Jotta valmistuisit. Havaintoja opintojen etenemisestä Hankkeen taustoitusta. Johdanto (1): tutkintosaannot (Olli Silvén)

Transkriptio

1 Jotta valmistuisit Havaintoja opintojen etenemisestä Hankkeen taustoitusta Sakari Jussi-Pekka Opiskelijapalvelun päällikkö Johdanto (1): tutkintosaannot (Olli Silvén) Suomen yliopistojen luonnontieteen ja tekniikan koulutusohjelmien ylempien korkeakoulututkintojen saannot ovat välillä 50-70% valtaosa siis valmistuu, mutta osa keskeyttää kokonaan, vaihtaa toiselle alalle tai jää ikuisiksi opiskelijoiksi osan imaisee työelämä, alkoholi ja/tai mielenterveysongelmat Vertailukohtia USA:sta (freshman retention & six year graduation rates) Princeton University: 98% & 96% (rank 1) Syracuse University: 92% & 82% (rank 50) UC San Diego: 85% & 75% (rank 107) fourth tier universities 75% & 50% (ranks ) (lähde US News & World Report: Americas s Best Colleges 2008) Kroatiassa ja Etelä-Afrikan tasavallassa tutkintosaanto on n. 50% Espanjassa tekniikan opinnot keskeyttää liki 90% aloittaneista (lähde El Mundo, ) Suomen ammattikorkeakoulujen k k tutkintosaannot? tki t t? 1

2 Johdanto (2): koulutuskäytäntöjen ääripäät (Olli Silvén) Subjektiivisesti tarkasteltuna korkeat tutkintosaannot selittyvät seuraavilla tekijöillä 1.Yliopiston selektiivisyys Princeton: n. 10% hakijoista valitaan; 96% valmistuu Syracuse University: n. 50% valitaan; 82% valmistuu UC San Diego: n. 40% hakijoista valitaan; 75% valmistuu 2.Tuutoroinnin intensiivisyys hyvien yliopistojen varsinainen tavaramerkki tasapainottaa kovan vaatimustason Entä Suomessa? opiskelijamateraalin taso on heikentynyt Valintaprosessien toimivuus (?) Opettaja/opiskelijasuhde p j Ohjauksen/tuutoroinin asema korkeakouluissa Mitä pitäisi tehdä? Mitä me voimme tehdä? (Olli Silvén) Miten toimivat vaikkapa Cambridge & Oxford? opetus College:issa tuutoreiden avulla, fokus on selvästi osaamisessasessa Olisi keskityttävä ensimmäiseen opintovuoteen, sillä huono opintojen liikkeellelähtö johtaa usein pintaoppimiseen, keskeyttämiseen ja alan vaihtoon. Lisäksi olisi paneuduttava opintojen etenemisen yleisen vauhdittamiseen, sillä pitkittyvät opinnot eivät usein koskaan päätykään 2

3 Havaintoja opintojen etenemisestä (Olli Silvén) Kurssien toteutustavoilla on merkitystä Rästeihin palataan, kun kaikki muut opiskelijan koulutusohjelman kurssit on tehty Valtaosa opiskelusta tapahtuu vasta hieman ennen kuulustelua l Osatentit, laskuillat, tuutorointi, jatkuva arviointi Kurssikapeikkojen havaitseminen Osaamistavoitteiden näkyväksi tekemisellä on merkitystä Opintojen etenemisvauhdin merkitys Havainto 1: yksi valmistunut, jolla kuuden läsnäololukukauden jälkeen ollut alle 60ov Havainto 2: opintojen alkuvaiheen etenemisnopeus ennustaa varsin hyvin valmistumistodennäköisyyden Havainto 3: n % parhaiten etenevistä vaihtaa alaa Havainto 4: hitaalla tahdilla opiskelu ei useinkaan johda valmistumiseen Havainto 5: mediaaniopintotahti osuu suunnilleen opintotukirajalle Opiskelijoiden ajankäytöllä on merkitystä seuranta Ryhmien vaikutus läpäisyyn (opintoryhmät) Ryhmien vaikutus läpäisyyn Year Participants (total) Participants not in groups Participants in groups Passing rate not in groups Passing rate in groups 2004 Fall N/A 56% N/A % 97% % 92% % 99% % 96% (05.09) Year General dropout rate Dropout rate in groups Dropout rate, not in groups 2004 Fall 45.4% N/A 45.4% % 2.6 % 31.3 % % % % % 1.5 % 25.6 % % 3.7% - Lähde: Antti Seppälän diplomityö

4 OPINTOJEN VIIVÄSTYMISEN SYITÄ Motivaatio-ongelmat valinta alunperin väärä uravaihtoehdot/ammatillisuus hukassa väsymys kouluvuosien jälkeen koulutusala ei vastaa odotuksia alkuvaiheen takaiskut Opiskeluvaiheiden kriisikohdat Aloittamisen vaikeus Paluu armeijasta Lukujärjestysmuutos 3 vsk:n jälkeen Gradu-/DI-vaihe Osaamistaso /opiskelutaidot lähtötaso ei riittävä lukiossa ei ole oppinut opiskelemaan ei tee riittävästi töitä vaatimustaso korkea pullonkaulaopintojaksot Sosiaaliset taidot Itsetunto jännittäminen Elämän kriisit yksin jääminen/syrjäytyminen vanhemmat eroaa isovanhemmat kuolee parisuhde katkeaa Ajankäytön hallinta suunnittelu, tavoiteasettelu puuttuu riippuvuudet (peli-/nettiriippuvuus) työn ja opiskelun yhteensovittaminen Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen Terveydelliset syyt fyysinen sairastelu mielenterveysongelmat näkymätön vamma Työllistymisongelmat työllistyminen kesken opintojen työttömyyden uhka/epävarmuus valmistumisen pelko harjoittelupaikan saanti DI-paikan haku Opintotukiseuranta 2009: Lähetetyt selvityspyynnöt (n=1125) HuTK KTK LuTK LTK TaTK TTK Erilliset (ylempi) 4

5 Alle 10 op suorittaneet (TTK) tentit eivät menneet läpi yrityksestä huolimatta henkiset ongelmat ja masennus elämän sivuraiteilla olo, epäonnistumiset elämässä, opiskelumotivaatiota kadoksissa opinnot kangerrelleet koko opintojen ajan, ongelmat kotona ystävän mielenterveysongelmat, masennus läheisten kuolema keskittymisongelmat huono taloudellinen tilanne, avoero opintojen aloittaminen kesken lukuvuoden ensimmäisenä opiskeluvuotena mielenterveydellisten syiden takia joutunut siirtämään tenttimisiä harjoitustyöt jääneet ajelehtimaan opintotuki ei riittänyt, piti tehdä sivutöitä, alhainen opiskelumotivaatio ei päässyt tenttejä läpi tyttöystävän ulkomaan asuminen eri paikkakunnalla Vuonna 2008 opintonsa aloittaneet (TTK) yliopisto-opiskeluun ja kaupungissa elämiseen sopeutuminen vaikeaa, tukiverkon puuttuminen, stressi, huono opiskelumotivaatio parisuhteen päättyminen ja elämän uudelleenjärjestely aiheutti epäonnistumisia kurssit, joissa läsnäolopakko, vaikeutuivat vaikean elämäntilanteen vuoksi ei pärjää kirjatenteissä, eikä ollut luentoja monissakaan kursseissa parisuhteen päättyminen tämä ei ollut sitä mitä halusi opiskella Diabeteksen hoitotyypin muutos kurssien ja tenttien haastavuus, ei päässyt lukemisesta huolimatta tenttejä läpi, sopeutumisongelmat yliopisto-opiskeluun heikko rahatilanne pakottanut käymään töissä kurssien määrä sekä niiden vaatima työmäärä liian suuri eikä aika riittänyt isoäitien kuolemat yliopiston kulttuurishokki vaikea päästä sisään yliopistotason opiskeluun matematiikan taidot osittain unohtuneet lukion jälkeen korkea vaatimustaso kursseilla, muutto uuteen kaupunkiin ja asuminen itsenäisesti aiheuttivat avuttomuutta ja epätoivoa parisuhteen päättyminen, keskittymisvaikeudet paljon käytännön elämiseen liittyviä asioita hoidettavana ensimmäisenä ä opiskeluvuonna muuttui kaikki, muutto uuteen kaupunkiinkii yliopiston ja lukion ero suuri, vastuu ja vapaus yllättivät, tentit menivät heikosti ei osannut suhtautua kursseihin riittävän vakavasti motivaatio-ongelmat, työt estivät rästikurssien suorittamisen ja opiskelun kesällä opintojen aloitus ja yleinen sopeutuminen hankalaa eroaminen tyttöystävästä, ei päässyt kursseista läpi 5

