Kuntayhtymän toimialue Päijänne -tunneli_

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntayhtymän toimialue Päijänne -tunneli_"

Kirsi-Kaisa Penttilä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KESKI-UUDENMAAN VESIEN- SUOJELUN KUNTAYHTYMÄ perustettu v jäsenkunnat: Kerava, Järvenpää, Tuusula, Vantaa Keski-Uudenmaan meriviemäri: seudullinen vesiensuojeluratkaisu Keravanjoen ja Tuusulanjärven suojelemiseksi tarkoitus: jätevesien johtaminen tehokkaasti puhdistettuina Helsingin jätevesien kanssa avomerelle siirtoviemäreitä 45 km, tunnelia 23 km, pääpumppaamo Pihlajamäessä alueen viemäröity asukasluku n Tuusulanjärvi vapautui jätevesistä v Vesistöjen kunnostussuunnittelua 1980 lähtien Kuntayhtymän toimialue Päijänne -tunneli_

2 Tuusulanjärven kunnostushanke Leväkesä 1997 synnytti Pro Tuusulanjärvi kansanliikkeen; nimen adressi ympäristöministerille kuntavierailun yhteydessä Tuusula ja Järvenpää päättivät rahoittaa hankkeita puoliksi Tuusulanjärvi-projekti järjestäytyi 1999 alkaen: - ohjausryhmä (rahoittajat ja intressiryhmät, kuntien johtavat poliitikot) - kunnostustyöryhmä (osahankkeiden edistäminen) - kuntayhtymä (koordinointi, päätösten laillisuusasiat) Valtion rahoitus 0,336 M v Uudenmaan ympäristökeskuksen kautta työpanoksena Kuntien oma rahoitus n euroa / kunta / vuosi Valtion lisärahoitus 0,40 M v Projektirahoitus yhteensä 4,9 milj. euroa v

3 Tuusulanjärven kunnostushanke Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Kunnostuksen tavoitteet: Tuusulanjärvi uintikelpoinen läpi vuoden eli sinilevien massaesiintymät kuriin Vahvat, luontaisesti lisääntyvät petokalakannat Virkistyskäyttöarvon parantaminen Hyvä ekologinen tila 2021 Rusutjärvelle laadittu oma kunnostussuunnitelma 2012 (Ramboll Oy/Tuusulan kunta)

4 Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys 10,0 m Tuusulanjärvi ja sen Valuma-alue 92 km 2 Peltoa 30 % valuma-aluealue Asutusta 20 % Savikkoa 65 % Suurimmat laskupurot Sarsalanoja Tuusulanjärven pinta-ala 6,0 km 2 Mäyränoja Keskisyvyys 3,2 m Vuohikkaanoja (Rusutjärvestä) Maksimisyvyys 10,0 m Rusutjärvi: Valuma-alue 92 km 2 Pinta-ala 1,3 km Peltoa 30 2 % Keskisyvyys 2,0 m Asutus 20 % Maaperästä savikkoa 65 % Suuret laskupurot: Sarsalanoja 19 km 2 Mäyränoja 16 km 2 Vuohikkaanoja 13 km 2

5 Tuusulanjärven fosforikuorman ja fosforipitoisuuden kehitys Fosforikuorma tonnia / vuosi Järven fosforipitoisuus µg/l Jätevesikuorma Järven fosforipitoisuuskeskiarvo Hajakuorma Järven fosforipitoisuustrendi Vesienhoitosuunnitelman mukainen fosforipitoisuuden tavoite 89 <55 µg/l vuoteen 2021 vaatii äärimmilleen vietyjen vesiensuojelutoimien toteutusta 0 Vuosi

6 Kasviplanktonbiomassa mg/l Kasviplanktonbiomassan ja klorofylli-a:n määrän muutokset Tuusulanjärven kunnostuksen eri vaiheissa kasviplanktonin kokonaisbiomassa sinilevien osuus kokonaisbiomassasta klorofylli-a, joka kuvaa levien määrää Vuosi > ilmastus >l >1979- jätevesien poisjohtaminen > lisävesi Päijänne-tunnelista > >1997- tehokalastus > >1998- hapetuskierrätys > >2000- kosteikkotyöt > Vesienhoitosuunnitelman mukainen a-klorofyllipitoisuuden tavoite µg/l vuoteen 2021 on mahdollista saavuttaa tehokkailla vesiensuojelu- ja hoitotoimilla Klorofylli-a µg/l

