7. Syvyysvyöhykkeiden -3 ja 3-6 m keskimääräiset yksikkösaaliit (kpl/verkkovrk.) aikavälillä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 9

13 VIITTEET Appelberg, M. & Berquist, B. 1994: Undersökningstyper för provfiske i sötvatten. PM 5: 1994, Fiskeriverkets sötvattenslaboratorium, Fisk Monitoring Gruppen, Drottningholm. Mankki, J. 21. Artjärven Pyhäjärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2. Kymijoen vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusraportti no 41/21. McCune, B. & Mefford, M. J PC-ORD. Multivariate Analysis of Ecological Data, Version MjM Software Design, Gleneden Beach, Oregon, USA. McCune, B. & Grace, J. B. 22. Analysis of ecological communities. MjM Software Design, Gleneden Beach, Oregon, USA. 3 s. Raunio, J. 22. Heinolan seudun kalataloudellinen yhteistarkkailu 22. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 11/22, osa: Konnivesi-Ruotsalaisen kalaston rakenne vuonna 22. Raunio, J. 23. Artjärven Pyhäjärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna 22. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 13/23, osa: koekalastukset. Raunio, J. 25. Artjärven Pyhäjärven kalataloudellinen tarkkailu vuonna 24. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 13/25. Sammalkorpi, I., Horppila, J. & Ruuhijärvi, J Levähaitta vai kala-aitta, kotijärvi kuntoon hoitokalastuksella. Esite, alueelliset ympäristökeskukset ja TE-keskusten kalatalousyksiköt. Helsinki Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29

14 Liite 1. Koealojen A (itäpää) ja B (länsipää) verkkokohtaiset yksikkösaaliit (kpl/laji/koeverkko) vuonna 28. Koeala Ahven Hauki Kiiski Kuha Kuore Lahna Pasuri Salakka Suutari Särki Yhteensä A -3m A -3m A -3m A -3m A -3m A -3m A -3m A 3-6m A 3-6m A 3-6m A 3-6m A 3-6m A 3-6m A 3-6m B -3m B -3m B -3m B -3m B -3m B -3m B -3m B 3-6m B 3-6m B 3-6m B 3-6m B 3-6m B 3-6m B 3-6m Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 11

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VERKKOKOEKALASTUKSET 2005

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VERKKOKOEKALASTUKSET 2005 HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VERKKOKOEKALASTUKSET 2005 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 185/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden vuoden 2008 kalataloudellinen

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011 HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 219/2012 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Konniveden

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 223/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 250/2015 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Konniveden

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2004

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2004 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2004 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458 8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua

Lisätiedot

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

KUULUTUS Esitys Mussalon D-laiturin rakentamisen ja ruoppaamisen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi

KUULUTUS Esitys Mussalon D-laiturin rakentamisen ja ruoppaamisen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi KUULUTUS VARELY/2146/5723/2018 5.7.2018 Esitys Mussalon D-laiturin rakentamisen ja ruoppaamisen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Kylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

Kylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 172/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064

Lisätiedot

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2017

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2017 HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2017 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 275/2018 Viivi Kaasonen & Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2005

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2005 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2005 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 144/2006 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458 8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen ja

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 221/2012 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4

Lisätiedot

Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017

Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin

Lisätiedot

ESITYS HANKASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLISEKSI TARKKAILUOHJELMAKSI VUODESTA 2019 ALKAEN

ESITYS HANKASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLISEKSI TARKKAILUOHJELMAKSI VUODESTA 2019 ALKAEN ESITYS HANKASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLISEKSI TARKKAILUOHJELMAKSI VUODESTA 2019 ALKAEN 30.10.2018 Verkkokoekalastusta Viinikkalanselällä vuonna 2015 ESITYS HANKASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille

Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille 2019-2023 Eurofins Nab Labs Oy Heikki Alaja 6.11.2018 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailualue... 1 2.1 Vesistö ja

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...

Lisätiedot

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018 LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien TARKKAILUOHJELMA Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell Sisällys 1 TARKKAILUVELVOITE... 1 2 TUTKIMUSALUE... 1 2.1 Valumavedet... 1 2.2 Vesistöt

Lisätiedot

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.

Lisätiedot

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...

Lisätiedot

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys

Lisätiedot

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi Sylvöjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven

Lisätiedot

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen

Lisätiedot

Uksjärven koekalastus kesällä 2009

Uksjärven koekalastus kesällä 2009 Uksjärven koekalastus kesällä 29 Tommi Välikangas Seppo Salonen RAPORTTI Porin kaupungin ympäristövirasto 2/21 2 1 JOHDANTO Uksjärvi on Porin pohjoisosassa Ahlaisten ja Lampin kylien välillä lähellä Merikarvian

Lisätiedot

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto 30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa

Lisätiedot

KUULUTUS Esitys Vapo Oy:n Taipalsaaren Suursuon turvetuotantoalueen kalataloudellisesta tarkkailuohjelmasta

KUULUTUS Esitys Vapo Oy:n Taipalsaaren Suursuon turvetuotantoalueen kalataloudellisesta tarkkailuohjelmasta KUULUTUS VARELY/2494/5723/2018 22.11.2018 Esitys Vapo Oy:n Taipalsaaren Suursuon turvetuotantoalueen kalataloudellisesta tarkkailuohjelmasta Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

SYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018

SYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018 B 3093.100 Vulcan Hautalampi Oy Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Viinijärven kalalaitos SYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018 KUOPIO 21.12.2018

Lisätiedot

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2008 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 188/29 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458 864 1 JOHDANTO 22.6.29 Kymijoen

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu

Lisätiedot

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2006

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2006 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2006 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458 8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen alaosan vuoden 2006 verkkokoekalastuksien yksikkösaaliiden

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 213/2011 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot