Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Transkriptio

1 Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys 10,0 m Valuma-alue 92 km 2 Peltoa 30 % Asutusta 20 % Savikkoa 65 % Suurimmat laskupurot Sarsalanoja Mäyränoja Vuohikkaanoja (Rusutjärvestä) Rusutjärvi: Pinta-ala 1,3 km 2 Keskisyvyys 2,0 m

2 Hoitotoimet valuma-alueella: Kuormituksen vähentäminen Peltoviljely: toimenpiteiden koordinointi Tuusulanjärvi-projektissa Tuusulanjärven fosforikuormituksesta puolet on peräisin pelloilta Viljelijälähtöinen VILKKU yhteistyöhanke Ympäristötukijärjestelmä: mm. Klenkon kosteikko, suojavyöhykkeitä Lannoituksen tarkentaminen / lohkokohtaisten ravinnetaseiden laskentapalvelua (enimmillään mukana 17 tilaa) Vesiensuojelupalkkiot mm. suojavyöhykkeiden perustamisesta Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen suunnitteluhanke v (ELYkeskus, Keski-Uusimaan ympäristökeskus, konsulttityö) Hulevedet: päävastuu kunnilla mm. kaavoitukseen liittyen Esimerkkinä Järvenpään Lepolan alueet (kosteikkoaltaita ) Rykmentinpuiston kaavoitus käynnissä Tuusulassa Haja-asutus: päävastuu kunnilla ja asukkailla Vesihuollon ulottaminen pientaajama-alueille (mm. kuntayhteistyö Vähäjärven alueella, Ruskelan kylän hanke) Hajajätevesiasetuksen täytäntöönpano ollut ongelmallista; kiinteistökohtaista neuvontaa toteutettu 2011 lähtien

3 Hoitotoimet valumaalueella: Kosteikot ja laskeutusaltaat Toteutettu lähes kaikkien purojen varsille, pääosin pieniä Tavoitteet: Tuusulanjärven ravinne- ja kiintoainekuormitus vähenee Kosteikko- ja vesiluonnon monimuotoisuuden lisääntyy luonnonmukaisen rakentamisen keinoin Linnusto ym. eliöstö hyötyy Puromaisema paranee

4 Mäyränojan suualueen laskeutusallaskosteikon suunnittelu ja toteutus Suunnittelu ja rakentaminen: Uudenmaan ympäristökeskus valtion rahoituksella v Kunnossapito- ja hoitovastuu Tuusulanjärven kunnostushankkeella

5 Mäyränojan kosteikon yleissuunnitelma Vesipinta-ala 1,8 ha Kustannukset Viljelystä poistunut pusikoituva peltoalue Ranta- ja vesialueet nykyisin kokonaan Järvenpään kaupungin omistuksessa (alun perin puolet yksityisomistuksessa)

6 Näkymä Mäyränojansuulta talvella 2002 ja keväällä 2002

7 Mäyränojan kosteikko kesällä 2004 Mäyränojan kosteikko kesällä 2002 Kuvat: Jari Venetvaara

8 Mäyränojan kosteikko elokuussa 2006 ei vielä ruoppaustarvetta Mäyränojan kosteikon alkupää elokuussa 2006 kesäkuussa 2007 ruopattu lietettä ja kasviainesta 50 m 3

9 Mäyränojan kosteikon peruskunnostustyöt talvella Pajukoiden poistoa (1 000 ) Ruoppaus pitkäpuomisella kaivinkoneella rannoilta käsin ( ) Osmankäämikasvustojen niitot aloitettiin v (2 000 )

10 Mäyränojan latvaosan kosteikkoketju Toteuttaja: Uudenmaan ELY-keskus v Kaivumassat 5600 m 3 rakennuskust Tikkapiilon allas Koskelan altaat (2 kpl) Kuva: Mauri Pekkarinen

11 Räikilänojan laskeutusallas - toteutus: projektivaroilla vuonna 2001 (pituus 100 m, leveys n. 10 m) - kustannukset sisältäen ojansuukosteikon ja ojitusjärjestelyjä

12 Räikilänojan kosteikko syksyllä 2006 Tiheä kelluslehtinen kasvusto Ei vielä ruoppaustarvetta Räikilänojan kosteikko elokuussa 2010 Ruoppaustarve todettu Ruopattu v. 2011

13 Räikilänojan suukosteikko - ojansuun tukkiminen ponttiseinällä ja vesien ohjaus v ja suodattaminen hajotusojastolla rantapalteen takana

14 Suvirannan edustan laaja ruovikkokosteikko - huomattava osa Räikilänojan vesistä ohjattu ruovikkoon v tärkeä silkiuikkujen pesimäalue, niittoja hyvin rajoitetusti

15 Lintulahdet Life hankkeessa v toteutettu Loutinojan suuosan laskeutusallas ja hajotusojasto Kuva: Tero Taponen / Uudenmaan ELY-keskus

16 Fosforikuorma tonnia / vuosi Järven fosforipitoisuus µg/l Tuusulanjärven fosforikuorman ja fosforipitoisuuden kehitys Jätevesikuorma Hajakuorma Järven fosforipitoisuuskeskiarvo Järven fosforipitoisuustrendi 0 Vuosi Vesienhoitosuunnitelman mukainen fosforipitoisuuden tavoite 89 <55 µg/l vuoteen 2021 vaatii äärimmilleen vietyjen vesiensuojelutoimien toteutusta

17 Kasviplanktonbiomassa mg/l Klorofylli-a µg/l Kasviplanktonbiomassan ja klorofylli-a:n määrän muutokset Tuusulanjärven kunnostuksen eri vaiheissa kasviplanktonin kokonaisbiomassa sinilevien osuus kokonaisbiomassasta klorofylli-a (kuvaa levien määrää) > ilmastus >l >1979- jätevesien poisjohtaminen > lisävesi Päijänne-tunnelista > >1997- tehokalastus > >1998- hapetuskierrätys > >2000- kosteikkotyöt > 0 Vuosi Vesienhoitosuunnitelman mukainen a-klorofyllipitoisuuden tavoite µg/l vuoteen 2021 on mahdollista saavuttaa tehokkailla vesiensuojelu- ja hoitotoimilla