HYVINVOINTIPOLITIIKALLE UUSI SUUNTA

Transkriptio

1 HYVINVOINTIPOLITIIKALLE UUSI SUUNTA SOSIAALIFOORUMI TAMPERE Marja Vuorinen Järjestöpäällikkö, PsL Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

2 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 1917 Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen yhteistoimintajärjestö Hyvinvoinnin kehittämiseksi, erityisesti perusturvan ja peruspalvelujen edistämiseksi, Syrjäytymisen ehkäisemiseksi, Sosiaalisen vastuun lisäämiseksi.

3 Sisältö 1. Hyvinvointi - Miten ihmiset voivat? 2. Hyvinvoinnin pelikenttä - Keitä kentällä ja mikä peli menossa? 3. Ohjelmilla lisää hyvinvointia? 4. Voinko olla joku, vaikuttaa ja kuulua johonkin?

4 Lähteitä: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tutkimuksia: Sosiaalibarometrit 2007 ja 2008 Järjestöbarometri 2007 Hyvinvointi ja osallisuus Itä-Suomessa 2008 Kansalaiskysely Mokka & Neuvonen: Yksilön ääni. Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla. Sitran raportteja 69.

5 Suomi nyt: miten tähän ollaan tultu? (lähde: kansliapäällikkö Välimäki, STM) maaseudulta kaupunkiin maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan suurperheistä uusperheisiin lapsiyhteiskunnasta vanhusyhteiskuntaan potilaasta asiakkaaksi sairaalasta kotiin kansakoulusta korkeakouluun kieltolaista markkinoille

6 jatkuu (Välimäki) Mikä ei ole muuttunut? yhteiskunnalliset perustehtävät koulutus, sosiaali- ja terveystoimi perusongelmat, sairaus ja köyhyys kuntajaotus ammattikuntien väliset suhteet

7 1. Hyvinvointi - miten ihmiset voivat?

8 Kansalaisten omat arviot hyvinvoinnistaan sukupuolen ja perhetyypin mukaan (Sosiaalibarometri 2007) Kaikki Sukupuoli Nainen Mies Perhetyyppi Lapsiperhe Aikuistalous Lapseton pari Yksinäistalous 0% 20% 40% 60% 80% 100% huono melko huono keskimääräinen melko hyvä hyvä

9 Kansalaisten omat arviot hyvinvoinnistaan ikäluokittain (SB 07) 15-24v v v v v v. yli 75v. 0% 20% 40% 60% 80% 100% huono melko huono keskimääräinen melko hyvä hyvä

10 Kansalaisten omat arviot hyvinvoinnistaan ammattiaseman ja koulutuksen mukaan (SB 07) Kaikki Ammattiasema Johtava asema Opiskelija/koululainen Kotirouva Toimihenkilö Itsenäinen yrittäjä Työväestö Eläkeläinen Maanviljelijäväestö Työtön Koulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto/korkeakoulu Opistotaso Ylioppilas/lukio Ammatti/tekninen/kauppakoulu Perus/keski/kansakoulu 0% 20% 40% 60% 80% 100% huono melko huono keskimääräinen melko hyvä hyvä

11 Toinen näkökulma hyvinvointiin: Missä ovat ihmisten turvallisuuden riskit ja haasteet? Esitys sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi Sisäasiainministeriö SYRJÄYTYMINEN suurin riski 2. TAPATURMIEN MÄÄRÄ 3. VÄESTÖRYHMIEN VÄLISET SUHTEET 4. VÄKIVALTA 5. SUURONNETTOMUUDET 6. YHTESKUNNAN HAAVOITTUVUUS 7. RAJAT YLITTÄVÄ RIKOLLISUUS 8. TIETOVERKKORIKOLLISUUS 9. TERRORISMI JA VÄKIVALTAINEN RADIKALISOITUMINEN

12 Tulevaisuudessa myös rikollisuus entistä selvemmin köyhyysongelma, jos kehitykseen ei puututa (Oikeusministeri Brax) Tuloerojen kasvu: lisää syrjäytymis- ja rikollisuusriskiä

13 2. Hyvinvoinnin pelikenttä - keitä kentällä ja mikä peli menossa?

14 Pelaajat hyvinvoinnin pelikentällä: Ihmiset itse, suku, perhe ja lähipiiri vastuun ja vaikuttamisen kysymykset Valtio ja kunnat: tiukka talous, uudet toimintatavat ja rakenteet Hyvinvointia ja terveyttä edistetään ohjelmilla Järjestöt: painopiste poispäin palveluista? kansalaistoiminta uuteen arvoon, paluu juurille vieläkö löytyy vapaaehtoisia ja jos niin mistä? Markkinat: Palvelut ja vapaa-aika markkinoistuvat sosiaalipalvelut kasvava ala, kilpailu kiristyy

15 Julkisten palvelutuottajien arviot eri tahojen merkityksestä hyvinvoinnin toteutumisessa tällä hetkellä (Sosiaalibarometri 2007) Oma perhe Omatoimisuus/ itseapu Kunnan terveystoimi Kunnan sosiaalitoimi Kunnan koulu/ opetustoimi Kela Ystävät Muut omaiset Vertaistuki Työvoimatoimisto Kunnan asuntotoimi Kunnan nuoristotoimi Poliisi Järjestöjen muu vapaaehtoistoiminta Seurakunnat Järjestöjen palvelut Kunnan tekninen toimi Työvoiman palvelukeskus Naapurit Terveysalan yksit yritykset Sosiaalialan yksit. yritykset Yhteispalvelupiste PIENI SUURI

16 Arviot eri tahojen merkityksen muutoksesta Sosiaalialan yksit. yritykset Terveysalan yksit. yritykset Järjestöjen muu vapaaehtoistoiminta Järjestöjen palvelut Yhteispalvelupiste Omatoimisuus/itseapu Vertaistuki Työvoiman palvelukeskus Muut omaiset Seurakunnat Naapurit Ystävät Poliisi Kunnan nuorisotoimi Oma perhe Kunnan tekninen toimi Kela Työvoimatoimisto Kunnan asuntotoimi Kunnan koulu/opetustoimi Kunnan sosiaalitoimi Kunnan terveystoimi vuoteen 2015 mennessä (SB 2007) -1-0,75-0,5-0,25 0 0,25 0,5 0,75 1 PIENENEE SUURENEE

17 APTEEKKI farmaseutti ATERIA - PALVELU DEMENTIANEUVOJA JALKAHOITO OMAHOITO- VÄLINEJAKELU KOTIHOITO/-KSH -siivous,pyykki - kauppa-asiat - hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta JÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT: - kotipalvelu - Senioripysäkki -omaishoitoyhdistykset -fysioterapia -lääkärit Lähde: Saarenheimo M & Pietilä M: Omaishoito ja palvelujärjestelmä. Kirjassa: Eloniemi-Sulkava U ym. Omaishoito yhteistyönä. Vanhustyön keskusliitto 2006 Palvelujärjestelmä omaishoitoperheen silmin RAVINTO- NEUVONTA HAMMASHOITO ravitsemusterapeutti Perhe OMAISHOIDON TUESTA VASTAAVA L TERVEYDEN- LL HOITAJA L VETERAANI- KUNTOUTUS avo/laitos VETERAANI- TOIMISTO L L L FYSIOTERAPIA Terveyskeskuslääkäri L KULJETUS- PALVELUT VANHUSPALVELUJEN SOSIAALITYONTEKIJÄ PÄIVÄ- TOIMINTA L L L L L L L L LAH-hoitojaksot PANKKI - valtuutus - juristit L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi L L APUVÄLINEET asunnon muutostyöt apuvälineyksikkö/ toimintaterapeutti L KELA: -lääkekorvaukset L - hoitotuki - asumistuki - sopeutumisvalmennus - kuntoutus VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn vähennys INVAPARKKIOIKEUS Poliisi ERIKOISLÄÄKÄRI Pkl:n MUISTIHOITAJA MAISTRAATTI edunvalvonta

18 Kotihoitoapua ja tukipalveluja saaneiden osuus (%) yli 75-vuotiaista % 15 Kodinhoitoapu Tukipalvelut

19 Kuntien väliset erot kasvaneet (SB 2008) Kunnat jakautuvat vahvemmin niihin jotka arvioivat turvaavansa sosiaalipalvelut - hyvin 59% - huonosti 18% Kuntien väliset erot suurimmat 12 vuoteen Tietoista alibudjetointia v sosiaalipalveluissa 29%:ssa kuntia (lastensuojelu- ja vanhusten palvelut) perusterveydenhuollossa 24%:ssa kuntia

20 Yksityiset sosiaalipalvelutoimipaikat yhteensä ja suurimmilla toimialoilla (Stakes 2007)

21 Kuntien ostopalvelut sosiaalipalveluissa Milj. euroa (defl.) Lasten päivähoito Lasten ja nuorten laitoshoito Muut lasten ja perheiden palvelut Vanhusten laitospalvelut Vammaisten laitospalvelut Suojatyö ja kehitysvammatoiminta Kotipalvelut Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Päihdehuolto Muu sosiaali- ja terveystoimi Vuonna 1995: 286 miljoonaa euroa Vuonna 2000: 539 miljoonaa euroa Vuonna 2004: 922 miljoonaa euroa Stakes 2007

22 Suomalaiset osallistuvat sosiaali- ja terveysyhdistysten toimintaan Viimeisen vuoden aikana vuotiaista suomalaisista: 21 % ( ) on osallistunut yhdistysten koulutuksiin, retkiin yms. toimintaan 13 % ( ) on osallistunut vapaaehtoistoimintaan 6 % ( ) on osallistunut vertaistoimintaan 4 % ( ) on toiminut luottamushenkilönä

