Vanhusväestön avuntarve ja palvelut väestötasolla Suomessa

Transkriptio

1 Palvelutarpeet: Vanhusväestön palvelutarve ja kuka hoitaa vanhuksia Suomessa? Miten toimii vanhustenhuolto Suomessa? aatu? Ongelmakohdat Miten öljyäisin rattaat? Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Yleislääketieteen osasto Vanhusväestön avuntarve ja palvelut väestötasolla Suomessa 4% 1

2 V.1988 Kotipalvelun piirissä ( ) Tukipalveluiden piirissä Omaishoidon tuen piirissä Palveluasuminen piirissä Tehostettu palveluasuminen Vanhainkodit Pitkäaikaisvuodeosastot Kunnallisen avun peittävyys ?? aitoshoidossa 5.4% >64v Avopalveluita sai 15%?? 10% >74v Duodecim Terveyskirjasto Suomalaisten terveys V 1998 yhteensä > 64vuotiasta sai apua vain omaisiltaan vaikka avuntarve oli päivittäinen. Apua antavat -puoliso 49% -lapset 42% Noin puolet >65v asuu yksin Suurin avuntarve liittyy muistisairauksiin-noin heistä laitoshoidossa. Kotona asuu n dementiaa sairastavaa jotka ovat toisten avun varassa aitoshoitoa on purettu viimeisen 20 v aikana ja avopalvelut keskitetty eniten apua tarvitseville Avun antaminen siirtynyt yhä enemmän omaisille tavallisimmin iäkkäälle puolisolle 2

3 Miten toimivat vanhuspalvelut Suomessa? ääninhallitusten tekemien selvityksien mukaan vanhuksia muun muassa sidotaan peteihin ja teljetään lukkojen taakse. Vanhukset kärsivät riittävän ravinnon puutteesta Vanhuksia pahoinpidellään lääkkeillä Selvityksissä päädytään siihen, että henkilökuntaa on kaikkialla liian vähän ja monin paikoin alle minimin. ämmin kiitos Puotilan vanhainkodin ospellavan henkilökunnalla H:n hyvästä hoidosta ämmin kiitoksemme Osmonkallionos4:n henkilökunnalle K:n hyvästä ja lämminhenkisestä hoidosta Kiitoksemme Sofian palvelutalon henkilökunnalle suuriarvoisesta työstä ja lämmöstä MIKÄ ON TOTTA? Suomen geriatreille tehdyn kyselyn (2008) mukaan yli 90% pitää vanhustenhoitoa Suomessa vähintään kohtalaisen hyvänä, eikä kukaan huonona Kyselyn mukaan työilmapiiri vanhustenhuollossa parantunut ja yli 90% pitää sitä vähintään kohtalaisen hyvänä Valtaosa kokee viihtyvänsä työssään + että geriatriaa arvostetaan + että heillä on vaikutusmahdollisuuksia oman kuntansa vanhustenhoitoon 3

4 aitosvanhusten psyykenlääkkeiden käyttö vähenemässä Ravitsemushoito on otettu kehittämisen painopistealueeksi monissa kunnissa Tutkimusnäyttöä on kertynyt mm muistisairaan, monisairaanvanhuksen hoidosta ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja sitä on otettu jopa yllättävän nopeasti käytäntöön Valtakunnan tasolla tehty Vanhustenhuollon / Dementianhoidon laatusuosituksia Alalla on oma, alaa kehittävä moniammatillinen ammattikuntansa Kodinomaisuus, lämpö, puhtaus, perushoito Valtaosin ammattitaitoinen, sitoutunut henkilökunta Alalla ollaan koska vanhuksien auttaminen koetaan kutsumuksena Kehittämismyönteisyys, optimismi Palvelujärjestelmän monipuolisuus Palveluiden läiskittäisyys, pitkät etäisyydet Organisaatioiden rajat korkeita (sos. vs terv.huolto, PTH vs ESH) musta pekka potilaat ja suosikit Niukat voimavarat, henkilökuntamitoitukset Asiakaslähtöisyydessä puutteita, ammattilaiset luulevat usein tietävänsä asiakkaitaan paremmin mikä näille on hyväksi: vanhuksista tulee passiivisia toimenpiteiden kohteita Hoivaamisvietti, tehdään paljon puolesta, ollaan tehokkaita Vanhustenhuollolla on huono maine, mutta vanhuspalvelut toimivat yleisesti ottaen kohtalaisen hyvin ja alaa on kehittämässä omat osaavat asiantuntijat Tietotekniikka on alkanut paljastaa puutteita ja ongelmia joita on aina ollut Tulevaisuuden kehittämiskohteet: riittävä resurssointi, asiakaslähtöisyys, asiantuntijaorganisaatioiden kehittäminen (riittävän isoiksi, raja-aidat mataliksi) 4