6 Opintojen ohjauksen lähtökohtana tulisi olla opiskelijan vastuu omista opinnoistaan ja toisaalta korkeakoulun vastuu koulutuksen ja riittävän ohjauksen järjestämisestä siten, että opiskelijan on mahdollista rakentaa itselleen oman elinikäisen oppimisen ja työelämän kannalta mielekäs tutkinto, joka on suoritettavissa mielekkäässä ajassa. (KKA) Opiskelun ja opintojen ohjaus palaute arviointi tiedotus neuvonta OHJAUS Ops-viestintä HOPS OPETUSSUUNNITELMAT seuranta Akateeminen asiantuntijuus Tiedolliset valmiudet Taidolliset valmiudet Itsetunto Kyky itsensä kehittämiseen Tulostavoitteet Sakari Jussi-Pekka

7 OY / Ohjauksen kehittämistyöryhmä: Ohjauksen kehittämisen teemat?? -? - Ohjauksen organisointi - onko työnjako selvä yliopistotasolla, yksikkötasolla & opintojen eri vaiheissa? Ohjaustaidot (ohjaajien ammattitaito) - missä koetaan 'riittämättömyyttä? Ohjauksen tuloksellisuuden arviointi - onko ohjaustyölle määritelty selkeät tavoitteet? miten onnistumista seurataan? Ohjaus- ja työelämäpalvelut Opiskelun tavoitteet Opintojen suunnittelu (HOPS) Opiskelumotivaatio, opintojen eteneminen Harjoittelu, Työkokemuksen hankkiminen ohjaus ja neuvonta työelämätieto uraryhmät opintopsykologinen ohjaus koulutus info- ja teematilaisuudet graduryhmä Työnhakuprosessi sijoittuminen, työllisyys, ammattikuvat, osaamistarpeet OHJAUS- JA TYÖELÄMÄPALVELUT Sakari Jussi-Pekka 7

8 Valmis tutkinto työelämävalttina Sakari Jussi-Pekka projektin johtaja Kaisa Karhu projektipäällikkö Oulun yliopisto Ohjaus- ja työelämäpalvelut Opetusministeriön lähtökohdat 1. Osa opintoprosessien kehittämistä korkeakouluissa Opintojen vauhdittaminen Tutkinnon loppuunsaattaminen Yhteydet työelämään Työllistyvyys & työllistyminen 2. Yhteydessä korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen Korkeakoulusektori kokonaisuutena Yhteys ainelaitosten/tiedekuntien toimintaan Yo + amk -yhteishankkeet Alueellinen ja alakohtainen yhteistoiminta 3. Saatetaan hajallaan tehty kehittämistyö yhteen Vahvistaminen, jalostaminen valtakunnalliseen käyttöön Toiminnan näkyvyys Palveluiden tasavertainen saavutettavuus 4. Keskittyminen valittuihin avaintoimintoihin Priorisointi, työnjako, ajoitus (ESR-kausi) Valtakunnallisuus/alueellisuus 5. Rakentaminen korkeakoulujen verkostojen pohjalle Koordinoivat projektit (TL2 + TL 3) Projektien kokonaisuuden hallinta Verkottavat muut projektit Vastaavat yhteistoiminnasta Varmistavat rakenteellisen kehittämisen 6. Siirtyy normaaliksi toiminnaksi ESR- kauden jälkeen Yhteys korkeakoulujen muuhun kehittämistyöhön 8