7 Hoitotoimet järvellä: Hapetuskierrätys Alusveden hapetuksen tavoitteena on pitkällä aikavälillä parantaa sedimentin tilaa ja vähentää fosforin sisäkuormitusta pohjasedimentistä pitämällä sedimentin läheinen vesikerros riittävän hapellisena (vähintään 4 mg/l). Tarvitaan neljä 2,2 kw:n Mixox-hapetinta vuoteen 2021 saakka Kuva: Jouni Kervinen

8 Tuusulanjärven pinta- ja alusveden lämpötilan kehitys vuosina ,0 Hydixor ilmastin Planox Lämpötila ºC 20,0 15,0 10,0 5,0 0, ,0 Mixox-hapetus kesästä 1998 lähtien Lämpötila ºC 20,0 15,0 10,0 5,0 0, pintavesi (1 m) alusvesi (8-9 m) pintaveden kesäkeskiarvo alusveden kesäkeskiarvo Pintaveden pumppaus alusveteen tasaa veden lämpötila- ja happieroja, jolloin lämpimämpi alusvesi kiihdyttää orgaanisen aineen hajotusta sedimentissä ja nopeuttaa sen kuntoutumista

9 Tuusulanjärven happipitoisuuden kehitys vuosina Happi mg/l Mixox > Happi mg/l Mixox > Tuusulanjärvi pintavesi 1 m alusvesi 8-9 m

10 Hoitotoimet järvellä: Ravintoketjukunnostus Hoitokalastus on Tuusulanjärvellä kustannus-hyötysuhteeltaan tehokasta vesiensuojelua, mikä vähentää järven sisäistä kuormitusta 3-vuotiset järven hoitosopimukset kuuden osakaskunnan ja muiden toimijatahojen kesken Syysnuottaukset: pääpyyntikohde nykyisin lahna Kuvat: Ilkka Sammalkorpi ja Mauri Pekkarinen

11 Vuosi T u u s u l a n j ä r v e n h o i t o k a l a s t u s s a a l i i t, tonnia Vuosisaalis Talvinuotta Kevätnuotta Syysnuotta Rysät Yhteensä kg / hehtaari ,5 4,4 72,9 122, ,2 18,8 18,3 11,9 60,2 101, ,6 13,6 74,5 15,6 107,3 180, ,5 3,9 24,4 40, ,3 21,6 32,9 55,3 2002? 12,7 6,0 18,7 31, ,2 1,1 67,9 11,9 84,0 141, ,9 9,4 48,3 81, ,7 2,1 39,8 66, ,1 29,1 48, ,5 14,2 17,7 29, ,7 18,7 31, ,9 63,9 107, ,1 48,1 80,8 Yhteensä 21,5 33,5 524,3 86,7 666,0 1119,3 Tonnia / vuosi Rysät Talvinuotta Kevätnuotta Syysnuotta

12 Esimerkki kalatutkimuksista (populaatioanalyysi) Tuusulanjärven lahnakannan biomassan kehitys vuosina populaatioanalyysin mukaan. Vuosiluokat on erotettu toisistaan väreillä.

13 Hoitotoimet järvellä: Ravintoketjukunnostus Petokalojen istutustoiminta: - ankerias kpl Kuva: Heidi Värttö

14 Hoitotoimet järvellä: Rantojen hoito Hauen kutualueiden lisäys (niitot, pienet ruoppaukset) Rantojen virkistyskäyttö, venepaikkojen lisäys Kuvat: Mauri Pekkarinen

15 Hoitotoimet järvellä: Karvalehden poisto Karvalehteä poistettu järven matalasta eteläosasta v Taantui sadekesän 2008 voimakkaan savisamennuksen seurauksena Kuvat: Mauri Pekkarinen

16 Hoitotoimet valuma-alueella: alueella: Kuormituksen vähentäminen Puolet Tuusulanjärven fosforikuormituksesta on peräisin pelloilta Neuvontaa yhdessä ProAgria Uusimaan kanssa Ympäristötukijärjestelmä: Klenkon kosteikko, suojavyöhykkeitä Lannoituksen tarkentaminen / lohkokohtaisten ravinnetaseiden laskentapalvelu (enimmillään mukana 17 tilaa) Vesiensuojelupalkkiot suojavyöhykkeiden perustamisesta Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen suunnitteluhanke v (Ely-keskus, Keski-Uusimaan ympäristökeskus, konsulttityö) Hulevedet Kunnilla päävastuu mm. kaavoitukseen liittyen Esimerkkinä Järvenpään Lepolan alue (kosteikkoallas v. 2011) Rykmentispuiston kaavoitus käynnistynyt Tuusulassa Haja-asutus Vesihuollon ulottaminen pientaajama-alueille (mm. kuntayhteistyö Vähäjärven alueella, Ruskelan kylän hanke) Hajajätevesiasetuksen täytäntöönpano edistynyt hitaasti, neuvontaprojekti toteutettu v. 2011