5 Miten muistisairaan omaishoitaja saa tukea ja palveluita Asiakaslähtöisyydessä puutteita esimerkkinä muistisairaan omaishoidon tukeminen AIEMMISTA TUTKIMUKSISTA TIEDETÄÄN: Omaishoitajan työ on raskasta ja johtaa kuormittuneisuuteen, stressiin, masennukseen, heikkenevään terveydentilaan Omaishoitajilla ei useinkaan ole riittävää tietoa tarjolla olevista palveluista (Toseland ym. 2002) Kyselytutkimus 2005 Postikysely Alzheimerin tautia (AT) sairastavien henkilöiden puolisoille Suomessa Satunnaisotanta AT:tä sairastavien ja AKElääkettäkäyttävien KEA rekisteristä (N= 1989) 77% vastasi kyselyyn APPI POHJOIS KARJAA KESKI-SUOMI TAMPERE 63% naisia keski-ikä on 78 vuotta Avioliittojen keskimääräinen kesto yli 50 vuotta Yli 1/3 omaishoitajista oli heikko terveydentila HESINKI 5

6 miehiä 63% keski-ikä 80 vuotta koulutustaso 62%:lla kansakoulu tai vähemmän Sairastamisaika pitkä, ¾:lla yli 4 vuotta Omaishoidon tuki 36% Apuvälineet 33% Fysioterapia 32% (tästä 86% veteraanikuntoutusta) Intervallihoito 31% 6

7 Vain 29% koki että oli helppoa saada tietoa tarjolla olevista palveluista Vain 31% koki voivansa vaikuttaa mitä palveluita he saivat VETERAANI- KUNTOUTUS RAVINTO- avo/laitos NEUVONTA HAMMASHOITO ravitsemusterapeutti FYSIOTERAPIA VETERAANI- TOIMISTO APUVÄINEET JAKAHOITO asunnon muutostyöt OMAHOITO- apuvälineyksikkö/ VÄINEJAKEU toimintaterapeutti TERVEYDEN- HOITAJA KOTIHOITO/-KSH Terveyskeskuslääkäri ATERIA - -siivous,pyykki INVAPARKKIOIKEUS PAVEU - kauppa-asiat Poliisi - hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta DEMENTIANEUVOJA Perhe ERIKOISÄÄKÄRI KUJETUS- APTEEKKI PAVEUT farmaseutti KEA: JÄRJESTÖJEN JA -lääkekorvaukset YKSITYISET PAVEUT: - hoitotuki Pkl:n -Kotipalvelu VANHUSPAVEUJEN - asumistuki MUISTIHOITAJA -- siivouspalvelu SOSIAAITYONTEKIJÄ - sopeutumisvalmennus -Alzheimeriyhdistys - kuntoutus -omaishoitoyhdistykset OMAISHOIDON -fysioterapia TUESTA -lääkärit AH-hoitojaksot VASTAAVA MAISTRAATTI edunvalvonta PÄIVÄ- TOIMINTA VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn PANKKI vähennys - valtuutus - juristit = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi Iäkkäiden omaishoitajien työ kohtuuttoman raskasta Palvelujärjestelmä erittäin monimutkainen Usein palveluna tarjotaan kaavamaisesti samaa kaikille Muistisairaiden omaishoitajien ääni 7