9 Hankkeen lähtökohdat Valtakunnallinen uraohjauspalveluiden verkostoyhteistyö OY/Ohjaus- ja työelämäpalvelut Valmistumisen edistämisen näkökulma yksikön toiminnassa Ohjaamiseen liittyvä asiantuntijuus Tiivis yhteistyö yliopiston laitosten ja muiden tukipalveluiden kanssa. Ryhmätoiminnan/vertaistukitoiminnan mallit Polkuja työelämään uraryhmät (2003 lähtien) Monialaiset graduryhmät (2004 lähtien) Ylemmän korkeakoulututkinnon loppuunsaattaminen /työvoimapoliittinen koulutus* OY/LuTK 9/2004 6/2006 OY/monialainen 8/2006 6/2008 *Ohjaus- ja työelämäpalvelut on vastannut hankkeissa uraohjauksesta, graduprosessin tukemisesta sekä opintopsykologisesta (opiskelutaidot, ajankäytön hallinta, motivaatiokysymykset, jaksaminen) yksilö- ja ryhmäohjauksesta Tulokset Vertaistukeen pohjautuva ohjauksen toimintamalli (osaksi perustoimintaa) Ohjaajia ja opiskelijoita palveleva (sosiaalisen webin mahdollisuuksia hyödyntävä) ohjaus- ja vertaistukiympäristö Ura- ja vertaisohjaukseen koulutettua henkilökuntaa, joilla on erityisosaamista opiskelijoiden ajankäytön ja opiskelu- ja opinnäyteprosessien hallintaan sekä erityisesti uran ja tulevaisuuden suunnitteluun. Ohjaustyötä päätoimisesti tai omaan opettajan työhönsä liittyen tekevillä on asiantuntijuutta ja työkaluja tunnistaa ajoissa opiskelumotivaation ja opiskeluprosessiin liittyvien vaikeuksien kanssa taisteleva opiskelija Uraohjaus ja niitä antavat palvelutahot on kytketty tiiviimmin opintojen ohjauksen kokonaisuuteen Selvitys ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa opiskelevien opintojen etenemisestä sekä opiskelukykyyn vaikuttavista ja sitä edistävistä tekijöistä Tietoa eri ohjauksellisten toimenpiteiden vaikutuksista opintojen etenemiseen ja toteutettujen toimien vaikuttavuudesta. Toimenpiteillä vaikutetaan opiskelijoiden valmistumiseen, tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen sekä ennaltaehkäistään opintojen pitkittymistä ja keskeyttämistä 9

10 Osapuolet Oulun yliopisto (koordinaattori) Oulun Seudun ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy (Oulun yksikkö) Rovaniemi Lapin yliopisto Rovaniemen ammattikorkeakoulu Vaasa Oulu Vaasan yliopisto Vaasan ammattikorkeakoulu Opiskelijamäärät korkeakouluittain KORKEAKOULU OPISKELIJOITA % OY ,0 VY ,5 LY ,7 VAMK ,6 OAMK ,8 RAMK ,9 Oulun DIAK 200 0,5 YHTEENSÄ ,0 10