17 Hoitotoimet valuma- alueella: Kosteikot ja laskeutusaltaat Lähes kaikkien purojen varsilla, pääosin pieniä Tavoitteet: Tuusulanjärven ravinne- ja kiintokuormituksen vähentäminen kosteikkosysteemeillä Kosteikko- ja vesiluonnon monimuotoisuuden lisäys luonnonmukaisen rakentamisen keinoin

18 Lintulahdet Life hankkeessa v toteutettu Loutinojan suuosan laskeutusallas ja hajotusojasto Kuva: Tero Taponen / Uudenmaan ELY-keskus

19 Rantamo-Seittelin - kosteikko Suomen suurin vesiensuojelukosteikko Monipuoliset tavoitteet, suunnittelu Suomen ympäristökeskus Vesiala yhteensä 24 ha, valuma-alueesta 1,3 % Yhdyskanava n. 530 m Kaivuumassat m 3 Keskisyvyys n. 0,6 m Teoreettiset viipymät - keskivirtaamalla n. 9 vrk - keskitulvalla n. 1 vrk Fosforinpoistotavoite: kolmannes Sarsalanojan tulokuormasta

20 Kuva: Tero Taponen Rantamon kosteikko (2001) ja kosteikon laajennus, kevät 2009

21 Kuva: Tero Taponen Seittelin kosteikko, kevät 2009

22 Kuva: Jari Venetvaara Mäyränojan laskeutusallaskosteikko 2002 (1,8 ha) - umpeenkasvanut, kunnostustarpeessa

23 Mäyräojan latvaosien uudet altaat, valmistuminen 2011 Tikkapiilon allas Kuva: Jaana Hietala Koskelan allas Kuva: Mauri Pekkarinen

24 Kuva: Mauri Pekkarinen Lepola I hulevesiallas, toteutus Järvenpään kaupunki 2011

25 Tuusulanjärven hoitotoimet Hankkeen yhteenvetoraportti ja toimenpiteiden päivitys valmisteilla Hankeseminaari kevättalvella 2012 Valuma-alueella Kosteikkojen seuranta ja hoito sekä uusien kosteikkojen suunnittelu ja viljelijöiden hankkeiden tukitoimet Alueellinen ja paikallinen neuvontatyö vesiensuojelua edistävien viljelytapojen edistämiseksi (esim. RaHa hanke, ) Uusia menetelmiä valumavesien käsittelyyn (kipsikäsittelykoe kuntien omistamilla vuokramailla?, ojavesien fosforin saostamiskokeilu) Maatalouden uusi ympäristötukikausi alkaa 2014 Järvellä Vedenlaadun seuranta (ELY-keskus) Hoitokalastus ja kalaston seuranta (lahna) Hapetuskierrätys, happiseuranta, sedimentin kaasumäärän seuranta Rantojen hoito

26 Hoitotoimien kustannukset (tuhatta euroa) Vuosi Hajakuormituksen vähentäminen - maatalous kosteikot ja altaat Hoitokalastus ja kalatutkimukset Rantojen kunnostus Hapetus /sedimentin kunnostus Yhteiset, mm. proj.vast. palkkakulut Kiinteät yleiskulut Yht o Järvenpää ja Tuusula rahoittavat edelleen puoliksi o Uudenmaan ELY-keskus osallistuu pienellä osuudella (max /v) avustuksen muodossa o Yritysrahoitus?

27 Tuusulanjärven tulevaisuus Hyvä ekologinen tila vuonna 2021? Ulkoisen kuormituksen tuntuva vähentäminen edellytys järven tilan parantamiselle Maatalouden ja erityisesti peltoviljelyn toimet ratkaisevia, ympäristötukien kohdentaminen, monipuolistaminen (viljelijät) Taajamien hulevedet (kaavoitus/kunnat) Haja-asutuksen jätevedet (neuvonta+asukkaat) Uhkana ilmaston lämpeneminen, voi lisätä sademääriä ja leutoja talvia Eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyvät?

Samankaltaiset tiedostot

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2