8 TIEDON PUUTE Edes yksi keskustelu, jossa käytäisiin läpi kaikki asiat helpottaisi suunnattomasti. Byrokratiaan suojaudutaan viranomaisten puolelta. Aina soitan väärään paikkaan vaikka minulla on ohjeet. Itsekään eivät oikein tiedä, miten systeemin kanssa toimitaan ja kuka ohjataan minne. BYROKRATIA Paperisota on valtaisa. Pitää olla erittäin aktiivinen itse, että löytää eri tahot, minne anomuksia lähettää. Asioita hoitaa tuhat eri henkilöä ja niiden jäljittäminen on aika työlästä. Monen mutkan kautta. Aina tarvitaan "lisätietoja. Vaikea ymmärtää mitä tietoja tarvitaan. Usein epäillään tarpeellisuutta. Asiat eivät hoidu ilman omaisten painavaa sanaa. Omaishoidon tukea en saa. Enkä Alzheimer-lääkkeen tukeakaan. Olemme kuulemma jonossa ja ei ole rahaa. Kesti kauan ennekuin hoitopaikka järjestyi. Vaati paljon omaa aktiivisuutta... Hoitopaikka oli "taistelun tulos. Vanhalle liikuntakyvyttömälle puolisolle ei mitenkään helppoa. Olen toiminut yli 4v. omaishoitajana. Suurin ongelma on ollut, kun itse olen sairastunut ja ambulanssi on tullut hakemaan, enkä ole voinut lähteä sairaalaan, koska kukaan ei olisi huolehtinut vaimostani. Kolme kertaa on ollut näin. Palveluita ei yksinkertaisesti ole saatavilla, jos ei ole muuta tuloa kuin kansaneläke ja tarvitsisi esim. siivousapua. Olen 1918 syntynyt sotainvalidi ja vaimoani olen hoitanut 15 v. Kysynkin mistä minua rangaistaan, kun minä 90v. pesen - nostan pyörätuoliin, saunotan ym. Rajalliset on voimavarat minullakin. 'Ei tietoa edes kenen puoleen kääntyä. ähimpään lääkäriin on 94 km. Itse olen menossa taas leikkaukseen ja olen hyvin väsynyt mutta jaksettava on. 8

9 Palveluita saisin mutta mies ei halua, ei edes vaippoja. Hän ei suostu lähtemään minkäänlaiseen hoitoon. Mieheni käyttää paljon alkoholia ja on aggressiivinen. Olisi tarvetta mutta sairaus on tehnyt puolisostani jukuripään. Muistisairaiden iäkkäät puoliso-omaishoitajat ovat hyvin yksinäisiä sairauden ja ongelmien keskellä Palvelujärjestelmä toimii mutta on hyvin usein kasvoton Näyttää siltä, että palvelujärjestelmässä jotkut ammattilaiset mieltävät itsensä mieluummin portinvartijoiksi kuin auttajiksi. Kohti toimivampia ja tehokkaampia palveluita AIKA RAVITSEMUS 2000 POTIAS KOGNITION HEIKKENEMINEN, TOIMINNAN- VAJEET KOGNITIIVINEN STIMUAATIO ÄÄKKEET IIKUNTA Käytösoireet Monitekijäiset INTERVENTIOT KÄYTÖS- OIREIDEN HOITO OMAISHOITAJA TAAKKA INTERVAIT TUKIRYHMÄT OMAISHOITO TAIDOT OMAISHOITAJIEN DEPRESSIOKOUUTUS TERAPIA

10 12 satunnaistettua tutkimusta 1, N=2356 Interventiot sisältävät: Omaishoitajien koulutusta terapiaa kognitiivista stimulaatiota emotionaalista tukea omaishoitajien tukiryhmiä lääketieteellistä hoitoa erilaisia palveluita Muistikoordinaattori Tulokset: ykkää laitoshoitoa neljässä tutkimuksessa (Brodaty, Mittelman, Eloniemi-Sulkava 2001, 2009) N=125 dementiaa sairastavaa arvottu kahteen ryhmään kahdeksi vuodeksi: 1. muistikoordinaattori(asiakaslähtöinen ja omahoitoa tukeva työtapa, räätälöidyt palvelut, omaishoitajien tukiryhmät, tietoillat, käytösoireryhmät, kotifysioterapia) + geriatri (M=63) 2. Kontrolli (N=62) ykkäsi laitoshoitoa, kustannusvaikuttavaa 1 Brodaty et al 1989, Mohide et al 1990, Mittelman et al 1994,Weinberger et al 1993, Hinchliffe et a 1995, Eloniemi et al. 2001, Teri et al. 2003, Belle et al. 2006, Callahan et al. 2006, Graff et al , Vickrey et al. 2006, Eloniemi et al Aika pysyvään laitoshoitoon joutumiseen aitostuminen, % Hoitoryhmä Kontrolliryhmä Koko seurannan aikana p= v kohdalla 11% interventioryhmän muistisairaista laitoshoidossa vs 24% kontrolliryhmästä (p=0.027) Kustannukset/ perhe/ seurantavuosi: interventioryhmässä vskontrolliryhmässä Keskimääräinen säästö 7900 /perhe/seurantavuosi (p=0.03) Intervention kustannukset/ perhe/ seurantavuosi 2800 /seurantavuosi Aika, kuukautta 10