11 Toimenpiteet Selvitys viivästymisen syistä Toteutetaan kaikissa osatoteuttajina olevissa korkeakouluissa sähköisesti Koulutus Korkeakouluihin koulutetaan 1-2 avainohjaajaa/ korkeakoulu, ohjaustoiminnan kehittäjiä Useampia tuutorohjaajia (opettajatuutoreita). Opiskelu- ja uraryhmät Ryhmissä opiskelijoille tarjotaan ohjausta, joissa käsitellään opintoihin, valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen liittyviä kysymyksiä Avoimet ohjaukseen, uraohjauksen, työelämään ja työllistymiseen liittyvät seminaarit Kehitetään tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa (erityisesti wikejä ja blogeja) ohjaajien ja opiskelijaryhmien toiminnassa Toimenpiteet Korkeakoulukohtaiset avainohjaajat Vastaavat viivästymisen syy- ja tarvekartoituksesta omassa korkeakoulussaan sekä tuutoreiden valmennuksesta Monialaisten opiskelijaryhmien ryhmäohjaukset Ohjaajien valmennusohjelma ja oppimisympäristö Uraohjaajan asiantuntijakoulutus 30 op Asiantuntijaseminaarit ja vertaistyöskentelyyn perustuva koulutus Verkkoympäristö (web 2.0) Avainohjaajien vetämät monialaiset vertaisryhmät Opinnäytetyön tukemiseksi (lopputyöryhmät) Opinnoissaan viivästyneiden ryhmät Verkkoympäristö (web 2.0) Koulutusalakohtaisten tuutoreiden valmennus Avainohjaajat & asiantuntijaseminaarita aa Uraohjaajan asiantuntijakoulutus 30 op Verkkoympäristö (web 2.0) Tuutorohjaajien vetämät koulutusalakohtaiset vertaisryhmät Opinnäytetyön tukemiseksi (lopputyöryhmät) Opinnoissaan viivästyneiden ryhmät Verkkoympäristö (web 2.0) 11

12 1/2009 9/2009 AVAINOHJAAJIEN VALMENNUS aajaa 14 ryhmää 7 korkeakoulua 7 ohj AVAINOHJAAJIEN RYHMÄOHJAUKSET Monialaiset ryhmät RYHMÄ I: Opinnäytetyö RYHMÄ 2:Viivästyneet / myy syy OPISKELIJAKESKEINEN OHJAUSMALLI Elämäntilanne Ajanhallinta Hyvinvointi ja opiskelukyky Oman oppimisen suunnittelu Osaamisen jäsentäminen Ammatillinen kasvu ja urasuunnittelu Erityistarpeiden huomioiminen 1/2009 9/2009 9/2010 9/2011 AVAINOHJAAJIEN VALMENNUS aajaa 16 ryhmää AVAINOHJAAJIEN RYHMÄOHJAUKSET Monialaiset ryhmät RYHMÄ I: Opinnäytetyö 6 korkeakoulua 8 ohj OPISKELIJAKESKEINEN OHJAUSMALLI RYHMÄ 2:Viivästyneet / myy syy TUUTOREIDEN VALMENNUS Elämäntilanne Ajanhallinta Hyvinvointi ja opiskelukyky Oman oppimisen suunnittelu Osaamisen jäsentäminen Ammatillinen kasvu ja urasuunnittelu Erityistarpeiden huomioiminen aajaa 56 ryhmää 28 ohja TUUTOREIDEN RYHMÄOHJAUKSET Koulutusalakohtaiset ryhmät RYHMÄ I: Opinnäytetyö RYHMÄ 2:Viivästyneet / myy syy 12