23 Mitä ihmiset hakevat yhdistystoiminnalta? Kokemustietoa & ammatillista tietoa Vertaistukea & ihmissuhteita Mielekästä tekemistä & osallistumisen mahdollisuuksia Kriisivaiheissa Pitkään jatkuvissa hankalissa elämäntilanteissa

24 Ihmisen rooleja pelikentällä: TOIMIJA Julkiset palvelut Markkinat Järjestö ROOLEJA palvelun tms. saaja, asiakas, potilas kuluttaja, asiakas osallistuja, vastavuoroisuus?

25 3. Ohjelmilla lisää hyvinvointia? Sata - komitea Kaste ohjelma Paras ohjelma Masto - ohjelma Mitä tavoitellaan? Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia yhdenvertaista kohtelua palveluissa

26 Esimerkkinä kansallinen kehittämisohjelma Kaste Tavoitteet: Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Lähde STM / Kaste

27 Näin se saadaan aikaan Ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen Henkilöstön riittävyyden varmistaen ja osaamista vahvistaen Sosiaali- ja terveydenhuollon eheällä kokonaisuudella ja vaikuttavilla toimintamalleilla Lähde STM / Kaste

28 Osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin 3. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu 4. Pitkäaikaistyöttömyys laskee alle henkilön

29 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,6 1,4 1,2 1 0,8 Koko maa Pohjanmaa Uusimaa 0,6 0,4 0,

30 Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 1. Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle 2. Ylipainoisten osuus työikäisistä palautuu vuosien tasolle 3. Tupakoivien vuotiaiden nuorien määrä vähenee viisi prosenttiyksikköä (v pojista 22%, tytöistä 23%) 4. Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin 5. Vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee 6. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat vähenevät 10 % 7.

31 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 5,

32 4. Voinko olla joku, vaikuttaa ja kuulua johonkin?

33 Vaikuttajatyypit (kansalaiskysely Itä-Suomessa 2007) 1. Paikallistoimintaan osallistujat - talkootyö, kylätoiminta, kunnan kuulemistilaisuudet vuotiaat, elämään suht tyytyväiset, - kiireinen arki (lapsiperheet, työssä käyvät, eläkeläiset) 2. Aktiivinen ja aatteellinen toiminta - kansalaisliikkeet, yhden asian liikkeet, puolueet vuotiaat, opiskelijat ja hyvin koulutetut sekä maanviljelijät, kiireiset 3. Eri tahoihin yhteyksissä olevat - ottaa yhteyksiä kuntien luottamusjohtoon ja viranomaisiin - maaseutumaiset kunnat sekä ydinmaaseutu vuotiaat, hyvin koulutetut, johtava asema

34 Kansalaisten - usko politiikkaan ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen - oikeudenmukaisuuden arvostus Usko oikeudenmukaisuuden toteutumiseen Luottamus valtakunnalliseen politiikkaan Luottamus kunnallispolitiikkaan 0% 20% 40% 60% 80% 100% hyvä melko hyvä kohtalainen melko huono huono Yhteiskunnassa vallitseva tasa-arvo Yhteiskunnassa vallitseva oikeudenmukaisuus 0% 20% 40% 60% 80% 100% erittäin tärkeä tärkeä jonkin verran tärkeä vain vähän tärkeä ei lainkaan tärkeä Hyvinvointi ja osallisuus Itä-Suomessa, kuvio 22.

35 Ihmisillä on halua vaikuttaa Onko ihmisellä kuluttajana enemmän valtaa kuin kansalaisvaikuttajana? - moraaliset valinnat ja yksilöllisyys Yksilöllisyys, kulutusvaikuttaminen, nettiyhteisöissä vaikuttaminen Mahdollisuuksia suoran demokratian lisäämiseen? Asuinympäristöön vaikuttamismahdollisuudet: sisustamisesta parvekelasien ulkopuolelle

36 Voinko olla joku ja kuulua johonkin? Julkista keskustelua hallitsevat yksilön elämäntapamuutospuheet Yksinäisyys ja sosiaalisten suhteiden puute ihmisten itse esille tuomia ongelmia (myös sairauksien riskitekijöitä) Miten osallistua palveluntuotantoon? (esim. kuntoutus)

37 Pääosa hyvinvointipäätöksistä tehdään sosiaali- ja terveyskentän ulkopuolella Kaavoitus, liikenne ja lähikaupat Miten hoidetaan ilmastonmuutoksen edellyttämät muutokset ja vaikutukset koko yhteiskuntaan? ( ks myös ) Elinkeinopoliittisten ja kilpailupoliittisten tavoitteiden välinen jännite