11 aitoshoitoa puolet vähemmän (2340 vs 5391 pvää) Muistikoordinaattori hoiti paljon asioita puhelimitse, kontrolliperheiden luona kävi 6 x enemmän kotisairaanhoitaja (388 vs 1931 käyntiä) yhytaikaishoitoa vähemmän, mutta kuntouttavampaa interventioperheillä Interventioperheillä enemmän Siivouspalvelua Kotimiespalvelua Kotifysioterapiaa Ihmiskasvoinen tuki: koordinaattori Asiantuntijuus: geriatri / muistikoordinaattori Omaishoitoperhe keskiöön uottamus että he tietävät mitä tarvitsevat tarjotaan sitä (tulee edullisemmaksi) Yhteistyö Omahoitotaitojen tukeminen (ongelman ratkaisutaidot, pystyvyys, elämänhallinta, tasavertaisuus ammattilaisen kanssa) esim. ryhmätoiminnan avulla Ongelmat palvelujärjestelmässä Autoritaatinen palvelujärjestelmä: Omaishoitoperheet järjestelmän passiivisia objekteja Hoitajaa ja hoidettavaa käsitellään erillisiä palvelukohteina Sairauden monimuotoisia ja yksilöllisiä vaikutuksiahoidettavaan ja omaishoitajaan ei oteta huomioon palveluita kohdennettaessa Miten parantaa? Perhekeskeinen palvelu, Voimaantumisentukeminen, autonomian kunnioittaminen ja yhteistyön kehittäminen. Ongelmanratkaisutaitojen ja pystyvyyden tunteen tukeminen Perheen tukeminen kokonaisuutena Räätälöidyt palvelut, aiempien tutkimusten näyttö mukaan interventioon Ongelmakeskeinenhoito Voimavarakeskeinen tukeminen, normaalin perhe-elämän tukeminen Tutkimusetjotka toteuttaneet ko intervention Mittelman et al Graffet al Vickreyet al Belleet al Eloniemi et al Mittelman et al Teriet al. 2003, Graff et al. 2006, Belleet al. 2006, Eloniemi et al Mittelman et al Eloniemi et al Callahan et al Vickereyet al Teriet al Belleet al Eloniemi et al Yksinäisten vanhusten ryhmäkuntoutus Interventio: 3kk ryhmätoimintaa; keskeiset elementit: voimaantuminen, elämänhallinta, vertaistuki Tulos: terveys, hyvinvointi paranivat, ystävyyssuhteita syntyy, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset vähenivät n 30% Ryhmiä jo 42 paikkakunnalla VTK kouluttaa vetäjiä: 11

12 Tutkimustiedon mukaan koordinaattoritoiminta, asiakaslähtöinen ja yhteistyöhön tukeutuva vanhusten tukeminen on vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa kuin perinteinen portinvartija tyyppinen palvelujärjestelmä Miten palvelujärjestelmää tulisi kehittää? Koordinaattoritoiminta muistisairaille ja monisairaille vanhuksille sekä omaishoitoperheille Asiakaslähtöisyyttä, omahoidon tukemista ja kuntoutusta korostava koulutus ammattilaisille Sosiaali-ja terveydenhuollon organisaatioiden rajat mataliksi keskinäinen kilpailu pois. Riittävän suuret organisaatiot riittävä asiantuntemus toisaalta lähipalvelut riittävän lähelle asiakasta Suunnitelmat vanhustenhoidosta tehtävä pitkällä tähtäimellä ja varauduttava palvelutarpeen lisääntymineen Miten palvelutarve tulee kehittymään? Tulevat vanhuskohortit parempikuntoisia? Keksitäänkö dementiaan parantava hoito? Preventioon panostettava joka tapauksessa enemmän 12