13 1/2009 9/2009 9/2010 9/2011 AVAINOHJAAJIEN VALMENNUS OHJAAJIEN VERTAISTUKI sosiaalinen media (esim. blogit) aajaa 16 ryhmää AVAINOHJAAJIEN RYHMÄOHJAUKSET Monialaiset ryhmät RYHMÄ I: Opinnäytetyö 6 korkeakoulua 8 ohj OPISKELIJAKESKEINEN OHJAUSMALLI Elämäntilanne Ajanhallinta Hyvinvointi ja opiskelukyky Oman oppimisen suunnittelu Osaamisen jäsentäminen Ammatillinen kasvu ja urasuunnittelu Erityistarpeiden huomioiminen RYHMÄ 2:Viivästyneet / myy syy OPISKELIJOIDEN VERTAISTUKI sosiaalinen media (WEB 2.0) TUUTOREIDEN VALMENNUS OHJAAJIEN VERTAISTUKI sosiaalinen media aajaa 56 ryhmää 28 ohja TUUTOREIDEN RYHMÄOHJAUKSET Koulutusalakohtaiset ryhmät RYHMÄ I: Opinnäytetyö RYHMÄ 2:Viivästyneet / myy syy 1/2009 9/2009 9/2010 9/2011 AVAINOHJAAJIEN VALMENNUS OHJAAJIEN VERTAISTUKI sosiaalinen media (esim. blogit) aajaa 16 ryhmää AVAINOHJAAJIEN RYHMÄOHJAUKSET Monialaiset ryhmät RYHMÄ I: Opinnäytetyö 6 korkeakoulua 8 ohj OPISKELIJAKESKEINEN OHJAUSMALLI Elämäntilanne Ajanhallinta Hyvinvointi ja opiskelukyky Oman oppimisen suunnittelu Osaamisen jäsentäminen Ammatillinen kasvu ja urasuunnittelu Erityistarpeiden huomioiminen RYHMÄ 2:Viivästyneet / myy syy OPISKELIJOIDEN VERTAISTUKI sosiaalinen media (WEB 2.0) TUUTOREIDEN VALMENNUS OHJAAJIEN VERTAISTUKI sosiaalinen media aajaa 56 ryhmää 28 ohja TUUTOREIDEN RYHMÄOHJAUKSET Koulutusalakohtaiset ryhmät RYHMÄ I: Opinnäytetyö RYHMÄ 2:Viivästyneet / myy syy TEEMASEMINAARIT KORKEAKOULUITTAIN/ALUEITTAIN ESISELVITYS: Viivästyminen ja oppimiskyky TUTKIMUS: Vaikuttavuuden arviointi 13

14 Opiskelu- ja urayhmät Tuetaan opintojen suunnittelua ja opintojen loppuunsaattamista Ohjataan lopputyöprosessissa, sisällöllinen ohjaus koulutusalalta Opiskelijat asettavat itse omat tavoitteensa, joihin pystyvät sitoutumaan - pienet askeleet periaate Itsetuntemuksen lisääminen: oman toiminnan, vahvuuksien ja kehittämisalueiden tarkastelua Työelämätiedon lisääminen Urasuunnittelua ja työnhakuvalmennusta Koulutus tuutoreille Opintopsykologiset aihealueet Opiskelutaidot ja motivaatio Ryhmädynamiikka Yksilötoiminta Haasteelliset case:t Monenlaiset oppijat Korkea-asteen ohjaus, uraohjaus ja työelämävalmennus opintojen edistämiseksi Viivästymiseen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioiminen ohjauksessa Ryhmämällit vertaistukitoimintana: lopputyöryhmä ja uraryhmä T t hj ji hj h j itt l Tuutorohjaajien ohjausharjoittelu - Opiskelu- ja uraryhmien ohjaus ryhmän vetäminen lukuvuoden ajan, kertaa - Verkko-ohjaus sosiaalisen mediaa hyödyntäen - Ohjaajayhteistyö 14

15 Oulun yliopiston strategiset kehittämistoimet Opintojen alkuvaihe Yliopisto-opettaja Vesa-Matti Sarenius (pj) Kansainvälinen tuki Prof. Jaana Tähtinen (pj) Koulutusohjelmaprosessi Prof. Timo Rahkonen (pj) Rakennemuutokset Professori Juha-Pekka Kallunki (pj) Tutkintosaanto Professori Peter Hästö (pj.) Oulun yliopiston stategiset kehittämistoimet Strategiahankkeet Tavoitteet Tutkintomäärät Läpäisy Kansainvälisyys/kv-tutkinto-opiskelijat Em. liittyen mm. Etana-järjestelmä käyttöön (opintojen etenemisen seuranta) Omaopettajatoiminta kattavasti käyttöön (minimitaso) Lukujärjestykset (opiskelijalukujärjestykset) kattavasti käyttöön Viivästyneiden opiskelijoiden systemaattinen lähestyminen 15